Resiina-keskustelu

TS: "Rekka tuhoutui junakolarissa Turussa"

Turun satamassa rytisi jälleen ja toimittaja keksi sanan "junakolari".

http://www.ts.fi/online/kotimaa/245769.html

Pikkusen on lehdistötiedotteet ja poliisin raportti ristiriidassa keskenään. Lehdistö kertoo: vartioimaton tasoristeys ja poliisin raportissa: vartioitu tasoristeys missä hälytyskellot toimivat normaalisti.

Kaalihäkki näytti olevan veturina, tietääkö joku sen veturin numeron ?

Arvaus. Olisiko veturina ollut kauan aikaa nuhjuisen näköinen Sr1 3003? Tampereella näköhavainto 4.8 ja näytti, että oli ottanut osumaa ennenkin. Alaosa ykköspäästä lommoilla ja naarmuuntunut. Ohjaamon oven vieressä oleva luukku oli korvattu jeesusteippivirityksellä.

Ennen käytettiin ilmausta "autokolari". Synonyymi lienee "auto-onnettomuus". Loogisesti ajatellen junakolari olisi siten junaonnettomuus. Onnettomuustyyppi ei kuitenkaan em. ilmaisusta selviä, joten ehkä olisi ollut parasta kirjoittaa "tasoristeysonnettomuus". Kivahan näillä on saivarrella. ;D

Tasoristeyksessä ei ole puomeja, joka on lehdistön mielestä vartioimaton. Siinä on kuitenkin vävl, joka on poliisin mukaan vartioitu. Kyseessä on tasoristeys Viking 1. http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=3831

Tuolta näytti paikka vielä pari tuntia sitten.

Uutisissa oli mainintaa että rekan kuljettajalla olisi ollut alkoholia veressä, mutta kuinka paljon sitä en löytänyt. Jos kyseessä oli rattijuoppo, niin mahtaa tulla aika isot korvaukset maksettavaksi. Onneksi onnettomuudessa ei tullut henkilövahinkoja.

Ps. hyviä kuvia tapahtumapaikalta.

Aika kattava kuvaraportti, noin sen itsekin näin. Dv12 2740 (?) kävi välillä kiskaisemassa vaunua irti veturista kun olivat aika kiinni toisissaan. Pari raivausautoa oli paikalla, toinen oli vaan enimmäkseen lippusiiman pidikkeenä sataman puolella. Sataman päässä on jumissa ic2-runko ja 2xSr2.
Edit: Sivullisen kanssa jutellessani kuulin että alkoholia olisi ollut alle rangaistavuuden rajan.
Ja lisää edittiä: Lehtitietojen mukaan olisi sittenkin törkeän promillet.

Tuli rekkakuskille kallispaukku, rata poikki päivästä kolmeen. Kasan takana jumissa Sr2-pari ja IC2-runko joka seisontakulut ovat tuhansia euroja.

Kuvista saa varmistuksen että veturi on Sr1 #3003. Saisikohan nyt Susi uuden maalipinnan, kun vähän tuli lisää kulumaa entiseen maaliin? Vielä Sr1 #3003:sta huonomassa maalissa on Sr1 #3100, joka oli perjantaina Kouvolassa kääntymässä!

Liettuan rekisterikilpi näyttää olevan vetoautossa (Volvo?), joten sihveessä kouhottanut kuskikin lienee liettualainen.

Tässä lisää kuvia: http://vaunut.org/sarja/1798

Kauhtunut oli Sr1 3003, mutta kauhtunut oli myös Dv12 2632 joka kävi hakemassa kaalihäkin pois satamasta. Klo 20:00 nytkähtivät pois paikalta, eli juuri silloin kun autoja oli vielä menossa Viking Linen Isabellaan, ensimmäisten jo tulossa pois sieltä.

Uutisoinneissakaan ei tiedetä oikeita nimikkeitä. Nytkin juna putosi raiteilta.

Tuo "vartioimaton" tasoristeys ei ehkä olekaan niin yksinkertainen juttu kuin voisi luulla. Käsittääkseni tasoristeys on aina silloin vartioimaton, kun siinä ei ole puomeja. Ja näin juuri on laita Turun satamaan mentäessä viimeisen tasoristeyksen kohdalla: valo- ja äänivaroituslaitos on mutta puomit puuttuvat.

Vakuutukset eivät tosiaan ole voimassa kun promillet ylittävät rangaistavuuden rajan. Maksuun menevät mm. paloiksi hajonnut rekka, rautatiekaluston nosto kiskoille, sen kuljetus korjattavaksi ja korjaus (pyörästöremonttia) ja välilliset kulut mm. rautatiekaluston seisonnasta.

Kannatti ottaa laivalla kaljaa.

Voin jo mielessäni kuvitella auton vakuuttaneen liettualaisen liikennevakuutusyhtiön korvauskäsittelijän ilmeen Suomen Liikennevakuutuskeskuksen lähetettyä heille korvauspyynnön tästä vahingosta maksetuista kuluista...

Lisää kuluja tulee myös tästä: "Raiteet liikkuivat noin 30 senttimetriä sijoiltaan ja radan vaihde rikkoutui. "
(http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Poliisi+Junaan+t%C3%B6rm%C3%A4nneen+rekkakuskin+veress%C3%A4+alkoholia+/1135268346055 )

No, eihän sitä yliopiston käyneiltä toimittajilta voi kaikkea vaatia.

Ainakin tieliikennesäännöstöstä koko käsitteet vartioitu ja vartioimaton tasoristeys on häivytetty (miten lienee rautatiesäännöstön osalta?):

"Merkki 171 (siis se jossa on se hassunnäköinen höyryveturi/AV). Rautatien tasoristeys ilman puomeja
Merkkiä käytetään kaikissa tien ja rautatien tasoristeyksissä, joissa ei ole puomeja. Merkkiä ei kuitenkaan käytetä tasoristeyksessä, jossa esiintyy junaliikennettä vain tilapäisesti. Tällöin käytetään merkkiä 189 (= "Muu vaara"/AV) varustettuna tekstillisellä lisäkilvellä ""Raide"" ja junasta varoitetaan käsiohjauksella. (23.6.2010/618)
Merkki 172 (siis se jossa on pätkä aitaa/AV). Rautatien tasoristeys, jossa on puomit
Merkkiä käytetään kaikissa tien ja rautatien tasoristeyksissä, joissa on koko- tai puolipuomit. (23.6.2010/618)"
 
Sinänsä metka käsite tämä vartioitu tasoristeys. Ei kai pelkkä aidan pystyttäminen tontin ympärille tee tontista "vartioitua"? Eli olisiko "vartioitu" tasoristeys jäänne ajalta jolloin siellä kopissa tosiaan joku päivysti ja sulki puomin junan lähestyessä?

Mutta oletteko matkustelleet Japanissa? Esikaupungeissa on vilkkailla kaupunkiradoilla tasoristeyksiä lähes korttelin välein ja kaikissa valot, kellot ja täyspuomit. Junia kulkee muutaman minuutin välein. Onko tilastotietoa paljonko siellä sattuu tasoristeysonnettomuuksia suhteessa esim. väkilukuun, junavuorojen määrään tai ajokilometreihin taikka tasoristeysten määrään?

Kerran käyttöön iskostuneilla termeillä on tapana jäädä eloon. Tällainen termi on "etuajo-oikeus", jota tieliikenteen säädökset eivät anna kenellekään, vaan aina käytetään termiä "väistämisvelvollisuus". Jopa liikennemerkki "etuajo-oikeutettu tie" määritellään tarkoittavan tietä, jonka risteäviltä teiltä saapuvilla on väistämisvelvollisuus.

Nykyisten liikennemerkkien nimet ovat peräisin vuoden 1982 tieliikenneasetuksesta. Tuolloinhan astui voimaan tieliikenteen säädösten uudistus, jossa sääntöjen rakenne pantiin uusiksi. Tuota ennen liikennemerkit määritettiin säädöksessä "Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös liikennemerkeistä" vuodelta 1957. Se luettelee muun muassa merkit I B a "vartioimaton tasoristeys" ja I B b "vartioitu tasoristeys". Säädös ei kuitenkaan ota mitään kantaa siihen, millainen on vartioitu tai vartioimaton tasoristeys.

Kts. aiempi vastaukseni, joka sijaitsee kielioppikeskustelulle sopivammassa paikassa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,998.msg22387.html#msg22387 .

Ei kyseessä ollut mikään kielioppikysymys, vaan pikemminkin kysymyksessä olivat käsitteet. Oli oikein asiallinen selvitys. Sinä se osaat.

// lainaus korjattu

Hesarin mukaan (8.8.) tosiaankin veturi ja kaksi vaunua putosivat raiteilta, mutta (9.8.) nostettiin takaisin kiskoille. Varsin erikoinen tapaus.

Älkää unohtako kärrynraiteita! Toimittajan sananvalinnalle on siis selityksensä. Miten kärrynraiteilta sitten voi pudota, onkin hankalampi kysymys, nehän eivät ole tienpinnasta koholla vaan kuopalla.

Sr1 3003 ohitti tänään Riihimäen aseman n. 6.30 ja eteni Hyvinkään suuntaan. Luonnollisesti hinauksessa, hinaaja taisi olla Dv12 2500-sarjalainen. Valitettavasti Dv:n numero ei jäänyt muistiin.

Olen matkustellut. Tasoristeyksissä on lisäksi eräänlainen valokennoverkko, joka valvoo risteyksen vapaanaoloa. Mikäli valokennojen välissä on jotain, ja tasoristeys hälyttää, junan suuntaan näytetään punaista vilkkuvaa/kiertävää valoa. Kerran sattuikin tapaus, että opaste oli päällä - juna teki voimakkaan jarrutuksen vihellin pohjassa. Taisi jotain kakaroita olla ilkivaltaisesti valokennoja katkomassa.

Hyvä konsti. Toimii hitailla radoilla. Liekö vielä varmistuksena junalle punainen, jos laitos ei hälyttäisikään tieliikenteelle. Ruotsissa on ainakin ollut tasoristeyksiä, joissa junillekin on vastaavat opasteet. Tarkoittaa sitä, että etusoittoaika tulee tolkuttoman pitkäksi, kun junan pitäisi ehtiä stoppaamaan ennen tasoristeystä, jossa jotain häikkää, ei varottaisi riittävästi/ollenkaan/puomit eivät laskeudu ollenkaan/alas asti/puomi ajettu irti. Ja jos vielä normaalia hitaampi juna.....aika useissa minuuteissa.