Juna-asema

[Tuukka Ryyppö]

Yksi syy sanan "juna-asema" suosioon voi olla sekin, että helsinkiläisten suissa sanasta "Rautatieasema" on tullut erisnimi, jolla tarkoitetaan nimenomaisesti Helsingin päärautatieasemaa. Jos joku sanoo Malmilla menevänsä Rautatieasemalle, hänen ymmärretään olevan matkalla Helsingin keskustaan, ehkä joku jopa ehdottaa mieluummin Pasilaan menemistä, koska se on lähempänä.
Mikäli malmilainen tarkoittaakin Malmin rautatieasemaa, hän voi sanoa "Menen asemalle". Koska "asema" kuitenkin voisi jossain tilanteissa tarkoittaa myös esim. poliisiasemaa, tuntuu mukavammalta tarkentaa hieman, mistä asemasta on kyse. Yksi tapa voisi olla käyttää sanaa "rautatieasema", mutta koska se sekoittuu helposti sanaan "Rautatieasema", on vaivatonta sanoa "juna-asema".
Helsinkiläisiä kuitenkin on noin 20% Suomen väestöstä, joten tälläkin erisnimiytymisellä voi olla syynsä tähän soppaan

Tämä tuli mieleen kuvan http://vaunut.org/kuva/2238?kd=28.7.2003&kd2=28.7.2003 kommentista, jossa pilkun viilaaja ystävällisesti vihjasi, että "Rautatieasema" olisi Helsingissä riittävän tarkka määre.

[Topi Lajunen]

Helsinkiläisiä kuitenkin on noin 20% Suomen väestöstä

Noin 11 %.

[Arto Lopia]

Niin edellä mainittu autotie kuin keskustelun varsinaisena aiheena olleet J- ja R-sanat ovat hyvä esimerkki siitä, miten puheessa ja erilaisissa epävirallisissa yhteyksissä esiintyy monenkinlaisia eri nimityksiä. Jokin niistä tai kenties jokin aivan muu on sitten se, joka on omaksuttu kirjakieleen. Tätä eroa ei ainakaan eräs muutaman päivän takainen kommentoija tässä ketjussa liene aivan huomannut.

Tässä taitekohdassa astuu kuvaan myös edellä mainittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto. Tavanomaisessa länsimaisessa yhteiskunnassa on nimittäin olemassa erilaisia virastoja ja muita elimiä, joille on annettu erilaisia tehtäviä. NIitä toteuttamaan niihin on palkattu henkilökuntaa, jolla on pätevyys arvioida oman alansa kysymyksiä, tapahtunutta kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Siksi meillä on esimerkiksi Liikennevirasto, Opetushallitus, Sosiaali- ja terveysalan... keskus, ympäristökeskukset, Museovirasto jne. Kotuksen kielitoimiston lakisääteisiin tehtäviin kuuluu muun muassa Suomessa puhuttavien suomen, ruotsin ja saamen kielten huolto. Henkilökunnalla hankkimansa pätevyyden ja kokonaisnäkemyksen kautta paremmat edellytykset arvioida esimerkiksi J- ja R-sanoja kielen osina kuin lienee kenelläkään meistä tässä keskustelussa. Tästä syystä heidän näkökannallaan on tässäkin merkitystä nimenomaan kirjakielestä puhuttaessa.

Auktoriteetti- ja muiden uskovaisten kanssa ei yleensä kannata alkaa kinaamaan.
Liikenneviraston asiantuntemusta ei täällä yleensä kunnioiteta, VR:n päätöksiä kritisoidaan myös usein, mutta jossakin suojatyöpaikassa olevia yksittäisiä henkilöitä kylläkin. Ainakin mikäli he tukevat omaa käsitystä asiasta!

Länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluu myös viranomaisten, poliitikkojen ja yleensäkin erilaisten auktoriteettien kyseenalaistaminen. Täysin toinen asia onkin sitten se, kuuluuko Suomi tässä mielessä länsimaisiin yhteiskuntiin vaiko mihin.

Kieli muuttuu suuresta muutosvastarinnasta huolimatta.

[Timo Salminen]

Yksi syy sanan "juna-asema" suosioon voi olla sekin, että helsinkiläisten suissa sanasta "Rautatieasema" on tullut erisnimi, jolla tarkoitetaan nimenomaisesti Helsingin päärautatieasemaa.

Mielenkiintoinen hypoteesi. Sitä olisi mahdollista testata selvittämällä, onko j-sana levinnyt esimerkiksi lehdistössä yhdestä keskuksesta käsin vai onko se otettu käyttöön eri puolilla samanaikaisesti. Lähdekriittisessä mielessä ongelma on tietysti se, että olisi tiedettävä ainakin suunnilleen sanaa käyttävien kirjoitttajien kotipaikkakunnat.

Mutkikkaammaksi kysymyksen tekee kiskotietä tarkoittava j-sana. Nimittäin jos se on yleistynyt käytössä ennen asemaa tarkoittavaa sanaa, on asemaa voitu alkaa nimittää radan mallin mukaan, jolloin erisnimeytymisoletus ei pätisi ainakaan aukottomasti.

"Helsingissä hakataan, lastut tänne lentelee. Mikä se on?"

***

Lopialle: ei kukaan kiistä kielen muuttumista mutta muutokseen vetoamalla ei voi myöskään perustella kaikkea, esimerkiksi merkitysten hämärtymistä tai oman kielenkäytön löperöyttä, kuten moni laiskuuttaan tekee. Tuosta "auktoriteettiuskostakin" voisi jotakin sanoa, mutta jääköön sanomatta, koska henkilökohtaisuudet eivät kuulu hyviin tapoihin asiaväittelyssä...

[Tuukka Ryyppö]

Helsinkiläisiä kuitenkin on noin 20% Suomen väestöstä

Noin 11 %.

http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu sanoo väkiluvuksi 1 043 000.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi kertoo Suomen väkiluvuksi 5 385 633.

1043000 / 5385633 = 0.1936634, eli tuo on joko 19%, 19,5%, 19,4% tai 19,37% riippuen siitä, miten halutaan pyöristää. Tällöin 20% on paljon lähempänä totuutta kuin väittämäsi 11%.
Sä asut nykyään Töölössä, joten sulla ei ole oikeutta siihen semanttiseen pelleilyyn, jonka avulla Tapiola, Leppävaara ja Myyrmäki ovat olevinaan eri kaupungissa kuin Kontula ja Vuosaari.
Jokainen argumentti, jolla Helsingin osat saadaan näyttämään joltain muulta kuin yhden yhtenäisen kaupunkialueen osilta todistaa, että Berliinin väkiluku on noin 320 000.
 
Vai oliko argumenttinasi, että Otaniemessä ja Länsimäessä ei yleisesti käytetä sanaa "Rautatieasema" erisnimenä tarkoittamaan Helsingin päärautatieasemaa?

EDIT: Berliinissä muuten Bezirkin tehtäviin kuuluu hoitaa oman alueensa asukkaiden perus- ja lukiokoulutus, päivähoito, liikennejärjestelyt (esim. se, minkä tyyppisiä liikennevaloja käytetään, miten kaistat järjestetään, osoitetaanko tilaa myös pyöräilijöille jne.) sekä väestökirjanpito (sis. esim. muuttoilmoitusten vastaanotto ja käsittely), lupa- sekä valvontatoiminnan (esim. alkoholilupien myöntäminen sekä parkkisakkojen kirjoittaminen) sekä työttömyyshakemusten sun muiden käsittely. Kullakin Bezirkillä on yleisillä ja yhtäläisillä kansanvaaleilla valittava valtuusto, joka päättää Bezirkin yhteisistä asioista. Berliinin osavaltio puolestaan hoitaa esim. joukkoliikenteen tilaamisen, lainsäädännön (esim. sen, kuinka monta lasta päiväkodeissa on per aikuinen), poliisivoimat, laajemmat kaavoitukselliset linjaukset ja sairaanhoidon yksiköiden organisoinnin. Saattaa kuulostaa tutulta helsinkiläiselle tämä työnjako
Ruotsalainen Ronnebyn kaupunki muuten on Berliinin osavaltiossa sijaitsevan Steglitz-Zehlendorf -nimisen Berzirkin ystävyyskunta. Treptow-Köpenickin ystävyyskuntien joukossa puolestaan on mm. Köln.

Kaikki riippuu niin kovin siitä, miten kaupunki määritellään. Espoolais-vantaalais-keravalainen härkäpäinen sormien tunkeminen syvälle korviin, vaakunan nimeen vannominen ja äänneyhdistelmän "LALALALALALALALA" huutaminen ei oikein edistä kenenkään etua

[Topi Lajunen]

Vai oliko argumenttinasi, että Otaniemessä ja Länsimäessä ei yleisesti käytetä sanaa "Rautatieasema" erisnimenä tarkoittamaan Helsingin päärautatieasemaa?

Ei, vaan vain se, että sana "helsinkiläinen" ei missään kielenkäytössä tarkoita esimerkiksi Länsimäessä asuvia. Äänekkään vähemmistön mukaan edes kaupungin rajojen sisäpuolella asuminen ei "oikeuta" tuohon ylvääseen titteliin, vaan se vaatisi jonkinasteista paljasjalkaisuutta.

Siinä olen samaa mieltä, että mielekkäin tapa mitata kaupunki(alueid)en väkilukua on juurikin yhtenäinen kaupunkirakenne, ja Helsingin yhtenäisen kaupunkirakenteen väkiluku on yli miljoona. Siihen itse asiassa sisältyy virallisen pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Kerava ja osia muistakin kunnista.

[Tuukka Ryyppö]

Muokkasin muuten ylläolevaa tekstiäni vielä seuraavan viestisi kirjoittamisen jälkeen lisäämällä selventävän kappaleen verran tekstiä. Lisätty teksti löytyy merkinnän "EDIT" takaa.
Kuopiossa asuessa muuten oli helppo havaita, että enin osa suomalaisista näkee onneksi Helsingissä yleisen nurkkakuntaisuuden läpi ja osaa kutsua asioita oikeilla nimillään, eli koko Helsingin kaupunkialuetta Helsingiksi

[Jorma Rauhala]

Tämä liittynee siihen jo moneen kertaan aiemminkin esillä olleeseen tulkintaan, että yleiskielen "junarata" ei jostain syystä tarkoittaisi junarataa vaan esimerkiksi pienoisjunarataa.

Junarata-sana on jo myös suomenruotsissa "tågbana" ja tanskassa "togbane", jos näitä linkkejä uskotaan.

http://postvagnen.com/forum/index.php?id=515070 ja

http://postvagnen.com/forum/index.php?id=515307

Ruotsiksi ei ole "tågbanaa" _oikeasti_ olemassa, vielä, kai?

[Perttu Karttunen]

Itse olen tainnut joskus laittaa lehteen apalautetta kun veturin tyyppimerkintä oli tyyliin SR-1

Yuo juna-asema ja junanrata tai junarata kyllä hyppää silmille ainam utta olikohan etelä-saimaan sanomat jotka taannoin uutisoi junan ja auton törmänneen ja auton suistuneen kiskoilta.

oisaalta yhtä ärsyttäviä on että se on aina juna joka törmää autoon tai muuta vastaavaa. Tai se on junaonnettomuus kun ihminen jää alle.  Onhan tätä viilattavaa maailmassa, varsinkin mediassa vaikka kuinka paljon.

[Esko Ampio]

Kyllä merkitys muuttuisi, jos uutisoitaisiin: ihminen käveli junan eteen..  Auto ajoi....ja että siinä siten käy "hassusti". Tämä ehkä saisi ajattelemaan, sen sijaan, että tavallaan pidetään junaa syyllisenä, koska oli se, mikä ajoi....

[Sami Hiltunen]

Itse olen tainnut joskus laittaa lehteen apalautetta kun veturin tyyppimerkintä oli tyyliin SR-1

Yuo juna-asema ja junanrata tai junarata kyllä hyppää silmille ainam utta olikohan etelä-saimaan sanomat jotka taannoin uutisoi junan ja auton törmänneen ja auton suistuneen kiskoilta.

oisaalta yhtä ärsyttäviä on että se on aina juna joka törmää autoon tai muuta vastaavaa. Tai se on junaonnettomuus kun ihminen jää alle.  Onhan tätä viilattavaa maailmassa, varsinkin mediassa vaikka kuinka paljon.

Pahoittelen, mutta tuosta kirjoitusvirhesekamelskasta ei pääse kärryille, onko termi "SR-1" kirjoitettu tahallaan väärin. Suosittelen oikolukua ennen Lähetä-napin painamista. Eikä palkokasveja hengitysteihin

[Timo Salminen]

onko termi "SR-1" kirjoitettu tahallaan väärin.

Nämä veturien sarjamerkinnät taitavat olla sitä lajia, että toimittaja kuulee haastateltavan suusta joukon kirjaimia ja numeroita ja siirtää ne paperille niin kuin parhaiten taitaa. Lopputulos osuu joskus lähemmäs ns. virallista versiota, joskus kauemmas siitä.

[Topi Lajunen]

Ja lohdutukseksi voinen vakuuttaa, ettei oikeaa kirjoitusasua taideta edes ns. virallisissa piireissä joka kerta.

[Antti Vanne]

Ei, vaan vain se, että sana "helsinkiläinen" ei missään kielenkäytössä tarkoita esimerkiksi Länsimäessä asuvia. Äänekkään vähemmistön mukaan edes kaupungin rajojen sisäpuolella asuminen ei "oikeuta" tuohon ylvääseen titteliin, vaan se vaatisi jonkinasteista paljasjalkaisuutta

No ei todellakaan tarkoita.

Katu on Hesari, lehti on Hesa ja kaupunki on Stadi. Helsinkiläinen on jokainen, jonka syntymä- ja asuinpaikka on Helsinki (siis ei Länsimäki tai joku vastaava landebuugien mesta). Stadilainen onkin vaikeampi määritellä, mutta eiköhän vaikkapa kolmannen polven helsinkiläinen ala olla jotain sinne päin.

[Topi Lajunen]

Helsinkiläinen on jokainen, jonka syntymä- ja asuinpaikka on Helsinki (siis ei Länsimäki tai joku vastaava landebuugien mesta).

Ei, vaan oikeasti tietenkin helsinkiläinen on jokainen, jonka asuinpaikka on Helsinki. Nuo sinun määritelmäsi, viestin muusta sisällöstä puhumattakaan, ovat vain tarpeetonta itsekorostusta, jollainen ei kyllä mielestäni sovi kohteliaan ja vaatimattoman helsinkiläisen sananparteen - puhumattakaan "alkuperäisistä stadilaisista".

Yleensä nuo helsinkiläisyydellään rehvastelevat ovat juuri niitä junantuomia.