Resiina-keskustelu

Sastamalan kaupungin ympäristölautakunta päättää tiistaina (eli tänään), vaaditaanko Mouhijärvellä sijaitsevan harrasterautatien purkamista, kertoo Aamulehden maksumuurin takana oleva uutinen https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008593278.html

Itse juttu näköislehdestä liitteenä.

Tylyin kohta itse uutisessa on jo tämä esitys

Tärkeä se on koirakin mättään päällä paskalla! Virkaidiootteja kasvaa näköjään kyntämättä ja kylvämättä!

On tosi surullista että aina on tyyppejä jotka saavat nautinnon valittamisesta.

Rautatieharrastuksen verottaminen on Suomessa vielä lapsenkengissä joten ehkä viranomainen haluaisi nuorison käyttävän rahansa paremmin verotettuihin tuotteisiin. Vanhojen koneiden rassaaminen tulisi muutenkin kieltää nuorisolta koska se voi pahimmassa tapauksessa johtaa lapsen ammattikoulun asentajalinjalle.

Asian päätös tulee nähtäville alla olevaan linkkiin perjantaina 11.2. Toivottavasti järki voittaa ja tervehenkinen harrastus saa jatkua.

https://sastamalad10.oncloudos.com//cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2022170-4

Mielenkiintoinen perustelu kun viittaavaat maankäytöö- ja rakennuslain rakennuksien rakentamisen rajoittamista koskevaan pykälään. Rautatietä kun ei mitenkään voida tulkita rakennukseksi, paitsi kateellisen pikkuvirkamiehen omatekoisella tulkinnalla. Rautatie vertautuu tiehen ja tien rakentamista omalle maalle ei oikein mitenkään voi kieltää jossei ole suojelualue tms. Tässähän voisi perustella että rautatietä käytetään puiden kuljettamiseen mökille tms. Hyötykäyttö, minkä jälkeen ei kunnalla pitäisi olla mitään valittamista aiheeseen. Jos kunnan viskaalit tekevät purkupäätöksen, niin hallinto-oikeudessa voi päätöksen kaataa melko helposti.

Samaa jaksan itsekin hämmästellä. Rakennusta tuosta radasta ei saa kuin korkeintaan vauhdikkaalla mielikuvituksella, koska ei siinä ole seiniä eikä kattoa (!). Enemmän siinä on puutarhamaisia piirteitä. Ja puutarhan kyllä saa tontilleen tehdä lähelle rantaakin.

Vaikka haluaisin suosia rautatieharrastusta, en näe tässä mitään mahdollisuuksia. Ainakin Aamulehden mukaan osa radassa kulkee rantavyöhykkeessä. Eikö se ole kaikille selvä, että rantavyöhykkeessä on rajoituksia. Jos sallitaan toiselle jotakin, pitää sallia kaikille vaikka mitään. Taitaa olla pakko siirtää muualle. Mikä tietysti yhdelle harrastajalle, jonka perhe sattumalta omistaa hienon rantatontin eikä mikään surkeaa vanhaa soramonttua voi olla vaikea. (Soramonttu tulee mieleen, koska niissä saa ilmeisesti luvan paljon häiritsevämpään toimintaan niin kuin moottoriurheiluun.) 

"Esitystä perustellaan sillä, että rantavyöhykkeelle sijoittuvalla rakentamisella on välittömiä vaikutuksia vesistöön."
Nostan hattua vesistönsuojelulle,
mutta mitähän vaikutukset ovat tässä tapauksessa? Ilmeisesti aika moni ratalinjaus pitäisi tehdä Suomessa uusiksi.

Sen sijaan Suomessa on mahdollista läpihuutojuttuna perustaa kaivoksia vesistöjen valuma-alueille ja tuhota ne myrkkyvalumilla.

"Osa radasta menee pistona ihan rantaan, olisiko siinä arviolta 20-25 metriä".
Entä maantiet ja autot, mukaan lukien veneenlaskupaikat?

Toimin itse "otona" Kyyveden (130 km²) hoitokunnassa vesienhoidon ja ympäristön tehtävissä.

Jos rata olisi taajamassa niin jotenkin ymmärtäisin että se vaatii rakennusluvan.

Tai pohjavesialueella, tai tontti hyvin pieni että rata kulkee naapureiden rajalla.

Tai jos järvi jonka vierestä rata kulkee on suojeltu niin että sillä ei saa ajaa moottoriveneillä.

Muuten tuollainen 50 cm raideleveyden rata ei ole mikään rautatie varsinaisessa merkityksessä että vaatisi mitään lupia.

Mitä meluun tulee niin tällaiisista vetureista tuskin lähtee enemmän ääntä kuin mönkijästä tai moottoriveneestä.

Jos naapurit ovat huolissaan siitä että  junat ovat vaaraksi pikkulapsille tai lemikkieläimille niin silloin pitää olla jonkinlaiset turvalaitteet jotka estävät sen että vaunut ja veturit "karkaavat"  niin että joku jää alle.

Myös promillerajoja pitää noudattaa näitä ajaessa ettei kukaan paheksu.

Tietopalvelu on päivittynyt; eilisessä kokouksessa ei syntynyt päätöksiä vaan asia jäi pöydälle. Seuraavan kerran lautakunta kokoontunee 8. maaliskuuta.

Tästä on tulossa mielenkiintoinen oikeustapaus, koska harrastusrautateiden rakentamista omalle tontille ei näytä säätelevän suoraan mikään. Yksityisrautatie se ei ole, joten rautatielaki ei sitä koske. Niinpä sitä täytynee käsitellä pihatien tapaan.

Minkälaisilla luvilla Robert Sand on rakentanut oman rautatiensä?

Myös raideleveys on olennainen kysymys. Jos raideleveys on alle 381 milliä, kysymys on pienoisrautatiestä, jota on käsiteltävä leikkikaluna. Siihen ei vaikuta, voidaanko rautatiellä kuljettaa matkustajia.

Joht. rakennustarkastajan perusteluissa puhutaan rakennuksen rakentamisesta ja korostetaan rantavyöhykettä, vaikka kyse on (harrastus)(rauta)tiestä, ei rakennuksesta.

"Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön rantaalueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rantavyöhykkeen leveys on 50-200 metriä rannasta. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan rantavyöhykkeen katsotaan ulottuvan pääsääntöisesti 100 - 200 metrin päähän rannasta. Rautatie, jolle lupaa haetaan, sijoittuu selkeästi rantavyöhykkeelle."

Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksessä eniten asiaa liippaa kohta 21 Pihamaan rakentaminen.

"Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että siitä tulee tontin tai rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen, liikkumisesteetön ja viihtyisä, eikä se aiheuta haittaa naapureille."

https://www.sastamala.fi/sastamala/liitetiedostot/editori_materiaali//20595.pdf

Rantatonteillekin saanee ilman lupaprosessia tehdä kapearaideradan levyisiä kävelypolkuja, joiden käytön melu- ja näköhaitta lienee samaa tasoa harvoin liikennöidyn kapearaiteisen kanssa. Kiskot eivät näy kenenkään maisemassa. Toisin kuin esimerkiksi, mikäli rakennettaisiin romanttisia kävelysiltoja, jollaisesta tapauksesta Karpo Official julkaisi juuri pätkän. https://www.youtube.com/watch?v=aghMsdx87T0

Edellytykset päätyä sivistyneeseen ratkaisuun ovat olemassa. Eri asia sitten, onko siihen halua, koska usein näissä on kyse  a r v o v a l l a s t a .

Mistä tuo 381 mm on tullut? Se on siis 1,25  englantilaista jalkaa, mutta miten se kytkeytyy Suomen rautatielainsaäädäntöön? EU-direktiivin kauttako?


Mä luulen että lautakunta lopulta päätyy hyväksyvälle kannalle mutta että radan omistajan on näytettävä ettei rata aiheuta ympäristöhaittoja esim vesistölle, linnustolle ja pohjavesille, eikä normit ylittävää melua, ja että turvallisuudesta on huolehdittu.

Aamulehti kirjoittaa tänään, että kunnassa jatketaan muiden vaihtoehtojen tutkimista. Asiaan näyttää liittyvän enemmänkin melu ja se, että Ahvenusjärvi on myös moottoriveneiltä rauhoitettua aluetta.

https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008601247.html

Kannatuspuheenvuoro tälle. Olen tuolla toisaalla internetissä päätynyt samaan tulkintaan, että kyseessä ei ole Ratalain soveltamisalaan kuuluva "rautatie", eikä toisaalta MRL:ssa tarkoitettu "rakennus". Näin jäljelle jää piharakentaminen, mitä tuo ilmiselvästi on. Muutenkin esimerkiksi rinnastus mönkijällä ajamiseen pihtatietä pitkin jne. on nähdäkseni hyvinkin oikean suuntainen. Yhtälailla voisi kysyä, missä raideleveydessä tai akselipainossa menee raja, jonka jälkeen kunnanvirkahenkilön toimivalta koetulla tavalla alkaa? Tasan 381 mm on jo edellä todettu, mutta siinä lienee enemmän kyse jostain teollisesti valmistettujen leikkikalujunien mittakaavaharmonisoinnista.

Kaivosvarauksia voi tehdä Suomessa jopa luonnonsuojelualueille https://yle.fi/uutiset/3-11657568

Mustaa huumoria sorry, mutta jos joku tekee alueelle kaivosvarauksen, niin sitten on rautatie, jolla kuljettaa mineraalit pois.

Toivottavasti tilannearviosta / edellisistä puheenvuoroista on apua asianomaiselle.

Aika läheltä Lepsämäjoen rantaa se Lahnuksen Rautatiekin kulki, mutta varmaan luvan kanssa...

https://goo.gl/maps/LgPEJ3Hu2qrzkuS2A

Muistan kun Bäksbacka kertoi, että vaikka lipputuloilla ei saanut maksettua edes veturin halkoja, peri valtio kuitenkin lipuista huviveroa...

Luultavimmin rata oli rakennettu vain "vaimon luvalla". Itse höyryveturit tarvitsivat kyllä paineastiatarkastajan luvat.

Vuoden (parin) kuluttua muuttuvat ymmärtääkseni määräykset ja alle 30 m2 mökin ja alle 50 m2 katoksen voi tehdä sitten ilman sen kummempia lupia omalle pihalleen. Etäisyydet rajoihin ovat entisellään.
Tuo lyhyen kapearaiteen kieltäminen vastaa samaa kuin ei saisi tehdä pihalleen betonilaatoista ajoväylää eli polkua.
Luultavimmin ikävä naapuri on kunnanvirkamiehen parhaita kavereita ja sitä kautta on kyseessä H.V.

Sastamalan ympäristölautakunta ei hyväksynyt Mouhijärvellä sijaitsevan harrasterautatien purkuehdotusta tiistaina. 18-vuotias Leo Saha on 13-vuotiaasta asti säästänyt rahaa, tehnyt töitä ja maksanut itse kaiken.

Asia jätettiin pöydälle jatkoselvittelyjä varten.

Sen verran että kysyin rakennustarkastajalta mitä mieltä hän on jos rakentaisin rautatie tontille. Hän vastasi että ei muuta kuin rakentamaan. Hienoa kun joku viittii tällaiseen käyttää aikaa.

Myöhemmin sama henkilö on kysynyt että alkaako rata olla siinä vaiheessa jo että kunta voisi mainostaa että kunnassa on museorautatie.

On täässä myöhemmin myös myönnetty lupaa kalustohallia varten.

IS herännyt myös asiaan.

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008600098.html

Mulla täällä Porvoossa on eräs naapurini rakennelma suunnilleen rajaviivani päällä määrätty purettavaksi yli 10 v sitten mutta mitään ei ole tapahtunut!
Kannattaa muistaa että olemme Suomessa!Tuostahan voi seurata loputon valitusrumba!Itse uskon että rata on tuossa ja tulee jatkossa olemaankin!

Lautakunnalla tuntuu olevan jonkin tasoista itsesujeluvaistoa?Jos ja kun purkamista aletaan toterutta ulkomaalainen lehdistö paikalle ja Suomi saa haluamaansa julkisuutta!

Jos asia on jätetty pöydälle, niin päätösesitys pitää tuoda sellaisenaan uudestaan lautakunnan käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Lautakunta voisi ohjeistaa asian esittelevää virkamiestä muutamaan esitystään / esittelijä voi itse muuttaa esitystä kunhan tuo selkeästi julki miten on muuttanut (päästös)esitystään.

Jos olisi palautettu uudestaan valmisteltavaksi, niin jotain muutakin voisi päätösesityksenä olla kuin purkaminen. Asia tulisi esityslistalle sitten joskus tulevaisuudessa (jos ollenkaan).

Taustoja ei varmaankaan tiedetä, mutta voi olla naapuri(-t) kyllästyneet jatkuviin maansiirtohommiin ja muihin meluihin. Tietysti vielä aina iltaisin ja viikonloppuisin.. Käsipelissä tuota tuskin on rakennettu.

Rantavyöhykkeelle rakentaminen on säännelty hyvin tarkasti, mutta kuten jo ketjussa todettu niin ei tuota rakennukseksi pysty millään tulkitsemaan. Oliko niin, että rakennelmaa ei vastaava tiukka sääntelyt koskenut? Sellainen tuo voisi ehkä olla.

Sen verran tiedän kun olen rakentanut satoja metrejä rataa itse että maansiirtotöihin täällä on mennyt kaksi kokonaista päivää vuodesta 2014. Rata olen käsin rakentanut. Aina silloin tällöin olen joutunut rälläkkää käyttää. Sepelöintiin käytän konevoimaa ja veikkaan että veturit ovat ollut käynnissä ehkä 10h niissä hommissa vuodesta 2014. Leo tekee senkin homman käsin eli ei voi häiritä naapurit.

Ympäristölautakunta päätti viime tiistaina että rataa ei tarvitse purkaa lainkaan äänin 6-2(Ilta-Sanomat)
Toki valitukset yhä mahdollisia!

Yhtälailla tämä tapaus on myös ihmisoikeuskysymys. Virkamiesten tulisi päätösehdotuksia valmistellessaan punnita asioita myös ihmisoikeuksien ja perustuslain näkökulmasta. Nykyisellä koulutuksen tasolla valitettavasti näyttää siltä, että ihmisoikeudet jäävät harmaaksi alueeksi, jos sellaisten olemassaoloa edes tunnetaan. Peilaan tässä nyt kokemuksiani omaan opiskeluun liikennealalla, jossa sielläkin ihmisoikeudet ovat esillä aivan liian vähän. Ongelma on siksi valitettavan yksittäistapauksen sijaan rakenteellinen. No, onneksi tässä yksittäistapauksessa olivat muut kunnan päättäjät kuitenkin hereillä.

Kovasti tuntuu juttu käyneen Sastamalan maankäyttöjohtaja Mattilan kunnian päälle, ainakin päätellen oligarkkikortin käyttämisestä ja siitä, että hän esiintyy nyt rautatien puolustajana esittämällä radan lyhentämistä 30 metrillä, jotta asiaa ei tarvitse viedä hallinto-oikeuteen ja koko rataa purkaa.

Rautatien rinnastaminen karting-rataan tuntuu hieman etäiseltä. Karting-autojen suurin sallittu melu on 103 dB ja karting-radan suojaetäisyys lähimpään asuinalueeseen on 500 metriä. Kilpa-autoilusta syntyvän melun luonteen vuoksi suojaetäisyys on varmasti perusteltu. Melutason kannalta kapearaiteista veturia käsitellään parhaan ymmärrykseni mukaan työkoneena, jolloin suurin sallittu melu olisi 85 dB. Pienten dieselmoottorien kohdalla 85 dB ei ylity, jos äänenvaimentajana on vähintään sinkkiämpäri tai parempi. Lisäksi huomionarvoista on, ettei rautatiellä ajeta kilpaa ja yksityisradalla melua voi syntyä enintään joitakin kymmeniä tunteja vuodessa.

Tätä taustaa vasten, en voi kehottaa maankäyttöjohtaja Mattilaa neuvomaan Leo Sahan naapurustoa valituksen tekemisessä. On vaikea nähdä, miten Sastamalan ympäristölautakunnan päätös muuttuisi hallinto-oikeudessa, jos argumentit ovat tällaisia.

Toisaalta, koiratappelut ovat ihan kivoja, jos sattuu olemaan tietyllä tavalla kilpailuhenkinen. Onhan naapurustossa riidelty lehtitietojen mukaan jopa k a i v o s t a .