Resiina-keskustelu

"Väylävirasto kieltää turvallisuussyistä liikennöinnin Seinäjoen ja Kaskisten välisellä ns. Suupohjan radalla Kyrönjoen ratasillan kriittisen huonon kunnon takia. Sillan kunto ei enää mahdollista turvallista liikennöintiä radalla. Seinäjoen ja Närpiönjoen ratasilloissa on merkittäviä kantavuuspuutteita ja erittäin nopeasti heikkenevä kunto. Kielto astuu voimaan 14.9.2024.

Näille silloille 9.9.2024 tehdyssä tarkastuksessa Kyrönjoen sillan kunto osoittautui niin huonoksi, että silta on suljettava liikenteeltä. Silta on kauttaaltaan ruostunut ja sen kantavissa rakenneosissa raiteiden alapuolella on erittäin vakavaa syöpymäkorroosiota, joka on vähentänyt terästen ainesvahvuutta. Siltaa ei ole mahdollista korjata, vaan tilalle tulisi rakentaa uusi silta."

https://vayla.fi/-/vaylavirasto-kieltaa-liikenteen-seinajoki-kaskinen-rataosalla-turvallisuussyista-siltojen-kunto-erittain-huono

Tälläisen uutispommin päätti Väylävirasto pudottaa tänään. Kuinkahan käy koko Suupohjan radalle?

Todella yllättävä uutinen Seinäjoen uuden raakapuuterminaalin valmistumisen jälkeen tai sitten ei. Varmaan muutama muukin rataosuus pyyhitään kartalta lähivuosina ja korjausvelkaa on hyvä kasvattaa säästösyihin vetoamalla.

https://yle.fi/a/74-20108976 Haapamäen rata taitaa olla seuraavana listalla.

Jännästi se silta nyt sitten yks kaks saavuttaa kriittisen rajan, kun rahoitusta luvattiin.
Olisi varmaan virastolle ollut nyt uskottavampaa, mikäli se ei olisi menneinä vuosina antanut kannanottoa "yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomana" mm.

-esitelemällä peruskorjauskustannusarvion sisältäen sähköistyksen
-Painottaen miten paljon verotuloja menetetään polttoaineveron muodossa, mikäli rautatiekuljetuksia ei siirretä kumipyörille

Toivotaan, että Orpo ja Ranne lyövät nyt kiireellisellä aikataululla massit pöytään ja loppuu tämä erään viraston "viimeinen taisto" moneksi vuodeksi.

Haapamäen radalla kuitenkin henkilöliikennettäkin. Ja nykyisinkin on rahteja Seinäjoki-Äänekoski mitkä ajellaan Tampereen kautta vaikka Haapamäenkin kautta voitaisiin..

Jos joku rata menisi sulkuun niin epäilin jotain Lahti-Loviisaa, jolla rahtia näkynyt viime aikoina vielä vähemmän kuin Suupohjan radalla. Ja taitaako sielläkin radan rakenne olla vanhaa..

Mitä ystävämme Nato tästä tuumailee?

Ennen näitä tuumailuja kysyttiin päämajasta"Hauptquartier"!

Sillan vieressä menee betoninen maantiesilta. Voisiko väliaikaisratkaisuna, kunnes uusi rautatiesilta saadaan rakennettua,  vetää  kiskot maantiesillalle?

Miksei muuten, sijaintihan on loistava. Pelkään pahoin että maantiesillan suunnittelumääreet ovat huomattavassa määrin "pienemmät" kuin rautatiesillalla. Ikäerosta huolimatta!

Onko siellä vastaavaa lastausramppia, joiden rakentamiseksi on EU:n sotilaallisen liikkuvuuden rahoista pistetty rahaa Poriin ja Raumalle?

Kaskisiin pääsee edelleen kumipyörillä. Sodassakin kumipyöräkuljetusten joustavuus on suuri plussa. Rautatiet saat katkaistua vaikkapa Kyrönjoen sillan räjäyttämällä.

Suomessa kuljetusmatkat rintamalle ovat satoja kilometrejä, ei tuhansia halki mantereen.

Se, ja kuinka äärettömän helppo juna on niin haluttaessa motittaa. Sotilasjuna on vähän kuin Abloy-lukko, joka pysäyttää kyllä rehellisen varkaan. Vaikka toki muutoin rautatiet on tehokas kuljetusmuoto, Teuvan ja Kaskistenkin rauhanajan liikenteen osalta. Mutta Suupohjan radan viimeiset sinetit olivat pelättävissä, kun Seinäjoen puutavaraterminaalia ruvettiin rakentamaan. Alueellinen puutavaraliikenne kun on nollasummapeliä.

Hmm, mistä uusi silta, olisiko jossain kelvollinen "vähän" käytetty.

Kuopion Suosaressa näkyy edelleen olevan vanhat kallansillat, olisikohan miten lähelle sopivan mittaisia. Jos olisi lähelle sopiva niin tuollaisen varmaan voisi kunnostaa irrallaan ja kuljettaa paikalleen.

https://www.google.com/maps/@62.9431393,27.6714025,90m/data=!3m1!1e3?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI0MDkwOS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D

Eihän ne olekaan kuin vuodesta 1965 lähtien olleet noilla sijoillaan. Ja valmistumisvuodet ovat ~1901.

Eikös Kallan siltojen vaihdosta löydy kirjoitus Valtionrautatiet 1912 - 1937 osasta II?
Näin ainakin muistelen.

Jos nuo sillat ovat vuodelta.1901, niin ne on.suunniteltu pienemmille kuormituksille kuin Kaskisten radan sillat.

Nekin on lahjoitettu Kuopion kaupungille silloin 1965, joka unhoitti ne saarelle.

Kymmenisen vuotta sitten Kallansiltojen uudistustyön aikana kaupunki löysi ne uudelleen ja antoi silloiselle Liikennevirastolle ukaasin siltojen hävittämisestä määräaikaan mennessä. Livissä kaivoivat Rautatiehallituksen aikaiset arkistot esiin ja osoittivat niiden olevan kaupungin omaisuutta. Siihen loppui kaupungin kiireet. Joutavat varmaankin olemaan saaressa seuraavat sata vuotta.

Viimeisen Kaskisista lähteneen junan veturit olivat 2638 ja 2601

Eräs aikakausi, päättyy kepeät mullat kummullesi.

Ylihärmässä on yksi, viimeiset +30 vuotta vähällä käytöllä ollut...

https://www.komiat.fi/uutiset/vapaaehtoisten-kolmikko-kunnosti-laiturin-sillan-ihan-yhteisen-hyv%C3%A4n-takia

Miksi jo aiemmin painoraoitetulla.sillalla nuo korvattaisiin?
Kyseinen silta on alunperin Porin radan Pahakosken sillan jänne. On siis suunniteltu Suupohjan radan siltoja pienemmille kuormituksille.

Voihan vaunuja kuormata kevyemmin siihen asti kunnes saadaan uusi kestävä silta.

Ennen kuin jatketaan yhtään pohdintoja.nyt keskusteluissa mainittujen siltojen käyttökelpoisuudesta Suupohjan radan siltojen korvaajina olisi syytä todellakin paneutua kyseisten siltojen sallittuihin kuormituksiin ja myös ulottumaan koskeviin tietoihin.Ja
Niihin perehtymisen voisi.aloittaa aikataulukirjan A-osasta tai Junaturvallisuussääntöön liittyvistä teknisistä.määräyksistä (JTT) niiden siltoja.koskevista määräyksistä ja niiden perusteella pohtia myös tilannetta käytettävän vetokaluston suhteen.

Samalla voisi myös.tutkia, mitä KSRn Sunila -.Halla välin sillasta on.todettu.

Katsokaapa muuten pilan päiten VR 1937 -juhlateoksen osan II sivulla 279 olevaa kuvaa nro 200, josta ilmenee vuosina 1910, 1914 ja 1926 voimassa olleet kuormituskaavat.

Samalla voittekin opiskella mainitun teoksen sivuilla 278 - 280 olevat "Määräykset siltojen laskemisesta".

Minäpä keksin: muinaista Aku Ankka - lehteä soveltaakseni, kiinnitetäänpä jokaiseen Suupohjan radalla kulkevaan kalustoyksikköön (museojuniin myös!) miljoonia vetytäytteisiä ilmapalloja!

Eiköhän roikat kevene? Niin ja nythän voin vaatia innovatiivisuuden "Noopelia" itselleni...? (Täydestä syystä, heko heko!)

Samasta teoksesta löytyy myös Suupohjan radan rakentaniskertomus, johon kannattaa tutustua, kun radan sillat alkavat kiinnostamaan.

Siitä on hyvin pitkä aika, kun Närpiön- ja Kyrönjokien sillat on viimeksi maalattu. Närpiönjoen sillassa ei ole juuri lainkaan maalia jäljellä, ja Kyrönjoen tapauksessakin suuri osa sillasta on ruskean ruosteen peitossa. Liekö tällä jokin yhteys siihen, että siltojen rakenteet ovat siinä kunnossa missä ovat?

Kaskisten rata on ollut viime päivinä esillä YLEn sivuilla.
https://yle.fi/a/74-20115845?origin=rss kerrotaan radan sulkemisen vaikutuksista raakapuukuljetuksiin

https://yle.fi/a/74-20114486 otsikossa puhutaan 800 km.surkeista junaradoista, mutta artikkelissa keskitytään Kaskisten rataan ja ennen kaikkea Kyrönjoen siltaan Koskenkorvalla.

Tämä(kin) rataosan sulkeminen vain korostaa sitä surkeaa tilannetta, joka Suomessa on liikenneinfran kasvavan korjausvelan suhteen. Mikäli aidosti ollaan kiinnostuneita päästöjen vähentämisestä liikenteen suhteen, niin rautateihin olisi nykyään panostettava huomattavasti enemmän, kuin mitä on panostettu viimeisen 20 vuoden aikana.

Liikennettä halutaan siirtää kumipyörille joten rataosan sulkeminen on helpoin keino. Konsultit hehkuttavat Helsinki-Luulajaa Suomen tärkeimpänä rataosuutena joten rahaa ei yksinkertaisesti riitä joka pätkälle. Toki Luulajaan menijöitä on vuositasolla varmaan yhtä paljon kuin Kaskisten Silakkamarkkinoillekin. Raideleveyden kaventaminen ja henkilöliikenteen kilpailutuskin ovat helpompaa supistetulla rataverkolla. Ja autoliikenteen verotuskin on varmaan tuottavampaa...

On sitä raideliikennettä hyvä tukea ihan joka tapauksessa. Jos kumipyörille meinataan lisää vielä, niin meikäläisellä tulee olemaan käet täynnä työtä. Ai niin, Poliitikko X: "Kyllä me tuetaan raideliikennettä. Me hoidetaan tunnin juna!"

Juuri tuollaiset "läpeensä järjettömät tunnin junat" takaavat tulevaisuudessakin sen, kuinka korjausvelka ja mahdollisesti jopa liikenteen supistumiset uhkaavat koko maan rataverkkoa tulevaisuudessa. Raideleveyden kaventamiseen uskon yhtä vähän, kuin joulupukkiin. Kivan kuuloinen satu tai unelma, mutta persaukiselle Suomelle täyttä utopiaa, nykyisessä taloustilanteessa. Toki tuota 1435 millistä rakennetaan, mutta vain Tampereella. Ja jopa sitäkin joudutaan supistamaan , kun valtion rahoitus yskii.

"Suomi on konkurssikypsä" Björn Wahlroos muutama kuukausi sitten!

Infrasta puhuttaessa en osaa olla ainakaan täysin samaa mieltä tämän viestin kanssa. Uskoisin infran kunnossapitoon löytyvän huomattavasti helpommin rahoitusta, jos infralle olisi tarvetta. Tilanne kuitenkin näyttäisi siltä, että Suomen rataverkosto palvelee nykyisellään oleellsesti ainoastaan matkustajia ja metsäteollisuutta. Otsikon mukaiselta rataosuudeltakin puuttuu kokonaan matkustajat, jolloin minun on hieman vaikea nähdä rataosuuden kunnostamista muuna kuin subventiona metsäteollisuudelle, joka toisaalta omalta osaltaan vielä edistää luontokatoa Suomessa.

Muutenkin tietenkin voisi olla, eikä varmaan mikään estäisikään hyödyntämästä otsikon rataosuutta esimerkiksi tomaattien ja kurkkujen kuljettamiseksi pk-seudulle. Varmasti muutakin kuljetettavaa tämänkin rataosuuden vaikutuspiiristä löytyisi, muusta rataverkosta toki puhumattakaan.

Eli itse näkisin, että ennen infraan kohdistuvia panostuksia olisi syytä varmistaa liikennöinnin kilpailukyky esimerksi kilpailuympäristön parantamisen avulla. Varmasti muutkin toimenpiteet mukaan lukien pienimuotoinen subventio infraan ja/tai liikennöintiin voisi parantaa rautatieliikenteen kilpailukykyä oleellisesti.

Kaskisten radan tavarajunien soundi jatkuu esim. Lauri Tähkän & Elonkerjuun Pitkillä pelloilla

Näin julistaa lähes jumalallisella viisaudellaan Buntan poika Nalle.

Se vaan, että ihmisestä EI MISSÄÄN tapauksessa ole jumalaksi. "Syntinen saatana kurja" ei yksinkertaisesti täytä reunaehtoja, vaikka kuinka ihminen itse luulisi sitä rahallaan voivansa ostaa!

Sen verran kovia ne ehdot ovat.

Muuten: mistä alkaen valtiot ovat saaneet luvan mennä pankrottiin?

Minä vaan kysyn.

Argentiina oli maksukyvytön 2001 ja julistautui konkurssiin 2002. En tiedä tarvitsiko heidän kysyä lupaa joltain muulta maalta.

Siinäpä se valtiollinen konkurssi? Mutta tuo velan maksu uskoisin että pieneltä velalliselta vaikka Suomi peritään velat korkoineen viimeistä Centtiä myöden! Yritäs meennä perimään vaikka Setä Samulin velkoja!Synkkää realismia!

Onko meillä edessä Argentiinan tie?

Etenkin kun setä Samuli on Kiinalle velkaa muniaan myöten!

Eipä tuo ole ainoa silta, joka on tänä syksynä suljettu: vaurioiden vuoksi https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ca6c918a-238d-40ab-926c-4f90c0a78ae8
Eli Jyväskylässä on  Säynätsalon ja Lehtisaaren yhdistävä Louhunsalmen silta on vaurioitunut ja suljettu lii8kenteeltä.