Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2349
|
« Vastaus #50 : Maaliskuu 26, 2021, 19:57:35 » |
|
2020-luvun aikatauluissa tietysti Ähtäri on erikoislaatuinen junien määränpää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #51 : Maaliskuu 26, 2021, 21:06:22 » |
|
Nykyisin tietysti suhteellisen erikoinen pääteasema on myös Nokia.
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Tauno-Juhani Lappi
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 296
|
« Vastaus #52 : Maaliskuu 26, 2021, 21:10:47 » |
|
Onko kukaan maininnut lähiliikenteen junia Hki - Saunakallio vv.? Ja samalta suunnalta: 50-, 60-lukujen vaihteessa joskus kulki ma-pe TH eli sekajuna Kyrölä - Kerava. Myöhemmin juna kulki Järvenpää - Kerava. Kyseessä oli Helsingistä saapunut ruuhka-ajan pitkähkö henkilöjuna mikä palautettiin yöksi Keravalle. Näin junan joskus myöhemmän version aikana. Sen perään liitettiin Järvenpäässä pari tavaravaunua. Teoriani aikaisemmasta versiosta on ollut, että junan perään on laitettu niin paljon tavaravaunuja, että matkustajavaunut ovat joutuneet Kyrölän kohdalle, joten se on merkitty lähtöpaikaksi. Matkustajia ei pahemmin liene ollut. Viimeisinä aikoina 60-luvun loppupuolella juna ajoi Helsinkiin ja ainoat pysähdykset olivat Ristinummi tarvittaessa ja Kerava. Ajoin kerran ja konduktööri näytti hämmästyneeltä nähdessäni minun ojentavan matkalippua. Pasilan jälkeen käveli taas junan läpi. Rupesi kysymään lippua. Sain jankata monta kertaa kunnes tajusi nähneensä minut jo matkan alussa. Olin varmaan ainoa matkustaja joten ei siinä varmaan lyhyissä versioissakaan liene monta ollut.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Antti Vanne
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 43
|
« Vastaus #53 : Maaliskuu 26, 2021, 21:28:55 » |
|
Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lakon uhatessa ajettiin ajalla 21. joulukuuta 1962 – 5. tammikuuta 1963 aikataulun mukaan maanantaista lauantaihin neljä päivittäistä vuoroa suuntaansa välillä Helsinki - Oulunkylä - Herttoniemi. Yhdentoista päivän aikana junissa kulki kaikkiaan vain 26 matkustajaa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #54 : Maaliskuu 26, 2021, 22:49:22 » |
|
60-luvun taitteessa aamun ensimmäinen lättä (H227/H228) Riihimäeltä Hämeenlinnaan käväisi kääntymässä Leteeensuolla, kesäisin palasi takaisin jo Hämeenlinnasta takaisin Riihimäelle. Kesällä 1960 iltapäivisin oli kulussa H407/H406 Ri-Lts-Ri.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #55 : Maaliskuu 27, 2021, 02:14:34 » |
|
PREITILÄ Löytyy ainakin vuoden 1954 kesäturistista, se on 1 km Paimiosta länteen (korjaus: itään!). Turusta Paimioon meni muutamia henkilöjunia, yksi niistä jatkoi Preitilään asti, ja kaksi lähti sieltä Turkuun.
HUUTOKOSKI Samaisessa Turistissa. Yksi on Joensuusta lähtenyt moottorijuna Huutokoskelle, joka syöttänyt Huutokoskella Savonlinnasta Pieksämäelle menevään henkilöjunaan. Toinen on Varkaudesta lähtenyt moottorijuna Huutokoskelle, joka syöttänyt Huutokoskella Pieksämäeltä Savonlinnaan menevään henkilöjunaan.
KOSKI Juna Turusta Saloon ja saman junan jatko seuraavana aamuna Salosta Koskelle, löytyi Aikataulut 1909 Heinäkuu-Elokuu painoksesta
JAAKKIMA Juna Joensuusta Sortavalaan ja saman junan jatko seuraavana aamuna Sortavalasta Jaakkimaan, samassa opuksessa kuin edellinen. Junassa on vain kolmas luokka, kyseessä varmaan järjestelyjuna, jonka aikataulu on erittäin hidas, eli Joensuu Joensuu 13:20 - Sortavala tulo 22:35 ja lähtö 8:35, tulo Jaakkima 11:32.
KARKKU Juna Tampereelta, löytyy 1910 aikataulusta.
KYTÄJÄ 1910 aikataulussa. Aikataulu on perin yksinkertainen: Hyvinkäältä Kytäjälle 9:50 ja 17:25, Kytäjältä Hyvinkäälle 7:25 ja 15:20, ajoaika aina 35 minuuttia. Välipysäkkejä ei aikataulussa ollut.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 27, 2021, 21:42:47 kirjoittanut Kari Juntunen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #56 : Maaliskuu 27, 2021, 02:33:10 » |
|
Ja samalta suunnalta: 50-, 60-lukujen vaihteessa joskus kulki ma-pe TH eli sekajuna Kyrölä - Kerava. Myöhemmin juna kulki Järvenpää - Kerava. Kyseessä oli Helsingistä saapunut ruuhka-ajan pitkähkö henkilöjuna mikä palautettiin yöksi Keravalle. Näin junan joskus myöhemmän version aikana. Sen perään liitettiin Järvenpäässä pari tavaravaunua. Teoriani aikaisemmasta versiosta on ollut, että junan perään on laitettu niin paljon tavaravaunuja, että matkustajavaunut ovat joutuneet Kyrölän kohdalle, joten se on merkitty lähtöpaikaksi. Matkustajia ei pahemmin liene ollut. Tuollainen juna ilmestyi Suomen Kulkuneuvot aikatauluun 31.5.1959 alkaen. Se on tuossa ensimmäisessä versiossa merkitty tosiaan Kyrölästä alkavaksi, mutta se on erittäin todennäköisesti painovirhe, sillä junan ajoaika on Keravalle on 12 minuuttia, ja heti seuraavassa painoksessa lähtö on korjattu oikealle riville Järvenpäähän, aikataulu täsmälleen sama ja ajoaika Keravalle edelleen 12 minuuttia. Sellaisena se sitten säilyi sen jälkeen pitkään. Matkustajamäärä epäilemättä pysyvästi niukka!
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #57 : Maaliskuu 27, 2021, 12:15:33 » |
|
PREITILÄ Löytyy ainakin vuoden 1954 kesäturistista, se on 1 km Paimiosta länteen. Turusta Paimioon meni muutamia henkilöjunia, yksi niistä jatkoi Preitilään asti, ja kaksi lähti sieltä Turkuun. ....
Tässä on pieni ajatuslipsahdus. Preitilä oli Paimiostä itään, kuten tekstistäkin voi päätellä. Junat Turusta Preitilään ajoivat suoraan sinne ja vastaavat paluujunat tulivat vaunut edellä Paimioon, jossa veturi siirtyi junan etupäähän. Aamun ensimmäinen juna Preitilästä peruutti sinne Paimiosta. 1954 sai VR:ltä hyvää palvelua, kun bussivuorot eivät vielä olleet kovin hyvät, niin juna vei ja haki säännöllisiä matkustajia pienistäkin kylistä varsinaisen kyläkeskuksen ulkopuolelta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #58 : Maaliskuu 27, 2021, 12:41:39 » |
|
HANKO SATAMA - HANGÖ HAMN. Hangon satamaan oli laivajunayhteys muutamana kesänä 1960-luvulla. Onkohan Hangon satamaan ollut matkustajajunia joskus muulloinkin?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #59 : Maaliskuu 27, 2021, 13:08:25 » |
|
VALLINKOSKI ja VUOKSENSATAMA. Imatranseudun paikallisliikenteessä on ollut muitakin vähemmän tunnettuja pääteasemia, joista osa on mainittu jo aiemmin.
Vuoksensatamasta tuli mieleen, että onko kukaan listannut satama-asemia tai muita liikennepaikkoja, joilla on ollut yhteys laivamatkaan (kuten Hopealinja)?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jouni Seilonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 173
|
« Vastaus #60 : Maaliskuu 27, 2021, 16:44:25 » |
|
Hakasuo oli Nurmeksen pohjoispuolella ja Honkakoski Porin-Parkanon välillä.
Nurmeksen pohjoispuolella oli esimerkiksi kevään 1958 aikataulussa Rumoon päättyvä juna H871, mutta Hakasuohan on Paltamon ja Vaalan välillä ja sinne päättyi M673 esimerkiksi kevään 1957 aikataulussa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2553
|
« Vastaus #61 : Maaliskuu 27, 2021, 20:12:24 » |
|
Hakasuo oli Nurmeksen pohjoispuolella ja Honkakoski Porin-Parkanon välillä.
Nurmeksen pohjoispuolella oli esimerkiksi kevään 1958 aikataulussa Rumoon päättyvä juna H871, mutta Hakasuohan on Paltamon ja Vaalan välillä ja sinne päättyi M673 esimerkiksi kevään 1957 aikataulussa. Joo, ajatusvirhe. Oulun suuntaan Hakasuo oli Kontiomäeltä. Kontiomäki-Hakasuo-Kajaani-Oulu-Kontiomäki oli motin reitti. Toinen Kontiomäen mottivuoro sahasi Taivalkosken radalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Harry Rajala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 54
|
« Vastaus #62 : Maaliskuu 27, 2021, 20:45:19 » |
|
VALLINKOSKI ja VUOKSENSATAMA. Imatranseudun paikallisliikenteessä on ollut muitakin vähemmän tunnettuja pääteasemia, joista osa on mainittu jo aiemmin.
Vuoksensatamasta tuli mieleen, että onko kukaan listannut satama-asemia tai muita liikennepaikkoja, joilla on ollut yhteys laivamatkaan (kuten Hopealinja)?
Toijalan satamaan on ollut aikoinaan joitakin junia Hopealinjan laivoille tai ainakin siellä vietetyille Juhannusjuhlille. Valtionrauteiden sinisillä busseilla on ajettu Toijalan asemalta Hopelinjan laivoille Toijalan satamaan päätellen vanhoista filmeistä. Lempäälän asemalta on näpäkkä kävelyhteys tänä päivänäkin Hopealinjan laivoille.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1761
|
« Vastaus #63 : Maaliskuu 27, 2021, 21:08:02 » |
|
VALLINKOSKI ja VUOKSENSATAMA. Imatranseudun paikallisliikenteessä on ollut muitakin vähemmän tunnettuja pääteasemia, joista osa on mainittu jo aiemmin.
Vuoksensatamasta tuli mieleen, että onko kukaan listannut satama-asemia tai muita liikennepaikkoja, joilla on ollut yhteys laivamatkaan (kuten Hopealinja)?
Toijalan satamaan on ollut aikoinaan joitakin junia Hopealinjan laivoille tai ainakin siellä vietetyille Juhannusjuhlille. Valtionrauteiden sinisillä busseilla on ajettu Toijalan asemalta Hopelinjan laivoille Toijalan satamaan päätellen vanhoista filmeistä. Toijalan sataman juhannusjuhlille kulki lättähattu vielä 90-luvulla kunnes vt 3:n moottoritietyömaa katkaisi radan. Tässä varmaan puhuttiin aikataulunmukaisesta liikenteessä ja siitä on kyllä reilusti kauemmin. Lempäälän asemalta on näpäkkä kävelyhteys tänä päivänäkin Hopealinjan laivoille.
Ei taida sen pitempi olla Tampereella eikä Hämeenlinnassakaan.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 27, 2021, 21:33:07 kirjoittanut Simo Virtanen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Jimi Lappalainen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 2614
|
« Vastaus #64 : Maaliskuu 27, 2021, 21:16:27 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
... hvilket alle dem, som vederbör, till kännedom och iakttagande härigenom meddelas.
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #65 : Maaliskuu 27, 2021, 21:54:23 » |
|
Toijala - Toijalan satama matkustajajunat ovat olleet Turistissa 1927-1941. Ainakin alkuaikoina siinä on ollut juna-laivayhteys, Valkeakoskelta on ollut höyrylaivalinja Toijalaan, tuo vesimatka on melko lyhyt, ja se on ollut nopein reitti muualle maahan ennen bussiliikenteen kehittymistä. Matkustajaliikenne junalla Valkeakoskelle on alkanut vasta 30-luvun loppupuolella radan valmistuessa, ehkä joku tietää tarkan päivänkin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #66 : Maaliskuu 27, 2021, 22:11:39 » |
|
HANKO SATAMA - HANGÖ HAMN. Hangon satamaan oli laivajunayhteys muutamana kesänä 1960-luvulla. Onkohan Hangon satamaan ollut matkustajajunia joskus muulloinkin?
Hangon osalta en ole huomannut että jatkoa satamaan asti olisi mainittu vanhempina aikoina Turistissa. Jotenkin arvelen että sinne perille asti on saatettu jatkaakin, joskus 1900-luvun alussa. Tai sitten ei. Ensimmäisen maailmansodan alkupuolella kulki suora juna Pietarista Raumalle, josta katsottiin olevan turvallisempi laivayhteys Ruotsiin. Aikataulu julkaistiin Turistissakin. On mahdollista ja luontevan tuntuista että juna olisi jatkanut Rauman asemalta satamaraiteille asti, vaan vaikea lienee tästäkään saada enää tietoa. Eräänlainen laivayhteysasema on ollut Torniokin yli kolmekymmentä vuotta. Tornion asemalle saapuva varsin todennäköisesti jatkoi höyrylautalla kaupungin puolelle, joka oli Tornionjoen pääväylän takana.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 28, 2021, 21:18:09 kirjoittanut Kari Juntunen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #67 : Maaliskuu 27, 2021, 23:06:03 » |
|
Satama- ja laivayhteysjunia löytyi lisää mm. 1927 Turisteista.
Toijala - TOIJALAN SATAMA junapareja lähtee kolme päivässä, yhdellä näistä on vielä lisämerkintä "Purjehduskautena". Kaikilla matka-aika 10 minuuttia.
Otava - OTAVANSATAMA, yksi junapari päivässä "Purjehduskautena". (Otavasta 11:45, Otavansatamasta 10:00, matka-aika 8 minuuttia). Laivalinjoja satamasta on Kangasniemelle, Hirvensalmelle ja Kortesalmelle.
Suonnejoki - IISVESI, kolme junaparia päivässä, yhdellä junaparilla merkintä "Arkipäivinä purjehduskautena". Matka-aika 14-15 minuuttia. Laivalinja Pielavedelle.
Sortavala - SORTAVALAN SATAMA, kaksi junaparia, matka-aika 10 minuuttia. Laivalinjoja sieltä lähti Valamoon sekä Impilahden ja Salmin pitäjien laitureille, 1927 aikataulussa näkyy seitsemän eri reittiä.
Lahti - VESIJÄRVI, 1928 aikataulussa kaksi junaparia, matka-aika "alas" satamaan 6 min ja "ylös" Lahden asemalle 9 min. Vesijärven laivalinjoja on ollut ainakin Heinolaan, Sysmään, Tammilahteen, Jämsään ja Jyväskylään.
KARJALANKOSKI - JUANTEHDAS kapearaiteinen rautatie on perustunut laivayhteyteen Kuopiosta Karjalankoskelle. Myös Juantehtaan päästä on toiset matkustaja-alukset jatkaneet Nilsiälle ja Syvärinpäähän asti.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 1434
|
« Vastaus #68 : Maaliskuu 27, 2021, 23:19:47 » |
|
AAVASAKSAN "yöttömän yön" Juhannusjunat?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #69 : Maaliskuu 27, 2021, 23:39:28 » |
|
Lisää "epätavallisia" pääteasemia 1927 ja 1928 Turisteista osunut silmään:
LOHJAN JÄRVI, Lohjalta tulevan kapearaiteisen sähköradan pääteasema. Lohjan nykyisen keskustan kohdalla olevan aseman nimi on "Lohjan kirkonkylä".
KORPIKYLÄ. Rautatien rakentaminen Aavasaksalle käynnissä, matkustajaliikennettä on jo Korpikylään asti.
KORIA. Aamuvarhainen juna Kouvolasta Korialle ja takaisin.
LÄSKELÄ. Yksi junapari Sortavalasta ja kaksi paria Jänisjärveltä, Läskelä ollut radan pääteasema tuolloin.
JÄNISJÄRVI. Kaksi junaparia Läskelästä.
SOTKAMO. Yksi juna Kontiomäeltä asti. Nurmes - Oulu radan myöhemmin valmistuttua lyhyelle Vuokatti - Sotkamo välille tuli syöttöliikenne.
HIRVENNIEMI. Sotkamon nimenä ensimmäisissä aikatauluissa.
SAVIAHO. Nurmes - Oulu rata on rakenteilla, liikenne aloitettiin jo valmiilla pätkillä. Yksi juna Kiehimästä Kontiomäen kautta Vuokattiin ja vielä jatko maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Vuokatista Saviahoon.
RAISIO. Naantalista syötettiin junalla myös Raisioon asti, josta jatko Turkuun Uudenkaupungista tulevilla junilla. Suurin osa Naantalin junista ajoi kuitenkin perille Turkuun asti.
MUHOS. Joku on tämän aiemmin jo maininnutkin. Ajoaika päivän ainoalla junaparilla oli 1 tunti 45 minuuttia 36 km matkalla.
AAVASAKSA. Ollut pääteasemana ennen radan valmistumista Kaulirantaan asti. Torniosta 68 km matkaan Aavasaksalle kulutettu 3 tuntia 36 minuuttia. Väliasemia tai laitureita tällä yhden junaparin matkalla on 12, kaikki miehitettyjä.
|
|
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 28, 2021, 20:59:42 kirjoittanut Kari Juntunen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Kari Juntunen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 55
|
« Vastaus #70 : Maaliskuu 28, 2021, 04:00:38 » |
|
Nämä tulivat esille kun paukuttelin tekstiä seuraavaan ketjuun eli "Liikenteen katkoja Turistissa loppuvuodesta 1944 alkaen Pohjois-Suomessa".
Pääteasemina on jonkin aikaa toimineet: II (Pohjoisin asema mihin loppuvuonna 1944 pystyttiin matkustajajunia ajamaan) LAURILA (Kemi - Laurila väli poikki Lapin sodan seurauksena) NIVAVAARA (Kemijärven junien lähtö/pääteasema ennen siltojen valmistumista Rovaniemellä) MISI (Rovaniemi - Misi juna kulkenut vähän aikaa, kun pukkisilta Ounasjoen yli oli käytössä) ISOKYLÄ (lähtö- ja pääteasema Kelloselän junille ennen Kemijärven sillan valmistumista, viimeiseksi jäänyt sodan aiheuttama katkos Lapin radoilla)
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Antero Airola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 145
|
« Vastaus #71 : Maaliskuu 28, 2021, 08:41:08 » |
|
Vuoden 1963 kesäaikataulusta löytyy H27 Helsinki - Hanko satama. Ajettiin kiskoautolla, pysähdykset Siuntio, Karjaa, Tammisaari, Hanko. Paluusunnassa kulki H250A Hanko satama - Karjaa, Karjaalta oli jatkoyhteys Helsinkiin Turun satamasta tulevalla moottoripikajunalla MP38A.
Olen kuullut kerrottavan, että Uudenkaupungin satamaan (Hepokari) on joskus 1960-luvun alkupuolella ajettu, mutta en löydä aikatalua.
Huutokoski oli pääteasemana myös 1986. Tällöin oli kulussa kiskoautot H914 Savonlinna - Huutokoski sekä H913 Huutokoski - Savonlinna-Kauppatori. Näiltä junilta oli Huutokoskella yhteys Joensuun - Turun pikajuniin.
Kun täällä on mainittu Kaupinkangas, pitää tietysti mainita myös Ylihärmä ja Härmä.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Pehkonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 204
|
« Vastaus #72 : Maaliskuu 28, 2021, 09:26:41 » |
|
AAVASAKSAN "yöttömän yön" Juhannusjunat?
http://vaunut.org/kuva/140550 eli lisäjunien aikatauluja juhannuksena 1953. Löytyy myös juna Oulusta Aavasaksella ja takaisin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #73 : Maaliskuu 28, 2021, 11:00:12 » |
|
NIVAVAARA (Kemijärven junien lähtö/pääteasema ennen siltojen valmistumista Rovaniemellä)
Oliko kyseessä siis oma rautateiden saarekkeensa Kemijärven ja Nivavaaran välille, ilman yhteyttä mihinkään muuhun rataverkkoon? Miten sinne saatiin kalusto, ja miten kaluston huolto oli toteutettu?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 209
|
« Vastaus #74 : Maaliskuu 28, 2021, 13:30:04 » |
|
Ei koske pääteasemia mutta sivuaa aihetta. Olin joskus 60-luvulla tulossa Helsingistä junalla kotiinpäin kun samassa vaunussa oli eräs englantia puhuva nainen jonka oli tarkoitus matkustaa Hämeenlinnasta Tampereelle vesibussilla. Silloin oli sesake Hopealinjaa varten, mutta siellä oli vain lyhyt laituri. Juna oli pitkä ja konduktööri yritti selittää, että pitäisi siirtyä junan takapäähän. Ei ollut yhteistä kieltä. Minä sitten siitä käytävän toiselta puolelta yritin huonolla kouluenglannilla selvittää. Jäimme ladyn kanssa vaunusta Hämeenlinnassa laiturille ja siirryimme junan loppupäähän. Seisakkeella huhuilin "laivapojalle" että täällä olisi vielä matkustaja ja kiirehdin junaan. Kotiin päästyäni piti vielä käydä Lempäälän kanavalla laivaa katsomassa ja siellähän se täti kannella istui.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|