Resiina-keskustelu

MTVn uutisten mukaan Kaskisissa on tapahtunut tasoristeysonnettomuus, jossa osallisena linja-auto: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaskisilla-on-sattunut-tasoristeysonnettomuus/8253356
Onnettomuus on uutisen mukaan tapahtunut Pyhän Eskilinkadun tasoristeyksessä eikä onnettomuudessa ole vakavasti loukkaantuneita.

Onnettomuusjuna on Keitelemuseon TYO 66256

https://www.sydin.fi/Artikel/Visa/517625

Ohhoh, toivottavasti Tka7 säilyi jotakuinkin kunnossa. Onneksi ihmisille ei käynyt pahemmin, se on tärkeintä.

Ylen mukaan kuitenkin myös vakavasti loukkaantuneita.

https://yle.fi/uutiset/3-12128570

Iltalehden mukaan kaksi törmäyksessä loukkaantunutta lasta kuljetettu sairaalaan:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3b4cb18c-8784-4a61-b2c0-b7fa9b1ce71f

No - voi paska. Pahoittelut kielenkäytöstä.

Tippus kiskoilta. Käsittääkseni CEmt pysyi raiteilla ja ehjänä.

Jälkimuokkaus: Tutkin vähän tapahtumapaikkaa, niin siinä on näemmä aika jyrkkä mutka junan tulosuunnassa. Tämäkin vaikuttanee melko paljon tapahtumaa.

Juu, tuossa alkuun linkatussa artikkelissa olikin ihan informatiivinen kuva.

Turun Sanomien uutisen https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/5444740/Ratatyokone+ja+koululaisia+kuljettanut+bussi+tormasivat+Kaskisissa mukaan Onnettomuustutkintakeskus tutkii onnettomuutta.
Monesko OTKESin tutkima museoliikenneoperaattorille tapahtunut tapaus tämä onkaan?

Kuvan perusteella paikassa on Stop-merkki oletettavasti huonon näkemän vuoksi. Onko linja-auto pysähtynyt ennen tasoristeystä vai ajanut pystähtymättä? Tekarin hytissäkin ollut melkoinen miehitys, neljä henkeä. Millainen pulina siellä on käynyt ajon aikana, ja onko se vaikuttanut kuljettajana toimineen henkilön tarkkaavaisuuteen? Näihin ja moneen muuhun asiaan varmasti virkavalta etsii vastaukset.

Uutisen mukaan Tka 198 hytissäkin ollut neljä henkilöä. Puolet liikaa. Miksi siellä pitää olla toljailemassa niinkin monta henkilöä? Yleensäkin näissä hyteissä aina niin paljon väkeä, ettei liikkumaan sovi. Tähän varmaan tullaan nyt tiukasti puuttumaan, jo onnettomuustutkinnassakin.

Tuolla työjunalla on mittalaitteiden kera kuvattu rataa, joten henkilöiden paljous ohjaamossa liittyy melko varmasti työtehtäviin.

Mutta on kyllä ihan oikeansuuntainen huomio sinänsä. Tapahtunut saa ajattelemaan sitä kuinka turvallisuuden kannalta on merkittävää, että ohjaamossa on vain liikennöinnin kannalta tarpeellinen henkilöstö.

Hesarin uutisen ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008310131.html ) mukaan "VR kuitenkin tiedotti myöhemmin, että kyseessä oli ratatyö­kone, ei juna." Liittyen siihen, että aiemmin sekä poliisi että pelastuslaitos kertoivat, että törmäyksessä oli toisena osapuolena juna.

Mutta miksi VR on ottanut asiaan kantaan, eihän se liene mitenkään osapuolinen ao, onnettomuteen, vai onko? Keiteleen juna ja Väylän rata.

Ja kyllä kai tämä oli juna, vaikka sitä vetikin Tka, varsinkin kun perässä CEmt.

Ja sitten tämä eräs nimeltä mainitsematon museojunaoperaattori, joka ei halua juniaan kutsuttavan museojuniksi, myy "Matka veturissa"-lippuja. Siinä lienee elämystä kerrakseen, kun tapahtuu vastaava onnettomuus, joku päättää päivänsä junan alle tai tapahtuu jokin muu onnettomuus. Toivottavasti on vakuutukset kunnossa, joku saattaa kokea tapahtuneen hyvinkin traumaattisesti ja siinä ei pullakahvit auta. Meni vähän ohi aiheen...

Yläkouluikäisiä oppilaita kuljettanut linja-auto tuli vartioimattomassa tasoristeyksessä suoraan vaunun eteen. Oppilaista on kaksi kuljetettu sairaalahoitoon. Linja-autossa oli kuljettajan lisäksi seitsemän matkustajaa. Tka:n kyydissä olleet säilyivät onnettomuudessa loukkaantumisilta.

https://aksa.fi/keitele-museon-tka-vaunu-osallisena-kaskisissa-sattuneessa-raideonnettomuudessa/?fbclid=IwAR3ztqcSlvNjOSrdeTUUBsf59XhM55ZXUurPgKV9n1rg5nvdrXhQ2wWDE8I#.YVwJWjASPys.facebook

Ei mitenkään ohi. Tuo on riski ja saattaapi jollekin nuorelle tulla tapauksesta pitkäaikaisia pelkoja. Ja juurikin siksi joulupukinjunassa Rovaniemi - Kemijärvi ei näytetty ajokuvaa ihan livenä, jos vaikkapa poroja olisi ollut jäämässä alle. Pieni viive, niin näyttö ehditään katkaisemaan. Siinä olisi voinut monen matka mennä pilalle.

Eiköhän tässä tapauksessa pahin turvallisuusongelma löydy koulubussin ratin takaa, ei työjunan ohjaamosta.

Näin minäkin veikkaan. Etenkin, kun tasoristeyksessä on Stop-merkki. Odotetaan kuitenkin, mitä OTKESkin toteaa...

Miten Tka:ssa on mittauslaitteisto? onko ollut jo ostettaessa vai lisätty Keitele Museon toimesta? Tämä mittauslaiteisto tuli ilmi Ylen uutisoinnissa  https://yle.fi/uutiset/3-12128570 (https://yle.fi/uutiset/3-12128570)

Vai onko se ajon tilaajan???

Olet nyt lukenut huolimattomaasti. Keskustelussa ei ole kyse vertailusta, että mikä turvallisuusongelma on kaikkein pahin, vaan siitä, mitä turvallisuusongelmia on olemasssa.

Tka:n mittauslaiteisto on tilaajan laitteisto. Se on tilapäisesti asennettu ja käytetään tiettyjen välien kuvaamiseen.

Todella ikävä tapaus, linja-auton suunnasta radalle on STOP-merkki, mahtoiko kuljettaja tätä huomioida...?

Poliisin tiedote tuosta onnettomuudesta, jota tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena: https://poliisi.fi/-/ratatyokoneen-ja-linja-auton-yhteentormays-tasoristeyksessa-kaskisissa

Alkuperäislinkissä lukee "fyra personer färdades i arbetsmaskin och tågvagn" eli neljä henkilöä matkusti työkoneessa JA JUNANVAUNUSSA" mikä tarkoittanee, että toisessa on ollut min 1 henkilö ja toisessa max 3 henkilöä, muttakun kyseessä EI ole VR:n kulkine, niin on taas hyvä rääpiä päätänsä siitä, miten väärin on se, kun pyhiä raiteita saa käyttää joku muukin ja lisäksi ne tekee kaiken väärin.

VR:n aikaan oli ihan normia, että hytissä oli 4-6 ukkelia, seisomapaikkojahan siellä on reilusti ja työkoneen mukana kulki usein työmiehiä, ei ratakiskoa vaihdeta pelkällä Hiabilla. Vaihtotyössäkin oli Voivotin kajuutta piukasti täynnä ukkoa ja nortti kärysi.

Kuulin onnettomuudesta aamulla kello 9 radion uutisissa ja rupesin sitten etsimään tarkempia tietoja. Juna olikin muuttunut sitten ratatyökoneeksi ja heti tuli epäilys, että ettei vaan ole Keitele-Museon tekari osapuolena kun on ollut vaunun kanssa liiketeessä. Sitten löytyi yksi kuva missä näkyi osittain ratakuorma-auto ja perässä ollut sininen vaunu. Sehän se sitten oli toisena osapuolena.

Pelastuslaitoksen mukaan bussiin törmännyt raideliikenteen ajoneuvo oli epämääräinen yhdistelmä.

– Vaikea sanoa. Siinä veturi tai työkone veti matkustajavaunua. Jotain erikoista järjestelyä siinä oli, Gref sanoo.

Kyllähän se näin oli VR:n aikaan, kun rata-alueet vielä hoitivat aurauksetkin, oli kuljettaja, molemmissa auran siivissä käyttäjät, 'aurauspäällikkö', rataesimies ja jopa mestarikin roikkumassa mukana, jollei ollut tähdellisempää tekemistä..silloin kaikille oli hytissä jonkinlainen 'virka'. Entiseen vanhaan hyvään aikaan;) Nyt ollaan usein hytissä seuraamassa matkaa, vaikka matkustusvaunukin usein tyhjänä matkassa.

No nyt oli tullu ilmi, että ei ollu pysähtyny ollenkaan.


Veikkaan, ettei ollut yhtäkään ylimääräistä henkilöä. Ohjaamossa henkilöitä oli neljä, joista yksi oli kuljettaja, yksi tähystäjä ja kaksi olivat todennäkösesti laitteiden käyttöön liittyviä.

https://yle.fi/uutiset/3-12128570 (https://yle.fi/uutiset/3-12128570)

Tässä hyvä keskustelu:

Tieleiikennelain mukaan ajoneuvo väistää kiskoilla liikkuvia laitteita. Junan nopeudella ei näytä olevan juurikaan merkitystä jos onnettomuus on tullakseen.
Mikä näissä tasoristeysonnettomuuksissa on junaoperaattorin ja esimerkiksi väyläviraston vastuu.
"Akateemisia tutkimuksia" on tehty tasorsteysturvallisuuden parantamiseksi paljonkin. Yhdessäkään selvityksessä ei ole puututtu junaoperaattorin osuteen. Veturin viheltimen käytöstä onnettomuuksien välttämiseksi ei ole kukaan puhunut sanaakaan. Miksi. Onnettomuustutkitakeskus on esittänyt viheltimen käytön lisäämistä, mutta se on väylävirastoosta torjuttu vedoten meluhaittoihin.  (näin ovat itse kertoneet). Vähäiikenteisillä radoilla joilla on paljon vartioiattomia ylikytäviä vihetimen käytön pitäisi olla itsestäänselvyys ja ehdoton vaatimus. Mitään Yhdysvaltojen käytäntöaäei tarvita jossa torvea on huudatettava melken puoli minuuttia ylilytävän kohdalle asti. Meillä riittäisi jos veturikujettaja soittaisi torvea ajoissa riittävän pitkään ainakin mikäli hän näkee ylikäytävän, myös vartioidun,  läheisyydessä, ihmisiä tai ajoneuvoja, ylipäänsä liikettä. Myös valonheittimet voisi laitta vilkkumaan kuten Amerikassa.  Se että junasta annetaan viime tipassa hätävihelys on aivan turhaa kun onnettomuutta ei voida enää välttää.  Olen tästä asiasta kirjoittanut usein jopa viranomaisille tämänkaltaisten tapahtumien jälkeen ja todennut tilanteen jossa mahdollisesti  koulutaxi tai -bussi ajaa junan eteen. Nyt se tapahtui. Tällä kerta ei kukaan kuolut ainakaan vielä. Olisiko ennakkoon annetulla vihellyksellä voittu onnettomuus nyt estää. Veturista voisi kilauttaa myös sitä soittolelloa kun ajataan täyttä vayhtia aseman ohi jossa paljon matkustajia laiturilla.
Lopuksi kysyn: Kuinka paljon kuunvalvontalaite vähentää veturinkujettajan tarkkaavaisuutta ja halua seurataa rataa. Eräässä onnettomuustutkintakeskuksen raportissa Oulun ratapihahaaverin jälkeen todettiin että kuljettajan pitää tähystää eteen paremmin. Eiko tämä ole itsestään selvyys myös veturista niinkuin autosta.

Esim. Itävallassa toimi tämä paljon paremmin: https://www.youtube.com/watch?v=xHRzzqNfsRI (https://www.youtube.com/watch?v=xHRzzqNfsRI)

Ei kellään ole havaintoja oliko VR:n raivausporukkaa mihin viitattiin tiedotustilaisuudessa?

Mietin vain, että sohlattiinko organisaatioiden nimien kanssa ja väyläviraston porukka oli kyseessä vai hoitiko VR:n vielä homman?

Aikalailla uskomatonta keskustelua tässä ketjussa.

Bussi ajaa pysähtymättä tasoristeykseen välittämättä väistämisvelvollisuudesta ja sitä tähdentävistä STOP-merkistä. Sitten täällä viestitolkulla pohditaan museoliikenteen syyllisyyttä ja ties mitä muuta.

Se näyttää olevan kova pala monelle, kun rataverkolla on muitakin liikennöitsijöitä kuin VR.

Ja sinä tulet jälkiviisastelemaan sen jälkeen, kun viranomainen on kertonut onnettomuuteen johtaneen syyn. Itse en näe mitään syyllistämistä yhdessäkään aiemmassa postauksessa. Pelkästään erilaisia arveluja onnettomuuden syistä. Yhtälailla samaa keskustelua täällä olisi käyty aamulla julkisuuteen tulleiden tietojen pohjalta, vaikka operaattorina olisi ollut VR, OPF tai jokin muu.

MTV uutisoi seuraavasti:
Kaskisen turmassa yhteensä 12 henkilöä, kaksi loukkaantui vakavasti – turman "juna" oli epämääräinen yhdistelmä
Kaskisen tasoristeysturman syy on yhä epäselvä ja pelastuslaitoksen mukaan turman osapuolena ollut raideliikenteen kulkuväline oli epämääräinen yhdistelmä. Raideliikenteen kulkuneuvo törmäsi koulubussiin, jossa oli yhteensä seitsemän koululaista.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaskisen-turmassa-yhteensa-12-henkiloa-kaksi-loukkaantui-vakavasti-turman-juna-oli-epamaarainen-yhdistelma/8253456

Miten niin epämääräinen? Ja mitä väliä sillä on, minkälainen yhdistelmä kiskoja pitkin tulee - tasoristeyksessä autoilija väistää aina! Ja mitä havaittavuuteen tulee, niin tässä tilanteessa kiskoilla liikkunut yhdistelmä kulki etuperin, kirkkaankeltainen kone edellä, pienellä nopeudella.

Vai jälkiviisastelua? Todellako tarvitaan viranomainen kertomaan sen, että tasoristeyksessä kolaroitaessa auto on ollut väärään aikaan kiskoilla?

Monesti ihmetellään miten tasoristeyksissä ajetaan junan alle, mutta jos tälläkin palstalla pitää odottaa viranomaisen tiedotetta tämän dilemman ratkaisemiseksi niin ei kannata ihmetellä junan eteen ajaviakaan.

Nähdäkseni tämä tapaus kirvoitti ihan aiheellista keskustelua tasoristeyksiin liittyvistä riskeistä. Varmaan yleisesti ajatellaan, että yhteentörmäyksessä juna on aina se vahvempi osapuoli, jolle ei käy mitään. Vasta-argumentointi sillä kuinka ennen oli hytin täydeltä väkeä polttamassa norttia tuntuu minusta hieman kummalliselta.  :o

Tepon kommentti on myös osuva. Vaikka junalle ei kävisi kuinkaan ihmisen mieli voi järkkyä.

Jospa he eivät ole tottuneet näkemään tuolla suunnalla ratakuorma-auton perässä matkustajavaunua/makuuvaunua.

Eli tästä tehdään virallinen selvitys, joten tämän jälkeen ei ole sitten arvailluille sijaa:

https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2021/r2021-03tasoristeysonnettomuuskaskisissa5.10.2021.html

Mä oon vähän katsonut mitä mä on löydänyt tästä viheltämistä Suomessa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/245072-miksi-junan-pilli-ei-soi-tasoristeyksessa/ (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/245072-miksi-junan-pilli-ei-soi-tasoristeyksessa/)

Koska tiheillä rataosilla vihellin soisi koko ajan.

USA:ssa se on toki aika kova, tämä ääni, kuitenkin niin kova se tarvi olla Europassa.

Tällä rautatiella Alpeissa tulee tunnin välin junaa: https://www.youtube.com/watch?v=6ptv5WYOzoI (https://www.youtube.com/watch?v=6ptv5WYOzoI)
Että ei ole järkeä argumentti että Suomessa tämä olisi ongelma, kun se siellä laksossa ei ole ongelma.

Tässä näkee 1:19:07 https://www.youtube.com/watch?v=8r9Gf3UNciA (https://www.youtube.com/watch?v=8r9Gf3UNciA)
kaksi auto tulee yli ja piilli ei soi, kun se kolmas tulee ja on aika lähellä vasta sitten se soi. Se EI ole veturinkuljetajan syy, se on se ohje tässä Suomessa, ja se on tosi vaaralinen.

Vain Porvon rautatiella on Suomessa vielä viheltämistä koskeva liikennemerkki, 0:36:58 https://www.youtube.com/watch?v=78ezSkWgK6A (https://www.youtube.com/watch?v=78ezSkWgK6A)

Siellä on esim. niin kuin Saksassa, siellä se merkki on P: https://youtu.be/IFpwdArXaXQ?t=40 (https://youtu.be/IFpwdArXaXQ?t=40)

Se on totta se bussikuski pitäsi pyysähtää, hän ei oo tehnyt sitä, mutta ihmisiä tekee virheitä.
Jos junan piilli olis soinut hyvin ennen kun se tasoristys tulle bussikuski olisi huomanut junaa ja olisi pysähtynyt. Liian kova ääni ei ole argumentti siheen, että junan pilli ei voi soitta, se on turvalisuus asia ja se on paljon tärkempi kun se argumentti että ihmisiä ärsytää pari kertaa päivässä se junan pilli.  

Mä olen  kanssa samaa mieltä että junien pitäisi käyttää äänimerkkiä aina tasoristeystä lähestyttäessä. Ja kaukovaloja aina olosuhteissa kun näkyvyys on rajoitettu esim sumun tai vesi- tai lumisateeen takia.

Ehkä niillä keinoilla parin vuoden takainen traaginen Raaseporin tasoristeysonnettomuuskin olisi voitu välttää.

Ei äänimerkkikään sentään ihmeidentekijä ole. Jos olisi, ei tasoristeysten puomeja ajettaisi säännöllisesti poikki... Apua niistä toki voisi olla, ja yksikin estetty onnettomuus on estetty onnettomuus.

Pitäisikö äänimerkki muuten antaa ennen jokaista tasoristeystä? Meillähän on sentään tasoristeyksiä, joissa liikkuu useammin juna kuin risteävä liikenne.

Mun mielestäni pitäisi.

Jostain syystä näiden onnettomuuksien torjumiseksi esitetään aina tasoristeysten poistamista, vaikka paljon edullisemmin selvittäisiin noudattamalla liikennesääntöjä. Tasoristeysmerkki (stop-merkillä tai ilman) vaikuttaa suomalaisen autoliijan silmissä olevan täysin huomaamaton.

Raaseporin onnettomuuden syy oli se että vaikka kuljettaja oli pysähtynyt Stop-merkille niin hän ei nähnyt junaa huonon näkyvyyden vallitessa. Eikä varmaan ole ainoa sellainen tapaus.

Puomeilla varustettuihin tasoristeyksiin jää joskus autoja puomien väliin varsinkin jos ne ovat taajaman sisällä ja katu tasoristeyksen yli niin ruuhkautunut, ettei pääse tasoristeyksestä pois ennenkuin puomit alkavat laskeutua.

Jos liikennesääntöjä noudattaa niin ei voi joutua pysähtymään rautatielle.

Koulubussin matkustajat pelkäsivät Kaskisten turmabussin kuskin otteita jo edellisenä päivänä: "Eikö oppilaita uskottu?" https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dd70581c-6ad8-472e-b699-c6d0b221e094

Jotain yhteenvetoa uutisoinnista voi tehdä.

Avun saamisessa paikalle kesti pitkään. Uutisen mukaan noin 20 minuuttia.

Linja-auton kuljettaja ei ollut toimintakykyinen. Se on toki inhimillistä ja myös hyvin tavallista onnettomuustilanteessa. Ulkopuoliset auttoivat matkustajina olleita lapsia parhaan kykynsä mukaan.

Uutisesta voi päätellä, että linja-autoa on ajanut uusi toista päivää töissä ollut kuljettaja. Ja jos lapset joutuvat neuvomaan kuljettajaa reitillä pysymisessä, on perehdytys työhön ollut selvästi puutteellista.

Tämä saa ainakin minut pohtimaan yleisemmällä tasolla onko suomalaisten kehnon tasoristeyskäyttäytymisen taustalla puutteita ajo-opetuksessa ja perehdytyksessä? Toisaalta sitäkin kuinka koulukuljetusten reittien suunnittelussa on huomioitu tasoristeyksien ylittämistä...

Kai hänellä sentään ajokortti oli? Ei tasoristeykseen ajamisessa mitään erityistä perehdytettävää olla.

Reitillä haparointi on enemmänkin perehdyttämisen tarpeessa, mutta ei sen tekniseen ajosuoritukseen pitäisi vaikuttaa.

Kritiikkini kohdistui juurikin ajo-opetuksen tasoon. Kyllä autokoulun tehtävä on sen opettaminen kuinka tasoristeykseen ajetaan. Eli kääntäen onko ajokortin saanut oppinut riittävästi kuinka tasoristeys ylitetään?

Kieltämättä samaa ajattelin. Ajokortin voi suorittaa monella paikkakunnalla ilman, että on tasoristeystä nähnytkään, mutta kyllä teoria tasoristeyksissä ajamisesta pitäisi tuntea.

Toisaalta tasoristeyksissä junan alle jäävät ovat tyypillisesti naapurustossa koko ikänsä asuneita ja autoilleita.

Pääkaupunkiseudulla ei ole juuri yhtään tasoristeystä  enää. Kirkkonummen Luomassa on ainoa kun mennään länteen päin. Vantaan Hakkilassa mahdollisesti toinen, ja siinä ne ovat. Monelle tuoreelle ajokortinhaltijalle tasoristeys on uusi  asia. 

Tässä tapauksessa bussi oli jo n. 25 minuuttia myöhässä, ilmeisestikin kuljettajan sähläyksen takia. Silloin on kohtalaisen luontevaa ajatella (typerästi), että 'ei sieltä nyt hemmetti just nyt voi junaa tulla. Tämän yhden kerran antaa painaa vaan, niin pääsevät lapset ajoissa kouluun! Kiire! Kiire! Kiire!'

On aivan mahdollista. Sähläys entisestään lisää alttiutta onnettomuuksiin.

Sitten tapahtuu jotain täysin odottamatonta.

Kaipa Tikkurilantien läpiajo sentään kuuluu jokaisen itseäänkunnioitavan autokoulun opetusohjelmaan. Onhan kokelaiden hyvä nähdä poliisiasemakin...  ;D

Iltalehti nosti esille "mahdottomat" tasoristeykset, joita on noin 60. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1aa75bb8-0b9b-4cb0-90ee-598505ccebaf

Nyt on aika tiukkasanaista lausuntoa uutisessa.

Itse asiassa Hakkilan radalla on kaksikin tasoristeystä. Mutta junia kulkee nykyisin erittäin harvoin. Eli hyvä kun ovat molemmat tasoristeykset vartioituja, koska nykyisin ajatellaan "eihän sieltä koskaan junaa ole tullut".

Olisikohan Kaskisten tapauksessa niin, että linjalla oli kuskina uusi kuljettaja, kenties vasta aloitteleva kuljettaja, jota ei ollut perehdytetty kunnolla koulubussin reittiinkään. Hän oli niin hätääntynyt kun oli myöhässä eikä osannut kulkureittiäänkään, että hätäännyksissään ei noudattanut stop-merkkiä tasoristyksessä eikä tainnut juurikaan vilkaista edes radalle. Olisihan hänen tietysti pitänyt hitaasti lähestyvän, kirkkaan keltainen tasoristykseen rataa pitkin saapuvan koneen havaita. Ehkä tutkimusraportissa otetaan kantaa myös koulukuljetusten kuljettajan perehdyttämiseen työhönsä.

Edellä on mainittu myös Raaseporin tasoristeysonnettomuus. Siinähän kuski pysäytti autonsa jonkin matkaa ennen tasoristeystä mutta ei aivan kiskojen eteen. Kuljettaja ei voinut paikaltaan nähdä saapuvaa junaa, mutta ei myöskään kysynyt "pelkääjän paikalla olevalta", näkisikö tämä paikaltaan junan tulevan. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä yrittänyt nimenomaan saada korkeimmalta oikeudelta valituslupaa sillä perusteella, että selviäisi kuuluuko kuljettajan, ellei kuljettaja siis itse voi nähdä tulevaa junaa, aktiivisesti myös kysyä "pelkääjän paikalta istuvalta" näkeekö hän omalta paikaltaan junan tulevan. Onhan aivan tavallista, että muuallakin liikenteessä, ellei kuljettaja itse näe kunnolla oikealle, kuljettaja kysyy "pelkääjältä" tuleeko siltä suunnalta autoja.

PK-seutu on niin iso alue että yleensä harjoitellaan sillä seudulla missä ajokoe suoritetaan. Moni opettaa omia lapsiaan ajamaan ja harva edes tietää missä ne ainoat tasoristeykset ovat. Minä olen harjoitelllut poikaani ajamaan Luoman tasoruisteyksen yli. PK-seudulla raitiovaunujen kanssa pelaaminen on paljon tärkeämpää noin yleensä.

Luoman tasoristeys on muuten vaarallinen siksi että se on niin kapea että kaksi autoa ei mahdu kohtaamaan, tai jos yrittää niin toisen pyörät tippuu lankuilta ratapenkalle jonne on 20 cm pudotus, ja sinne jää sitten auto kunnes juna tulee ja vetäsee sen lunastuskuntoon. Sama koskee tietysti jos on lunta jos ei lankkujen raja erotu. Heti risteyksen jälkeen pohjoiseen mentäessä on jyrkkä ylämäki ja kolmiolla varustettu tieristeys jonne voi jäädä jumiin talvella. Jos on normaalijärjellä varustautunut niin välttää koko tasoristeyksen, se pitäisi itse asiassa poistaa tarpeettomana, koska Luomassa eivät junat  enää pysähdy ja muita reittejä päästä radan yli löytyy.

Tämä turma olisi voitu välttää jos juna olisi käyttänyt kaukovaloja sakean lumisateen ja hämärän vallitessa ja viheltänyt  useita vihellyksiä ennen tasoristeystä. Jos pelkääjän paikalla istunut ja kuski ei muista mitään niin turha syytellä heitä. Junan kuljettajan näköhavainto oli että auto oli pysähtynyt mutta lähti uudestaan ajamaan kun kuljettaja oli ilmeisesti varmistanut ettei junaa tule. Väyläviraston innottomuutta korjata luokattomia tasoristeyksiä, liian varovaiset säännöt junien äänimerkinantolaitteiden ja valojen käytöstä ja Puolustusvoimien heikkoa miehistöajoneuvojen kuljettajien koulutusta voi syyttää. 

Jos ei tälle tehdä mitään niin Traficom, TUKES  tai vastaava määrää nykystä huomattavasti alemmat nopeusrajoitukset matkustajajunille radoille jolla on tasoristeyksiä. Miltä tuntuis körötellä junassa joka kulke enintään 70 km/h?

Mistä päätellen junassa ei olisi ollut kaukovalot päällä?

Niiden artikkeleiden mukaan mitä minä seurasin niin ei ollut. Luultavasti siksi että ei ollut enää pilkkopimeää, ja koska rata menee valtatie 25 vierestä niin junia kehotetaan ajamaan lähivaloilla  jos autoja tulee vastaan, onnettomuuden sattuessa oli aamun työmatkaruuhka ja autoja tuli vastaan yhtenä letkana.

Monessa paikassa tasoristeys on korotettu sillä tavoin, että tasoristeyksen eteen hidastava/pysähtyvä johtuu lähtemään ylämäkeen. Kyllä sellaisessa paikassa on täysin mahdollista, että auto sammuu tai liukkaalla pyörät sutivat ja auto pysähtyy tasoristeykseen. Tietysti ylityksen pitäisi tapahtua niin, että moisen ongelman ilmetessä ehtii vielä alta pois. Toisaalta joissain paikoissa tasoristeyksien näkymäalueet ovat ällistyttävän lyhyet, joskin näitä vaarallisimpia on tietysti yritetty karsia vuosien mittaan pois.

Eikös ole kiellettyä myös risteyksien tukkimen?

Mutta tuollaisiin paikkoihin pitäisi laittaa kameravalvonta jost autoillijoille kerrotaan automaattivalvonnasta ja puomien väliin pysähtyneille asiaankuuluva haiitalasku rautatieliikenteen häirinnästä. Eiköhän eurot toimi hyvänä konsulttina....

Ei toimi, jos ei tasoristeysten turvallisuutta paranneta.

Jos tasoristeyksen jälkeen on heti katuristeys jossa tasoristeyksen suunnalta tulevilla on  väistämisvelvollisuus niin koko katu voi mennä tukkoon ja se joka sattuu olemaan tasoristeyksen kohdalla ei pääse peruuttamaan eikä eteenpäin kun jono pysähtyy ja  puomit laskeutuvat. Kameravalvonta tarvittaisiin mutta varoittamaan junan kuljettajaa että radalla on este. Kenen vika? Katus- ja ratauunnittelun lähinnä sanoisin.

Joissakin maissa on muutama metri puomien ja kiskojen välillä että tavallisen henkilöauton saa, jos on ripeä, käännettyä ettei jää junan alle. Youtubessa on video Ruotsista jossa neuvokas kuski joka on jäänyt tällaisella kaupunkialueella olevalla tasoristeyksessä jumiin puomien väliin muusta liikentestä johtuvasta syystä, kääntää autonsa radan suuntaisesti puomin viereen, poistuu autosta varmuuden vuoksi itse  ja juna pääsee ohittamaan turvallisesti ilman että sattuu vahinkoja.

Voimassa olevassa Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöissä (Jt) on mainittu Yleinen varoitusmerkki, jonka kohdalla on annettava vihellinopaste Juna tulee. Monikohan näistä vaarallisimmista tasoristeyksistä on varustettu tällä merkillä. Eipäilen, että ei kovinkaan moni. Silloin viheltelyt mennee operaattoreitten omien ohjeistuksien mukaan. Vaarallisissa tasoristeyksissä tulisi olla autoilijalle Stop-merkin lisäksi jokin lisäkilpi, jossa mainitaan, että näkemäalue puutteellinen ja radan ylitys on vaarallinen. Jollain tavalla pitäisi autoilijalle kertoa se, että tasoristeys ei täytä näkemäaluevaatimuksia ja myös junan nopeus tulisi kertoa. Tämä ehkä auttaisi autoilijaa arvioimaan tasoristeyksen ylitykseen liittyviä riskejä.

Toinen epäkohta, mitä olen ihmetellyt, on vartioitujen tasoristeysten laitekopit. Miksi ihmeessä ne sijoitetaan niin lähelle rataa huonontamaan tasoristeyksen näkemäaluetta. Tasoristeyksen lähestymisnäkemä autoilijalle tulisi olla selkeä. Laitekopit on toki virallisesti sijoitettu oikein 8 tai 6 metrin päähän radasta, mutta nämä ovat minimimittoja. Mieluimmin pitäisi olla 20 m:n päässä radasta, jotta näkemäalue olisi selkeä. Jos varoituslaitos vikaantuu, niin on aika vaikeaa vilkuilla mahdollista junaa laitekopin takaa.

Tuskin voi syyttää Väylävirastoa, kun se myöntää vaarallisten tasoristeysten suojaukseen ja korvaaviin eritasojärjestelyihin juuri niin paljon rahaa, kuin valtiomme / LiVimme on myöntänyt sille siihen tarkoitukseen.

Rahaa ei tule enempää, koska suuuuuri osa vero- ja lainaeuroistamme kuluu kunnianhimoisiin ja maailmaa syleileviin tarkoituksiin.  
Arkiset tasoristeykset eivät syleile maailmaa eivätkä ole kunnianhimoisia.
Kyse on siis poliittisesta valinnasta vaalituloksen antaman valtakirjan nojalla.

Tämä nyt puheena oleva Kaskisten juttu on niin erilainen kuin Raaseporin juttu, ettei Raaseporin jutun eri syitä kannattaisi ehkä nyt liikaa pohtia tämän jutun yhteydessä. Mutta ainakin valtakunnansyyttäjän virastossa paperit (pääosin ruotsinkieliset) on varmaan kovin tarkkaan syynätty. Eikös apulaisvaltakunnansyyttäjä nimenomaan lähtenyt siitä, ettei auto pysähtynyt suositeltuun paikkaan ennen kiskoja, vaan edemmäksi, ja ajoneuvo oli ja siitä ajanut pysähtymättä kiskoille. Joka tapauksessa syyttäjä kertoi valituksessaan, että vaikka kuljettaja ei pystynyt näkemään radalle oikealle, hän ei ollut pyytänyt pelkääjän paikalla istunutta henkilöä tähystämään, näkyisikö pelkääjän paikalta katsoen junaa tulevan oikealta. Syyttäjä pyysi korkeimmalta oikeudelta valituslupaa juurikin saadakseen selkeän oikeudellisen ratkaisun siihen,  että ellei kuljettaja pysty näkemään kunnolla omalta paikaltaan oikean suunnan liikennetilannetta, niin kuuluuko kuljettajan silloin pyytää pelkääjän paikalla istuvan henkilön tähystämään omalta paikaltaan oikealle ja kertomaan kuljettajalle oikean suunnan liikennetilanteesta.

Kun junan alle ajoja tapahtuu nykyisin vähän väliä. olenkin miettinyt, miten autokouluissa mahdetaan nykyisin opettaa tulevia autoilijoita käyttäytymään ajettaessa tasoristeyksiin. Omana ajokouluaikoina Helsingin seudullakin pääradalla oli varsin tiheästi vaarallisia tasoristeyksiä. Tuohon aikaan ajokoulussa opetettiin nimenomaan, että ellet kunnolla näe oikealle tasoristeyksessä (tai yleensäkin teidenkin risteyksissä), pyydä aina "pelkääjää" katsomaan, mikä oikealla on liikennetilanne. Siihen aikaan ajokouluissa kylläkin myös opetettiin, että kun tullaan tasoristeyksiin, niin kuljettajan tuli vaihtaa pienemmälle vaihteelle ja raottaa auton ikkunaakin, jotta junan vihellys voidaan kuulla auton sisälle.  En muista oliko tämä suoraan silloisen tieliikenneasetuksen tekstiä, mutta joka tapauksessa muistan että kirjallisessa ajokokeessani satuttiin kysymään juuri näitä tasoristeysohjeita.  Mutta se olikin yli 50 vuotta sitten. Ikkunan raottaminen olisi kyllä ollut hyvä konsti Raaseporissakin, sillä junan kuljettaja on kertonut viheltäneensä kovasti sen jälkeen kun auto oli lähtenyt kulkemaan kohti kiskoja, mutta oikeudessa selvisi, ettei ikkunoiden ollessa suljettuina vihellys ollut kuulunut auton ohjaamoon.

Mulle opetettiin reilu 40 sitten:
- pysähtyminen ja tarkkaan katsomalla molempiin suuntiin varmistaa ettei junia tule
- radio hiljaiseksi. Tämä on ihan laissa mainittu määräys.
- pienempi vaihde päälle kun ylitetään
- mistään ikkunoiden raottamisesta ei puhuttu eikä matkustajien havantoihin luottamistesta.  Jos matkustajia pelottaa niin heidät kannattaa komentaa autosta ulos kävelemään radan yli
- jos moottori sammuu keskellä tasoristeystä, starttimoottorilla ja ykkösellä pois

Olet aivan oikeassa "radio hiljaiseksi" suhteen. Radion hiljentämisen unohdin omasta "rautatien tasoristeyksen ylittämisestä autokoulussa opetettua yli 50v sitten " -listastani. Oli siitä jossain tieliikenneasetuksessa varmaan ihan oikein oma pykäläkin, koska siitä kirjoitettiin sakkojakin. Esim. veljeni aikoinaan ajettua autolla  Rekolan vartioimattoman tasoristeyksen ylitse, heti tasoristeyksen jälkeen poliisi piti ratsiaa. Ja kun poliisi ei muuta syytä keksinyt kirjoittaakseen veljelleni sakkoa, kirjoitti sen siitä syystä että tasoristeystä ylitettäessä autossa paasasi radio täysillä. Toki ihan pieni sakko, mutta kuitenkin, kuulemma poliisin kertoman mukaan tarkoitus oli muistuttaa autolla kulkijoille tasoristeyksen ylittämisen vaarallisuutta. Oli kuulemma käsketty partiota tarkkailemaan autoilijoiden käyttäytymistä tasoristeyksissä.  Olihan tuo tasoristeys oikeastikin hyvin vaarallinen, kun Rekolan tavaramakasiini peitti kiitettävästi näkyvyyden Korson suuntaan. Kuitenkin paikalle saatiin varoituslaite vasta kun ensin joskus 1960 luvun puolivälissä linja-auto murskaantui täyttä ajaneen "pikalätän" alla ja liikennekin oli pääradalla poikki tuntikausia. Saman päivän iltapäivänä rautatiehallitus teki päätöksen varoitus- ja puomilaitoksen rakentamisesta tasoristeykseen kiireellisesti. Ensinhän tarvittiin kunnon onnettomuus, jossa bussin kuljettaja kuoli.

No ehkä jossain Hesassa autokoulut tuolla käyvätkin, mutta eihän suomalaisista asu pk-seudulla kuin neljännes. Aika moni ajaa ajokorttinsa jossakin muualla.

Itse muistan autokoulussa ajaneeni Tohmajärven asemalla tasoristeykseen ja pysähdyin vaikka varoituslaitteisto ei punaista opastinta näyttänytkään. Vähän hirvitti kun taisi olla silloin neljä raidetta ylitettävänä ja deeveri seisoi valot päällä siellä kuormausraiteella.

Mene ja tiedä miten autokouluissa opetetaan, itse opetin opetusluvalla ja inssissä katsastusmies erikseen sanoi kunniamaininnan oppilaalle kun hiljensi ja katsoi tasoylikäytävällä. Ilmeisesti näillä Joensuun kulmilla sitä ei järestään opeteta autokouluissa. Ainakin siltä se vaikuttaa noin yleisenä ilmiönä, ani harvoin jarruvalot vilahtavat tasoristeystä lähestyessä.

90- luvun alussa ajaessani kuorma-autokorttia, ajo-opettaja kyllä opetti, että radan ylitys on yksiselitteisesti ajoneuvon kuljettajan vastuulla. Jos ei ole näkyvyyttä, niin tullaan sitten ajoneuvosta ulos katsomaan ja kuuntelemaan, tuleeko radalta ketään. Tarvittaessa vaikka korva kiskolle, kuten intiaanit tai kaukopartiomiehet tekivät :)

Huonosti kapitulanttien suunnittelema/kouluttama radan ylitys Raaseporissa.
Mikäli yksi tai useampi (armeijan) ajoneuvo ylittää radan, pitää ensimmäisen ajoneuvon jättää tasoristeykseen tikkarihenkilö, joka opastaa turvallisen radan ylityksen. Letkan viimeinen auto poimii hänet sitten mukaansa.
Mikä lienee käytäntö nykyään?

Palautetta linja-auton kuljettajan epäammattimaisista toiminnasta oli tullut aiemmin koululle, mistä välitettiin tieto liikennöitsijälle. Liikennöitsijä ei kuitenkaan ollut välittänyt asiasta tai ainakaan toiminut riittävän aktiivisesti ongelman selvittämiseksi. En tiedä minkälaiset luvat linja-autoliikennöintiin on, mutta tuollaiselta operaattorilta voisi kyllä laittaa liikenneluvat katkolle. Kertoo vahvasti liikennöitsijän turvallisuuskulttuurista.

Toisaalta, en tiedä esim. kuljettajan etnistä taustaa. Jos joku vähemmistökuljettaja laitettaisiin hyllylle asian selvittämisen ajaksi, vedettäisiin heti rasismikortti esiin.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9a2d848a-4935-4530-95a0-40b0165dc342

Jos yhtään on Traficomin toimintaa rautatietoiminnoissa seurannut niin Suomessa kyllä annetaan kaikkien kukkien kukkia ennemmin kuin puututaan johonkin asiaan...

En ihmettelisi, jos tieliikenteessä olisi sama meno.

Ainakin enemmistön uhriutumiskortti on nyt vedetty esiin.

En kyllä ole kuullut vedetyn. Vaikka Suomessa on nykyään useammassakin bussifirmassa jo vähemmistöjen edustajia töissä, joissain useampikin. Luulisi jonkun heistä jo ehtineen isomminkin kämmätä, siinä missä muidenkin kuljettajien.

Metron yhdysraiteella on useampia tasureita.

Poliisin tämänpäiväinen tiedote (https://poliisi.fi/-/kulkuneuvojen-nopeudet-kaskisten-tasoristeyskolarissa-on-selvitetty):

Poliisi on saanut selvitettyä koululaisia kuljettaneen linja-auton ja ratatyökoneen nopeudet Kaskisissa 5.10.2021 sattuneessa tasoristeyskolarissa.

Linja-auton nopeus on kolarihetkellä ollut 18 km/h ja ratatyökoneen nopeus on juuri ennen kolaria ollut 35 km/h. Ratatyökoneen nopeus on ollut sama jo noin 800 metriä ennen tasoristeystä.

Ja Hakkilan radalla on itse asiassa useampiakin, tosin ne ovat juuri sitä kriittistä ryhmää, jossa ei juuri koskaan nykyään liiku mitään.

MTV:n uutiset kertovat Pohjammaan Käräjäoikeus on tuominnut linja-auton kuljettajan törkeästä huolimattomuudesta ehdolliseen 50 päivän vankeuteen https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/koulubussi-ajoi-ratatyokonen-kaskisissa-kaksi-koululaista-loukkaantui-vakavasti-bussikuskille-ehdollista-vankeutta/8900376 .

Kaksi koululaista loukkaantui vakavasti koulubussin ja ratatyökoneen kolarissa tasoristeyksessä – bussikuskille ehdollista vankeutta

Kokematon ja itselleen vieraalla bussilla ajanut kuski ei pysähtynyt stop-merkin kohdalle. Ratatyökoneen kuljettaja ei ehtinyt aloittaa jarruttamista.

POHJANMAAN käräjäoikeus on tuominnut ehdolliseen vankeuteen naisen, joka ajoi koulubussilla ratatyökoneen eteen Kaskisissa syksyllä 2021. Törmäyksessä kaksi koululaista sai vakavia vammoja.

Turma sattui hieman ennen aamukahdeksaa 5. lokakuuta 2021 vartioimattomassa tasoristeyksessä Kaskisten keskustassa. Linja-auton kyydissä oli seitsemän koululaista, jotka kaikki loukkaantuivat törmäyksessä, heistä kaksi vakavasti. Myös linja-autoa kuljettanut vuonna 1984 syntynyt nainen loukkaantui.

Naista syytettiin käräjäoikeudessa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä vammantuottamuksesta. Nainen myönsi perusmuotoisen liikenneturvallisuuden vaarantamisen mutta kiisti syytteet muilta osin. Hän katsoi, ettei ollut toiminut tilanteessa törkeän huolimattomasti.

ASIASSA oli riidatonta, että nainen oli ennen tasoristeystä hidastanut bussin nopeuden lähes kävelyvauhtiin mutta ei ollut pysähtynyt stop-merkille. Nainen sanoi, ettei nähnyt merkkiä.

Huomatessaan lähestyvän ratatyökoneen hän yritti kiihdyttää bussilla pois alta muttei onnistunut. Ratatyökoneen kuljettaja ei ehtinyt aloittaa jarruttamista, ja kone törmäsi bussin vasempaan kylkeen.

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) mukaan linja-auto vaurioitui törmäyksessä käyttökelvottomaksi ja ratatyökoneeseen sekä rataan tuli huomattavia vaurioita.

Nainen oli valmistunut linja-autonkuljettajaksi saman vuoden kesällä, ja ennen onnettomuutta hänelle oli kertynyt ajokokemusta erilaisilla linja-autoilla 21 päivää. Turmapäivänä hän ajoi isoa, manuaalivaihteista linja-autoa, jonka kaltaista hän ei ollut aiemmin ajanut.

NAINEN VETOSI oikeudessa myös Otkesin toteamaan seikkaan, että tasoristeyksen olot olivat puutteelliset ja linja-auton tulosuunnasta näkömatkaa rajoittivat risteyksen lähellä olevan talon puutarhan aita, puusto ja pensaat.

Käräjäoikeus katsoi, että kuskilla oli joka tapauksessa ehdoton velvollisuus pysähtyä stop-merkin kohdalle. Kun kyseessä oli tasoristeys ja kyydissä koululaisia, kuskilla oli oikeuden mukaan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että hän saattoi ajaa risteykseen vaarantamatta kenenkään henkeä tai terveyttä. Näin ollen oikeus katsoi naisen toimineen törkeän huolimattomasti.

Oikeus tuomitsi naisen 50 päivän ehdolliseen vankeuteen. Vakuutusyhtiö oli vaatinut naiselta yli 200 000 euron korvauksia. Oikeus katsoi, että korvausmäärää oli syytä sovitella ja määräsi naisen maksamaan siitä 40 prosenttia eli runsaat 80 000 euroa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010301685.html