Resiina-keskustelu

Matkustajajunat Suomessa kulkevat ja ovat aina ennenkin kulkeneet pääasiassa kaupunkiasemille, risteysasemille tai radan päätepisteisiin ja ne ovat valtaosalle tuttuja ja ikäänkuin itsestään selviä junien määränpääasemia.
Kuitenkin aikojen saatossa on yksittäisten junien pääteasemina ollut pienempiäkin liikennepaikkoja, jotka saattavat olla monille yllättäviäkin. Niitten kaikkien läpikäyminen olisi suuri urakka, enkä ole sellaiseen ryhtynyt, kun ei tiedä kiinnostaako aihe edes monia. Mikäli kiinnostaa niin voin kaivella näitä lisää.
No, pienoismallien rakentajat ainakin voisivat ripeltää epätavallisia määränpääkylttejä, kun niille on historiallinen pohja olemassa :)
Otan nyt esiin vain yhden aikataulun eli Suomen Kulkuneuvot 1.6.-30.9.1958 -numeron, kun sellainen on sattumalta röykkiöistä esiin kaivettuna jotakin aikaisempaa viestiä varten täällä, katsotaan mitä erikoisuuksia sieltä löytyy junien pääteasemiksi.

Taulujen numerojärjestyksessä edeten:
KAUNIAINEN (lättä Helsingistä)
MASALA (lättä Helsingistä)
PAIMIO (henkilöjuna Turusta)
SALO (henkilöjuna Karjaalta)
LOIMAA (henkilöjuna Turusta)
NIKKILÄ (lättä Keravalta)
HAAPAMÄKI (ravintolavaunu ja 1,2 lk. istumavaunu Helsingistä Rovaniemelle menevässä junassa)
SIURO (moottorijuna Tampereelta)
PARKANO (moottorijuna Haapamäeltä, moottorijuna Porista)
VIRRAT (lättä Haapamäeltä)
ALAVUS (lättä Seinäjoelta)
TUOMIOJA (lättä Oulusta)
PIHTIPUDAS (lättä Haapajärveltä, lättä Ylivieskasta)
KAUSALA (moottorijuna Kouvolasta)
INKEROINEN (moottorijuna Kouvolasta)
JUURIKORPI (moottorijuna Kotkasta)
LUUMÄKI (moottorijuna Kouvolasta, henkilöjuna Kouvolasta)
LAPPEENRANTA VANHA ASEMA (moottorijuna Vainikkalasta)
VAINIKKALA (moottorijuna Lappeenrannasta, moottorijuna Lappeenrannasta vanhalta asemalta)
VOIKOSKI (moottorijuna Kouvolasta)
ALAPITKÄ (sekajuna Kuopiosta)
ÄMMÄNSAARI (lättä Kontiomäeltä)
VÄÄKIÖ (lättä Pieksämäeltä)
PETÄJÄVESI (lättä Jyväskylästä, lättä Lievestuoreelta)
LIEVESTUORE (lättä Jyväskylästä)
HANKASALMI (lättä Jyväskylästä)
ÄÄNEKOSKEN KAUPPALA (lättä Jyväskylästä)
SAARIJÄRVI KK (lättä Jyväskylästä)
UIMAHARJU (lättä Joensuusta)
VALTIMO (lättä Joensuusta)

Makuuvaunuja Helsingistä lähti vuonna 1958 tutumpien pääteasemien lisäksi mm. Jämsänkoskelle, Vaasaan, Pietarsaareen, Kokkolaan, Kemiin, Imatralle, Iisalmeen, Varkauteen ja Jyväskylään. Savonlinnaan meni makuuvaunu sekä Imatran että Pieksämäen kautta. Makuuvaunujen reittejä olivat myös Tampere-Rovaniemi, Tampere-Kemi, Turku-Vaasa ja Pieksämäki-Vaasa.  

Pieksämäki–Vääkiö on kyllä todella outo reitti ???




Voisiko liittyä Porkkalan sulun aikaan, jolloin normaali Kirkkonummen paikkuri lopetti jo Masalaan?



Paikallisliikennettä + vaihtoyhteys Leininselän radalle?



Paikallisliikennettä + vaihtoyhteys Haminan radalle?



Nämä lienevät olleet Uusikaupunki–Kalaranta -tyyppisiä junia, joissa ajetaan keskustan seisakkeelle ja sitten vaihtotyönä takaisin päin ratapihalle (Äki / Srj), ja sitten taas junan lähtiessä käydään keskustassa hakemassa matkustajat.



Paikallisliikennettä + vaihtoyhteys Raaheen?


Moni noista lienee jokaisella maitolaiturilla pysähtyviä paikallisjunia, joiden määränpää on suhteellisen lähellä lähtöasemaa yksinkertaisesti siksi, että muutoin matka-aika venyisi kohtuuttoman pitkäksi, esim. Turku–Paimio, Seinäjoki–Alavus.

Kouvola - Kausala junat olivat normaalia Kouvolan paikallisliikennettä, Leininselän liikenne oli loppunut monta kymmentä vuotta sitten

Kouvola - Inkeroinen junat olivat normaalia Kouvolan paikallisliikennettä, Haminan yhteys oli yleensä Kotkan junalta

Kiitos, muutin viestiäni.

Kannelmäki oli kesällä 1991 (juuri ennen osuuden Mrl - Vks käyttöönottoa) joidenkin M-junien pääteasema. En kaikkea ulkoa muista ihan tarkalleen, mutta 15 min liikenteen aikana joka toinen M-juna kääntyi takaisin Helsinkiin jo Kannelmäessä. Eli tuona aikana Kannelmäen pohjoispuolelle / -lta juna kulki tiheimmilläänkin 30 min välein.

Mahtoiko heinäkuussa 2011 (joinakin arkipäivinä) olla samankaltainen käytäntö ruuhka-aikana Myyrmäen suhteen? 2011 rataa kunnostettiin ainakin Louhelan ja Martinlaakson välillä. 2011 tiheä liikenne tietenkin tarkoitti 10 minuuttia, eli Hki - Myr - Hki ajettiin 10 min liikenteenä ja Myyrmäen ja Vantaankosken välillä vuoroväli oli 20 minuuttia.

Myös Pieksämäki–Ämmänsaari-junia on ollut. Esimerkiksi vuoden 1963 kesäaikataulusta löytyy kyseisellä välillä kulkenut kiskoautojuna H963.

Ihan vakio rantaradan paikallisjunien pääteasemia vielä 1970-luvulla. Masala vähän pistää miettimään.

Vääkiö varmaankin siksi, ettei rata ollut sitä pitemmälle käytössä. Samasta syystä ollut mm. Mikkeli-Herajärvi. Ja edellä mainittu Pieksämäki-Ämmänsaari oli 1964 Mikkeli-Ämmänsaari.

Kuvan http://www.vaunut.org/kuva/50121 yhteydessä palautuu mieleen pari mielenkiintoista alku- ja päätepistettä eli Piikkiö ja Pernon telakka.

Muistaakseni joskus 1960-luvulla Haapamäen - Vilppulan koululaislätät jatkoivat Vilppulasta kilometrin päässä etelään olevalle Suomelan seisakkeelle, josta palasivat tyhjänä Vilppulaan.

Niin, ja Oripohjakin on ollut joskus Tampereelta tulevien paikallisjunien pääteasemana.

Äänekosken kauppala / Äänekosken keskusta ja Saarijärvi kk ovat kumpikin toimineet junien pääte- ja lähtöasemina ilman käyntiä lähimmällä asemalla junien välissä.

Porkkalan vuokra-alueen aikana suomalaisten junien pääteliikennepaikkoina tomivat Luoma ja Tyris. Kummassakaan ei ollut ympäriajomahdollisuutta. Masala kuului vuosina 1944 - 1956 Porkkalan vuokra-alueeseen.

Ja onhan Järvepää, Jokela, Vallila, Pitäjänmäki, Talma toimineet Uudenmaan alueella junien pääteasemina. Ainataulukirjoihin ja graaffisiin aikatauluihin kannattaa tutustua, niistä löytyy paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Mielenkiintoinen aihe! selasin sen innoittamana Kimmo Pyrhösen Lättähattu kirjaa. Sieltä löytyi seuraavat "epätavalliset"pääte-/lähtöasemat:

Kauliranta
Utajärvi
Koivu
Olhava
Kilpua
Martinniemi
Hirvineva
Ahmas
Rantasalmi
Lievestuore
Kauhajoki
Kaurila
Rumo
Maanselkä
Tuupovaara (=kovero)
Herajärvi (Ilomantsin radan päätepiste vähän aikaa)
Etelä Orimattila (lättä lahteen)
Länkipohja
Kannonkoski
Varanen Hinkua (lättä Haapajärveltä/lle
Voikoski
Aavasaksa
Karunki

Kehäradan käyttöönottoon valmistautuessa tehtiin jonkinlaisia kunnostustöitä Vks-radalla. Silloin oli muutaman päivän ajan Pohjois-Haaga pääteasemana. Junahenkilökuntaa oli jalkautettu asemalle kertomaan matkustajille, että menevät oikealle puolelle rataa junalleen ja auttamaan matkustajia junalta korvaavalle bussilinjalle ja toisin päin. Pohjois-Haagan aseman inva-WC oli varattu henkilökunnalle sosiaalitilaksi. Siellä oli hieman erikoista syödä nuudeleita lounaaksi. Sähköä ei ollut, mutta oman vedenkeittimen pystyi kytkemään Sm5:n pistorasiaan silloin kun moinen oli yläpuolella seisoskelemassa :D

EDIT: Korjattu väite tapahtuneen liittymisestä varsinaiseen Kehäradan käyttöönottoon.

Tästä syystä Pohjois-Haagasta piti myös tehdä liikennepaikka, kun normaalisti se on seisake.

Tarkoittiko tuo Pohjois-Haagan tilapäisenä pääteasemana olo sitä, että korvaavat bussit jatkoivat Pohjois-Haagasta Vantaankoskelle asti? Korvaava liikenne on vaikea järjestellä koska Kannelmäestä Malminkartanoonhan ei ole suoraa katuyhteyttä.

Petri P. Pentikäisen Savon rautatie -opus kertoo, että jonkin vuoron pääteasemana oli jonkin aikaa Mouhu. Muistan asian siitä hauskasta yksityiskohdasta, että juna pysähtyi lähtö- ja pääteasemallaan vain "tarvittaessa", sillä juna jouduttiin käyttämään välissä Kinnissä suojastussuunnan vaihtamiseksi.

Kaivelin kaappia selvittäkseni pari matkustajajunien pääteasemaa lisää:
MALMI - ollut yksittäisten henkilöjunien pääteasemana käytössä 1952 asti.
OULUNKYLÄ - ollut yksittäisten henkilöjunien pääteasemana 1934 asti.
Näissä pätkäjunissakin oli yleensä sekä 2. että 3. luokka, kuten Helsingin paikallisliikenteessä normaalisti.

Yllämainittuja esiin selatessa panin korvan taakse satunnaistilanteen vuodelta 1933 Viipurin ympäristössä:
Tavallisempien pääteasemien lisäksi Viipurista lähti paikkureita Hovinmaalle, Nurmeen, Johannekseen, Honkaniemeen, Kämärään ja Perkjärvelle päättyvinä. Monet näistä ajettiin moteilla.

Rantaradalta pisti silmään että ainakin 1908 kesäaikataulussa on aamuvarhainen juna Helsingistä Sockenbackaan ja takaisin.

Joka kaivaa esiin kuvia joissa tuollaisia kilpiä näkyy, saakoon yksitoista pistettä!

Ja kun Kehä IIn sillta siirrettiin paikoilleen niin myös Kera kohosi hetkeksi liikennepaikaksi saaden jopa junakulkutien päätekohtämerkitkin.

Korvaavia linjoja oli useita. Ja itse asiassa tässä tarkoitettua korvaavaa liikennettä Pohjois-Haagasta ylös päin ajettiin jo pari vuotta ennen Kehäradan käyttöönottoa. Silloista Vantaakosken rataa kunnostettiin - kylläkin Kehäradan tuloa silmällä pitäen - ja liikennekatkoksen aikana oli sitten ylempänä kerrottua korvaavaa liikennettä.

HSL:n nettitiedote on vielä aktiivinen: https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/liikennetiedote/2013/06/vantaankosken-radan-korjaustyot-alkavat-172.6

Linkin uutisessa mainittavat linkit eivät ilmeisesti toimi. Joka tapauksessa korvaavia linjoja olivat 48, 49 ja 499. Niiden reitti ilmenee karkealla tasolla tuossa uutistekstissäkin. Totaalikatkos kesti vain viikon, ja korvaavat bussit olivat kulussa nimenomaan sillä viikolla. Harvennettua liikennettä oli toki pidempään samana kesänä (noin kesäkuun puolesta välistä lähelle elokuun puoltaväliä).

60-luvulla oli myös aamulla arkisin (ma-la) ajettu lättävuoro HELSINKI - PITÄJÄNMÄKI. Lienee palannut tyhjänä.

Ja Malmista puhuttaessa ei pidä unohtaa myöskään Malmin Hautausmaata, jonne on ollut vakinaista matkustajaliikennettä.

Rantaradalla pääteasemana on ollut ainakin Siuntio joka myös 1970-luvun alussa toimi henkilöjunan lähtöasemana.

Kun näitä alettiin kaivella, niin Raippokin on toiminut pääteasemana.

Vuonna 1966 on pääteasemina toiminut esim. Siuro, Tuuri, Jepua, Orismala, Kauhajoki, Voikoski, Hankasalmi

Ja on toiminut pääteasemana sen jälkeenkin, viimeksi tänään. ;)

- Turussa on ollut yhtä aikaa 2 satama-asemaa, varsinainen Turku Satama sekä Linnansatama Viikkarin terminaalin vieressä. Sama liikennepaikka varmaan hallinollisesti muttta raiteet niin kaukana toisistaan että ajettiin eri junilla, Linnansatamaan Dm7:lla, jotka näkyivät yleisöaikataulussa.
- Turussa on ollut Pansiossa Laivastoasemalla joskus henkilöliikenteen pääteasema, joidenkin tietojen mukaan 1950-luvulla jollekin työläisjunalle joka lähti Liedosta?
- Jääkiekkoyleisölle on ajettu satunnaisia tilausjunia Turku-hallia lähinnä olevalle seisakkeelle samaan tyyliin kuin Lahden Salpausselän hiihtokisojen junat. Mutta lasketaanko nämä tilapäset tapaukset mukaan?

Aikataulusta 110, voimassa 15.3.1944 alkaen löytyy noita epätavallisia matkustajajunien pääteasemia mm. Lohja  (195a, moottorivaunu), Inkoo (317, la, su,sv 15.-31.10. vet Pr1), Siitama (455, vet. Hv4), Suinula / Säynäjärvi (459, kesällä maanantaisin Säynäjärvi,  vet Hv1), Karisalmi (811, 813 moottorivaunu), Kolkontaipale (906 vet Sk3)

Eikös Pansioon ajettu joskus 80-luvun lopulla työläisjunaa Porkkanalla?

Kyllä ajettiin. Itsekin sillä matkustanut reitit Kupittaa - Pansion telakka - Turku aamupäivällä ja iltapäivällä Turku - Pansion telakka  - Varissuo.

Onko kuvan http://www.vaunut.org/kuva/50121 paikka sama vai eri? Kuvaaja mainitsee Pernon telakan.

Wikipedian mukaan Pansion toiminnot siirtyivät Pernon telakalle 1987. Olisiko silloin molempiin ehditty ajaa?

Nimenomaan Pernon telakalle. Jos omisi hakenut omia paperikuvia  niin asia olisi tullut kerfalla oikein.

Näitä yksittäisiä ratatöihin tms. liittyviä poikkeuksia löytyy varmasti lähivuosilta enemmänkin jos jaksaa kaivella, mutta tässä muutama:

- Hammaslahti (http://vaunut.org/kuva/7053)
- Korso (http://vaunut.org/kuva/73850)
- Taavetti (http://vaunut.org/kuvat/?kv=2004&paik=Taavetti) siten, että junarunko kävi kääntymässä Luumäellä.
- Vihanti (http://vaunut.org/kuva/71294)

60-luvulla ja myöhemminkin oli arkiaamuina henkilöjunavuoro Mäntyharju - Mikkeli.

Oma ehdotukseni oudoimmasta pääteasemasta löytyy tästä kuvasta...

Mikäs oli, ettei toisessa suunnassa hinguttu Penttilään asti?

Oliko Hyvinkään konepaja pääteasemana työläisjunalle?

Joo, ja tältä foorumilta löytyy kuviakin: http://vaunut.org/kuva/35440  ja  http://vaunut.org/kuvasivu.php/43110

Taivalvaarasta on ollut vuonna 1961 aamuisin lättä Leinoon ja paluuvuoro on ajanut Taivalniskaan saakka. 1963 on lättä Taivalkoskelta käynyt Leinon sijaan Korvualla kääntymässä.

-Ajettiinko Hyvinkään lentokentälle matkustajajunia silloin kun Malmin lentokenttä oli liittoutuneiden valvontakomission käytössä 1944-48?
- Muistaako kukaan montako vuotta Vaskiluoto oli joidenkin Vaasan junien pääteasema?

Selasin läpi kesän 1.6. -31.8.1947 Suomen Kulkuneuvot-numeron.

Löytyi muun muassa seuraavat matkustajajunien pääteasemat:
ETUSIMOLA (henkilöjuna Vainikkalasta)
MÄKELÄ (henkilöjuna Lahdesta)
RAUTATEHDAS (henkilöjunia Virasojalta, Vuoksenniskalta, Immolasta tai Puntalasta)
VUOKSENNISKA (henkilöjunia Rautatehtaalta tai Virasojalta)
IMMOLA (henkilöjunia Rautatehtaalta tai Virasojalta)
PUNTALA (henkilöjunia Rautatehtaalta tai Virasojalta)
KYRÖ (henkilöjuna Turusta)
PIIKKIÖ (henkilöjuna Turusta)
TYRIS (henkilöjuna Karjaalta)
VOIKKA (moottorijuna Kouvolasta)
ORIPOHJA (henkilöjuna Tampereelta)
HAVISEVA (henkilöjuna Tampereelta)
LIMINKA (henkilöjuna Oulusta)
MARTINNIEMI (henkilöjuna Oulusta)
TORKKELI (Orivedeltä, junatyyppiä ei merkitty)
MÄNTTÄ (moottorijuna Vilppulasta)
NAKKILA (moottorijuna Porista)
HARJAVALTA (moottorijuna Porista)
KOKEMÄKI (moottorijuna Porista) (silloinen Kokemäki oli 3 km Peipohjasta Tampereelle päin)
POMARKKU (henkilöjuna Porista)
NIINISALO (Porista, junatyyppi avoin)
PIHLAVA (henkilöjuna Porista)
MÄNTYLUOTO (henkilöjuna Porista)
KAUTTUA (henkilöjuna Kiukaisista)
PERÄLÄ (henkilöjuna Kaskisista)
KAUPINKANGAS (henkilöjuna Härmästä)
YKSPIHLAJA (moottorijuna Kokkolasta)
ISOKYLÄ (henkilöjuna Kelloselästä) (Kemijärven silta rakenteilla)
TOIVALA (henkilöjuna Kuopiosta)
HYRYNSALMI (henkilöjuna Kontiomäeltä)
VIINIJÄRVI (heenkilöjuna Outokummusta)
UKKOLA (henkilöjuna Joensuusta)
VAALA (henkilöjuna Oulusta)

Tästä vaan pienoismalleihin mielenkiintoisia kilpiä vaihtamaan :)

Liittyy varmaankin Vuortenvuorten puolustusvoimien varikkoon joka on lähellä tuota seisaketta. Viereisestä Hinkuanjoesta saanut luultavasti tuo seisake nimensä.

Voikkaan lisäksi Kuusankoskella oli toinenkin pääteasema: Tehtaanportti. Moottorivaunu Kouvolaan melko tiheästi, esimerkiksi vuonna 1935 14 vuoroparia/vrk ja 1947 17 tai18 vuoroparia/vrk. Vuoden 1947 Turistissa aikataulu on VR:n linja-autoliikenteen osiossa vaikka vuorot ajettiin junalla. (Ilmeisesti historialliset syyt, jonain vuonna oli ollut linja-autoliikennettä).

Näin oli. Itsekin kyseisiä vuoroja käyttänyt (HKR5 kunnostustalkoot). Hyvinkään ja Konepajan välillä oli Sahanmäen seisake http://kuvat.vaunut.org/thumb/4fa15312dfdd739bf4933cda0ef25360.jpg .

Tämä oli viimeisiä junia, jossa vetäjänä oli säännöllisesti Tv1-sarjan veturi.

VALMET. 1950-60-luvuilla Loimaan paikallisjunia ajettiin Turussa "Valmetille" ja "Valmetilta". Valmet ei esiintynyt Turistissa, mutta junat kuulutettiin ihan normaalisti Turun asemalla. En tiedä missä Valmetin junien tosiasiallisen päätepysäkki oli tarkalleen.

VEITSILUOTO. Jonnekin vuoteen 1951 saakka Kemissä ajettiin paikallisjunia Veitsiluodon seisakkeelle (rataosa Pyy-Veitsiluoto)

SÄTERI. Osa Valkeakeakosken junista ajettiin Säteri-nimiselle seisakkeelle/seisakkeelta.

OULAINEN. Lättähattujen tullessa Ouluun 1954 ajettiin yksi vuoro siten, että se kävi kääntymässä Oulaisissa. Se lähti Oulusta klo 16 jälkeen ja palasi samana iltana varmaan melko tyhjänä Ouluun.

HAKASUO, HONKAKOSKI, LAIHIA, MUHOS, OLKIAHO, SUKEVA, TOHMAJÄRVI tulivat vielä mieleen 1950-luvulta. Hakasuo oli Nurmeksen pohjoispuolella ja Honkakoski Porin-Parkanon välillä.

Joko se jossain välissä mainittiin kun Tampere-Lempäälä välillä ajettiin 50-luvulla Eljashan sen heti löysi. Lyhytaikainen ilmeisesti pääasiassa työväkeä varten tarkoitettu.

Talvituristi 1964: Tornio - Pello
               ja Aavasaksa - Pello
Talvituristi 1947: Orivesi - Talviainen (taulun 38  otsikkona edelleen Orivesi - Torkkeli)
              Parikkala - Tiviä

Kesäturisti 1962: IITTALA (H 227), VIERUMÄKI (H 2O9A, la), KORVUA ( H 682),  HIEKKALAHTI (H 863 la-su), MAANSELKÄ ( H 871)

Mäntyluodon satama, käytössä vuoden 1975 ensimmäisellä neljänneksellä koeliikenteen aikana. http://vaunut.org/kuva/19224

2020-luvun aikatauluissa tietysti Ähtäri on erikoislaatuinen junien määränpää.

Nykyisin tietysti suhteellisen erikoinen pääteasema on myös Nokia.

Onko kukaan maininnut lähiliikenteen junia Hki - Saunakallio vv.?
 
Ja samalta suunnalta: 50-, 60-lukujen vaihteessa joskus kulki ma-pe TH eli sekajuna Kyrölä - Kerava. Myöhemmin juna kulki Järvenpää - Kerava. Kyseessä oli Helsingistä saapunut ruuhka-ajan pitkähkö henkilöjuna mikä palautettiin yöksi Keravalle. Näin junan joskus myöhemmän version aikana. Sen perään liitettiin Järvenpäässä pari tavaravaunua. Teoriani aikaisemmasta versiosta on ollut, että junan perään on laitettu niin paljon tavaravaunuja, että matkustajavaunut ovat joutuneet Kyrölän kohdalle, joten se on merkitty lähtöpaikaksi. Matkustajia ei pahemmin liene ollut. Viimeisinä aikoina 60-luvun loppupuolella juna ajoi Helsinkiin ja ainoat pysähdykset olivat Ristinummi tarvittaessa ja Kerava. Ajoin kerran ja konduktööri näytti hämmästyneeltä nähdessäni minun ojentavan matkalippua. Pasilan jälkeen käveli taas junan läpi. Rupesi kysymään lippua. Sain jankata monta kertaa kunnes tajusi nähneensä minut jo matkan alussa. Olin varmaan ainoa matkustaja joten ei siinä varmaan lyhyissä versioissakaan  liene monta ollut.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lakon uhatessa ajettiin ajalla 21. joulukuuta 1962 – 5. tammikuuta 1963 aikataulun mukaan maanantaista lauantaihin neljä päivittäistä vuoroa suuntaansa välillä Helsinki - Oulunkylä - Herttoniemi. Yhdentoista päivän aikana junissa kulki kaikkiaan vain 26 matkustajaa.

60-luvun taitteessa aamun ensimmäinen lättä (H227/H228) Riihimäeltä Hämeenlinnaan käväisi kääntymässä Leteeensuolla, kesäisin palasi takaisin jo Hämeenlinnasta takaisin Riihimäelle. Kesällä 1960 iltapäivisin oli kulussa H407/H406 Ri-Lts-Ri.

PREITILÄ
Löytyy ainakin vuoden 1954 kesäturistista, se on 1 km Paimiosta länteen (korjaus: itään!).
Turusta Paimioon meni muutamia henkilöjunia, yksi niistä jatkoi Preitilään asti, ja kaksi lähti sieltä Turkuun.

HUUTOKOSKI
Samaisessa Turistissa.
Yksi on Joensuusta lähtenyt moottorijuna Huutokoskelle, joka syöttänyt Huutokoskella Savonlinnasta Pieksämäelle menevään henkilöjunaan.
Toinen on Varkaudesta lähtenyt moottorijuna Huutokoskelle, joka syöttänyt Huutokoskella Pieksämäeltä Savonlinnaan menevään henkilöjunaan.

KOSKI
Juna Turusta Saloon ja saman junan jatko seuraavana aamuna Salosta Koskelle, löytyi Aikataulut 1909 Heinäkuu-Elokuu painoksesta

JAAKKIMA
Juna Joensuusta Sortavalaan ja saman junan jatko seuraavana aamuna Sortavalasta Jaakkimaan, samassa opuksessa kuin edellinen. Junassa on vain kolmas luokka, kyseessä varmaan järjestelyjuna, jonka aikataulu  on erittäin hidas, eli
Joensuu Joensuu 13:20 - Sortavala tulo 22:35 ja lähtö 8:35, tulo Jaakkima 11:32.

KARKKU
Juna Tampereelta, löytyy 1910 aikataulusta.

KYTÄJÄ
1910 aikataulussa.
Aikataulu on perin yksinkertainen: Hyvinkäältä Kytäjälle 9:50 ja 17:25, Kytäjältä Hyvinkäälle 7:25 ja 15:20, ajoaika aina 35 minuuttia. Välipysäkkejä ei aikataulussa ollut.
 

Tuollainen juna ilmestyi Suomen Kulkuneuvot aikatauluun 31.5.1959 alkaen. Se on tuossa ensimmäisessä versiossa merkitty tosiaan Kyrölästä alkavaksi, mutta se on erittäin todennäköisesti painovirhe, sillä junan ajoaika on Keravalle on 12 minuuttia, ja heti seuraavassa painoksessa lähtö on korjattu oikealle riville Järvenpäähän, aikataulu täsmälleen sama ja ajoaika Keravalle edelleen 12 minuuttia. Sellaisena se sitten säilyi sen jälkeen pitkään. Matkustajamäärä epäilemättä pysyvästi niukka!

Tässä on pieni ajatuslipsahdus. Preitilä oli Paimiostä itään, kuten tekstistäkin voi päätellä. Junat Turusta Preitilään ajoivat suoraan sinne ja vastaavat paluujunat tulivat vaunut edellä Paimioon, jossa veturi siirtyi junan etupäähän. Aamun ensimmäinen juna Preitilästä peruutti sinne Paimiosta. 1954 sai VR:ltä hyvää palvelua, kun bussivuorot eivät vielä olleet kovin hyvät, niin juna vei ja haki säännöllisiä matkustajia pienistäkin kylistä varsinaisen kyläkeskuksen ulkopuolelta.

HANKO SATAMA - HANGÖ HAMN. Hangon satamaan oli laivajunayhteys muutamana kesänä 1960-luvulla. Onkohan Hangon satamaan ollut matkustajajunia joskus muulloinkin?

VALLINKOSKI ja VUOKSENSATAMA. Imatranseudun paikallisliikenteessä on ollut muitakin vähemmän tunnettuja pääteasemia, joista osa on mainittu jo aiemmin.

Vuoksensatamasta tuli mieleen, että onko kukaan listannut satama-asemia tai muita liikennepaikkoja, joilla on ollut yhteys laivamatkaan (kuten Hopealinja)?

Nurmeksen pohjoispuolella oli esimerkiksi kevään 1958 aikataulussa Rumoon päättyvä juna H871, mutta Hakasuohan on Paltamon ja Vaalan välillä ja sinne päättyi M673 esimerkiksi kevään 1957 aikataulussa.

Joo, ajatusvirhe. Oulun suuntaan Hakasuo oli Kontiomäeltä. Kontiomäki-Hakasuo-Kajaani-Oulu-Kontiomäki oli motin reitti. Toinen Kontiomäen mottivuoro sahasi Taivalkosken radalla.

Toijalan satamaan on ollut aikoinaan joitakin junia  Hopealinjan laivoille tai ainakin siellä vietetyille Juhannusjuhlille. Valtionrauteiden sinisillä busseilla on ajettu Toijalan asemalta Hopelinjan laivoille Toijalan satamaan päätellen vanhoista filmeistä. Lempäälän asemalta on näpäkkä kävelyhteys tänä päivänäkin Hopealinjan laivoille.

Toijalan sataman juhannusjuhlille kulki lättähattu vielä 90-luvulla kunnes vt 3:n moottoritietyömaa katkaisi radan.

Tässä varmaan puhuttiin aikataulunmukaisesta liikenteessä ja siitä on kyllä reilusti kauemmin.


Ei taida sen pitempi olla Tampereella eikä Hämeenlinnassakaan.

Retretti. http://vaunut.org/kuva/6887

Toijala - Toijalan satama matkustajajunat ovat olleet Turistissa 1927-1941.
Ainakin alkuaikoina siinä on ollut juna-laivayhteys, Valkeakoskelta on ollut höyrylaivalinja Toijalaan, tuo vesimatka on melko lyhyt, ja se on ollut nopein reitti muualle maahan ennen bussiliikenteen kehittymistä. Matkustajaliikenne junalla Valkeakoskelle on alkanut vasta 30-luvun loppupuolella radan valmistuessa, ehkä joku tietää tarkan päivänkin.

Hangon osalta en ole huomannut että jatkoa satamaan asti olisi mainittu vanhempina aikoina Turistissa. Jotenkin arvelen että sinne perille asti on saatettu jatkaakin, joskus 1900-luvun alussa. Tai sitten ei.

Ensimmäisen maailmansodan alkupuolella kulki suora juna Pietarista Raumalle, josta katsottiin olevan turvallisempi laivayhteys Ruotsiin. Aikataulu julkaistiin Turistissakin. On mahdollista ja luontevan tuntuista että juna olisi jatkanut Rauman asemalta satamaraiteille asti, vaan vaikea lienee tästäkään saada enää tietoa.

Eräänlainen laivayhteysasema on ollut Torniokin yli kolmekymmentä vuotta. Tornion asemalle saapuva varsin todennäköisesti jatkoi höyrylautalla kaupungin puolelle, joka oli Tornionjoen pääväylän takana.

Satama- ja laivayhteysjunia löytyi lisää mm. 1927 Turisteista.

Toijala - TOIJALAN SATAMA junapareja lähtee kolme päivässä, yhdellä näistä on vielä lisämerkintä "Purjehduskautena".
Kaikilla matka-aika 10 minuuttia.

Otava - OTAVANSATAMA, yksi junapari päivässä "Purjehduskautena". (Otavasta 11:45, Otavansatamasta 10:00, matka-aika 8 minuuttia). Laivalinjoja satamasta on Kangasniemelle, Hirvensalmelle ja Kortesalmelle.

Suonnejoki - IISVESI, kolme junaparia päivässä, yhdellä junaparilla merkintä "Arkipäivinä purjehduskautena". Matka-aika 14-15 minuuttia. Laivalinja Pielavedelle.

Sortavala - SORTAVALAN SATAMA, kaksi junaparia, matka-aika 10 minuuttia. Laivalinjoja sieltä lähti Valamoon sekä Impilahden ja Salmin pitäjien laitureille, 1927 aikataulussa näkyy seitsemän eri reittiä.

Lahti - VESIJÄRVI, 1928 aikataulussa kaksi junaparia, matka-aika "alas" satamaan 6 min ja "ylös" Lahden asemalle 9 min. Vesijärven laivalinjoja on ollut ainakin Heinolaan, Sysmään, Tammilahteen, Jämsään ja Jyväskylään.

KARJALANKOSKI - JUANTEHDAS kapearaiteinen rautatie on perustunut laivayhteyteen Kuopiosta Karjalankoskelle. Myös Juantehtaan päästä on toiset matkustaja-alukset jatkaneet Nilsiälle ja Syvärinpäähän asti.

AAVASAKSAN "yöttömän yön" Juhannusjunat?

Lisää "epätavallisia" pääteasemia 1927 ja 1928 Turisteista osunut silmään:

LOHJAN JÄRVI, Lohjalta tulevan kapearaiteisen sähköradan pääteasema. Lohjan nykyisen keskustan kohdalla olevan aseman nimi on "Lohjan kirkonkylä".

KORPIKYLÄ. Rautatien rakentaminen Aavasaksalle käynnissä, matkustajaliikennettä on jo Korpikylään asti.

KORIA. Aamuvarhainen juna Kouvolasta Korialle ja takaisin.

LÄSKELÄ. Yksi junapari Sortavalasta ja kaksi paria Jänisjärveltä, Läskelä ollut radan pääteasema tuolloin.

JÄNISJÄRVI. Kaksi junaparia Läskelästä.

SOTKAMO. Yksi juna Kontiomäeltä asti. Nurmes - Oulu radan myöhemmin valmistuttua lyhyelle Vuokatti - Sotkamo välille tuli syöttöliikenne.

HIRVENNIEMI. Sotkamon nimenä ensimmäisissä aikatauluissa.

SAVIAHO. Nurmes - Oulu rata on rakenteilla, liikenne aloitettiin jo valmiilla pätkillä.
Yksi juna Kiehimästä Kontiomäen kautta Vuokattiin ja vielä jatko maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Vuokatista Saviahoon.

RAISIO. Naantalista syötettiin junalla myös Raisioon asti, josta jatko Turkuun Uudenkaupungista tulevilla junilla. Suurin osa Naantalin junista ajoi kuitenkin perille Turkuun asti.

MUHOS. Joku on tämän aiemmin jo maininnutkin. Ajoaika päivän ainoalla junaparilla oli 1 tunti 45 minuuttia 36 km matkalla.

AAVASAKSA. Ollut pääteasemana ennen radan valmistumista Kaulirantaan asti. Torniosta 68 km matkaan Aavasaksalle kulutettu 3 tuntia 36 minuuttia. Väliasemia tai laitureita tällä yhden junaparin matkalla on 12, kaikki miehitettyjä.

Nämä tulivat esille kun paukuttelin tekstiä seuraavaan ketjuun eli "Liikenteen katkoja Turistissa loppuvuodesta 1944 alkaen Pohjois-Suomessa".

Pääteasemina on jonkin aikaa toimineet:
II (Pohjoisin asema mihin loppuvuonna 1944 pystyttiin matkustajajunia ajamaan)
LAURILA (Kemi - Laurila väli poikki Lapin sodan seurauksena)
NIVAVAARA (Kemijärven junien lähtö/pääteasema ennen siltojen valmistumista Rovaniemellä)
MISI (Rovaniemi - Misi juna kulkenut vähän aikaa, kun pukkisilta Ounasjoen yli oli käytössä)
ISOKYLÄ (lähtö- ja pääteasema Kelloselän junille ennen Kemijärven sillan valmistumista, viimeiseksi jäänyt sodan aiheuttama katkos Lapin radoilla)

Vuoden 1963 kesäaikataulusta löytyy H27 Helsinki - Hanko satama. Ajettiin kiskoautolla, pysähdykset Siuntio, Karjaa, Tammisaari, Hanko. Paluusunnassa kulki H250A Hanko satama - Karjaa, Karjaalta oli jatkoyhteys Helsinkiin Turun satamasta tulevalla moottoripikajunalla MP38A.

Olen kuullut kerrottavan, että Uudenkaupungin satamaan (Hepokari) on joskus 1960-luvun alkupuolella ajettu, mutta en löydä aikatalua.

Huutokoski oli pääteasemana myös 1986. Tällöin oli kulussa kiskoautot H914 Savonlinna - Huutokoski sekä H913 Huutokoski - Savonlinna-Kauppatori. Näiltä junilta oli Huutokoskella yhteys Joensuun - Turun pikajuniin.

Kun täällä on mainittu Kaupinkangas, pitää tietysti mainita myös Ylihärmä ja Härmä.

http://vaunut.org/kuva/140550 eli lisäjunien aikatauluja juhannuksena 1953. Löytyy myös juna Oulusta Aavasaksella ja takaisin.

Oliko kyseessä siis oma rautateiden saarekkeensa Kemijärven ja Nivavaaran välille, ilman yhteyttä mihinkään muuhun rataverkkoon? Miten sinne saatiin kalusto, ja miten kaluston huolto oli toteutettu?

Ei koske pääteasemia mutta sivuaa aihetta.
Olin joskus 60-luvulla tulossa Helsingistä junalla kotiinpäin kun samassa vaunussa oli eräs englantia puhuva nainen jonka oli tarkoitus matkustaa Hämeenlinnasta Tampereelle vesibussilla. Silloin oli sesake Hopealinjaa varten, mutta siellä oli vain lyhyt laituri. Juna oli pitkä ja konduktööri yritti selittää, että pitäisi siirtyä junan takapäähän. Ei ollut yhteistä kieltä.
Minä sitten siitä käytävän toiselta puolelta yritin huonolla kouluenglannilla selvittää. Jäimme ladyn kanssa vaunusta Hämeenlinnassa laiturille ja siirryimme junan loppupäähän. Seisakkeella huhuilin "laivapojalle" että täällä olisi vielä matkustaja ja kiirehdin junaan. Kotiin päästyäni piti vielä käydä Lempäälän kanavalla laivaa katsomassa ja siellähän se täti kannella istui.

Muutama veturi ja matkustajavaunu vietiin jäitse joen yli. Ensimmäisessä erässä Tornio-Laurila-Koivu-osuutta varten kaksi veturia ja 10 matkustaja- ja postivaunua. Tavaravaunuja löytyi paikan päältä. Esimerkiksi Rovaniemen ja Kemijärven väliltä 145 vaunua, joista 57 oli venäläisiä.

Nivavaaran ja Kemijärven väliä ei voitu avata laakista, vaan etappi kerrallaan sitä mukaa kuin sillat oli korjattu ja pääraiteen kiskotus vaihdettu tai kunnostettu. Esimerkiksi Misin satamaraide purettiin väliaikaisesti ja nekin kiskot käytettiin pääraiteen kunnostukseen.

Eri osuuksia avattiin seuraavasti:
Tornio-Laurila-Koivu 1.4.1945
Koivu-Rovaniemi 16.4.1945
Rovaniemellä jokien ylitys tilapäisillä silloilla tammikuussa 1946 (yleiselle liikenteelle).
Koko matka Rovaniemi-Kemijärvi saatiin valmiiksi 19.3.1946 klo 21:52

Tarkemmat tiedot yksittäisistä töistä ja töiden edistymisestä on Pohjoissuomen ratojen jälleenrakennuksen kertomuksessa ja tarkastusmatkojen raporteissa.

Vielä kysymys tietäjille: Oliko tuo Hopealinjan seisake vain yhtä junavuoroa/paria varten vai oliko muuta liikennettä? Ja mikä oli paikan nimi? Minulla on mielikuva että olisi käytössä ollut sekä Aulanko että Hopealinja.

Esimerkiksi 1954 seisakkeen nimi oli Aulanko ja sillä pysähtyi kolme pikajunaa:
MP67 klo 10:48
P61 klo 14:27
MP68 klo 21:05

Kiitos tiedoista Eljas! Ilmeisesti pysähdykset olivat nimenomaan laivayhteyksien vuoksi. Joskus noilla main markkinoitiin nimenomaan kiertomatkoja joissa kuljettiin osin junalla ja osin sisävesilaivoilla. Eräässä VR:n mainosjulisteessa joskus 60-70-lukujen taitteessa "Porkkana" painelee Lempäälän maisemissa. Kun kesätyöpaikalla kyseltiin minne aion mennä viikonloppuna, vastasin, että katsokaa aseman seinältä.

Hämeenlinnassa Vanajaveden sillan alla olevan seisakkeen nimi oli ainakin 1960 - 1980 Hopealinja. Siellä pysähtyi 1960-luvun alussa 2 Tampereelle menevää pikajunaa, myöhemmin 1. Se oli syöttölikennettä Hopealinjan Hämeenlinna - Tampere ja Hämeenlinna - Kaivanto vesibuseille.

Joko joku on maininnut Lohjan kauppalan? Vuoden 1935 aikataulussa on kulussa 3 junaparia, joista 2 ilmeisesti Hangosta / Hankoon ja yksi vain Lohja - Lohjan kauppala. Junissa oli tietysti sekä 2 että 3 luokka. Siis höyryveturi.

Aikataulu no 68 junille 1.5 (18.4) toistaiseksi: 20 RAIVOLA, 25 HOVINMAA, 33 NURMI, 33 NURMI, 36a BJÄLOOSTROW(Valkeasaari, 53 PERKJÄRVI, 61 LEVASCHOVO, 146 FREDERIKSBERG, 156 KORSO, 332 KÅLLBY,

Tuo Hopealinjan seisake oli tietenkin radan varressa mutta laituri alhaalla rannassa Ja tuossahan se oli ongelma kertomassani tarinassa. Onneksi silloin oli vielä ihmisiä töissä ja konnari pidätteli junaa sen verran että ehdin kyytiin

Hangon sataman juna on tarkoitettu uuden Hansa Express-autolautan matkustajille, lautta kulki aluksi Hangosta Travemündeen, myöhemmin lähtöpaikaksi vaihtui Helsinki.

Huutokoski toimi tosiaan tuona kesänä Savonlinnan lätän pääteasemana. Pieksämäeltä Savonlinnaan päin matkustettaessa vaihtoaikaa oli noin 40 minuuttia, tällä yhteydellä kerran matkustinkin. Tunnelma hiljaisella asemalla oli perin erikoinen ja vanhoja aikoja muistuttava: Joukko matkustajia (pari kolme kymmentä) aurinkoisena päivänä syrjäisellä risteysasemalla kaikessa rauhassa penkeillä istuskelemassa tai laiturilla tallustelemassa junaa odotellen, osan käydessä läheisessä pikkukaupassa evästäydennystä kiireettömästi hakemassa :)

Ennen vanhaanhan odotusajat asemilla saattoivat kestää tuntikausia, tai yönkin yli, kun junia kulki harvakseltaan. Asemien odotushuoneet pitkine penkkeineen olivat oikeasti tarpeellisia.

Tuo oli totta, Hopealinjan laituri oli kovin lyhyt, vaikka siinä pysähtyvä juna oli 70-luvulla hyvin pitkä, klo 10 Helsingistä Rovaniemelle lähtevä päiväjuna. Eli kaikkea muuta kuin asiallinen järjestely matkailijoille.

Sama ilmiö oli hyvin pitkään Helsinki-Riihimäki ruuhkajunassa joka lähti joskus klo 16 jälkeen ma-pe ja pysähtyi Keravan jälkeen kaikilla liikennepaikoilla. Puuvaunuja oli toistakymmentä, eivätkä ne sopineet alkuunkaan pikkuseisakkeiden laitureille Kytömaalta pohjoiseen. Pakko oli loikkia penkalle parhaan kykynsä mukaan. Vakiomatkustajat toki tiesivät mihin vaunuun kannatti mennä jotta pääsee asianmukaisesti laiturin kohdalla ulos. Miten lie loikkaukset junasta penkkaan onnistuneet talvella hankiaikaan, itse koin kyseistä "mukavuutta" vain satunnaisilla kesä-hupi-junailumatkoilla :)

Eipä tuo mikään 70-luvun asia ole ollut vaan vielä armonvuonna 2020 pääradalla kuulutettiin Lempäälässä pysähtyvissä junissa laiturin olevan lyhyt ja matkustajia pyydettiin siirtymään keskimmäisiin vaunuihin.

Sitä en tarkistanut, että oliko aikataulut synkronoitu Hopealinjan aikataulujen kanssa.

Nyt ilmeisesti on laiturin pidennykset Lempäälässä valmiit tai ainakin tuloillaan. En ole vuoteen junassa kulkenut.

Lempäälässä on tosiaan lyhyet laiturit. Noin5-6 vaunuaosuu kohdalle. Tekeillä on kyllä pidennys, mutta milloin ta tapahtuu on hämärän peitossa.
Pitkään aikaan ei ollut tarvetta pidemmille, mutta nyt liikenne on kasvanut ja esim. useat IC-junat pysähtyvät. Tuolla viittaksella Hopealinjaan ei ole yhteyttä. Silloin eivät pikajunat Lempäälässä pysähtyneetkään.

Hopealinja pysähtyy edelleen Lempäälän rautatieaseman vieressä. Ei siis mitään estettä vaihtaa kulkuvälineestä toiseen.

Jos Hopealinja kulkisi. Henkitoreissaan koko firma.

Haarajoki toimii parhaillaan Z-junien pääteasemana. Liikennöidään vain Lahden suuntaa.

Junan erikoisena lähtöasemana on toiminut Suoniemi osan aikaa vuodesta kesinä 1964 ja 1965, Karkku on ollut myös mutta nyt en löydä aikataulua minä vuonna se on ollut, lisäksi Tuuri on ollut on ollut kesällä 1964 määrä- ja lähtöasemana, Alavus myös kesällä 1977, Lapua myös kesällä 1977. Mäntyharju v. 1918, Urjala v. 1918.

Kyllä, sellaisella on itsekin tullut matkustettua, junahan kulki Paimion ja Pernon Telakan välillä. Eli aamuisin juna kulki Turku - Paimio - Pernon Telakka - Turku. Illalla reitti oli päinvastainen.

Piikkiön ja Pernon telakan välillä.

Hangon vuokra-alueen aikana 1940-41 on ymmärtääkseni Skogby ollut suomalaisten junien pääteasema Hangon radalla.

Erilaisia urheiluun liittyviä ym yleisötapahtumia varten on käytetty seuraavia normaalista poikkeavia pääteasemia matkustajajunia varten. Sitä en tiedä tarkkaan ovatko jotkut junat olleet ihan vakioliikenteen junia jotka ovat jatkaneet jollekin poikkeavalle pääteasemalle.
- Töölön tavara-asema 1952 olympialaisten aikana
- Salpausselkä erilaisten hiihtokisojen aikana, yhä edelleen
- Imatrankoski 1970-luvulla, ainakin 1974 koska itse nähty,  Imatran Ajojen (ratamoottoripyöräilyn MM-osakilpailu) aikana
- Turkuhallin (nimetön?)  seisake joidenkin Turussa pelattavien jääkiekko-ottelujen aikana
- Hyvinkää Rautatiemuseo, Rautatiemuseon erilaisten teemapäivien sekä Suomen rautatieliikenteen 150-vuotisjuhlien aikana
- mitä muita, onhan niitä varmaan ollut ?????

Tietääkö joku enemmän Puolustusvoimien varusmiesten erilaisten lomajunien järjestelyistä, kulkiko junia asemille  joihin ei säännöllistä henkilöliikennettä? Itse olen kuullut vain RUK:n junista 1970-luvun alussa Haminaan.

Helsingin pääasetinlaittteen  tulipalon takia oli kesällä 1992 muistaakseni poikkeusjärjestelyjä peräti viikon, parin aikana.
-Pääradalla kaukojunien pääteasema oli Oulunkylä, myöhemmin Tikkurila.
-Rantaradan kaukojunien pääteasema oli Pitäjänmäki.
Päärautatieaseman ja näiden asemien välille oli järjestetty heilurijunaliikenne Sm-yksiköillä

Sitten se Kansainvälinen liikenne:
- Pietarin Laatokan asema oli lyhyen aikaa 2000-luvun alussa Sibelius-pikajunan pääteasema Pietarissa. En muista oliko Repinin kanssa?
- Imatrankoski-Viipuri, ajettiinko enemmän kuin yksi juna, vai lässähtikö hanke?
- 2. maailmansodan aikaan on ollut monenlaista junaa Torniosta mm Malmöön ja mahdollisesti Osloon, mutta koska tilaaja Saksan Wehrmacht niin tuskin siviileillä on ollut asia niiden kyytiin. Sama juttu suomalaisia sotalapsia kuskaavien junien kanssa.

Hiihtosesonkijunat:
- Vuokatti, makuu- tai retkeilyvaunuja 1950-60 -luku?
- Taivalkoski, yöpikajuna Helsingistä, 1990-luku
- Pasilan autojuna-asema, siis pelkästään sieltä, nykyisinkin, suoria yöjunia Rovaniemelle tai Kolariin
- Rupesin miettimään onko Nilsiä mahdollisesti ollut pääteasema joko yöjunalle tai pelkälle makuuvaunulle? Joku yöjuna ajettiin hiihtosesonkiaikaan 1980-90 luvulla Juankosken rataa pitkin, mutta kulkiko se Joensuuhun asti vai minne?

Saunakallion voi kai laskea mukaan, 2007-2011 G-junan pääteasema. Tosin kaikki sen kuitenkin tietävät. (ehkä) ;D (varmaan joku senkin on jo maininnut)

Saunakallio toimi pääteasemana paljon ennen G-junaakin. Veturivetoisen "J-junan" pääteasema oli Saunakallio, kunnes se muuttui ensin Hyvinkääksi ja mahdollisesti myöhemmin Riihimäeksi. "J-junan" lähtöasema Helsingin suuntaan oli aina Saunakallio.

Tietäjille kysymys: aloittiko Saunakallion "J-juna" kulkunsa veturivetoisten K-junien loppumisen jälkeen vuonna 1987 tai 1988?