Resiina-keskustelu

Kiitoksia uutukaisesta Resiina 4/2018 kolahti 06100 lootaan tänään (hyvin mahtu)

Tänään lukupaketti kilahti postinumeroon 71800. Vyörytyslaitteista kertova artikkeli ja erityisesti valokuvat Iisalmesta ovat todella mielenkiintoisia.

Eilen tuli jälleen paksu lukupaketti. Ehdin vasta lukea artikkelin Baltian maiden matkustajaliikenteen nykytilasta. Alkoi tuntua siltä, että artikkelin nykytila on joltain muulta vuodelta kuin 2018.

Latvian osalta historiallista tietoa on kansainvälisissä junissa. Kirjoituksen mukaan vaunut Pietariin ajetaan ensin Minskin junassa Väinänlinnaan, jossa ne siirretään Vilnasta tulevaan junaan. Mutta ei kai Vilnasta enää Pietariin ajeta junaa? Riika-Pietari-junan vaunut kulkevat Moskovan junassa (Venäjän Novosokolnikiin saakka?), eivät Minskin junassa.

Liettuan osalta kerrotaan, ettei sähköistystä ole laajennettu, mutta samalla sähköistetyksi kerrotaan lentokenttärata. Lentokenttärataa ei ole sähköistetty. Sähköradoista jätetään mainitsematta osuus Lentvaris-Trakai. Sähköistystä on laajennettu, ja osuus Naujoji-Vilniasta Valko-Venäjän rajalle on sähköistetty. Artikkelissa kerrottiin, että joulukuusta 2017 on Vilnan ja Minskin välillä ajettu moottorijunin, mutta pitäisikö tuota tarkentaa sähkömoottorijuniksi?

Artikkelin mukaan Šeštokaissa olisi vaihtoyhteys leveäraiteisista junista normaaliraiteisiin. Näin ei enää ole. Leveäraiteisia ratoja ei ole purettu, mutta normaaliraiteista rataa on jatkettu Šeštokaista Kaunasiin. Tällä hetkellä Šeštokaihin ei ajeta leveäraiteisia junia, joten vaihtoyhteyttä ei ole. Ainoa tapa matkustaa raiteitse Šeštokaihin on kulkea Kaunas-Bialystok-moottorijunalla.

Lisäksi varsin hämäävästi on mainittu, että Vilnasta pääsee länteen Kaunasin ja Klaipėdan lisäksi Lentvarisiin. Lentvaris on rataosuudella Vilna-Kaišiadorys, joten kaikki Kaunasin ja Klaipėdan junat kulkevat sen kautta ja taitavat siellä myös pysähtyä.

Tänään tuli postilaatikosta haettua komea lukupaketti.

33250 ilmoittaa vastaanottaneensa lehden tänään joulureissusta palattuani. Ei tietoa milloin lienee laatikkoon tullut.

Ihan ok lehti, vaikkakaan ei herättänyt suurta paloa. Se Naantalin/Ukin rataa käsittelevä kirjaesittely oli hyvä. Menee ehdottomasti hankintaan kun Naantalissa ja sittemmin Turussa asuessani tuli paljon seurattua radan liikennettä ja monet kerrat pyöräiltyä rataa myötäillen ainakin Raisioon ja joskus Maskuun asti.

86300 kiittää ja kuittaa uusimman Resiinan saapuneeksi.

Kat ny! Siält se Must ja Mirri leht viimen dul. Kyll met stää niin gauvan dääl Raumal varrotti.

Onko noista jompikumpi tai molemmat niitä kuuluisia junan kissoja?

Kiitos Ville näistä huomioista ja tarkkaavaisuudestasi. Olet oikeilla jäljillä.

Riian ja Pietarin välisen yhteyden kohdalla kirjoittajan ajatuksena oli laittaa mukaan lisäys, että kyseessä on havainto vuodelta 2014 eikä nykytilanne ole varmuudella selvillä, mutta valitettavasti se unohtui kuitenkin lisätä. Hieman samalla tavalla kävi Šeštokain kanssa, eli unohdin lopulta kiireessä tarkistaa viimeisen tilanteen. Sen liikennetilanne on muuttunut äskettäin löytämieni tietojeni mukaan kesäkuussa 2016.

Vilnan lentokenttäradan tapauksessa olin puolestaan katsonut karttaa hieman väärin ja tulkinnut virheellisesti Trakain radan lentokenttäradaksi. Sähköistys Naujoji-Vilniasta rajalle on valmistunut joulukuussa 2017 eikä lähdetietoni vielä tuntenut sitä. Moottorijunaliikenne on nimenomaan sähkömoottorijunaliikennettä.

Vilnasta alkavien yhteyksien tiimoilta luettelin eri pääteasemia, joista Lentvaris on tietojeni mukaan yksi. Olet oikeassa, että se on artikkelissa hieman hämäävästi kuvattu, sillä erikseen ensin mainitsemani isot paikkakunnat Klaipėda ja Kaunas ovat samalla suunnalla kuin myöhemmin mainitsemani Lentvaris eli lännessä. Olisi pitänyt muotoilla tuo paremmin.

Lisäksi huomasin nyt itse, että suora yhteys Kaliningradista Berliiniin on aiemmasta tiedostani poiketen lopetettu jo vuonna 2013.

Korjaukset tulevat Resiinan 1/2019 Postiosastolle. Pahoittelen, että valitettavan paljon vanhentunutta tietoa kansainvälisten yhteyksien osalta on päätynyt tuohon artikkeliin.

Mustavalkoinen Väinö on muutaman ruudun vaunusomekuuluisuus; »KÄYMÄLÄÄ K YTTÄÄ VÄ JUNAN KI SSA» (http://www.vaunut.org/kuva/109113).

Itsekin luin Kaliningradista kertovan osion erityisellä mielenkiinnolla ja tarkkuudella. Olisi ollut mukavaa itsekin kokea Baltian- sekä Kaliningradin rautateiden tila 15 vuotta sitten.

Ville korjasikin tietoja Baltian maiden rautateiden nykytilasta, minä puolestaan kannan korteni kekoon eritoten Kaliningradin rautateiden nykytilasta;

Sivulla 23 kerrotaan, että neuvostoaikana Virossa, Latviassa ja Liettuassa liikennöi Lokakuun rautatiet. Tosiasiassa kaikkien Baltian maiden sekä Kaliningradin junaliikennöinnistä vastasi Baltian rautatiet (Прибалтийская железная дорога) vuodesta 1963 alkaen, tätä ennen joka maassa oli "omat" rautatiensä.

Sivu 29 kertoo, että veturina Kaliningradin alueella olisi useimmiten valko-venäläinen tai liettualainen TEP70(BS). Oikeasti venäläiset ajavat omilla TEP70BS-vetureillaan Valko-Venäjän rajalle Kybartaihin, missä keulille laitetaan useimmiten valko-venäläinen TEP70BS, mutta välillä liettualainen TEP70BS tai jopa M62.

Samalla sivulla kerrotaan Kaliningradissa ajettavan edelleen pääosin neuvostoaikaisella kalustolla, mikä ei pidä paikkaansa. Suurta osaa paikallisjunavuoroista ajavat ennen jalkapallon MM-kilpailuja alueelle tuodut ES2G "Lastotska"- junat ja joitain hajavuoroja 2000-luvulla rakennetut ET2-junat. Sähköistämättömillä rataosilla ajetaan 2000-luvun puolivälin RA1/2- kiskobusseilla.  

Kiitos myös Timolle näistä tiedoista!

Oikaistaan vielä nämä myös tässä (Resiinan 1/2019 Postiosaston lisäksi):

Sivu 28, kuvateksti:
Kuvan päivämäärän pitäisi olla 7.5.2005, ei 7.5.2018.

Sivu 28, oikea palsta, Latvia-osuuden ensimmäinen kappale:
Latviassa leveäraiteista maan sisäistä henkilöliikennettä hoitava valtionyhtiö PV (Pasažieru Vilciens) ei ole enää LDz:n (Latvijas Dzelzceļš) alaisuudessa, vaan on ollut vuodesta 2008 lähtien oma erillinen yhtiönsä.

Sivu 28, oikea palsta, Latvia-osuuden ensimmäinen kappale:
Kapearaiteista rataa Gulbenes - Alūksne liikennöi yksityinen yhtiö nimeltä Gulbenes - Alūksnes bānītis, ei LDz.

Sivu 28, oikea palsta, Latvia-osuuden toinen kappale:
Latvian tavaraliikenne hoidetaan kokonaan neuvostoajan vetokalustolla, ei vain osittain. Osa vetureista on saneerattu lähes täysin eivätkä ne siksi enää välttämättä näytä neuvostoaikaisilta (esim. https://trainpix.org/photo/204988/), mutta alusta on kuitenkin neuvostoalkuperää.