Resiina-keskustelu

Sanomalehti Länsi-Savon mukaan Osuuskauppa Suur-Savo on ostamassa Mikkelin veturitallit ja suunnittelee tontille rakennettavaksi uuden Prisman. Veturitallit on suojeltu, joten niitä ei voi osuuskaupan harmiksi purkaa, mutta jotenkin ne varmaan liitetään ja naamioidaan uudisrakennukseen huomaamattomaksi lisätilaksi. https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/4289123 Uutinen on valitettavasti maksumurin takana.

Ei kai niitä huomaamattomaksi tarvitse naamioida?

Hyvää tuossa hankkeessa on ainakin se, että Prisma tulee osaksi kaupunkia, eikä ole vain automarketti valtatien takana. Kannattaa käydä tututumassa Forssassa citymarkettiin, joka on varsin hienosti sulautettu osaksi Finlaysonin kehräämöä. https://www.forssanseutu.fi/matkailu/ostokset/forssa/?targetid=373&title=K-Citymarketin+kauppakeskus

Ei se tietysti sitä takaa, etteikö paikallinen osula ryskäisi liikaa herkässä ympäristössä.

Edit: Eikö Pieksämäellä jo valmistunut samanlainen hanke vanhojen veturitallien yhteyteen nousseelle kauppa- ja ties mille keskukselle. Vielä muutama vuosi sitten tapoin viikoittain tunnin aikaa Pieksämäen asemalla, mutta viime aikoina en ole siellä vieraillut eli on jäänyt näkemättä tuon valmistuminen.

Suur-Savo on kyllä kunnostautunut kaiken perinteisen ja vanhan tärvelemisessä. Vanha linja-autoasema on hyvä esimerkki.

Myös Vaasan keskustassa "sittari" on sulautettu varsin hyvin muuhun ympäristöön. Tosin rakennus ei ole niin historiallinen. Kuitenkin mukava poikkeus ainaiselle kolossi moottoritien varressa kaukana muusta kaupungista-mallista

Tilanne Pieksämäellä on sillä lailla erilainen, että veturitallit ovat kaupungin omistamat, vaikka ne ovatkin osa samaa rakennuskompleksia kuin viereinen Prisma.

Tyylikäs toteutus Vorssassa.

Samanlaisista tyylikkäistä entisen teollisuuskiinteistön uusiokäytöistä tulee mieleen Finlaysonin tehdasalue Tampereella sekä kauppakeskus Puuvilla Porissa.

Näitä tyylikkäitä jo onnistuneita teollisuuskiinteistöjen uusiokäyttökohteita yhdstää omistus. Nuo on joko yritysten tai kiinteistöyhtiöiden omistuksessa, jotka arvostavat vanhaa kiinteistöä ja haluavat pitää sen arvoisessaan kunnossa. Osuuskauppaa sen sijaan kiinnostaa mahdollisimman halvat neliöt ja suuri tuloksen tekeminen, joten vanhan arvokkaan kiinteistön kunnostus ja ylläpito on vain rasite.

Mites Tampereen tornihotellin ravintola- ja kokoustiloina toimivat vanhan veturitallin tilat? Onko ne rappiolla vaikka omistajana on osuuskauppa?

Omistaja taitaa tässä tapauksessa olla Työeläkevakuutusyhtiö Elo, ja osuuskauppa/Sokotel vain operoi. Mutta eipä silti, varsinainen tilojen käytön määrittely ja ylläpito ovat joka tapauksessa lähtöisin kaiketi nykyiseltä käyttäjältä, eikä tuon nyt ainakaan rapistumaan/ala-arvoiseen kuntoon tai laiminlyödyksi voi väittää päätyneen.

Olisihan mahtavaa jos raideyhteys kääntöpöytineen säilyisi ja mahdollisesti talliin tulisi säilöön rautatiekalustoa ja mahdolliseen nostalgia-ajoonkin. Prisma voisi olla ympärillä ja talli voisi osin olla "museo" missä voi käydä katsomassa rautatiehistoriaa ja miksei vaikka muutakin.

Toivotaan, että lopputulos on vähintään Tampereen, Pieksämäen tai Mikon ehdotuken tyylinen. Liitteen kuvat 3.10.2021.

http://vaunut.org/kuva/96374?paik=Tampere&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVeturitalli

http://vaunut.org/kuva/104600?paik=Pieks%C3%A4m%C3%A4ki&tag0=17%7CRautatieinfra%7CVeturitalli

Mikkelissä Osuuskauppa Suur-Savolla on vahvat näytöt kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen Mikkelin vanhan linja-autoaseman täydellisestä tuhoamisesta.

Toisaalta Suur-Savo taisi muutama vuosi sitten pelastaa Mikkelin kauppahallin yhdistämällä sen uuteen kauppakeskukseen. Mielestäni sekin liitto on varsin onnistunut.

Olettekos kukaan kertoneet Suur-Savon johdolle, mitä vetureita/moottorivaunuja voisi sijoittaa Mikkelin veturitalliin? Haapamäeltä saattaisi löytyä joku säilytystilaa tarvitseva. Minäkin voin toimia tiedon välittäjänä, jos ette tiedä kehen olla yhteydessä, kun olen useammastakin sattuneesta syystä ollut tekemisissä siihen suuntaan ja toisaalta Mikkelin kaupungin päättäjiin.

Tuo olisi hienoa, mutta ei kyllä Suur-Savon tuntien uskoisi niitä minkään vanhan säilyttäminen kiinnostavan.

Sehän juurikin tuhottiin se kauppahalli ja linja-autoaseman rakennuksesta tehtiin "kauppahalli" ja piilotettiin hirveän lasipalatsin sisään.

Valmiiksi hienoa näyttelykuntoista kalustoa tuskin on paljoa mutta jotenkin tulisi mieleen heti, Dm2, Hr11, Dm9, Dm7, höyryistä en osaa sanoa... Omistus/deponointi toki pitää hoitaa kuntoon, tulisiko Mikkeliin/Haukivuorelle oma yhdistys jolla nämä olisi hallussa? Ja mietteenä toki olisiko jotain käyttökuntoisia tallissa, Dm7 kalustoa varmaankin voisi olla helpoiten. Taikka sitten jatkossa Sm2 juna.

Kysyn nyt ulkopuolisena:
- Mikkelissä vanha kauppahalli tuhoutui (poislukien torin varren rakennukset?) sodassa
- tilalle rakennettiin 1948 väliaikainen linja-autoasema
- uusi kauppahalli rakennettiin osittain tuon linja-autoaseman päälle

Olikos tässä torin ja linja-autoaseman välissä vielä uudempikin kauppahalli? Se ei tainnut olla kovin merkittävä, koska en siitä ihan heti löytänyt yhtään valokuvaa.

Arvelen että 751 (tai 742) olisi huomattavan ulkoisenkin kunnostustarpeensa vuoksi kovin vaativa hanke osuusväelle.
Haapamäellä olisi lähinnä moottoriveturien valikoimaa, kaksoiskappaleitakin. Jotain luultavasti mieluusti tarjottaisiin sisätiloihin (mutta tuskin ulkosäilytykseen).

Aikaisemminkin on esitetty Pullahurua (Hr11) lähinnä Tampereen Torni-hotellin kääntöpöydälle.
Niin ulko- kuin sisäsijoitus kuitenkin vaatii sillekin korin laajaa uudelleenrakentelua ja suojausta.
En tiedä onko jotain museaalisesti kannatettavaa tuoretta suunnitelmaa kehitteillä Pullahurun suhteen

Mikäli suunnitelma etenisi niin että talli jäisi "rautatiemuseoksi" olisi käytettävissä kenties noin 9 pilttuuta. Toki Petanque tällöin joutuu siirtymään muualle.

Tuli mieleen iso osa ihmisistä jotka ovat Savonrataa matkustaneet, Sr1 on ollut pitkään vetopeli ja samaten Dv12. Joten mikseivät nämäkin olisivat museoon aivan oivat.

Vanha talli toki on sektoroitavissa suhteellisen helposti, eli näytteillä olevat "siistimmät" voivat olla erillään mahdollisista kunnostettavista.

Yksi mahdollisuus on, että kalusto pelastetaan säänsuojaan Osuuskauppa Keskimaan rakentamaan Haapamäen Prismaan, jonka sisään jää veturitallissa olevien lisäksi yli 200 kalustoyksikköä.

Anna mennä Eljas! Mielestäni ajatus museokaluston säilytys/näyttelytilasta kannattaa ehdottomasti heittää ilmoille, sillä tuskinpa sellaista osataan Osuuskaupan suunnalla edes keksiä. Kuntavaalien alla yritin itse herätellä keskustelua eräässä vaaleihin keskittyneessä FB-ryhmässä Riihimäen veturitallien tulevaisuudesta. Riihimäellä tallit varikkoalueineen ovat myös ilmeisesti tulevaisuudessa vapautumassa nykyisestä käytöstä ja suunnitelmat tulevasta käytöstä on vielä jokseenkin auki. Ajatus oli samanlainen, eli raideyhteys ja Suomen pisin kääntöpöytä säästettäisiin, lisäksi muutama talli varattaisiin museokalustolle, vaikkapa Rautatiemuseon kalustolle lisätilaksi. Valitettavasti jäi vaikutelma, että suuri osa asiaan kantaa ottaneista ehdokkaista haluaisi tallialueesta viihdekeskuksen, yritysten liiketiloja ynms. -Mielestäni se on sikäli älytöntä, että vieressä on suuri matkakeskus ollut kymmenisen vuotta puolityhjillään odottamassa yrittäjiä.  

Päivän Helsingin Sanomissa toteaa tänään 60 täyttävä arkkitehti Simon Freese muun muassa näin: "Sivistysvaltioissa kaupunkia ajatellaan myös taideluomana, jota vaalitaan ja parannellaan sukupolvelta toiselle."

PMR:n lätät talviunille
http://vaunut.org/sarja/5377


VETURITALLIT
http://vaunut.org/sarja/5376

Se siitä haaveilusta, että osula säilyttäisi veturitallit. Puolet puretaan pois ja joku torso säilytetään pakosta.  Eipä ollut yllätys. Jos joku yksityinen tai mikä muu tahansa yritys olisi moista lupaa hakenut, niin ei olisi myönnetty. Uutinen on valitettavasti maksumuurin takana. https://www.lansi-savo.fi/paikalliset/4682893

Ilman maksumuuria asiaan voi perehtyä lukemalla Mikkelin kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirjaa (https://mikkeli.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginhallitus/Kokous_2062022/Asemakaavan_muutos__Veturitallit(50581)) sekä etenkin sen liitteenä olevaa 182-sivuista kaavaselostusluonnosta (https://mikkeli.cloudnc.fi/download/noname/%7B9d42c942-c663-4471-be2c-5a82069e0083%7D/90013). Oheinen kuvapari kertonee suunnitelmasta olennaisimman.

Mitään läheskään lopullistahan tässä ei vielä päätetty: Seuraavaksi tämä kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jolloin kaikki asianosaiset voivat lausua mielipiteensä; joskus aikanaan tulee kaavaehdotus, jota valveutuneet tahot voivat tarvittaessa vielä kommentoida muistutuksen muodossa. Varsinaisen päätöksen tekee Mikkelin kaupunginvaltuusto sitten joskus (ja siitäkin päätöksestä voi vielä valittaa).

Mikkelin kaupunki osti VR:ltä kuka ties minkä mömmöjen kyllästämää jätemaa-aluetta lähes 2 milj. €:lla. Mikkelillä lienee kaavoitusmonopoli alueellaan, eli kaupunki voi päättää alueen arvosta.

Mikkeli teki niin suuren ja rahakkaan palveluksen VR:lle, että jos kaupan ehdoksi olisi pantu junien pysähtyminen Haukivuorella ja Otavassa seuraavat 10 vuotta, niin VR ei olisi edes nikotellut ennen ehdon hyväksymistä. Vastapalvelus ei olisi maksanut VR:lle juuri mitään. Nyt Mikkeli ei jättänyt itselleen mitään, millä käydä kauppaa VR:n kanssa.

Olenko paluumuuttajana käsittänyt jotain väärin?

Oliko se nimenomaan VR:ltä ostettua vaiko Väyläviraston maita?

Vanhat asema-alueet ovat uskomaton tilkkutäkki eri omistajia ja ilmeisen monessa paikassa kiinteistöjä on lohkottu ja myyty ihan summamutikassa myös ulkopuolisille omistajille.

Kaupungilla on toki kaavoitusmonopoli, mutta ei sillä maaperän saneeramisesta pääse eroon. Lasku voi olla kymmeniä miljoonia.

Kaikissa täkäläisissä lehdissä on myyjäksi sanottu VR. Vähän yllätti minutkin, mutta kun kyseessä on varikko ja kyllästyslaitos, niin ajattelin uskoa. VR:llä on loistava lobbari, joka jallittaa kunnat mennen tullen, ja hän kyllä ansaitsee palkkionsa.

Lisään asiaankuulumattoman kuvan heinäkuulta 1965, kun kaikki eivät seuraa minua facebookissa. Se oli siellä vain huomiota varten.

Omasta tahdostaan Mikkelin kaupunki kai maat osti? Onko jotain varmuutta, että nimenomaan VR:n lobbari olisi ollut kauppamiehenä eikä kunnanisien aloitteesta tapahtunut?

Mikkelin kyllästämö oli lopettanut toimintansa toukokuussa 1982. Uskoisin maaperän puhdistamisen jääneen sen jälkeen hyvin vähiin...?

Simon kysymykseen: Alkuperäisen vuoden 2021 aiesopimuksen mukaan VR Yhtymän piti myydä maat osuuskaupalle ja kaupungin saada alueen arvonnoususta kolmannes maankäyttömaksuna. Jotenkin VR sai puhuttua asiat niin, että kaupunki osti maat ja VR Yhtymä sai hyväkseen asemakaavan muutoksen tuoman arvonnousun lähes kokonaan.

VR-Yhtymän omistukseen siirtyivät aikanaan yhtiöittämisen yhteydessä Mikkelin asemalta 1) asemarakennuksen yhteydessä oleva maa-alue parkkipaikkoineen ym, 2) asemarakennusta vastapäätä ratapihan toisella puolella oleva kuormausalue sekä 3) silloiseen maaliikenneasemaan (Transpoint) liittyviä alueita.

Veturitallin ja entisen varikon huoltorakennuksen (keltainen puutalo) maapohja on koko ajan ollut Ratahallintokeskuksen/Liikenneviraston/Väyläviraston omistuksessa, eikä siis VR-Yhtymällä. Veturitallin etelä- ja itäpuolella on kuitenkin alue joka on ollut VR-Yhtymän. Tämä alueen rajat näkyvät esimerkiksi Karttapaikan kiinteistörajakartassa.

Myöskään entisen kyllästämön maa-alue ei ole ollut VR-Yhtymän omistuksessa.

Kukas nyt siis on jallittanut ja ketä?

VR Yhtymä ainakin on selkeä voittaja. Marketin aiesopimuksen mukaan VR Yhtymä ja kaupunki olisivat myyneet tarvittavasta alueesta omistamansa alueet suoraan osuuskaupalle. Onko Väylävirasto jo myynyt omat maansa ja kenelle, en ole nähnyt julkisuudessa (voi olla kerrottukin, mutta mennyt ohi).

Myydessään maat suoraan kaupungille VR sai itselleen tarpeettomista maa-alueista maksimaalisen hyödyn, koska kaupunki oli valmis maksamaan tulevan kaavamuutoksen tarjoaman arvon mukaisen hinnan. Ero siihen mitä kaupuinki arvelee saavansa osuuskaupalta on luokkaa 6% (vertausarvoina maksettu ja arvioitu kerrosneliömetrihinta). Alunperin kaupungin ei pitänyt ostaa mitään. VR Yhtymä sai nyt erityisaseman verrattuna muihin tonttien myyjiin, jotka eivät ole saaneet tonteistaan kaavoituksella luotua arvonnousua vastaavaa hintaa.

Osuuskauppa ei ainakaan hävinnyt, koska ei joutunut ostamaan maata, josta se ei ole varma haluaako. Lehtitietojen mukaan lopullista päätöstä alueen rakentamisesta ei ole tehty. Onko se totta vai neuvottelutaktiikkaa näkynee sitten joskus ajan kanssa.

Mikkelin kaupunki ei näytä hyötyvän tekeillä olevasta kaavamuutoksesta ennakoidusti ja joutuu sijoittamaan alueeseen lisää rahaa ainakin joksikin aikaa. Kaupunki ei myöskään näytä asettaneen myyjälle mitään ehtoja palvelutasosta kaupungin alueella. Minusta vaikuttaa oudon yksipuoliselta saatujen etujen suhteen.

Miksi rautatieoperaattorilla on ylipäätään mitään kiinteistöjä? Ja vielä tarkemmin, miksi VR:n taseeseen on alun alkujaan jätetty tontteja vähän sieltä ja täältä?

Ylen uutinen: Osuuskauppa Suur-Savo peruu Prisman rakentamisen Mikkelin veturitalleille – toimitusjohtaja: ”Lokit voittivat tämän erän eikä toista erää tule” (https://yle.fi/a/74-20013852)

”Osuuskauppa Suur-Savo vetäytyy Mikkelin Veturitallien Prisma-hankkeesta tontin pienenemisen ja muiden rakennusvaatimusten vuoksi. Päätöksen teki Suur-Savon hallitus.

Tontin koko supistui alkuperäisestä 7,5 hehtaarista 5,5 hehtaariin kosteikon ja jälkikäteen tietoon tulleen raidelinjauksen takia. Muutosten vuoksi rakennuskustannukset nousisivat kymmenillä miljoonilla.”

Tämähän on oikeastaan hyvä uutinen, tosin mikä nyt sitten lienee Tallin ja ympäristön kohtalo. Ei kai siihen vain saataisi rautatieaiheinen museo, kaiketi kalustoa voisi löytyä tallia täyttämään... Lokkeja museo tuskin haittaisi...

Mikähän on tuo ratavaraus? Tallin viereltä taidettiin purkaa kiskotukset pois joku aika sitten.

Raidevaraus on mahdollinen kaksoisraide Mikkelistä etelään (Suur-Savon tj:n tilannekatsaus 1.12.2022). Se on nimenomaan *varaus*, jottei muu rakentaminen olisi esteenä mikäli joskus syntyisi tarve sellaiselle.

Lieneekö kaksoisraiteen varaus entisen kyllästämön raiteen kohdalla? Eli ei haittaa tallin säilytystä...?

Em. tilannekatsauksen mukaan talli on määrätty kokonaan säilytettäväsi (Suur-Savo olisi säästänyt siitä vain vanhimman osan). Sisätilojen muutos on sallittu, mutta ulkokuorta ei saa muuttaa.