Resiina-keskustelu

Pidän itseäni jo miehen ikäisenä, mutta en vielä tiedä, mikä on juna-asema. VR:n julkaisuissa puhutaan joko asemista tai rautatieasemista. Käytetäänkö em. termiä erotukseksi linja-autoasemasta vai lentoasemasta vai miten? Viimeksi, kun tiedotettiin erikoisjärjestelyistä Lahdessa, johtuen turvalaiteviasta, ilmoitettiin, että korvaava liikenne lähtee juna-asemalta. Mihin on joutunut ilmaisu "rautatieasema"?

Ei kai se ilmaisu mihinkään ole joutunut, vaan on yhä olemassa. ”Rautatie” vaan on niin pitkä sana, että tuolle sanalle ”Rautatieasema” on muotoutunut puhekieleen kätevämpi synonyymi. Ja miksipä ei, mikä vika on juna-asemassa? Kai matkustajaa enemmän se kiinnostaa, että sieltä asemalta lähtee junia kuin se, että siellä on rautatie?

Onhan linja-autoasemiakin, et varmaan tiedä mitä ne ovat? Vai onko tämä taas sitä ihme nillittämistä termeistä, junanrata yms.

Ymmärrän kyllä vaatimuksen oikeista termeistä, jos on vaarana sekaannus, mutta näinkin selkeässä yhteydessä moinen kitinä vaikuttaa jokseenkin naurettavalta!

Juna-asema eroaa rautatieasemasta siinä, ettei sieltä saa rautateihin liittyviä palveluja. Korkeintaan joku automaatti voi sylkäistä lipun, mikäli sattuu toimimaan. Kumipyöräpuolella samaa oiretta on liikenneasemalla, josta saa korkeintaan ylihintaista lasinpesunestettä. Huoltoasemalta voi löytää jopa polttimon ja öljyjä.

Lisäsin tekstiisi yhden tärkeän sanan, jonka lihavoin erottumaan muusta tekstistä. Kyllähän Pasilassakin on juna-asema.

Offtopic: Ihan totta tämä. Kävin kesällä huoltoasemalla ostamassa akkukenkiä, 2 kpl. Tiskin takana palvellut tyttönen ei tiennyt mitä ne ovat, joten hän pyysi paikalle takahuoneesta pojan, joka kyllä tiesi mitä akkukengät ovat, muttei tiennyt onko asemalla niitä ja missä, joten hän soitti jonnekin lyhyehkön puhelun - ja akkukengät löytyivät. Kiitos hyvästä palvelusta!

Kyllä mielestäni voi mennä vähän varsinaisesta asiastakin sivuun jos ajatus lähtee samalta pohjalta. On tosiaan naurettavaa ja surullista kutsua noita 'bensa-asemia' huoltoasemiksi.

Kyllä täällä "nillitetään" (?)  paljon turhemmistakin asioista. Ymmärrän toki mitä "juna-asemalla" tarkoitetaan. Kysymys oli sarkasmista. Nykysuomen sanakirja ei juna-asemaa tunne. Normaalissa puhekielessä riittää useimmiten, kun puhutaan vain asemasta. Täysjärkinen ihminen ymmärtää silloin, että tarkoitetaan nimenomaan rautatieasemaa. Esimerkiksi Helsingissä ei kukaan miellä sanaa "asema" muuksi kuin rautatieasemaksi. Mikäli tarkoitetaan jotain muuta asemaa käytetään yhdyssanaa, jonka ensimmäinen  osa määrittää tarkennuksen, esim. lentoasema.

Ja lentoasemahan on yksinkertaisesti vain "kenttä". Mikäli taas tarkoitetaan jotain muuta kenttää, niin käytetään yhdyssanaa. :)

Ja sana steissi tarkoittaa vain ja ainoastaan Helsingin päärautatieasemaa.

Nykys. sk on jo eläkkeellä. Sen jälkeen on nimittäin ilmestynyt jo kaksikin sanakirjaa, Suomen kielen perussanakirja 1990-luvulla ja Mikäsenniminytolikaansanakirja myöhemmin.

Oman hyllyni satunnaiskäytettävä S. k. perussanak. ei tunne juna-asemaa mutta rautatieaseman kylläkin. Siltä (liikennepaikkana) se edellyttää asemarakennusta ja vähintään yhtä sivuraidetta.

Omasta mielestäni "juna-asema" kuuluu samaan kategoriaan kuin junarata. Siitä edesmennellä päätoimittaja Kalervo Töyrylällä oli aina tapana sanoa, että junarata on lastenhuoneessa, ja sinne minä sen juna-asemankin toimittaisin...

MTP:n nimiehdotus on hyvin harkitsemisen arvoinen...

Jonkinlaisessa puhtaassa slangissa kyllä ehkä joo, mutta kyllä mä kuulin lapsuudessani usein puhuttavan esim. "Domin steissistä" tai "Malmin steissistä". Käyttöslangissa se siis on yksinkertaisesti synonyymi asemalle ja sitä voitiin käyttää myös ilman paikannimen mainitsemista, kun asiayhteydestä oli selvää, mitä asemaa tarkoitetaan.

Muutama vuosi sitten luultavasti jostain Afrikan maasta kotoisin oleva mies pysäytti minut Hakaniemen hallin kulmalla ja kysyi, että missä on "traan steissön". Siis mikä? "Traaan, traaaan!" Jaaha, juna-asemahan se siinä. Neuvoin hänet raitiovaunu kolmosen pysäkille ja menemään sillä. "Three, Threee!". Mies meni ihan oikealle pysäkille, mutta Siltasaarenkatua ylittäessäni näin, että hän nousi raitiovaunuun 1A, mikä on linjoista ainoa, joka ei mene traan steissönille päinkään. Ysi ei vielä silloin liikennöinyt, joten sitä ei voinut neuvoa käyttämään.

Mäntsälässä ainakin on juna-asema. Se ilmenee tästä kuvasta hyvin selkeästi: http://vaunut.org/kuva/33970 :)

Johdonmukaisuuden nimissä kun kulkuneuvoasemista puhutaan, niin olisiko lentokoneasema mitään. :)

"Lentokone" on sen verran pitkä sana, että se tuskin yleistyisi. Muutaman kerran olen elämäni aikana kuullut sanan "lentskariasema". Ehkä se on tulevaisuudessa yleinenkin sana, kukapa tietää :)

Lentsikkapuolella eivät ole ottaneet pohjaksi kulkuvälinettä, vaan kulkutavan. Niinpä lentokoneasemien sijasta puhuvat lentoasemista.
 
Junapuolella (siis rautateillä) ei sensijaan taida olla vastaavaa kulkutapatermiä? Kuulostaisi aika hoopolta puhua junalla-ajoasemasta.

Palo-autoasema, poliisiautoasema, sairasautoasema (=sairaala), kuorma-autoasema (=kuljetusliike), ...  :D

Liikenneasemalla (ent. huoltoasema) pysähtyvät kaikenlaiset tieliikenneajoneuvot.  Ehkä sen nimen pitäisikin olla tieliikenneasema.  Samaan tyyliin voisi siis olla rautatieliikenneasema, meritieliikenneasema (=satama) sekä ilmatieliikenneasema.  Entäpä raitiotieliikenneasema (=ratikkapysäkki)?

Tai ratikkapysäkistä johdettu junapysäkki (=seisake).  Tai sitten linja-autoseisake. :)  Laivaseisake ja lentokoneseisake ovat jo käsitteinä absurdeja.

Ammattiterminä myös liikennepaikka, jonka pitäisi tämän kaavan mukaan siis olla rautatieliikennepaikka.

Isoilla paikkakunnilla voi olla bussiterminaali, joten siitä saataisiin junaterminaali ja laivaterminaali.  Lentoterminaalihan onkin jo olemassa.

Onneksi kuitenkin kielessä on kuitenkin monella tavalla johdettuja ilmaisuja eri asioille!  Ettei tarvitse mennä newspeakiin, Brave New Worldin tavoin (huono = epähyvä).

Niinhän se onkin, ylämääreenä. :)

On olemassa liikennepaikkoja, linjavaihteita ja seisakkeita - ja nämä kaikki ovat rautatieliikennepaikkoja.
V.orgin kuvien tiedoissa kohta "liikennepaikka" tarkoittaa myös oikeasti rautatieliikennepaikkaa, siinä kun voi olla tietona myös seisake tai linjavaihde, jotka eivät siis ole oikeasti liikennepaikkoja lainkaan.

Alkaa pilkunviilaus mennä yli hilseen. Varmaan nykyisin ovat käytössä erilaiset nimikkeet kuin ennen, mutta minun nuoruudessani seisake oli miehittämätön, ehkä pienen laituripahaisen käsittävä paikka, jossa junat pysähtyivät ottamaan ja jättämään matkustajia. Mikä ihme se on, jos ei liikennepaikka?

Se on sellainen ihme kuin rautatieliikennepaikka!  ;D

Niin nämä nykyiset säännöstöllisviralliset termit menevät, halusimme sitä tai emme. Entisaika ja puhekieli sitten erikseen.

Kiitos Topi vastauksesta. Noihan se menee byrokratian ja kansankielen suhteen. Meillä nimitettiin pysäkiksi miehitettyä junan pysähdyspaikkaa, jossa ei ollut sivuraiteita tms., mutta tavaraa, esim. maitopystöjä saatettiin vaunuun kuormata, kuten Moision pysäkillä Lempäälässä, josta jokusen sata kertyaa junan kyytiin nousin.

Lehtitietojen mukaan on Mikkelissä loukkaantunut mies ollessaan junaradalla. Hyvä kun ei ollut esim. raviradalla. ;D

eh ?

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Niin, voiko se tarkoittaa jotakin muutakin kuin pienoisjunarataa??  :o

Vrt. tågbana, Zugbahn, traintrack, vilcienu ceļš, поездная дорога. Miltä kuulostavat?

Toinen vastaavanlainen sana on "juna-asema", jolla tavalliset ihmiset tarkoittavat rautatieasemaa.

Niin ne tavalliset ihmiset ovat palttiarallaa 99,999% suomalaisista. Mitähän ne muut ovat, epätavallisia?

Pilkunviilaajia ja rautatieharrastajia.

Mikäs se sellainen pienoisrautatie sitten on? ;D

Yleisen "normaaliuden" määritelmän mukaan me olemme "epänormaaleja".

Good attention! From me feels, that my would must maybe write this up!

Oikeastihan nuo ovat tosiaan järnväg, Eisenweg, iron road, dzelzceļa ja zhelezhnaya doroga.

Ei, kyllä meidän nyt pitäisi alkaa puhua raidereitistä tai rautaradasta suuren maailman malliin.

Miten käsite: "rautatieläinen", sopisiko paremmin "junaratalainen". "Pienoisrautatieläinen" kyllä olen, myös entinen rautatieläinen. Revi sitten näistä, uutta suomenkieltä?. Kuten jännite asioissa, joissa ennen sanottiin jännitys- lähtöisesti.....
Mielestäni "junarata" on lapsellinen nimitys rrrautatiestä.

Oikeastaan Esko A. sanoo edellä kaiken oleellisen, mutta varmemmaksi vakuudeksi vielä...

Väitän, ettei kyse ole siitä, että on termi, jota käyttävät ns. tavalliset ihmiset (TM), ja toinen, jota käyttävät ne muut, vaan siitä, että puheena olevat juna-alkuiset sanat ovat lastenkieltä, jonka toimittajat ovat levittäneet lehdistöön varsinkin viime vuosina. Sitä kautta ne sitten ovat saaneet lisää levikkiä. - Menemättä tässä "tavallisen ihmisen" määrittelyn ongelmiin...

Miltä kuulostaisi "Suomen Junaratahistoriallinen Seura ry"?

Olisiko edes kuviteltavissa, että maantietä alettaisiin nimittää "autoradaksi"?

Muuten, latvian tietä merkitsevä sana on nominatiivissa ceļš; ceļa on yksikön genetiivi. Sama sana kuin suomen "keli".

Onhan jokaisella meistä pakkomielteensä, ja ehkäpä on vain minun ja jonkun muun harvan sairaalloinen päähänpinttymä, että niin kauan kuin lehmä on lehmä eikä ammu, myös rautatie on rautatie eikä junarata...

Jep. Sanan ovat ottaneet käyttöön lapset, jotka ovat sittemmin kasvaneet aikuisiksi. Koska kyseessä on ollut täysin käyttökelpoinen ja looginen sana joka ei aiheuta mitään sekaannuksen vaaraa, sen käytön lopettamiselle ei ole löydetty mitään syytä. Samalla tavalla on kehittynyt myös sellainen "lastenkieli" kuin Stadin slangi.
Kun osa meistä junaratasukupolven ihmisistä sitten on päätynyt media-alalle töihin, heidän sanavarastonsa on päässyt kosketuksiin aiempien ikäpolvien kanssa ja sanaa "rautatie" helpommin äännettävänä sana "junarata" on päätynyt yleisempäänkin käyttöön. Niin ne kielet muuttuvat. Lue joskus Beowulfia alkuperäiskielellä ja vertaa sitä nykyenglantiin. Muutos on valtava, mutta onko se todella sen enempää pahaksi kuin hyväksikään?
Osasyyksi sanan "junarata" käyttöön näkisin myös sen, että se on yksiselitteisempi käsite kuin "rautatie", joka monikossa tarkoittaa myös rautatiejärjestelmää kokonaisuutena. Osoituksena sanan "rautatie" laajasta käyttöalueesta toimii vaikkapa se, että voi sanoa "rautateiden johtaja" tarkoitettaessa rautatieyhtiön johtajaa.
Kun sana "rautatiet" on vuosikymmenien saatossa ajautunut vahvemmin ja vahvemmin merkitsemään koko rautatiejärjestelmää, on sen alkuperäiselle merkitykselle ollut tarpeen kehittää uusi sana. Se olisi voinut olla myös "rautatierata", mutta jostain syystä lapset ovat päätyneet pitämään sanaa "junarata" kätevämpänä.


En usko, että näin spesifille järjestölle olisi merkittävää tarvetta. Uskon, että Suomen Rautatiehistoriallinen Seura käsittelee myös ratatekniikkaa siinä määrin kuin ihmisillä siihen kiinnostusta riittää.


Mielenkiintoinen ajatus... Voi olla, että joskus tulevaisuudessa nimitetäänkin, jos "maantiet" joskus päätyy tarkoittamaan koko kumipyöräliikenteen järjestelmää kokonaisuutena. Koska tällainen merkitykse muutos on jo tapahtunut sanan "rautatiet" kohdalla, saman voisi ehkä olettaa mahdolliseksi myös sanan "maantiet" kohdalla. Jos sanaa "rata" ei koeta liian kiskoliikennesidonnaiseksi, sanan "maantie" nykyistä käyttöä vastaavaksi sanaksi voisi tällöin hyvinkin muodostua ehdottamasi "autorata". Saas nähdä sitten kun minä olen ollut jonkun vuosikymmenen eläkeiällä :)

Liettuassahan nuo k-äänteet ovat pysyneet k-äänteinä. Siellä kirves on yhäkin kirvis (latviaksi cirvis) ja tie on yhäkin kelias. Mielenkiintoinen pointti, kiitos tiedosta!

Mutta lehmähän /on/ (myös) ammu ;)

Itse olen aika tarkkaan samaa sukupolvea Timon kanssa mutta en usko, etteikö sanaa junarata olisi käytetty jo minun lapsuudessani ellei peräti aikaisemmin. Ja siis olisin oppinut sen jo silloin, enkä vasta myöhempien toimittajien aivopesemänä.

Sit on vielä tää Ratahallintokeskus, vai muistanko nyt väärin? Oliko se sittenkin Rautatiehallintokeskus?
Varmaan Hesarin aivopesemänä muistan väärin ;D

Epäilemättä olet yhtä lailla kuin minäkin, mutta silloin se olikin nimenomaan lastenkieltä. Nyt tuo J-sana on levinnyt myös aikuistenkieleen, mikä tuntuu hassulta, kun samaa asiaa merkitsemään on jo ennestäänkin olemassa käyttökelpoinen sana. Lisäksi yksittäistä konkreettista rautatieyhteyttä on tavattu nimittää yksinkertaisesti sanalla "rata". Ei siihen enää ole tarvinnut junaa rautalangasta vääntää.

Mietiskelin Tuukan eilisessä kommentissaan esiin nostamaa merkityseroa: J-sana merkitsisi vain konkreettista rataa ja R-sana olisi yleisempi. Väitän, että ainakaan kaikki eivät tee tätä eroa, vaan J-sanaa käytetään jokseenkin kaikenlaisissa merkityksissä. Tätä väitettäni perustelen myös sillä yleisemmällä havainnolla, että yhä vähemmän tuntuu mietittävän erilaisia merkitysvivahteita, mikä heijastuu kaikenlaisiina mielestäni omituisinina ja korviin ottavina ilmiöinä. Aikanaan esimerkiksi ei osattu nähdä merkityseroa sanojen "lääniuudistus" ja "lääninuudistus" välillä, vaikka se on hyvinkin tuntuva.

Sinänsä on luonnollista, että kieli muuttuu, mutta onko myös sellaiset muutokset hyväksyttävä, joissa on kyse merkitysten häviämisestä tai hämärtymisestä, on monimutkaisempi kysymys.

"Ammu eksyi junaradalle." Otsikko (ainakin vielä) kuvitteellisesta sanomalehdestä.

Soitin eilen kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen ja kysyin heidän mielipidettään sanoista junarata ja juna-asema, koska ne särähtävät korvaani ja niiden käyttö on mielestäni yleistynyt viime vuosina huolestuttavasti ainakin Hesarin sivuilla. Asiantuntija itse piti niitä "lastenkielenä" omana mutu-tuntumanaan kuten minäkin. Kun tarkisti asian kielitoimiston sanakirjasta tai mikä se nyt olikaan, siellä sanottiin junaratoja ja juna-asemia arkisiksi ilmauksiksi sanoista rautatie ja rautatieasema. Oli itse sitä mieltä, että arkiset ilmaukset ovat yleistyneet nuoren toimittajapolven mukana, jotka ovat puhuneet lapsena junaradoista ja juna-asemista. Sanomalehtitekstissä olisi ehkä parempi puhua virallisilla nimityksillä ja palautetta kannattaa antaa. Se, kannattaako asiasta "kinata", riippuu taasen itse kunkin luonteesta, oli ohje. Oli mielissään, että joittenkin kielikorva edelleen sanoo, ettei junaradoista ja -asemista puhuminen ole ihan oikein. Mielestäni rautatien sijasta voi monissa yhteyksissä puhua radasta, mutta junarata on turhanpäiväinen tuplailmaus, koska rata on aina perinteisesti tarkoittanut aina rautatietä, sen sijaan moottorirata, kiitorata, ravirata ja pururata ovat tulleet myöhemmin tai ovat tulleet ilmauksina kieleen ehkä myöhemmin ja vaativat lisämääreen erotukseksi "rautatien radasta". Olihan saksan kielessäkin ensin Bahnhof eli rautatieasema, jonka jälkeen tulivat linja-autoasemat, joten ne ovatkin Busbahnhofeja! Ja ensin olivat Hafenit eli satamat, jonka jälkeen tulivat Flughafenit eli "lentosatamat" eli lentoasemat/-kentät.

Voisiko joku viisas kertoa, mikä on ratasilta? Savon Sanomat ainakin käyttää ko. ilmaisua. No sieltäpäin kun jotain kuuluu, vastuuhan on lukijalla (kuulijalla). ;D

Tämän päivän Aamulehdessä taas mainittiin, että Italiassa vastustetaan "junalinjan" rakentamista... ::)

RATO (ratatekniset ohjeet) osa 8 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_8_sillat.pdf) sanoo, että ratasilta on on rautatiesilta, joka ylittää vesistön tai maastoesteen.

Rautatiesilta on yleisnimi sillalle, jota kuormittaa rautatieliikenne. Rautatiesiltoja ovat alikulkusilta, alikäytävä, ratasilta, rautatieristeyssilta ja paalulaattasilta.

Nuo määritelmät ei kyllä välttämättä edusta tavallisen kansan käsityksiä...

Noita ratoja on monenlaisia siis, mutta junanrata on rata joka on junia varten rakennettu rata.
Ymmärrän kyllä joidenkin olemattoman itsetunnon vaativan erottua tälläisestä rahvaasta lapsenomaisesta kansasta. Toisaalta jos oma käsitys asiasta vaatii jonkin oudon "auktoriteetin omaavan toimiston" vahvistusta, nii antaapa olla ;D

Ite aion jatkossakin käyttää sanoja rautatie ja junanrata lähes synonyymimaisesti, rautatie nyt vaan mielestäni on laajempi kokonaisuus, kuin se junanrata ;D

Yks omituisimmista jutuista täs on se, että aletaan jotain ulkomaalaisten mongerruksella perustelemaan...

Noista "kiitorata" on alan miesten mielestä yhtä lapsellinen. Oikea termihän on "kiitotie".

Kiitorata tuo mulle ainakin mieleen tietyntyyppisen naisten häpykarvoituksen...

Mä noitten pilvien veikkoin käsitteistä tiedä niinkään, eikä mua ne ees hirmuusesti kiinnostakkaan... Tuos vaan muun harrastelun ohella jonninverran joutunut harrasteilmailun kanssa tekemisiin...

Tää junanrata-keskustelu on jo aikoja sitten mun puolelta ollut lähinnä "jännää"

Maantiestä, tai lähinnä kadusta, olen huomannut käytettävän nimitystä "autotie". Esimerkiksi: "Olin kuulemma kävelly viime yönä keskellä autotietä." "Jouduttii ajaa pyöril autotiellä, ku mummot tukki pyörätien." Tämä siis pyrkii erottamaan kadun, maantien tai ajoradan kevyenliikenteenväylästä, pyörätiestä tai pientareesta. Ilmaisua käyttävät pääasiassa lapset ja nuoret, joiden suuhun ajorata, katu tai maantie on ilmeisesti liian virallinen ja kankea.

Niin edellä mainittu autotie kuin keskustelun varsinaisena aiheena olleet J- ja R-sanat ovat hyvä esimerkki siitä, miten puheessa ja erilaisissa epävirallisissa yhteyksissä esiintyy monenkinlaisia eri nimityksiä. Jokin niistä tai kenties jokin aivan muu on sitten se, joka on omaksuttu kirjakieleen. Tätä eroa ei ainakaan eräs muutaman päivän takainen kommentoija tässä ketjussa liene aivan huomannut.

Tässä taitekohdassa astuu kuvaan myös edellä mainittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto. Tavanomaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa on nimittäin olemassa erilaisia virastoja ja muita elimiä, joille on annettu erilaisia tehtäviä. NIitä toteuttamaan niihin on palkattu henkilökuntaa, jolla on pätevyys arvioida oman alansa kysymyksiä, tapahtunutta kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Siksi meillä on esimerkiksi Liikennevirasto, Opetushallitus, Sosiaali- ja terveysalan... keskus, ympäristökeskukset, Museovirasto jne. Kotuksen kielitoimiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa Suomessa puhuttavien suomen, ruotsin ja saamen kielten huolto. Henkilökunnalla hankkimansa pätevyyden ja kokonaisnäkemyksen kautta paremmat edellytykset arvioida esimerkiksi J- ja R-sanoja kielen osina kuin lienee kenelläkään meistä tässä keskustelussa. Tästä syystä heidän näkökannallaan on tässäkin merkitystä nimenomaan kirjakielestä puhuttaessa.

Oma käsitykseni ei vaatinut Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston vahvistusta, vaan ajattelen niin, että sanomallani on enemmän uskottavuutta, kun kerron kielitoimiston kannan, asiathan pitää pystyä perustelemaan. Ei ollut tarkoitus, että joku vetää herneet nenään!

Ismo on aivan oikeassa, sanoessaan, että sana "rata" tarkoittaa yleensä aina rautatietä. Asiayhtydestä huomaa, jos sanan tarkoitus on joku muu. Aivan samoin on "aseman" kohdalla. Esimerkiksi kun täällä periferiassa, Lahdessa sanoo taksille :"Asemalle", niin kyllä hän kyselemättä enempää ajaa nimenomaan rautatieasemalle. Onhan Suomessa kyllä käytössä ihmeellisiä ilmauksia. Porvoon linja-autoaseman seinässä ainakin ennen luki muka ruotsiksi "linjebilstation". Ruotsiksi ko. sana on kuitenkin busstation. ::)

Yksi syy sanan "juna-asema" suosioon voi olla sekin, että helsinkiläisten suissa sanasta "Rautatieasema" on tullut erisnimi, jolla tarkoitetaan nimenomaisesti Helsingin päärautatieasemaa. Jos joku sanoo Malmilla menevänsä Rautatieasemalle, hänen ymmärretään olevan matkalla Helsingin keskustaan, ehkä joku jopa ehdottaa mieluummin Pasilaan menemistä, koska se on lähempänä.
Mikäli malmilainen tarkoittaakin Malmin rautatieasemaa, hän voi sanoa "Menen asemalle". Koska "asema" kuitenkin voisi jossain tilanteissa tarkoittaa myös esim. poliisiasemaa, tuntuu mukavammalta tarkentaa hieman, mistä asemasta on kyse. Yksi tapa voisi olla käyttää sanaa "rautatieasema", mutta koska se sekoittuu helposti sanaan "Rautatieasema", on vaivatonta sanoa "juna-asema".
Helsinkiläisiä kuitenkin on noin 20% Suomen väestöstä, joten tälläkin erisnimiytymisellä voi olla syynsä tähän soppaan :)

Tämä tuli mieleen kuvan http://vaunut.org/kuva/2238?kd=28.7.2003&kd2=28.7.2003 kommentista, jossa pilkun viilaaja ystävällisesti vihjasi, että "Rautatieasema" olisi Helsingissä riittävän tarkka määre.

Noin 11 %.

Auktoriteetti- ja muiden uskovaisten kanssa ei yleensä kannata alkaa kinaamaan.
Liikenneviraston asiantuntemusta ei täällä yleensä kunnioiteta, VR:n päätöksiä kritisoidaan myös usein, mutta jossakin suojatyöpaikassa olevia yksittäisiä henkilöitä kylläkin. Ainakin mikäli he tukevat omaa käsitystä asiasta!

Länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluu myös viranomaisten, poliitikkojen ja yleensäkin erilaisten auktoriteettien kyseenalaistaminen. Täysin toinen asia onkin sitten se, kuuluuko Suomi tässä mielessä länsimaisiin yhteiskuntiin vaiko mihin.

Kieli muuttuu suuresta muutosvastarinnasta huolimatta.

Mielenkiintoinen hypoteesi. Sitä olisi mahdollista testata selvittämällä, onko j-sana levinnyt esimerkiksi lehdistössä yhdestä keskuksesta käsin vai onko se otettu käyttöön eri puolilla samanaikaisesti. Lähdekriittisessä mielessä ongelma on tietysti se, että olisi tiedettävä ainakin suunnilleen sanaa käyttävien kirjoitttajien kotipaikkakunnat.

Mutkikkaammaksi kysymyksen tekee kiskotietä tarkoittava j-sana. Nimittäin jos se on yleistynyt käytössä ennen asemaa tarkoittavaa sanaa, on asemaa voitu alkaa nimittää radan mallin mukaan, jolloin erisnimeytymisoletus ei pätisi ainakaan aukottomasti.

"Helsingissä hakataan, lastut tänne lentelee. Mikä se on?"

***

Lopialle: ei kukaan kiistä kielen muuttumista mutta muutokseen vetoamalla ei voi myöskään perustella kaikkea, esimerkiksi merkitysten hämärtymistä tai oman kielenkäytön löperöyttä, kuten moni laiskuuttaan tekee. Tuosta "auktoriteettiuskostakin" voisi jotakin sanoa, mutta jääköön sanomatta, koska henkilökohtaisuudet eivät kuulu hyviin tapoihin asiaväittelyssä... :P

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu sanoo väkiluvuksi 1 043 000.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi kertoo Suomen väkiluvuksi 5 385 633.

1043000 / 5385633 = 0.1936634, eli tuo on joko 19%, 19,5%, 19,4% tai 19,37% riippuen siitä, miten halutaan pyöristää. Tällöin 20% on paljon lähempänä totuutta kuin väittämäsi 11%.
Sä asut nykyään Töölössä, joten sulla ei ole oikeutta siihen semanttiseen pelleilyyn, jonka avulla Tapiola, Leppävaara ja Myyrmäki ovat olevinaan eri kaupungissa kuin Kontula ja Vuosaari.
Jokainen argumentti, jolla Helsingin osat saadaan näyttämään joltain muulta kuin yhden yhtenäisen kaupunkialueen osilta todistaa, että Berliinin väkiluku on noin 320 000 (http://fi.wikipedia.org/wiki/Mitte).
 
Vai oliko argumenttinasi, että Otaniemessä ja Länsimäessä ei yleisesti käytetä sanaa "Rautatieasema" erisnimenä tarkoittamaan Helsingin päärautatieasemaa? ;)

EDIT: Berliinissä muuten Bezirkin tehtäviin kuuluu hoitaa oman alueensa asukkaiden perus- ja lukiokoulutus, päivähoito, liikennejärjestelyt (esim. se, minkä tyyppisiä liikennevaloja käytetään, miten kaistat järjestetään, osoitetaanko tilaa myös pyöräilijöille jne.) sekä väestökirjanpito (sis. esim. muuttoilmoitusten vastaanotto ja käsittely), lupa- sekä valvontatoiminnan (esim. alkoholilupien myöntäminen sekä parkkisakkojen kirjoittaminen) sekä työttömyyshakemusten sun muiden käsittely. Kullakin Bezirkillä on yleisillä ja yhtäläisillä kansanvaaleilla valittava valtuusto, joka päättää Bezirkin yhteisistä asioista. Berliinin osavaltio puolestaan hoitaa esim. joukkoliikenteen tilaamisen, lainsäädännön (esim. sen, kuinka monta lasta päiväkodeissa on per aikuinen), poliisivoimat, laajemmat kaavoitukselliset linjaukset ja sairaanhoidon yksiköiden organisoinnin. Saattaa kuulostaa tutulta helsinkiläiselle tämä työnjako ;)
Ruotsalainen Ronnebyn kaupunki muuten on Berliinin osavaltiossa sijaitsevan Steglitz-Zehlendorf -nimisen Berzirkin ystävyyskunta. Treptow-Köpenickin ystävyyskuntien joukossa puolestaan on mm. Köln.

Kaikki riippuu niin kovin siitä, miten kaupunki määritellään. Espoolais-vantaalais-keravalainen härkäpäinen sormien tunkeminen syvälle korviin, vaakunan nimeen vannominen ja äänneyhdistelmän "LALALALALALALALA" huutaminen ei oikein edistä kenenkään etua ;)

Ei, vaan vain se, että sana "helsinkiläinen" ei missään kielenkäytössä tarkoita esimerkiksi Länsimäessä asuvia. Äänekkään vähemmistön mukaan edes kaupungin rajojen sisäpuolella asuminen ei "oikeuta" tuohon ylvääseen titteliin, vaan se vaatisi jonkinasteista paljasjalkaisuutta.

Siinä olen samaa mieltä, että mielekkäin tapa mitata kaupunki(alueid)en väkilukua on juurikin yhtenäinen kaupunkirakenne, ja Helsingin yhtenäisen kaupunkirakenteen väkiluku on yli miljoona. Siihen itse asiassa sisältyy virallisen pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Kerava ja osia muistakin kunnista.

Muokkasin muuten ylläolevaa tekstiäni vielä seuraavan viestisi kirjoittamisen jälkeen lisäämällä selventävän kappaleen verran tekstiä. Lisätty teksti löytyy merkinnän "EDIT" takaa.
Kuopiossa asuessa muuten oli helppo havaita, että enin osa suomalaisista näkee onneksi Helsingissä yleisen nurkkakuntaisuuden läpi ja osaa kutsua asioita oikeilla nimillään, eli koko Helsingin kaupunkialuetta Helsingiksi :)

Junarata-sana on jo myös suomenruotsissa "tågbana" ja tanskassa "togbane", jos näitä linkkejä uskotaan.

http://postvagnen.com/forum/index.php?id=515070 ja

http://postvagnen.com/forum/index.php?id=515307

Ruotsiksi ei ole "tågbanaa" _oikeasti_ olemassa, vielä, kai?

Itse olen tainnut joskus laittaa lehteen apalautetta kun veturin tyyppimerkintä oli tyyliin SR-1 :D

Yuo juna-asema ja junanrata tai junarata kyllä hyppää silmille ainam utta olikohan etelä-saimaan sanomat jotka taannoin uutisoi junan ja auton törmänneen ja auton suistuneen kiskoilta.

oisaalta yhtä ärsyttäviä on että se on aina juna joka törmää autoon tai muuta vastaavaa. Tai se on junaonnettomuus kun ihminen jää alle.  Onhan tätä viilattavaa maailmassa, varsinkin mediassa vaikka kuinka paljon.

Kyllä merkitys muuttuisi, jos uutisoitaisiin: ihminen käveli junan eteen..  Auto ajoi....ja että siinä siten käy "hassusti". Tämä ehkä saisi ajattelemaan, sen sijaan, että tavallaan pidetään junaa syyllisenä, koska oli se, mikä ajoi....

Pahoittelen, mutta tuosta kirjoitusvirhesekamelskasta ei pääse kärryille, onko termi "SR-1" kirjoitettu tahallaan väärin. Suosittelen oikolukua ennen Lähetä-napin painamista. Eikä palkokasveja hengitysteihin :)

Nämä veturien sarjamerkinnät taitavat olla sitä lajia, että toimittaja kuulee haastateltavan suusta joukon kirjaimia ja numeroita ja siirtää ne paperille niin kuin parhaiten taitaa. Lopputulos osuu joskus lähemmäs ns. virallista versiota, joskus kauemmas siitä.

Ja lohdutukseksi voinen vakuuttaa, ettei oikeaa kirjoitusasua taideta edes ns. virallisissa piireissä joka kerta.

No ei todellakaan tarkoita.

Katu on Hesari, lehti on Hesa ja kaupunki on Stadi. Helsinkiläinen on jokainen, jonka syntymä- ja asuinpaikka on Helsinki (siis ei Länsimäki tai joku vastaava landebuugien mesta). Stadilainen onkin vaikeampi määritellä, mutta eiköhän vaikkapa kolmannen polven helsinkiläinen ala olla jotain sinne päin.

Ei, vaan oikeasti tietenkin helsinkiläinen on jokainen, jonka asuinpaikka on Helsinki. Nuo sinun määritelmäsi, viestin muusta sisällöstä puhumattakaan, ovat vain tarpeetonta itsekorostusta, jollainen ei kyllä mielestäni sovi kohteliaan ja vaatimattoman helsinkiläisen sananparteen - puhumattakaan "alkuperäisistä stadilaisista".

Yleensä nuo helsinkiläisyydellään rehvastelevat ovat juuri niitä junantuomia.