Resiina-keskustelu

Niinkuin jotkut tietävät, Väinö Rankka keksi ja patentoi itsetyhjentyvän soravaunun, joka sai VR:llä litteran Ma.

Aivan yhtä hyvin ei liene tiedossa se, että entinen rautatievirkamies Rafael Råbergh Helsingistä patentoi vuonna 1913 rautatievaunun, joka soveltui käytettäväksi sekä puu- että kappaletavarain kuljetukseen. Patenttivaatimuksessa kerrotaan: "Rautatievaunun muuttaminen työntyvillä ja päällekkäin kääntyvillä sivuseinillä siten, että vaunua tarpeen mukaan voi käyttää sekä puu- että kappaletavaran kuljetukseen." Patenttivaatimuksen liitteenä on ollut piirustuksiakin, mutta niitä en ole löytänyt.

Råberghin patenttia ei ilmeisesti koskaan toteutettu. Ainakaan SVR:llä ei patentin mukaisia vaunuja liene ollut?  

Onko kenelläkään tarkempaa tietoa tästä Råberghin keksinnöstä? Puhumattakaan niistä piirustuksista.

Ja onko tiedossa muita suomalaisia rautatievaunukeksintöjä?

Patentinhauista en ole varma, mutta keksinnöllisyyttä lienee ollut näillä kahdella:
- Ratamestari Johan Linderin lumiaura, eli tuntemamme puukorisen auravaunun alkuversio noin 1880, ja jonka rakennusmestari Henrik Björk muunsi 1892 kaksiraiteisille radoille sopivaksi.
Lumiauroja tehtiin Linderin piirustuksilla Venäjällä, mutta rojaltit jäivät saamatta.
- Insinöörimekaanikko K.A.Moringin kamiini matkustajavaunun lattian alle.
Kuten Rankan kirja kertoo, RH ei suvainnut keksijöitä, ei ainakaan jos palkkioista heräsi kysymys.
Varmempaa oli seurata ja soveltaa taitavasti saksalaista teknillistä kirjallisuutta ja kokemusta.

Linderin lumiauran innoittamana kaivelin netin syövereitä ja löysin Nygrénin lumiauran vuodelta 1897. Siinä lumi koottiin säiliöön:

"Nuorempi ratamestari E. E. Nygrén Terijoella on keksinyt uuden lumiauran rautatietä warten. Se eroaa tawallisista, ennen käytännössä olewista lumiauroista siten, että se samalla kokoaa lumen pois erityiseen säiliöön, josta sitä sitte woipi tyhjentää sopiwaan paikkaan."

Ei tainnut tämäkään keksintö johtaa sen kummempiin tuloksiin, vaikka esim. ratapihoilla malli olisi ehkä voinut ollakin käytännöllinen.

Linderin auroja rakennettiin Oulun rautatietä varten 2 kappaletta Järwenpään asemalla olewassa waltionrautateiden rataosastossa ratamestari Linderin johdolla, tietää kertoa Suomalainen Wirallinen Lehti vuonna 1886.

Kuvassa näkyvä soravaunun lienee myös suomalainen keksintö. En tosin tunne vaunun historiaa kovin hyvin — oletettavastí tämä on Väinö Rankan kehittämää harjapohjaista soravaunua edeltävä vaunu, vaikka onkin samalla Ma-litteralla — ja myöhemmin Mao-litteralla, jotta se eroaisi kaksiakselisesta Ma-vaunusta. Tämä vaunu ei toiminut odotettulla tavalla: harjusoran joukossa olevat suuremmat kivet tukkivat sivulle aukeavat luukut.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/921/wX4alu.jpg)

Komea vaunu! 8-)

Vaikuttaa että kuvan komea 15 m3 vaunu olisi yksi kuudestatoista 1912-1913 Ruotsista Terijoen-Koiviston ratarakennukselle ostetusta itsetyhjentyvästä vaunusta. Näistä 14 kpl muutettiin epäkelpoisuutensa vuoksi 1935 Outokummun malminkuljetusvaunuiksi Okm (75101-75114).
Soravaunuina ne tyhjensivät vain puhdasta soraa ja olivat liian painavia ratarakennusten keskeneräisille kiskotuksille ja siltapukeille.
Juuri tämä toimi herätteenä Rankalle: tarvitaan kevyt ja helposti ja varmasti tyhjentyvä vaunu.

Knoppiketjussa näiden ruotsalaisvaunujen numeroiden sanotaan olleen 89501 - 89516, mikä ei voine olla koko totuus, kun kuvan vaunun numero on 90,001. - Ellei vaunussa sitten ole vain joku ikäänkuin arvottu numero mallin vuoksi.

Käytössäni olevista vaunuluetteloista ei löydy koko vaunua, joten en pääse tarkistamaan todellista numerosarjaa.

Kuva on selvästi 10-luvulta, joten 1912-1913 sopisi hyvin. Onko kuvauspaikka Viipurin konepaja?
Koska kyseessä on soravaunu (Ma) eikä ainakaan Pasilan Knp (tuskin Helsinginkään Knp) 4-akselisia soravaunuja tehnyt, täytyy olla kyse Rankan mainitsemista Ruotsista ostetuista vaunuista. Ne eivät olleet käyttökelpoisia ja poistettiin siksi kohta toisarvoiseen käyttöön mm. halkovaunuina ja muutettiin 1935 malmivaunuiksi Okm.
Niitä Pasilan Knp teki lisääkin 1939-1940 (75115-75134).

Toisaalta Pasilan Knp teki neliakselisia O -yleisvaunuja 1911-1918 (70113-70527).
Olisi outoa jos Ruotsista ostettuihin soravaunuihin olisi ostettu telitkin, kun samaan aikaan niitä tehtiin itse (Pasilan vai Helsingin Knp?).
Luulisin että alla on O-vaunun telit, jotka on asennettu joko Torniossa tai jossain länsirannikon tai Helsingin satamassa. Vaunun soikea valmistajakilpi voisi olla siksi Pasilan tai Helsingin, vai oliko esim. Ab Atlaksen kilpi myös soikea.

VR-historiikki 1912-1937 kertoo, että vuosina 1912-1913 oli rakennettu 16 kpl. itsestääntyhjentäviä 4-akselisia soravaunuja, mutta kun ne olivat epäkäytännöllisiä, muutettiin niistä v. 1935 14 kpl. malminkuljetusvaunuiksi käytettäväksi Outokummun kuparikaivoksen tarpeisiin. Niiden sarjamerkki on Okm (N:ot 7501-75114).

Väinö Rankka kertoo kirjassaan 'Kisko kävelee', (s. 106) että Terijoen radan sora oli niin tasaista ja kivetöntä, että Ruotsista ostettuja viittätoista isoa automaattivaunua voitiin osaksi käyttää, ja (s. 125) että ruotsalaismallisia raskaita 15 m³ vaunuja ei voitu käyttää muualla kuin Terijoen radan aivan kivettömissä sorankuljetuksissa.

Rankka kertoo siis ensin viidestätoista Ruotsista ostetusta vaunusta ja sitten ruotsalaismallisista vaunuista. Historiikki taas kertoo kuudestatoista rakennetusta vaunusta.

Vaunu on vuoden 1933(?) Mustassa kirjassa (Vaunut-luettelo), joskin jo alennettuna XL-halkovaunuksi. Datasivulla on kuitenkin piirroskuva ja alkuperäinen tieto: Mao 89501-89516. Joten kuusitoista niitä oli.

Valmistajaa ja valmistusmaata ei kuvasto kuitenkaan kerro.  

Kuvassa näkyvän Ma-vaunun numero on 90001. Kuvassa näkyy tuhaterotin sekä numeron viimeinen ykkönen.

Numerokohtaisten vaunulistauksien mukaan kuvassa näkyvän kaltaisia Mao-sarjan vaunuja oli 16 kpl. Numerot 89501-89516. Kuvalaattapiirustuksessa vaunun keskiosaan on jo rakennettu korkea pömpeli. En tiedä, milloin korotus on rakennettu.

Lisäksi Mao-sarjaan kuuluu vaunu 89517, joka on malliltaan täysin erilainen, mutta idea on hyvin samankaltainen. Tästä on olemassa kuvalaattapiirustus.

Mao-littera esiintyy "erikoisyhdistelmä"-listauksissa vielä vuonna 1934 (määrä 17 kpl), mutta vuonna 1935 Mao-litteraa ei ole enää lainkaan.

Vuonna 1935 kolme vanhaa Mao-vaunua ilmaantui virkavaunujen listaan litteralla XL ja numeroilla 047401-047403 käyttötarkoituksella "4-akselinen hiilen kuljetusvaunu". Vuosien 1926-1934 välisissä listauksissa numerot 047401-047403 oli varattu halkovaunuille, jolloin Mao-vaunuja käytettiin vielä sorankuljetukseen. Tämän tiedon perusteella Mao-vaunuja ei käytetty halkojenkuljetuksessa, vaan halkosarjan alusta kolme numeroa siirrettiin neliakselisia hiilenkuljetusvaunuja varten.

Erikoisyhdistelmä vaunuista -ja Yhdistelmä vaunuista -listauksia julkaistiin aikanaan vuosittain — katkeamaton sarja on kätevä keino tarkastella muutoksia.

Minulle aikanaan kulkeutuneen taulukon mukaan - jonka lähteeksi oletan julkaisua "Suomen Valtionrautateiden liikkuva kalusto" noin v. 1915:

Mao 90001-90008: Åbo Waggonfabrik C. Wrede & Co.
Mao 90009-90016: Skeppsdockans mek. Värkstad / Sandvikens skeppsdocka

Löytyykö keneltäkään alkuperäistä dokumenttia asian vahvistamiseksi?

Tähän ketjuun liittyen:

Olisiko sivustolle järkevää perustaa jokin arkisto-osuus, johon voitaisiin liittää ylläpitäjän toimesta vaunujen sivukuvia ja piirrustuksia, sekä vaunukuvastojen skannauksia?
Nyt ne katoavat muiden kuvien ja tarinoiden joukkoon.

Näiden neliakselisten itsetyhentävien soravaunujen alkuperäinen numerosarja alkoi numerosta 90,001, niinkuin Antti jo tiesi kertoa. Kuvan vaunu on siten sarjan ensimmäinen. Ja ilmeisesti siis kuvattu Turun vaunutehtaalla, jos Antin kertomat valmistajatiedot pitävät paikkansa.  Ja tämän ensimmäisen vaunun valokuvausvuosi on 1912, jos taas VR-historiikkiin on uskomista.

Vuoden 1916 Käsikirjassa Liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille on liikkuvan kaluston luettelo. Siinä on Ma-liiteralla vasta kaksi vaunua, joiden kuvaus on 'Itsetyhjentäviä korkealaitaisia soravaunuja'. Vaunujen numerot ovat 90,001-90,000. Jälkimmäisen numeron tulisi varmaan olla 90,002 tai 91,000, sillä tuo 90,000 kuuluu viimeisenä M-vaunujen numerosarjaan.

Vuonna 1920 painetun Käsikirjan Suomen valtionrautateiden koneosaston henkilökuntaa varten luettelossa on  'Itsetyhjentävät soravaunut, Ma, 4 akselia, 90001 - 91000.

Onko olemassa mitään mutta lähdettä kuin tuo Väinö Rankan kirja, jonka mukaan vaunut olisi ostettu Ruotsista? Saattaahan olla, että vaunun malli on Ruotsista, mutta vaunut ilmeisesti kuitenkin valmistetiin Suomessa. 

Sattuuko jonkun lähistöllä olemaan Sandvikens Skeppsdockan historiikki 30-luvulta. Olen nähnyt vaunukuvan jossain, ehkä kyseisessä kirjasta.
Kuvauspaikkakin on ehkä kyseinen konepaja.  Ainakaan rakennukset eivät tunnu täsmäävän VR:n konepajoihin. Jossain vanhassa Resiinassa vaunukuva saattaa myös olla ollut.
Ruotsalaisuudesta ei taida olla muuta viitettä kuin Rankka, mutta tuskin tämä pitkään Helsingissä työskennelleenä erehtyisi luulemaan Enckellin tai Wreden tehtaita ruotsalaisiksi - vaikkakin olivat ruotsalaishenkisiä.
Luultavampaa olisi vaunukonstruktion ruotsalaisuus.

Minulla on tämä sama listaus. Luulen voivani selvittää taulukoinnin alkuperäisen lähteen.

Nämä itsetyhjentävät 4-akseliset soravaunut otettiin käyttöön vuonna 1913:

Kiertokirje N:o 30/1841, 2.5.1913.
koskeva itsetyhjentäviä hiekkavaunuja.

    Sen johdosta, että 16 kpl. itsetyhjentävää neliakselista hiekkavaunua N:rot 90,001–90,016 on asetettu liikkeeseen, ilmoitetaan asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi, että sanotut vaunut ovat litteroidut litt. Ma. Helsingissä, Rautatiehallituksessa, toukokuun 2 p:nä 1913.
A. Ahonen.

Antin kertoman mukaan vaunu 90,001 oli rakennettu Turun vaunutehtaalla. Joten eiköhän kuva ole sieltä.

Eiköhän nyt löytynyt oikea tieto 4-akselisten soravaunujen valmistajista:

En ny vagnstyp vid statsjärnvägarna.
Senaste vår beställde järnvägsstyrelsen af Aktiebolaget Sandvikens Skeppsdocka 8 st. och af Åbo Waggonfabrik C. Wrede & C:o likaså 8 st. ballastvagnar af en härstädes icke tidigare använd typ, näml. s. k. själftömmande ballastvagnar. Vagnarna, hvilka i dagarna närma sig sin fullbordan, byggas af plåt, på truckar samt äro fyra-axlade. Genom en mekanisk anordning i ena ändan af vagnen regleras i vagnsbottnen befintliga luckor, hvarvid ballasten efter önskan kan tömmas antingen vid någondera sidan eller mellan skenorna. Vagnen kan därjämte apteras till öppen godsvagn, sedan å densamma anbragta lutande plan nedfällts. Anskaffandet af ifrågavarande 16 vagnar påyrkades af Öfverstyrelsen för Väg- och Vattenbyggnaderna, för möjliggörande af en billigare ballastering af nya banor i det att dessa vagnar komma att användas i samarbete med den vid Karis senaste sommar afprofvade nya »exkavatorn», hvilken ur sandgropen uppgräfver sanden och på mekanisk väg tömmer densamma i vagnarna.
Lähde: MERCATOR, 6.12.1912.

Vaunut siis hankittiin nopeuttamaan uusien ratojen sorastusta kun käytettiin kaivinkonetta. Ja valmistajina olivat todellakin Hietalahden laivatokka ja  Turun vaunutehdas. Vaunut eivät siis olleet Ruotsista ostettuja. Vaan ehkäpä vaunumalli oli?

Ja ainakin minulle tuli uutena tietona se, että kun vaunun viettävät tasot laskettiin alas, vaunua voitiin käyttää avoimena tavaravaununa.  

Pitäisikö olla Hietalahden laivatelakka?

Valitettavasti en tiedä kyseisen kuvan alkuperää enkä muista, mistä sen olen saanut. Mahdollisesti arkistoviite voisi kertoa jotain.

Hietalahden laivatokka on Hietalahden laivatelakasta aikoinaan käytetty nimitys (vrt. Sandvikens skeppsdocka).

Selvitettävää on vielä
- Miksi Rankka kirjoitti vaunujen olevan Ruotsista ostettuja (s. 106)? Oliko malli ehkä ruotsalainen?
- Milloin littera ja numerosarja vaihdettiin? (Oletettavasti samaan aikaan)
- Milloin vaunun keskelle rakennettiin vaunuluettelon kuvassa näkyvä lastitilaa lisäävä korkea osa, jota valokuvassa ei ole?

Kenties 4-akselisiin soravaunuihin hyvinkin saatin malli - tai ainakin idea - Ruotsista.
Teknillinen aikakauslehti no 12 1912 kertoo radanrakentamisesta Ruotsissa:

Vaunuihin lastaaminen sorakuopissa toimitetaan osaksi kuten meilläkin, kottikärryjen avulla, osaksi myös käyttämällä exkavatoreja. Soravaunuja on kahta mallia, nimittäin osaksi vanhempaa tyyppiä, jotka ovat meillä käytettyjen kaltaisia, osaksi uusia käytännöllisiä noin 20 m³ vetäviä, jotka laskevat soran haluttuun kohtaan, kun vaunujen päässä olevia kampia väännetään.

Ehkäpä meilläkin haluttiin tuollaisia käytännöllisiä vaunuja, joista soran saattoi laskea haluttuun kohtaan ihan vain kampia vääntämällä?

Ja tässä sitten selitystä, miksi katsottiin tarvittavan uusia soravaunuja.

Ensinnäkin kaivinkonetyössä vaunujen purkaminen miesvoimin oli liian hidasta, ja toisekseen:
"Vaunujen päädyt laudoituksineen ovat koneella lastatessa tiellä ja on niitä pitänytkin kokonaisuudessaan poistaa, sillä kauha kääntyessään vaunun kohdalle rikkoo ne. Ylihallitus on hankkinut uusia itsestään purkautuvia soravaunuja, mutta niiden käytännöllisyyttä ei vielä ole päästy tietämään. Niistä toiste."
kertoo Rakennustaito, Suomen rakennusmestariliiton ammattilehti no 8 1913.

Vaikka VR-historiikki leimaakin vaunut epäkäytännöllisiksi, saivat ne aikanaan positiivistakin mainetta:

"Tässä on käytetty höyrylapiota soravaunujen lastauksessa (kuva 5), sekä myöskin rautasia itsetyhjentäviä soravaunuja. Nämä laitteet ovat osoittautuneet käytännöllisiksi hienossa ja ryynimäisessa sorassa."
Rakennustaito N:o 1 1918.

"Päällysrakennustyössäkin komitean mielestä on kaikin tavoin pyrittävä miesvoimaa säästämään ja korvaamaan se konevoimalla. Siten esim. soran kaivuu- ja nostokoneita ja samoin itsetyhjentäviä soravaunuja on käytettävä mahdollisimman suuressa laajuudessa, varsinkin kun jo kokemus ja tilastotähänastisista töistäkin osottavat, että sorastustyössä, missä suuret kuutiomäärät ovat kysymyksessä, konevoiman käyttö on miesvoimaa verrattomasti edullisempi."
Teknillinen aikakauslehti no 5-6 1920

Oliko hienoa ja ryynimäistä soraa sitten liian vähän, vai loppuivatko isommat radanrakennustyöt? Kieltämättä tavallisina avoimina tavaravaunuina vaunut olivat epäkäytännöllisiä. Samahan oli todettu jo ensimmäisistä 1860-luvulla hankitusta englantilaisista korkealaitaisista avoimista tavaravaunista.

Radanrakennustöissä käytettiin soraharjujen soraa, joiden jakeisuus vaihteli alueittain. Joillakin alueilla soran joukossa oli myös suurempia kiviä. Kivien erottelu olisi vienyt turhaa aikaa. Juuri tästä syystä lyhyet harjapohjaiset Ma-vaunut kehitettiin. Niiden rakentaminen alkoi vuonna 1912 ja vuoteen 1927 mennessä niitä on rakennetty noin 420 kappaletta. Puurakenteisina lyhyiden Ma-vaunujen rakentaminen oli edullista. Lisäksi tarjolla oli runsaasti vanhoja M-vaunuja, joiden alustoille Ma-vaunuja rakennettiin. Puukehyksille rakennetut Ma-vaunut eivät olleet kovin pitkäikäisiä. Siksi myöhemmät sarjat rakennettiin teräskehyksille. Lisäksi aukaisulaitteistoa kehitettiin.

Lyhyet Ma-vaunut siis syrjäyttivät Mao-vaunut, joiden määrä (17 kpl) jäi loppujen lopuksi pieneksi.

Muistelin oikein. Resiinassa 2/86 on Tuomo Scheringin kirjoitus, jossa samainen vaunu 900001 on samalla paikalla Hietalahden telakalla vuonna 1912. Kuvaussuunta on sama, mutta vaunun etualalla olevat sivuovet on avattu.
Kuvan lasinegatiivi on reunoiltaan mustunut.

Valmistajatiedot (S: 90001-9008, Å: 90009-90016) kuten edellä. Edelleen: Ma-merkinnän tilalle tuli Mao 1923 ja vuoteen 1926 mennessä numeroiksi muutettiin 89501-89516.  
Vuonna 1935 seurasi muutos malmi- (Okm) ja hiilivaunuiksi (XL).
Vuonna 1924 tehty ainokainen toisenlainen Mao-vaunu (89517) muutettiin 1935 niinikään malmivaunuksi.
Numeroiksi Okm-malmivaunuille annettiin 75101-75114 ja yhä Mao-vaunujen näköisille XL-hiilivaunuille 047401-047403.   Kaikki poistuivat liikenteestä 1950-luvulla. Kirjoituksessa on myös piirrokset Okm- ja XL-vaunuista.

Näin siis Tuomon kirjoituksesta.  Vanhojen Resiinoiden kultajyvät täytyisi saada kätevästi esille.

Hieno juttu, että tuo Resiinan juttu löytyi.
Tosin valmistajat ovat siinä justiinsa päinvastoin kuin Antin tiedoissa edellä. Toivottavasti Petri tai joku löytää alkuperäisen listan.

Resiinoista löytyy paljon hyvää tietoa, mutta usein tyystin vailla lähdetietoja. Siten juttuihin on hyvä suhtautua terveen kriittisesti (lähdekriittisesti).

Lumiaura-Linderistä, Johan Linderistä on vanhan kansan tyylillä kirjoitettu kuvaus sivuilla 264-272  A.Hagmanin toimittamassa muistelmakirjassa Georg Strömberg ja muita Suomen rautatieläisiä (Otava 1922).

Rankkaan palatakseni, patenttiriitaa RH:n kanssa selittää paljolti kyseinen tehtäväänsä sopimaton ruotsalaismallinen vaunu.  Kun sen syrjäytti yksinkertainen ja halpa, mutta mainiosti toimiva SUOMALAISmallinen vaunu, nousivat kalliiden ruotsalaismallisten vaunujen tilaukset ja tilaajat kiusallisesti uudelleen esille.
Rankka suomalaishenkisenä saattoi itsekin vähän kiertää puukkoa haavassa. Olihan suomenkielisten oikeuksiensa haku ja ruotsinkielisten etuoikeuksiensa puolustaminen hänen aikanaan ja paljon sen jälkeenkin alinomaista.

Keksijän taival Suomessa ei ole helppo tänäkään päivänä. Rautatieala on sen lisäksi ollut monessa suhteessa hankala keksijälle, esimerkiksi:
1/ Pääosin vain yksi käyttäjätaho VR ja päättäjätaho RH , 2/ Köyhä maa, jonka pienet liikennevirrat eivät puolla suuremmoisia toteutuksia , 3/ Teknisten määräysten kahlitseva vaikutus (etenkin nykyään EU:ssa) , 4/ Suuret yritykset ja maat (apunaan lobbarit ja usein korruptiokin) jyräävät. 

Veikkaukseni on, että Mao-sarjan 17. vaunu nro 89517 on ehkä ostettu Ruotsista ja sen pohjalta rakennettiin muut 16 vaunua Suomessa — sen verran vieraalta 89517 näyttää kuvalaattapiirustuksessa (otan kuvan piirustuksesta jahka ehdin). Siinä on suomalaisittain ajateltuna aivan outo teli. Toisaalta tuntuu myös oudolta, että Ruotsista ostetuissa vaunuissa olisi käytetty perisuomalaista K5-teliä.

Tämä on rautatiehistoriallisesti kiinnostava väite. Mutta tarvitsee tietenkin lähdeviitteen.

Tämä saattaa olla Ruotsista Suomeen ostettu Mao-vaunu, jonka perusteella 16 kappaletta vaunuja rakennettiin Suomessa. Teli on mielestäni melko eksoottinen — asiaa pitänee kysäistä ruotsalaisista kavereilta.

(http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/923/AzXkoL.jpg)

Olisiko mahdollisesti joku "Fox"-telin variaatio (Oswald-Drehgestell/vastaava)?

http://www.drehgestelle.de/2/pbn_fox.html

Mitä ilmeisimmin on!

Selasin Ruotsin valtion rautateiden "mustaa kirjaa" vuodelta 1912 ja ainoa vaunu joka edes vähän muistutti neliakselista Ma-vaunua oli tämä Io-vaunu mutta telit ovat siinä aivan erilaiset.

Tuomo Schering (Resiina 2/1986, s. 8): "Yksi alkuperäisen Ma/Mao-sarjan jälkeen vuonna 1924 tehty toisenlainen Mao-vaunu (89517) muutettiin tässä yhteydessä vanhojen Mao-laisten kanssa". [toim. huom. "tässä yhteydessä" viittaa vuonna 1935 soravaunujen muuttamiseen Okm-malmivaunuiksi].

Tuomo Scheringin artikkeli perustuu Jorma Rauhalan lukijapalautekirjeeseen liittyen Ma-soravaunujen vanhoihin valokuviin Resiinan numerossa 1/1986.

Eli tuo Petrin postaama kuvalaatta esittää juurikin tuota 1924 rakennettua vaunua nro. 89517.

OK. Hyvää dataa. Tästä kaikesta voinee päätellä, että kaikki Mao-vaunut rakennettiin sittenkin Suomessa. Ruotsi-kytkös perustuu siis ainoastaan Rankan kirjaan. Kansallisarkistosta saattaa löytyä vielä tarkennusta asiaan.

Eipäs vielä hätäillä.
On selvää, että ne 16 ensimmäistä rakennettiin Suomessa (mutta mitkä Turussa ja mitkä Helsingissä, on vielä epäselvää).
Mutta vuoden 1924 vaunun 89517 synty on yhä varmistamatta. Telin perusteellahan sitä on vaikea pitää suomalaisena.

Rankan väite isetyhjentävien vaunujen ostosta Ruotsista on todella hämmentävä. Vaikka hän myöhemmin tosin mainitseekin vain ruotsalaismalliset vaunut. Mutta joku ajatushan hänellä on täytynyt olla.

Mikä muuten oli vaunun 89517 numero malminkuljetusvanununa?

1910-luvulle tultaessa oli siis haluja ja tarpeita tehokkuuden parantamiseen mm. monien radanrakennusten sekä Pietarin pengerrys- ja ratapihatöiden vuoksi.  Tätä osoitti höyrylapion ja itsetyhjentyvien vaunujen hankinta ja myös kokeneen radanrakentajan  Wäinö Rankan opintomatka Saksan, Ruotsin ja Norjan radanrakennuksille vuonna 1911. Opintomatkan rahoitti joko lähettäjä TVH tai Senaatti. Matkakertomus oli pakollinen ja se on luultavasti säilynyt.
Radanrakennusten esittely hänelle oli perusteellinen Ruotsissa ja Norjassa, jälkimmäisessä myös sydämellinen, vailla aiheetonta ylemmyyttä.

Esillä olevasta asiasta Rankka kertoo kirjassaan (1949):
"Matkani tärkeimpänä aiheena oli kuitenkin sorastustyöhön perehtyminen. Täällä [Skellefteå] se jo toimitettiin kaivinkoneella, ja olihan itsetyhjentyviä vaunujakin, joita kivettömässä sorassa voitiin käyttää.
Ne olivat samaa raskasta 15 m3 tyyppiä kuin meidänkin ensimmäiset automaattisesti tyhjentyvät vaunumme, jotka eivät Suomen oloihin soveltuneet.
Niiden tyhjennysluukut olivat liian ahtaat, ja sora tyhjentyi liian lähelle kiskojänteitä, joten kiskot usein hautautuivat soran alle esteeksi junankululle. Raide oli siis lapioitava puhtaaksi ennen kuin juna lähti liikkeelle.
Soran ruuhkautumisen välttämiseksi pidettiin junaa liikkeessä koko tyhjennysaika ja soraa laskettiin vain parista vaunusta kerrallaan, mikä teki työnkäytön hitaaksi ja sopeutumattomaksi."

Jos sanamuodot matkakertomuksessa olivat alkuunkaan samansuuntaisia, eivät ne puoltaneet ruotsalaistyyppisten vaunujen hankintaa.
VR 1912/37 II käsittelee samaa asiaa (s.196) ja viittaa samoihin perusteluihin:
"...hankittiin ulkomaista mallia olevia, rautaisia, itsestään purkautuvia soravaunuja 16 kpl.", "Näissä vaunuissa oli paha rakennevirhe, purkamisluukut olivat nim. liian pienet, niin että jo noin 30 cm:n läpimittainen kivi tarttui luukkuihin kiinni ja suuresti hidastutti purkausta. Sitäpaitsi nämä vaunut olivat liian suuria,...", "Senvuoksi ne ovatkin sorankuljetusvaunuina jääneet kokonaan pois käytännöstä."
"...Väinö Rankka suunnitteli itsestään purkautuvan vaunukorin, joka asetettiin Ik- tai H-vaunun päälle.  Keksintöä on pidettävä erittäin onnistuneena." jne.

TVH kaiketi hankki höyrylapion, mutta olivatko Mao:t SVR:n hankkimia (ja maksamia)?
16 SVR:n siihen mennessä kalleimman tavaravaunun osto, ilmeisesti ilman suosituksia ja tyhjän pantiksi noin 20 vuodeksi ei ollut noin vain unohdettava asia.  Unohtamista ei helpottanut Rankan keksinnönkään esilletulo, eikä sen laajaa käyttöönottoa edeltänyt kahinointi.
Esillä täällä ei ole ollut Rankan patenttihakemuksen jättö- ja hyväksyntäpäivää eikä keksinnön selitystä piirroksineen.
Epäilemättä ne löytyvät PRH:sta ja olisivat kiinnostavia julkaista täällä.
 

Olisi myös mielenkiintoista tietää minkä arkistoaineiston perusteella Jorma Rauhala päätyi vuonna 1986 Resiinassa julkaistuun tutkimustulokseen. Eittämättä Rauhalan tiedot perustuvat johonkin vanhaan asiakirjaan.

Vaunun 89517 rakennusvuoden voi todennäköisesti päätellä seuraamalla vaunulistauksia — tietenkin sillä oletuksella, että ensin listauksiin ilmaantui 16 vaunua ja jossain vaiheessa vielä yksi.

Näiden dokumenttien perusteella voi päätellä kolmen vaunun päätymisen virkatarvekäytössä hiilivaunuiksi vuonna 1935. Kuvalaattapiirustuksenssa Mao-littera on vedetty yli ja uudeksi litteraksi on kirjattu XL sekä numerot 047401-047403. Vaunulistauksessa taas XL-sarja on eritelty kaksiakselisiksi halkovaunuiksi (94 kpl) ja neliakselisiksi hiilivaunuiksi (3 kpl). Tämä näkyy vielä vuoden 1941 listauksissa.

Viimeisen kerran Mao-littera esiintyi vaunulistauksissa vuonna 1934 (17 kpl).

Valitettavasti tästä ei kuitenkaan voi päätellä sitä, mitkä numerot otettiin virkatarvekäyttöön ja mitkä rakennettiin Okm-vaunuiksi.

(http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/924/e9hq0B.jpg)
(http://imagizer.imageshack.us/v2/xq90/923/4eFvK9.jpg)

Osuipa käteeni konetoimiston kirje Ko 47/317, joka on päivätty 25.2.1927. Sen on allekirjoittanut Paul Simberg.

Kosk. vaunujen sarjamerkkien ja numeroiden muutoksia:
Saan täten ilmoittaa, että vaunustoon nähden on tammikuun aikana tehty seuraavat muutokset:
Numero muutettu:
Ent. Mao 90011 -> Mao 89511
Ent. Mao 90015 -> Mao 89515

Kirjeessä on monia muitakin vaunuja koskevia muutoksia, mutta vain kaksi Mao-sarjan vaunua koskevaa muutosilmoitusta. Tarkoittaako tämä sitä, että koko vaunusarjan numerointia ei muutettu kerralla?

Vaunujen kohdalla on enämmän sääntö kuin poikkeus, että uudelleennumerointi vie useamman kuukauden. Vaunut on voitu kehottaa uudelleen numeroimaan ja/tai litteroimaan kun ne käyvät vaunupajalla/konepajalla; tai niitä on kehetettu etsimään ja löydettäessä uudelleen numeroimaan; tai ne on kehotettu uudelleen numeroimaan sopivassa tilaisuudessa. Kaikissa näissä (ja muissa) versioissa Konetoimistolle lähetetään ilmoitus numeroinnin tai muun muutoksen suorittamisesta. Konetoimisto sitten tekee kuukausittaiset yhteenvedot suoritetuista muutoksista.

Lyhyesti: Päätös numeron tai sarjamerkin muutoksesta on yksi asia. Muutoksen merkitseminen vaunuihin on toinen asia. Ikinä ne eivät tapahdu samanaikaisesti.

Ja sama koskee myös kaikkia vaunujen merkintöjä, esim. kotiasemamerkinnän poistoa, numeron alleviivauksia kuormataulukoita.

Sivuraidekysymyksenä:

Ennen 14 Mao-vaunun muuntamista Okm-malminkuljetusvaunuiksi nro 75101-75114, oli jo olemassa 53 Okm-vaunua, nrot 75001-75053.

Vaikka kuinka kahlasin VR-historiikkeja, en onnistunut löytämään tietoa siitä, milloin ne oli rakennettu/hankittu.  Mistähän tuon tiedon löytäisi?

Esim. vuoden 1938 yhdistelmä listaa Okm-vaunuja olleeksi 67 kpl (53 vanhaa + 14 Mao-muunnettua).

Yksi hyvä keino on seurata vaunulistauksia vuosi kerrallaan taakse päin. Tällä tavalla päästään vuoden tarkkuudella siihen tilanteeseen, jolloin joku littera on ilmaantunut listauksiin — listauksista selviää myös vaunujen kappalemäärien kehitys.

Kansallismuseon kokoelma kattaa hvvin 1910-, 1920- ja 1930-luvun vaunulistaukset:

Bb:38 Liikkuvan kaluston luettelot (1911)
Bb:21 Liikkuvan kaluston luettelot (1913)
Bb:22 Liikkuvan kaluston luettelot (1914)
Bb:23 Liikkuvan kaluston luettelot (1918)
Bb:24 Liikkuvan kaluston luettelot (1919)
Bb:25 Liikkuvan kaluston luettelot (1921)
Bb:26 Liikkuvan kaluston luettelot (1922-1923)
Bb:27 Liikkuvan kaluston luettelot (1924)
Bb:28 Liikkuvan kaluston luettelot (1925)
Bb:29 Liikkuvan kaluston luettelot (1926)
Bb:30 Liikkuvan kaluston luettelot (1927-1928)
Bb:31 Liikkuvan kaluston luettelot (1929-1930)
Bb:32 Liikkuvan kaluston luettelot (1931-1932)
Bb:33 Liikkuvan kaluston luettelot (1933-1936)
Bb:34 Liikkuvan kaluston luettelot (1937-1938)
Bb:35 Liikkuvan kaluston luettelot (1939-1940)
Bb:36 Liikkuvan kaluston luettelot (1941)

Mutta tästä en tiedä kattaako tämä todella koko ajanjakson 1862 - 1961?

Bb:37 Liikkuvan kaluston luettelot (1862-1961)

Bb:37:n kuvaus Kansallisarkiston tietokannassa on seuraavanlainen. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää kovin tarkasti, mitä mapista loppujen lopuksi paljastuu — mapin lukemisen riski kannattaa kuitenkin ottaa :)

Rautatiehallitus. Koneosasto
Rautatiehallituksen koneosaston I arkisto
LUETTELOT
Liikkuvan kaluston luettelot
Bb:37 Liikkuvan kaluston luettelot ( 1862-1961 )
Avonaiset tavaravaunut Hv, Hdk. Veturimalleja koskeva merkintäkirja. Merkinnät; vuosi, jona vaunu luovutettiin liikenteelle, rakennettiin uudelleen, hylättiin. Tilauspäivä ym. muistutuksia, esim. jäänyt Neuvostoliittoon. Merkinnät tehty 1940- ja 1950 -luvuilla.
Yksikön tiedot arkistotietokannassa
Säilytyspaikka: Kansallisarkisto Helsinki

Kyse on tietenkin Kansallisarkistosta eikä Kansallismuseosta.

Ja jotta nuo luettelot sieltä ylipäätään löytää, pitää tietää hakupolku:
Arkistonmuodostaja: Rautatiehallitus, Koneosasto
Arkisto: Rautatiehallituksen koneosaston I arkisto
Sarja: B LUETTELOT: Bb Liikkuvan kaluston luettelot
Siis täällä: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=SARJA&avain=17863.KA

Ja ensinäkemältähän listaus näyttää hyvältä.
Mutta: Kaikista luetteloista ei ole minkäänlaista kuvausta. Ja ne, joista kuvaus on, tuottavat yleensä pettymyksen:
esim. 'Bb:38 Liikkuvan kaluston luettelon 1911-1911' kuvaus on 'Merkintäkirja vetureista, veturit numeroittain, tietoja veden ja halkojen kulutuksesta ym. kustannuksista'.

Mutta eihän sitä tiedä mitä löytää ennenkuin tilaa luettelot tutkijasaliin ja katsoo omin silmin.


Siirsin tämän sivuraidekysymyksen omaksi aiheekseen 'Malminkuljetusvaunut Okm', jottei se suotta johdattele täällä liiaksi aiheen sivuun ja toisekseen katoa muun aineiston joukkoon.  
    

Taitaa olla Mao-vaunun osalta laarinpohjatkin jo laastu, kun lisää tietoa ei enää ole tullut.

Selvittämättä jäi vissiin vain

- Missä vaiheessa ja miksi (joihinkin) vaunuihin rakennettiin kuormatilaa lisäävä pömpeli, joka näkyy XL-vaunujen Mustan kirjan kuvassa?
- Kumpi loppujen lopuksi rakensi vaunut 90001-90008 ja kumpi 90009-90016; Åbo Waggonfabrik C. Wrede & Co vai Sandvikens skeppsdocka?

Vaikka Mao vaunut todettiinkin erityisolosuhteisiimme sopimattomiksi, niin silti samaa konseptia kokeiltiin uudelleen vuonna 1967. Silloin rakennettu Mat-koevaunu ilmeisesti sai saman tuomion kuin Maokin, sillä se ajettiin sivuraiteelle hyvin pian. Näin ainakin kertoo http://vaunut.org/kuva/80199 (http://vaunut.org/kuva/80199).

Tilasin juuri antikvariaatista Sansdvikens skeppsdocka... -kirjan vuodelta 1935. Sattumoisin myyjän esittelykuvassa kirja oli avattu valokuvasivulta, jolla oli juuri sama kuva vaunusta 90001 jonka Petri on ylempänä esittänyt. 
Tämä lienee vakuuttava todiste että ainakin 90001 oli Sandvikenin tekemä.

Asiasta vähän sivuun. Yritin ensin päästä Narcin liittymän kautta TVH:n aineiston hakuun mm. hakusanalla Tie- ja vesirakennushallitus. Toivotonta.
Sitten Google kautta heti löytyi Tie- ja vesirakennushallitus -hakusanalla, joka ohjasi Finna -haun alaiseen luetteloon.
Laajuudesta johtuen läpikäynti vie aikaa ja pääosin sisältönä oli hallinnon ja yksittäisten teiden arkistokansioita.
Toistaiseksi kiinnostavin oli A1.4:21 Rautatierakennusosasto (1900-1923) , jossain positioiden 1381-1400 välillä koskien (Tie- ja vesirakennusten) Ylihallituksen Fa Kirjeistöä/Yleisiä asiakirjoja.
Ehtiikö joku pääkaupungin suunnasta silmäilemään kansiota, kun itselläni ei toistaiseksi ole siihen mahdollisuutta.

Todettakoon vielä että rautatierakennukset siirtyivät vasta 1923 TVH:lta Rautatiehallituksen alaisuuteen.

Olen vakuuttunut: ensimmäiset 8 Mao-vaunua rakensi Hietalahden laivatokka ja seuraavat 8 Turun vaunutehdas. Kiitokset tiedosta.   :)

Ja koska arvostan suunnattomasti lähdeviitteitä, niin linkkaan sen totuuden paljastaneen kirjan tähän: http://strang.fi/antiikki-kartta/kirjat/394-helsingfors-skeppsdocka-aktiebolaget-sandvikens-skeppsdocka-och-mekaniska-verkstad-.html

Ihmettelylistalleni taitaa sitten jäädä enää se pömpeli: milloin, miksi ja mihin vaunuihin?


Siitä sivuasiasta minulla on samat kokemukset: narcissa on likipitäen mahdoton päästä haluamansa arkistonmuodostajan juureen, ellei valmiiksi tiedä osoitetta. narcin haku ei sinne vie. Olen Googlen avulla löytänyt Rautatiehallituksen koneosaston I arkiston (1860-1961) osoitteen
https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-104082.KA Mutta kun yritän päästä siitä yhtä tasoa ylemmäs, eli Rautatiehallitukseen, niin toistaiseksi olen vetänyt vain vesiperän. narcin systeemin oma haku ei tuo haluamaani arkistorakennelistausta (Collection), vaan listaa vissiin kaikki Rautatiehallituksen arkistoidut jutskat.

Miksi ihmeessä kaikissa collectioneissa ei voisi olla listattuna myös edeltävä taso? Sillä pääsisin Koneosastosta Rautatiehallitukseen.

Taidatte käyttää Kansallisarkiston hakupalvelua jotenkin hullusti. Mielestäni se toimii aivan johdonmukaisesti, jos sitä käyttää Astia-palvelun kautta. Jos hakuun kirjoittaa Rautatiehallitus, niiin se näyttää vain pääluokan (eli juuren) ja vasemmassa sivussa sen alihakemistot esim. Koneosasto tai Rataosasto jne. Alihakemistoa klikkaamalla taas näkee mitä esim. Koneosaston alle on tallennettu. Toisaalta hakuun voi suoraan kirjoittaa Rautatiehallitus koneosasto, jolloin haku näyttää suoraan kaikki kyseisen luokan alle tallennetut kamat. Hauassa kannattaa käyttää aikajanarajoitteita, jos suurin piirtein tietää vuoden, mikä kiinnostaa.

Löytyi viimein selitys käsitykselle itsetyhjentävien Mao-soravaunujen ruotsalaisalkuperästä:

Ruotsalainen Nya A. B. Atlas oli tuottanut Ruotsin valtionrautateille itsetyhjentäviä soravaunuja. Se oli kehittänyt vaunusta myös akselipainoltaan keveämmän mallin vartavasten Suomen ratoja varten.

Tie- ja vesirakennusten ylihalllitus esitti rautatiehallitukselle, että Seinäjoen - Kristiinan - Kaskisten rautatierakennukselle tilattaisiin 20 kpl näitä vaunuja. Perusteluina oli mm. että tyhjennyskustannuksissa saataisiin huomattava säästö ja että kaivinkoneista ei olisi hyötyä ellei vaunujen tyhjentämistä järkiperäistettäisi.

Tiedot ovat maaliskuulta  1911.

Ehkäpä Väinö Rankka tiesi, että oli esitetty vaunujen tilaamista Ruotsista, ja tiesi myös, että vaunuja oli toimitettu, mutta ei tiennyt, että toimitetut vaunut olivakin suomalaisia. Olisiko siinä selitys Väinö Rankan väärään tietoon kirjassaan 'Kisko kävelee'?

Varmaan näin.  Kyllähän mekin usein puhumme ranskalaisveturi Dr13 / Alsthomista, vaikka vain kaksi niistä oli ranskalaisia.
Tuotteen henki on sen piirustuksissa.

Väinö Rankka kylläkin kirjoitti kirjansa 'Kisko kävelee' sivulla 106 Ruotsista ostetuista isoista automaattivaunuista. Ei siis ruotsalaistyyppisistä vaunuista.

Tämä virheellinen tietohan on sittemmin elänyt mm. vorgin keskusteluissa. Vaan nyt tämä Rankan erreys voidaan lopullisesti haudata virheellisenä tietona. 

Ja tuon Mao 89517 kuvalaattapiirustus löytyy nyt myös Vaunut.orgin puolelta: http://vaunut.org/kuva/122223

Tästä vaunusta saa jonkinlaisen käsityksen Suomi-Filmin talonpoikaismarssia käsittelevästä katsauksesta. Vaunu vilahtaa siinä kahden muun Mao-vaunun kanssa n. 18–17 min ennen loppua. https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_165263?imgid=14