Resiina-keskustelu

Rata sijaittsi asemarakennuksen länsisiivessä   https://areena.yle.fi/1-50159726  

Keitäs rautatieharrastajia filmissä nähdään? Lopussa ainakin Kauko Kuosma vasaroi.

Ainakin Arho Hallakorpi tekee juotosta.Oli Aikanaan ensimmäinen PRKssa tapaamani jäsen,yksi kerhon perustajajäsenistä!!Filmi on tehty sen sijaitessa aseman länsisiivessä ennen muuttoa aseman päärakennuksen kellariin! Niinkuin filmissä näkyy oli Kauko Kuosmalla myös suuri mieltymys ranskalaiseen kalustoon mikä johtunee hänen musiikinopinnoistaan aikanaan Ranskassa, kuvassa näkyy myös hänen rakentamansa Tv1 veturi ,joka yhä on tallennettuna PRKn kokoelmissa!Kuriositeettina mainittakoon että Kuosman rakentama toimintakuntoinen Hr1 Ukkopekka HO malli tuhoutui täydellisesti tulipalossa elokuvan"Pikajuna Pohjoiseen "kuvauksien loppukohtauksessa. Tästä Kauko usein puhui ja harmitteli sitä että veturin täydellistä tuhoa ei estetty vaikka toisin oli sovittu!

Erinomaisen mielenkiintoista PRK historiassa on se kun itse pääjohtaja Eino Saarinen tuli vierailemaan vuosinäyttelyymme 90-luvulla pariinkin kertaan ,keskutelin hänen kanssaan ja hän oli erityisen innostunut harrastuksesttamme!(Junat Lehti) Tämän surauksena PRK sai hänen lupauksensa järjestää pienoisjunanäyttely VRn tiloissa(ilman kustannuksia) joka vuosi!Itse sain lahjaksi VR vapaalipun(jossa on Pendolinon kuva) joka paikkaan Suomessa pääjohtajien nimikirjoituksella ja se on minulla tallessa!Lisäksi annoin hänelle levyni. Seurauksena kutsu Einon läksiäisiin,jolloin annoin hänelle pienen maalaamani vesivärimaalauksen jonka teemana oli HV4 Porvoon Radalla!Pääjohtaja sanoi minulle tämän olleen hienoin lahja tuosta tilaisuudesta!Voi vain arvata mitä nuo sanat tekivät pienoisrautatieharrastajan sielussa! On mahtavia muistoja tuosta ajasta jotka ei ehkä koskaan palaa? Mutta täytyy PRKn antaa arvoa omalle menneisyydelleen, kaikki muuttui kun VR yhtiöitettiin!Mutta ehkä vielä joskus.Alan vanhimpana kerhona on hyvä tuoda esiin historiallisia seikkoja kerhon historiasta jota nuorempi sukupolvi ei voi tietää!

Pienoisrautatiekerho ry lahjoitti kultaisen resiinan Ho-mallin VR-125 v. juhlajunassa  vuonna 1987 tuolloiselle  VR pääjohtaja Herbert Römerille. Juna oli kulussa välillä Hki-Hämeenlinna päivämäärällä 8.5.1987.
Legendaarinen kerhomme , joka on meidän omassa maassamme tehnyt pienoisrautatien historiaa!Täytyy olla kiitollinen kaikille osallistujille etenkin niille jotka eivät enää ole kanssamme!

Römer lahjoitti mallin rautatiemuseolle. Resiinasta teetettiin myös rakennussarja — materiaaline pronssi. Pronssisarjasta koottu resiina näkyy oheisissä kuvissa.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/921/9NFUcb.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/922/Rzsg4C.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/LnSeTz.jpg)

Pienoisrautatiet on melko pieni harraste Suomessa. Yksi syy on varmasti melko harva rataverkko mutta harrastajatkaan eivät erityisen innokkaasti ole mainostamassa harrastusta. Nykyisin ei enää vitsailla sähköjunasta (leikitkö vielä sähkäjunilla) ymmärrettävästä syystä. Enemmän julkisuutta sekä pienoisrautatiet sekä museoyhdistykset.

(Suomalaisaiheiset) pienoisrautatiet, rautatiehistoria ja museorautatieharrastus ovat kaikki marginaalisia harrastuksia Suomessa lähes mihin tahansa muuhun Euroopan maahan verrattuna. Tässä mielessä Suomi on Euroopan banaanitasavalta.

Harrastuksen osa-alueita voi suhteuttaa vaikka maan väkilukuun. Monesti verrokkina käytetään Norjaa, jonka väkiluku on tällä hetkellä likimain sama kuin Suomen ja yhteiskunnalliset olotkin ovat pohjoismaiset.

Kuinka monta toimivaa museorautatietietä Norjassa on väkimäärää kohti, entä kuinka monta rautatieaiheista museota ja kuinka paljon Norjassa käytetään vuosittain rahaa rautatiemuseotoimintaan? Kuinka monta pienoisrautatiekerhoa Norjasa on? Kuinka laajaa on kansallisiin aiheisiin keskittyvä pienoisrautatieteollisuus? Kuinka laajaa on rautatiehistoriaa käsittelevä julkaisutoiminta — kirjallisuus ja lehdistö? Jos pelkästään väkilukua käytettäisiin mittarina, niin harratuksen osa-alueiden Suomessa pitäisi olla samalla tasolla kuin Norjassa.

Norja tosin on rikas maa. Norjan BKT asukasta kohti on noin 92 000 dollaria ja Suomen noin 56 000 dollaria. Se on kokonaan toinen juttu, selittääkö kansallisvarallisuus rautatieharrastuksen ja sen eri osa-alueiden eroja. Ehkä osittain ja silloin, kun puhutaan investointikyvystä, mutta läheskään kaikki rautatieharrastukseen liittyvä toiminta ei ole riippuvaista rahasta — tai sen puutteesta.

Jos BKT olisi vertailun pohja, niin vertailtavuutta parantaa se, että puolitetaan kaikki mitä rautatieharrastus on Norjassa on tuottanut. Tosin Suomi ei silloinkaan pääse samalle tasolle norjalaisten kanssa  ;)