Resiina-keskustelu

Eivät kestä talvea kunnolla - Pendolinot miljoonaremonttiin

VR:n Pendolino-junia odottaa jättiremontti, sillä ne eivät ole kestäneet talvea tarpeeksi hyvin. Kunnostus maksaa useita miljoonia.

Osa korjaustöistä on jo käynnissä. Suurimmista töistä kuitenkin vielä neuvotellaan junien valmistajan Alstomin kanssa.

VR:n mukaan Pendolinot myöhästelevät hieman muita junatyyppejä enemmän.

Vielä viime kesänä VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen sanoi Aamulehden haastattelussa, että italiassa valmistetut Pendolinojen ongelmat eivät johtuisi siitä, että ne eivät sovi Suomen olosuhteisiin.

– Ei missään tapauksessa. Junienhan täytyy täyttää EU:n standardit. Lisäksi meillä on muutamia näitä standardeja tiukempia määräyksiä Suomen erityisolosuhteiden takia. Silti junat eivät aina kestä niin hyvin kuin niiden pitäisi, Vanhanen kommentoi kesäkuussa.

Pendolinojen ongelmilta ei ole välttynyt edes maan ylin johto. Pääministeri Mari Kiviniemen junamatka tyssäsi tammikuun puolivälissä, kun Pedolino juuttui lumihankeen Jalasjärvellä.


Alstomin Pendolinot ovat olleet käytössä vuodesta 1995.

Sähkövetureista vanhat ovat neuvostoliittolaisia ja uudet sveitsiläisiä. Kaikissa junissa on yleensä kahden vuoden takuu. Myöhemminkin valmistaja on vastuussa junien normien vastaisista vioista.

VR:llä on edelleen takuuasioita auki Alstomin ja muiden valmistajien kanssa.


http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194665033334/artikkeli/eivat+kesta+talvea+kunnolla+-+pendolinot+miljoonaremonttiin.html

Jape ehti linkittää tämän ensin.

Herää vain kysymys, miksei VR voi rehellisesti tulla kaapista ulos ja tunnustaa, että Pendolinot ovat alusta asti olleet kategorian VPT tuotteita?

Mahtaako kukaan (harrastaja) olla tilastoinut Allegrojen teknisiä vikoja ja/tai muita luotettavuusasioita? Juku näyttää silloin tällöin myöhästymissyyksi teknisen vian, mutta kuinka yleisiä ne loppujen lopuksi ovat ajettuihin kilometreihin nähden, jos teknisiä vikoja siis verrataan Sm3-kalustoon?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaikki+Pendolinot+joutuvat+miljoonaremonttiin/1135263544709/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

"Kyllä siitä ihan hyvä juna saadaan" : D

Ei VR tule kaapista ulos kun ei ole pakko. Kaikki on nykyään "liikesalaisuutta". Hyvä asia sentään on se, että nyt näyttää ryhdyttäneen kokonaisvaltaisiin parannuksiin eikä vain pikkukorjauksiin.

Tänään sain nauraa kun aamulla kuuntelin radiota, sanoivat että Pendolinot kuulemma eivät kestä talvea ja ovat myöhässä muita junia enemmän. Olen varma että näin kerrotaan lehdissä, radiossa ja VR:ltä myös ensi ja seuraavana talvena. Eihän se ole mikään uutinen jos ei pendo talvea kestä. Ja HUOM! Jotten olisi liian yksipuolinen, sanon, että olen kyllä myös matkustanut talvella Pendolla aivan ajallaan.

Miten tämän ongelman ratkaisu on niin vaikeaa? Pelkääkö joku kasvojen menetystä? Voitaisiin tehdä vaikka seuraavaa:

Siirretään Pendolinot korvaamaan poistuvia Sinisiä vaunuja. Toimimaton kallistus voidaan kytkeä pysyvästi pois toiminnasta.  Esim. Pori-Tampere taajamajuniin tuollainen Pendolino olisi hyvä nopean kiihtyvyyden ansiosta. Lisäksi jos hajoavat eivät todennäköisesti hajoa ruuhkaisimmille rataosille. 18 runkoa Pendolinoja riittää aika moneen paikkaan.

Pendolinojen tilalle voidaan hankkia Talgolta kallistuvakorisia vaunuja, joita ollut esim. 2000-luvun alkupuolelta asti Kazakstanissa käytössä. Käytännön testausta on siis ainakin tehty.http://vaunut.org/kuva/35315 (http://vaunut.org/kuva/35315)
Tuohon kun laitetaan Sr2 eteen niin voidaan mennä tarvittaessa jopa 210km/h. Matka-ajat Pendolino-reiteillä tuskin pitenisivät, mutta luotettavuus paranisi ja ehkä nykyisiä varmuuskertoimia voitaisiin jopa pienentää.

Siis, niin minkä ansiosta?

Jaa vai nopean kiihtyvyyden ansiosta, Sm3 sarja on suhteellisen tehoton suurnopeusjunaksi, kiihdytys Tampereelta Helsinkiin päin Vasta Sääksjärvellä mittari on noussut 200km/h. Että sekö kiihtyvyyttä että tarvitaan kymmenenkilometrin kiihdytys että saavutettaan olonopeus?

Tuo Pendolinon nopea kiihtyvyys on kyllä hauska vitsi. Miksi arvelet, että Pendolinot pysähtelevät harvemmilla asemilla kuin muut junat?

Se mikä sopii Kazakstaniin ei välttämättä sovi Suomeen, koska Suomessa rautateillä on hyvin erilaiset olosuhteet kuin Kazakstanissa.
Allegrossa on kai eri kallistusjärjestelmä kuin Lippujollassa? Jos se havaitaan parin talven aikana toimivaksi, ehkä kyseinen kallistusjärjestelmä olisi hyvä valinta seuraavaankin hankittavaan kallistuvakoriseen kalustoon - mikäli sellaista vielä tulee. Se kallistusjärjestelmä voidaan sitten asentaa pendolinoihin, talgo-vaunuihin tai mihin sitten halutaankaan. (Vaikka sinisiin? :) )

Kaveri oli eilen Tampereen asemalta lipun ostanut pendoliinoon, ja oli vielä kysäissyt perilläoloaikaa. Myyjä oli vastannut: "Kello 11.24, mikäli se nyt ei hajoa matkalle.".

Pendolino ei kiihdytä täysillä, koska 1.luokassa saattaa mennä kahvit väärään kurkkuun? Lisäksi aikatauluissa ehkä enemmän varmuusvaraa kuin muilla junilla? Pendolinoa porilaiset ja vaasalaiset ovat julkisesti halunneet. Voisivat sitten saada ne sahaamaan Pori-Tampere ja Vaasa-Seinäjoki väleille.  :)

Allegron suhteen saa toki olla optimistinen, mutta eihän sen toimivuus ratkaise nykyisten Pendojen ongelmia. Tuskin uutta kallistusmekanismia ruvetaan vanhoihin asentelemaan. Tuolla Kazakstanilla tarkoitin myös sitä että sieltä on mahdollisesti saatavissa runko Suomeen testattavaksi. Varsinkin kun Talgo on perustanut sinne tehtaan joka kaipaa tilauksia. Lisäksi Talgon vaunuilla on selviä etuja verrattuna Pendoihin: Esteettömyys eli ei portaita. Tämän pitäisi olla itsestään selvää nykyaikana. Ja jos yksikkö rikkoutuu ei sitä tarvitse välttämättä vaihtaa kokonaan toisinkuin Pendojen kohdalla. Joskus riittää pelkkä veturin vaihto.

Tänään oli vuorostaan Pendolinolla ongelmia Kuopiossa.Käsijarru oli jäätynyt päälle eikä kuljettajalla ollut työkaluja millä olisi voinut mennä irroittamaan.Matkustajat pääsivät P 706 Kouvolaan siitä Helsinkiin IC ;llä

Tämänpä takia kirjoitin ne siniset vaunut sulkuihin ja pistin perään vielä hymiönkin ...

Allegrossa lienee aivan sama kallistusjärjestelmä kuin Pendossakin, samoin kuin kaikki muukin junan perustekniikka.

Sen sijaan kallistuvakorisessa Talgo-junassa on täysin eri tekniikka, sillä Talgossa on passiivinen kallistusjärjestelmä, joka kallistaa vaunun koria enimmillään 3,5 astetta pendotekniikan 8-9 astetta vastaan. Kallistuksen hyöty vähenee samassa suhteessa.

Niin ja, kyllä Pendot kiihdyttelevät ihan täysillä.

Kun esille on nostettu tuo Talgon-juna, niin onhan se esteetön eli junassa ei ole portaita. Vastaavasti sen yksikerroksisuus aiheuttaa paljon kävelemistä, kun junapituus on huomattavasti pidempi kuin enemmän matkustajia kuljettavan kaksikerroksisen vaihtoehdon.
 

Pendon ei pitäisi olla laiska kiihtyjä, jos "nuppi vetäistään kaakkoon". Pitäisi muutamatuhat hv riittää lähtemiseen, tuota tehoa tarvitaan vauhdin edelleen nostoon kohti maksimia, riittävällä kiihtyvyydellä. Tai sitten kiihtyvyys on ohjelmallisesti rajoitettu ns. mukavuustasolle, oli vauhti mitä hyvänsä.  Vrt. F1 tehon tarve.
Ei varmaan ole varsinaisesti tutkittu, mutta IC2- vaunun toiseen kerrokseen nousuun vaadittava energia, paljon sillä kävellään laiturilla/ vaunujen läpi.

Mielenkiinnosta laskin eri sarjojen teho-painosuhteita.  (Lähde: Wikipedia, paino on tyhjäpaino kaikissa):

Sm1: 860kW / 97tn = 8.1 kW/tn
Sm2: 620kW / 77tn = 8.1 kW/tn
Sm3: 4000kW / 328tn = 12.2 kW/tn
Sm4: 1200kW / 114tn = 10.5 kW/tn
Sm5: 2000kW / 132tn = 15.2 kW/tn
Sm6: 5500kW / 423tn = 13.0 kW/tn
IC2 (Sr2+4xEd): 6100kW / (83+4x51)tn = 21.3 kW/tn
(Ed-vaunun paino: http://www.vaiski.net/ed/index.html)

Eli, IC2-kalustohan sopisi tämän laskelman mukaan parhaiten paikallisjunakäyttöön, seuraavina Flirt, Allegro ja Pendolino.  Sm1, Sm2 ja Sm4 sopisivat huonoimmin. :)  Oman kokemukseni mukaan IC2 todella lähtee napakasti liikkeelle.

Ilmeisesti kuitenkin aivan muut tekijät kuin teho-painosuhde määrittävät kaluston sopivuuden/sopimattomuuden lähiliikenteen kiihdytyksiin.  

Sähkömoottoreilla käsittääkseni tehoa voidaan ottaa alhaisista kierrosluvuista lähtien, joten se ei selittäne eroa.  Tekeekö voimansiirto (välitykset) / luistonesto / ohjelmointi sitten tuon ratkaisevan eron?

Sm3 lienee koko joukon laiskin kiihtymään, Sm6:sta mulla ei ole mitään tietoa. Parhain kokoonpqno kiihtyvyyden puolesta lienee joku näistä (ja suurinpiirtein tässä järjestyksessä): Sm5, Sm4, Sr2 + 3 x Ed, Sm2 ja Sm1.

Juu. Vetovoima-painosuhde nyt ainakin. Pendolinon tehot aiheuttavat kylläkin sen, että se sitten tuolla 100-200 km/h vauhdeissa jaksaa ylläpitää sitä kiihdytystä.

Ellen väärin muista, niin Sm3:n maksimivetovoima on luokkaa 150 kN, kun Sr2:lla se on lähemmäs 300 kN. Sm4:n maksimivetovoima on tasan 144 kN, joten se huomattavasti Sm3:a kevyempänä liikahtaa ripeämmin.

Korjatkaa toki, jos olen väärässä... mutta ymmärtääkseni liikkeellelähdössä ja alkukiihdytyksessä jylläävät kilonewtonit, ja sitten loppukiihdytykseen ja huippunopeuden ylläpitoon tarvitaan niitä kilowatteja.


Laittaisin yhdistelmän Sr2+3Ed ainakin Sm4:n edelle.

Sm3:n kohdalla on vetovoimaa siis käytettävissä 150 kN liki 330 tonnin junalle. Vastaavasti Sr2 ja 4 IC-vaunua painavat yleensä tyypillisesti saman verran eli noin 333 tonnia ja Sr2 kehittää 300 kN ja kiihtyvyys on vastaavasti eri suuruinen eli karkeasti kaksi kertaa parempi kuin Sm3:lla.

Sr2:n perään voidaan siis laittaa noin 660 tonnia junaa, jolloin saavutetaan vielä sama kiihtyvyys kuin Sm3:lla. Junapaino vastaa esim. neljää kaksikerrosvaunua ja seitsemää, kahdeksaa matalaa vaunua yhdessä.

Tietenkin!  Eli jos lasketaan paino vetäville akseleille suhteessa vedettävien akseleiden painoon, niin saadaan parempi arvio lähtökiihtyvyydelle.  Tämä vuoksi Sm1-2 ovat tehoonsa nähden parempia kiihtymään (50% akseleista on vetäviä ja yli puolet painosta on niillä).

Sen lisäksi uudempi elektroniikka lienee jonkin verran parempaa luistoneston osalta, joten hieman tulee siitäkin lisää.  Onko vielä muita muuttujia?  Vetävien akseleiden pyöräkoko (=kosketuspinta)?

Mihinkähän nopeuteen asti (tyypillisesti) vetovoima rajoittaa enemmän kuin teho-painosuhde?

Kyllä  "mandoliinot" taitavat olla kaikkien aikojen huonoimpia junia, mitä Suomeen on milloinkaan hankittu. Maanantaina (7.2.) junat eivät päässeet Kuopiosta ja Pieksämäeltä liikkeelle, koska JARRUT OLIVAT JÄÄTYNEET KIINNI ( S.S. 8.2.) !!! Olihan pakkasta toki yli kymmenen (10) astetta. Ymmärtääkseni suhteellisen normaali lämpötila helmikuussa Savossa. Paljonkohan täytyy rahaa polttaa, jotta nämä ihmevempaimet toimisivat edes tyydyttävästi. Kiinnostaa myös tietää, jälkiviisas kun olen, mikä instanssi ja ketkä henkilöt aikoinaan vastasivat Pendojen tilaamisesta. Ei taida nimiä löytyä.

YLE on tehnyt oikein sivuston junaliikenteen ongelmista. Tässä linkki Pendolino-osioon: http://beta.yle.fi/vr/#pendolino_pettaa

Poiminta sivuilta :

Mandoliinot eivät ikinä olleet kaupallisessa liikenteessä Suomessa, enkä ymmärrä miksi kerrot lähes kymmenen vuoden takaisia tapahtumia mainiten vain päivän ja kuukauden ilman vuotta.
Nykyäänhän se Dm11-sarjalainen huristelee Kuubassa. Siellä tuskin ihan hevillä junakaluston jarrut jäätyvät.
Voisikohan muuten olla, että Lippujollat (Sm3:t) olisivat opettaneet VR:lle, että mitä tahansa roskaa ei kannata hyväksyä, minkä takia Mandoliinotilaus purettiin?
(Olen muuten kuullut väitteitä, että Mandoliinot olisivat olleet vähemmän huonoja kuin Vankat. Onko tuo väite totta vai tarua?)

Siltä vaikuttaa:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turkuun+menev%C3%A4t+Pendolinot+hyytyiv%C3%A4t+yksi+toisensa+per%C3%A4%C3%A4n/1135263644899

Ei kai noin huonoa tuuria voi enää ollakkaan. Olisipa ollut kolmas pendo saatavilla, niin olisivat samalla voineet kokeilla että toteutuuko sanonta "ei kahta ilman kolmatta".  :)

Tämä VR:n touhu alkaa muistuttaa Egyptin diktaattorin touhua. Katteettomia lupauksia ja sotku vain pahenee  :-\

Mikä kymmenen vuotta?

Toinen taitaa tarkoittaa Mandolinolla Dm11-sarjaa ja toinen Pendolinoa. Mandolino taitaa tavallisesti kuulua ensiksi mainitun sarjan lempinimiin.

Kuultua:
"Montako Pendolinoa VR:llä on? -Kymmenen ja risat."  ;D :-[

Dm11:sta palautettiin valmistajalle liian meluisina. Kauppasopimuksesta riideltiin välimiesoikeudessa ja "Mandoliinojen" valmistaja hävisi.
Totta on, että Kuubaan niitä kulkeutui. Ymmärtääkseni eivät kuitenkaan ole enää siellä käytössä.

Jostain on jäänyt mieleeni, että yksi mandoliino olisi päätynyt Liettuaan tai Latviaan. En tähän hätään onnistunut kuitenkaan löytämään tietoa. Muistankohan vain omiani?

Vr:n ongelma on se että tilataa skeidaa kalustoa. jos ei asiantuntemus riitä niin tsekatkaa SJ: kalusto. Homma toimii.

Ainakin yhtä kaupattiin , en tosin tiedä toteutuiko kauppa

Siitä junasta on muutamia kuvia Liettuasta. Käsitykseni on ollut, että juurikin kyseinen yksilö olisi se Kuubaan päätynyt. Oliko niitä edes ikinä enempää kuin se yksi?

Kuten se X2000 joka kilpaili Pendon kanssa?

Niitähän tilattiin 16, joku varmaan muistaa montako tuli meille asti http://vaunut.org/kuvasivu/12097 olevan tiedon mukaan viisi tuli Suomeen asti

Wikipedian mukaan :

X2000 toimi itse asiassa varsin hyvin 1989-2007, mutta sitten alkoi vanhuus vaivata. Tai ei kai se välttämättä olisi alkanut, jollei joku neropatti olisi keksinyt, että kaluston ikääntyessä sen huoltoaikoja voi vähentää ja kiertoa tehostaa. Esim Tukholmasta Malmööhön 11:47  saapuva lähtee takaisin 12:17. Viime tiistaina se oli 10min myöhässä ja lähti takaisin 8min myöhässä. 6 hengen siivousporukka yritti olla nopea, mutta ei se juna hetkessä tule sisältä pestyksi. Yhdeksässä tunnissa tulee mittariin 1300km, ja sitten illalla vielä vuoro Sundsvalliin tai Göteborgiin. Kun 20v ikäisellä kalustolla ajetaan 1500-2000km/vrk, 40 junakiertoa 44 junayksikölle, joista 1 on vauriokorjauksessa, niin ei ihme, että huollolla pitää liian kiirusta. Väärässä paikassa säästetään Ruotsissakin, mutta juuri hallitus haukkui SJ:n, kun oli tullut liian vähän voittoa, vähemmän kuin edellisenä vuonna (viime talvena oli mm pahoja lumivaikeuksia muun kurjuuden päälle).

Ei matkaa pendolla ilman häikkää. S53 osa ovista ei toimi. Lienee tavallista. Uutuutena on vessasta tulviva vesi vaunussa 2! Vettä lainehtii lattialla reippaasti! Ravintolassa ei kassakone ei saa virtaa. Pientä myöhästymistä.

Kuulemani mukaan 16.2 asti on käytettävissä 12 runkoa. Siis 2/3 vahvuudesta.