Resiina-keskustelu

Tänään Aamulehdessä juttua kangasalalaisten halusta päästä Vankalla Tampereelle (ja takaisin).

http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/kangasalan-aseman-vaki-kaipaa-vankan-kyytiin/141191

Juu olishan se ihan mukavaa päästä junailemalla Kangasalle kans mutta asema on keskellä korpea ja bussit kulkee niin ei paljon juna hyödytä keskustassa ja mettemmässä asuvia.

Kaikkea se uusi seisake vaatiikin...

Aikamoinen utopia.

Kuten myös tämä.

Ei se junien pysähtyminen siellä mitään sivuraidetta tarvitsisi, ei niin ole esimerkiksi Iitalassakaan, mutta koska siinä kaksoisraide, ja paljon myös ohikulkevia junia, vaatisi se alikulkupaikan toiselle puolelle, ja kyllä maksaa.

Asukasluku on noin 380 henkeä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasalan_asema

Eli "jos jokainen matkustais päiväs 2 kertaa junalla niin se olis semmoset 760 matkustajaa".

Miksi tarvitsisi alikulkupaikan? Esim Norrköpingin aseman kohdalla on paljon enemmän raiteita ja paljon enemmän kaikenlaisia junia ja siinä on turvallinen tasoristeys. Siihen kuuluu puomit aina kahden raiteen jälkeen ja ne laskeutuvat kun juna tulee. Samalla pärisee kello lisähuomion vuoksi. Harvinaisen etevä ja turvallinen ratkaisu. Ei mitään turvattomia tunnelita tai portaita, missä voi kompuroida ja missä on vanhojen ihmisten hankala kantaa laukkuja. Siellä on ilo poiketa, kun radat saa ylittää normaalissa tasossa. Ja on varmasti edullisempi kuin eritasoratkaisu.

Vantaalla on satoja tuhansia asukkaita, mutta heistä kaikki eivät käytä esim. Rekolan asemaa. Ei, vaikka se olisi ainoa asema Vantaalla.

Kangasalan keskustasta on matkaa asemalle rapiat kuusi kilometriä

Tuossa viikonvaihteessa kuulin mm.,että nuo Ri-Lh välin Sm-junat ovat melko suosittuja - myös väliasemilta - osaltaan tietenkin tuo vaihto-yhteyden pohj/itä sanelema pakko. Mutta jos junat kulkevat säännöllisesti (tällä välillä kerran tunnissa), oppivat matkustajat myös luottamaan niihin ja uskaltautuvat käyttäjiksi. Eihän sitä varmaan lähdetä junalla kauppamatkalle suureen liike-keskukseen aamutuimaan ja palaillaan vasta iltaisella kotiin. Näistä pienistä puroista (koululaiset/opiskelijat, "kauppa-matkustajat", jne) kasvaa äkkiä suuret virrat - mikäli aikataulut laaditaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, eikä vain keskipäivän hiljaisiin hetkiin - aikoihin jotka eivät sattumoisin kelpaa tavara- tai nopealle(?) pendoliikenteelle.

Nyt pomppaa varmaan hieman liian kauaksi aiheesta. Mutta aikoinaan VR laski tappiotaan mm. siten, että matkustaja tuottaa tappiota x mk, jos junassa oli useampi matkalainen tuo tappio tietysti kerrottiin matkalaisten lukumäärällä - eli jos junassa ei ollut matkustajia, se ei myöskään tuottanut laskennallista tappiota ???  Riihimäellä oli ajossa illan viimeinen käynti Lahdessa - Riihimäeltä lähdettiin yhdellä vetovaunulla 18.15 (319), Lahdessa kolmen tunnin ruokatauko ja samalla vetovaunulla takaisin 322:lla (22.40 - 23.55) - tosin Lahteen pääsi vielä myöhemminkin. Jopa tuossa illan viimeisessä vuorossa oli matkustajia alkumatkasta runsaasti - joitakin jouduttiin jättämään "omalle kotiportilleenkin" - loppumatka Riihimäelle ajeltiin tosin usein tyhjänä.

Onko esittää lähdeviitettä?

Uusien laitureiden vaatimuksista en tiedä, mutta "tarpeen mukaan pysähtymistä" ei nykyiset junaturvallisuusmääräykset mahdollista. Joko pysähdytään, tai sitten ei. Se on siis nykymääräyksillä utopiaa.

Onko muuten mitään hajua, että onko tälle säännölle olemassa perusteitakin?

Koska olen hiivatin laiska vanha pieru, en viitsi lukea jt:ta läpi vaan kysyn täällä: onko määräyksissä nimenomaan kielletty "pysähdytään tarvittaessa" merkinnät aikataulussa vai onko siellä vain joku säännös, jonka perusteella voidaan haluttaessa tulkita semmoinen epäortodoksinen käytäntö kuin pysähdytään jos tarttee, kielletyksi?

Kun jotenkin minusta olisi loogillista pystähtyä tarvittaessa. Tosin en olekaan opisekellut logiikkaa enkä joukkoliikenteenalasajo-oppia Tampesterin yliopistossa.

Nykyään on pysähdysjunia ja ohittavia junia. Ei ole enää sellaista ehdollista versiota liikennepaikan kohdalla, että pysähdytään jos siltä tuntuu.

Eli junan pysähtyminen tai pysähtymättömyys näkyy aikataulusta. Jos ohikulkujuna pitää pysäyttää jonnekin, sellaisen aikataulusta poikkeavan informaation saa antaa vain liikenteenohjaaja. Ennen junan saattoi pysäyttää "Pihtiputaan mummokin" heilauttamalla hameenhelmaa sopivassa kohtaa rataverkkoa, mutta nyt eivät siis siviilit enää anna kuljettajalle Jt-ilmoitusta pysähtymisestä.

Tämä on tätä uutta virastoajattelua, joka ei kyllä aina ole synkroonissa joustavan bisneksenteon kanssa.

Voi luoja! Kuka noita idioottimaisia sääntöjä oiken luo? Moisilla säännöillä olisi minunkin koulumatkani tapahtuneet 100%:sti linja-autoilla. Onko järjen käyttö kokonaan unohtunut vai onko a.o. päätöksen tekijällä kokemusta vain Helsingin lähiliikenteestä?

Edit: Korjattu lainaus (ST)

RauVir[us], vaikkaisin. Jostain syystä sinne on onnistuttu kasaamaan harvinaisen tönkkösuolattu fakki-idioottien kööri.


Mistä ihmeestä päättelet, että päätöksen tekijällä olisi jotain kokemusta joukkoliikenteestä? Minusta on melko selvää, ettei ole.

Mutta sehän on erinomainen sääntö! Pitäisi ottaa käyttöön bussiliikenteessäkin. Joukkoliikenteen suosio nousisi kuin lehmän häntä.