|
Otsikko: Sähköä johdossa? Kirjoitti: Tunnus poistettu - Maaliskuu 06, 2009, 23:26:47 Istuskelin tuossa työporukalla työpaikkaravintoa odottelemassa. Lueskelin itse lautasta odotellessa lehteä enkä kovin tarkkaan kuunnellut muiden juttelua, jotain puhuttiin tukkirekoista ja nosturista. Korvaan osui kuitenkin yhden kaverin sivulause: "taitaa siinä Kirkkonummen radalla olla niin vilkas liikenne, että langiossa on koko ajan jännite".
Enpä ole koskaan edes miettinyt asiaa, kun olen joteensakin itsestäänselvänä asiana kuvitellut, että ajolanka on koko ajan jännitteellinen. Olenko kuvitellut väärin? Entä voisiko ajolangan virrallisuutta käyttää osana turvalaitteistoa eli katkaista sähkönsyöttö rataosalta, jolla ei kuulu olla junaa kulussa. Tiedän toki, ettei jännite ole pätkittävissä opastinväleittäin, mutta hiljaisemmilla rataosilla kai pätkimistäkin voisi tehdä - vai onko olemassa jokin käytännön syy, ettei virran katkomista voi tai kannata tehdä? Otsikko: Vs: Sähköä johdossa? Kirjoitti: Jorma Toivonen - Maaliskuu 07, 2009, 00:30:36 Oman käsitykseni mukaan johdoissa on jännite kaiken aikaa. Kauko-ohjattavia erottimia on toki mm. ratapihoilla ja eristysjaksoissa (?), mutta niitä ohjataan valvomosta käsin vain ajolangan huoltojen yhteydessä - ennen tuo työ-osuus varmistettiin vielä kaksin maadoitusjohdoin työn molemmin puolin. Asiaan enemmän perehtyneet voinevat valaista asiaa tarkemmin. (nimim. ex-Ttv kulj.)
Otsikko: Vs: Potentiaalista pohdittavaa? Kirjoitti: Esko Ampio - Maaliskuu 24, 2009, 15:38:35 Jännitteisenä olo mahdollistaa potentiaalisia hidastuskeinoja, esim. kun sähkömoottorista otetaan virtaa, sen vastus kasvaa. Virran ottaminen verkkoon hidastaa junaa. Tätä hyödennetään jo. Vaikutus hidastuvuuteen lienee moninkertainen pelkkään jännitteettömäksi saattamiseen verrattuna. Tyyristäkin moisen tekniikan käyttöönotto lienisi, erotusjaksot ovat, kuten jo todettiin opastinvälejä pidempiä. Kaikkialla muualla paitsi Vartiuksen radalla lienee yleensä useita junia samalla jaksolla. Siis kytkimiä, lisää kytkimiä. Kytkimet ovat kalliita, sillä läpilyöntimatka kasvaa jännitteen kasvaessa. Valokaaren voi saada 25 kV:lla aikaan sopivalla säällä metrissä, eli ovikellon napilla ei kytkemistä hoideta. Ja kun kytkimiä lisättäisiin, pitäisi myös syöttöpisteitä lisätä... Eiköhän muuten nykyäänkin saada paikat jännitteettömiksi aika pian jos jokin suurkatastrooffi uhkaa? Mitenhän muuten sähkökuolemien määrälle kävisi jos kansa luulisi tai kuulisi että johdoissa on jännite vain kun juna tulee? Kyllä ajolangoissa on aina jännite. Poisluettuna esim. jotkin työmaat, joille pitää saada ns.jännitekatko. Se, kuten jo mainittiin, varmistetaan kytkemällä "kylmäksi tehtyyn" ajolankaan työ- ja käyttömaadoitukset. 4 kpl. Sähkömoottorista otetaan.... ????? Yleistä: Kun vastus kasvaa, niin virta pienenee. Sähkömoottori voi toimia myös generaattorina. Junissa moottorijarrutuksella saatava energia syötetään takaisin verkkoon päin. Sitä energiaa sitten jokin muu,t juna,t käyttää liikkumiseen. Mitä enemmän generaattoria kuormitetaan, sitä enemmän se pistää hanttiin, ts. jarruttaa. Kokeilkaapas fillarilla, dynamo renkaaseen ja oikkariin/ ei oikkariin. Mitä eroa. Kyse on aivan samoista periaatteista.Otsikko: Vs: Potentiaalista pohdittavaa? Kirjoitti: Juha-Pekka Kuusela - Lokakuu 08, 2009, 02:05:27 Jännitteisenä olo mahdollistaa potentiaalisia hidastuskeinoja, esim. kun sähkömoottorista otetaan virtaa, sen vastus kasvaa. Virran ottaminen verkkoon hidastaa junaa. Tätä hyödennetään jo. Vaikutus hidastuvuuteen lienee moninkertainen pelkkään jännitteettömäksi saattamiseen verrattuna. Tyyristäkin moisen tekniikan käyttöönotto lienisi, erotusjaksot ovat, kuten jo todettiin opastinvälejä pidempiä. Kaikkialla muualla paitsi Vartiuksen radalla lienee yleensä useita junia samalla jaksolla. Siis kytkimiä, lisää kytkimiä. Kytkimet ovat kalliita, sillä läpilyöntimatka kasvaa jännitteen kasvaessa. Valokaaren voi saada 25 kV:lla aikaan sopivalla säällä metrissä, eli ovikellon napilla ei kytkemistä hoideta. Ja kun kytkimiä lisättäisiin, pitäisi myös syöttöpisteitä lisätä... Eiköhän muuten nykyäänkin saada paikat jännitteettömiksi aika pian jos jokin suurkatastrooffi uhkaa? Mitenhän muuten sähkökuolemien määrälle kävisi jos kansa luulisi tai kuulisi että johdoissa on jännite vain kun juna tulee? Kyllä ajolangoissa on aina jännite. Poisluettuna esim. jotkin työmaat, joille pitää saada ns.jännitekatko. Se, kuten jo mainittiin, varmistetaan kytkemällä "kylmäksi tehtyyn" ajolankaan työ- ja käyttömaadoitukset. 4 kpl. Sähkömoottorista otetaan.... ????? Yleistä: Kun vastus kasvaa, niin virta pienenee. Sähkömoottori voi toimia myös generaattorina. Junissa moottorijarrutuksella saatava energia syötetään takaisin verkkoon päin. Sitä energiaa sitten jokin muu,t juna,t käyttää liikkumiseen. Mitä enemmän generaattoria kuormitetaan, sitä enemmän se pistää hanttiin, ts. jarruttaa. Kokeilkaapas fillarilla, dynamo renkaaseen ja oikkariin/ ei oikkariin. Mitä eroa. Kyse on aivan samoista periaatteista.Tuo sähkön takaisin syöttäminen on todellista oveluutta no näin tekniikkamaalikkona eli joku tehnyt aika hyvän tuntuisen oivalluksen. Kierätystä kannattvana ajattelen näin ja sitähän tuo minusta on. |