Resiina-keskustelu

Resiina-lehdessä 1/2025 sanottiin että ensimmäinen Sm7 tulisi tänä keväänä. Ei ole paljoa näkynyt. Milloin nämä sitten tulevat?

Ellei aikataulu ole muuttunut niin oletettavasti seuraavan reilun kuukauden sisällä.

https://www.vr.fi/junat/pendolino-plus

https://juliadata.fi/train?s=11637&d=16.5.2025 Saattaisiko tämä olla Sm7:n hakujuna? Siirrolle Ilmalaan ei ole vielä aikataulua, mutta mielestäni tässä on potentiaalia. Ja Marko hyvä, Sm7 ei ole Pendolino Plus.

Muistan jossakin Facebookin perukoilla ainakin nähneeni jonkun Sm7:n valmiina tehtaalla. Siitä on jotain kuukausi pari, joten oletettavasti jossain lähiaikoina luulisi Suomeen saapuvan.

Nykyajan päivityksissä menen näköjään sekaisin, alkaa olla jo liikaa eri ässämmiä meikäläiselle. Hyvä korjaus. :)

Nämäkin olisi pitänyt tilata akkuflirtteinä niin olisivat toimineet myös Haapamäelle.

Akkuflirtit tulevat kyllä tarpeeseen, kun kaikki radat eivät vielä ole sähköistetty, ja vankat ikääntyy. Miksiköhän muuten vankoissa ei ole kyljessä varoitusmerkkiä "helposti syttyvä"

Turvallisuuteen olisi vankoissa VR varustautunut silloin

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000011208401.html
Lieneeköhän tässä Sm7:n ensimmäinen vaunu livenä?

Ei ole vaan SJ:n X40-junan päätyvaunu.

Mitäköhän tuo Suomessa mahtoi tehdä?

Kuinkahan nämä akkuflirtit toimisivat sitten, kun tulee se talvi ja -30 pakkasta? Olisi toki "kätevää", että (vedän nyt hatusta) 500km rangesta sulaa 100-200km pois. Jari varmasti sähköautoilijana tietää, mitä pakkanen tekee auton kantamalle. Vaikka jari noita akkujunia mainostaa, niin sillle on ihan syynsä, ettei VR investoi sellaisiin. Ovat varmasti hyvä vaihtoehto sellaisessa maassa, jossa talvi on vähintään outo käsite.

Esim akkujen lämmityksellä niiden suorituskykyä voidaan selkeästi parantaa.
VR muuten on todennäköisesti hankkimassa akkukäyttöisiä vaihtovetureita, joita voidaan ladata suoraan ajolangasta.

VR Fleetcarella on sopimus X40-junien kunnostuksesta. VR:n toimipaikoista Oulu / Pieksämäki käytännössä hoitaa kunnostuksen.

Ensimmäisissä konversioautoissa (eCorolla) oli akkujen eristys ja lämmitys joten akuilla oli aina kesä. Nyt autotehtaat ovat ottaneet käyttöön lämmityksen latausasemalle navigoidessa mutta eivät ole lähteneet eristykseen. Myös muut komponentit kuten tutka edessä menee tukkoon loskatalvina mutta autotehtaat eivät ole kehittäneet autoja arktiselle alueelle. Ja suola/hiekka eli natrium akkujen tulo helpottaa talvea joskin nykyiselläkin on pärjännyt 24 asteen pakkasissa. Oman auton matkaennuste oli tällöin 105 km joka pitkillä matkoilla vaatii tiiviimin käyntejä pikalatausasemalla. 

Junissa on taas paljon enemmän tilaa eristää akku ja hoitaa akun lämmitys jolloin talviongelmaa ei ole.  Pikalatausta on helppo suorittaa Suomessa ajolangasta kun jännitettä on 25 kV ja saarekkeita voidaan rakentaa välipisteisiin mutta koko linjaa ei tarvitse sähköistää. Näin on menetelty myös Saksassa.

Minä vaan kysyisin, että jos ajolangasta akkujen latausvirtaa otettaisiin, niin mitä virkaa akuilla sitten enää on?

Kun kerran on valmis linja: ajolanka-virroitin-pääkatkaisija-päämuuntaja-ratamoottorit...?

Herra Esa,

Eiköhän Haapamäen tyyppisellä asemalla akkukäyttöisten junien lataamiseen riittäisi pieni pätkä ajolankaa, jonka alle akkujuna menisi ladattavaksi. Pitkälti siis samaan tyyliin kuin millä akkubusseja ladataan niiden päätepysäkeillä.

kyllä ei tarvitse kuin 10 metriä ajolankaa ja muuntajat. Koko Haapamäen kolmion sähköistys olisi väylän mukaan 153 miljoonaa.

Mahtaisiko akku auttaa kun siirrytään sähköistämättömälle rataosalle?

Ainakin etelässä alkaa sähköistämättömät pätkät olemaan sen verran lyhyitä, että akkukalustolla pärjäisi jo hyvin.

Tälläisen löysin Stadlerin sivuilta "Sähköistämättömiin ja osittain sähköistettyihin osiin suunniteltu FLIRT Akku on erityisen monipuolinen. Akkuja voidaan ladata niin junan matkan aikana, jossa on yhteys ajojohtimeen, sekä sähköistetyillä pääteasemilla. Jarrutusenergia syötetään myös takaisin akkuihin. Näin junaa voidaan käyttää tehokkaasti ja energiaa säästävällä tavalla. Litiumioniakuilla varustettu juna liikennöi Pfalzin verkossa ja koostuu kahdesta vaunusta, joissa on erikoispitkät korit. Täysin ilmastoitu Deutsche Bahn FLIRT Akku tarjoaa valoisat matkustamot, joissa on matkustajien WLAN-järjestelmä, sekä runsaasti mitoitettuja monikäyttöalueita. Tilaa on yhteensä 325 matkustajalle, joista 172 istuu matkustajaa."

eli ohjaaja näkee korkeintaan status näytöllä mistä virta otetaan ja tämä auttaisi myös Espanjan tautiin eli sähkön loppumiseen.

https://www.stadlerrail.com/en/solutions/references/flirt-akku-db--regio-pfalznetz

Kyseisen ratkaisun kustannukseksi on Traficomin kiskobussiselvityksen sivulla 13 arvioitu 7 miljoonaa euroa: https://traficom.fi/sites/default/files/media/file/Kiskobussiliikenne_tausta-aineisto_2024.pdf

Tuosta kirjoituksesta paistaa läpi Suomen erikoislaatuinen talvi ja akkutietämättömyys. Ei talvi akkujunassakaan ole ongelma jota ei pystytä ratkaisemaan jos on halua.

Vanha kunnon kunnonvanha toimiva konsti taajamajuniin olisi: Dv12+2Ein+EFit. Tai jos on pakko olla morednimpaa niin Dr19+Expt+(jotain vastaavaa). Tai jotain muuta toimivaa dieselkalustoa.

Ja mitä hienompia akkuja kehitetään, sitä harvinaisempia ja kalliita aineita tarvitaan ja se heiluttaa koko maailman tilannetta. Tämä Trumpkin haluaa vastineeksi sotilasavusta Ukrainan mineraaleja. Muut maat antavat apua yleensä ilman vastiketta.
Ei täällä politiikkaa pitäisi puhua mutta... Ei se sähkö mikään puhdas ja kaiken voittava ole.

No ei ainakaan juniin tarvita mitään hienoimpia mahdollisia akkuja. Akkumateriaalit ja niiden kierrätettävyys kehittyvät jatkuvasti ja siihen on pakottavia syitä.

Akkumineraalit ovat muutoksessa: Maailman suurin akkujen valmista CATL ilmotti että Natrium akut ,joissa pääaineet ovat pöytäsuola NaCl ja hiekka Sio2 ovat tulossa markkinoille. Ei tarvita enää likaisia mineraaleja.

Tuo  että bussiliikenne maksaa 7 miljoonaa on siis tämän päivän hintatasolla. 10 vuoden päästä voi olla toisin, diesel voi maksaa enemmän ja biodiselin saatavuus voi olla niin heikkoa että nykyisillä kustannusrakenteilla bussia ei kannata ajaa. Bussiliikenne on kanssa niin rajusti kilpailtua että yrittäjät suostuvat ajamaan mitä tahansa keikkaa  että toiminta ylipäänsä pysyisi pystyssä. Myös yrittjät eli kuljettajat maaseudulla alkavat olla seniori-ikäluokkaa. Myös aluekohteisesti voi olla suurta eroa.

Mitä akkujuniin tulee niin niitä kannattaa tilata enemmän kuin vähimmäismäärä, että saataisiin suuruusalennusta,  ja todellakin sähkökatkojen kohdalla niillä voi ajaa muitakin junavuoroja. Akkujunia kannattaisi siis kierrättää vuoroissa joita muuten ajaisi täyssähköjuna.

No nyt näyttäisi aikataulun tuleen. Onpa kauheaan aikaan https://juliadata.fi/train?s=10301&d=16.5.2025 https://juliadata.fi/train?s=10302&d=17.5.2025

Onneksi on kuitenkin lauantain vastaisena yönä niin ei haittaa viikonloppua vasten.

Kuka lähtee kaveriksi? Yksin en pe-la yönä en lähde Espoon keskukseen, syynä katujengit ja sun muu roskasakki.

Minä olen menossa Espoon asemalle katsomaan tätä.

Voisi kuvitella että näiden akkujunien akunvaihdot olisivat suhteessa edullisempia kuin akkuautojen?

Mitkä akun vaihdot ?

Hiljan oli Porsche E-auton akunvaihdosta juttua mediassa hinta 57.000Euroa!

Muistuttaisin, että pidetään keskustelu aiheessa.

//Ylläpito