Resiina-keskustelu

Masala - Handelslagels magasin. VR:n rautatiealueelle tulleita tai sen tuntumassa olleita kapearaiteisia ratoja on ollut satoja, osa laajoja rataverkkoja, osa vain pieniä työntöradan pätkiä. Tämän vuoden 1961 kartan mukaan yksi tällainen pieni on ollut Masalassa.

Mahtoiko raide säilyä kaksoisraiteen aiheuttamista ratapihan muutoksista. Sähköistyksen aikaan sitä ei mielestäni enää ollut, tai en osannut katsoa.

Kartan koon takia laitan ratapihan etelä- ja pohjoispään raidekaaviot kommentiksi.

Masalan ratapihan etelä- ja pohjoispää 1961.

Mielenkiintoista! Oletko törmännyt Kilon aseman seudulla sijainneisiin kapearaiteisiin? Turvepehku Oy:n rata tunnetaan hyvin, mutta Kilon aseman seudulla sijaitsi aikoinaan peräti kolme erilaista kapearaidejärjestelmää. Yksi niistä oli veljekset Lillquistin sahalta Kilon rautatieasemalle johtanut 600 millinen työntövaunurata. Itse sahan alueella rataverkko sijaitsi loppuun asti 1980-luvulle, mutta sahan ja rautatieaseman välinen yhteys saattoi katketa jo 1940-luvulla — ilmeisesti se oli aktiivikäytössä 1930-luvun lopussa.

Olen jossain yhteydessä törmännyt Veljekset Lillquistin ja VR:n krjeenvaihtoon koskien lastauspaikkaa tms Kilossa. En muista oliko radasta puhetta. Se oli varmaan 2021 kuvaamissani papereissa eli koski ajankohtaa 1920-1945 (Velj. Lillquistin saha/puutyötehdas perustettiin 1931, joten saattoi liittyä firman haluun saada tavaran siirtokuormauspaikka). Mutta kun kuvaan enemmän kuin ehdin käsitellä, niin haku voi viedä aikaa.

Muu kiinnostava kohde Kilon ja Kauniaisten välillä oli Grankullan Saviteollisuus (tiilitehdas) Keran seisakkeen kohdalla radan pohjoispuolella. Tehdasrakennuksen ja savennostoalueen väli on sellainen, johon hyvin sopisi savenkuljetusrata, mutta toistaiseksi radan olemassaolo on veikkailun tasolla.

Espoon aseman eteläpuolella oli suurehko Lindholms Såg Ab (Lindholmin saha, perustettu 1919), jolla oli varsin laaja kapearaideverkko. Siitä on useita kaavapiirroksia ainakin vielä 1960-luvun alkupuolelta.

Grankullan Saviteollisuus Oy / Kera Oy:n toiminnasta on valmistunut vuonna 2016 pro gradu -tutkielma. Se tosin keskittyy taiteilijoiden työhön yrityksessä, joka tuotti keramiikkaa. Tutkielman alussa käsitellään punasaven tuotantoa. Tässä yhteydessä mainitaan, että savea nostettiin lapiolla ja kuljetettiin hevoskärryllä.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/161577/Vanhanen_Anne_Pro%20gradu_2016.pdf?sequence=2&isAllowed=y

1970-luvulla tuli muiden kavereiden kanssa mellastettua alueella. Vanhasta savenottomontusta oli muodostunut lampi, joissa oli ruutanoita. Rohkeimmat rakensivat lauttoja, joilla seilasivat savisessa lammikossa — itse en uskaltanut astua lautalle. En koskaan havainnut jäänteitä kiskotuksesta alueella.

Kiitos linkistä ja tiedoista. Nyt on kyllä vahva näyttö siihen suuntaan, että Grankullan Saviteollisuudella ei ole ollut ainakaan savenkuljetusrataa.