Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Keskustelua ruotsin opetuksesta  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 2 3 [4] | Siirry alas Tulostusversio
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #75 : Joulukuu 08, 2014, 13:22:10 »

Melko CAAC kommentti.

Melko CAAC koko aihe Hymyilee leveästi
tallennettu
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2583


« Vastaus #76 : Joulukuu 08, 2014, 13:51:49 »

Mitenkähän nuo kommentit liittyvät kieltenopetukseen?
tallennettu

... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1779


« Vastaus #77 : Joulukuu 08, 2014, 15:13:47 »

Vaikka olisi kuinka motivoitunut, päähän kaadettu oppi valitettavasti haihtuu ennen pitkää, jos asuu täysin suomenkielisellä alueella. Omana kouluaikana opetus keskittyi mielestäni liikaa kieliopin pienienkin vivahteiden hallitsemiseen ja arkielämän tilanteissa selviämisen taidot jäivät puutteellisiksi. Olisiko järkeä olla kaksi eri tavoitetasoa eli kaksikielisiin kuntiin syvällisempi A-taso, joka koluaa kieliopin perin pohjin ja puhtaasti suomenkielisille alueille B-taso, jossa painotettaisiin enemmän arkielämän tilanteissa selviytymistä?
tallennettu
Olli Aalto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 293


« Vastaus #78 : Joulukuu 08, 2014, 18:41:13 »

Vaikka olisi kuinka motivoitunut, päähän kaadettu oppi valitettavasti haihtuu ennen pitkää, jos asuu täysin suomenkielisellä alueella. Omana kouluaikana opetus keskittyi mielestäni liikaa kieliopin pienienkin vivahteiden hallitsemiseen ja arkielämän tilanteissa selviämisen taidot jäivät puutteellisiksi. Olisiko järkeä olla kaksi eri tavoitetasoa eli kaksikielisiin kuntiin syvällisempi A-taso, joka koluaa kieliopin perin pohjin ja puhtaasti suomenkielisille alueille B-taso, jossa painotettaisiin enemmän arkielämän tilanteissa selviytymistä?
Olen samaa mieltä ja myös siitä, jonka aiemmin nostit esille, eli että lausumista/ääntämistä pitäisi harjoitella paljon paljon enemmän ruotsin tunneilla. Siihen ei kiinnitetä lainkaan niin paljon huomiota kuin pitäisi, ja tulos on seuraavanlainen: https://nuelleraldrig.wordpress.com/2007/06/03/bor-lasas-med-finsk-brytning/. Lisäksi sanojen painotus ja lauseiden prosodia jäävät kokonaan huomiotta, jolloin jokainen yksittäinen sana painotetaan turhan korostuneesti. Kontrastin painollisen sanan ja painottomien sanojen välillä kuin yöllä ja päivällä. Oli aivan hirviää kuunneltavaa, kun A-Studion toimittaja haastatteli ruotsiksi puhelimen välityksellä tehden juuri nuo mainitut yleisvirheet, luultavasti vain sen vuoksi, kun koulussa kielioppi on syrjäyttänyt ääntämisen. (koulujärjestelmän vika sekin, ei henkilön itsensä).

Oma lukunsa tietysti on, ettei meidän pohjalaisten murretta, jonka tänä syksynä olen (vuosien poissaolon jälkeen uudelleen) omaksunut, tunnu oikein edes muutkaan ruotsinkieliset ymmärtävän, joten voi vain kuvitella miten vaikeaa se on suomenkieliselle saada tolkkua siitä - itt lär man föschtoå hande närpesiska dialektin. Puhumattakaan siitä, että maskuliini ja feminiini monin paikoin elävät ja voivat hyvin österbottniskassa.
tallennettu
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 572


« Vastaus #79 : Joulukuu 08, 2014, 19:41:00 »

Oma lukunsa tietysti on, ettei meidän pohjalaisten murretta, jonka tänä syksynä olen (vuosien poissaolon jälkeen uudelleen) omaksunut, tunnu oikein edes muutkaan ruotsinkieliset ymmärtävän, joten voi vain kuvitella miten vaikeaa se on suomenkieliselle saada tolkkua siitä - itt lär man föschtoå hande närpesiska dialektin. Puhumattakaan siitä, että maskuliini ja feminiini monin paikoin elävät ja voivat hyvin österbottniskassa.

Tähän väliin sopii kulttuurihistoriallinen anekdootti. Hiljattain edesmennyt arkkitehti Erkki Helamaa kertoi joskus työskentelystään nuorena, aloittelevana arkkitehtina Erik Kråkströmin toimistossa 1940-luvun lopussa. Toimisto rakensi silloin jotakin (kouluako olisi ollut?) Närpiöön, ja vastaava mestari joutui tietenkin silloin tällöin soittelemaan Helsinkiin kyselläkseen milloin mitäkin asiaa. Helamaa kertoi antaneensa puhelimen yleensä Kråkströmille, koska tämä oli ruotsinkielinen. Kråkström oli Helamaalle todennut, ettei hänkään siitä puheesta paljon mitään ymmärrä. Rakennus saatiin kai kuitenkin pystyyn.

"Arī ar visām kļūdām ir jārunā" (kaikkine virheineenkin täytyy puhua), toisti toistamasta päästyäänkin Helsingin yliopiston latvian kielen lehtori Valentīna Gurtaja 1990-luvulla, ja tämä viisas neuvo sopii kaikkiin kieliin, kun arkikommunikoinnista on kyse.
tallennettu

"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #80 : Joulukuu 08, 2014, 21:11:38 »

Huoh... tämä on ikuisuuskysymys. Mutta en malta olla kysymättä pitäisikö Ruotsissa olla pakollinen suomenkielen opetus kouluissa (suomenkielisiä on satoja tuhansia) ja Virossa pakollinen venäjä (venäjänkielisiä on neljännes Viron kansalaisista) ?
tallennettu
Timo Salminen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 572


« Vastaus #81 : Joulukuu 09, 2014, 08:11:53 »

Huoh... tämä on ikuisuuskysymys. Mutta en malta olla kysymättä pitäisikö Ruotsissa olla pakollinen suomenkielen opetus kouluissa (suomenkielisiä on satoja tuhansia) ja Virossa pakollinen venäjä (venäjänkielisiä on neljännes Viron kansalaisista) ?

Sekä Suomessa että molemmissa mainitsemissasi maissa olisi edelleen tarvetta nykyistä paremmalle ja avoimemmalle kulttuuriselle ymmärrykselle, olipa paras keino sen saavuttamiseen kiel(t)enopetus tai jokin muu. Ruotsissa tämän asian sisäistämisessä tosin ollaan sekä Suomea että Viroa huomattavasti edellä.

Tartto 9.12.2014
tallennettu

"Jos ne henkilöt jotka sillon on ollu ja kualleet nousisvat nyt katsomaan [...] ni ne ei uskois ollenkan omia silmiäns." (Tallimies Kustaa Väre 1961)
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 280


« Vastaus #82 : Joulukuu 18, 2014, 18:28:26 »

Mä olin Paraisilla 15 vuotta töissä ja ehdin olemaan 9 vuotta naimisissakin alkuasukkaan kanssa, oli aika huikeaa -91 mennä sinne ruosteisella 6:n lukioruotsintaidoilla, kaakonkulman kasvattina, koska sikäläisessä murteessa tungetaan suomea sekaan hulvattomasti ja sanat lausutaan "suomalaisittain" eli ässä on ässä eikä joku hoon tapainen kuten riikinruotsissa. En joutunut kovinkaan usein avaamaan suutani ruotsiksi, mutta tuon kielikylvyn jälkeen on aika helppoa keikkua Kustaan maalla tai Oolannissa, sanat tulevat mieleen kuin itsestään ja pidän enemmän puhtaasta kielestä kuin rantojen ranskasta, sitäpaitti molemmissa paikoissa on pakko puhua ruotsia.

Ruotsalaisiin tekee melkoisen vaikutuksen se, että tämmöinen puoliryssä ymmärtää heitä ja vastailee omalla kielellään, he ovat varautuneet käyttämään englantia täällä. Tavallisille Svenssoneille ei nimittäin ole juurikaan kerrottu ruotsin asemasta Suomessa.

15 vuoden kielikylvystä oli sekin hyvä puoli, että suomeksi käydyssä keskustelussa bongaan 90 pinnan varmuudella sellaisen, jonka äidinkielenä on ruotsi, vaik Turussa. Aina tulee joku pikku moka ja ainakin Turun ympäristössä on sikinsokinnainti kukoistanut, nimestä ei pysty päättelemään äidinkieltä.

Pohjanmaan "ruotsiin" en ota kantaa, edellistyöpaikassa oli yksi närpiöläinen ja ei hänestä saanut selvää oli äidinkieli kumpi tahansa.

Kouluruotsissa oli se hyvä puoli, että takaraivoon jäi kumminkin melko hyvä sanavaraston pohja, luin lisäksi saksaa ja noita kun yhdistelee, niin pärjää Ruotsissakin johonkin Södertäljeen saakka ennen kuin tulee myydyksi ;-)
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #83 : Joulukuu 18, 2014, 19:12:57 »

Meänkieli ja karjala lasketaan omiksi kieliksi, vaikka ne voisivat yhtä hyvin olla suomen murteita. Voisivatkohan närpiö ja skoone olla jonain päivänä kieliä?
tallennettu
Olli Aalto
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 293


« Vastaus #84 : Joulukuu 18, 2014, 21:53:44 »

Meänkieli ja karjala lasketaan omiksi kieliksi, vaikka ne voisivat yhtä hyvin olla suomen murteita. Voisivatkohan närpiö ja skoone olla jonain päivänä kieliä?
Nyt alkaa mennä pahasti ohi aiheen. Sekä Närpesmåletilla että skånemåletilla on samat juuret eli ne ovat polveutuneet muinaisruotsista (kuten norjakin). Kaikista ruotsin murteista närpiössä puhuttu on konservatiivisinta eli lähimpänä muinaisruotsia, ts. alkuperäisintä. Näillä pohjalaismurteilla on myös selkeitä samankaltaisuuksia norjan kielen kanssa monella saralla, esimerkkejä on lukemattomia. Närpiön murretta on mielestäni turhaan demonisoitu vaikeana ymmärrettävänä, kyllä sitä oppii ymmärtämään kunhan ensin oppii perusteet siitä ja altistuu tarpeeksi, tai sitten yksinkertaisesti olen jäävi ottamaan kantaa, kun pohjanmaan ruotsi on ensimmäinen elämässäni oppimani kieli ja murre.

Miten karjalan ja suomen kieli (josta meänkieli on sittemmin polveutunut) ovat aikanaan erkaantuneet toisistaan, sen saa joku toinen selittää.

Mä olin Paraisilla 15 vuotta töissä ja ehdin olemaan 9 vuotta naimisissakin alkuasukkaan kanssa, oli aika huikeaa -91 mennä sinne ruosteisella 6:n lukioruotsintaidoilla, kaakonkulman kasvattina, koska sikäläisessä murteessa tungetaan suomea sekaan hulvattomasti ja sanat lausutaan "suomalaisittain" eli ässä on ässä eikä joku hoon tapainen kuten riikinruotsissa. En joutunut kovinkaan usein avaamaan suutani ruotsiksi, mutta tuon kielikylvyn jälkeen on aika helppoa keikkua Kustaan maalla tai Oolannissa, sanat tulevat mieleen kuin itsestään ja pidän enemmän puhtaasta kielestä kuin rantojen ranskasta, sitäpaitti molemmissa paikoissa on pakko puhua ruotsia.
Nyt kun suomalaisittain lausuminen otettiin esiin niin koen velvollisuudekseni lausua muutaman varoituksen sanasen. Vaikka Helsingissä ja Paraisilla puhuttu suomenruotsi muistuttaakin kovasti ääntämykseltään suomalaisittain tapahtuvaa, on niiden ja äidinkieleltään suomenkielisen henkilön ruotsin ääntämyksessä (murtamisessa, brytning) aivan selkeä ero, jota aina riikinruotsalaisetkaan eivät erota. Kielen prosodia on täysin erilainen kuin suomen kielessä.

Voisin jopa väittää , ettei suomenruotsin riikinruotsista eriävä prosodia ole suomen kielen vaikutuksen aikaansaamaa, vaan syyt ovat muualla. Ainakin näin on mm. sanan fara kohdalla, jonka vokaalit ovat kaikki lyhyitä suomen puolella ilman, että syy olisi suomen kielessä.

Asiahan (siis korostuksen ja etelämurteiden rinnastaminen toisiinsa) tuntuu olevan hyvinkin tunteita herättävä monissa piireissä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 13, 2015, 14:48:33 kirjoittanut Olli Aalto » tallennettu
Petri P. Pentikäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 900


« Vastaus #85 : Joulukuu 18, 2014, 23:43:23 »

Huoh... tämä on ikuisuuskysymys. Mutta en malta olla kysymättä pitäisikö Ruotsissa olla pakollinen suomenkielen opetus kouluissa (suomenkielisiä on satoja tuhansia) ja Virossa pakollinen venäjä (venäjänkielisiä on neljännes Viron kansalaisista) ?
Niin tähänhän voi sijoitella argumentit suoraan Suomen pakkoruotsiväeltä lainaten:

Ruotsilla ja Suomella on yhteinen historia. Kaksikielisyys on maan kilpailukykyä parantava rikkaus ja avaa ruotsalaisille monenlaisia työmahdollisuuksia. Vain kaikille pakollinen suomenopetus varmistaa suomenkieliset palvelut Ruotsissa. Joten on aivan selvää, että kaikkien ruotsalaisten tulee osata ja opiskella suomea.
tallennettu

Salattu jäseniltä: Poliisin etsinnästä kaksi vuotta - alaikäisten turvaksi ei ole tehty mitään https://salattujasenilta.blogspot.com/2021/12/poliisin-etsinnasta-kaksi-vuotta.html
Sivuja: 1 2 3 [4] | Siirry ylös Tulostusversio 
Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Keskustelua ruotsin opetuksesta  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina