Resiina-keskustelu

Aloitan uuden ketjun jossa on tarkoitus käsitellä pelkästään vanhoja ratapihakaavioita ja mahdollisesti keskustella kyseistä kaavioista
Tässä ohessa on Haminan ratapihakaavio vuodelta 1971 kokonaisena

Täällä on ollut hiljaista joten pannaan vähän vauhtia tähän aiheeseen. Oheisena kartta Kymin ratapihan liikennöimissäännöstä vuodelta 1952. Sääntöjen tekstit ovat vakiomallisia eli kun on lukenut yhden on lukenut kaikki. Tässä kiinnostavin on pykälä 8 joka koskee KSR:n liikennettä. Kymissä on kaksi vaihdepiiriä, rajana on kartassa aseman vieressä oleva pystyviiva. Siitä vasempaan on I piiri eli "Pohjoinen" ja oikeaan II piiri "Etelä". Piirin I luvanantopaikkana on asetinlaite I. "Piiri on vakinaisesti miehitetty, paitsi määrättynä aikana yöllä, jolloin miehityksestä tarvittaessa huolehtii asemalla toimessa oleva asemamies." Rajan vieressä on katkoviivoilla merkitty ratapihan alitse kulkeva oja.
8 § - Liikennöimismääräyksiä Karhulan—Sunilan radan henkilökunnalle
Karhulan—Sunilan radan junalle on kysyttävä lupa Kymin ratapihalle saapumiseen ,Pohjoisen" vaihdemieheltä. Lupaa kysyttäessä on ilmoitettava, minne ja kuinka kauas liike aiotaan ulottaa ja mitä vaihtoliikkeitä suorittaa, junassa olevien vaunujen lukumäärä, veturin paikka vaunujonoon nähden ym. tarpeelliset tiedot. Ellei lupaa saada, on junan pysähdyttävä vaihteen 43 rajamerkin eteen. Lupa on kysyttava joko suullisesti tai puhelimella, ja vaihdemiehen on vahvistettava antamansa lupa aina käsiopasteella "aja" (Ko 3). Kymin ratapihalla liikkuessaan on Karhulan-Sunilan radan juna- ja veturimiehistöjen noudatettava tätä liikennöimissääntöä.

Vorgin puolella olisi suuri määrä raidekaavioita, mutta niiden löytäminen on hankalaa sopivan tunnisteen puuttuessa. Millä niitä saisi linkattua tänne?

Hamina, eipä ole enää Lepikköä ja Saviniemeä. Taskalinmäen kohdalla oli mielestäni useampi baana. Sahan raiteet ei kai enää olleet olemassa. Nuutniemen yhteys tieltä 19 tielle 16 etelään kadonnut. Tie 19 varmaan vieläkin olemassa, jos joku jaksaa kaivaa sen esiin.

Haminan ensimmäinen veturitalli löytyi raiteen 31 pohjoispuolelta, Panimokadun varrelta. Kaksipilttuinen vaja, palveli osuuskaupan varastona 80- luvulle. Päästivät jonkun moukan purkamaan sen.

Vorgissa on toinenkin Kymin ratakaavio http://vaunut.org/kuva/63533 joka näyttää omatekoiselta, lieneekö Kymin miesten tai Jyrkin itse tekemä.
Oheisena sitten Inkeroisten kaavio vuoden 1952 liikennöimissäännöstä. Joitakin otteita tekstistä: Ratapiha jaetaan kahteen vaihdepiiriin, joiden raja on merkitty kaavioon pystyviivalla.
I piirin nimenä on "Pohjoinen" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju. Piirin alueella on Pohjoinen vaihdekoju, Tehtaanmäen ylikäytävällä oleva puominvartijan koju ja vaihteen 11 luona olevan seismerkin pylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin. Piiri on vakinaisesti miehitetty, paitsi määrättyinä aikoina yöllä Kotkan ja Haminan satamien suljettuina ollessa, jolloin miehitys on tarpeeton.
II piirin nimenä on "Etelä" ja sen luvanantopaikkana Eteläinen vaihdekoju. Piirin alueella on asematalon edessa oleva asetinlaite ja Eteläinen vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty.
Erikoismäärayksiä eräiden raiteiden liikennöimisestä:
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on Paperitehtaan ja Puuhiomon raiteiden liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Paperitehtaan raiteelta ratapihalle saapuva juna ei saa tulla ohi pohjoisen vaihdekojun luona olevan seismerkin ilman "Pohjoisen" vaihdemiehen lupaa.
2. Puuhiomon raiteelta ratapihalle tulevan junan on aina saatava lupa ratapihalle tuloon "Pohjoisen" vaihdemiehelta. Ellei vaihdemies voi muiden tehtävien takia olla vaihteen 11 lähettyvillä tätä lupaa antamassa, on junan pysähdyttävä mainitun vaihteen luona olevan seismerkin eteen, ja on konduktöörin tai, ellei tätä ole, kuljettajan tai häntä vastaavan henkilön kysyttävä lupa matkan jatkamiseen vaihdemieheltä seismerkin pylvääseen kiinnitetyllä kaappipuhelimella.
Kun "Pohjoisen" vaihdemies antaa junalle luvan mennä Paperitehtaan raiteelle, on hänen ennen junan lähtöä ilmoitettava siitä junanlähettäjan välityksellä Tehtaanmäen ylikäytavän puominvartijalle.

Seuraavaksi otteita Rauman ratapihan liikennöimissäännöstä, joka tuli voimaan 1.10.1952. Kartta Rauma_1952 esittää asemaa. Vaihteiden numerot ovat osin epäselviä, sekä kuvassa että alkuperäiskappaleessa. Kartassa Rauma_sat_52 näkyy Rauma-Repolan alueella myös kolmioraide jonka yhteydessä on kaksi pistoraidetta, nämä ovat johtaneet kahdelle vierekkäiselle laiturille Samppaanalanlahden pohjukassa. Ratapiha jaetaan viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piirin nimenä on "Yläpään piiri" ja sen luvanantopaikkana Yläpään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Yläpää". Yläpään vaihdekoju on vakinaisesti miehitetty.
II piirin nimenä on "Alapään piiri" ja sen luvanantopaikkana Alapään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Alapää". Piirin alueella on Alapään vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty sekä Nobelin vaihdekoju, joka on miehittämätön. 
III piirin nimenä on "Laitsaaren piiri" ja sen luvanantopaikkana Laitsaaren vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Laitsaari". Laitsaaren vaihdekoju on miehitetty arkipaivinä kello 9-16.
IV piirin nimenä on "Hiilisataman piiri" ja sen luvanantopaikkana Hiilisataman vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Hiilisatama".
Hiilisataman vaihdekoju on miehittämätön.
V piirin alueella on Martinkarin vaihdekoju, joka on miehittämätön, sekä Rauma Yhtiön junatoimisto, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Martinkarin piiri" ja sen luvanantopaikkana Rauma-Yhtiön junatoimisto sekä apuluvanantopaikkana Martinkarin vaihdekoju. Rauma-Yhtion junatoimistosta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Raumayhtiö" ja Martinkarin vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Martinkari".
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä:
1. Yläpään piirissä (I):
a) Junan palatessa Ammuksen raiteelta (41) sen on tultava Kuulan ylikäytävältä lähtien niin pienellä nopeudella, että juna saadaan pysähtymään, jos polttoainevarastolla on veturi ottamassa puita. Junan on pysähdyttävä vaihteen 15 rajamerkin eteen, ellei "Yläpään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
b) Junan käyntiin Toraksen raiteella (15) tai Leikarin raiteella (14) on saatava lupa junanlähettäjältä. Jos junanlähettäjä antaa luvan suoraan konduktöörille, on hänen ennen junan lähtöä ilmoitettava siitä "Yläpaan" vaihdemiehelle.
2. Alapään piirissä (II):
a) Martinkarin piiristä palaavan junan on pysähdyttävä vaihteen 29 rajamerkin eteen, ellei "Alapään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
b) Laitsaaren piiristä palaavan junan on pysähdyttävä vaihteen 28 rajamerkin eteen, ellei "Alapään" vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen.
c) Junan käyntiin Puomkallion raiteistolla on lupa saatava "Alapään" luvanantavalta vaihdemieheltä. Vaihteen 62 avain säilytetään junatoimistossa.
3. Laitsaaren piirissa (III):
Junan palatessa Laitsaaren raiteistolta tai Hiilisatamasta on sen, Laitsaaren vaihdekojun ollessa miehitetty, pysähdyttävä junan käyttämästä raiteesta riippuen vaihteen 101, 102 tai 103 rajamerkin eteen ellei vaihdemies anna lupaa matkan jatkamiseen. Laitsaaren vaihdekojun ollessa miehittämätön (kello 16-9) on vaihteita 101, 102 ja 103 lähestyessä ajettava niin pienellä nopeudella, että juna saadaan tarvittaessa pysäytettyä ko. vaihteiden rajamerkin eteen.
4. Hiilisataman piirissa (IV):
Junan palatessa Hakunista tai Hiilisatamasta on sen vaihdetta 109 lähestyessä ajettava niin pienellä nopeudella että juna saadaan esteen ilmaantuessa pysäytettyä vaihteen 109 rajamerkin eteen.
5. Martinkarin piirissä (V):
Satavehnä Oy:n raiteen (107b) sekä yleisen kuormaus- ja purkausraiteen (108) liikennöimisessä on noudatettava varmistuslukkolaitoksen käyttöohjeita.

Kun viime kerralla oltiin Raumalla, täytyy tasapuolisuuden vuoksi muistaa myös porilaisia. Otteita Mäntyluodon liikennöimissäännöstä joka tuli voimaan 1.10.1952: Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri
Piirin alueella ovat varmistuslukoilla varustetut vaihteet 91 ja 101, vakinaisesti miehitetty Tulovaihdekoju ja piirin länsiosassa samoin vakinaisesti miehitetty Läntinen vaihdekoju sekä pylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin vaihteen 5 luona ja kaappipuhelin vaunuvaakakojussa. Lisäksi on raiteiden 5 ja 6 välissa raiteella 5 olevaan vaunuvaakakojuun tuettuna tornirakennelma, jonka tarkoituksena on parantaa konduktöörien käsiopasteiden näkymistä. Piirin nimena on "Aseman piiri" ja sen luvanantopaikkana "Tulovaihdekoju" sekä sen alaisena apuluvanantopaikkana Läntinen vaihdekoju. Tulovaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Itä" ja läntisestä vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitysta "Länsi".
II piiri
Piirin alueella on vakinaisesti miehitetty Pohjoinen vaihdekoju. Piirin nimenä on "Betonilaiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju sekä sen alaisena apuluvanantopaikkana "Länsi". Pohjoisesta vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Mänty".
III piiri
Piirin nimenä on "Vasikkaniemen laiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana "Mänty"
IV piiri
Piirin nimenä on "Pisteitten piiri" ja sen luvanantopaikkana "Länsi".
V piiri
Piirin alueella on kaappipuhelin vaihteen 37 lähellä satamakonttorin ulkorakennuksen seinää. Piirin nimenä on "Kivilaiturin piiri" ja sen luvanantopaikkana "Länsi".
Luvanantavina vaihdemiehinä ovat vaihdekojuissa "Itä", "Mänty" ja "Länsi" kulloinkin vuorossa olevat vaihdemiehet. Milloin ratapihalla enää vain yksi veturi suorittaa vaihtotyötä, on "Mänty" miehitetty asemapäällikön määräämän ajan, jonka jälkeen I, II ja III piiri ovat yhtenä piirinä, jonka luvanantopaikkana on "Itä" ja apuluvanantopaikkana "Länsi".
Kaikkien muiden paitsi "Aseman piirin alueella suoritetaan vaihtoliikkeet ilman vaihdemiestä. Ns. päivällisvaihdon aikana, joka suoritetaan "Betonilaiturille" raiteita 5 ja 6 käyttäen kahdella veturilla, on vaihdon vastuunalaisena johtajana järjestelymestari. "Idän", "Lännen" ja "Männyn" vaihdemiesten on kuitenkin oltava vaihtoliikkeistä tietoisia ja heidän on saatava muihin, piirien I ja II alueella tapahtuviin vaihtoliikkeisiin lupa järjestelymestarilta.

Nyt jotain aivan muuta: Jyväskylän ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.9.1952 alkaen, josta otteita:

Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen kahteen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri käsittää ratapihan eteläosan satamaraiteineen, etelärajana tulo-opastin A1/2/3 ja satamaraiteilla raiteiden 104 ja 106 päätepuskurit sekä pohjoisrajana kohtisuora, joka kulkee asemaravintolarakennuksen eteläseinän kohdalta. Piirin alueella on asetinlaite 1, joka on vakinaisesti miehitetty, sekä veräjänvartijan koju Kilpisenkadun yli johtavan tasoylikäytävän vieressa, jonka miehityksestä ilmoitetaan erikseen. Piirin nimenä on "Etelän piiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite I, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Etelä".
II piiri käsittää ratapihan pohjoisosan edellisessä kohdassa I piirin rajasta tulo-opastimiin B 1/2 ja C 1/2, WMT:n Tourulan Tehtaan raiteen 50 ja vetoraiteen 90. Piirin alueella on asetinlaite II, vaihdekojut Sillanalus, Keski I ja Keski II, jotka kaikki ovat vakinaisesti miehitettyjä sekä kaappipuhelin sotilasvaraston seinään kiinnitettynä vaihteen 34 luona. Piirin nimenä on"Pohjoispiiri" ja sen luvanantopaikkana Keski I:n vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä 'Keski I", sekä sen alaisina apuluvanantopaikkoina asetinlaite II ja vaihdekojut Sillanalus ja Keski II, joista vastaavasti käytetään apuluvanantopaikkoina nimityksiä "Pohjoinen", "Sillanalus" ja "Keski II".

Ohjeita Kilpisenkadun ylikäytävävartiosta (kooste):
Asemapäällikkö määrää minä aikana Kilpisenkadun ylikäytavän vartija on palveluksessa ja milloin "Etelän" vaihdemiehen on hoidettava myös ylikäytaväpuomien laskeminen ja nostaminen. Ylikäytavävartijan on puhelimellaan kuunneltava "Etelän" vaihdemiehelle tarkoitetut ilmoitukset junien lähdöstä ja saapumisesta ja tarkoin vaihtopalvelusta seuraten hoidettava puomien nostaminen ja laskeminen. Matkajunista on junanlähettäjän ilmoitettava piirien luvanantaville vaihdemiehille. Vesangasta saapuvasta junasta ilmoitetaan "Etelän" (asetinlaite I:n) ja "Keski I:n" sekä, jos tuloraiteena on raide I, myös "Pohjoisen" (asetinlaite II:n) vaihdemiehelle vaihteiden 45 ja 46 lukitsemista varten. Vesankaan lähtevästä junasta ilmoitetaan "Etelän" (asetinlaite I:n) vaihdemiehelle. Kilpisenkadun tasoylikäytävän vartijan on puhelimessaan kuunneltava em. ilmoitukset ja vahvistettava ne sanomalla: "Veräjänvartija kuuli".

Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Etelän piirissä (I): Satamaraiteilla 101 - 107 vaihtotöitä suoritettaessa ei vaihtoliike saa ilman luvanantavan vaihdemiehen lupaa ulottua Kilpisenkadun ylikäytävää kauemmaksi. Opasteiden näkymisen helpottamiseksi satamaraiteilla vaihdettaessa on järjestettävä vetoraiteeksi, mikäli mahdollista, raide III.
2. Pohjoisen piiri (II): WMT:n Tourulan Tehtaan raiteelta (50), Oy Wilh. Schauman Ab:n (81) ja Varastoraiteelta (81) ei vaihtoliike saa ulottua varsinaiselle ratapiha-alueelle ilman luvanantavan vaihdemiehen lupaa. Rajana Tourulan tehtaan raiteella on vaihteen 51 kielenkarjet ja Oy Wilh. Schauman Ab:n ja Varastoraiteelta vaihteen 26 rajamerkki. Veturitallilta ratapihalle pyrkivät veturit saavat ilman lupaa tulla vain vaihteen 62 rajamerkkiin saakka.
Vaihtojunan kulku Jyväskylästa Lohikosken, Seppälänkankaan, Sorakuopan, Sulun ja Rautpohjan tehtaiden linjavaihteille ja takaisin on vaihtopalvelusta, mutta näistä junista on junanlähettäjän silti ilmoitettava vaihdemiehille siten kuin lähtevistä tai saapuvista matkajunista on määrätty. Näiden linjavaihteiden liikennöimisessä on noudatettava niiden varmistuslukkolaitosten käyttöpiirustuksissa annettuja määräyksiä ja ohjeita.

Leppävedeltä lähtevälle junalle on Jyväskylän ratapihalle suuntautuvan jyrkän laskun vuoksi jo Leppävedellä, milloin se vain on mahdollista, ilmoitettava odotettavana olevasta junan tulo-opastimelle pysähdyttämisestä.
 
9 § - Järjestelyopastimet
Jt:n 24 §:n määräyksistä osittain poiketen annetaan Jyväskylän järjestelyopastimilla J I a ja J I b seuraavat järjestelyopasteet, joihin kuljettajan on vastattava vihellinopasteella seuraavasti:
Opasteeseen Jro 1 ("seis") vihellinopasteella Vho 14 ("seis opaste huomattu").
Opasteeseen Jro 2 ("vedä") vihellinopasteella Vho 4 ("vedän")
Opasteeseen Jro 3 ("työnnä hiljaa") vihellinopasteella Vho 5 ("työnnän")
Opasteeseen Jro 4 ("työnnä") vihellinopasteella Vho 5 ("työnnän")
Opasteeseen Jro 5 (merkitsee:"tee heitto") vihellinopasteella Vho 7 ("teen heiton")

Jos joku haluaa nähdä millainen oli järjestelyopastin katsoo http://vaunut.org/kuva/10227 jossa ollaan Viinikan ratapihalla. Jyväskylän järjestelyopastimista ei ole vielä löytynyt kuvaa. Ratakaaviota voi vertailla kuviin http://vaunut.org/kuva/5275 ja http://vaunut.org/kuva/5274 Jyväskylän ratapihalta.

Jyväskylässä Schaumannin raiteella (raide 79) näkyy kääntöpöytä vaunuja varten. Onko olemassa tietoa kuinka kauan se oli siinä?

Tällä haulla näyttää löytyvän melkoisen monta: http://vaunut.org/kuvat/?t=ratapihakaavio

Myös hakusanalla http://vaunut.org/kuvat/?t=raidekaavio löytyy muutama.

Hieman yllättäen, jos käyttää kaavion oikeaa nimeä "raiteistokaavio", ei kuvia löydy yhtään. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä, jätkät. :)

Kieli ja julkaisujen nimet muuttuvat vuosien kuluessa, joten täysin yksiselitteistä termiä voi olla vaikea valita. Minä olen esimerkiksi vuosien mittaan tottunut parhaiten nimeen: "Ratapihakaavio". Joskus 15 vuotta sitten ratapihakaavion ohella kulkivat yleisesti "raidekaavio" ja "raidekartta", mutten osaa sanoa oliko niiden sisältämillä kuvilla joku periaatteellinen ero. Raiteistokaavio kuulostaa kyllä nykyaikaiselta, mutta se tuntuu jotenkin vieraalta siinä mielessä, että ei varmaan ole ollut yleisessä käytössä siihen aikaan kun minä olin nuori ja yritin oppua uusia termejä ja niiden käyttöä.

Pilkun nuss--- jne riittää aina.

Jos tuo oli tarkoitettu minulle, niin mietipä asiaa tältä kantilta:

Hakutoiminnon toimivuus.

"Ratapihakaavio"-tunniste (tai sitten joku vanhempi nimitys, kunhan vain yksi) olisi toki suotavin ratkaisu.

Kannatan!  Eikä kannata tuhrata hirveästi aikaa tuon tunnisteen miettimiseen, kunhan kaikki käsittävät mistä siinä on kyse.

Oheisena vaihteeksi vähän pienempi ratapiha, Karkkilan eli silloisen Pyhäjärven keskustan asema ja Högforsin tehdasraide. Kolmioraiteen länsipäässä oli veturitalli. Kartta on vuodelta 1930 ja alkuperäinen paljon suurempi kartta on Högforsin tehtaan arkistossa. Kartta on julkaistu mm. kirjassa Schulman, Harry (toim.): Teollisen yhdyskunnan murros. Tapaus Högfors: Vanha perinne ja uudet visiot. Otava 1991. Numero 6 on Bremerin talo, 7 tehtaan konttori, 8 Närön maatila, 10 kirkko ja 11 rautatieasema.

Nyt seuraa Varkauden ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.7.1952 alkaen. Kaaviossa on esitetty myös osa Ahlströmin kapearaiteisesta tehdasradasta.

Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen kolmeen vaihdepiiriin seuraavasti:
I piiri käsittää ratapihan itäosan, Pirttiniemen kääntösillan siltavartijankojusta asemarakennuksen länsipäätyyn. Piirin alueella on asetinlaite II, joka on koko purjehduskauden vakinaisesti miehitetty. Piirin vaihdemies hoitaa pyhäpäivisin vuorotaulussa määrätyn ajan myös "Länsipiiriä". Talvikautena on asetinlaite II arkisin vakinaisesti miehitetty, mutta pyhäpäivisin vain vuorotaulussa ilmoitetut ajat aikatauluista riippuen. Piirin nimenä on "Itäpiiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite II, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Itä".

II piiri käsittää alueen I piirin rajalta asemarakennuksen länsipäätyyn. Piirin alueella on asetinlaite I asemarakennuksen edessä ja vaihteen 51 kohdalla olevaan puhelinpylvääseen kiinnitetty kaappipuhelin. Piiri on miehitetty ainoastaan vaihtotöitä suoritettaessa, ja hoitaa tällöin vaihteita vaihtojunan mukana seuraava vaihdemies. Asetinlaite I:n hoitaa ns. asemavuorossa oleva asemamies junanlähettajan valvonnan alaisena ja hänen antamiensa määräysten mukaisesti. Piirin nimenä on "Keskipiiri" ja sen luvanantopaikkana on junanlähettäjän toimisto, kunnes Keskipiirin vaihdemiehelle järjestyy vaihdekoju tai sitä vastaava ja josta sitten käytetään nimitystä "Keski".

III piiri käsittää ratapihan länsiosan kaikkine raiteineen edellisissä kohdissa mainituista "Itäpiirin" ja "Keskipiirin" länsirajoista tulo-opastimeen A1/2/3 saakka. Piirin alueella on vaihteen 3 luona vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty pyhäpäivisin vuorotaulussa mainittuja väliaikoja lukuunottamatta. Piirin nimenä on"Länsipiiri" ja sen luvanantopaikkana vaihteen 3 luona oleva vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Länsi".

8§
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. Itäpiirissa (I).
Koska "Keskipiirin" turvalaitteet eivät ole yhteydessä asetinlaite II:n kanssa, ei "Idän" vaihdemies saa asettaa raiteelle I saapuvalle junalle tulo-opastinta C 1/2/3 aja-asentoon, ennenkuin hän on "Keskin" vaihdemieheltä kysymällä tai muulla tavoin varmistautunut vaihteiden asennosta. (Vrt. seuraavaa kohtaa.) Raidetta I saa käyttää veturien kulkuraiteena ainoastaan silloin, kun muuta raidetta ei ole vapaana.
2. "Keskipiirissä" (II).
a. Ennenkuin "Keskin vaihdemies aloittaa työnsä "Keskipiirissä", on hänen hankittava junanlähettajältä ja "Idän" vaihdemiehelta kysymällä varmuus, ettei vaihtotyölle "Keskipiirissä" ole estettä. Kun vaihtotyö "Keskipiirissä" loppuu, on vaihdemiehen, ennenkuin hän siirtyy vaihtojunan mukana vaihdepiiristä pois, ilmoitettava poistumisestaan "Idän" vaihdemiehelle.
b. Tarvittaessa seuraa "Keskin" vaihdemies vaihtoveturia "Vanhaan pätkaan", Satamaan, Työnvoiman, Kauppalan ja Teurastamon raiteille.
3. "Länsipiirissä" (III).
Vaihteiden lukitsemisen saapuvia junia varten suorittaa asemavuorossa oleva asemamies saatuaan vaihdemieheltä junanlähettäjän välityksellä siihen määräyksen. Sitten kun asetinlaite I siirretään asemalta "Länsipiirin" alueelle, siirtyy sen hoito ja valvonta "Lännen" vaihdemiehelle.
4. A. Ahlström Osakeyhtiön vaihtoveturin konduktöörin tulee ilmoittaa junatoimistoon junansa saapumisesta yhdysraiteille viimeistään konepajan portilla olevasta puhelimesta tai saatava siihen lupa suullisesti tai puhelimella "Keskipiirin" vaihdemiehelta. Ahlström Oy:n veturi ei saa liikennöidä valtionrautateiden raiteilla ilman junanlähettäjältä kutakin kertaa varten erikseen saatua lupaa.

Mielenkiintoiset tulo-opastimet, kolmisiipinen semafori lännessä ja nelisilmäinen valo-opastin idässä.

Ratapiha laajeni 10-raiteiseksi kiskonvaihdon yhteydessä v. 1965 ja silloin tulivat lähtöopastimetkin. "Vanha pätkä" lienee purettu viimeistään samassa yhteydessä konepajan laajennuksen tieltä. Itäpään tavarasuojaa en muista koskaan nähneeni, tuo alue on omissa muistikuvissani aina kuulunut "tehtaalle".

Oheisena Joensuun ratapihakaavio vuodelta 1960, alkuperäisen paperin koko on 32 x 95 cm. Liikennöimissääntö puuttuu joten paremmin tietävät täydentäköön. Sen sijaan kirjassa "Luettelo syrjäraiteista, joita ei ole mainittu Liikennepaikkojen välimatkat-julkaisussa" vuodelta 1983 annettu lista Joensuun syrjäraiteista:
Autolaiturin raide
Hankkijan raide
Joensuun kaupungin teollisuusraide  Joensuun kaupunkia, Pohjois-Karjalan Sähköä, Ovi- ja Vaneri Oy:tä, Esso Oy:tä, Pohjois-Karjalan Valimoa ja Tukkumanni Oy:tä varten.
Keskon raide I (ulkovarasto)
Keskon raide II (päävarasto)
Lastulevytehtaan raide  Oy Wilh. Schauman Ab:tä varten
Meijerin raide  Joensuun Ympäristön Osuusmeijeriä varten
SOK raide 2
Rauma-Repolan raide
Rauma-Repolan konepajan raide
Shellin raide
SOK raide 1
Vaneritehtaan raide  Oy Wilh. Schauman Ab:tä varten

Vuoden viimeisenä kaaviona sitten Kotkan ratapihan liikennöimissääntö, voimassa 1.9.1956 alkaen, korvaa entisen 25.11.1938 vahvistetun liikennöimissäännön. Otteita tekstistä:

2 §
Ratapiha ja linjavaihde
1. Liikennöimiseen nähden jaetaan ratapiha viiteen osaan:
* Hovinsaari käsittää ratapihan tulo-opastimesta A1/2 Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviivaan saakka.
* Matkustajaratapiha alkaa Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviivasta käsittäen Itäisen ja Läntisen pääraiteen sekä pika- ja henkilöjunien raiteet I—II ja 3-4 Kotkantien ylikäytäväsillan keskiviivaan sekä raiteen 30. Tähän ratapihaan kuuluu myös Hovinsaaren ja Kivisalmen välillä itäiseltä pääraiteelta erkanevat Hallan raiteet.
* Tavararatapiha käsittää matkustaja-aseman kohdalla olevan raiteen 5 ja kaikki muut VR:n omistamat raiteet.
* Öljysataman ratapiha käsittää vaihteesta 90 erkanevan raiteiston, joka on muiden kuin VR:n omistuksessa.
* Satamaratapiha käsittää Ruotsinsalmenkadun Alapään tasoylikäytävän pohjois- ja itäpuolella sekä tavararatapihan pohjoispuolella olevat raiteet, jotka ovat muiden kuin VR:n omistuksessa.
2. Linjavaihde:
Hovinsaarelta pohjoiseen päin 580 metrin etäisyydellä on Kotkan kaupungin linjavaihde (Laatikkotehtaan ja Raakasokeritehtaan raiteet).

3 §
Vaihdepiirit, niiden luvanantopaikat ja miehitys
Ratapiha jaetaan vaihtoliikennettä silmällä pitäen viiteen vaihdepiiriin seuraavasti:
* I piiri käsittää aseman ratapihan pohjoisosan, pohjoisrajana Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviiva ja etelärajana suora, joka on vedetty asemarakennuksen itäpäästä raiteiden I—II ja 3-5 yli kulkutieopastimeen D (poisluettuna). Piirin alueella on asetinlaite I, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Kivisalmen piiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite I, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Kivisalmi".
* II piiri käsittää ratapihan alueen, jonka pohjoisrajana on Kivisalmen vaihdepiirin eteläraja ja itä- sekä etelärajana murtoviiva, joka on vedetty junatoimistosta kohtisuoraan raiteiden 16-24 ja 110 yli ja siitä Keskussatamankojun eteläpuolitse ja Härkäniemen vaihdekojun pohjoispuolitse satamalaituriin siten, että raiteet 123 ja 134 kuuluvat tähän piiriin. Keskussatama ja Keisarinsatama raiteineen kuuluvat siis kokonaan tähän vaihdepiiriin. Piirin alueella on asetinlaite II, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimena on "Keskipiiri" ja sen luvanantopaikkana asetinlaite II, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Keski".
* III piiri käsittää ratapihan alueen, jonka länsi- ja pohjoisrajana on Keskipiirin eteläraja ja itärajana murtoviiva, joka on vedetty kohtisuoraan ravintola "Kairon" rakennuksen itäpäästä raiteiden 48-47 ja 110 yli (vaihteiden 140 ja 171 sekä 151 ja 152 välistä) Keskipiirin rajaan. Vaihteesta 251 erkaneva pistoraide 251 kuuluu kokonaan tähän vaihdepiiriin. Piirin alueella on Alapään vaihdekoju, joka on vakinaisesti miehitetty. Piirin nimenä on "Alapään piiri" ja sen luvanantopaikkana Alapään vaihdekoju, josta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Alapää". Sataman ollessa suljettuna toimii "Alapää" myös seuraavassa kohdassa mainitun "Satamapiirin" luvanantopaikkana.
* IV piiri käsittää satama-alueen, jonka länsirajana on Alapään ja Keskipiirien itärajat ja etelärajana murtoviiva, joka erottaa Enso-Gutzeit Oy:n ratapihan siten, että piirin äärimmäisinä vaihteina ovat vaihteet 275-276 ja 268-269. Piirin alueella ovat Sataman ja Härkäniemen vaihdekojut, jotka ovat miehitetyt purjehduskautena. Piirin nimenä on "Satamapiiri" ja sen luvanantopaikkana Sataman vaihdekoju sekä tämän alaisena apuluvanantopaikkana Härkäniemen vaihdekoju. Sataman vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Satama" ja Härkäniemen vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Härkäniemi". Sataman ollessa suljettuna on "Alapää" myös tämän piirin luvanantopaikkana.
* V piiri käsittää Hovinsaaren ratapihan alueen pohjoisrajana Hovinsaaren tulo-opastin A1/2 ja etelärajana Paimenportin ylikäytäväsillan keskiviiva. Piirin alueella on Pohjoinen vaihdekoju ja Keskivaihdekoju, jotka ovat vakinaisesti miehitetyt, sekä Eteläinen vaihdekoju, joka on miehitetty määräaikana. Piirin nimenä on "Hovinsaari" ja sen luvanantopaikkana Pohjoinen vaihdekoju sekä tämän alaisina apuluvanantopaikkoina Keskivaihdekoju ja Eteläinen vaihdekoju. Pohjoisesta vaihdekojusta käytetään luvanantopaikkana nimitystä "Hovinsaari I" ja Keskivaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Hovinsaari II" sekä Eteläisestä vaihdekojusta apuluvanantopaikkana nimitystä "Hovinsaari III".
2. Asemapäällikkö määrää minä aikana Eteläinen vaihdekoju on miehitetty ja miten tästä ilmoitetaan asianomaisille.
3. Vaihdepiirit ja luvanantopaikat on merkitty myös tämän säännön karttaliitteisiin 1 ja 2.

8 §
Vaihtopalvelus
"Sataman" ja "Härkäniemen" ollessa miehitettynä purjehduskautena toimii "Härkäniemen" vaihdemies "Sataman" alaisena luvanantavana vaihdemiehenä mutta on hänen jokaista vaihtoliikettä tai liikesarjaa varten saatava lupa "Sataman" luvanantavalta vaihdemieheltä. Sataman ollessa suljettuna on "Alapään" vaihdemies luvanantavana vaihdemiehenä myös "Satamapiiriin" nähden. "Hovinsaaressa" on luvanantavana vaihdemiehenä "Hovinsaari I":n vaihdemies. "Hovinsaari II":n vaihdemies ja niinä aikoina, jolloin "Hovinsaari III" on miehitetty, myös sen vaihdemies toimivat "Hovinsaari I":n alaisina luvanantavina vaihdemiehinä, mutta on heidän jokaista vaihtoliikettä tai liikesarjaa varten saatava lupa "Hovinsaari I":n luvanantavalta vaihdemieheltä.

9§
Erikoismääräyksiä eri vaihdepiirien liikennöimisestä
Vaihtopalveluksesta annettujen yleisten määräysten lisäksi on eri vaihdepiirien liikennöimisessä noudatettava seuraavaa:
1. "Kivisalmen piirissä" (I).
Hallan raiteiden liikennöiminen.
a. Hovinsaaren ja Kivisalmen välillä itäiseltä pääraiteelta vaihteesta 191 erkanevien Hallan raiteiden liikennöimiseen on joka kerta saatava lupa Kotkan junanlähettäjaltä. Junan ollessa Hallan raiteilla ei Kotkan ja Hovinsaaren välisellä itäisellä pääraiteella liikkumiseen saa antaa lupaa toiselle junalle. Junan palattua Hallan raiteilta on itäisen pääraiteen vaihteet heti palautettava perusasentoihinsa itäisen pääraiteen liikennettä varten. Hallan raiteiden liikennöimisessä noudatettavat erikoisohjeet on rautatiehallitus vahvistanut Kotkan "Vaihde- ja opastinturvalaitoksen erikoisjohtosäännöissä" (n:o Tlj 122 a).
b. Junanlähettäjän on merkittävä edellä a) kohdassa mainitut junien kulut ja liikkeet junapäiväkirjaan.

2. "Keskipiirissä" (II).
a. Kaikista raiteilla 16-24 ja 110 suoritettavista vaihtoliikkeistä, vaikka liike ei tule ulottumaan "Alapään piirin" alueellekaan, on "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen silti sovittava etukäteen "Alapään" luvanantavan vaihdemiehen kanssa.
b. Vaihtoliikkeen suuntautuessa Keskussatamasta raidetta 111 käyttaen vaihdetta 111 kohden on, mikäli vaihtoliike tulee ulottumaan raiteen 110 rajamerkin yli, liikkeeseen saatava lupa "Keskin" luvanantavalta vaihdemiehelta, vaikka liike suoritettaisiinkin kokonaan tämän vaihdepiirin alueella. "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen on lupaa antaessaan ilmoitettava, mihin saakka vaihtoliike tai liikesarja saa jatkua. Vaunujonojen vetämiset Keskussatamasta raidetta 111 käyttäen suoritettakoon yleensä matkustajaratapihan 4:ttä raidetta kohden.
c. Norssaaren raiteilla suoritettavaan vaihtotyöhön on saatava lupa "Keskin" luvanantavalta vaihdemieheltä. Lupaa antaessaan tamä luovuttaa konduktöörille vaihteessa 501 tarvittavan riippulukon avaimen. Vaihtotyön päätyttyä Norssaaren raiteilla on konduktöörin lukittava riippulukolla vaihde 501 öljysatamaan johtavaksi ja toimitettava avain heti takaisin "Keskin" luvanantavalle vaihdemiehelle.
d. Öljysataman raiteistoa liikennöitaessä antaa sinne menoon luvan "Keskin" luvanantava vaihdemies. Öljysatamasta ratapihalle pyrkivän junan on ehdottomasti saatava lupa ratapihalle palaamiseen "Keskin" luvanantavalta vaihdemieheltä. Ennenkuin lupa on saatu, ei juna saa ylittää vaihteen 511 rajamerkkiä. Palaamislupaa antaessaan "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen on samalla ilmoitettava, mille raiteelle ratapihalla juna ohjataan ja mihin saakka liike saa jatkua.
Muist. "Keskin" vaihdemies ei saa antaa lupaa kahden junan samanaikaiseen työskentelyyn öljysatamassa vaihteen 511 takana, ellei siellä työskentelyn aikana ole vaihdemiestä.

3. "Alapään piirissä" (III).
Kaikista raiteilla 16-24 ja 110 suoritettavista vaihtoliikkeistä, vaikka liike ei tule ulottumaan "Keskipiirin" alueellekaan, on "Alapään" luvanantavan vaihdemiehen silti sovittava etukäteen "Keskin" luvanantavan vaihdemiehen kanssa.
4. "Satamapiirissä" (IV).
a. Härkäniemen sekä Hiili-, Väli-, Itä- ja Rantalaiturin raiteilta ratapihalle palaavan junan on saatava lupa "Sataman" luvanantavalta vaihdemieheltä ("Sataman" miehityksestä vrt. 8 §:n 1. kohta).
b. Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa olevan veturinkuljettajan omatessa pätevyyden liikkumiseen yhtiön veturilla VR:n ratapihan alueella on veturinkuljettajan nimensä ilmoittaen saatava liikkumislupa "Sataman" luvanantavalta vaihdemieheltä. Lupa voidaan antaa vain "Satamapiirissä" enintään Laivurinkadun jatkona olevalle ylikäytäväsillalle saakka. Luvanantavan vaihdemiehen on antaessaan liikkumisluvan Enso-Gutzeit Oy:n veturinkuljettajalle puolestaan ilmoitettava tälle nimensä. Enso-Gutzeit Oy:n veturin palattua takaisin yhtiön ratapihan alueelle on veturinkuljettajan ilmoitettava siitä "Sataman" luvanantavalle vaihdemiehelle.
"Sataman" luvanantava vaihdemies ei saa antaa Enso-Gutzeit Oy:n ja VR:n vetureille lupaa samanaikaiseen työskentelyyn samoilla raiteilla. Liikkuessaan Enso-Gutzeit Oy:n veturilla VR:n raiteilla on yhtiön veturinkuljettajan noudatettava mitä suurinta varovaisuutta.
Enso-Gutzeit Oy:n veturille VR:n raiteilla annetut liikkumisluvat on "Satamapiirin" luvanantavan vaihdemiehen merkittävä "Sataman" vaihdekojussa pidettävään luvanantokirjaan.
Kotkan sataman ollessa suljettuna antaa tässä tarkoitetun liikkumisluvan Enso-Gutzeit Oy:n veturille "Alapään" luvanantava vaihdemies (vrt. 8 §:n 1. kohtaa). Luvanantokirjaa pidetään sataman suljettuna ollessa "Alapään" vaihdekojussa.
Asemapäällikkö ilmoittaa asianomaisille Enso-Gutzeit Oy:n palveluksessa olevien, pätevyyden omaavien veturinkuljettajien nimet ja antaa tarvittaessa lisäohjeet luvanantokirjaan tehtävistä merkinnöistä.
5. "Hovinsaaren piirissa" (V).
a. Kotkasta Hovinsaarelle ja sieltä Kotkaan palaavalle junalle on aina saatava lupa Kotkan junanlähettajältä. Samoin on joka kerta erikseen saatava junanlähettäjän lupa junan siirtymiseen Hovinsaarella Sokeritehtaan raiteille, eikä läntistä pääraidetta saada liikennöidä ennenkuin juna on kokonaan siirtynyt Sokeritehtaan raiteille ja läntisen pääraiteen sekä muut vaihteet siten käännetty ja lukittu kuin mitä on määrätty junan Sokeritehtaan raiteilla työskentelyn ajaksi. Junan paluuta varten Sokeritehtaan raiteilta Hovinsaarelle on niinikään saatava junanlähettäjan lupa '(vrt. Hovinsaaren Vaihde- ja opastinturvalaitoksen erikoisjohtosääntöa n:o Tlj 113). Hovinsaarella työskentelevä juna ei muutenkaan saa liikkua läntisellä pääraiteella tai siltä erkanevissa vaihteissa ilman junanlähettäjän joka kerta erikseen antamaa lupaa.
b. Junanlähettäjän on merkittävä edellä a-kohdassa mainitut junien kulut ja liikkeet junapäiväkirjaan.
c. Vaihtojunan kulku Kotkasta Hovinsaarelle ja paluu sieltä Kotkaan on vaihtopalvelusta, mutta näistä junista on junanlähettäjän silti ilmoitettava vaihdemiehille siten kuin lähtevästä ja saapuvasta matkajunasta on määrätty (vrt. 7 §).
d. Kotkan pääopastimia B2 ja C2 on myös vaihtoliikenteessä käytettävä tulo-opastimina.
e. Ennenkuin "Hovinsaari I":n vaihdemies antaa luvan vaihtojunan siirtymiseen Hovinsaaren yläratapihalta alaratapihalle, on hänen, vaikka siirtyminen tapahtuu samassa vaihdepiirissä, kuitenkin siitä ilmoitettava "Hovinsaari II":n vaihdemiehelle ja "Hovinsaari III":n ollessa miehitettynä myös sen vaihdemiehelle.
6. Eräissä vaihdepiireissä käytetään ilmoitusten antoon kovaäänislaitteita (kaiuttimia) vaihtopalveluksen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi sekä vaunujen kuormaamisessa ja purkamisessa työskentelevän henkilökunnan varoittamiseksi. Näiden laitteiden käyttäminen ei vapauta asianomaisia tässä säännössä määrätyistä velvoituksista.
10 §
Linjavaihteen liikennöiminen
1. Hovinsaarelta pohjoiseen noin 580 metrin etäisyydellä olevan Kotkan kaupungin linjavaihdetta (Laatikkotehtaan ja Raakasokeritehtaan raiteita) liikennöitäessä on sinne menoon saatava aina lupa Kotkan junanlähettäjältä. Kun juna on kokonaan siirtynyt linjavaihteelle, on "Hovinsaari I":n vaihdemiehen huolehdittava, että pääraiteen vaihteet heti palautetaan perusasentoihinsa pääraiteen liikennöimistä varten sekä että muut vaihteet tulevat siten käännetyiksi, kuin mitä niistä on määrätty junan linjavaihteella työskentelyn ajaksi, sekä ne vaihteet lukituiksi, jotka on määrätty pidettäväksi lukittuina. Linjavaihteelta paluuta varten ei pääraiteen vaihteita saada kääntää ennenkuin junan paluuseen on saatu lupa junanlähettäjältä. Heti paluun jälkeen on pääraiteen vaihteet palautettava perusasentoihinsa pääraiteen liikennöimistä varten. Rautatiehallituksen Kotkan kaupungin linjavaihteen liikennöimisestä vahvistamat määräykset ja käyttöohjeet ovat käyttöohjepiirustuksessa n:o Tlj 590 a.
2. Edellä 1. kohdassa mainittu lupa junan menoon Kotkan kaupungin linjavaihteelle ja sieltä paluuseen voidaan hankkia "Hovinsaari I":n vaihdemiehen välityksellä.
3. Junanlähettäjän on merkittävä edellä 1. kohdassa mainitut junien kulut ja liikkeet junapäiväkirjaan.
4. Vaihtojunan kulku Kotkan kaupungin linjavaihteelle ja paluu sieltä on vaihtopalvelusta.

Kotkan rautatiehistoriasta kiinnostunut kiittää Paulia!

Tauon jälkeen vanhempi kaavio, Johtosääntö vaihde- ja signaaliturvalaitoksen käyttämisestä Oitin asemalla, vuodelta 1918. Vihkossa on sama teksti on sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomenkielinen teksti on ohessa kokonaisena koska se poikkeaa myöhemmistä säännöistä, tämä on asetinlaitteen käyttöohje.  Kaaviota voi verrata Oitin karttaan http://vaunut.org/kuva/92269

Erittäin mielenkiintoinen tämä asetinlaitteenjohtosääntö. Mutta eikö tähän kannata liittää seuraava ratapihakaavio Oitista?

http://www.vaunut.org/kuva/42763?s=1

Seuraavaksi Helsingin sataman raiteet ja rakennukset marraskuussa 1958. Lähteenä Helsingin kaupungin satamalautakunnan julkaisema teos "Helsingin satama. Käsikirja 1958" ja artikkeli Helsingin satamaradat, Resiina 1/1994.
Helsingissä on seuraavat satama-asemat:
 Katajanokka; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Rajoitus ei koske lähtevää tavaraa, eli Katajanokalta voi lähettää myös kappaletavaraa. Katajanokan alaiset syrjäraiteet: Itäpistotie, Kanavakadun raiteet, Laukkasaaren raiteet, Rautakonttorin raiteet, Tulli 6:n raide, Varantin raiteet ja Eteläsatama. Syrjäraide Eteläsatama on vain vienti- ja tuontitavaraa varten.
 Länsisatama; virkamiehen hoitama liikennepaikka, avattu ainoastaan vaunukuormaliikenteelle. Länsisatamasta voi kuitenkin lähettää ulkomailta tullutta tullaamatonta tavaraa kappaletavaralähetyksenä. Tullattava tavara on osoitettava Katajanokalle. Länsisataman alaiset syrjäraiteet Hietalahdessa: Ulkopätkä, Vanha päätie. Jätkäsaaressa: Hiilisataman raiteet 1, 2, 3, Rantaraiteet 1, 2, 3, Makasiinin raide, 4-5 raide, 9 raide, 10 raide, 17 raide, 20 ulkoraide. Merisatamassa: Kaivonpätkä, Ylitie. Munkkisaaressa: Algolin raide, Alitie, Sahanpätkä. Salmisaaressa: Eklöfin pätkä, Itämeren 1. raide, Salmisaaren 1. raide. Lisäksi eri toiminimien omistamia syrjäraiteita. 
 Herttoniemi; Asemapäällikön hoitama, täydelliselle tavaraliikenteelle avattu asema, jonka tarffivälimatka Oulunkylästä on 9 km. Aseman alaisena on vain yksi syrjäraide, Perunaraide, joka on avattu yleiselle vaunukuormaliikenteelle. Lisäksi eri toiminimien omistamia syrjäraiteita.
 Sörnäinen; Vallilan aseman alainen, vaunukuormaliikenteelle avattu toimisto, tariffivälimatka Pasilasta 4 km. Sörnäisiin voi lähettää kappaletavarana räjähdysaineita ja Karjakeskuskunnalle lähetettäviä teuraseläimiä. Sörnäisten alaiset yleiselle vaunukuormaliikenteelle avatut syrjäraiteet: Hakaniemen torin raide, Hermannin raide, Hiekkatien raiteet, Hankintakeskuksen raide, Kumpulan raide, Kyläsaaren raiteet, Makasiiniraide, Puhtaanapitolaitoksen raide, Raidekadun raide, Rantaraide, Satamaraiteet, Toukolan raide, Varastokadun raiteet, Verkkosaaren raiteet. Sörnäisten alaisille syrjäraiteille voidaan lähettää kappaletavaraa merkitsemällä määräasemaksi Vallila ja purkamispaikaksi ao. syrjäraide.

Karttoihin merkityt sataman käytössä olevat rakennukset:
Länsisatama
Av: Autovaaka. Vv: Vaunuvaaka, pit, 7,5 m, kantavuus 40 t, valmistunut 1927.
G: Varasto v. 1939.
H: 4-kerr. varasto, kellari, valm. 1935.
I: 4-kerr. varasto, kellari, tullikamari IV, satamalaitoksen tiloja, nosturitoimisto, valm. 1924.
K: 2-kerr. varasto, kellari, jäähdytysosasto hedelmille yms., valm. 1940.
E: Puinen varasto v. 1915.
B, C: Puinen varasto v. 1918.
J: Varasto v. 1938.
D, F, L: Puinen varasto.
Numerolla III on merkitty nk. Saukon satama eli Jätkäsaaren hiilisatama. Demag toimitti satamaan hiilenkäsittelylaitteet, joihin kuului mm. kolme 170 m pituista hiilenkuljetushihnaa, jotka näkyvät kartassa. Hiilisatama lopetti vuonna 1977.

Eteläsatama
M1: Matkustajapaviljonki, tulli, varasto, takasivulla raide ja kuormauslaituri Ehrenströmintien alla, valmistunut 1952.
M2: Varasto Ehrenströmintien alla, valmistunut 1954.
M3: 2-kerr. varasto, valmistunut 1954.
1-4: Varasto v. 1895, korotettu osin 2-kerroksiseksi 1909.
5: Puinen varasto v. 1913.
KI: Varasto v. 1957.
KII: 3-kerr. varasto, rakenteilla.
10: Puinen varasto v. 1919.
12: Varasto v. 1937, 3 kerrosta ja kellari, jäähdytysosasto hedelmille yms., tulli, satamalaitoksen tiloja, kassa VI.
13: Puinen vientitavaravarasto v. 1954.
184: 2- ja 4-kerr. varasto, tullikamari I, satamalaitoksen tiloja, kassa I, valm. 1901.
187: 7-kerr. varasto, kellari, tullikamari V, kassa V, rak. 1913, 1926, 1929.
152, 188: Varasto 1897-1898.
189: 2-kerr. varasto, rak, 1905, 1907, osa pommitettu sodan aikana.
V: 2-kerr. vuotien ja öljyjen varasto, valm. 1952.
R: Rautatien kappaletavara-asema, valm. 1952. Myöhemmin Viking Linen toimisto.
S: 3-kerr. satamatyöntekijöiden huoltorakennus, kellari, autonosturien ja trukkien huolto, valm. 1954.

Sörnäinen
S: Puinen satamatyöntekijöiden huoltorakennus, valm. 1949.
Laiturit III - VII rakennnettiin aikanaan puutavaran vientiä varten, viimeiset purettiin 1977.

VR:n kaavioita:
Länsisatama, Hietalahti ja Merisatama
http://vaunut.org/kuva/43273
http://vaunut.org/kuva/43272
http://vaunut.org/kuva/43271
http://vaunut.org/kuva/43268
http://vaunut.org/kuva/43267

Sörnäinen
http://vaunut.org/kuva/43266
http://vaunut.org/kuva/43265

Ruoholahti, Hietalahti ja Jätkäsaari
http://vaunut.org/kuva/23154
http://vaunut.org/kuva/23153
http://vaunut.org/kuva/23152
http://vaunut.org/kuva/23151

Tässä nuo kyseiset kaaviot kokonaisina
Merisatama ja länsisatama

Ruoholahti

Sörnäinen

Pasila-Oulunkylä vuodelta 1986

Helsinki 1989

Ja sitten vielä Herttoniemen rata vuodelta 1989

Jyrkin pumpsi on hyvä, kiitokset tästä.

Ylläpidolle simppeli kysymys: olisiko kova homma, että vorgin keskustelualueen koodia muuttaisi sen verran, että se tukisi sekä pdf:ien että zip:ien tuikkaamista tänne? Siitä olisi monessakin mielessä hyötyä. Tähän samaan asiaan liittyen toinen kysymys: olisiko tuota lähes kasarimaisen matalaa 400 kilotavun kokorajaa / ladattu tiedosto mahdollista nostaa edes megaan? Voin antaa tuosta 64 gigan muistitikun lainaksi, mikäli se on tilasta kiinni...  ;)

PDF-tiedostomuoto on jo ennestäänkin tuettu tällä palstalla. Zip-pakettien lisäämistä ei ole sallittu ilmeisistä tietoturvasyistä.

400 kilotavun raja on kieltämättä matala isoja kaavioita tms liitettäessä. Nyt raja on nostettu megaan, jolloin isokin kuva kyllä oikein pakattuna mahtuu liitteeksi.

No mutta tämähän on todella hyvä juttu - ilmeisesti mun ei tarvitse postittaa muistitikkua sittenkään...  :)

Tuota pdf-tukea en tiennyt aiemmin. Mitä zip-tiedostojen tietoturva-aukkoihin tulee, en ole tietoteknikko, enkä tietoturva-asiantuntija, joten en osaa muuta kuin kysyä: mitä haittaa zipeistä on vorgissa, mikäli niiden sisältö ajetaan jonkin esimerkiksi online-skannerin läpi ennen julkaisua?

Tämäpä on hienoa, kiitoksia kovasti
Tästä rohkaistuneena Hyvinkää 1960 koko kaavio

Perkjärven ratapihakaavio. Merkintä: Hyväksytty, AG, 27.06.(1923)

Jonkinmoinen määrä kaavioita on vuosien saatossa lisätty kuvina vaunut.orgiin:

http://vaunut.org/kuvat/?tt=17&i1=Sekalaiset&i2=Ratapihakaavio

Liitteenä ratapihakaaviot Lahti ja Niemi (LWR) vuoden 1905 C.E.Holmbergin kirjasta "Loviisa - Vesijärvi Järnväg". Myöhempi Lahden ratapihakaavio kuvassa   http://vaunut.org/kuva/42762?t=kouvola&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio   .  Onko kaavioon piirretty pakaasiraide VR:n makasiinin ja LWR:n laiturin välille?

Mikkelin kyllästämö. Oma piirros, mittakaava tuntumalla. Perustuu vuoden 1969 tilanteeseen, täydennetty 1975. Kuva   http://vaunut.org/kuva/99267?u=3399&d=22.2.2015

Lisään Turengin ratapihakaavion vuodelta 1929. Koetin ensin yhdistää alkuperäisen, noin 2 metriä pitkän kaavion yhdeksi kokonaisuudeksi. En saanut teksteistä selvää mitenkään. Siksi kolmena  osana. Virheestäni  johtuen  sorakuopan  (myllyraiteen) mitasta puuttuu noin 40 metriä, ja vaihde. Satamaraide (9) näkyy myös.  Kaavion  selitysteksti :
a = Asemahuone
b = Tavaramakasiini
c = Asuinrakennus
d = Kellari
e = Pesu ja leivintupa
f = Ulkohuone
g = Halkovaja
h = vesitorni
i = Käymälä
j = Kaivo
k = Likakaivo
l = Vaihdeputka
m = Vahtiputka
n = Semafoori
o = Tupa sorakuopassa
p = Viralan hiivatehtaan makasiini
-----  =  Vesijohto
Valkoisilla liimatuilla lapuilla on merkitty puuvarastoalueita, alkaen pohjoisesta:
lähellä asemarakennusta:   siivoa
myllyraiteen kainalossa (myllyä ei toki ole vielä):  kotoinen
isompi alue: Nro 2,  Nokia  550 m²,   Nro 2,  Rauma Wood,  825 m²,  Nro 1,  Nokia,  1+2=1100 m² ,  Tie,   Nro 1,  1+2 1500 m²
sorakuopalla:  5 x 40 = 200,   300 m²  Rauma Wood,  18   , 200 = 3600 m² + 200 = 3800   T Paakkola,  110 m²  1000 m²,   Nokia  600m²,  25,    18:

Jatkona edelliseen Turengin ratapihakaavioon vuodelta 1929:

Viipurin  henkilöaseman ratapihakaavio 1930 "Keksintöjen Kirjasta", osa "Tiet ja Maakulkuneuvot" (toim. Arvo J, Lönnroth, WS 1932) . Kirjassa esitellään modernia turvalaitosta. Seuraavassa vastauksessa "lukitustaulukko", lainaus tekstistä: " osoittavat vaakasuorat rivit eri kulkuteitä ... pystysuorat kuuluvat eri asettimiin ... ruudussa asettimenasentoa osoittavat merkit , sekä numerot ... missä järjestyksessä asetettavat eri kulkuteitä varten...edelleen merkitään vinoviivalla, mitkä asettimet ... on lukittu, ettei niitä voi samanaikaisesti asettaa, kun ko kulkutie on asetettu."
Johtosääntö puuttuu tietysti lähteestä.

Viipurin henkilöaseman lukituskaavio vuodelta 1930, samasta kirjasta kuin edellinen.

Kuurilan ratapihan ”ERIKOISJOHTOSÄÄNTÖ” vuodelta 1959 on saanut kaksi lisäystä kaksoisraiteen valmistuttua Iittalaan 1961. Samalla liikennepaikka muuttui miehittämättömäksi.
Kuurilan henkilöliikenne oli vaatimatonta, tavaraliikennettä toi metsärata, jonka piirissä oli mm. kaksi Niemen kartanon sahaa.
Säännössä mainitaan kaksisiipiset tulo-opastimet. Kahdella siivellä ( kahdella vihreällä valolla) ohjattiin raiteelle 3. Kaksisiipinen lähtöopastin C näytti kahdella siivellä lähdön Iittalaa kohti (ennen kaksoisraidetta). Muille raiteille ei ollut lähtöopastimia. Tulo-opastimilla oli myös esiopastimet. Tulo-, ja lähtöopastimilla oli ilmaisinlamput junanlähettäjän toimistossa, valoesiopastimilla ilmaisimet.
Vakavalta ja hankalalta tuntuu pykälä, jossa sanotaan:   Tämän erikoisjohtosäännön
”tulee olla liikenne-, rata-, ja konejaksonpäälliköllä, sähkökonepajan päälliköllä , Kuurilan , Toijalan ja Iittalan liikennepaikkojen päälliköillä ja junanlähettäjän toimistoissa , Kuurilan vaihdekojussa, puutavarakirjanpitäjällä, rata 1961--auton tai liikkuvien työkoneiden kuljettajilla, niillä asemilla ja varikoilla, joiden juna-, ja veturimiehistö liikennöi Kuurilan liikennepaikkaa, sähkötarkastajalla, rakennus-, ja opastinmestarilla, sekä turvalaitoksen kunnossapidosta välittömästi vastaavilla henkilöillä.”

"Porin Ratapihan Liikennöimissääntö" vuodelta 1952 on monia vähemmän kaavamainen. Liitän sen itse kaavion lisäksi. On syytä huomata, että viimeinen sivu on tilan säästämiseksi ensimmäisen vieressä.
En löytänyt muita ratapihakaaviota Porista kuin Eskon mainiot omatekemät:   http://vaunut.org/kuva/52087?t=pori&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio   ja   http://vaunut.org/kuva/52088?t=pori&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio

Kiitos kaavioista. Kaipaisin kuitenkin lisätietoja tuohon, että Kuurila olisi muuttunut kaksoisraiteen valmistuttua 1961 miehittämättömäksi. Sen voisi ymmärtää, ettei miehitystä olisi katsottu tarvittavan enää vuorokauden ympäri mutta miehityksen poistuminen kokonaan tuntuu hämmästyttävältä. Suojastus valmistui Hämeenlinna-Toijala-osuudelle vasta vuosia myöhemmin ja Iittala-Toijala on 18 km. Olisiko pääradalla voinut olla niin, ettei ruuhkissakaan tarvittu tämän lyhyempiä junanlähetysvälejä? Isäni on myös muistellut, että 60-luvulla kaksoisraiteen aikaan mutta ennen suojastuksen valmistumista oli esim. P61:llä melko yleistä, että se joutui pysähtymään Kuurilassa, kun edellä menevä juna ei ehtinyt pois alta.

Kuurila alennettiin laiturivaihteesta seisakevaihteeksi 26.5.1968, jolloin miehitys ainakin on lähtenyt pois.

Mutta tuo kai tarkoittaa, että 1968 asti miehitystä olisi voinut olla ainakin osan aikaa vuorokaudesta? Noihin aikoihin Helsinki-Tampere-radalla olikin jo linjasuojastus koko matkalla mutta 1961 oli vasta osuudella Helsinki-Riihimäki, joka valmistui jo 50-luvun puolella. Sen jälkeen linjasuojastusta rakennettiin Tampereelta etelään päin mutta ei kovin nopeaa vauhtia. Vuoden 1963 aikataulukirjassa suojastus on merkitty vasta osuudelle Lempäälä-Tampere ja Riihimäki-Lempäälä oli suojastamatonta rataa.

Kaavioita on kaksi, 1959 ja 1961. Jälkimmäiseen on lisätty teksti :"Liikennepaikka miehittämätön". Ajattelin tekstin olevan sidoksissa viimeiseen allekirjoitukseen 5.5.61. Näinhän ei ilmeisesti tarvinne olla.

Jaa se tulikin tuosta kuvasta. Olisikohan niin, ettei Kuurilassa ollut ennen vuotta 1961 mahdollisuutta jättää liikennepaikkaa miehittämättömään käyttöön vaan tämä tuli vasta kaksoisraiteen rakentamiseen liittyvien muutoksien myötä? Silloin voisi olla, että Kuurila oli 1961 asti aina miehitetty ja 1961 jälkeen miehitetty ehkä osan aikaa vuorokaudesta mutta kokonaan miehitys olisi poistunut vasta 1968.

Kaikilla junanlähetyspaikoilla ei ollut mahdollisuutta jättää liikennepaikkaa miehittämättömään käyttöön. Hämeenlinna-Toijala-välistä en tiedä mutta Helsinki-Riihimäki radalla oli entisen junanlähettäjän kertoman mukaan 60-luvulla mahdollisuus jättää miehittämättömiksi vain Oulunkylä, Tikkurila, Korso ja Jokela. Järvenpäässäkin oli teoriassa tuki miehittämättömälle käytölle mutta junanlähetyslinjan soitot eivät välittyneet Keravalta Hyvinkäälle asti. Siten Helsinki, Pasila, Malmi, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää ja Riihimäki olivat käytännössä jatkuvasti miehitettyjä. Toisaalta tämä ei aina mennyt todellisen tarpeen mukaan. Esim. Tikkurilassa oli junanlähettäjällä töitä enemmän kuin Malmilla tai Järvenpäässä, joten muista kuin teknisistä syistä olisi yövuoro tarvittu ennemmin Tikkurilaan.

Helsingin satamaradan kartta

Tämä ei ole raidekaavio. Sääntö-otteet liittyvät asiaan. Puutteista huolimatta kartta on mainion tarkka, postilaatikotkin on merkitty. Raiteistokin  on perusteellisesti piirretty, antaen yleiskuvaa edellä esitetyille ratapihakaavioille. Vuosilukua ei löydy suurennuslasillakaan, tämä kartta kun on osittain mainos (Tilgmann/Suom.kk), ja turisteille tarkoitettu. Lienee reilut 10 vuotta vanhempi, kuin vuoden 1942 liikennöimissääntö. Joitakin otteita liikenne-säännöistä (1904 ja 1942). (E.N. kokoelmasta)

2§ (1904)
Ratajuna tai yksinäinen lokomotiivi ei saa satamaradalla liikkua suuremmalla nopeudella kuin 1 kilometrin viidessä minuutissa, mutta on tämä nopeus Lastenkodonkadulta Munkkisaarenkatuun, Meritorin yli ja Kaivopuiston läntisen huvila-alueen kautta kulkevilla rataosilla sekä makasiinirantakadulla vähennettävä 1 kilometriksi 10 minuutissa, ja pitää asianomaisen konduktöörin näille rataosille määrätä joku junapalvelusmiehistä käymään signaalitorvella ja lipuilla varustettuna junan edellä 20 metrin päässä siitä. Höyryvihellintä saa lokomotiivi satamaradalla käyttää signaalinantoa varten ainoastaan suurimmassa hätätilassa; sen sijaan annetaan ainoastaan lyhyt signaali höyrykellolla, osoittamaan että lokomotiivimiehistö on huomannut konduktöörin antaman signaalin sekä, milloin niin vaaditaan, yhtäläisiä varoitussignaaleja junan kulkiessa radalla, samoin junaa liikkeelle pantaessa.

1§(1942)
1)   Helsingin satamaradalla tarkoitetaan näissä määräyksissä Helsingin ratapihalta Länsisatamaan ja Katajanokalle johtavaa, osittain valtion ja osittain Helsingin kaupungin omistamaa rataa sekä siihen kuuluvia valtion, sanotun kaupungin ja yksityisten omistamia raiteita. Muita Helsingin kaupunginsatamaratoja nämä määräykset eivät koske.
2)   Helsingin ratapihan ja satamaradan rajana on Turuntien ja rautatien risteilykohta.
9§
Satamaradan jako alueisiin
1)   Päivystäjien kulun ja liikenteen hoidon suhteen jaetaan satamarata seuraaviin alueisiin:
RUOHOLAHTI, jonka rajana Helsingin ratapihan puolella on Lastenkodinkadun kohdalla oleva vaihde N:o 1 ja johon kuuluu:
a.   Sanotusta vaihteesta alkavat Kalliovälin raiteet Lönnrotinkadun sillan jatkona olevaan tasoylikäytävään, lukuun ottamatta keskimmäistä raidetta, joka kuuluu Jätkäsaaren alueeseen.
b.   Hietalahden suunnalla varsinaiset Ruoholahden raiteet (N:o 11, 12, 12a, 13) sekä pääraide Hietalahden kääntösillan suojana käytettävään rataopastimeen saakka
c.   Itämeren kadun suunnalla Kalliovälin raiteista erkanevat Salmisaaren raiteet
       JÄTKÄSAARI, johon kuuluu :
a.   Kalliovälin raiteiden keskimmäinen raide vaihteen N:o 2 puoleisesta rajamerkistä alkaen ja muut Kallionvälin raiteet Lönnrotinkadun sillan jatkeena olevasta tasoylikäytävästä alkaen (sml)
b.   Kaikki varsinaiset Jätkäsaaren raiteet.
HIETALAHTI, joka käsittää raiteet Hietalahden kääntösillasta (sml) vaihteeseen N:o  22.
MERISATAMA, joka käsittää Meritorin ja Munkkisaaren raiteet. Alueen rajana on Hietalahden puolella Munkkisaaren raiteen ja pääraiteen rajamerkki, ja Eteläsataman puolella Neitsytpolun jatkeena oleva tasoylikäytävä (sml).
ETELÄSATAMA, joka käsittää varsinaisen Eteläsataman alueen. Sen rajana on Meritorin puolella Eteläsataman ensimmäinen vaihde ja Katajanokan puolella Eteläsataman kääntösilta (spl).
KATAJANOKKA, johon kuuluu kaikki Katajanokan raiteet Katajanokan sillasta (sml) alkaen.
2)   Alueiden välille edellä olevan mukaan jääpä osa on avorataa.
10§
Luvanantopaikat :
Asianomaisten 12§ :ssä mainittujen kulkulupien antamista varten edellisessä pykälässä mainituilla alueilla on seuraavat luvanantopaikat:
”Töölön portti”, joka kuuluu Helsingin ratapihaan ja sijaitsee Turuntien varrella sanotun ratapihan puolella.
”Kallionväli”, joka kuuluu Ruoholahden alueeseen ja sijaitsee Lastentarhankadun luona.
”Jätkäsaari”, joka kuuluu Jätkäsaaren alueeseen ja sijaitsee Lönnrotinkadun sillan jatkona olevan tasoylikäytävän eteläpuolella.
”Hietalahti”, joka kuuluu Hietalahden alueeseen ja sijaitsee Hietalahden kääntösillan länsipuolella.
”Merisatama”, joka kuuluu Merisataman alueeseen ja sijaitsee Meritorin länsipäässä.
”Tunneli”, joka kuuluu Eteläsataman alueeseen, ja sijaitsee Eteläsataman eteläpäässä.
”Eteläsatama”, joka niinikään kuuluu Eteläsataman alueeseen ja joka on sama kuin tämän alueen rautatietoimisto. Tätä paikkaa käytetään luvanantopaikkana vain silloin, kun työt vaativat vaihdemiehen siirtymistä ”Tunnelista” tänne. Kun näin tapahtuu, on siitä ilmoitettava muille asianosaisille luvanantopaikoille ja päivystäjille.
”Katajanokan silta”, joka kuuluu Katajanokan alueeseen ja sijaitsee Katajanokan sillan luona.
2. Puhelin- ja muissa keskusteluissa on luvanantopaikoista käytettävä edellä mainittuja nimityksiä.
15§
Päivystäjissä käytettävät veturit:
1.   Vaihtotöitä suorittavissa päivystäjissä on satamaradalla käytettävä yleensä tankkiveturia, ja tenderiveturia vain tankkiveturin puutteessa.
2.   Kääntösiltojen kestävyyden ja satamaradan kiperien kaarteiden tähden saavat L 1 ja I 3 -sarjan tankkiveturit ja G 11 – sarjan tenderiveturit sekä näitä kevyemmät ja pienemmän akselivälin omaavat veturit liikkua satamaradalla. Jätkäsaaren ja Helsingin ratapihan välillä saa kuitenkin käyttää myös O 1 -sarjan tankkivetureita. Katajanokan vanhalla laituriosalla saavat L 1 -sarjan veturit liikkua vain vahvistetuilla osilla. Raiteista, joihin nähden liikkumisrajoitukset ovat voimassa tulee olla piirrokset Helsingin raapihan järjestelytoimistossa, Pasilan varikolla sekä asianomaisten alueiden luvanantopaikoilla.
16§
Suurin sallittu nopeus
Suurin sallittu nopeus satamaradalla on 25 km/t paitsi laituriraiteilla, joilla se on 15 km/t. Näitä nopeuksia on tarpeen mukaan vähennettävä sillä tavalla kuin näissä määräyksissä edellä on erikoistapauksissa määrätty ja liikenne kulloinkin edellyttää.

Vanha keskustelu, mutta eihän tuo lisäys tosiaan käyttösäännössä tarkoita muuta kuin kulkutie-ehtoja asetettaessa liikennepaikka miehittämättömäksi. Käyttösääntö ei ota kantaa siihen, milloin liikennepaikka on todellisuudessa ollut miehittämätön. Kyse lienee todellakin tuosta Petrin mainitsemasta muutoksesta eli että tuossa yhteydessä asetinlaitteeseen on toteutettu mahdollisuus asettaa liikennepaikka miehittämättömäksi, aikaisemmin sitä ei ole ollut.

Ja eräs 'työkalu' liikennepaikkojen miehityksen seurantaan oli ennen 1969 JT:tä olivat 'Likrat' eli listat, jotka kertoivat, milloin  liikennepaikalla suoritettiin junanlähetystä, milloin se oli taas laiturivaihteena tai miehittämätön.

Tämän karttaotteen  http://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=2011.0;attach=4909;image ajoituksen voinee tehdä vuoden tarkkuudella mm. katu- ja katunimimuutosten perusteella.
Mielestäni aikahaarukka on 1920-1922.  Osaksi toteutumatonta raidesuunnitelmaa on lähinnä Länsisataman alueella. Muu lienee toteutunut ja edustaa sataman raideliikenteen (poisluettuna kartan ulkopuolista Sörnäisten osuutta) loistoaikaa. 

Suolahden ratapihakaaviossa on karttamaisia piirteitä. Valokopioitu 70-luvulla, originaali oli taiteltu. Harmi kyllä, se on samalta vuodelta (1923) kuin Jyrkin lataama virkakaavio:   http://vaunut.org/kuva/89746?t=suolahti&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio     Tämä kartta on tarkempi, ja rakennusluettelo on kiintoisa.  Äänekoskelta tuleva kapearaiteinen näkyy vasemmalla. Oikeallla taas näkyy pitkälle ulottuva asematontti. Jossakin mainitaan (missä?) sen olevan varaus mahdollista Suonenjoen jatkoa varten. Kartan saumassa erottuu huonosti teksti: "Rakennettua aluetta". Mitenköhän Äänekosken tien tasoristeysten vartioiminen on järjestetty?

Vajan u vieressä ÄSR:n kääntöpöytä (?)

Tämei oo vastaus vaan kysymys: mistä näitä ratapihakaavioita löytyy?  Löytyiskö kenenkään avulla Kauhavan kaavioita heti aseman alkuajoilta (!885 - ) ja ehkä 70-80-luvuilta sekä sitten tämä nykyinen.   Tämä VR:n kaikenlainen historian etsiminen tuntuu olevan kuin salatiedettä: yksinkertaisia luetteloita, piirustuksia, valokuvia, henkilöstöluetteloita ei maallikko löydä millään! VR:kö panttaa..?

Voisiko joku postata mulle Kauhavan aseman ratapihakaaviot n.1885, 1970-80 ja 2010? En yhtään tiedä miten niihin pääsisi käsiksi. Onko jossain joku arkisto ja siihen yksinkertaiset ohjeet - kysyjäkin on.. ???

Vanhoista painetuista kartoista voi myös olla tässä jotain apua:
http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/)

Noissa ei tietenkään näy turvalaitevarustelua tms., mutta raiteisto ainakin suunnilleen hahmottuu.

Vuoden 1923 kaavio
http://vaunut.org/kuva/86614?kv2
Löytyy täältä

KIITOS!

Vaikka tämä ei ole suomesta, ja paremminkin kartta, liittyy Pietarin yhdysrata selkeästi SVR:hin. Yhdysradasta on mainittu mm. kuvan   http://vaunut.org/kuva/101399?t=yhdysrata   kohdalla. Kuva on "Uudesta Suomettaresta", 29051910 (Kansalliskirjasto, digitoidut sanomalehdet). Vihje on Jan Erik Wiikin kirjan "Vägar av Järn tiil Landets Värn" viitteistä.

Kartta täsmentää arvokkaalla tavalla viitekuvaa http://vaunut.org/kuva/123031?u=287&kv2=1920&paik=Pietari+%28Suomen+asema%29 ja siihen liittynyttä keskustelua.

Uskallan väittää tekstauskäsialan perusteella, että karttapiirros on V.J. Tammelinin laatima. VR 1912-1937 historiikissa sukunimi on suomentunut muotoon E.J. Tammio (tällöin I lk:n ratainsinööri). Tammelin on koonnut ratapihakaaviot ja muutkin tiedot Pietarin Suomen asemakokonaisuudesta.

Kotkan ratapihakaavio vuodelta 1970 on juuri lisätty kuvapuolelle: http://vaunut.org/sarja/4774 joten oheisena siihen liittyvän 'Kotkan ratapihojen liikennöimissäännön' teksti (11 sivua). Teksti on saatu pienempään tilaan muuttamalla se muokattavaan muotoon. Kirjasessa olisi ollut vielä Kotkan puhelinyhteyksien ja kaiutinlaiteverkoston kaaviot. Ehkä toisella kertaa, jos kysyntää riittää.

Tässä Mukkulan radan raiteistokaavio vuodelta 1987. Virallisemmin Lahden ratapihojen liikennöimissääntö osa 2, voimassa 07-12-1987 alkaen.

Mukkulan raiteistokaavioiden täydennykseksi raidesopimukset Joutjärveltä lukien. Kaikki sopimukset ovat vuoden 1985 sopimusyhteenvedossa merkitty paikkakunnalle "Lahti". Joidenkin kohdalla on "Lahti" perään on sulkeisiin merkitty tarkempi sijainti, esim "(Mukkula)". Laitan tämän tiedon sulkeisiin päiväyksen perään. Joissakin tapauksissa on annettu alkuperäinen sopimuskumppani ja vuoden 1985 sopimusosapuoli, esim. "(nyk. Kesko Oy)". Tämä on yhteenvedossa oleva tieto, en lisää mitään omaa tietoa luetteloon.

Joutjärvi:
Joutjärvi Oy, 2963/6746, 1.11.1961

Joutjärvi-Mukkula:
Thomesto Oy, Rto 24/38/81, 6.2.1981 (Mukkula)
Lahden Lämpövoima Oy, RH 1006/38/81, 13.10.1981
Makron Oy, Rto 132/389/84, 9.1.1984
Onninen Oy, Rt 1717/38/73, 4.2.1974 (Mukkula)
Lahden kaupunki (nyk. Kesko Oy), 1349/4039, 5.8.1953 (Joutjoki)
Oy Iskun Tehtaat, Rt 1158/6063, 21.12.1970 (Mukkula)
Oy Iskun tehtaat, 2363/8155, 17.11.1956 (Mukkula)
Oy Lahden Polttimo Ab, 688/1567, 18.3.1953 (Mukkula)
Fennia Faneri Oy (nyk. Oy Wilh. Schauman Ab), 305/670, 4.2.1953 (Vesijärvi)
Rauma-Repola Oy, 600/1082, 14.2.1962 (Mukkula)
näiden sijainti ei selviä kaaviosta:
Lahden kaupunki, 2303/6295, 23.11.1953 (Joutjärven-Niemen rata)
Lahden Rautateollisuus Oy, 2994/5763, 16.11.1960 (Mukkula)

Vesijärvi (kaaviossa näkyvät raiteet):
Lahden kaupunki, 842/1722, 18.3.1964 (Teivaanmäen lämpövoimala
Lahden kaupunki, 565/1023, 17.2.1939 (Vesijärven sataman raiteisto)

(Rauma-Repolan sopimus Vesijärven kautta oli jo päättynyt, enkä tunnista mihin sopimukseen Vesijärven aseman koillispuoliset raiteet kuuluvat; Lahden aseman alaisista muista sopimuksista osa on Mytäjäisessä, osa Sopenkorvessa ja osa ilman tarkentavaa merkintää)

Epäilisin että Lahden Rautateollisuus Oy:n raide on ollut aivan Lahden keskustassa Savonkadun varrella. Mukkulan rata on päättynyt siis sinne. Täällä on kuvakin sieltä: http://vaunut.org/kuva/117604?paik=Lahti

Riihimäen rautatietarkastelu. 1950 luvun vaihteen rautatiet ja ne siirrettynä tuoreempien ilmakuvien ja karttojen päälle. Riihimäki ja Riihimäki-Loppi
https://www.dropbox.com/sh/yqgu0shj8pc71ak/AABSh9DmwQnJQ3w4sPo5JkIaa?dl=0
Kartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos paikkatietoikkuna

Riihimäen voimassa olleet raidesopimukset vuoden 1985 yhteenvedon mukaan. Tarkoituksella en laita luetteloon yhtään omaa kommenttia vaan luettelon sellaisenaan (H.G. Paloheimo ja Riihimäen saha ovat esimerkiksi käytännölllisesti katsoen sama sama omistaja tai ”nyk. Tarkoittaa vuotta 1985):
- H.G. Paloheimo Oy, 2819/8379, 21.11.1929
- Riimimäen Saha Oy, 2941/5887, 21.11.1935
- Oikeusministeriö, Vankeinhoito-osasto, 23.12.1959 (ei numeroa)
- Oravan Tehtaat Oy (nyk. Puolustusministeriö), 1012/3486, 5.4.1945
- Tienhaaran alueen raiteisto, Riihimäen kaupunki, 1890/7/21, 12.6.1947
- Tehdasvilla Oy (nyk. Väinö Araluoma), 311/1811, 19.2.1948
- Teräs Oy, 1705/4836, 24.8.1955
- Ri-Le Oy, 2774/6020, 10.10.1962
- Ikkuna Oy, 810/1437,9.3.1939
- Riihimäen Lasi Oy, Rt 1197/38/3776, 8.9.1972
- Tikepaja Ky, Rt 379/38/74, 3.6.1974
- Riihimäen kaupunki ja Suomen Ongelmajäte Oy, RH 77/389/84, 23.1.1984

Helsingin rautatietarkastelu. 1932-2020 rautatiet ja raitiotiet ja ne siirrettynä tuoreempien ilmakuvien ja karttojen päälle.
Valtion isot radat sinisellä. Raitiotiet ja kapeariteiset radat punaisella.
https://drive.google.com/drive/folders/1_K3_Fs0LpW9wx8mbMHXHd89MPpiSpJvz?usp=sharing

Kartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos paikkatietoikkuna

Rautatietarkasteluja ne siirrettynä tuoreempien ilmakuvien ja karttojen päälle.
Valtion isot radat sinisellä ja kapeariteiset radat punaisella.
Kartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos paikkatietoikkuna
Hyvinkää-Karkkila Rautatie
https://drive.google.com/drive/folders/1XNyR-xEv9l3d6rq7xsNmXSxxgYNJ0oxF?usp=sharing

Jokioisten rautatie
https://drive.google.com/drive/folders/1xw919h0iDZuotVszfCc0f9A9w-Mdu1Wq?usp=sharing

Olkkala-Ojakkala rautatie
https://drive.google.com/drive/folders/1csYfQI6zUvWBwuAq33ByNz2mflTNthGC?usp=sharing

Lohjan keskusta-asema
https://drive.google.com/drive/folders/18E9nfr6ExI7LiSBwtHNb_EwZV2qqY5hd?usp=sharing

Laitetaan tämä Humppilan ratapihakaavio myös tähän ketjuun, että löytyy myöhemmin:
https://arkistot.museorautatieyhdistys.f​i/fi/piirustukset/details/32/457 (https://arkistot.museorautatieyhdistys.f​i/fi/piirustukset/details/32/457)

Alunperin löytyy seuraavan kuvan kommenteista:
http://vaunut.org/kuva/154880 (http://vaunut.org/kuva/154880)

Kuvasarjasta Ratapihakaavioita löytyy Vaasan ja Vaskiluodon ratapihakaaviot vuodelta 1977. Oheisena siihen liittyvän 'Vaasan ratapihojen liikennöimissäännön' teksti. Kaavion ensimmäinen osa: http://vaunut.org/kuva/40518