Resiina-keskustelu

Tutkaillessani Görlitzin (Lüders S:r) III lk vaunujen historiaa, totesin, etten tiedä minkä näköisiä vaunut alun perin olivat.

En ole löytänyt niitä koskevia alkuperäisiä piirustuksia - ja ennen kaikkea - en mitään, mikä kertoisi minkälaisia merkintöjä tuon ajan vaunuissa oli: oliko matkustajaluokka merkitty, miten ja mihin vaununnumero oli merkitty ja oliko minkäänlaista yhtiötunnusta, kun SJiF ei vielä ollut käytössä? Vaunuthan oli rakennettu Pietarin-Riihimäen rautatierakennukselle.  

Laadin tekoälyllä vaunun kuvan sen mukaan mitä toistaiseksi tiedän ja/tai oletan. Mutta kun tekoäly on mitä on, se teki pyytämättä omia päätelmiään: Vaunu on liian lyhyt, sen ruuvikytkimen paikkeilla on ylimääräistä tavaraa ja vaunun alla on kummallisia tankoja.
Lisäksi vielä on opettamatta sille oikeanlaiset sarviraudat, akselipoksit ja jouset. Ja päädyn poikittaisten kaiteiden opettaminen on toistaiseksi epäonnistunut.

Kuva esittää uutta vaunua. Sen numero kuuluu alkuperäiseen numerosarjaan 75-79. Väritys on speksien mukainen: ruskea vaununkori, tummanruskea aluskehys ja mustat muut rautaosat. Mutta pitäisikö katolla olla jotakin, ehkä imureita? Ja pitäisikö vaununkorin olla alareunastaan kapeneva vai suora kuten kuvassa? Ym.

Kuinka kauan noita vaunuja käytettiin? Käytettiinkö niitä pelkästään Pietarin radan rakennusvaiheessa, vai myös myöhemmin kaupallisessa liikentessä?

Vaunut tilattiin normaaliliikennettä varten Pietarin - Riihimäen rautatielle. Mutta koska tilausvaiheessa ei moista rautatietä vielä ollut olemassakaan, tilaajana oli Pietarin - Riihimäen rautatierakenus. Semmoinen oli normaalimenettely vastedeskin aina uusille rautateille liikkuvaa kalustoa tilattaessa.

Muuten: Laajensin alkuperäistä ihmettelyäni koskemaan myös SJiF-aikaa. Siltäkään ajalta ei liiemälti ole löytynyt merkintäohjeita. Tuo Pietarin - Riihimäen rautatien aika ennen SJiF-aikaahan ei edes ole kovinkaan pitkä.  

Sekavuus — ja ohjeiden puuttuminen — ulottuu S.V.R.-ajalle aina(kin) 1910-luvun loppuun saakka. Tämä koskee erityisesti henkilöliikenteen vaunuja. Varjostamalla maalatut tekstit olivat yleisiä, mutta niitä ei ollut kaikissa vaunuissa. Käytäntö oli epäyhtenäinen tai jos sääntöjä oli, ne eivät ole tiedossani.

Varjostamalla maalattuja tekstejä oli vielä ensimmäisissä E(i)-sarjan vaunuissa, joissa oli uusi korimalli ja poppelista tai haapalaudasta rakennettu kori — samoin lanterniinikattoisissa telivaunuissa. Millä väreillä varjostukset oli maalattu? Museon kokoelmiin kuuluva C-sarjan vaunu lienee yksi harvoista lähteistä. Vaunu on saneerattu 1960-luvun alussa, mutta kukaan ei tunnu tietävän, millä perusteella ja mitä lähteitä käyttämällä tekstit on maalattu. Dokumentoitiinko vaunu saneerauksen yhteydessä?

Kaikissa vaunuissa ei ollut varjostuksia, mutta kuvien perusteella tekstien väri ei ollut myöskään valkoinen. Pyrittiinkö maalauksella jäljittelemään messinkiä tai peräti kultaa? Otettiinko maalauksissa mallia muiden maiden rautatieyhtiöiden käytännöistä. Aika monessa maassa on onnistuttu selvittämään tekstien väritykset ja maalareiden käyttämät menetelmät ja materiaalit.

Kirjalliset dokumentit aiheesta ovat vähissä. Saas nähdä löytyykö Kansallisarkistosta koskaan mitään :)

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/nFT4XM.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/922/4NGlpY.jpg)

Pietarin - Riihimäen rautatierakennuksen matkustajavaunujen v. 1869 speksien mukaan vaunun numero ja luokka merkittiin keltaisella metallilla.
Piirustuksen mukaan luokka merkittiin esim. muodossa 'II. Klass.'.
Nämä tiedot tosin koskevat vain I ja II luokkaa. III luokan speksejä en ole löytänyt. Ehkäpä III luokassa merkinnät vain maalattiin?

Kuvassa näiden tietojen mukainen hahmotelma. Jätin yhtiötunnuksen pois, ja lisäsin vaununnumeron myös aluskehykseen joidenkin vanhojen kuvien mallin mukaan.

Tekoäky on tapansa mukaan möhlinyt mm. päätysillan kaiteiden ja pyöräkertojen sijoittelun kanssa. Se on myös omin luvin muuttanut vaunun lautavuoratuksi, vaikka se oikeasti oli peltivuorattu.

Löysinpä sittenkin Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksen vaunuspesifikaation, jossa myös kolmas luokka on kuvattu. Se on päiväämätön ja todennäköisesti varsin varhainen.
Sen mukaan kirjoitukset ja numerot merkittiin kultaisella värillä.
Siinä viitataan lukuisiin piirustuksiin, joita minulla ei kuitenkaan ole. Ehkä niistä kävisi ilmi millaisia merkinnät olivat ja miten ne sijoittuivat.

Sain tekoälyn siistimään vaunukuvan likimain siedettäväksi, ja hahmottelin siitä SJiF:n aikaisen asettelun. Puhdasta arvailua toki. Valitettavasti unohdin pisteen yhtiötunnuksen perästä.

Tuo löytämäni varhainen spesifikaatio sisältää todellisen yllätyksen. Mutta siihen palaan huomenna, kun pääsen jatkamaan tekoälyn kanssa vääntämistä.

Jonkinlaisena yhteiskuntahistoriallisena faktana mainittakoon sekin, että suuriruhtinaskunta-Suomi oli vielä Pietarin radan rakentamisaikaan sangen vankasti sääty-yhteiskuntaa. Säätyjen keskinäisiä eroja vielä korostettiin erityisesti.

Sen mukaan en itse ihmettelisi vaunumerkintöjen kirjavuutta - kielimuurin ja/tai "ymmärrysmuurin" takia. Selvistä piirustuksista huolimatta? Jotakin silti saatiin aikaan.

Verstaiden johtoportaat olivat pääasiassa ruotsinkielisiä ja duunarit sitten suomenkielisiä. Tosin rautatien omia konepajoja oli tuohon aikaan täydessä toiminnassa vain yksi, siis Helsingin konepaja.

Mielenkiintoisia pohdiskeluja, muuten.

Löytämäni vanha käsinkirjoitettu Pietarin - Riihimäen rautatien vaunuspesifikaatio tuotti yllätyksen: Sen mukaan vaunujen kirjoitukset, vaakuna ja numerot tuli luoda kultamaalilla.

Oliko siis alun perin ajatuksena varustaa vaunut Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunoilla samaan tapaan kuin Helsingin - Hämeenlinnan rautatien vaunut liki vuosikymmen aikaisemmin? Ja oliko tarkoitus, että vaakunaa kiertäisi rautatien nimi, niinkuin Helsingin - Hämeenlinnan rautatien vaunuissa? (Mistä muuten tiedetään, minkä näköinen vaakuna vaunuissa oli? Onko olemassa mallipiirros, vai perustuuko tulkinta vain kirjoituksiin?)

Ja toteutettiinko Pietarin - Riihimäen rautatien vaunuspesifikaatiota koskaan tällaisena? Oliko ensimmäisissä vaunuissa vaakuna? Valitettavasti aikalaiskirjoitukset eivät kuvaa vaunujen ulkonäköä.

Kun käytettävissä on vain spesifikaatioteksti ilman piirustuksia, hahmotelmista tulee mielikuvituksellisia, ja varmasti aivan vääränlaisia.

Mihin vaunuluetteloon perustuu päätelmä, että kyseinen Görlitzin valmistama kolmannen luokan vaunusarja olisi saanut numeroikseen 75-79? Görlitz valmisti vuonna 1870 vaunusarjan 70-77, mutta ne olivat toisen luokan vaunuja. Samana vuonna Görlitz valmisti kolmannen luokan vaunuja numeroilla 149-153. Görlitz valmisti myös ensimmäisen luokan vaunut 12 ja 13 samana vuonna. Vaunujen numerointi ja/tai luokka on toki saattanut muuttua, koska nämä tiedot perustuvat vuoden 1885 luettelointiin.

Sekavuutta tekstityksissä aiheuttaa osaltaan myös se, että alunperin vaunut hankittiin tiettyä rataosaa varten. Esimerkiksi Vaasan radan vaunuissa omistaja merkittiin alunperin WJ. Entä miten toimittiin muilla radoilla aikana ennen valtakunnallista omistajamerkintää?

Pietarin-Riihimäen-rautatien yhdistetyn ensimmäisen ja toisen luokan vaunuista on olemassa muutama piirustus, joissa on merkintöjä. Ohessa toinen niistä. Toisessa piirustuksessa luokat on merkitty I.Klass. ja II.Klass (vaunu 46-47->97-98->1877-1878). Muita merkintöjä ei ole. Näistä ei voi päätellä mitään täysin varmaa. Merkinnät saattavat olla tehtaan ehdotuksia.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/922/qYWW5T.jpg)

Tässä pari sivua vuoden 1879 vaunuluettelosta.

Kiitokset! Tämä on hyödyllinen tieto. Käyn kuvaamassa luettelon.

Vaunut rakennettiin vuonna 1869. Vuonna 1870 ne asetettin liikenteeseen.
Numerot perustuvat vuoden 1871 liikkuvan kaluston luetteloon.
Liittämästäsi piirustuksesta on eri versioita. Yhdessä '2dra KLASS.' on käsin korjattu muotoon 'II KLASS.',ja toisessa se on on 'II KLASS.' Ilmeisesti lopulta päädyttiin muotoon 'II KLASS.'   

OK. Numerot ja mahdollisesti luokkakin on muuttunut vuosien varrella?

Görlitzin vaunujen numerot muuttuivat moneen kertaan vuoteen 1906 mennessä. Mutta kun muiden luokkien vaunuja siirreltiin luokasta toiseen, III luokan vaunuja ei kumma kyllä siirretty. Vuonna 1905 niihin tehtiin merkittävä perusparannus, mutta niiden luokka ja numerot säilyivät enstisellään. 

Numerot olivat (ainakin) 75-79, 149-153, 511-515, 611-615

Vuoden 1926/27 "Mustassa kirjassa" on E-luokassa muutaman vaunuyksilön sarja, jossa on vaunut 611, 612, 614 ja 615. Mikäli kyseessä on alkuperäinen vaunu 75-79, niin kuvalaattapiirustuksesta voi saada viitteitä vaunun ulkonäöstä — tosin 1920-luvun asussa.

Pass.vagnar-luettelossa E-sarja on sijoitettu numeroavaruuteen, joka alkaa numerosta 1801. Useiden vaunuyksilöiden kohdalla on käsinkirjoitettu muutos esim. 700- tai 600-sarjaan — ei kuitenkaan numeroita 611-615.

Arvoisat herrat muistanevat Pietarin suunnan radan rakentamisen aikoihin vallinneen sangen vaikeat katovuodet ja siitä johtuvan nälkäajan.

Kuriositeettina: maassamme lähes jumalolennon kaltaisena hehkutettu J.V. Snellman kielsi ostamasta viljaa ulkomailta, se kun olisi lisännyt Suomen ulkomaanvelkaa! Samaan syyhyn lienee pohjautunut Snellun antama jyrkkä kielto avata kruununmakasiineja ja pistää niissä ollut vilja yleiseen jakeluun.

Käytin tekoälykuvieni pohjana vuoden 1911 kuvaston kuvaa 195. Onko vuoden 1926/27 kuvaston kuva erilainen? Esim. yksityiskohtaisempi?


Vaunut E 611-615 ovat Pass. vagnar -kirjassa 600-sarjassa. Tuo E-vaunujen 1800-sarjan numerointi on minulle toistaiseksi arvoitus.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/924/mDvhy1.jpg)
Mustan kirjan piirros on sama — se ei tarjoa lisää yksityiskohtia.

Kun Pass.vagnar-luetteloa aikoinaan laadittiin, niin osa E-sarjasta näyttää olleen numeroavaruudessa 1801-2000. Luettelon kansilehden perusteella nämä olivat kolmiakselisia E-vaunuja. Ehkä kaksi- ja kolmiakseliset haluttiin erotella eri numeroavaruuteen. Luettelon ylälaidassa on painettu vuosiluku 1896. Tiedot vaunuista on ehkä kopioitu jostain vanhemmasta luettelosta. Pass.vagnar-kirjasta ne on kuitenkin yliviivattu (en tiedä milloin) ja osa niistä on korvattu 600- ja 700-sarjan numeroilla. Muutos saattaa johtua siitä, että vaunusta on poistettu kolmas akseli.

Vielä vuoden 26/27 Mustassa kirjassa osa E-sarjan vaunuista oli 1800-sarjassa — siis melko pitkään. Niistäkin numero on jossain vaiheessa vedetty ylitse ja korvattu 600- tai 700-sarjalla. Veikkaan, että tiedot numeromuutoksista löytyvät vielä jostain dokumentista.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/923/IopvUR.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/921/tpd2Rj.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/924/MWGmT7.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq70/921/JlKL58.jpg)

1800- ja 1900-sarjat olivat, jolleivat kokonaan niin ainakin suurelta osin Puolustuslaitokselle siirrettyja jä myytyjä vaunuja. Tätä siirtotoimintaa tapahtui viimeistään 1900-luvun alkupuolelta, iso määrä Suomen itsenäistyttyä ja uusi suurempi vaihtuvuus 1940-luvulla (mm. sotasaalisvaunuja).

Ohessa on pari sivua, jotka ehkä valaisevat toimintaa.

Vaunujen ja vetureiden historiatiedot on usein niputettu niiden hylkäyspäätöksiin ja nämäkin sivut ovat vuosien 1950-1954 hylkäyskansiosta.

Rautatiehallituksen III arkisto: Rh III Fb 386 1950-1954, XXXV-4 myynti ja poisto. Kansiosta olen kuvannut 567 sivua, joista toistaiseksi olen merkinnyt puolustuslaitosta koskevan 63 sivua (yli puolet kuvista vielä merkitsemättä mitä sisältävät, pääasiassa kuitenkin vetureita ja VR:n omia vaunuja).

E-sarja oli eritelty kahteen numeroavaruuteen (601-1100 ja 1801-2000) vuoteen 1930 saakka. Tämän jälkeen oli käytössä vain 601-1100.

Pahoin pelkään, että saatan nyt aiheuttaa järkytyksen niille, jotka pitävät VR:n historiikkeja erehtymättöminä, koska ne ovat asiantuntijoiden kirjoittamia. Kotisohva-diletantti-tutkijalla on kuitenkin paljon enemmän aikaa käydä läpi kymmeniä ja taas kymmeniä dokumentteja, ja siten mahdollisuus löytää tietoja, joita historiikin kirjoittajat eivät tunteneet.

Historiikkien mukaan Pietarin-Riihimäen rautatiellä vaunuluokat erotettiin värein: I lk sininen, II lk vihreä ja III lk ruskea. Pietarin-Riihimäen rautatien vaunuspesifikaation mukaan näin ei tehty: Vaunuja ei maalattu koskaan luokka-osastojensa mukaan, vaan koko vaunu oli aina yksivärinen. Niinpä yhdistetyt I ja II lk vaunut olivat sinisiä. (Toki I lk vaunut olivat sinisiä, II lk vaunut vihreitä ja III lk vaunut ruskeita.)

Kyseessä saattaa toki olla vain varhainen aikomus - vaakunan tavoin - jota ei koskaan toteutettu. Esim. Vaasan rautatien spesifikaatiossa määrätään yhdistyn I&II lk vaunun puolikaat maalaamaan luokkansa värein. 

Rautatielaitoksen historiikit ovat pikemminkin virkamiestöinä kirjoitettuja toimintakertomuksia. Ote on sen mukainen. Niistä löytyy kyllä ristiriitaisuuksia varsinaisten hallinnollisten määräysten kanssa.

Keskushallinnon viralliset määräykset ovat ainakin juridisesti painavampaa dataa, vaikka ilmeisesti niitäkään ei aina noudatettu jälkikäteen lähetettyjen paimenkirjeiden perusteella.

Luokkavärityksen käytöstä on olemassa määräyksiä useissa eri kokoelmissa. Aika monet osuvat 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteeseen tai aikaan, jolloin S.W.R-F.S.J. tai S.V.R.-F.S.J. -merkintätapa otettiin vaunuissa käyttöön. Määräyskokoelmien ongelma on se, että aina ei voi luotettavasti päätellä, mihin alkuperäiseen määräykseen kokoelman teksti viittaa.

"Yhdistetyn vaunun eri osastot maalataan samanvärisiksi kuin osastoa vastaava luokka" -teksti saattaa viitata määräyksiin Rh 4580/1896, Rh1143/1897 tai Rh76/1899 (minulla ei ole näitä määräyksiä, joten en ole niitä myöskään lukenut). Toistaiseksi en ole törmännyt tätä vanhempiin luokkaväritystä koskeviin määräyksiin. Otettiinko osastokohtainen luokkaväritys vaunuissa käyttöön näihin aikoihin?

Pitänee kohdistaa arkistopenkominen 1800-luvun lopun hallinnollisiin määräyksiin — jos vaikka sieltä löytyisi tarkempaa dataa tai viittauksia aikaisempiin käytäntöihin.

Joka tapauksessa — ohjeistus kokonaan siniseksi maalatusta C-sarjan vaunusta on peräti mielenkiintoinen ja antaa pienoismallirakentajille taas yhden variantin. Oivallista!

Ei kannata luottaa muistiin: Ei Vaasan rautatien (1883) yhdistettyjä I&II lk vaunuja maalattukaan yksivärisiksi, vaan luokkkohtaisesti.
 
Saattaa siis hyvinkin olla, että tuo Pietarin-Riihimäen rautatien spesifikaatio on jäänyt vain aikomukseksi, ja yhdistetyt vaunut sittenkin maalattiin luokkakohtaisesti. Mutta spesifikaatio joka tapauksessa esittää koko I&II lk vaunun siniseksi. 

Tässä vielä varmemmaksi vakuudeksi ote Wasa jernvägin matkustajavaunuspecifikationista sen todisteeksi, että varhemmin annoin väärää tietoa.

Spesifikaatio on painettu todennäköisesti vuonna 1881.

Ehkäpä spesifikaatio ei sittenkään jäänyt vain aikomukseksi. Vaikka nuo Vaasan rautatien yhdistetyt vaunut maalattiinkin 1880-luvulla luokkakohtaisesti, niin niin Turun - Tampereen - Hämeenlinan rautatien (1874) vaunuja ei spesifikaation mukaan niin maalattu. Käsinkirjoitetun spesifikaation mukaan yhdisteyt I & II lk vaunut maalattiin sinisiksi.

Luokat piti merkitä selvin numeroin (väriä ei määrätty), aluskehys piti maalata punaruskeaksi ja pyörät ym. mustiksi. Vaakunasta ei enää ollut mainintaa. 

Kun nyt on palautettu usko siihen, että varhaiset läpikuljettavat vaunut olivat yksivärisiä, myös yhdistetyt, voidaan huoleti taas hahmotella  Pietarin - Riihimäen rautatien yhdistetyn I & II lk vaunun ulkonäköä. Vaakunoineen päivineen.

Vaan tekoäly on jääräpää. Se ei kummemmin piittaa saamistaan ohjeista vaan tietää paremmin. Niinpä vaakuna on annetusta mallista huolimatta vääränlainen, II. KLASS. -teksti väärässä paikassa, niin kuin oikeanpuoleinen pyöräkertakin, ja aluskehys on musta eikä tummanruskea. Muihin virheisiin en jaksa enää edes puuttua. Mutta kuva antaa kuitenkin mielikuvaa. Piirustuksia kun ei ole.

Käskepä AI:n laittaa liitekuvan Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy:n logossa esiintyvä Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakuna vaunun kylkeen. Toisessa liitekuvassa on Rautatiemuseon varastossa oleva keisarillisen vaunun kylkivaakuna. Siinä on jo kuvattuna paljon muutakin, mutta Suomen leijona on siinä kuitenkin keskiössä, ja samantapaisesti pyrkimässä yläviistoon.

Komeita nuo 1800-luvun emblemit. Ja varsin epäyhtenäisiä. Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunasta oli olemassa ties minkänäköisiä versioita.

Annoin tekoälylle alla olevan kuvan malliksi, ja kehotin tekemään siitä 2-ulotteisen kultavärillä tehdyn monokromaattisen version, joka sopii rautatievaunun seinään maalattavaksi. Tekoäly teki ihan kohtuullisia versioita, mutta aina ilman miekkaa ja sapelia. Kun käskin lisäämään ne niinkuin ne mallissa ovat, tekoäly äityi taiteelliseksi. Ilmeisesti se ei aseita vaakunasta hahmota, vaan intoutuu käyttämään taiteellista vapautta.

Kun vaunujen varhaisista merkinnöistä - tai niiden merkintätavoista - ei toistaiseksi liikoja ole löytynyt, ja kun tämä juttu laajentui vaunujen väreihin, niin kokoan tähän mitä eri rautateiden spesifikaatiot kertoivat ensimmäisten läpikuljettavien ("amerikkalaisten") vaunujen väreistä.

Pietarin - Riihimäen rautatie (1869):
I&II lk: sininen
II lk: vihreä
Merkinnät keltaisella metallilla
Aluskehys: ruskea
Pyörät ym: musta

Turun - Tampereen - Hämeenlinnan rautatie (1874).
I&II lk: sininen
II lk: vihreä
III lk: ruskea
Postivaunut: keltainen
Konduktöörivaunut: tummanruskea
Tavaravaunut: tummanvihreä
Aluskehys: punaruskea
Pyörät ym: musta

Vaasan rautatie (1881):
II lk: tummanvihreä
II&III lk: tummanvihreä & tummanruskea
III lk: tummanruskea
II lk & kond: tummanrskea
Tavaravaunut: tummanvihreä
Aluskehys: musta
Pyörät ym: musta
Merkinnät: punainen ja valkoinen

Kun vain löytyisivät vielä merkintöjen mallipiirustikset, niin mallinrakentajalle avautuisi roimasti uusia variantteja.

Vaasan rautatien spesifikaatio määrää mitkä tekstit vaunuun merkitään.
Edellä jo kävi ilmi, että tekstit merkittiin punaisella ja valkoisella. Mutta tämä luettelo kertoo, että vaunun luokka vain valkoisella.

Puuttuu enää valokuva tai piirustus, joka näyttää miten merkinnät sijoittuivat.

Vaan entäpä Hangon - Hyvinkään rautatien vaunujen alkuperäiset merkinnät ja värit?

En ole onnistunut löytämään vaunujen spesifikaatioita tai tilauskirjoja. Olisivatko alkuperäiset jopa senaatin talousoston kulkulaitostoimituskunnan arkistossa? Ehkä toimituskunnan piti ne hyväksyä?

Mutta miten moinen arkisto löytyy? Astia menee yli minun ymmärrykseni.

Edit: Jaa kulkulaitostoimituskunta perustettiinkin vasta v. 1892.

Käsittääkseni senaatin talousosaston alaisuudessa toiminut Maanviljelystoimituskunta tai Maanviljelys- ja yleisten töiden toimituskunta käsitteli rautateiden rakentamiseen liittyviä asioita ennen kuin tätä varten perustettiin kulkulaitostoimikunta vuonna 1892.

Kansallisarkiston sivusto kuvaa Maanviljelystoimituskunnan tehtäviä seuraavasti:

Maanviljelystoimituskunta(1860 - 1917)

Maanviljelystoimituskunnan synty liittyy yleisten töiden sekä tie- ja vesiliikenteen uudelleen järjestämiseen 1850-luvun lopulla. Hallitsija hyväksyi 1860 senaatin ehdotuksen, jonka mukaan senaattiin tuli perustaa erityinen toimituskunta yleisiä töitä varten. Näiden lisäksi uudelle toimituskunnalle jätettiin myös kaikki maanviljelystä, järvenlaskuja ja maanmittausta koskevat asiat. Metsänhoitoasiat siirrettin toimikunnalle 1863. Uusi kulkulaitostoimituskunta vei maanviljelystoimituskunnalta 1892 kulkulaitosasiat. Kun 27.11.1918 senaatin nimi muuttui asetuksen voimin valtioneuvostoksi, jatkoi tämän toimituskunnan tehtäviä maatalousministeriö.

En tiedä, kuinka seikkaperäisesti asioita käsiteltiin, kun yksityiselle rautatieyhtiölle myönnettiin toimilupa. Toimiluvassa oli määritelty kuitenkin sellaisia asioita kuten vetureiden ja vaunujen lukumäärä. Rata ja kalusto tarkastettiin valtion toimesta ennen liikennöinnin aloittamista. Yksityiskohtaista tietoa saattaa löytyä tarkastastajien asiakirjoista — missä sitten ovatkaan.