Resiina-keskustelu

Kuvan https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pdj5 etualan rautatievaunujonon toinen vaunu oikealta Gabd 1170 on hämmentävä.

Vaunun on alunperin rakentanut Porin konepaja Helsingin-Pietarin rautatierakennukselle vuodeksi 1869.
Vaunussa on päädyssä jarrusilta, mutta muuten se vaikuttaa yleisilmeeltään uusitulta: Siinä on oikealle aukeava liukuovi ja 3-lasiset ikkunat. Se on myös korkeampi kuin vasemmanpuoleinen naapurinsa Gb. Vaunu vaikuttaa myös hiljattain uudelleenmaalatulta, ja sen väri on omituisen tumma..

En saa selvää vaunun korin rakenteesta. Onko siinä ulkopuolinen runko, vai onko kori uusittu? Mikään kuvankäsittelyohjelmistani ei onnistu kaivamaan seinästä yksityiskohtia.

Kuvan Gabd on vanhalle alustalle (G-vaunun alustalle) uudelleen koritettu vaunu. Kori on Ga-tyyppinen pystylaudoitettu malli, mutta sen mitoitusta ohjaa vanhan alustan mitat. Vanhasta alustasta on hyödynnetty myös alkuperäiset puiset jarrulossit ja jarrumiehen tasanne. Myös puskimet ovat alkuperäisen vaunun ns. "soravaunumalliset" puskimet, josta löytyy piirros vuoden 1912 historiikista sivulta 479 (kuva 232). Vaunun alusta saattaa olla jopa samanlainen kuin viereisen Gb-vaunun alusta.

Uudelleenrakennetuksi minäkin vaunun oletin. Ja jopa pystylaudoitetuksi. Mutta kun olen entisessä analyytikon työssäni oppinut varmistamaan mieluummin kuin luulemaan, haluaisin omin silmin nähdä, että vaunu tosiaan on pystylaudoitettu.

Kurtin löytämä kuva tai kuvaote näyttää mainiosti jarrumiehen tasot kaiteineen, jarrumiehen koppien edeltäjät. Tasot ovat keskeisesti, joten törmäys seuraa jos vierekkäisissä vaunuissa ne tulevat vastakkain. Alkuvuosien rataverkosto oli suppea, ja silloin vaunut pystyttiin aina pitämään oikein päin.
Törmäyksiä tuli vasta kun tätä ei enää varmistettu

Jarruttavien vaunujen lukumäärä ja sijoittuminen junarungoissa oli määritelty sen mukaan, minkälaisia nousuja rataosalla oli. Esimerkiksi joka viides vaunu oli jarruttava (tarkempaa tietoa löytyy määräyksistä). Ei siis ollut kovin todennäköistä, että kaksi jarruttavaa vaunua olisi osunut peräkkäin tai vastakkain — kunnes näin sitten lopulta kuitenkin tapahtui :)

Tarkasta tiedosta ei ole mitään haittaa. Sen löytäminen vaan ei aina ole mahdollista etenkään valokuvien muodossa. Taulukko- tai tekstimuotoisesta tiedosta tosin voi saada tukea olettamuksille. Joskus on tyydyttävä siihen niukkuuteen, jota on tarjolla ja yritettävä päätellä loput, mikäli tavoitteena on muodostaa edes jonkinlainen kuva asiasta. Epävarmuuksia toki jää, mutta ehkä tulevat polvet ja uudet arkistolöydökset vahvistavat, kumoavat tai korjaavat jo tehtyjä olettamuksia.

Rautatiehallinnnossa viisi vuotta näyttää olevan jonkinlainen "perusaikayksikkö". Esimerkiksi ministeriön antaman päätöksen kulku rautatiehallituksen kautta koneosastolle saattoi kestää kolme vuotta. Tästä on vielä matkaa siihen ennen kuin vaunukorjaamot ja konepajat pääsevät toteuttamaan tehtyä päätöstä. Sitä paitsi muutokset näyttävät toteutuvan liikkuvaan kalustoon lähinnä luonnollisen korjauskierron puitteissa. Radanvarren tarkkailijalle päätösten vaikutus näkyy siis melkoisella viiveellä.

Vaunua on kommentoitu jo liki 3 vuotta sitten kuvassa http://vaunut.org/kuva/135551
Olen sitä näköjään itsekin tuolloin kommentoinut.