Resiina-keskustelu

Höyryveturi kai on tarkoitettu kulkemaan piippu edellä, kulkeehan se "takaperinkin" aivan hyvin, mutta rasittaako takaperin ajaminen höyryveturia enemmän kuin etuperin ajaminen?

Onhan semmonen rakenteeltaan kaikkea muuta kuin pituussuunnassa symmetrinen.

// otsikko korjattu

Lisäkysymys: onko tenderi edellä ajettaessa voimassa nopeusrajoitus?

Voidaan myös tehdä sellainen havainto, että puskuri eli 'karja-aura' keulassa on tarpeellinen eteenpäin ajettaessa http://vaunut.org/kuva/119405 (http://vaunut.org/kuva/119405), mutta ilmeisen tarpeeton tenderi edellä ajettaessa http://vaunut.org/kuva/117969 (http://vaunut.org/kuva/117969) ;D

Voisitko vähän avata, että mikä tossa sun heitossas oli se osuus minkä pitäisi olla huvittava. Mahtaako se avautua kenellekkään muulle kuin itsellesi ::)

Ei siinä nyt pitänyt olla mitään vaikeasti ymmärrettävää eikä oikeastaan huvittavaa: jos puskuri on tarpeen eteenpäin ajettaessa, miksi se ei ole tarpeen tenderi edellä ajettaessa! Ei kai mitään varsinaista estettä olisi sijoittaa puskuri myös tenderin takapäähän, tenderi edellä ajoa silmälläpitäen?

Nykyisestä LIITU:sta en tiedä mutta entisajan JiiTee taisi rajoittaa nopeutta vaunua työnnettäessä 50 tai jopa 35:een,en nyt muista enää...Josta pääsemmekin vaikeampaan kysymykseen,onko tenderi vaunu vai osa veturia???Jossain näin joskus julkaisun josta ilmeni nopeusrajoitus "takaperin" ajettuna.

Onhan tuossa Hr1:n tenderissäkin esteenraivaajat mutta ovat pelkät pystypalkit. Osassa Tr1-vetureita ja ensimmäisissä Hr1-vetureissakin alun perin oli vastaavat myös etupään suuntaan.

Kyllä höyryvetureissa on takapään suuntaankin ollut kunnollinen karja-aura (esim. Pr1), jos veturi on tarkoitettu takaperin ajettavaksi muulloinkin, kuin ratapihoilla tai tilapäisissä tapauksissa kääntömahdollisuuden puuttuessa. Mutta miksi esteenraivaajassa on tyydytty karvalakkimalliin, jos veturi on tarkoitettu pääsääntöisesti etuperin ajettavaksi niin saattaa perustua osaltaan siihen, että suurin sallittu nopeus oli tenderivetureilla takaperin vain 50 km/h. Karja-aura myös ulottuu monissa vetureissa lähes puskimien tasalle tai jopa yli, joten se oletettavasti hankaloittaa veturin kytkemistä vaunuihin ja voi estää kahden veturin kytkemisen yhteen sillä tavoin, että karja-aurat ovat vastakkain.

Ei ole. Ainakin vuosi sitten ajeltiin jo ilman nopeusrajoitusta. Nopeusrajoituksen syy oli kuulemma ... miten sen muotoilisi, tenderistä vauhdissa irtoava hiilipöly ja puuroska, minkä perusteella höyryaikana otettiin käytäntö ajaa alennetulla nopeudella tenderi edellä. Korjatkaa toki, jos olen täysin väärässä.

Ihmeellistä sinänsä, että tämän päivän turvakypäräpolitiikan aikana tällaisesta työsuojelukäytännöstä on luovuttu. Toisaalta, onhan nyt saatavilla suojalaseja, ja tarvittaessa jopa turvakypäriä höyryveturinkuljettajille siltä varalta, että tenderistä lentäisi vaikka kokonainen halko naamalle!  ;D

Mahtaisiko tenderi edellä ajettaessa ollut nopeusrajoitus johtua johtotelin puutteesta.  Eli ei taivu niin sujuvasti kaarteisiin vaihteista puhumattakaan.

Tässä tarvittaisiin nyt sitä mystistä SKS:n sähköpostia tai TPL:n puhelua asian ratkaisemiseksi?

Hr1 ja Tr1 vetureissa on laahusteli, joten se toimii etutelinä taaksepäin ajettaessa. Mutta esim Tk3 ja Tv1 ovat ilman laahusteliä.  Keveillä kiskoilla (max 33 kg/m) taaksepäin ajettaessa veturin aiheuttamat sivuvoimat aiheuttavat kiskoihin raideleveyden suurenemista, kiskojen kiinnityksen heikkenemistä.  Tunnetuin tapaus Suomessa olivat Hanko - Hyvinkää rautatien 0-6-0 veturit, myöhemmin SVR:n sarjaa C3.