Nastolan seisakkeet

[Eero Hoikkala]

Uudenkylän ja Villähteen junapysäkkien rakentaminen on varmistunut, kertoo ESS:n verkkolehti. Liikenneministeriö varaa seisakkeita varten 500 000 euroa ensi vuoden budjettiinsa. Seisakkeiden rakennussuunnittelu alkaa heti, ja pysäkit rakennetaan Pietarin radan perusparannustöiden yhteydessä ensi vuonna. Samalla uudistetaan Kausalan ja Korian junapysäkit.

http://www.ess.fi/?article=251377

[Tuomas Pätäri]

Täälläpä on viime aikoina ollut mukavia uutisia.

[Mika Hakala]

Kaipiainen ja Taavettikin vosi siinä samalla mennä, ja kyseiset paikallisjunat aina Imatraan asti. Itse tuo Imatran intercity lakkautettava ja korvatta niillä.

[Lari Nylund]

Kaipiainen ja Taavettikin vosi siinä samalla mennä, ja kyseiset paikallisjunat aina Imatraan asti. Itse tuo Imatran intercity lakkautettava ja korvatta niillä.

Tästä kommentista saattaisivat olla eri mieltä Imatran ja Lappeenrannan alueen väki, joka nousi "kapinaan" junavuoron muututtua InterCity2-junaksi ilman ravintolavaunua. En omaa kokemusta kyseisestä vuorosta, mutta uskoisin sen vanhan kunnon Imatra Express- ja sittemmin InterCity 18/17-junaparien ravintolavaunussa käydyn useita aamiaispalavereita ennen suurelle kirkolle saapumista.

[Jorma Rauhala]

...mutta uskoisin sen vanhan kunnon Imatra Express- ja sittemmin InterCity 18/17-junaparien ravintolavaunussa käydyn useita aamiaispalavereita ennen suurelle kirkolle saapumista.

Suuresta kirkosta tuli "Tuomiokirkko" jo vuonna 1959, kun Helsinkiin perustettiin oma hiippakunta, jos sitä tarkoitetaan. Jokaisen hiippakunnan keskuskirkkoa kutsutaan nimellä Tuomiokirkko, esim. sellainen on tässä lähellä esim. Espoossa, Porvoossa ja myös Lapualla. Ei Vantaalla eikä Rovaniemellä.

[Markku Blomgren]

Kaipiainen ja Taavettikin vosi siinä samalla mennä, ja kyseiset paikallisjunat aina Imatraan asti. Itse tuo Imatran intercity lakkautettava ja korvatta niillä.

Tästä kommentista saattaisivat olla eri mieltä Imatran ja Lappeenrannan alueen väki, joka nousi "kapinaan" junavuoron muututtua InterCity2-junaksi ilman ravintolavaunua. En omaa kokemusta kyseisestä vuorosta, mutta uskoisin sen vanhan kunnon Imatra Express- ja sittemmin InterCity 18/17-junaparien ravintolavaunussa käydyn useita aamiaispalavereita ennen suurelle kirkolle saapumista.

Juu, sama kävi myös itsellä mielessä. Eivät matkustavaiset välttämättä tykkää jos aamu-IC olisikin Sm4:nen. Siinä taitaa muutenkin kulkea ihan mukavas väkeä, sillä kun kerkiää ajoissa pääkaupunkiseudun arkeen ja lentoasemalle. Jos jonkin junan voisi korvata Sm4:lla, niin ehkä tuo Lappeen 'oma' IC2(ja puoli), en tosin tiedä kuinka paljon siinä on Helsinki - Kouvola välillä kulkijaa?

[Marko Anttila]

Nastolan seisake on nykyään sotkettu ja hajotettu niin rumaan kuntoon etten siitä haluaisi edes kuvia ottaa. Joten jos ja kun uudet seisakkeet rakennetaan on niille asennettava kunnolliset valvontakamerat tms. tarpeelliset laitteet ja automaattihälyttimet. Pidän myös ainakin Uusikylän (Kanervan) tulevan seisakkeen sijaintia alttiina tuhoamiselle. Nastolan laiturien ja ympäristön nykykunto on häpeällinen sekä kunnalle että RHK:lle, oli ylläpito sitten kumman tahansa vastuulla.

[Lasse Härkönen]

Imatran aamu-ic on muistaakseni lappeenrantalaisten eniten käyttämä junavuoro ja ravintolavaunussa on tosiaan hyvä hioa strategiat päivän palavereihin/kokouksiin yms.

Miksi paikallisjunan pitäisi korvata nykyisiä junavuoroja? Etelä-Karjalan junatarjonta on kuitenkin edelleen pääosin kolmen tunnin vuorovälillä eivätkä lisävuorot olisi pahitteeksi. Myös ilta- ja aamuyhteyksissä olisi parannettavaa, tuolla aamu-ic:llä ehtii vasta yhdeksäksi Helsinkiin ja illan viimeinen juna Helsingistä lähtee 20.12. Tämän voisi hoitaa niin, että ajattaisi jonkun myöhäisillan Z-junan IC/IC2-kalustolla Imatralle yöpymään. Samalla voisi harkita 113/104-parin ajattamista Imatralta Joensuuhun yöpymään, tätä on Pohjois-Karjalassa muistaakseni toivottukin. Nyt viimeinen juna Joensuuhun lähtee Helsingistä jo iltakuudelta ja Helsinkiin ehtii Joensuusta vasta kymmeneksi. 113/104-parin jatko Joensuuhun olisi myös huomattavasti yöjunan palauttamista edullisempaa.

[Markku Sakari Meriluoto]

Paikannimessä Uusikylä taipuu kumpikin sana, esim. Uudenkylän (kuten johdantouutisessa, vrt. myös Uudenkaupungin rauha). Tiedän ettei edellä kirjoittanut MA hyväksy tätä kielioppisääntöä, mutta jokaisella on oikeus mielipiteeseen, vääräänkin.

Pääasiasta eli Uudenkylän ja Villähteen uusista matkustajaliikennepaikoista enemmän kiinnostuneille alkuperäinen, tässä päivittämätön lisätietolinkki hankekortteineen:
http://www.nastola.fi/liikenne/joukkoliikennetyoryhma.html

[Marko Anttila]

Aivan vilpittömästi ja innokkaasti kannatan uusia junapysähdyksiä, mutta kihisen kiukkua  kun kaikki sotketaan ja rikotaan. Näköjään valvontapuoli on kirjattu suunnitelmaan. Toivottavasti nyt pidetään huoli siitä että rahat myös riittävät turvallisuuspuoleen.

No, onko siitä päätöstä olemassa tuleeko seisakkeen nimi nimenomaan Uusikylä? Vai ehkä "Uusikylä asema". Jaetaanko Ukä kenties osiin kuten Hausjärvi (Hausjärvi tavara / Oitti) on? Entäpä Villähde, kun myös Villähteen puolenvaihtopaikka on rakennettu. Tuleeko se kaikki olemaan yhtä Villähdettä?

Lopetetaan kielioppipuolesta puhuminen tällä palstalla. Yritän perehtyä ko. asiaan kunhan jaksan etsiä luotettavia referenssejä. (Mahdolliset kielioppijatkot off-topic keskustelualueelle, kiitos.)

[Topi Lajunen]

No, onko siitä päätöstä olemassa tuleeko seisakkeen nimi nimenomaan Uusikylä? Vai ehkä "Uusikylä asema". Jaetaanko Ukä kenties osiin kuten Hausjärvi (Hausjärvi tavara / Oitti) on?

Tuota "asemaa" käytetään sellaisissa tilanteissa, jossa osiin jaettu liikennepaikka olisi muutoin saman niminen kuin yksi sen osa, tai sillä olisi vaarana sotkeutua johonkin samantapaiseen osaan (Ilmala asema <-> Ilmalan ratapiha). Eli mikäli Uusikylä jaetaan osiin, niin matkustajalaiturin nimeksi tullee "Uusikylä asema" (mutta kaupallisesti Uusikylä).

Jos yhdyssanan alkuosa on adjektiivi (uusi, pieni, vihreä, pyöreä), se taipuu mukana (uusivuosi <-> uudenvuoden, Punainenmeri <-> Punaistamerta). Jos alkuosa on adjektiivin _yhdyssanamuoto_, eli muoto, jota käytetään vain yhdyssanan alkuosana, ei yksittäisenä sanana (uus-, pien-, viher-, pyörö-), se ei taivu.

[Juha Liimatta]

No, onko siitä päätöstä olemassa tuleeko seisakkeen nimi nimenomaan Uusikylä? Vai ehkä "Uusikylä asema". Jaetaanko Ukä kenties osiin kuten Hausjärvi (Hausjärvi tavara / Oitti) on?

Tuota "asemaa" käytetään sellaisissa tilanteissa, jossa osiin jaettu liikennepaikka olisi muutoin saman niminen kuin yksi sen osa, tai sillä olisi vaarana sotkeutua johonkin samantapaiseen osaan (Ilmala asema <-> Ilmalan ratapiha). Eli mikäli Uusikylä jaetaan osiin, niin matkustajalaiturin nimeksi tullee "Uusikylä asema" (mutta kaupallisesti Uusikylä).

Jos yhdyssanan alkuosa on adjektiivi (uusi, pieni, vihreä, pyöreä), se taipuu mukana (uusivuosi <-> uudenvuoden, Punainenmeri <-> Punaistamerta). Jos alkuosa on adjektiivin _yhdyssanamuoto_, eli muoto, jota käytetään vain yhdyssanan alkuosana, ei yksittäisenä sanana (uus-, pien-, viher-, pyörö-), se ei taivu.

Yhdyssanojen taivuttaminen silloin kun alkuosa on adjektiivi ei ole aivan yksioikoinen. Topin mukaan taivutus tapahtuisi näin: Kallislahti<->Kalliinlahden, Valkeakoski<->Valkeankosken, Isokylä<->Isonkylän, Kuivaniemi<->Kuivanniemen jne.

Nykyajan Kielenoppaan (luku 8) mukaan taivutuksessa käytetään kolmea tapaa.

1. alkuosa ei taivu, isoisä<->isoisän
2. alkuosa taipuu, nuoripari<->nuorenparin
3. molemmat vaihtoehdot mahdollisia, mustapippuri<->mustapippurin tai mustanpippurin

Edelleen ko. teos mainitsee, että vaihtoehto jossa alkuosa ei taivu yleistyy koko ajan. Nimenomaan erisnimien taivutuskäytäntö on kirjavaa.

[Topi Lajunen]

Kaikessa on toki poikkeuksensa. Yritin kuvailla hyvän yleissäännön.

[Eero Hoikkala]

Uudenkylän ja Villähteen uudet junapysäkit aiotaan rakentaa vuoden 2010 kesäkuun ja loppuvuoden välillä. Arvioidaan, että uudet seisakkeet otettaisiin liikennöintikäyttöön saman vuoden joulukuussa.  http://www.ess.fi/?article=260231