VR teki myöhästymisennätyksen

[Juha Paulavuo]

VR:n junat ovat olleet tänä vuonna enemmän myöhässä kuin koskaan aikaisemmin. Aatonaattona vain 30 prosenttia junamatkustajista pääsi perille ajallaan.
- Tästä vuodesta tulee historiallinen. Siitä lähtien, kun junien täsmällisyyttä on mitattu vuodesta 1992 alkaen, vuosi 2010 on ollut kaikkien aikojen huonoin, VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen myöntää.

VR on asettanut tavoitteekseen, että 90 prosenttia kaukojunista saapuisi päätepysäkilleen viiden minuutin tarkkuudella. Kuluneen vuoden aikana tavoitteeseen on ylletty vain syyskuussa. Alkuvuodesta ja joulukuun aikana ajoissa on ollut alle kaksi kolmasosaa kaukojunista.


Julkisuudessa VR on kehuskellut olevansa Euroopan toiseksi täsmällisin junayhtiö.
Sijoitus perustuu vuoden 2008 lukuihin, joissa VR:ää jämptimmin kulkivat vain sveitsiläiset junat. Niistä saapui ajoissa määränpäähänsä vajaat 95 prosenttia, suomalaisjunista 90,6 prosenttia.

Tänä vuonna suomalaisista kaukojunista on myöhästynyt joka neljäs. VR:ää luotettavampia ovat kahden vuoden takaisten lukujen perusteella niin ranskalaiset, englantilaiset, unkarilaiset kuin slovakialaiset junat.

iltalehti

[Mika Hakala]

Vuoden huonoin ja siltikin paras?  Johtuukohan moinen ensinnäkin siitä, että ilmastomuutos-friikit totesivat uuden jääkauden alkaneen.

Täten talven auraus kaluston resurssit olivat heikot ja kenen piipusta lienee tullut tuhkapilvi lisäsi kysyntää niinkin paljon että se johti myöhästymisiin.

Suomen alentuvaa sijaa lienee vaikea olla arvaamatta, varsinkin kun hiljattain sai katsoa kaverin ducaton säälittävän ohuisiin johtoihin virran puolen järjestelmään.

[Lauri Uusitalo]

Tänä vuonna suomalaisista kaukojunista on myöhästynyt joka neljäs. VR:ää luotettavampia ovat kahden vuoden takaisten lukujen perusteella niin ranskalaiset, englantilaiset, unkarilaiset kuin slovakialaiset junat.

Siis tämän vuoden VR lukemat verrattuna kaksi vuotta vanhoihin Euroopan lukuihin? Voi niitä tietysti verrata noinkin.

[Jorma Rauhala]

Kesällä 2009 VR sai uuden toimitusjohtajan ja "yhtiössä", niinkuin valtion rautatielaitosta ryhdyttiin nyt kutsumaan, ryhdyttiin monenmoiseen muutokseen ja joutoporukan ja rönsyjen vähentämiseen. Kvartaalit ovat kaikesta junien myöhästelystä huolimatta parantuneet aivan silmissä. Tavaraa ja matkustajia kulkee aina vaan enemmän ja kustannustehokkaammin, josta osakkeittenomistajakin on ollut tyytyväinen. Mitä täällä höyrytään noista pienistä myöhästymistä?

[Laura Jänis]

Suomessa ollaan näemmä totuttu aivan liian hyvään ja minuutin tarkaan palveluun. Jos juna (tai mikä tahansa muu kulkine) on minuutinkin myöhässä, alkaa heti purnaaminen. Harva tuntuu oikeasti tajuavan tilanteen haastavuuden, johon syypää on keliolosuhteet.

Toki harmittaa, jos juna on myöhässä, mutta toistaiseksi minä ainakin olen määränpäähän päässyt, joskin toisinaan vr:n maksamaan taksiin turvautuen. Niitä matkustajia en ymmärrä, jotka jättävät esimerkiksi lentokentälle menemisen viimetippaan muutenkin, ja jos juna on vielä myöhässä niin seuraukset tiedetään hyvin. Maltti on valttia, matkustamisessakin.

[Marko Vornanen]

Kaksi Suomen valtion pääosin omistamaa yritystä (Finnair ja VR) ovat saaneet uudet toimitusjohtajat hiljattain. Mitä "pojat" ovat saaneet aikaiseksi? Ainakin molempien yhtiöiden kuljetusvälineet muutetaan uuden maalauskuvion sekä uuden värimaailman mukaisiksi. 

[Ari Palin]

Kaksi Suomen valtion pääosin omistamaa yritystä (Finnair ja VR) ovat saaneet uudet toimitusjohtajat hiljattain. Mitä "pojat" ovat saaneet aikaiseksi? Ainakin molempien yhtiöiden kuljetusvälineet muutetaan uuden maalauskuvion sekä uuden värimaailman mukaisiksi. 

Yhtiöiden valtavirrasta poiketen Finskin koneista ei kuitenkaan tule vihreitä.

[Juha Kutvonen]

Suomessa ollaan näemmä totuttu aivan liian hyvään ja minuutin tarkaan palveluun. Jos juna (tai mikä tahansa muu kulkine) on minuutinkin myöhässä, alkaa heti purnaaminen. Harva tuntuu oikeasti tajuavan tilanteen haastavuuden, johon syypää on keliolosuhteet.

Myöhästely on mielestäni aivan ymmärrettävää, mutta junien lyhentyminen talvisten kalusto-ongelmien takia ottaa todella päähän. Pääradan H- ja R-junat ovat ruuhka-aikaan muutenkin täysiä, jolloin junan lyheneminen yhdelläkin yksiköllä täyttää paikat ääriään myöten. Viime talvena jouduin kulkemaan työmatkat (Jokela-Vallila) autolla kolmen viikon ajan helmi-maaliskuun vaihteessa, kun kyllästyin seisomaan täpötäysissä junantumpeissa Pasilasta vähintään Keravalle ja usein Järvenpäähän saakka, ennen kuin istumapaikka vapautui.

Junan saapumisesta lyhennettynä kannattaisi ilmoittaa etukäteen ainakin Pasilassa, jolloin matkustajat osaisivat asettua laiturilla sopivaan kohtaan, eikä junan lähtö viivästyisi tämän takia ainakaan enempää.

[Timo Salminen]

junien lyhentyminen talvisten kalusto-ongelmien takia ottaa todella päähän.

Yksi tästä kärsivä juna aamuisin Hgin suuntaan on Riihimäeltä klo 7.52 lähtevä R, jonka normaalista neljän Sm4-yksikön kokoonpanosta kaksi lähtee Riihimäeltä, yksi tulee Tampereelta ja yksi Lahdesta. Yleensä Tpe yksikön liittäminen kahteen muuhun näyttää onnistuvan melko lailla ongelmitta mutta Lh tulija tuntuu tuottavan henkilökunnalle jatkuvastri päänvaivaa. Ja sitten on ahdasta.

Onko Lahdessa jotenkin niin paljon vaikeammat olosuhteet kuin Tampereella, että se aiheuttaa eron? Puhdistetaanko Tpeelta lähtevän yksikön kytkimet kenties ennen lähtöä tai jotakin muuta?

Muutama yö takaperin näin muuten unta, että olin menossa junalla Hkiin ja jokin aamuinen lähiliikennejuna ajettiin poikkeuskalustolla: oli höyryveturi ja puuvaunut - eikä se juna ollut lyhyt... 

[Lari Nylund]

Myöhästyneillä ihmisillä on aikaa miettiä kaikenlaista ja perustaa internetin puolelle sivustoja...

http://www.vrkele.fi/

"Ja juna kulkee vaan... Kulkisikin! Lehtikeli, pakkaskeli, lämmin keli, loskakeli, syitä junien myöhästelyyn tuntuu riittävän yhtä monta kuin on junan odottelun takia hukkaan heitettyjä minuuttejakin. Asia kiehuttaa monia ja herättää paljon keskustelua. Niinpä kehitimme sivuston, jonne jokainen voi tulla kertomaan, kauanko tänään seisoi laiturilla odottamassa."

[Toni Hartonen]

Myöhästyneillä ihmisillä on aikaa miettiä kaikenlaista ja perustaa internetin puolelle sivustoja...

http://www.vrkele.fi/

Hyvä palautesivusto, Vr:n palvelusta vastaavien kannattaa lukea ja ottaa opiksi, Asiakas on oikeassa:-) Myös liikenneviraston syytä käydä lukemassa.
Noista minuuteista, kun ei välltämättä jää minuuteihin myöhästelyt, tunneistakin puhutaan monesti. Se olis sitten sama kun olis vaan junissa ajankuluksi matkaamassa, niin mitä väliä. Muu yhteiskunta asettaa omia aikatauluja. Lasten päivähoidot, tarkkaan alkavat työvuorot etc. Ja ylipäätään odottaminen, palvelusta jonka on maksanut. Jos Vr ei kykyne/halua palvella niin aikataulut pitää laatia uusiksi tyyliin S73 Tampereelle lähtee n. klo 8.30-9.00. M-juna n. 15.40-15.50. Asiakaskin tietää mitä on tarjolla.

[Misa Lammio]

Ajattelin eilen ihan samaa: laaditaan aikataulu tyyliin varustettuna noin-sanoilla lähtö- ja tuloaikojen edessä. Tai sitten ajetaan ilman aikatauluja nonstoppina.

[Eero Heinonen]

Myöhästyneillä ihmisillä on aikaa miettiä kaikenlaista ja perustaa internetin puolelle sivustoja...

http://www.vrkele.fi/

Noista minuuteista, kun ei välltämättä jää minuuteihin myöhästelyt, tunneistakin puhutaan monesti. Se olis sitten sama kun olis vaan junissa ajankuluksi matkaamassa, niin mitä väliä. Muu yhteiskunta asettaa omia aikatauluja. Lasten päivähoidot, tarkkaan alkavat työvuorot etc. Ja ylipäätään odottaminen, palvelusta jonka on maksanut.

On se hyvä ettei mikään muu yhteiskunnan toiminto hidastu talven takia, jää kansalaisille aikaa avautua uudella sivustolla... 

[Lari Nylund]

Ymmärrän hyvin ihmisten turhautumisen myöhästymisistä. Suomessa on tottuttu täsmällisyyteen, eikä sen vaatiminen ole väärin. Välillä kuitenkin on niin, että vaatimukset tuntuvat olevan hyvin yliammuttuja... Toisaalta, miksi ihmeessä talviaikatauluihin ei laiteta pelivaraa kunnolla? Olisiko parempi, että ajoajat olisivat totuudenmukaiset vai ainoastaan harvoin toteutumismahdolliset? Eräs asia joka mietityttää on, että aikataulut tunnutaan tekevän hiljaisempien matkapäivien mukaan, joka tarkoittaa ruuhkapäivinä ainaista myöhästymistä. Esimerkkinä InterCity 10, joka on tainnut joulun pyhinä olla ainoastaan joulupäivänä aikataulun mukaisesti perillä - silloinkin juna lähti Joensuusta, eikä näin ollen kärsinyt menomatkan IC3:n myöhästymisestä, josta runko saapuu.

[Tuukka Ryyppö]

Ymmärrän hyvin ihmisten turhautumisen myöhästymisistä. Suomessa on tottuttu täsmällisyyteen, eikä sen vaatiminen ole väärin. Välillä kuitenkin on niin, että vaatimukset tuntuvat olevan hyvin yliammuttuja... Toisaalta, miksi ihmeessä talviaikatauluihin ei laiteta pelivaraa kunnolla? Olisiko parempi, että ajoajat olisivat totuudenmukaiset vai ainoastaan harvoin toteutumismahdolliset? Eräs asia joka mietityttää on, että aikataulut tunnutaan tekevän hiljaisempien matkapäivien mukaan, joka tarkoittaa ruuhkapäivinä ainaista myöhästymistä. Esimerkkinä InterCity 10, joka on tainnut joulun pyhinä olla ainoastaan joulupäivänä aikataulun mukaisesti perillä - silloinkin juna lähti Joensuusta, eikä näin ollen kärsinyt menomatkan IC3:n myöhästymisestä, josta runko saapuu.

Äh, miksei nettifoorumeilla ole tykkäämisnappeja? Hyvä teksti.

[Lauri Uusitalo]

Ymmärrän hyvin ihmisten turhautumisen myöhästymisistä. Suomessa on tottuttu täsmällisyyteen, eikä sen vaatiminen ole väärin. Välillä kuitenkin on niin, että vaatimukset tuntuvat olevan hyvin yliammuttuja... Toisaalta, miksi ihmeessä talviaikatauluihin ei laiteta pelivaraa kunnolla?

Kuinka paljon näistä vaatimuksista tulee ostajan taholta? Eli lähiliikenteessä HSL:n taholta. Eli pitää ajaa x kpl vuoroja joista n kpl on ruuhka-aikana tms.

[Jari Kuusinen]

Välillä kuitenkin on niin, että vaatimukset tuntuvat olevan hyvin yliammuttuja... Toisaalta, miksi ihmeessä talviaikatauluihin ei laiteta pelivaraa kunnolla?

Vaatimukset eivät ole yliammuttuja, mutta myöhästymiset ovat. Muutamien minuuttien myöhästelyt eivät matkustajia yleensä haittaa, mutta kun junaliikenteessä kyse on usein huomattavasti pidemmistä myöhästelyistä - jopa tunneista - tietää tämä paljon muutakin kuin vain mieliharmia.

Vähän outo ehdotus Larilta tämä pelivaran lisääminen aikatauluihin.. Eivätkö kaikki harrastajat ja varsinkin junaliikenteen parissa työskentelevät tiedä ettei tämä auta, koska ratakapasiteetti on ruuhka-alueilla kortilla ja loppu rataverkosto on yksiraiteista? Eikö parempi ratkaisu olisi harventaa junatiheyttä?

Yksiraiteisuus ja liian tiheä junaliikenne näkyy hyvin esimerkiksi Turun loka-marraskuun myöhästymistilastoissa, joiden mukaan vain noin 75 prosenttia junista on saapunut määräaikana perille. Salossa tämä luku on ollut vähän parempi, noin 80 prosenttia.

[Lari Nylund]

Vaatimukset eivät ole yliammuttuja, mutta myöhästymiset ovat. Muutamien minuuttien myöhästelyt eivät matkustajia yleensä haittaa, mutta kun junaliikenteessä kyse on usein huomattavasti pidemmistä myöhästelyistä - jopa tunneista - tietää tämä paljon muutakin kuin vain mieliharmia.

Nyt kyllä ihmettelen, että liikummeko samoilla rataosilla? Omat kokemukset ovat, että suurin osa myöhästymisistä on alle 15 minuutin pituisia ja tuollaisia "jopa tuntien" myöhästymisiä liikennemäärään verrattuna erittäin harvoin.

Vähän outo ehdotus Larilta tämä pelivaran lisääminen aikatauluihin.. Eivätkö kaikki harrastajat ja varsinkin junaliikenteen parissa työskentelevät tiedä ettei tämä auta, koska ratakapasiteetti on ruuhka-alueilla kortilla ja loppu rataverkosto on yksiraiteista? Eikö parempi ratkaisu olisi harventaa junatiheyttä?

Pelivaralla tarkoitin juuri tuonne ongelmakohtiin eli yksiraiteisille rataosille lisättävää pysähdysaikaa asemilla. Jos sen avulla saataisiin kohtaukset onnistumaan siellä missä ne on suunniteltukin tapahtuviksi, kun isommilta risteysasemilta jatkettaisiin ajallaan. Toki Pohjanmaalla rataverkon kapasiteetti on etenkin yöllä aivan tapissaan. Kokonaismatka-aika tietenkin pitenisi, mutta toisaalta täsmällisyys saattaisi parantua...

Kun mietitään InterCity 50 junan kulkemista Rovaniemeltä Helsinkiin, niin se on ainakin ollut eräs täsmällisimmistä vuoroista. Kaikki mahdollisuudet tuolle vuorolle on kärsiä häiriöistä, kun yhteysjunia tulee joka puolelta risteysasemilla. Matkaa tehdään 900 kilometriä, josta lähes 700 km yksiraiteisella rataosalla. Väliasemilla on aikaa, eikä haittaa vaikka junassa on matkustajia melkoisia määriä...

Yksiraiteisuus ja liian tiheä junaliikenne näkyy hyvin esimerkiksi Turun loka-marraskuun myöhästymistilastoissa, joiden mukaan vain noin 75 prosenttia junista on saapunut määräaikana perille. Salossa tämä luku on ollut vähän parempi, noin 80 prosenttia.

Rantarata on aina ollut ja tulee olemaan häiriöherkkä, kunnes ELSA tai kaksoisraide saadaan välille. Tuollainen "vain" 75% on melkoisen hyvä suoritus, vaikka siinä toki on parannettavan varaa huomattavasti. Kuitenkin rataosalla on vielä myöhästynyt junat uutisaiheena - ei aikataulun mukaisesti kulkeva...

[Jari Kekki]

Joulukuusta 2009 lähtien omalle kohdalleni kertynyt myöhästymisiä VR junan takia n. 10 kpl/kk. Tähän mennessä n. 120 kpl välillä kkn-hki-kkn.

Tammikuussa 2010 oli erittäin musta, 4.1.2010 tapahtuneen vaunuletkan hotellin seinään peruuttamisen takia. Maaliskuussa ikimuistettavin tapahtuma oli Mankkiin hyytynyt U-juna, joka pysäytti matkan Kauklahden asemalle, konduktööri oli haluton päästämään junasta ulos vaikka asemalla oltiin. Olisi pitänyt saada joltain VR:n Yli-Jeesukselta lupa tähän. Lopulta 10 min jankkaamisen jälkeen konduktööri pääsin ulos. Loppumatka taittuikin paikalle tulleen kaverin autolla ja perillä oltiin ennen Y-junaa.

Edes kesällä ei välttynyt myöhästymisiltä. Heinäkuun alussa Y-junan telit löi kipinää ja liekkiä leppävaaraan saapuessa. Alkumatka oli muutenkin taittunut etanavauhdilla. Mitä teki konduktööri kun eräs matkustaja sanoi, että junan kyljestä nousee savua, konduktöörin vastaus" ei tässä mitään hätään", tämän jälkeen moni matkustaja poistui junasta ja vaihtoi joko Helsinkiin meneviin busseihin tai A-junaan, joka muuten sekin lähti lopulta myöhässä. Lisäksi junassa oli havaittavissa jo ennen Leppävaaraan aikamoinen käry.

Joulukuun puolessavälissä kirkkaana pakkaspäivänä Helsingistä lähtenyt Y-juna rikkoutui Pasilaan oven vuoksi. Konduktööri löysi rikkoutuneen oven, kuitenkin ei voinut poistaa ovea käytöstä sulkemalla ovesta paineilman ja ovilehtien kolmiolukot. Näin matka olisi jatkunut, mutta toisin kävi, konduktööri hääti matkustajat pakkaseen odottamaan seuraavaa junaa.
 
Kaiken kaikkiaan yhteinen laatuaika VR lähijunassa myöhästymisien merkeissä viettänyt on ollut n. 5 - 6 tunnin luokkaa.

Näyttää siltä, että VR:n konduktööreiltä sekä kuljettajilta on kadonnut taito elvyttää linjalle rikkoutunut juna. Omasta lapsuudesta 1980-luvulta erityisesti mieleeni on jäänyt tapauksia, joissa konduktööri tai kuljettaja on saanut hyytyneen junan ajokuntoiseksi.

Eniten vihastuttaa VR:n ylimielisyys, matkustajat jaetaan niihin jotka saavat korvauksia (kaukoliikenne) sekä niihin joille korvauksia ei makseta (lähiliikenne). Taloudellista vahinkoa VR vuosi 2010 aiheutti n. 400 € verran.

[Topi Lajunen]

Omasta lapsuudesta 1980-luvulta erityisesti mieleeni on jäänyt tapauksia, joissa konduktööri tai kuljettaja on saanut hyytyneen junan ajokuntoiseksi.

Noh, minäpä olen kohdannut samanlaisia tapauksia useita ihan tässä 2000-luvulla. Yksi syy elvytystoimenpiteiden havaitsemisten vähenemiseen on varmasti kaluston uudistuminen. Kalusto on hyvin pitkälti tietokoneistettu, ja "elvytys" on näissä tapauksissa usein tietokoneen boottaamiseen verrattavissa oleva teko. Riippuen vian vakavuudesta, boottaamisen voi tehdä jopa vauhdissa. Samanlainen vika vanhassa "analogisessa" kalustossa yleensä vaatii toimenpiteitä pysähdyksissä, joka voi olla ylimääräinenkin.

Toisaalta, hieman yleistäen, digitaalisen kaluston oikuttelu on useammin totaalista: vehkeet joko toimivat, tai sitten eivät ollenkaan. Analogisella kalustolla joissain tapauksissa saattaa pystyä nilkuttelemaan eteenpäin puolikuntoisena.

[Jorma Toivonen]

Tuo oven lukitsemisen puuttumiseen tuntuu todella huonolta kehitykseltä, oviahan lukittiin alinomaan vielä 2000-luvullakin ja matka jatkui...  Topi: eikös esim Sm4:ssä ole noita "varaväyliä" käytössä, miten lie uuden Sm5:n kanssa? Kääntää vain vipukytkintä toiselle väylälle ja matka jatkuu, näinhän nuo aikoinaan taidettiin suunnitella ja uudet junat, ei niissä voi ongelmia olla.

[Jari Kekki]

Omasta lapsuudesta 1980-luvulta erityisesti mieleeni on jäänyt tapauksia, joissa konduktööri tai kuljettaja on saanut hyytyneen junan ajokuntoiseksi.

Noh, minäpä olen kohdannut samanlaisia tapauksia useita ihan tässä 2000-luvulla. Yksi syy elvytystoimenpiteiden havaitsemisten vähenemiseen on varmasti kaluston uudistuminen. Kalusto on hyvin pitkälti tietokoneistettu, ja "elvytys" on näissä tapauksissa usein tietokoneen boottaamiseen verrattavissa oleva teko. Riippuen vian vakavuudesta, boottaamisen voi tehdä jopa vauhdissa. Samanlainen vika vanhassa "analogisessa" kalustossa yleensä vaatii toimenpiteitä pysähdyksissä, joka voi olla ylimääräinenkin.

Toisaalta, hieman yleistäen, digitaalisen kaluston oikuttelu on useammin totaalista: vehkeet joko toimivat, tai sitten eivät ollenkaan. Analogisella kalustolla joissain tapauksissa saattaa pystyä nilkuttelemaan eteenpäin puolikuntoisena.

Välillä kkn-hki-kkn näkee enimmäkseen vanhaa analogista kalustoa (sm1, sm2), ei uutta digitaalista kalustoa (sm4, sm5) joten tuo oven poistaminen käytöstä ei pitäisi olla mitenkää vaikeaa.

[[Tunnus poistettu]]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107966-junakaaos-nyt-suuttui-ministeri

Jotenkin tuli tunne että tuollaisia artikkeleita on saanut lukea talvesta toiseen. (edit) Eiköhän keväällä hallituksen vaihtuessa seuraavakin liikenneministeri pian pyydä selvitystä junaliikenteen ongelmista.

[Juha Paulavuo]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107966-junakaaos-nyt-suuttui-ministeri

Jotenkin tuli tunne että tuollaisia artikkeleita on saanut lukea talvesta toiseen.

Ministeri vaatii selvitystä sekä VR-Yhtymältä että Liikennevirastolta junien myöhästymisistä, peruutuksista ja niiden syistä sekä siitä, mihin toimiin näiden johdosta on ryhdytty. Selvitys koskee sekä pääkaupunkiseudun lähiliikennettä että kaukojunien toimivuutta. Ministeri odottaa selvitystä viimeistään 14. tammikuuta.

Ministeri Vehviläinen pitää huonona VR:n aikomuksia sulkea asemarakennuksia muun muassa Jokelassa, Iisalmessa ja Kemijärvellä. Vehviläinen haluaa kuulla VR:n perusteluja matkustajien palvelujen huonontamisesta kyseisillä paikkakunnilla.

[Toni Hartonen]

Ministeri voisi tietysti lukea liikenneviraston tutkielmia asiasta mm. : 43/2010 Helsingin välityskyvyn jatkotarkastelu
"Ratapiha toimii tällä hetkellä ruuhka-aikoina välityskykynsä äärirajoilla. Merkittävin syy tähän on laituriraiteiden riittämättömyys, mutta joiltain osin myös vaihdeyhteyksien puutteellisuus. Laitureiden käyttöä tehostamalla voidaan välityskykyä nykyisestä lievästi kasvattaa, mutta tämä edellyttää nykyistä kalliimpia operointitapoja tai investointeja uuteen kalustoon, kuten ohjausvaunuihin."

JA

"Suuri osa Helsingin ratapihalle heijastuneista häiriöistä
oli peräisin Ilmalasta, jossa vaihteiden tukkeutuminen lumipyryssä oli yleistä. Ratkottaessa
Helsingin talvikunnossapidon ongelmia tuleekin samalla perehtyä myös Ilmalan
ratapihan talvikunnossapitoon ja siellä esiin nousseisiin ongelmiin."

Tuskinpa nämä asiat ovat viime vuodesta muuttuneet.  Vehviläisen on syytä alkaa ajaa Pisaraa sekä Infran rahoituksen tasonnostoa.
Vr:n suuntaa signaali että lisää panostuksia kalustoon.