Resiina-keskustelu

Pari- kolmekymmentä vuotta sitten oli sähkövetureiden käytössä perjantai ja lauantai-iltaisin tehonrajoitus koska sähköä ei ollut riittävästi tarjolla valtakunnan verkossa. Tuo kyseisten iltojen rajoitus aiheutui ihmisten kylpytottumuksista, sähkölämmitteiset saunat laitettiin "tulille" noina iltoina. Sähkön tarjonnan vähentymisen huomasi veturissa, varsinkin sähkövetureiden parivedossa ajolangan jännite laski helposti niin alas että vetureiden alijännitesuoja saattoi toimia. Kuinkahan lienee nykyisin, onko rajoitus edelleen voimassa?

En tiedä, mutta sähköautot eivät ainakaan helpota tilannetta. Sanotaan että sähköjunat ja -autot ovat ympäristöystävällisiä, kun ne eivät saastuta, mutta jossain niidenkin tuottama sähkö on valmistettava. Kivihiilivoimaloissa, turvevoimaloissa...

Tuossa on jokin kuulopuhe tai sekaannus.

Koko sähköverkon kuormittaminen näkyy taajuuden alenemisena. Silloin ensin Suomessa suuret vesivoimalat ja myös koko pohjoismainen taajuussäätövoimalapooli alkavat laittaa lisää onkaa verkkoon, ja taajuus nousee.

Sähköveturit aiheuttavat paikallista ylikuormitusta, joka ei näy koko verkkoon. Virransyöttökyky kun on vain yhden vaiheen varassa ja yhdyslanka voi olla pitkä. Tällöin vain jännite laskee ja taajuus pysyy samana.

Viime vuosikymmeninä Suomeen on rakennettu vankka 400 kV verkko, jonka tehonantokyky on kyvä. Lisää tehdään koko ajan, koska tuulivoiman arvaamattomuus tuo ison randomin aspektin jakeluun. Jää nähtäväksi riittääkö nykyinen rakentaminen ja kuinka kauan yleensä jaksamme veronmaksajina tukea kannattamatonta tuulivoinan tuotantoa.

Pelästystä sähköautojen aiheuttamasta tehopulasta on olemassa väitöskirja, jonka lopputulema on varsin lohdullinen. Ei lopu sähkö eikä tehopula iske, vaikka heti huomenna olisi 500.000 sähköautoa Suomessa.

Käytännössä sähköautot ladattaisiin kotona öisin ja virtaa otettaisiin 16A sulakkeiden takaa eli teho olisi sama kuin lohko- ja sisätilalämppärillä. Tuosta hitaasta öisin tapahtuvasta lataamisesta johtuen sähköverkolle ei olisi ongelmaa. Käytännössä öinen kulutuksen vähentymisen kuoppa loivenisi. Mitään dramaattista ei siis ole luvassa.

Väitöskirjassa tutkittu skenaario oli vielä tuplattu valtion virallisesta tavoitteesta eli 250.000 ladattavasta autosta vuonna 2030.

Tuosta http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/default.aspx saa vähän käsitystä tehonjaosta naapurimaiden kesken. Niin ja tietysti suomen tilanteen.

Onkin mielenkiintoista seurata tulevaa sähkön hinnoittelua. Tähän asti on yösähkö enää vähemmän edullista, kuin päiväsähkö. Tällä on ollut tarkoitus saada sähkökulutusta tasattua eri vuorokauden aikoina. Juuri esim. varaaja- ja lattialämmityskäytössä. Kun nyt kulutus muuttuisikin, miten sähkön hinnoitteluperusteet voivat muuttua. Konstit (lue: tekosyyt) kyllä keksitään. Lisäksi kuormitusten tasaamiseksi on esim. sähkökiukaan käytöllä pudotettu muuta lämmitystä sen ajaksi pois, kun kiuas on tehoa kuluttamassa. Kun tähän soppaan lykätään sähköauton öinen lataus......

Kylmä fakta on että emme ole sähköomavaraisia.. Eli hiili/öljy yms.  "saastuttavia"  on ajettu vihreiden toiminnalla alas.  Tavallisessa tilanteessa kun saadaan tuotua se puute on tilanne ok.  Mutta jos sattuu pitkä kovien pakkasten jakso Pohjoismaissa ja Venäjällä ollaan jo huonossa jamassa,  tähän kun lisätään vielä yhden ydinvoimalan tai tuontijohdon irtaantuminen kantaverkosta on osassa maata pimeää,  kun teräs tehtaat ja osa paperi/saha-teollisuudesta saadaan ajettua alas saadaan taas pirtteihin valoa ja lämpöä..

Kyllä siitä oli ihan kirjallinen ohje, ei perustunut kuulopuheisiin. Yhdellä veturilla enintään 800 ampeeria, kahdella 400 ja ajolangan jännitettä tuli seurata. Tuli vain mieleen kun uuden atomivoimalan rakennus tökii pahasti. Kuinkahan käy jos tulisi pakkastalvi jolloin naaperitkin tarvitsisivat enemmän sähköä omiin tarpeisiinsa. Nythän märät kesät ja leudot talvet ovat auttaneet.  Mikko ehtikin pohtimaan samaa asiaa.

Kyllä rautatieliikenteen siirtäminen sähkökäyttöisten veturien varaan on riskialtis ratkaisu. Sota ym. kriisitilanteissa on sähköverkosto kyberuhkien takia hyvin haavoittuva.

Aha, missähän väitöskirjassa noin sanotaan?

Niin, on toki sellainen ohje voinut ollakin -- vaikka et siitä ilmeisesti mitään viitetietoa muistakaan -- mutta sillä ei ihan varmasti ole ollut mitään tekemistä sähkösaunojen tms kanssa. Suomen kantaverkkoa ei ole koskaan päästetty siihen tilaan, että muutama sähköveturi sitä olisi kaatanut.

OL3 ilmeisesti tuottaa ainakin koemielessä sähköä jo ensi pakkaskaudella.

Niin teollisuudella on kyllä ihan papereissa mainittuna ja sovittuina ne kuormat, joita aletaan tehopulassa irroitella. Terästehtaat tuskin siihen kuuluvat.

Sen jälkeen aletaan ottaa kuluttajia irti, toivottavasti Helsingin kantakaupungista aloittaen.

Ei ole mielestäni juuri kellään mitään syytä olla siirtymättä tuntipohjaiseen Spot-hinnoitteluun. Itse olen ollut siinä keppi- ja keihäsajasta lähtien eli heti kun mahdollisuus tuli. Nykyään tarjoajia on valittavaksi asti.

Höpötihöi niille "kyberuhille". Ne ovat tietyn porukan myyntipuheita omille uhkakuvabisneksilleen.

Yksi risteilyohjus esim meille Kangasalan 400 kV kenttään ja suurmuuntajaan ja se on siinä tämän alueen osalta.

Enpä tähän hätään sitä löydä, kun ei ole tekijästä eikä otsikosta varmaa muistikuvaa.

Viime viikon sunnuntaina Hesarissa se taidettiin viimeksi mainita.

Edit: Äkkiseltään googlattuna Fingridin sidosryhmälehdessä spekuloidaan sähköautojen kaatavan kantaverkon. Ei kaada, ei vaikka olisi 2,5 miljoonaa sähköauto, sanovat kantaverkkoyhtiöstäkin.


"Sähköjärjes­telmä on mur­rok­ses­sa, ja sähköau­tot nähdään joko peik­ko­na tai mah­dol­li­suu­te­na. Sähköjärjes­telmän kan­nal­ta 250 000 sähköau­ton ener­gian­ku­lu­tus ei ole iso on­gel­ma, sähkönku­lu­tuk­sen lisäys vuo­des­sa on noin 1 TWh.  Vii­mei­sen kah­dek­san vuo­den ai­ka­na Suo­men sähkönku­lu­tus on las­ke­nut noin 8 TWh, jo­ten vaik­ka Suo­men kaik­ki noin 2,5 mil­joo­naa au­toa oli­si­vat sähkökäyttöisiä, sähköä ku­lui­si suu­rin piir­tein sa­man ver­ran kuin huip­pu­vuon­na 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siir­to- kuin ja­ke­lu­ver­kot­kin ovat vah­vis­tu­neen ky­sei­sen vuo­den jälkeen, jo­ten us­kon, että piu­hat kes­kimäärin kestävät."

https://www.fingridlehti.fi/250-000-sahkoautoa-tulee-kaatuuko-kantaverkko/

Ylipäätään ei löydy mitään järkevää lähdettä sellaiselle tiedolle, että sähköverkko ei suoriutuisi 250.000 sähköauton latauksista. Puheenvuorot joissa sellaista väitetään ovat tasoltaan samaa luokkaa kuin räjähtävät lepakot.

Eiköhän rautateiden vetovoima ole siinä vaiheessa niitä pienemmän luokan murheita. Mitään sellaista ei rautateillä kulje jota ei kumipyörillä voitaisi kuljettaa ottaen huomioon, että sillon eletään puolustustilalain mukaisessa asemassa ja viranomaiset määräävät mitä ja missä kuljetetaan.

Joo, kyllähän se niin on, että rautatiet ovat Suomessa ainakin menneisyyttä. Sähköt kyllä saa poikki naurettavan helposti, ja silloin tarvittaisiin miljoona lottaa, kampipuhelimia ja muistilehtiöitä, koska kaikki perustuu sähkön helppoon ja varmaan saatavuuteen. Mikään ei silloin kulje, ja puukaasuttimia ja hevosiakaan ei ole.

Ratkaisu ongelmaan on ainakin minun mielestäni poliittinen maltti ja kaiken sodanlietsonnan lopettaminen.

No sehän on sitten melkein totta ja argumentti on lähes valiidi.

Suomiko täällä sotaa lietsoo?

Kyllä se on Putin ja venäläiset ihan itse, jotka tämän maanosan turvallisuutta horjuttavat. Suomella ja muulla länsimaiden yhteisöllä ei olisi ollut mitään sitä vastaan, että Venäjä olisi kehittynyt länsimaiseksi demokratiaksi.

Kerro ihmeessä perusteet omalle kannallesi.

Lisään tähän vielä toistamiseen tuohon äskeiseen lisäämäni:

Edit: Äkkiseltään googlattuna Fingridin sidosryhmälehdessä spekuloidaan sähköautojen kaatavan kantaverkon. Ei kaada, ei vaikka olisi 2,5 miljoonaa sähköauto, sanovat kantaverkkoyhtiöstäkin.


"Sähköjärjes­telmä on mur­rok­ses­sa, ja sähköau­tot nähdään joko peik­ko­na tai mah­dol­li­suu­te­na. Sähköjärjes­telmän kan­nal­ta 250 000 sähköau­ton ener­gian­ku­lu­tus ei ole iso on­gel­ma, sähkönku­lu­tuk­sen lisäys vuo­des­sa on noin 1 TWh.  Vii­mei­sen kah­dek­san vuo­den ai­ka­na Suo­men sähkönku­lu­tus on las­ke­nut noin 8 TWh, jo­ten vaik­ka Suo­men kaik­ki noin 2,5 mil­joo­naa au­toa oli­si­vat sähkökäyttöisiä, sähköä ku­lui­si suu­rin piir­tein sa­man ver­ran kuin huip­pu­vuon­na 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siir­to- kuin ja­ke­lu­ver­kot­kin ovat vah­vis­tu­neen ky­sei­sen vuo­den jälkeen, jo­ten us­kon, että piu­hat kes­kimäärin kestävät."

https://www.fingridlehti.fi/250-000-sahkoautoa-tulee-kaatuuko-kantaverkko/

Ylipäätään ei löydy mitään järkevää lähdettä sellaiselle tiedolle, että sähköverkko ei suoriutuisi 250.000 sähköauton latauksista. Puheenvuorot joissa sellaista väitetään ovat tasoltaan samaa luokkaa kuin räjähtävät lepakot.

Putin on erittäin selväpäinen ihminen. Sen sijaan juuri tuo Putinilla pelottelu on suoraan vaarallista meidän kannaltamme. Mitään syytä siihen ei ole. Kukaan Venäjällä ei Suomea uhkaa. EU:n väestönvaihtopolitiikka taas uhkaa meitä joka ainut päivä.

Niin mitä taas sanon, että tuon uutisen matematiikka on räjähtävän lepakon tasoa.

Oikea tapa on laskea kaikkien Suomen polttomoottorikäyttöisten autojen polttoaineenkulutus ja suhteuttaa se sitten oletettuun täyssähköautojen kulutukseen vastaavissa oloissa. Lisäksi on laskettava kaikki sivukulut sähkönjakelusta.

Edelleenkään, sähköautoilla EI voida korvata polttomoottorikäyttöisiä autoja Suomen oloissa, ei edes vaikka niiden ostamiseen annettaisiin kuinka veronmaksajain tukiaisia, kuten vesivoimassa ja irtorahassa kylpevässä Norjassa.

Ja se "väikkäri" on edelleen hukassa.

Mitä siihen sähkönkulutuksen väitettyyn laskuun tulee, niin ehkä pitää vähän niitä saman firman antamia tosiasioitakin katsoa:
"Sähkönkulutus kaikkien aikojen ennätystasolla 7.1.2016"
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut%2FS%C3%A4hk%C3%B6nkulutus-kaikkien-aikojen-enn%C3%A4tystasolla-7.1.2016.aspx

Ei kai kukaan ole koskaan tuollaista väittänytkään?

Siis, että näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa kaikki Suomen polttomoottoriautot vaihtuisivat sähköautoiksi.

30 vuotta sitten tilanne oli kai toinen. Nyt kun tarkemmin asiaa muistelen niin tuo tehorajoitus mahtoi olla Savon radalla Mikkelin pohjoispuoleisella osuudella. Ehkä siellä oli silloisen kantaverkon siirtokyky vaatimattomampi.

  Väikkäri on muuten tässä: https://tutcris.tut.fi/portal/files/3707357/rautiainen_1327.pdf  . Kvg:hen vaan hakuun 'väitöskirja suomen sähköverkko sähköauto'. Eka osuma on Hesarin artikkeli 23.8.2016 ja siinä on tuo linkki kohdassa 'Väitöksen mukaan' Vaikeetako?

Tämä on niin totta,  yksi 400kv muuntaja/kenttä särkyy on pahimmillaan puoli suomea pimeänä.  Miten lie mutta ainakin pari vuotta sitten tarvittava varamuuntaja löytyy ehkä lähimmillään pohjoismaista.  Jos ei säkällä satu olemaan kotimaassa odottamassa asennusta..

No "Simo Virtanen", joku varmaan sitten käyttää luvatta tunnustasi, koskapa joku kirjoitti edellä:

"Pelästystä sähköautojen aiheuttamasta tehopulasta on olemassa väitöskirja, jonka lopputulema on varsin lohdullinen. Ei lopu sähkö eikä tehopula iske, vaikka heti huomenna olisi 500.000 sähköautoa Suomessa. "

Nato (=USA) muistaakseni käytti Jugoslavian sodassa pommeja, jotka paitsi särkevät fyysisesti, myös heittävät hiilikuitukappaleita sähkökeskusten päälle oikosulkujen varmistamiseksi. Viitettä en tiedä antaa, mutta asia kuulostaa uskottavalta.

Tulipa mieleen muistikuva siitä, että Speer olisi antanut lausunnon siitä, että Saksa olisi saatun nurin paljon helpommin liittoutuneiden terroripommitusten sijasta kohdentamalla pommitukset sähköverkkoon. Löysin tämän äkkihätään muistikuvieni tueksi:

"Germany's power grid was much more vulnerable than realized.
One estimate is that if just 1% of the bombs dropped on Germany
industry had instead been dropped on power plants, German industry
would have collapsed."

https://forum.axishistory.com//viewtopic.php?t=6871

Jarmo: Kyseellä lienee ollut grafiittipommi: https://en.wikipedia.org/wiki/Graphite_bomb  . Käytettiin tuon mukaan eka kerran Persianlahden sodassa (1990-1991) ja tuolla saatiin 85% sähköntuotannosta pois pelistä. NATO käytti vastaavaa Serbiaa vastaan toukokuussa 1999, kaataen 70% maan sähköverkosta. Vaikka Serbiassa onnistuttiinkin aluksi hyvin, niin alle vuorokaudessa viat saatiin korjattua. Grafiittipommit toimii vain eristämättömiä linjoja vastaan. Tuossa siis artikkelia lyhyesti.

Antin mainitsemaa (kommenttiketjun alussa) tehonrajoitusta en muista, mutta aikoinaan "Hesan valvomo" aneli rajoittamaan junan lämmitystä iltapäivän ruuhka-aikana Oulunkylään asti (oliko ensimmäinen erotusjakso Hesasta lähtiessä?) - useampi juna tarvitsi sähköä Pasilan nousuun. Tuliko tuo "kirjallisena", vaiko tapauskohtaisesti ilmoituksena radioteitse - en muista. Mikäli aikoinaan, parikin (jopa kolmekin) raskasta tavarajunaa, joutui samanaikaisesti nousuun samalla erotusjakson osuudella, sen havaitsi hyvin Sr1:n "ajojohdon jännittemittarin" lukeman alenemisesta - mikäli tuon huomasi, yritettiin oma juna tuoda "taiteillen" perille ennen alijännitereleen "paukahdusta".   

Keskustelussa on tullut esille useita tärkeitä näkökulmia. Kiitos kaikille keskustelijoille. Mielestäni mielenkiintoinen kirjoitus löytyy Moottorin verkkosivuilta: http://www.moottori.fi/liikenne/jutut/riittaako-sahko-sahkoautoille/

Ei ehkä kuulu täysintähän topikkiin mutta olen jostain lukenut että kun Kiirunan malmiradalla IORE veturi täysi kuorma koukussa lähtee ylämäkeen niin revontuletkin alkaa vilkkua moottorin kierrosluvun tahdisssa  ;)

Paljon mahdollista, ja oliko näin että kuormattu malmijuna generoi saman verran sähköä mitä tyhjä kuluttaa noustessaan ylös.

Pitääköhän tuo nyt tarkasti ottaen paikkansa vai kirjoititko hieman huolimattomasti?

"Taajuuspoikkeama
Nimellistaajuuden ja todellisen taajuuden välinen ero. Normaaleissa käyttöolosuhteissa taajuuden sallitaan vaihtelevan välillä 49,9 - 50,1 Hz." (Fingridin verkkosivut)

Eikö pikemminkin pitäisi puhua jonkinlaisesta jättämästä verkkotaajuuteen nähden? Voimalaitosten koneet lienevät ns. tahtikoneita, ja niissähän on sisäänrakennettuna ominaisuutena, että jos generaattori on säädetty käymään 50,0 Hz nopeudella, ja kuormitus lisääntyy, niin verkko alkaa ikään kuin jätättää eli syntyy vaihesiirtoon verrattavaa (en tiedä sille sähkövoimateknistä termiä), ja generaattori puskee automaattisesti enemmän onkaa sähköverkkoon, sen jättämän mukaisesti.

Kirjaimellisesti ottaen kirjoittamasi vastaisi epätahtikoneen toimintaa ja tällöin taajuus muuttuisi, mutta kyseessä ovat tahtikoneet.

Eli  taajuus ei varsinaisesti pienene eli kyllä niitä aaltoja tulee edelleen 50 sekunnissa.

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integraatio ja sähköverkon älyteknologia muuttavat melkoisesti koko sähköjärjestelmää. Tavoitteena on jatkuva kuormitusten ohjaaminen, eli kysyntäjoustojärjestelmien rakentaminen. Yösähkön kaltaiset järjetelmät ja tariffit tulevat katoamaan ajan myötä.

Itse asiassa yösähköjärjestelmä on sähköverkon kuormittumisen kannalta melkoisen rankka järjestelmä, kun aikarele jysäyttää kerralla kello 22.00 esimerkiksi kaikki kaupungin lämminvesivaraajat tai varaavat lämmitysjärjestelmät päälle — tämä aiheuttaa melkoisen tehopiikin sähköverkkoon. Sähköverkon kannalta jäkevämpää olisi jakaa tehonottoa koko vuorokauden kaikille tunneille tasaisesti. Ennen ongelmat ratkaistiin asentamalla järeämpää kaapelia aina sitä mukaa, kun sähköverkkoon liitettiin uutta tehonottoa. Tämä johtaa kuitenkin investointeihin, joiden kapasiteetista vain pieni osa on käytössä enimmän osan vuorokaudesta. Sähkönkäyttäjän kannaltahan on yhdentekevää milloin lämminvesivaraaja jysähtää päälle — olennaisintahan on se, että lämmintä vettä on aina tarjolla.

http://www.energiauutiset.fi/uutiskirje/uutiset/yosahko-saa-seuralaisia.html

Jo tällä hetkellä on olemassa sähkölaitteiden sekunttiohjaukseen perustuvia järjestelmiä: kun joitakin satoja kolmen kilowatin tehoisia lämminvesivaraajia voidaan kytkeä pois tai päälle joidenkin sekunttien ajaksi, niin yhteenlaskettuna tällaisella kuormalla voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi sähköverkon taajuuden ohjaamiseen. Kun ohjaus tapahtuu automaattisesti, niin sähkönkäyttäjä ei edes huomaa ohjausta tapahtuvan. Muutamilla sähköyhtiöillä on jo tällaisia järjestelmiä käytössä.

Tällä hetkellä Suomessa on vajaat 600 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Uusien sähkölämmitteisten rakennusten määrä on voimakkaasti laskussa. Ne korvaantuvat yhä useammin erilaisilla lämpöpumpuilla, joiden sähkönkäyttö on selvästi pienempää kuin sähkölämmitysjärjestelmissä. Kehitys vaikuttaa sähkön tarpeeseen ja sähköverkon kuormittumiseen.

Sähköautojen latausta on myös helppo ohjata. Sähköautojen akut tarjoavat kuitenkin huomattavan edun sähköjärjestelmälle. Ne voivat olla merkittävä sähkövarasto esimerkiksi huippukulutuksen tunteina — siis osa kysyntäjoustojärjestelmää. Kotitalouskohtaisten ns. kotiakkujen arvellaan myös yleistyvän. Tähän vauhdittaa aurinkosähköjärjestelmien ja sähköautojen yleistyminen. Esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa aurinkosähköjärjestelmien kilpailukykyyn vaikuttaa ennen kaikkea se, miten hyvin ja millä hinnalla aurinkojärjestelmien tuottamaa sähköä voidaan varastoida. Kesällähän sähköä syntyy näillä leveysasteilla yli tarpeen ja talvella liian vähän. Kiinteistökohtaisista kotiakuista voi tulla merkittäviä energiavarastoja — ne auttavat myös sähkönverkon kuormitustilanteissa.

Suuressa kuvassa sähkömarkkinoiden integroituminen Euroopan kattaviksi taas helpottaa maakohtaisten kulutushuippujen tasaamisessa ja eri maihden resurssien hyödyntämisessä. Tästä esimerkkinä vaikkapa melko uusi Suomen ja Viron välinen merikaapeli ja suunnitteilla oleva uusi Suomen ja Ruotsin välinen pohjoinen siirtoyhteys.

Noilla sanakäänteillä kantaverkkoyhtiö asian ilmaisee. Ohessa linkki alkuperäiseen tekstiin.

http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/reservit/reservilajit/taajuuden_vakautusreservit/Sivut/default.aspx

Revontulien vilkkuminen on hyvä rautatievitsi siinä missä tarina lokeistakin, jotka seurasivat Dr15:ää aina Kokemäelle/Peipohjaan saakka, ennen kuin uskoivat, että se ei äänestään huolimatta ole laiva.

Mutta taajuusmuuttajaveturin hyötysuhde on noin 80% ja siis 80% jarrutuksesta ja 80% vedosta on 64%; eli tämän verran voidaan siirtää alamäkeen kulkevan junan energiasta toisen junan mäen nousuun. Aikoinaan Gotthardilla sanottiin, että kaksi mäkeä laskeutuvaa tavarajunaa tuottavat saman verran sähköä kuin mitä yhden tavarajunan mäennousuun tarvitaan. Täysin mahdollista.

Niin, joskus kirjoittetiin, että: "Hitler on erittäin selväpäinen ihminen. Sen sijaan juuri tuo Hitlerillä pelottelu on suoraan vaarallista meidän kannaltamme. Mitään syytä siihen ei ole. Kukaan ei Saksaa uhkaa. Juutalaiset ja kommunistit taas uhkaavat meitä joka ainut päivä."

Hitler miehitti ja liitti alueita valtakuntaansa, niin myös Putin (Krim) . Hitler hyökkäsi suvereeniin ja itsenäiseen maahan, niin myös Putin (Ukraina). 

Anna kun arvaan: me suomalaiset olemme sodanlietsojia. Menikö oikein? Sodanlietsontaa ovat mm. yhteiset sotaharjoitukset, esimerkiksi Baltops. Eikö näin?

Kylläpä me olemmekin pahoja. Onneksi on ystävällinen naapuri vähän kaitsemassa ja tarvittaessa auttamassa.

Eikö?

Vaihtosähköverkon taajuus alenee kyllä sitä kuormitettaessa, se on aivan perusseikka eikä ole missään suhteessa tulkinnanvarainen asia.

"Taajuuden sallitaan normaalitilanteessa vaihdella 49,9 ja 50,1 hertsin (Hz) välillä. Mikäli verkon taajuus on alle 50 Hz, kulutus on tuotantoa suurempi. Vastaavasti taajuuden ollessa yli 50 Hz, tuotanto on kulutusta suurempi. Tehotasapaino ylläpidetään taajuusohjatuilla reserveillä sekä manuaalisesti toteutettavilla säädöillä."
http://www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/kantaverkonABC/Sivut/ABCtaajuuden_yllapito.aspx

Jättämä on periaattessa sama asia, mutta vain yhden moottorin sisällä. Moottoriin syötettävä lisäteho korjaa sitten toivottavasti jättämää. Ellei jättämää saada kiinni, moottori alkaa pian ylikuormittua.
Oikosulkumoottoreissa Teslan nerouden tuloksena oli se keksintö, että jättämä samalla myös magnetoi moottorin ilman muita käämejä, ja on siis rakennettuna sisään vaatimuksena.

Vaihtosähkötekniikkaan liittyy myös olennaisesti loisteho. Se tarkoittaa sitä, että sähköverkko ei käyttäydy kuin pelkkä ohminen vastus, vaan verkkossa pakostakin olevat käämit (induktanssit) ja kapasitanssit siirtävät virran ja jännitteen vektoreita kumpikin omaan väärään suuntaansa ja tämä teho jää verkkoon ikäänkuin lillumaan turhana riesana, josta ei saada tehoa kuitenkaan irti. I ja U kun ovat silloin lähteneet raiteiltaan harhailemaan eri puolille koordinaatistoa eikä niistä saada kertolaskulla samaa tehoa irti kuin saataisiin puhtaan ohmisen kuoman tilanteessa.

Tätä vastaan voidaan toimia nykytekniikalla tekemällä laitteita, jotka emuloivat verkkoon päin resistiivistä tehoa (invertterit) tai asentamalla verkkoon fyysisiä komponentteja (käytännössä yleensä kapasitoreja eli kondensaattoreita), jotka kompensoivat mahdollisimman tarkoin juuri siinä verkon pisteessä esiintyvät väärät loistehoa tuottavat "toisenmerkkiset" induktanssit ja kapasitanssit.

Voímalaitoksissa on käytössä tahtigeneraattorit, tosin nykyään käytetään myös melko isoissakin laitoksissa epätahtigeneraattoreita. Tahtigeneraattoreilla on sellainen hyödyllinen ominaisuus, että jättämän etumerkkiä muuttamalla (tapahtuu erillistä magnetointia säätämällä) niistä saadaan "virtuaalisia" kapasitoreja tai induktoreja, ja ne voivat siis "syödä" loistehoa. Joskus voidaan tahtigeneraattoria käyttää pelkästään tähän toimeen ilman, että se on tuottamassa varsinaista sähkötehoa lainkaan.

Tämä seikka ei kuitenkaan ole taas sitten suhteessa siihen, että juurikin isoilla vesivoimaloilla on päävastuu taajuuden pitämisessä mahd tarkkaan 50 Hz:ssä. Tämä johtuu siitä, että niiden pyörimisen säätö on helppoa ja tarkkaa -- hydrauliikka vain muuttaa hieman Kaplan-turbiinin siipien kulmaa ja/tai avaa hieman virtausporttia.

Jos vähän alle 50,0 Hz mutta vielä yli 49,9 Hz on tätä verkon taajuuden alenemista kovassa kuormituksessa, niin silloin puhumme samasta asiasta ja olemme vieläpä samaa mieltäkin. Uskon näin tapahtuvan.

Kimmo, sehän ei ole uskon asia. Ellei firma laita äkkiä lisää onkaa pannuun, niin taajuuden alenemalla kuormituksen yhteydessä ei periaatteessa ole mitään rajaa.

Pienempi taajuus menee kuitenkin yhä huonommin kaikkien rautasydämisten muuntajien läpi, joten myös jännite alkaa aleta. Joissain tapauksissa kapasititiivisen kuorman (maakaapelit) yhteydessä jännite voi paikallisesti myös nousta taajuuden laskiessa.

Sähköjunien yhdeydessä on kuitenkin kyse siitä, että systeemin virranantokyky on rajallinen (=suurempi sisäinen vastus). Sama kuin entisaikaan maaseudulla pitkän piuhan päässä eli kun navetassa lypsykone meni päälle, valot himmenevät tuvasta.