Yhdysliikennesopimus muuttuu?

[Petri Sallinen]

http://yle.fi/uutiset/vrn_monopolia_rautateilla_puretaan_pienin_paloin/6830001

[Juha Kutvonen]

Tässähän on kyse aika suurestakin palasesta. Venäjän tavaraliikenne on yksi VR:n syömähampaista, joka kiinnostanee ulkomaisiakin operaattoreita. Ensimmäisen turvallisuustodistushakemuksen aikoinaan jättänyt virolainen Spacecom olisi juurikin halunnut kuljettaa Kostamuksen rautamalmia Kokkolaan, mutta nykyinen yhdysliikennesopimus esti sen.

[Petri Sallinen]

Tässähän on kyse aika suurestakin palasesta.

Niinpä.... yllättävän vähälle huomiolle asia on jäänyt harrastajien keskusteluissa.

[[Tunnus poistettu]]

Niinpä.... yllättävän vähälle huomiolle asia on jäänyt harrastajien keskusteluissa.

Näin voi sanoa aivan täydellä syyllä, sillä yhdysliikennesopimuksen uudistus on paljon suurempi asia kuin tavaraliikenteen salliminen vuonna 2007. Vaikka tuolloin sallittiin tavaraliikenne rautatielain puitteissa, vasta nyt sille luodaan taloudelliset edellytykset.

Yhdysliikennesopimuksella tulee olemaan kauaskantoiset vaikutukset. Paitsi että sillä mahdollistetaan ratifiointinsa jälkeen välittömästi yrittäjävetoinen raakapuukuljetus itärajalla, ajan oloon sopimuksella tulee olemaan suuri vaikutus Venäjän transitoliikenteeseen. Nykytilannehan on epätyydyttävä venäläisten kannalta, he joutuvat käyttämään transitoon ylikuormitettuja Baltian satamia.

Taksojen oletettavasti laskiessa kilpailun myötä tulee Suomesta kilpailukykyinen kauttakulkumaa transitoliikenteessä. Satamakapasiteettia meillä on tällä hetkellä selvästi enemmän kuin tarvetta ja väyliäkin on syvennetty suuremmille rahtilaivoille seilattavaksi.

VR:lle monopolin päättyminen Venäjän tavaraliikenteessä tulee tietämään laihempia aikoja, mutta vain 5-10 vuoden aikajänteellä. Mikäli kuljetusmarkkinat kehittyvät suotuisasti, niinkuin oletettavaa on, myös VR tulee aikanaan saamaan osansa kakusta markkinoiden kasvaessa.

Erityisesti transitoliikenne ei ole nollasummapeliä, sillä kasvu syntyy koko kuljetusketjun kilpailukyvystä, muiden itämerenmaiden kustannuksella.

[Petri Nummijoki]

VR:lle monopolin päättyminen Venäjän tavaraliikenteessä tulee tietämään laihempia aikoja, mutta vain 5-10 vuoden aikajänteellä. Mikäli kuljetusmarkkinat kehittyvät suotuisasti, niinkuin oletettavaa on, myös VR tulee aikanaan saamaan osansa kakusta markkinoiden kasvaessa.

Erityisesti transitoliikenne ei ole nollasummapeliä, sillä kasvu syntyy koko kuljetusketjun kilpailukyvystä, muiden itämerenmaiden kustannuksella.

Eiköhän Venäjä pyri edelleenkin nostamaan omien satamiensa osuutta kuljetuksista, joten en laskisi transitoliikenteen varaan oikeastaan mitään.

[Tuukka Ryyppö]

Eiköhän Venäjä pyri edelleenkin nostamaan omien satamiensa osuutta kuljetuksista, joten en laskisi transitoliikenteen varaan oikeastaan mitään.

Sataman sijaintivaltio ei välttämättä ole yhtään niin tärkeä asia kuin sataman sijainti ylipäänsä.
Venäjän satamat ovat aivan Itämeren kaukaisimmassa kolkassa, josta kestää päivän luokkaa pitempään päästä yhtään minnekään kuin esim. Hangosta. Toisaalta, se Hankokin on tämän suhteen aikamoisessa altavastaajan asemassa Baltian satamiin nähden, eli Suomen satamia käytettäneen lähinnä siinä tapauksessa, ettei lähemmäs Atlanttia oleviin satamiin mahdu.

Vaikka Venäjän omista satamista saataisiin teknisesti miten laadukkaita, ne ovat siltikin kaukana kaikesta. Onko satamien pitäminen omassa hallussa niin tärkeä asia, että sen takia ollaan valmis sitomaan laivat kahdeksi ylimääräiseksi päiväksi kruisailemaan Suomenlahtea päästä päähän ja takaisin? Onko Venäjän valtiolla riittävästi sananvaltaa kuljetuksia tarvitseviin venäläisyrityksiin, että se voi määrätä ne käyttämään hitaampaa ja siten kalliimpaa reittiä?

Toki Venäjällä on Kaliningrad, mutta sinne taas ei pääse ilman kulkua Liettuan sekä Latvian tai Valko-Venäjän kautta.

[Petri Nummijoki]

Sataman sijaintivaltio ei välttämättä ole yhtään niin tärkeä asia kuin sataman sijainti ylipäänsä.
Venäjän satamat ovat aivan Itämeren kaukaisimmassa kolkassa, josta kestää päivän luokkaa pitempään päästä yhtään minnekään kuin esim. Hangosta.

Toisaalta jos Venäjällä vaikka polttoaine on huomattavasti halvempaa, kuin Suomessa niin tämä voi hyvin tuottaa varustamolle siinä määrin säästöä, ettei ylimääräinen päivä haittaa.

[Tuukka Ryyppö]

Sataman sijaintivaltio ei välttämättä ole yhtään niin tärkeä asia kuin sataman sijainti ylipäänsä.
Venäjän satamat ovat aivan Itämeren kaukaisimmassa kolkassa, josta kestää päivän luokkaa pitempään päästä yhtään minnekään kuin esim. Hangosta.

Toisaalta jos Venäjällä vaikka polttoaine on huomattavasti halvempaa, kuin Suomessa niin tämä voi hyvin tuottaa varustamolle siinä määrin säästöä, ettei ylimääräinen päivä haittaa.

Tuli vaan hauska juttu mieleen... Mitenkä monta vaunullista polttoainetta laiva juo?

[Ossi Rosten]

Sataman sijaintivaltio ei välttämättä ole yhtään niin tärkeä asia kuin sataman sijainti ylipäänsä.
Venäjän satamat ovat aivan Itämeren kaukaisimmassa kolkassa, josta kestää päivän luokkaa pitempään päästä yhtään minnekään kuin esim. Hangosta.

Toisaalta jos Venäjällä vaikka polttoaine on huomattavasti halvempaa, kuin Suomessa niin tämä voi hyvin tuottaa varustamolle siinä määrin säästöä, ettei ylimääräinen päivä haittaa.

Niin kauan kuin merikuljetus rahtiliikenteelle on ylivoimaisesti edullisin tapa kuskata tavaraa  maankolkista toisiin, ei sillä ole yhtään mitään merkitystä, onko merimatka 500km lyhyempi vai pidempi (ei oikeasti ole kyse päivästä ajaa Hankon sijasta Pietari laivalla, pikemminkin jotain n. 8-10h). Itseasiassa, taitaa rata- ja rajaruuhkien vuoksi tuo aika ylittyä reippaasti rautatiekuljetuksessa joka tapauksessa, eli siitä että Venäjä joutuu käyttämään EU:n satamia, aiheutunee lisäkustannusten lisäksi vielä aikatappioitakin. Turvallisuusongelmakin lienee poistumaan päin heidän omissa satamissaan näinä aikoina, eli ei liene mitään järjellistä syytä olla toverin kehittämättä omia satamiaan jatkossakin.

[Matti Grönroos]

Sataman sijaintivaltio ei välttämättä ole yhtään niin tärkeä asia kuin sataman sijainti ylipäänsä.
Venäjän satamat ovat aivan Itämeren kaukaisimmassa kolkassa, josta kestää päivän luokkaa pitempään päästä yhtään minnekään kuin esim. Hangosta.

Toisaalta jos Venäjällä vaikka polttoaine on huomattavasti halvempaa, kuin Suomessa niin tämä voi hyvin tuottaa varustamolle siinä määrin säästöä, ettei ylimääräinen päivä haittaa.

Niin kauan kuin merikuljetus rahtiliikenteelle on ylivoimaisesti edullisin tapa kuskata tavaraa  maankolkista toisiin, ei sillä ole yhtään mitään merkitystä, onko merimatka 500km lyhyempi vai pidempi (ei oikeasti ole kyse päivästä ajaa Hankon sijasta Pietari laivalla, pikemminkin jotain n. 8-10h). Itseasiassa, taitaa rata- ja rajaruuhkien vuoksi tuo aika ylittyä reippaasti rautatiekuljetuksessa joka tapauksessa, eli siitä että Venäjä joutuu käyttämään EU:n satamia, aiheutunee lisäkustannusten lisäksi vielä aikatappioitakin. Turvallisuusongelmakin lienee poistumaan päin heidän omissa satamissaan näinä aikoina, eli ei liene mitään järjellistä syytä olla toverin kehittämättä omia satamiaan jatkossakin.

Venäjän liikenteessä itse asiassa sijaintivaltioasia on aika tärkeä. Se siis, että se ei ole Venäjä.

Ei esimerkiksi autotransito sattumalta kulje Suomen kautta ja nimenomaan kumipyörillä, eikä myöskään ole sattuma, että Siperian radalla arvokuljetusten määrä on vähäisempi kuin se voisi olla. Venäjän satamien ja rautateiden hävikki on niin merkittävä, että pelkkä kuljetustaloudellinen optimi ei ole ohjaavin tekijä.

Koska Venäjällä korruptio vaikuttaa kaikkeen, minulla ei ole vähäistäkään uskoa siihen, että uudet satamat tulisivat olemaan yhtään turvallisempia kuin kuin nykyisetkään, hävikkimielessä.

Se, mikä voi nopeasti siirtää tavaravirtoja, on Venäjän lainsäädäntö tai oikeastaan lainkäytön toteuttaminen. Jos Venäjä omia satamiaan suosiakseen määrää kuljetukset satamiensa kautta tai laittaa maakuljetuksille kovat tullit, niin sittenhän tavaravirrat siirtyvät. Venäläisestä tempoilevasta toiminnasta on esimerkki määräys siirtää autotransito kulkemaan Vaalimaan sijaan Nuijamaan kautta suunnilleen yhdessä yössä, neuvottelematta asiasta suomalaisten kanssa.

[Mikko Nyman]

Tänään tullut ministerin vastaus aiheeseen liittyen:
--
"Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2014 esitys rautatielain muuttamisesta. Lailla pannaan kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2012/34/EU) yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (jäljempänä rautatiemarkkinadirektiivi). Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan kesäkuussa 2015. Rautatiemarkkinadirektiivin keskeisiä tavoitteita on turvata rautatieliikenteen harjoittajien yhtäläinen pääsy rautatieliikenteen harjoittajille tarjottaviin palveluihin siitä riippumatta, kuka nämä palvelut tarjoaa."

Lähde: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_316_2014_p.shtml