Lahdesta saattaa lähivuosina päästä junalla ilman vaihtoa Tampereelle

[Mikael Sahervo]

Riihimäen kolmioraide saa vihdoin ensi vuonna rahansa. Hallituksen budjettiesityksessä runsaan kilometrin ratapätkään on varattu 10 miljoonaa euroa.

Riihimäen kolmioraiteen tavoitteena on tavaraliikenteen tehostaminen, sillä nyt tavarajunien pitää pysähtyä Riihimäellä ja vaihtaa veturi junan toiseen päähän ennen matkan jatkumista.

Kolmioraide mahdollistaa myös suoran henkilöjunaliikenteen aloittamisen Lahden ja Tampereen välillä. Nyt junaa on vaihdettava Riihimäellä.

VR ei ole vielä tehnyt päätöksiä uusien junavuorojen avaamisesta, mutta se aikoo hyödyntää suoraa rataa.

- Kolmioraide on ilman muuta positiivinen asia ja totta kai se hyödynnetään. Me olemme kiinnostuneet ajamaan junia suoraan Tampereelta Lahteen, kertoo johtaja Antti Korhonen VR-yhtymästä.

Uuden suoran reitin avaaminen palvelisi myös Pohjanmaan pääradan varrelta tulevia Allegron matkustajia. Suora junayhteys lyhentäisi matka-aikaa Tampereelta Pietariin jopa 1,5 tunnilla, jos Lahden vaihdosta saataisiin sujuva.

Tampereelle matkustava Petri Pekkala Vääksystä odotti junaa maanantaina aamupäivällä Lahdessa. Hän iloitsi kolmioraiteen tulosta ja suorista junayhteyksistä.

- Hyvältä kuulostaa. Matkustamisesta tulee sujuvampaa ja nopeampaa, kun vaihto jää pois, pari kertaa kuukaudessa Tampereella käyvä Pekkala sanoo.

Lahdessa junaa vaihtanut Anette Tamminen oli tulossa Tampereelta ja matkalla Savonlinnaan. Hän matkustaa väliä neljä kertaa kuukaudessa ja joutuu vaihtamaan junaa matkan aikana kolme kertaa.

- Se olisi aika kiva, kun olisi yksi vaihto vähemmän ja matka nopeutuisi, Tamminen kertoo.


http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/09/16/lahdesta-saattaa-lahivuosina-paasta-junalla-ilman-vaihtoa-tampereelle?ref=ece_frontpage-section-teaser-groupSection-default

[Simo Virtanen]

Saattaa tai ei, mutta vaikea on nähdä Lahti - Tampere tai pv. junien sivuuttavan pysähtymättä Riihimäen.

Kun vielä havainnot kertovat Riihimäellä Lahden junaan tai pv. vaihtavan kourallisen ihmisiä päärataa suoraan matkustaviin verrattuna, niin veikkaanpa kolmioraidetta käyttävien matkustajajunien olevan melkolailla toteutumattomissa.

Jos tuolle reitille olisi kovasti painetta, niin jo nyt olisi voitu katkaista Tampere - Helsinki -henkilöjunia ja ajaa toinen pää Lahteen.

[Tuomas Pätäri]

Kun vielä havainnot kertovat Riihimäellä Lahden junaan tai pv. vaihtavan kourallisen ihmisiä päärataa suoraan matkustaviin verrattuna, niin veikkaanpa kolmioraidetta käyttävien matkustajajunien olevan melkolailla toteutumattomissa.

Tosin tuota on mahdotonta arvioida pelkästään Riihimäellä vaihtavien perusteella, koska ainakin pitempimatkaisessa poikittaisliikenteessä vaihtoon käytetään paljon myös Tikkurilan asemaa.

[Simo Virtanen]

Kun vielä havainnot kertovat Riihimäellä Lahden junaan tai pv. vaihtavan kourallisen ihmisiä päärataa suoraan matkustaviin verrattuna, niin veikkaanpa kolmioraidetta käyttävien matkustajajunien olevan melkolailla toteutumattomissa.

Tosin tuota on mahdotonta arvioida pelkästään Riihimäellä vaihtavien perusteella, koska ainakin pitempimatkaisessa poikittaisliikenteessä vaihtoon käytetään paljon myös Tikkurilan asemaa.

Niin käytetään, mutta mielestäni päärataa etelään kulkevan IC ja Pendolino -kaluston kääntäminen itään ennen Riihimäkeä kuulostaa vieläkin kaukaisemmalta kuin jonkin yksittäisen henkilöjunan.

[Lauri Uusitalo]

Niin käytetään, mutta mielestäni päärataa etelään kulkevan IC ja Pendolino -kaluston kääntäminen itään ennen Riihimäkeä kuulostaa vieläkin kaukaisemmalta kuin jonkin yksittäisen henkilöjunan.

Onkohan tuolle kolmioraiteelle tulossa seisake (Riihimäki Nord)?

Tavaraliikennehän tuota tulee varmasti enemmän käyttämään.

[[Tunnus poistettu]]

Miksi muuten pidetään kohtalaista meteliä junan vaunukaluston kääntämisestä? Aika moni tuntee numerot ja osaa hakea oikean vaunun. Istumissuunta voi kääntyä, mutta mitä todellista merkitystä sillä on?
Henkilöjunakalusto alkaa olla ajettavissa kummastakin päästä ilman veturin siirtoa, joten mitään oleellista ongelmaa
ei ole jatkaa idästä tulevaa junaa pohjoiseen käymällä nykyisellä Riihimäen asemalla.

[Timo Salminen]

Henkilöjunakalusto alkaa olla ajettavissa kummastakin päästä ilman veturin siirtoa, joten mitään oleellista ongelmaa
ei ole jatkaa idästä tulevaa junaa pohjoiseen käymällä nykyisellä Riihimäen asemalla.

Mutta entä jos lahtelaiset eivät halua käydä Riihimäen asemalla? Mitäs sitten tehdään?

[Simo Virtanen]

Henkilöjunakalusto alkaa olla ajettavissa kummastakin päästä ilman veturin siirtoa, joten mitään oleellista ongelmaa
ei ole jatkaa idästä tulevaa junaa pohjoiseen käymällä nykyisellä Riihimäen asemalla.

Mutta entä jos lahtelaiset eivät halua käydä Riihimäen asemalla? Mitäs sitten tehdään?

Ajetaan pysähtymättä pendolla Tikkurilaan vaihtamaan idänpikajunaan.

[[Tunnus poistettu]]

Kun vielä havainnot kertovat Riihimäellä Lahden junaan tai pv. vaihtavan kourallisen ihmisiä päärataa suoraan matkustaviin verrattuna, niin veikkaanpa kolmioraidetta käyttävien matkustajajunien olevan melkolailla toteutumattomissa.

Tosin tuota on mahdotonta arvioida pelkästään Riihimäellä vaihtavien perusteella, koska ainakin pitempimatkaisessa poikittaisliikenteessä vaihtoon käytetään paljon myös Tikkurilan asemaa.

Tääkin on vaa useimmiten sellasissa tapauksissa joissa pääradan vaihtoyhteys on pendo/IC joka ei pysähdy Riksussa. Muuten kaikki matkat verkkokauppa tarjoo vaihdolla Lahdessa/Riksussa.

[Harri Junttila]

Henkilöjunakalusto alkaa olla ajettavissa kummastakin päästä ilman veturin siirtoa, joten mitään oleellista ongelmaa
ei ole jatkaa idästä tulevaa junaa pohjoiseen käymällä nykyisellä Riihimäen asemalla.

Mutta entä jos lahtelaiset eivät halua käydä Riihimäen asemalla? Mitäs sitten tehdään?

Tehdään kolmion läheisyyteen seisake vaikka Riihimäki pohjoinen

[Jimi Lappalainen]

Henkilöjunakalusto alkaa olla ajettavissa kummastakin päästä ilman veturin siirtoa, joten mitään oleellista ongelmaa
ei ole jatkaa idästä tulevaa junaa pohjoiseen käymällä nykyisellä Riihimäen asemalla.

Mutta entä jos lahtelaiset eivät halua käydä Riihimäen asemalla? Mitäs sitten tehdään?

Tehdään kolmion läheisyyteen seisake vaikka Riihimäki pohjoinen

Tai itse kolmioon, samoin kuten Tornio pohjoinen

[Mikko Kosonen]

Eikö Riihimäen vanhanaikainen matalalaiturinen asema voitaisi poistaa kokonaan. Suoristaa rata siltä kohtaa samalla ja poistaa ns matkustajaratapiha rapistuvine laitureineen yms, ja tehdä kokonaan uusi Riihimäen asema hieman pohjoisemmaksi. Uusi asema voisi tulla vaikka tuonne Lidlin läheisyyteen. Varmaan aika hyvin saavutettavissa sekin paikka, Riihimäkeläisin katsottuna. Pakkoko se asema nyt aivan keskustassa on olla, kun käyttäjät ovat kuitenkin useampien kilometrien säteellä. Saataisiin Riihimäkikin päivitettyä samalla 2010-luvulle, korkeine laitureineen yms.

[Ari Palin]

Tampere - Lahti -junista olisi kaiketi tulossa täysin uusia junavuoroja, joten niiden pysähtymättömyys Riihimäellä ei heikentäisi nykyisiä yhteyksiä Riihimäeltä. Siten niiden ei välttämättä olisi tarvetta pysähtyä Riihimäellä, jos päätarkoitus on saada uusia vaihdottomia yhteyksiä Tampereen/Hämeenlinnan ja Lahden välille. Riihimäeltä on jo nykyisellään melko hyvät yhteydet joka suuntaan.

Jos Riihimäelle halutaan pysähdys, sopivin voisi olla seisake Riihimäki-Itäinen, jolloin Tampere - Lahti -junista olisi mahdolista saada vaihtoyhteys joka tunti kulkevaan Lahti - Riihimäki -lähijunaan, joka saapuu Riihimäelle klo xx.44. Tässä yhteydessä kannattaisi samalla pyrkiä muuttamaan kierrot niin, että Lahdesta Riihimäelle tulevat junat jatkaisivat Helsinkiin R-junana klo xx.52, ja vastaavasti klo xx.08 Riihimäelle saapuvat R-junat jatkaisivat Lahteen klo xx.15. Jos Tampere - Lahti -juna pysähtyisi Riihimäki-Itäisellä klo xx.40, se olisi myös ajallisesti lähes puolivälissä kahta Riihimäki - Lahti -junaa, jotka lähtevät Riihimäeltä klo xx.15.

Joka tunti Tampere - Lahti -junat eivät kulkisi, joten ne voisi sijoittaa sellaisille tunneille, jolloin Tampere - Helsinki -taajamajuna ei ole kulussa.

[Ari Palin]

Tehdään kolmion läheisyyteen seisake vaikka Riihimäki pohjoinen

Tai itse kolmioon, samoin kuten Tornio pohjoinen

Riihimäen kolmioraiteella tuo olisi kallis vaihtoehto, koska lähes koko kolmioraide tulee olemaan tunnelissa. Laituri on myös helpompi tehdä suoralle radalle kuin kaarteeseen.

[Jorma Toivonen]

Valitettavasti nyt ei ole antaa faktaa asiasta, mutta niin suurta vuorta ei seudulla sijaitse, jonka uumeniin voisi tuon kolmion upottaa. Todellisuudessa tuo tunneli-osuus lienee pituudeltaan vain muutamia kymmeniä metrejä.
Kuinka paljon sitten pyörien kirskuminen kaarteessa ja pysähdysten aiheuttama "venakkovälysten" kolina häiritsee läheisyyden asujaimistoa, jää vain arvattavaksi.

"Riihimäki pohjoinen", ex. Sammaliston seisake, lopetettu 22.5.-77, n. 2,9 km päärautatieasemalta.

"Riihimäki itäinen", ex. Kokon seisake, lopetettu 3.6.-84, n. 2,2 km Riihimäki C:stä.

[Marko Manninen]

Eikö tämä liikenne onnistuisi nyt jo Edoa hyödyntäen.?? Jos Vain tahtoa tähän olisi. Mikä on nopein realistinen aika suunnan muutokseen yhden kuljettajan voimin?

[Jorma Toivonen]

Kuinka nopeajalkaisia nuo nykyajan kuljettajat lienevät, mutta mielestäni 15min:a olisi varsin realistinen lyhin aika? (Ajovalmiuden purku tullessa, tiedostojen pakkaaminen reppuun, kävely junan toiseen päähän (henkoset tottakai nortista kävellessä), ajo-ohjaamon käyttöönotto, rata-osan aikataulutietojen esilleotto varoituksineen, JKV-testaus, yms. - riittääkö varttitunti?). Huom. ei juosta - se on aina vaarallista rautatiealueilla!

[[Tunnus poistettu]]

Tosi surkeaa tuo tekniikka junan suuntamisen vaihtamiseen. Luulisi, että homma tomisi yhden "vivun"
kääntämisellä tyyliin eteen /taakse. Kuskinkin voisi vaihtaa, mutta yksikin selviäisi minuutissa toiseen päähän
jos ei vetäisi sitä Norttia.

[Kimmo T. Lumirae]

Kuljettaja tekee aika paljon muutakin kuin kääntää vipua. Ajopöytää jätettäessä pitää huolehtia valot, radio ja JKV pimeäksi, muiden ohella, ja ne ohjausvirrat ja muut vastaavat. Sitten paperit nippuun, laukku pykälään ja siirrytään toiseen päähän. Mutta ajopöydän ja/tai junan käyttöön otto vie aikansa; kaikkien laitteiden alkutestaukset, jarrujen toimivuuden tarkastus, radion virittäminen eli uusi junanumero ja käytettävät radioryhmät, sitten aikataulujen sun muiden läpi lukeminen ja vertaaminen. JKV:n käyttöönotto sisältää alkutestauksen ja junatietojen sille syöttämisen.

Tähän menee pakostikin "hieman" enemmän aikaa kuin se minuutti. Vaikka Nortin jättäisi poiskin (kuinka moni vielä polttaa??).

Tampereella Edo-IC:t kääntyvät varttitunnissa.

[Eljas Pölhö]

No mutta sittenhän junan suunnan vaihtaminen (toki vetäjää vaihtaen) sujui nopeammin 50-60 vuotta sitten

Dm4-kiitojunilla näkyi 1961 olleen 7-minuutin vaihto junan jatkaessa samaan suuntaan ja 10 min suunnan vaihtuessa Kouvolassa. Höyryvetureilla oli 11-12 min suunnan vaihtuessa Tampereella. Dm7 selvisi 5 minuutissa suunnan vaihdosta Vainikkalassa.

[Topi Lajunen]

Valitettavasti nyt ei ole antaa faktaa asiasta, mutta niin suurta vuorta ei seudulla sijaitse, jonka uumeniin voisi tuon kolmion upottaa.

Tässä viimevuotisen yleisötilaisuuden materiaalia, josta näkee kohtalaisen tarkkoja piirustuksia aiheesta. Ainakin tunnelin sijainti ja suurinpiirteinen pituus selviää:

http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/riihimaen_kolmioraide/131121_Ri_kolmio_Yleis%F6tilaisuus.pdf

Näyttäisi olevan noin 90-metrinen tunneli.

[Jyrki Talvi]

Onko ajatuksena liikennöidä näitä, Lh Tpe junia esim Pupuilla.

[Tuomas Pätäri]

Valitettavasti nyt ei ole antaa faktaa asiasta, mutta niin suurta vuorta ei seudulla sijaitse, jonka uumeniin voisi tuon kolmion upottaa.

Tässä viimevuotisen yleisötilaisuuden materiaalia, josta näkee kohtalaisen tarkkoja piirustuksia aiheesta. Ainakin tunnelin sijainti ja suurinpiirteinen pituus selviää:

http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/riihimaen_kolmioraide/131121_Ri_kolmio_Yleis%F6tilaisuus.pdf

Näyttäisi olevan noin 90-metrinen tunneli.

Näyttää noin 90-metriseltä mutta luettuna se on noin 100-metrinen (PDF:n sivu 8)

[Tuukka Ryyppö]

Tosi surkeaa tuo tekniikka junan suuntamisen vaihtamiseen. Luulisi, että homma tomisi yhden "vivun" kääntämisellä tyyliin eteen /taakse. Kuskinkin voisi vaihtaa, mutta yksikin selviäisi minuutissa toiseen päähän jos ei vetäisi sitä Norttia.

Kuljettaja tekee aika paljon muutakin kuin kääntää vipua. Ajopöytää jätettäessä pitää huolehtia valot, radio ja JKV pimeäksi, muiden ohella, ja ne ohjausvirrat ja muut vastaavat. Sitten paperit nippuun, laukku pykälään ja siirrytään toiseen päähän. Mutta ajopöydän ja/tai junan käyttöön otto vie aikansa; kaikkien laitteiden alkutestaukset, jarrujen toimivuuden tarkastus, radion virittäminen eli uusi junanumero ja käytettävät radioryhmät, sitten aikataulujen sun muiden läpi lukeminen ja vertaaminen. JKV:n käyttöönotto sisältää alkutestauksen ja junatietojen sille syöttämisen.

Tuo Kimmon kuvailema kuljettajan vastuulla oleva varsin monipolvinen prosessi on juurikin se surkea tekniikka, johon Markku aiemmin viittasi.
Nykyään se tosiaan menee noin kuin Kimmo kertoi, mutta se voisi mennä näinkin:
Ajopöytää jätettäessä painetaan nappia "vaihda ajopäätä", joka huolehtii valot, radion ja JKV-antennin pimeäksi, muiden ohella, ja ne ohjausvirrat ja muut vastaavat sekä kytkee toisen pään JKV-antennin päälle. Sitten paperit nippuun, laukku pykälään ja siirrytään toiseen päähän. Mutta ajopöydän ja/tai junan käyttöön otto käy sutjakkaasti. Raili-puhelimella kirjautuminen, eli uusi junanumero, sitten aikataulujen sun muiden läpilukeminen ja vertaaminen. JKV:n käyttöönotto sisältää "ota JKV käyttöön edellisillä tiedoilla -napin painamisen".

Ehkä jonkinlainen jarrujen testaaminen voisi olla järkevää toki. Se tiedetään jo, että vaunujen jarrut toimivat, mutta toki ohjaamon jarrulaitteet on hyvä jollain tavalla testata. Sekään ei silti vaadi samalla tavalla aikaa kuluttavaa prosessia kuin nykyisellään.

Se, miten JKV toimii, on aikaslaisen absurdia. Sinänsä ihan ymmärrettävää, että kyseessä on 1970- ja 1980-lukujen tekniikka, mutta kyllä se ajan tuhlautuminen on silti harmillista. Ja maksaa rahaa.

[Petri P. Pentikäinen]

Jostakin olen kuullut, että markkinatalouden olosuhteissa on käytännössä pakko järkeistää kuvatunkaltaiset ylimittaiset tapahtumaketjut tehokkaiksi, koska jos ei itse tee niin, joku toinen tekee.