AL: Kangasalan aseman väki kaipaa Vankan kyytiin

[Jape Ruotsalainen]

Tänään Aamulehdessä juttua kangasalalaisten halusta päästä Vankalla Tampereelle (ja takaisin).

http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/kangasalan-aseman-vaki-kaipaa-vankan-kyytiin/141191

[Aleksi Perkio]

Juu olishan se ihan mukavaa päästä junailemalla Kangasalle kans mutta asema on keskellä korpea ja bussit kulkee niin ei paljon juna hyödytä keskustassa ja mettemmässä asuvia.

[Teemu Sirkiä]

- Lisäksi pääradasta pitäisi vetää yksi raide sivuun pysähdyksiä varten.

Kaikkea se uusi seisake vaatiikin...

[Valtteri Keski-Säntti]

Paikka kunnalla on 28 237 asukasta ja jos jokainen matkustais päiväs 2 kertaa junalla niin se olis semmoset 56 474 matkustajaa.

Aikamoinen utopia.

[Joona Kärkkäinen]

Juu olishan se ihan mukavaa päästä junailemalla Kangasalle kans mutta asema on keskellä korpea ja bussit kulkee niin ei paljon juna hyödytä keskustassa ja mettemmässä asuvia.

 Asemaks sopis joku pieni betoni laituri ja juna pysähtyy tarvittaessa.

Kuten myös tämä.

[Timo Saha]

Ei se junien pysähtyminen siellä mitään sivuraidetta tarvitsisi, ei niin ole esimerkiksi Iitalassakaan, mutta koska siinä kaksoisraide, ja paljon myös ohikulkevia junia, vaatisi se alikulkupaikan toiselle puolelle, ja kyllä maksaa.

[Jorma Rauhala]

Paikka kunnalla on 28 237 asukasta ja jos jokainen matkustais päiväs 2 kertaa junalla niin se olis semmoset 56 474 matkustajaa.

Asukasluku on noin 380 henkeä. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasalan_asema

Eli "jos jokainen matkustais päiväs 2 kertaa junalla niin se olis semmoset 760 matkustajaa".

[Eljas Pölhö]

Ei se junien pysähtyminen siellä mitään sivuraidetta tarvitsisi, ei niin ole esimerkiksi Iitalassakaan, mutta koska siinä kaksoisraide, ja paljon myös ohikulkevia junia, vaatisi se alikulkupaikan toiselle puolelle, ja kyllä maksaa.

Miksi tarvitsisi alikulkupaikan? Esim Norrköpingin aseman kohdalla on paljon enemmän raiteita ja paljon enemmän kaikenlaisia junia ja siinä on turvallinen tasoristeys. Siihen kuuluu puomit aina kahden raiteen jälkeen ja ne laskeutuvat kun juna tulee. Samalla pärisee kello lisähuomion vuoksi. Harvinaisen etevä ja turvallinen ratkaisu. Ei mitään turvattomia tunnelita tai portaita, missä voi kompuroida ja missä on vanhojen ihmisten hankala kantaa laukkuja. Siellä on ilo poiketa, kun radat saa ylittää normaalissa tasossa. Ja on varmasti edullisempi kuin eritasoratkaisu.

[Topi Lajunen]

Eikös kangasala ja kangasalan asema ole sama paikka. Tuolta sain sen väkiluvun http://fi.wikipedia.org/wiki/Kangasala.

Vantaalla on satoja tuhansia asukkaita, mutta heistä kaikki eivät käytä esim. Rekolan asemaa. Ei, vaikka se olisi ainoa asema Vantaalla.

[Juha Paulavuo]

Eikös kangasala ja kangasalan asema ole sama paikka.

Kangasalan keskustasta on matkaa asemalle rapiat kuusi kilometriä

[Jorma Toivonen]

Tuossa viikonvaihteessa kuulin mm.,että nuo Ri-Lh välin Sm-junat ovat melko suosittuja - myös väliasemilta - osaltaan tietenkin tuo vaihto-yhteyden pohj/itä sanelema pakko. Mutta jos junat kulkevat säännöllisesti (tällä välillä kerran tunnissa), oppivat matkustajat myös luottamaan niihin ja uskaltautuvat käyttäjiksi. Eihän sitä varmaan lähdetä junalla kauppamatkalle suureen liike-keskukseen aamutuimaan ja palaillaan vasta iltaisella kotiin. Näistä pienistä puroista (koululaiset/opiskelijat, "kauppa-matkustajat", jne) kasvaa äkkiä suuret virrat - mikäli aikataulut laaditaan asiakkaiden tarpeiden mukaan, eikä vain keskipäivän hiljaisiin hetkiin - aikoihin jotka eivät sattumoisin kelpaa tavara- tai nopealle(?) pendoliikenteelle.

[Jorma Toivonen]

Nyt pomppaa varmaan hieman liian kauaksi aiheesta. Mutta aikoinaan VR laski tappiotaan mm. siten, että matkustaja tuottaa tappiota x mk, jos junassa oli useampi matkalainen tuo tappio tietysti kerrottiin matkalaisten lukumäärällä - eli jos junassa ei ollut matkustajia, se ei myöskään tuottanut laskennallista tappiota   Riihimäellä oli ajossa illan viimeinen käynti Lahdessa - Riihimäeltä lähdettiin yhdellä vetovaunulla 18.15 (319), Lahdessa kolmen tunnin ruokatauko ja samalla vetovaunulla takaisin 322:lla (22.40 - 23.55) - tosin Lahteen pääsi vielä myöhemminkin. Jopa tuossa illan viimeisessä vuorossa oli matkustajia alkumatkasta runsaasti - joitakin jouduttiin jättämään "omalle kotiportilleenkin" - loppumatka Riihimäelle ajeltiin tosin usein tyhjänä.

[Topi Lajunen]

Mutta aikoinaan VR laski tappiotaan mm. siten, että matkustaja tuottaa tappiota x mk, jos junassa oli useampi matkalainen tuo tappio tietysti kerrottiin matkalaisten lukumäärällä

Onko esittää lähdeviitettä?

[Topi Lajunen]

junat vois pysähtyy tarvittaessa kun eihän aina tommosella seisakkeella ole aina matkustajia.

Uusien laitureiden vaatimuksista en tiedä, mutta "tarpeen mukaan pysähtymistä" ei nykyiset junaturvallisuusmääräykset mahdollista. Joko pysähdytään, tai sitten ei. Se on siis nykymääräyksillä utopiaa.

[Tuukka Ryyppö]

"tarpeen mukaan pysähtymistä" ei nykyiset junaturvallisuusmääräykset mahdollista. Joko pysähdytään, tai sitten ei. Se on siis nykymääräyksillä utopiaa.

Onko muuten mitään hajua, että onko tälle säännölle olemassa perusteitakin?

[[Tunnus poistettu]]

"tarpeen mukaan pysähtymistä" ei nykyiset junaturvallisuusmääräykset mahdollista. Joko pysähdytään, tai sitten ei.

Koska olen hiivatin laiska vanha pieru, en viitsi lukea jt:ta läpi vaan kysyn täällä: onko määräyksissä nimenomaan kielletty "pysähdytään tarvittaessa" merkinnät aikataulussa vai onko siellä vain joku säännös, jonka perusteella voidaan haluttaessa tulkita semmoinen epäortodoksinen käytäntö kuin pysähdytään jos tarttee, kielletyksi?

Kun jotenkin minusta olisi loogillista pystähtyä tarvittaessa. Tosin en olekaan opisekellut logiikkaa enkä joukkoliikenteenalasajo-oppia Tampesterin yliopistossa.

[Jorma Rauhala]

Onko muuten mitään hajua, että onko tälle säännölle olemassa perusteitakin?

Nykyään on pysähdysjunia ja ohittavia junia. Ei ole enää sellaista ehdollista versiota liikennepaikan kohdalla, että pysähdytään jos siltä tuntuu.

Eli junan pysähtyminen tai pysähtymättömyys näkyy aikataulusta. Jos ohikulkujuna pitää pysäyttää jonnekin, sellaisen aikataulusta poikkeavan informaation saa antaa vain liikenteenohjaaja. Ennen junan saattoi pysäyttää "Pihtiputaan mummokin" heilauttamalla hameenhelmaa sopivassa kohtaa rataverkkoa, mutta nyt eivät siis siviilit enää anna kuljettajalle Jt-ilmoitusta pysähtymisestä.

Tämä on tätä uutta virastoajattelua, joka ei kyllä aina ole synkroonissa joustavan bisneksenteon kanssa.

[Eljas Pölhö]

Nykyään on pysähdysjunia ja ohittavia junia. Ei ole enää sellaista ehdollista versiota liikennepaikan kohdalla, että pysähdytään jos siltä tuntuu.

Eli junan pysähtyminen tai pysähtymättömyys näkyy aikataulusta. Jos ohikulkujuna pitää pysäyttää jonnekin, sellaisen aikataulusta poikkeavan informaation saa antaa vain liikenteenohjaaja. Ennen junan saattoi pysäyttää "Pihtiputaan mummokin" heilauttamalla hameenhelmaa sopivassa kohtaa rataverkkoa, mutta nyt eivät siis siviilit enää anna kuljettajalle Jt-ilmoitusta pysähtymisestä.

Tämä on tätä uutta virastoajattelua, joka ei kyllä aina ole synkroonissa joustavan bisneksenteon kanssa.

Voi luoja! Kuka noita idioottimaisia sääntöjä oiken luo? Moisilla säännöillä olisi minunkin koulumatkani tapahtuneet 100%:sti linja-autoilla. Onko järjen käyttö kokonaan unohtunut vai onko a.o. päätöksen tekijällä kokemusta vain Helsingin lähiliikenteestä?

Edit: Korjattu lainaus (ST)

[[Tunnus poistettu]]

Voi luoja! Kuka noita idioottimaisia sääntöjä oiken luo?

RauVir[us], vaikkaisin. Jostain syystä sinne on onnistuttu kasaamaan harvinaisen tönkkösuolattu fakki-idioottien kööri.

Onko järjen käyttö kokonaan unohtunut vai onko a.o. päätöksen tekijällä kokemusta vain Helsingin lähiliikenteestä?

Mistä ihmeestä päättelet, että päätöksen tekijällä olisi jotain kokemusta joukkoliikenteestä? Minusta on melko selvää, ettei ole.

[Tero Heikkinen]

Onko järjen käyttö kokonaan unohtunut vai onko a.o. päätöksen tekijällä kokemusta vain Helsingin lähiliikenteestä?

Mutta sehän on erinomainen sääntö! Pitäisi ottaa käyttöön bussiliikenteessäkin. Joukkoliikenteen suosio nousisi kuin lehmän häntä.