Resiina-keskustelu

VR:n junat ovat olleet tänä vuonna enemmän myöhässä kuin koskaan aikaisemmin. Aatonaattona vain 30 prosenttia junamatkustajista pääsi perille ajallaan.
- Tästä vuodesta tulee historiallinen. Siitä lähtien, kun junien täsmällisyyttä on mitattu vuodesta 1992 alkaen, vuosi 2010 on ollut kaikkien aikojen huonoin, VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen myöntää.

VR on asettanut tavoitteekseen, että 90 prosenttia kaukojunista saapuisi päätepysäkilleen viiden minuutin tarkkuudella. Kuluneen vuoden aikana tavoitteeseen on ylletty vain syyskuussa. Alkuvuodesta ja joulukuun aikana ajoissa on ollut alle kaksi kolmasosaa kaukojunista.


Julkisuudessa VR on kehuskellut olevansa Euroopan toiseksi täsmällisin junayhtiö.
Sijoitus perustuu vuoden 2008 lukuihin, joissa VR:ää jämptimmin kulkivat vain sveitsiläiset junat. Niistä saapui ajoissa määränpäähänsä vajaat 95 prosenttia, suomalaisjunista 90,6 prosenttia.

Tänä vuonna suomalaisista kaukojunista on myöhästynyt joka neljäs. VR:ää luotettavampia ovat kahden vuoden takaisten lukujen perusteella niin ranskalaiset, englantilaiset, unkarilaiset kuin slovakialaiset junat.

iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010122912924832_uu.shtml)

Vuoden huonoin ja siltikin paras?  Johtuukohan moinen ensinnäkin siitä, että ilmastomuutos-friikit totesivat uuden jääkauden alkaneen.

Täten talven auraus kaluston resurssit olivat heikot ja kenen piipusta lienee tullut tuhkapilvi lisäsi kysyntää niinkin paljon että se johti myöhästymisiin.

Suomen alentuvaa sijaa lienee vaikea olla arvaamatta, varsinkin kun hiljattain sai katsoa kaverin ducaton säälittävän ohuisiin johtoihin virran puolen järjestelmään.

Siis tämän vuoden VR lukemat verrattuna kaksi vuotta vanhoihin Euroopan lukuihin? Voi niitä tietysti verrata noinkin.

Kesällä 2009 VR sai uuden toimitusjohtajan ja "yhtiössä", niinkuin valtion rautatielaitosta ryhdyttiin nyt kutsumaan, ryhdyttiin monenmoiseen muutokseen ja joutoporukan ja rönsyjen vähentämiseen. Kvartaalit ovat kaikesta junien myöhästelystä huolimatta parantuneet aivan silmissä. Tavaraa ja matkustajia kulkee aina vaan enemmän ja kustannustehokkaammin, josta osakkeittenomistajakin on ollut tyytyväinen. Mitä täällä höyrytään noista pienistä myöhästymistä?

Suomessa ollaan näemmä totuttu aivan liian hyvään ja minuutin tarkaan palveluun. Jos juna (tai mikä tahansa muu kulkine) on minuutinkin myöhässä, alkaa heti purnaaminen. Harva tuntuu oikeasti tajuavan tilanteen haastavuuden, johon syypää on keliolosuhteet.

Toki harmittaa, jos juna on myöhässä, mutta toistaiseksi minä ainakin olen määränpäähän päässyt, joskin toisinaan vr:n maksamaan taksiin turvautuen. Niitä matkustajia en ymmärrä, jotka jättävät esimerkiksi lentokentälle menemisen viimetippaan muutenkin, ja jos juna on vielä myöhässä niin seuraukset tiedetään hyvin. Maltti on valttia, matkustamisessakin.

Kaksi Suomen valtion pääosin omistamaa yritystä (Finnair ja VR) ovat saaneet uudet toimitusjohtajat hiljattain. Mitä "pojat" ovat saaneet aikaiseksi? Ainakin molempien yhtiöiden kuljetusvälineet muutetaan uuden maalauskuvion sekä uuden värimaailman mukaisiksi.  :D

Yhtiöiden valtavirrasta poiketen Finskin koneista ei kuitenkaan tule vihreitä. :)

Myöhästely on mielestäni aivan ymmärrettävää, mutta junien lyhentyminen talvisten kalusto-ongelmien takia ottaa todella päähän. Pääradan H- ja R-junat ovat ruuhka-aikaan muutenkin täysiä, jolloin junan lyheneminen yhdelläkin yksiköllä täyttää paikat ääriään myöten. Viime talvena jouduin kulkemaan työmatkat (Jokela-Vallila) autolla kolmen viikon ajan helmi-maaliskuun vaihteessa, kun kyllästyin seisomaan täpötäysissä junantumpeissa Pasilasta vähintään Keravalle ja usein Järvenpäähän saakka, ennen kuin istumapaikka vapautui.

Junan saapumisesta lyhennettynä kannattaisi ilmoittaa etukäteen ainakin Pasilassa, jolloin matkustajat osaisivat asettua laiturilla sopivaan kohtaan, eikä junan lähtö viivästyisi tämän takia ainakaan enempää.

Yksi tästä kärsivä juna aamuisin Hgin suuntaan on Riihimäeltä klo 7.52 lähtevä R, jonka normaalista neljän Sm4-yksikön kokoonpanosta kaksi lähtee Riihimäeltä, yksi tulee Tampereelta ja yksi Lahdesta. Yleensä Tpe yksikön liittäminen kahteen muuhun näyttää onnistuvan melko lailla ongelmitta mutta Lh tulija tuntuu tuottavan henkilökunnalle jatkuvastri päänvaivaa. Ja sitten on ahdasta.

Onko Lahdessa jotenkin niin paljon vaikeammat olosuhteet kuin Tampereella, että se aiheuttaa eron? Puhdistetaanko Tpeelta lähtevän yksikön kytkimet kenties ennen lähtöä tai jotakin muuta?

Muutama yö takaperin näin muuten unta, että olin menossa junalla Hkiin ja jokin aamuinen lähiliikennejuna ajettiin poikkeuskalustolla: oli höyryveturi ja puuvaunut - eikä se juna ollut lyhyt...  :D

Myöhästyneillä ihmisillä on aikaa miettiä kaikenlaista ja perustaa internetin puolelle sivustoja...

http://www.vrkele.fi/

"Ja juna kulkee vaan... Kulkisikin! Lehtikeli, pakkaskeli, lämmin keli, loskakeli, syitä junien myöhästelyyn tuntuu riittävän yhtä monta kuin on junan odottelun takia hukkaan heitettyjä minuuttejakin. Asia kiehuttaa monia ja herättää paljon keskustelua. Niinpä kehitimme sivuston, jonne jokainen voi tulla kertomaan, kauanko tänään seisoi laiturilla odottamassa."

Hyvä palautesivusto, Vr:n palvelusta vastaavien kannattaa lukea ja ottaa opiksi, Asiakas on oikeassa:-) Myös liikenneviraston syytä käydä lukemassa.
Noista minuuteista, kun ei välltämättä jää minuuteihin myöhästelyt, tunneistakin puhutaan monesti. Se olis sitten sama kun olis vaan junissa ajankuluksi matkaamassa, niin mitä väliä. Muu yhteiskunta asettaa omia aikatauluja. Lasten päivähoidot, tarkkaan alkavat työvuorot etc. Ja ylipäätään odottaminen, palvelusta jonka on maksanut. Jos Vr ei kykyne/halua palvella niin aikataulut pitää laatia uusiksi tyyliin S73 Tampereelle lähtee n. klo 8.30-9.00. M-juna n. 15.40-15.50. Asiakaskin tietää mitä on tarjolla.

Ajattelin eilen ihan samaa: laaditaan aikataulu tyyliin varustettuna noin-sanoilla lähtö- ja tuloaikojen edessä. Tai sitten ajetaan ilman aikatauluja nonstoppina.

On se hyvä ettei mikään muu yhteiskunnan toiminto hidastu talven takia, jää kansalaisille aikaa avautua uudella sivustolla...  ::)

Ymmärrän hyvin ihmisten turhautumisen myöhästymisistä. Suomessa on tottuttu täsmällisyyteen, eikä sen vaatiminen ole väärin. Välillä kuitenkin on niin, että vaatimukset tuntuvat olevan hyvin yliammuttuja... Toisaalta, miksi ihmeessä talviaikatauluihin ei laiteta pelivaraa kunnolla? Olisiko parempi, että ajoajat olisivat totuudenmukaiset vai ainoastaan harvoin toteutumismahdolliset? Eräs asia joka mietityttää on, että aikataulut tunnutaan tekevän hiljaisempien matkapäivien mukaan, joka tarkoittaa ruuhkapäivinä ainaista myöhästymistä. Esimerkkinä InterCity 10, joka on tainnut joulun pyhinä olla ainoastaan joulupäivänä aikataulun mukaisesti perillä - silloinkin juna lähti Joensuusta, eikä näin ollen kärsinyt menomatkan IC3:n myöhästymisestä, josta runko saapuu.

Äh, miksei nettifoorumeilla ole tykkäämisnappeja? Hyvä teksti.

Kuinka paljon näistä vaatimuksista tulee ostajan taholta? Eli lähiliikenteessä HSL:n taholta. Eli pitää ajaa x kpl vuoroja joista n kpl on ruuhka-aikana tms.

Vaatimukset eivät ole yliammuttuja, mutta myöhästymiset ovat. Muutamien minuuttien myöhästelyt eivät matkustajia yleensä haittaa, mutta kun junaliikenteessä kyse on usein huomattavasti pidemmistä myöhästelyistä - jopa tunneista - tietää tämä paljon muutakin kuin vain mieliharmia.

Vähän outo ehdotus Larilta tämä pelivaran lisääminen aikatauluihin.. Eivätkö kaikki harrastajat ja varsinkin junaliikenteen parissa työskentelevät tiedä ettei tämä auta, koska ratakapasiteetti on ruuhka-alueilla kortilla ja loppu rataverkosto on yksiraiteista? Eikö parempi ratkaisu olisi harventaa junatiheyttä?

Yksiraiteisuus ja liian tiheä junaliikenne näkyy hyvin esimerkiksi Turun loka-marraskuun myöhästymistilastoissa, joiden mukaan vain noin 75 prosenttia junista on saapunut määräaikana perille. Salossa tämä luku on ollut vähän parempi, noin 80 prosenttia.

Nyt kyllä ihmettelen, että liikummeko samoilla rataosilla? Omat kokemukset ovat, että suurin osa myöhästymisistä on alle 15 minuutin pituisia ja tuollaisia "jopa tuntien" myöhästymisiä liikennemäärään verrattuna erittäin harvoin.


Pelivaralla tarkoitin juuri tuonne ongelmakohtiin eli yksiraiteisille rataosille lisättävää pysähdysaikaa asemilla. Jos sen avulla saataisiin kohtaukset onnistumaan siellä missä ne on suunniteltukin tapahtuviksi, kun isommilta risteysasemilta jatkettaisiin ajallaan. Toki Pohjanmaalla rataverkon kapasiteetti on etenkin yöllä aivan tapissaan. Kokonaismatka-aika tietenkin pitenisi, mutta toisaalta täsmällisyys saattaisi parantua...

Kun mietitään InterCity 50 junan kulkemista Rovaniemeltä Helsinkiin, niin se on ainakin ollut eräs täsmällisimmistä vuoroista. Kaikki mahdollisuudet tuolle vuorolle on kärsiä häiriöistä, kun yhteysjunia tulee joka puolelta risteysasemilla. Matkaa tehdään 900 kilometriä, josta lähes 700 km yksiraiteisella rataosalla. Väliasemilla on aikaa, eikä haittaa vaikka junassa on matkustajia melkoisia määriä...


Rantarata on aina ollut ja tulee olemaan häiriöherkkä, kunnes ELSA tai kaksoisraide saadaan välille. Tuollainen "vain" 75% on melkoisen hyvä suoritus, vaikka siinä toki on parannettavan varaa huomattavasti. Kuitenkin rataosalla on vielä myöhästynyt junat uutisaiheena - ei aikataulun mukaisesti kulkeva...

Joulukuusta 2009 lähtien omalle kohdalleni kertynyt myöhästymisiä VR junan takia n. 10 kpl/kk. Tähän mennessä n. 120 kpl välillä kkn-hki-kkn.

Tammikuussa 2010 oli erittäin musta, 4.1.2010 tapahtuneen vaunuletkan hotellin seinään peruuttamisen takia. Maaliskuussa ikimuistettavin tapahtuma oli Mankkiin hyytynyt U-juna, joka pysäytti matkan Kauklahden asemalle, konduktööri oli haluton päästämään junasta ulos vaikka asemalla oltiin. Olisi pitänyt saada joltain VR:n Yli-Jeesukselta lupa tähän. Lopulta 10 min jankkaamisen jälkeen konduktööri pääsin ulos. Loppumatka taittuikin paikalle tulleen kaverin autolla ja perillä oltiin ennen Y-junaa.

Edes kesällä ei välttynyt myöhästymisiltä. Heinäkuun alussa Y-junan telit löi kipinää ja liekkiä leppävaaraan saapuessa. Alkumatka oli muutenkin taittunut etanavauhdilla. Mitä teki konduktööri kun eräs matkustaja sanoi, että junan kyljestä nousee savua, konduktöörin vastaus" ei tässä mitään hätään", tämän jälkeen moni matkustaja poistui junasta ja vaihtoi joko Helsinkiin meneviin busseihin tai A-junaan, joka muuten sekin lähti lopulta myöhässä. Lisäksi junassa oli havaittavissa jo ennen Leppävaaraan aikamoinen käry.

Joulukuun puolessavälissä kirkkaana pakkaspäivänä Helsingistä lähtenyt Y-juna rikkoutui Pasilaan oven vuoksi. Konduktööri löysi rikkoutuneen oven, kuitenkin ei voinut poistaa ovea käytöstä sulkemalla ovesta paineilman ja ovilehtien kolmiolukot. Näin matka olisi jatkunut, mutta toisin kävi, konduktööri hääti matkustajat pakkaseen odottamaan seuraavaa junaa.
 
Kaiken kaikkiaan yhteinen laatuaika VR lähijunassa myöhästymisien merkeissä viettänyt on ollut n. 5 - 6 tunnin luokkaa.

Näyttää siltä, että VR:n konduktööreiltä sekä kuljettajilta on kadonnut taito elvyttää linjalle rikkoutunut juna. Omasta lapsuudesta 1980-luvulta erityisesti mieleeni on jäänyt tapauksia, joissa konduktööri tai kuljettaja on saanut hyytyneen junan ajokuntoiseksi.

Eniten vihastuttaa VR:n ylimielisyys, matkustajat jaetaan niihin jotka saavat korvauksia (kaukoliikenne) sekä niihin joille korvauksia ei makseta (lähiliikenne). Taloudellista vahinkoa VR vuosi 2010 aiheutti n. 400 € verran.

Noh, minäpä olen kohdannut samanlaisia tapauksia useita ihan tässä 2000-luvulla. Yksi syy elvytystoimenpiteiden havaitsemisten vähenemiseen on varmasti kaluston uudistuminen. Kalusto on hyvin pitkälti tietokoneistettu, ja "elvytys" on näissä tapauksissa usein tietokoneen boottaamiseen verrattavissa oleva teko. Riippuen vian vakavuudesta, boottaamisen voi tehdä jopa vauhdissa. Samanlainen vika vanhassa "analogisessa" kalustossa yleensä vaatii toimenpiteitä pysähdyksissä, joka voi olla ylimääräinenkin.

Toisaalta, hieman yleistäen, digitaalisen kaluston oikuttelu on useammin totaalista: vehkeet joko toimivat, tai sitten eivät ollenkaan. Analogisella kalustolla joissain tapauksissa saattaa pystyä nilkuttelemaan eteenpäin puolikuntoisena.

Tuo oven lukitsemisen puuttumiseen tuntuu todella huonolta kehitykseltä, oviahan lukittiin alinomaan vielä 2000-luvullakin ja matka jatkui...  Topi: eikös esim Sm4:ssä ole noita "varaväyliä" käytössä, miten lie uuden Sm5:n kanssa? Kääntää vain vipukytkintä toiselle väylälle ja matka jatkuu, näinhän nuo aikoinaan taidettiin suunnitella ja uudet junat, ei niissä voi ongelmia olla.

Välillä kkn-hki-kkn näkee enimmäkseen vanhaa analogista kalustoa (sm1, sm2), ei uutta digitaalista kalustoa (sm4, sm5) joten tuo oven poistaminen käytöstä ei pitäisi olla mitenkää vaikeaa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107966-junakaaos-nyt-suuttui-ministeri

Jotenkin tuli tunne että tuollaisia artikkeleita on saanut lukea talvesta toiseen. (edit) Eiköhän keväällä hallituksen vaihtuessa seuraavakin liikenneministeri pian pyydä selvitystä junaliikenteen ongelmista.

Ministeri voisi tietysti lukea liikenneviraston tutkielmia asiasta mm. : 43/2010 Helsingin välityskyvyn jatkotarkastelu
"Ratapiha toimii tällä hetkellä ruuhka-aikoina välityskykynsä äärirajoilla. Merkittävin syy tähän on laituriraiteiden riittämättömyys, mutta joiltain osin myös vaihdeyhteyksien puutteellisuus. Laitureiden käyttöä tehostamalla voidaan välityskykyä nykyisestä lievästi kasvattaa, mutta tämä edellyttää nykyistä kalliimpia operointitapoja tai investointeja uuteen kalustoon, kuten ohjausvaunuihin."

JA

"Suuri osa Helsingin ratapihalle heijastuneista häiriöistä
oli peräisin Ilmalasta, jossa vaihteiden tukkeutuminen lumipyryssä oli yleistä. Ratkottaessa
Helsingin talvikunnossapidon ongelmia tuleekin samalla perehtyä myös Ilmalan
ratapihan talvikunnossapitoon ja siellä esiin nousseisiin ongelmiin."

Tuskinpa nämä asiat ovat viime vuodesta muuttuneet.  Vehviläisen on syytä alkaa ajaa Pisaraa sekä Infran rahoituksen tasonnostoa.
Vr:n suuntaa signaali että lisää panostuksia kalustoon.

Ho.. .hoijaa...
Onkohan tästä ollut joskus puhetta!
Tämä viitaten tämänpäiväiseen ministerin "jyrähdykseen". Vaalit kait tulossa.


 http://vaunut.org/kuva/61345?u=619&m=1&t=ministeri

Jep. Vahva Déjà vu -kokemus on oikeutettu ja jaettu:

Liikenneministeri puhuttaa toimijat junaliikenteen ongelmista (Susanna Huovinen, sdp, 2006):

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819490

Liikenneministeri pyysi selvitystä junaongelmista (Anu Vehviläinen, kesk, 2007):

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/819799

Ministeri Vehviläinen vaati selvitystä junaliikenteestä (2011):

http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/1221612

Nelkussa on tosiaan kaksi tietoliikenneväylää, joista vain toisen tarvitsee olla toimintakuntoinen. Lisäksi suuri osa elintärkeistä laitteista on kahdennettu, olkoonkin että tällöin tietyissä tapauksissa yksiköstä tulee puolitehoinen. Femmasta en tiedä, luultavasti samansuuntaista designia.

Ei ole vaikeaa, edes uudessa kalustossa. Siksi tapahtumakuvauksesi kuulostaa voimakkaasti yksittäistapaukselta.

Ja klo 7.52 R tänään taas Hgissä 35 minuuttia myöhässä (klo 9.15). Päästettiin myöhästeleviä pentoliinoja ohi ja edelläkulkijassa oli vikaa, jolloin seistiin perässä odottamassa, ja loppujen lopuksi oli muuten vain asemat tukossa, kun kaikki seisoivat peräkanaa odottamassa pääsyä Pslaan ja Hkiin.

Yksittäistapaus tai ei mutta tarpeeksi tässä on saanut kärsiä myöhästymisistä. Viimeksi tiistaina 4.1 sai viettää ylimääräiset 20 min laautaikaa VR:n kanssa.

Ei nämä tämän aamun myöhästymiset enää ole mitään yksittäistapauksia. Eilisillan listat näyttivät täysin samoilta.

Mainittakoon, että nyt ulkolämpötila on -10, ulkona ei tuule, eikä sada lunta. Silti tuo myöhästymislista näyttää tuolta. Miten tämä perustellaan?

Useat junat ovat kulkeneet tänäänkin myöhässä. Aamun junista ainakin kuusi on jäänyt aikataulusta vähintään puoli tuntia. Lähiliikenteessä viivästymiset ovat lyhyempiä, mutta tunnelma on tiiviimpi: ainakin 15 pakkasen hajottamaa junayksikköä on pois käytöstä, minkä vuoksi junia on lyhennetty.

Liikenneviraston rataliikennekeskus kertoo myöhästymisten syiksi kalusto-ongelmat ja Helsingin ratapihan sumpun. Kaksi Tampereen suuntaan aamulla lähtenyttä junaa jäi jo Helsingissä 40 minuuttia aikataulusta. Usean junan matka on hidastunut kaluston vikojen takia. Rataliikennekeskuksen mukaan vikojen takana voi olla pakkanen.
 
yle (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/01/junaliikenne_hyytyillyt_tanaankin_2265464.html?origin=rss)

- InterCity-juna (IC 80) Jyväskylästä klo 5.30 Helsinkiin on noin 45 minuuttia myöhässä.

- InterCity (IC 43) Helsingistä klo 7.30 Ouluun kulkee aikataulustaan myöhässä noin 30 minuuttia.

- Pikajuna (P 269), joka on lähtenyt Helsingistä eilen klo 21.23 Kolariin, kulkee aikataulustaan myöhässä noin 40 minuuttia.

- InterCity (IC 83) Helsingistä klo 7.06 Pieksämäelle kulkee aikataulustaan myöhässä noin 40 minuuttia.

 - InterCity (IC 166) Porista klo 6.20 Helsinkiin kulkee aikataulustaan myöhässä noin tunnin veturivian vuoksi.

- Pendolino (S 41) Helsingistä klo 6.30 Ouluun kulkee aikataulustaan myöhässä noin 40 minuuttia teknisen vian vuoksi.

Liikennetiedotteet
5.1. klo 13.22 Muutoksia pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä
K-junat ajetaan N-junina Helsingistä klo 14.11 alkaen ja Keravalta klo 14.55 alkaen. I-junat on peruttu Helsingistä klo 14.21 alkaen ja Tikkurilasta klo 14.38 alkaen. Matkustajia pyydetään varautumaan muutoksiin pääkaupunkiseudun junaliikenteessä.

5.1. klo 13.19 Myöhästymisiä junaliikenteessä
Seuraavat junat kulkevat aikataulustaan myöhässä:
- InterCity (IC 47) Helsingistä klo 10.06 Rovaniemelle noin 50 minuuttia
- InterCity (IC 3) Helsingistä klo 10.12 Joensuun noin tunnin
 
5.1. klo 13.09 Muutoksia junaliikenteessä Helsingin ja Tampereen välillä
InterCity (IC 171) Helsingistä klo 12.06 Tampereelle ja InterCity (IC 176) Tampereelta klo 14.07 Helsinkiin on peruttu. Pendolino (S 87) Helsingistä klo 12.30 Jyväskylään pysähtyy myös Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Toijalassa.
InterCity (IC 50) Rovaniemeltä klo 7.15 Helsinkiin pysähtyy myös Lempäälässä.

5.1. klo 12.50 Muutoksia junaliikenteessä Joensuun ja Kiteen välillä
InterCity (IC 3) Helsingistä klo 10.12 Joensuuhun ja InterCity (IC 10) Joensuusta klo 15.12 Helsinkiin on peruttu Kiteen ja Joensuun väliltä. Matkustajille järjestetään korvaava kuljetus Kiteeltä Joensuuhun klo 16.05 pikajunalla (P 1003) ja Joensuusta Kiteelle klo 15.12 pikajunalla (P 1010).

Siis  mikä pakkanen? Tällähetkellä Helsingissä n -9C . Nyt alkaa olla aika säälittävää selittää yhtään mitään kaluston osalta.

Väitätkö, että -9 °C ei ole pakkanen?

(Itse selityksen todenmukaisuuteen en ota kantaa.)

"Vanhaan hyvään aikaan" eli vaikkapa kaksi vuotta sitten tällainen koko valtakunnan pakkaskeli oli ihanteellisin - kaikki toimi kuin buick. Silloin talven ongelmakeliksi mainittiin se, että pohjoisessa on pakkasta ja etelässä plussan puolella.

Myös hankesuunnitelmissa mainittiin, että Ilmalan ratapiha pitää kunnostaa ja uudistaa, koska se alkuperäisessä muodossaan oli myöhästymisten alkusyntypaikka. Nyt on jokin miljardi siihen sijoitettu ja piha on tehty toiveitten mukaiseksi.

Heh, niin alkaa naurattaa kun todetaan että pakkasen vuoksi junia tänään myöhässä pk-seudulla. "Pakkasella" tässä kohtaa ymmärrän -25C-35C sääolosuhteet, ilmatieteenlaitos kertoo samaanaikaan alle -10C. Näillä asioilla voidaan viisastelle mutta totuus ei muutu, Vr ei pysty liikennöimään toista talvea yleisten vaatimusten mukaisesti, liikennnemisteri antaa myös kritiikkiä. Toivotaanko vaan sumeesti kesää ja hellekäyriä?

Työvuoro alkoi keskiviikkona kello 17:08 ja päättyi torstaina 19:21. Siinä välissä oli (tai piti olla) 11 tunnin tauko Vainikkalassa.

Lopputulos oli Vainikkalaan saavuttiin kello 23:38 (2h 48min myöhässä). Syyt: vaunutekninen ongelma, Helsingin ratapihan ruuhkaisuus, vaihdevika oikoradalla. Helsingissä oltiin tuon 8,5h tauon jälkeen lähes ajallaan kello 12:03 ja runko vietiin Ilmalan ratapihalle, jonne saavuttiin ruuhkasta johtuen 12:56. Radio pois veturista, kävelyä noin 2,5km Ilmalan seisakkeelle, jossa 13:20. Seuraava M-juna peruttu (13:26), joten A-juna 13:32 tarjosi kyydin Helsinkiin (13:39). Seuraavaan lähtöön aikaa 24 minuuttia eli 14:03 oli tarkoitus Turkuun... Kiirettä piti, mutta ehdinpäs - ilman ruoka-aikaa. Turussa 12 min myöhässä erinäisistä syistä johtuen. Kääntyminen Helsinkiin 48 minuutissa, joka kului mm. vaunun WC:n toimintakuntoon saattamisessa ja vaunujen välisiltojen puhdistamisessa turvallisempaan kuntoon. Matka alkoi ja pysähtyi noin 1,5 km jälkeen veturivikaan. Pyöräkerroissa liikaa jäätä ja lunta eli Sr2 iski jarrut kiinni. Avustin kuljettajaa jäänpoistossa hakkaamalla sitä loppuopastelyhtyjen kepillä. Matka jatkui 15 min myöhässä ja Helsingissä olimme 10 minuuttia myöhässä perillä. 26 tunnin elämysmatkailu rautateillä oli päättynyt.

Työvuoron kuluessa kolmet haukut väliasemilla ilman informaatiota palelleilta asiakkailta ja saattajilta. Yhdet oikein kunnon ryöpytykset lisättynä hakkaamisella uhkaamisella ja sylkemisellä kohti päin naamaa. Kolme tuntia lyhyempi yötauko, ruoka-ajan menetys, kahlaaminen 50cm lumihangessa veturin jarruja putsatessa jne jne jne...

Kyllä rautatieläisyys on ihanaa!

Noinhan se matkustaja aivan odotetusti toimii. Onneksi on vielä vanhan kansan joviaaleja konehtöörejä junissa, jotka kaiken kestävät ja asiat parhain päin kertovat - eli ratkaisuksi tähän kaikkeen pitää saada esim. "pisararata, jokelan asema auki ja pohjanmaan rataremonttiin lisärahoitusta". Ja toki syy suurimpaan osaan kaikesta asiakkaan murheesta johtuu Liikenneviraston liian pienestä rahoituksesta "mm. lisäraiteiden saamiseksi Keravalta Riihimäelle".

Tällaisen kaikkien alojen amatöörin mieleen tulee, että jospa aiempi pakkanen on rikkonut kalustoa ja aiheuttanut herkkiin teknisiin laitteisiin vianalkuja ja nyt ne sattuvat ratkeamaan lopullisesti vaikka lämpötila onkin hiukan kohonnut. Pakkasen aiheuttamat viat tuskin korjaantuvat itsestään vain sillä, että pakkanen laskee. Voipa olla jopa niinkin, että lämpötilan muutos itsessään aiheuttaa uusia vikoja. Luntakaan ei ole enää viime päivinä satanut mutta aika paljon sitä radalla ja ratapihoilla on ja saattaa olla jo pulaa paikoista minne lumi saataisi siirrettyä. Soveltuvan aurauskaluston määrä suhteutettuna työrakojen järjestymiseenkin voi olla luultua monimutkaisempi juttu.

Hienoa kuulla, että "nuorisokin" (Lari) tuntee rautatieläiselämän ihanuuden. Ennen taisi ongelmat pääosin kohdistua kalustoon. Riihimäelläkin oli muistaakseni pari/kolme lumipartiota vuorokauden ympäri suorittajan/ohjauksen käytössä, hän näki ikkunastaan paikallisen tilanteen ja ammattitaidollaan pystyi ohjailemaan luutijoita ennakolta tuleviin ongelmapaikkoihin - kuinkahan nykyiset "kaukot", kaukana rautateistä, pystyvät hahmottamaan kokonaisuuden vain televisioruudun kautta? Myös matkustajat olivat ymmärtäväisiä ja tyytyväisiä junan (lätän) saapuessa - ei ehkä aina minuutilleen, mutta erittäin harvoin tunninkin myöhässä. "Lättäkuski" herätessään talvella katsoi ensin lämpömittaria, useimmiten veti ns. "villahousut" (täysin tuntematon käsite nykyajan nuorisolle?) pitkien kalsareiden päälle, pitkähihainen aluspaita jne... "Kahvihuoneelta" lähdettiin ajoissa käynnistelemään konetta, puukiila turvalaitteen poljinta tukemaan jarrujen irroittamiseksi ja kangella hakkailemaan losseja irti vaunusta (toivottavasti ei lähde valumaan, kun kopautan tuon viimeisen lossin pyöränkehältä irti). Siirto liitevaunun eteen, jossa sama toimenpide sen jarruille, tosin rahastajan/konduktöörin avustamana - ja hiki norui jo selkää pitkin runsaasta vaatetuksesta johtuen. Siirto lähtöraiteelle, hieman oli lämpöä jo tullut ohjaamoonkin avonaisen matkustaja-osaston oven kautta, mutta KYLMÄ oli kuljettajan muovinen istuin - jaaha kus..la saa juosta taas vähän väliä, voi v..tu toikin tulee toivottamaan hyvät huomenet kuljettajalle, vähätkin lämmöt häviävät ohjaamosta ulko-oven avautuessa (olisi ne pohjoisen peltilätkät painonappien päällä) ja vielä paiskaa ohjaamon ja matkustamon välisen oven kohteliaisuudessaan kiinni - ei muutakuin karvalakki yksinkerroin ja villalapaset käteen ja aikataulun mukaan liikenteeseen - näyttäisivät nuo vaihteetkin olevan hyvin puhdistetut, jotta kääntyilevät suorittajan toiveiden mukaan, viimeinen käden heilautus vaihteen vierellä seisoskeville "lumimiehille" ja eikun matkaan... Vähän liian pitkä taisi tästäkin kommentista tulla ja asian vierestä, mutta näin  ennen...

Jorma T: Hieno lukea kokeneiden ammattilaisten juttuja. On noita junia odoteltu paukkupakkasilla peltoaukean keskellä olevalla seisakkeella. Nimim. Vanhemmanpuoleinen junankuluttaja.

Keskiviikkona 5.1 hyytyi sm1:n konduktöörin/kuskin puheesta sivusta kuulleena tuskastelivat paineilman häviämistä ohjausvaunusta. Ehdotin kaksikolle välikytkimen paineilmahanan tarkastamista. Eivät osanneet tätäkään tehdä.

Jos junassa olisi ollut vuoto, tämä olisi paljastunut kompressorin pitkäaikaisella käynnillä, tätä ei ollut havaittavissa, lisäksi junan alustasta ei kuulunut mitään vuotoa ilmaisevaa ilman pihinää.

Eikös Lahden oikoradan rakentamisen yksi perustelu ollut ratakapasiteetin vapauttaminen Keravan ja Riihimäen väliltä? Joko vapautunut kapasiteetti on käytetty?

VR karsii pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä jälleen perjantaina. Syyksi ilmoitetaan kalustovaje.

Helsingin ja Tikkurilan väliset I-junat perutaan aamusta alkaen noin kello 8.30 saakka. K-junat Helsingin ja Keravan välillä muutetaan N-juniksi, jotka pysähtyvät kaikilla asemilla ja kulkevat 10 minuutin välein.

Viimeinen N-juna Helsingistä lähtee kello 8.11 ja Keravalta kello 8.55. Sen jälkeen K-junat liikkuvat normaalisti. Ensimmäinen I-juna ajaa Helsingistä Tikkurilaan 8.25 ja Tikkurilasta Helsinkiin 8.53.

Myös muilla lähiliikenteen linjoilla voi VR:n mukaan olla yksittäisiä peruutuksia. Lisäksi junissa saattaa olla tavanomaista vähemmän vaunuja.

aamulehti (http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194661343515/artikkeli/vr+lahijunaliikennetta+karsitaan+jalleen+perjantaina.html)

http://www.vihreatehdokkaat.fi/markku.pyy/?cat=1

29.08.2008

"Oikorata Keravalta Lahteen tuli. Selvitykset osoittivat, että pääradalta vapautuu kapasiteettia junien lisätarjontaan, poistuihan sieltä oikoradalle tavarajunia ja kaukoliikenteen junia. Siinä kävi sitten toisin. VR muutti oikoradan myötä junien kulkua nk. vakioaikataulun mukaiseksi. Se on toki hyvä koko valtakunnallista verkottunutta kaukoliikennettä ajatellen, mutta siitä kärsi lähiliikenne. Junatarjonnan parantamiseen ei juuri jäänyt tyhjiä aikataulurakoja, vaan lisävuorot jäivät marginaalisiksi."
 

Tarkoitatko, ettet pitänyt työvuoron aikana ruokatuntia lainkaan?

Tänään on tuntunut liikenne pyörineen kohtuu hyvin, ainakin mitä JuKu:sta katsoin näitä karjalan-radan kulkijoita, niin vaikuttivat kulkevan aikataulussaan. Jopa tuo murheenkryyni IC 10 oli aikataulussaan Helsingissä vaikka Parikkalasta hieman myöhässä (~10min) lähtikin.

Eipä tosin ole VR:n liikennetiedoitteissakaan mitään mainintoja myöhästelyistä, isommista siis.

Tampereella oli pientä luistelua. S 87 lähti noin puolituntia myöhässä Jyväskylään. S 62 ajettiin sinisellä kalustolla Seinäjoki-Tampere ja Tampere-Helsinki peruttu. S 62:n korvaaja jäi yli puolituntia myöhään. IC 57 jäi Tampereelta lähtiessään myöhään noin 25 minuuttia. Myöhästymiset tuntuvat osuvan Tampereella yleensä samoihin juniin. Näppituntumalta eniten ongelmia on pendojen S 87 ja S 91 kanssa. Ja S 87 ongelmista seuraa S 61 ja S 62 ongelmat.

Nyt on aivan pakko laittaa vähän toisenlaistakin kommenttia, vaikka myöhästymisistä täällä puhutaankin. Satuin tänään sopivasti liikuskelemaan Lappeenrannan aseman nurkilla, kun IC5 oli piahkoin saapumassa. Sepä saapuikin pari minuuttia ETUAJASSA!  ;D

Siinä olivat kaikki vähintääkin ihmeissään, mutta minä tyytyväisenä hyödynsin pidennetyn pysähdyksen ottaen kuvia kovin kirjavasta junasta ja vähän jutustelin parin konnarin kanssa. Juna oli saanut väriä parista vihreästä sekä yhdestä sinisestä Eipt:stäkin. Harmittelin kameran puuttumista ja koitin korvata sen kamerakännykällä.

Ja tämä lainaus oli tänään 14.1. Iltalehdessä, mutta vain painetussa versiossa

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok.) toteaa blogissaan, ettei VR:n ongelmat pitäisi olla mikään yllätys liikenneministeriölle.

Häkämies kertoo, että viime talven kaaoksen jälkeen VR ja liikenneministeriön alaisuudessa toimiva Liikennevirasto laativat kymmenen miljoonan euron parannusohjelman, jolla otettiin käyttöön muun muassa junien sulatusjärjestelmä. Se ei Häkämiehen mukaan kuitenkaan riitä vielä mihinkään.

- Tämän pitäisi olla hyvin tiedossa liikenneministeriössä, ministeri toteaa.

Häkämiehen kommentin voi nähdä suorana piikittelynä liikenneministeri Anu Vehviläiselle (kesk.). Vehviläinen vaati VR:ltä viikko sitten maanantaina selvitystä myöhästelyyn. VR:n selvityksen mukaan myöhästelyjen syynä on rahapula. Ratkaisuksi VR esitti muun muassa junavuorojen vähentämistä.

uusi suomi (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/108311-hakamies-vrn-myohastelysta-%E2%80%9Dkolme-syyta%E2%80%9D)

http://www.hakamies.fi/fi/kirjoitukset/blogi/body0=710

Varman tiedon  mukaan VR onkin siirtymässä kokonaan virtuaaliliikenteeseen. Ei haittaa talvet, kesät, syksyt, keväät, lumet, sateet, hirvet, autot eikä muutkaan sietämättömät kiusat. Matkustajat tosin joutuvat etsimään jonkin muun kulkuneuvon, mutta sehän on niiden ongelma.

VR ja Kuluttajavirasto eivät ole löytäneet neuvotteluissaan ratkaisua siihen, miten junien myöhästelyä tulisi korvata matkustajille. VR korostaa, että näkemyserot koskevat vain lähiliikennettä.

– Junien kaukoliikenteen osalta on sen sijaan selvä, millaisia pelisääntöjä lainsäädäntö edellyttää, tähdentää VR:n ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Otto Lehtipuu.

Kuluttajaviraston mukaan korvausasiassa ei ole viime kädessä kyse siitä, mitä pykäliä noudatetaan. Ydinkysymys on, miten kuluttajille korvataan se, jos he eivät saa sitä mitä ovat ostaneet.

aamulehti (http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194662780336/artikkeli/vr+ja+kuluttajavirasto+eivat+paasseet+sopuun+korvauksista.html)

Täällä Norrköpingin seudulla Östgötatrafiken noudattaa kaikessa liikenteessä (paikallisjunat, linja-autot ja raitiovaunut) seuraavaa: 30-59min myöhässä, niin korvaus on SEK60 (n. 6€), 60-119min myöhässä, niin korvaus on koko lipun hinta, mutta vähintään SEK100 (n. 10€). Yli 120min myöhässä, niin korvaus on 150% lipun hinnasta, vähintään SEK160 (n.16€).  Jos tarvitaan taksia tai omaa autoa, niin korvaus on kulu, enintään SEK500 (n.50€). Koska liikenne on tökkinyt, niin vuosikortin haltijat saavat automaattisesti 5% palautuksen eli SEK210-440 (n.21-44€) ja kuukausilippulaiset saavat 9. helmikuuta asti 20% alennuksen eli SEK95-195 (n. 9.50-19.50€). Tämähän olisi varmaan toimiva malli myös Helsingin paikallisliikenteeseen?

Miellyttävää kuulla tietoja kiehtovasta, kaukaisesta länsimaailmasta, hyvin toimivista ja asiakaslähtöisistä järjestelyistä.

Kyllä meidänkin erityisolosuhteissamme lähiliikenteen korvauksia maksetaan, ne vain eivät koskaan päädy vahinkoa kärsineille asiakkaille, vaan pistetään tilaajan liiviin. http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/vr_maksaa_hsllle_jattikorvaukset_joista_ei_paady_mitaan/

Vaalit tulossa. Jos Häkämies ei olisi maamme hölmöin ministeri koskaan, hän tajuaisi, ettei nimenomaan hänellä ole varaa piikitellä ketään ministerin tehtävien hoitamisesta.

  Anteeksi (mahdollinen) tyhmyyteni , mutta mitä järkeä on ohjata Rovaniemelle menossa olevat matkustajat Pieksämäen junaan  :-\ Vai tajusinko tiedotteen väärin?

Uskoisin, että tiedotteessa tarkoitetaan matkustajia, jotka olivat tulossa IC 49:llä Tampereelle ja vaihtamassa siellä Pieksämäelle menevään IC2 917:ään. Viime mainittu lähtee Tampereelta klo 15.05. Mahtoiko S 89 pysähtyä poikkeuksellisesti myös Orivedellä, Lievestuoreella ja/tai Hankasalmella?

Oletko varmasti verrannut kaikki Suomen tasavallan hallitukset ja niiden ministerit alusta tähän päivään asti?

Häkämies -nimisiä ministereitä on ollut kaksi, veljekset Kari ja Jyri. Kumpainenkin on saanut kyseenalaista julkisuutta, jotka yhteen laskettuna on omaa luokkaansa.

Olen varmasti.

Oletko nyt ihan varma, ettet kuitenkin suorita sukupuolisyrjintää ja unohda nykyistä liikenneministeriä tai 65. Aho hallituksen ympäristöministeriä? Voihan se tietysti olla arvostuskysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta.

Olen.
En unohda. Ja tietenkin tämä on arvostuskysymys.