Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Y junien osittainen alasajo  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 | Siirry alas Tulostusversio
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1149


« Vastaus #50 : Tammikuu 24, 2014, 10:49:07 »

Taitaa muuten olla eka kerta kun VRLeaks on pystynyt paljastamaan jotain todellista ja merkittävää.

Erinomaista tutkivaa journalismia, joka itse asiassa perustuu kenen tahansa saatavilla oleviin julkisiin asiakirjoihin. Asioiden taitavasta yhdistelystä papukaijamerkki ja täydet pisteet. Aihe on jo havaittu muissakin medioissa.

http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/yle+vrn+junavuorojen+lakkautuksen+syy+ei+ehka+kesta+paivanvaloa/a962168

http://yle.fi/uutiset/vrleaks_kyseenalaistaa_perustelut_y-junien_asemalakkautuksiin/7047764

http://areena.yle.fi/tv/2146846
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2913


« Vastaus #51 : Tammikuu 24, 2014, 11:11:12 »


"Liikenneviraston tilastot eivät täysin tue VRLeaksin väitettä", kertoo YLE:n uutinen.

Kannattaisi kuitenkin ehkä keskittyä vain julkaisemaan niitä dokumentteja, eikä tekemään huti meneviä johtopäätöksiä itse.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1149


« Vastaus #52 : Tammikuu 24, 2014, 12:23:13 »

"Liikenneviraston tilastot eivät täysin tue VRLeaksin väitettä", kertoo YLE:n uutinen.
Kannattaisi kuitenkin ehkä keskittyä vain julkaisemaan niitä dokumentteja, eikä tekemään huti meneviä johtopäätöksiä itse.

Nyt teit viestinnän perusvirheen, eli irroitit yhden lauseen asiakokonaisuudesta — tai sitten kuullun ymmärtämisessä on vikaa. Perusvikana tosin lienee objektiivisuuden puute ja aiheiden käsittely niitä julkaisevien henkilöiden kautta. Hyvän lehtijutun periaatteen mukaan olennaisinta on se mitä sanottiin eikä se kuka sanoi. Juttuja voi myös lukea saman periaatteen mukaisesti  Virnistää

VR-Leaksin uutisen kärkihän (=perusväittämä) on siinä, että liikenneviraston dokumenttien mukaan kaukojunat myöhästelevät enemmän kuin lähijunat. Haastattelussa Mikko Nyman taas toteaa, että kaukojunien myöhästelyn syyt ovat vetureissa, ohjausvaunujen teknisissä ongelmissa jne. Liikennevirasto tilastot eivät tue tätä väittämää kuin osittain, mutta tukevat jutun perusväittämää, jonka YLEn grafiikka myös hyvin osoittaa. Johtopäätelmät ovat siis aivan oikeita. Jos dokumentteja on tulkittu väärin, niin voit toki valottaa miten niitä pitäisi tulkita.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #53 : Tammikuu 24, 2014, 13:12:52 »


"Liikenneviraston tilastot eivät täysin tue VRLeaksin väitettä", kertoo YLE:n uutinen.

Kannattaisi kuitenkin ehkä keskittyä vain julkaisemaan niitä dokumentteja, eikä tekemään huti meneviä johtopäätöksiä itse.

Pitääkö tästä käsittää, että veturinkuljettaja Lajunen kannattaa Y-junien osittaista alasajoa?
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #54 : Tammikuu 24, 2014, 13:35:24 »

VR-Leaksin uutisen kärkihän (=perusväittämä) on siinä, että liikenneviraston dokumenttien mukaan kaukojunat myöhästelevät enemmän kuin lähijunat. Haastattelussa Mikko Nyman taas toteaa, että kaukojunien myöhästelyn syyt ovat vetureissa, ohjausvaunujen teknisissä ongelmissa jne. Liikennevirasto tilastot eivät tue tätä väittämää kuin osittain, mutta tukevat jutun perusväittämää, jonka YLEn grafiikka myös hyvin osoittaa. Johtopäätelmät ovat siis aivan oikeita. Jos dokumentteja on tulkittu väärin, niin voit toki valottaa miten niitä pitäisi tulkita.

Tulkinnassa täytyy huomata myös koodin M6 "Pysähtymisajan ylitys" runsas käyttö, vaikka syy olisi oikeasti muualla, sillä se saattaa vääristää hieman tilastoja.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1149


« Vastaus #55 : Tammikuu 24, 2014, 13:38:43 »

Uutisointi jatkuu viestimissä.

http://www.tekniikkatalous.fi/Liikenne/vuotosivusto+tiukkana+vrn+perustelut+lakkautuksille+eivat+vakuuta++quotselittelyaquot/a962343
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2913


« Vastaus #56 : Tammikuu 24, 2014, 18:27:58 »

Pitääkö tästä käsittää, että veturinkuljettaja Lajunen kannattaa Y-junien osittaista alasajoa?

Ei. Mistä ihmeestä tuon keksit?

Ammattikuntani edustajana en kannata julkisesti yhtään mitään.
Yksityishenkilönä(kään) en ole tutustunut aiheeseen (vielä) niin syvästi, että esittäisin julkisesti lopullisen kannatukseni suuntaan tai toiseen. Asiasta olen toki debattia käynyt valikoidussa porukassa.

Tämän verran voin VR-leaks-hahmo Ojalalle paljastaa ajatuksiani: ymmärrän molempien vastakkaisten mielipiteiden esittäjien argumentteja.
tallennettu
Sakari Kestinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 125


« Vastaus #57 : Tammikuu 24, 2014, 23:43:23 »

    En nyt heti olisi median ja irtopisteitä keräilevien poliitikkojen tavoin tuomitsemassa VR:n Y-junaliikennettä koskevia suunnitelmia. Täytyy muistaa, että ainoastaan Inkoon (syrjässä asutuksesta sijaitseva) asema jäisi muutoksessa ilman junapysähdyksiä. Karjaalta pääsisi jatkossakin Helsingin suuntaan tunnin välein IC-junilla ja Siuntiosta olisi toimivat Y-junayhteydet pääkaupungin suuntaan. En tiedä, mutta arvaan, että VR voisi Y-junamuutoksen yhteydessä laittaa kulkuun Karjaa-Helsinki -IC-junaparin, joka pysähtyisi myös Siuntiossa, koska laituripituus sen sallii. Karjaalta lähtö olisi suunnilleen aamun ensimmäisen nykyisen Y-junan aikataululla puoli kuuden paikkeilla ja paluujuna lähtisi 22.02, jona aikana ei ole IC-lähtöä Turkuun. Muutoin Siuntion matkustajaliikenne hoidettaisiin sinne päättyvillä Y-junilla.

     Inkoon aseman 70 päivittäistä käyttäjää on per junavuoro (vuoroja arkisin 12) kohtuullisen pieni määrä, vaikka toki Suomessa on lukuisa joukko paljon hiljaisempiakin seisakkeita hiljaisemmilla rataosuuksilla. Rantaradalla kuitenkin etusijalla pitää nähdä Kirkkonummen länsipuolella kaukojunaliikenne Turkuun, jonka matkustajamääriin ja potentiaaliin verrattuna tuo 70 matkustajaa on häviävän pieni luku. Ehkä muutoksen jälkeen osa naistä matkustajista ajaa Siuntioon tai Kirkkonummelle Helsingin junaan päästäkseen ja osa siirtyy käyttämään kuntakuskuksen kautta kulkevia busseja, ei siirtymä yksityisautoiluun voi olla merkittävä.
Onhan se toki niin, että Inkoosta pääsee varsin hyvällä vuorovälillä Helsinkiin, eikä tarvitse vaivautua asemalle asti, jossa ei edes asu käytännössä ketään. Mutta toisaalta bussin matka-aika on myös vartin – 20 minsaa pidempi kuin junan. Ja jos työpaikka on radan eikä Länärin varrella, niin ero on vielä suurempi, myös hinnan suhteen.

Siuntio ei oikein ole vaihtoehto, koska sitten samalla vaivalla ajaa jo perille asti. Erityisesti, jos määräasema ei ole Helsinki vaan mikä tahansa Kirkkonummen ja Pasilan välissä. Ja jos on tapana esim. pyöräillä Inkoon asemalle (5 km), ei Siuntio (20 km) ole käytännössä realistinen vaihtoehto.

Nämä ovat toki hypoteettisia skenarioita, sillä en tiedä, minkälaisia käyttäjiä Inkoon asemalla tällä hetkellä on.

Sitten toinen, periaatteellisempi pointti: tästä maasta on lakkautettu jo tuhatkunta vähäliikenteistä seisaketta ja asemaa. Kaukojunamatkustajat kokevat ehkä ruuhkaisella radalla ikäviä viivytyksiä, mutta onko näiden vähentämiseksi fiksua lopettaa kokonaisen kunnan palveleminen lähiliikenteellä? Tämä on mielestäni tuiki väärä signaali liikennepolitiikan kannalta! Mieluummin rakennettakoon lisää liikennepaikkoja Rantaradalle, ja niilläkin voisi Y-juna pysähtyä (esim. Tähtelässä).

Kolmantena pointtina Hanko. Hankopaana ymmärtääkseni sähköistetään Ylivieska-Iisalmi-"kaupunkiradan" jälkeen seuraavaksi, joskin aikataulu on avoin. Tämä tarkoittaa sitä, että Dm12-kaluston käyttö radalla on nurinkurista ja olisi fiksua ajaa sähkölättää eli Sm-junaa ko. rataosalla. Ja jo kalustokierron, mutta myös lähijunalinjaston yhdistävyyden kannalta olisi fiksua, että koko reitin Helsinki–Hanko voisi matkustaa vaihdottomasti Y-junalla.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1415


« Vastaus #58 : Tammikuu 25, 2014, 00:10:07 »

Menee työvuorojen kanssa kyllä hassuksi säätämiseksi, jos tuo on totta. Karjaa on kuitenkin miehityspiste, eli sieltä käsin tehdään töitä esim. juurikin tuossa Y-junassa. Käytännössä toi siis tarkoittaisi, että Karjaalta Siuntioon ajettaisiin ilman matkustajia esim. 10 minuutiksi seisoskelemaan ennen lähtöä. Hassu ajatus.

Jo viestiketjun alussa Tuukan mainitsema "miehistökierto"  sai aikaan mietteitä. Ajettaisiinko illan viimeiset ja aamun ensimmäiset junat kuitenkin Karjaalle yöpymään (tuskin seisoisivat Siuntiossa "vartioimattomina")? Toki päivällähän tuo Y-junien liikennöinti on ERITYISEN vilkasta, montako junaparia?
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #59 : Tammikuu 25, 2014, 00:52:20 »

Junablogissa juttua tähän asiaan liittyen: http://www.junablogi.fi/fi/rantarata_tasmallisyys
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2462


« Vastaus #60 : Tammikuu 25, 2014, 01:25:08 »

VR:n perusteluissaan valitsema myöhästymisesimerkki (ketjuuntumisesta) on sikäli huvittava, että syylliseksi valittu juna 8521 oli LVM:n myöhästymistilaston mukaan kolmessa kuukaudessa vain kolmasti 4 min (2x) tai enemmän (6 min kerran) myöhässä ja niistäkin kahdessa näyttää olevan kaukojuna syynä. Vaikuttaa hatusta vedetyltä skenaariolta.
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2913


« Vastaus #61 : Tammikuu 25, 2014, 07:30:05 »

Yksi omakohtainen kokemus eiliseltä:

IC 970 jäi Siuntion kohdalla hieman myöhään, koska vastaantuleva Y-juna kulki myöhässä. Sen sijaan kaikki vastaantulleet kaukojunat olivat aikataulussaan. Y-junan myöhästymisen syy ei ole tiedossani.

Otos - yksi kappale - on toki niin pieni, ettei sen perusteella voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Hymyilee
tallennettu
Jari Kuusinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 343


« Vastaus #62 : Tammikuu 25, 2014, 08:21:28 »


Kolmantena pointtina Hanko. Hankopaana ymmärtääkseni sähköistetään Ylivieska-Iisalmi-"kaupunkiradan" jälkeen seuraavaksi, joskin aikataulu on avoin. Tämä tarkoittaa sitä, että Dm12-kaluston käyttö radalla on nurinkurista ja olisi fiksua ajaa sähkölättää eli Sm-junaa ko. rataosalla. Ja jo kalustokierron, mutta myös lähijunalinjaston yhdistävyyden kannalta olisi fiksua, että koko reitin Helsinki–Hanko voisi matkustaa vaihdottomasti Y-junalla.

VR varautuu kilpailuun lakkauttamalla Y-junat! Vahvistamattoman Salaliittoteorian™ mukaan VR:lle on huomattavasti vähemmän kannattamatonta ajaa jatkossakin Hangon syöttöjunat vain Karjaalle saakka, mistä matkustajat nousevat VR:n kassapalvelujen piiriin parantaen samalla ohjusvaunujunien täyttöastetta.. Vedetään vielä Tiitola-kortti hihasta muistuttamalla ettei Lidlissäkään enää ole saatavilla kuin yhtä laatua pussimuusia - sitä parempikatteista!  Virnistää

Hankopaanan sähköistämisen jälkeen olisi fiksua, jos nykyinen Hangon Vankka korvattaisiin Riihimäki-Hanko-lähijunalla ja siitä vaihdot ohjauskoppivaunujuniin, oli sitten miten kannattamatonta tahansa?   
tallennettu

Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #63 : Tammikuu 25, 2014, 09:08:18 »

Junablogissa juttua tähän asiaan liittyen: http://www.junablogi.fi/fi/rantarata_tasmallisyys

VR:n lähiliikennejohtaja Antti Korhonen on myös Helsingin Sanomissa 24.1 sivulla B 10 vastannut siuntiolaisen Harri Haanpään mielipidekirjoitukseen pitkälti samalla tavalla kuin blokissa.

Vastauksessaan Korhonen jättää olennaisia seikkoja mainitsematta. Ensinnäkin liikenne- ja viestintäministeriön internetistäkin löytyvän tiedotteen 10.11.2011 mukaan sekä solmitut kaukoliikenne- että lähiliikennesopimukset ovat voimassa 31.12.2015 saakka. Lähiliikennesopimusten on tiedotteessa koskevan rataosia Kirkkonummi-Karjaa, Kerava-Riihimäki ja Helsinki-Mäntsälä-Lahti. Tiedotteen mukaan  tähän ajankohtaan saakka palvelutaso näillä rataosilla säilyy ennallaan. "Pitkäkestoisella sopimuksella taataan liikennetarjonnan säilyvän koko sopimuskauden".

Tästä ostosopimuksesta Korhosen vastauksessa ei mainita sanaakaan, eikä siitä, että kysymys on nyt siitä, että VR haluaa vastoin ministeriön takuuta nyt noin vain purkaa sopimuksen tältä osin päättymään puolitoista vuotta  ennen sopimuskauden päättymistä.

Vastauksessa vähätellään Y-junien matkustajamääriä Inkoosta ja Karjaalta ja todetaan: "Lipputulot eivät kata rataosalla liikeeöinnin kustannuksia". Jätetään kertomatta, että kun kysymyksessä on siis ostoliikenne, niin valtion varoistahan VR:lle maksetaan joka tapauksessa korvaus liikennöinnistä, siis matkustajamäärästä riippumatta.

Tietenkään ei mainita sitä, että jos Hangon radan sähköistäminen toteutuisi lähivuosina, niin Y-junien liikennöintiä olisi mahdollista jatkaa Hankoon saakka. Vaihdoton sähköjunayhteys Hangosta Helsinkiin voisi olla houkutteleva vaihtoehto matkustajien kannalta.

Vastauksessaan Korhonen toteaa aivan oikein "--rataosuus Helsingistä Turkuun on pääosin yksiraiteista. Paikkoja, joissa junat voivat ohittaa toisensa, on harvarassa.Tämän vuoksi yksittäinen ongelma tai häiriö säteilee nopeasti rataosan liikenteeseen. Rataosalla on myös paljon liikennettä suhteessa sen kapasitettiin."  Korhonen jatkaa:"-- Kirkkonummen ja Turun välisen rataosuuden rakentaminen kaksiraiteiseksi ei ole radan omistajan eli Liikenneviraston lähiaikojen suunnitelmissa. Täsmällisyyttä voidaan siis parantaa liikennesuunnittelulla, jota Y-junaan kohdistuvat suunitelmat mitä suurimmassa määrin ovat."

Tästä yleisö saa käsityksen, että ainoa ratkaisu tilanteen parantamiseen siis on Y-junien lakkauttaminen. Vaihtoehtona olisi kaksoisraide Kirkkonummi-Turku. Eihän se tietenkään näin ole, ei tällaisella liikennemäärällä mitään kaksoiraiteen rakentamista tarvita. Kohtauspaikkojen lisääminen jo tietysti riittää ratakapasiteetin lisäämiseksi ja myöhästymisten vaikutusten minimoimiseksi. Korhonenhan itsekin toteaa, että kohtauspaikkoja on harvassa, mutta ei jostain syystä esitä, että kohtauspaikkoja pitäisi lisätä.

Nummelinin Rantarata-kirjan mukaan rataosalla Kirkkonummi - Karjaa on aikoinaan ollut kohtausmahdollisuus seuraavilla liikennepaikoilla: Kela, Siuntio, Päivölä, Tähtelä, Inkoo ja Kaunislahti. Viimeisten vuosikymmenien kuluessa suurin osa kohtauspaikoista on purettu ja nyt sitten vaaditaan, että ongelmien johdosta junia on lakkautettava. VR:n pitäisi tietysti ostoliikennejunien lakkauttamisen asemesta esittää liikenneministeriölle, että rataosan kohtauspaikkoja lisätään, ainakin Kela ja Tähtelä, ehkä myös Kaunislahti. Nämähän auttaisivat tulevaisuudessa myös Turun junia myöhästymystapauksissa.

Käsittääkseni rataosalla on kaksi ongelmaa: Toinen on se että VR ei saa omia (lähinnä) kaukojuniaan pysymään aikataulussa ja tästä vastaa VR. Toinen ongelma on se, että rataosan parantamisen ja sähköistyksen yhteydessä on tehty sellainen virhe, että kohtauspaikkoja on vähennetty aivan liikaa.Tämä kohtauspaikkojen lisääminen taas on radanomistajan korjattava asia. Tätä VR:n pitäisi siis vaatia radan omistajalta, eikä lopettaa ostoliikennettä kesken voimassa olevan sopimuskauden.

Huomasinpa ministeriön tiedotteesta, että siis myös rataosalla Kerava-Riihimäki on taattu palvelutason pysyvän entisellään sopimusajan. VR on siis hyvissä ajoin liikkeellä vaatiessaan Purojan ja Nuppulinnan seisakkeita lopetettavaksi. Mutta tälle rataosallehan ollaan täyttä päätä suunnittelemassa kolmatta raidetta. Itse asiassa kolmas raide on jo muutamilta pätkiltään rakennettu. Miksi liikennepaikkoja pitäisi nyt vähentää, jos ratasalle tulee kohta lisää kapasiteettiakin?

Ministeriön tiedotteen lopussa kerrotaan vielä, että "Kauko- ja lähiliikenteen ostosopimusten yhteydessä lisättiin myös VR-Yhtymä Oy:lle henkilöliikenteen yksinoikeuden vastineeksi astettua julkisen palvelun velvoitetta". Mitenkähän tämä julkisen palvelun velvoite suhtautuu VR:n nytkin vireillä oleviin toimiin?

 

tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 892


« Vastaus #64 : Tammikuu 25, 2014, 21:38:10 »

Yksi ratkaisu Inkoon ja Karjaan jäämiseen ilman lähijunaliikennettä voisi olla se, että ne Turun IC2-junat, jotka ohittavat Inkoon lähellä Y-junan nykyisiä pysähdysaikoja, alkaisivat pysähtyä siellä. Näissä IC2-junissa kelpaisivat myös vyöhykeliput Inkoosta/Inkooseen ja Karjaalta/Karjaalle. Jos lisäpysähdys aiheuttaisi aikataulullisia haasteita, Inkoossa pysähtyviltä IC2-junilta voisi poistaa Kirkkonummen pysähdyksen. Pysähdys Inkoossa vaatisi laiturien pidennyksen, mutta se olisi melko halpa toteuttaa, vaikkapa puurakenteisella jatko-osalla.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2462


« Vastaus #65 : Tammikuu 26, 2014, 09:59:49 »

Yksi omakohtainen kokemus eiliseltä:

IC 970 jäi Siuntion kohdalla hieman myöhään, koska vastaantuleva Y-juna kulki myöhässä. Sen sijaan kaikki vastaantulleet kaukojunat olivat aikataulussaan. Y-junan myöhästymisen syy ei ole tiedossani.

Otos - yksi kappale - on toki niin pieni, ettei sen perusteella voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Hymyilee
Siuntio jää jäljelle, joten suunniteltu lakkautus ei olisi tainnut auttaa tässäkään tapauksessa.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2462


« Vastaus #66 : Tammikuu 26, 2014, 10:20:35 »

Menee työvuorojen kanssa kyllä hassuksi säätämiseksi, jos tuo on totta. Karjaa on kuitenkin miehityspiste, eli sieltä käsin tehdään töitä esim. juurikin tuossa Y-junassa. Käytännössä toi siis tarkoittaisi, että Karjaalta Siuntioon ajettaisiin ilman matkustajia esim. 10 minuutiksi seisoskelemaan ennen lähtöä. Hassu ajatus.

Jo viestiketjun alussa Tuukan mainitsema "miehistökierto"  sai aikaan mietteitä. Ajettaisiinko illan viimeiset ja aamun ensimmäiset junat kuitenkin Karjaalle yöpymään (tuskin seisoisivat Siuntiossa "vartioimattomina")? Toki päivällähän tuo Y-junien liikennöinti on ERITYISEN vilkasta, montako junaparia?
Viimeistään silloin kun aletaan ajamaan tyhjävaunujunia, lienee itsestään selvää, että Kirkkonummi-Siuntio siirtyy lakkautuslistalle, etenkin kun tynkäreitin matkustajamäärät vähenevät. Tämä on vanha hyväksi havaittu keino junien vähentämiseksi. Vai luuleejo joku ihan oikeasti, että Kirkkonummi-Siuntio on pysyvä olotila? Tulisikohan Siuntioon minkälaisia kääntöaikoja uusissa suunnitelmissa?

Tämän "kepillä jäätä kokeilevan" Y-junien osittaisen lakkauttamisen onnistuminen tekee kaikista muistakin sopimusliikennejunista vapaata riistaa. Eikö edes henkilökuntajärjestöjen johdossa ole riittävän vanhoja henkilöitä muistamaan, miten tämä tehtiin ennen? Minä hyppisin jo pitkin seiniä.

Kun nykyinen Rautatiehallitus (tai mikä se liikkeen johto sitten on nimeltään), on noin epäluotettava sopimuskumppani, että iltalypsyllä haluaa muuttaa sopimuksia ja lisätä jo saamiaan etuja, niin tulevaa kilpailua ajatellen se avaa jännät näkymät. Ensin alimittainen tarjous ja sen hyväksymisen jälkeen lähdetään iltalypsylle. Jos LVM:ssä on niin paljon liikaa porukkaa, että lähtevät mukaan tällaiseen peliin, niin sitten ei kyllä kilpailutuksella eikä edes rataverkon avaamisella vapaalle kilpailulle saavuteta mitään suuria etuja, kun sopimuksilla ei ole mitään merkitystä. Ei edes valtion kokonaan omistaman firman ja ministeriön välillä. Taitaa olla taas yksi maan tapa ja suomalainen erityisolosuhde.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1325


« Vastaus #67 : Tammikuu 26, 2014, 14:20:37 »

Eikö edes henkilökuntajärjestöjen johdossa ole riittävän vanhoja henkilöitä muistamaan, miten tämä tehtiin ennen? Minä hyppisin jo pitkin seiniä.


Henkilöstöjärjestöissä on tiettävästi sopimispolitiikan viimeaikaisista muutoksista johtuen seinät lommoilla ja raplingit rapisseet mainitsemastasi ruumiin liikkeestä johtuen.

tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2913


« Vastaus #68 : Tammikuu 26, 2014, 16:24:56 »

Toinen omakohtainen havainto, eiliseltä.

Jokerijunan kulku Turkuun päin oli ilmeisesti jossain määrin aikataulusta poikkeava, mikä myöhästytti Turusta Helsinkiin matkannutta IC:tä siten, että se oli Siuntion kohdalla seitsemisen minuuttia myöhässä. Y-juna jäi täten reilun 5 minuuttia myöhään Siuntiossa.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 626


« Vastaus #69 : Tammikuu 26, 2014, 16:27:08 »

Nummelinin Rantarata-kirjan mukaan rataosalla Kirkkonummi - Karjaa on aikoinaan ollut kohtausmahdollisuus seuraavilla liikennepaikoilla: Kela, Siuntio, Päivölä, Tähtelä, Inkoo ja Kaunislahti. Viimeisten vuosikymmenien kuluessa suurin osa kohtauspaikoista on purettu ja nyt sitten vaaditaan, että ongelmien johdosta junia on lakkautettava.

Kirkkonummen ja Karjaan välillä on ehkä ollut paljon sivuraiteita ratapihojen koristeena mutta täytyy mennä luultavasti Porkkalan vuokra-alueen aikaan asti, että siellä olisi ollut myös vakituista 24/7-miehitystä muuallakin kuin Kirkkonummella ja Karjaalla. Siten Kirkkonummen ja Karjaan välillä on takavuosina ollut normimeininkiä, että suuren osan vuorokaudesta tällä 49 km pitkällä osuudella saattoi liikkua vain yksi juna kerrallaan. Kun nykyään siellä on sentään kaksi kohtauspaikkaa, suojastus ja junien matka-ajatkin lyhentyneet paljon muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna niin uskallan väittää, että Rantaradan läpäisykyky on tänä päivänä olennaisesti parempi, kuin koskaan radan historian aikana.
tallennettu
Eero Karttunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #70 : Tammikuu 26, 2014, 17:46:47 »

Nummelinin Rantarata-kirjan mukaan rataosalla Kirkkonummi - Karjaa on aikoinaan ollut kohtausmahdollisuus seuraavilla liikennepaikoilla: Kela, Siuntio, Päivölä, Tähtelä, Inkoo ja Kaunislahti. Viimeisten vuosikymmenien kuluessa suurin osa kohtauspaikoista on purettu ja nyt sitten vaaditaan, että ongelmien johdosta junia on lakkautettava.

Kirkkonummen ja Karjaan välillä on ehkä ollut paljon sivuraiteita ratapihojen koristeena mutta täytyy mennä luultavasti Porkkalan vuokra-alueen aikaan asti, että siellä olisi ollut myös vakituista 24/7-miehitystä muuallakin kuin Kirkkonummella ja Karjaalla. Siten Kirkkonummen ja Karjaan välillä on takavuosina ollut normimeininkiä, että suuren osan vuorokaudesta tällä 49 km pitkällä osuudella saattoi liikkua vain yksi juna kerrallaan. Kun nykyään siellä on sentään kaksi kohtauspaikkaa, suojastus ja junien matka-ajatkin lyhentyneet paljon muutaman vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen verrattuna niin uskallan väittää, että Rantaradan läpäisykyky on tänä päivänä olennaisesti parempi, kuin koskaan radan historian aikana.

Eihän nytkään Y-junia kulje 24/7. Mutta VR:n selityksen mukaan rataosa on kuulemma nyt niin täynnä,  että tälle välille eivät VR:n mielestä mahdu kulkemaan enää nuo muutamat Y-junat vuorokaudessa. VR:n lähiliikennejohtaja Korhonen perustelee tilannetta sillä, että rata on yksiraiteinen ja kohtauspaikkoja on nyt harvassa. "Tämän vuoksi yksittäinen häiriö tai ongelma säteilee nopeasti koko rataosian liikenteeseen. Rataosalla on myös paljon liikennettä suhteessa sen kapasitettiin". Lue itse Korhosen vastaus perjantain Helsingin Sanomista.

Ratkaisu tällaiseen VR:n kertomaan tilanteeseen ei ole kaksoisraiteen rakentaminen Kirkkonummen ja Turun välille, kuten Korhonen vastauksessaan antaa lukijoiden ymmärtää, vaan ratkaisu on tietysti Korhosen kaipaamien puuttuvien kohtauspaikkojen rakentaminen uudelleen Kirkkonummen ja Karjaan välille. Tai sitten VR:n on korjattava kuntoon ongelmien varsinainen syy, eli se  että VR ei saa omia juniaan pysymään sinänsä ihan toteuttamiskelpoisissa aikatauluissaan.

On huomattava, että tilannehan on nyt kaukojunien osalta aivan toisenlainen kuin tilanne oli "vanhoina aikoina" menneinä vuosikymmeninä. Esimerkiksi pikajunia Helsingin ja Turun välillä kulki vuonna 1962 neljä päivässä molempiin suuntiin ja sunnuntaisin vielä yksi, nyt Turun junia kulkee usein kerran tunnissa molempiin suuntiin. Mahtaako nykyisin edes kulkea yhtään tavarajunia tällä rataosuudella?  Eli nyt puhutaan aivan eri liikenteestä ja vauhtikin on avain toisenlainen kuin ennen.

Kyllä minäkin vähän ihmettelen VR:n lausuntoa, mutta jos kerran VR:n virallinen kanta on se, että kohtauspaikkoja on liian harvassa, niin silloin kohtauspaikkoja täytyy rakentaa kiireesti lisää, jotta kaikki junat pystytään ajamaan. Kohtauspaikathan lisäävät ratakapasiteettia ja vähentävät myöhästymisestä aiheutuvia ongelmia. Lisätäänhän juuri paraikaa kohtauspaikkoja Pohjanmaan radallekin, eihän  tuo kohtauspaikkojen lisääminen rantaradallekaan sen kummempaa ole.
tallennettu
Lari Nylund
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1439


« Vastaus #71 : Tammikuu 26, 2014, 18:19:57 »

Toinen omakohtainen havainto, eiliseltä.

Jokerijunan kulku Turkuun päin oli ilmeisesti jossain määrin aikataulusta poikkeava, mikä myöhästytti Turusta Helsinkiin matkannutta IC:tä siten, että se oli Siuntion kohdalla seitsemisen minuuttia myöhässä. Y-juna jäi täten reilun 5 minuuttia myöhään Siuntiossa.

P619 "Jokerijuna" (Sr1+10 sinistä) lähti Helsingistä aikataulustaan jäljessä kaksi minuuttia.  Todennäköisesti jossain Espoon alueella edessä kulkenut lähijuna tavoitettiin, koska vauhti ei päätä huimannut. Siuntiossa odotettiin vastaan tuleva IC2, jonka jälkeen Inkoossa olikin jo vastassa Y-juna. Tässä kohtaan suunnitelussa, jos olisi otettu huomioon Y-junalle raidemuutos raiteelta 1 raiteelle 2, niin kaikki olisi mennyt paremmin. Nyt pitkä sininen kiemurteli sn35-vaihteista läpi kakkosta, kun vaihtoehto olisi ollut sn140 käyttäminen pääraidetta käyttäessä. Toki tämä olisi aiheuttanut muutoksen mahdollisesti muutamalle Y-junaan nousseelle matkustajalle - jos heitä nyt sattui olemaan Inkoossa tällä kertaa...

Seuraava erikoisuus oli Salossa, kun kohtaus siirtyi Salosta Ervelään, niin siitä huolimatta Jokerijuna ajatettiin raiteen kolme kautta, vaikka taas olisi ollut mahdollisuus mennä suoraan läpi pääraidetta täydellä matkavauhdilla... Rantaradalla asiat vaikuttavat toisiinsa, niin se vain menee. Yksi asia vaikuttaa toiseen, joka taas kolmanteen jne... Se on sitä rautatiedominoa.
tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #72 : Tammikuu 26, 2014, 18:30:26 »

Kyllä minäkin vähän ihmettelen VR:n lausuntoa, mutta jos kerran VR:n virallinen kanta on se, että kohtauspaikkoja on liian harvassa, niin silloin kohtauspaikkoja täytyy rakentaa kiireesti lisää, jotta kaikki junat pystytään ajamaan. Kohtauspaikathan lisäävät ratakapasiteettia ja vähentävät myöhästymisestä aiheutuvia ongelmia. Lisätäänhän juuri paraikaa kohtauspaikkoja Pohjanmaan radallekin, eihän  tuo kohtauspaikkojen lisääminen rantaradallekaan sen kummempaa ole.

Katselin jokin aika sitten erästä RHK:n aikaista julkaisua, ja siinä mainittua "hinnastoa", jossa oli kohtauspaikan hinnaksi mainittu noin yksi miljoona euroissa. Tosin sitten minua jo hetimmiten opastettiin, että ei sitä nyt niin halvalla saakaan, menee ainakin kymmenen miljoonaa.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 626


« Vastaus #73 : Tammikuu 26, 2014, 18:52:51 »

On huomattava, että tilannehan on nyt kaukojunien osalta aivan toisenlainen kuin tilanne oli "vanhoina aikoina" menneinä vuosikymmeninä. Esimerkiksi pikajunia Helsingin ja Turun välillä kulki vuonna 1962 neljä päivässä molempiin suuntiin ja sunnuntaisin vielä yksi, nyt Turun junia kulkee usein kerran tunnissa molempiin suuntiin. Mahtaako nykyisin edes kulkea yhtään tavarajunia tällä rataosuudella?  Eli nyt puhutaan aivan eri liikenteestä ja vauhtikin on avain toisenlainen kuin ennen.

Niin puhutaankin aivan eri liikenteestä. Muutamasta edellä olevasta kirjoituksesta saattaa vain lukija saada käsityksen, että Rantaradalla olisi ennen ollut kapasiteettia pilvin pimein ja sitä on ajettu alas, vaikka asia ei oikeasti ole näin. Tämän halusin täsmentää, koska mielestäni täällä on syytä tavoitella objektiivisuuden suhteen korkeampaa tasoa, kuin VR omissa puolitotuuksissaan.
tallennettu
Ari Palin
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 892


« Vastaus #74 : Tammikuu 26, 2014, 19:07:52 »

Nyt pitkä sininen kiemurteli sn35-vaihteista läpi kakkosta.

Tässä Lari mainitsi yhden tekijän, joka heikentää rantaradan täsmällisyyttä, ei paljon mutta jonkin verran. Jos sn35-vaihteet korvattaisiin sn80-vaihteilla, ratin voisi kakkoselta lähtiessä kääntää kaakkoon samantien eikä vasta 500 metrin päässä. Ja toki saapuminenkin liikennepaikalle olisi nopeampaa. Myös Sm4-kalusto Y-junissa voisi auttaa täsmällisyyden hallinnassa. Toinen juttu on sitten se, olisiko Sm4-kalustoa mistään irrotettavissa.
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Y junien osittainen alasajo  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina