Resiina-keskustelu

http://irc-galleria.net/user/ssofiau/picture/128139775

Voi kuka näitä meidän teinejä opettais... :(

Tietysti tuo on hölmöä, mutta ei ole mitään syytä yleistää.

Minusta olis hyvä valistaa nuoria koululaisia ja ihan jo päiväkotilaisia asiasta. Siihen on olemassa loistavat materiaalitkin valmiina:

http://www.rautatieturvallisuus.fi/kasvattajille

Vain osa junan alle jääneistä jää sinne vahingossa. Valitettavasti  >:(

Asiallista matskua, eri asia onko onki ottavi?. Vai lampi kalaton, kannattaa lukea.

Tunteita nostattavaa otsikointia tänään taas iltalehdessä tämän asian tiimoilta:

"Asiantuntija varoittaa: JUNA ON HILJAINEN TAPPAJA"

...ei ehkä ihan oikea tapa saada asiaa perille... enemmänki vaan aiheuttaa vahinkoa rautateiden maineelle liikennöintivälineenä.

Junan kuulee aina kiskon äänistä varsinkin jyrkissä kaarteissa.

Ylöjärven tapaus oli ihan omaa välinpitämättömyyttä, ensin nukkuu kännissä bussiin ja sen jälkeen lähtee hortoilemaan kiskoille, iltalehden palstalta kirjoittamani viesti poistettiin kun puhuin asioista oikeilla nimillä. Ehkä sanoin asiat liian tylysti tai palstan moderaattori ei pidä minun kirjoituksista.

En ihmettele yhtään että ihmisiä jää alle,tästä meidänkin kohdasta poistui ensin pysäkki ja sen jälkeen tasoristeys,yleensähän kun risteys poistetaan liikennekkin katkeaa,tässä kävi päin vastoin liikenne lisääntyi kun toiselle puolelle tehtii naapurille tie!
Nyt siitä on menny yli jalankulkijat,polkupyörät,mopot,moottoripyörät,hevoset joo o,lenkkeilijätkin kuulemma siksi että tulee hyvä lenkki hienoa joo!
VR.lle on asiasta tehty kysely että miksi liikennettä ei ole saatu poistettua kun tämä on vielä yksityinentiekin,eipä ole tullu kunnon vastausta eikä asian hyväksi ole tehty mitään!
Suuria logistiikkakeskus suunnitelmia on kyllä mutta mitään tietoa ei ole turvallisuudesta miten järjestää ettei liikenne men radanyli!
Tässäpä syitä miksi en yhtään ihmettele miksi ihmisiä jää alle,osa tahallaankin ja osa tyhmyyttään

Voisiko joku lehden ääressä oleva kertoa, millä lehti perustelee varoittajan olevan kiskokalustoääntelyn asiantuntija? Ts. mitä vaatii, että voi tässä yhteydessä kutsua itseään asiantuntijaksi?

Mitä ne iltalehden toimittajat tietävät raideliikenteestä?

Ai niin, juna ratikka, resiina kulkee kiskoilla, iltalehdeltä saa vain harhaan johtavia tietoja, esimerkiksi siuron peräänajo paikka oli 3km perseellään todellisesta tyrmäys paikasta.

Joku iltalehden toimittaja mukamas asiantuntia, varoisi vaan ite ettei jää itse junanalle. kuulostaa joltain ylimieliseltä "taksintakapenkkikuskilta".

Rautatieympäristössä ikäni olen liikkunut JT olen kerrannut vähintään joka toinen kuukausi. Vaikka lähimpään rautatiehen on noin 30km pidän tiedot ajan tasalla.

Ei kai se toimittaja siinä ollut se asiantuntija, vaan siinä haastateltiin jotain asiantuntijaa. Jonka laadusta siis edelleen olen kiinnostunut.

Yleisestihän on tiedossa, että tapainturmelus alkoi rock-musiikista, mutta hallitus ja kulttuuriministeri eivät tee mitään.

http://www.poko.fi/julkaisut/998/kitaralaukku_ja_kahea_aani

Tuo "asiantuntijuus" ja sen julistaminen tuntuu olevan nykypäivän trendi kun työpaikkailmoituksissakaan ei haeta (karrikoiden sanottuna) tekijää vaan asiantuntijaa. Koskahan kaupan kassoille aletaan hakea "maksukäsittelyasiantuntijaa"? No joo, meni vähän ohi aiheesta, mutta Iltalehden tuntien tuosta voi olla asian tunteminen kaukana.

Lehti eksyi käteeni, ja paljastui, että "asiantuntija" oli VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijari.

Se, että viestintäpäällikkö olisi kiskokalustoääntelyn asiantuntija, lienee toimittajan omaa keksintöä.

Onko VR:n henkilökuntaan kuuluva todella luonnehtinut junaa "ÄÄNETTÖMÄKSI TAPPAJAKSI"?
Jos on, niin elämme kyllä...mielenkiintoisia aikoja. Lievästi sanottuna.

On hyvin mahdollista, että sanamuoto oli myös toimittajan keksimä. Itse leipätekstissä ei tuota sanamuotoa muistaakseni käytetty.

Vielä kun ymmärtäisi tästä jotain. Miksi VR:lle on asiasta tehty kysymys, olisiko siis junaliikenne poistaa? Vai onko tuo radan yli kulkeva liikenne VR:n liikennettä?

SIKSI on tehty kysely koska VR kieltää radan ylittämisen ja tasoristeystä ei enää ole!
Ja tie jonka varrella asun on tarkoitettu VAIN asukkaiden käyttöön EI yleiseksitieksi jollainen siitä tuli tuon jälkeen,ja kuten ymmärsin toiset ihmettelee alle jäämisiä niin itse en yhtään, jos kerta ylittäminen on kielletty niin miksi siitä mennään kun toisella puolella kohdalla ei ole kuin yksi talo ja siellä kaksi vanhusta asuu.
Heille onkin sitten oma tie toisella puolella rataa joten he eivät yli kulje,no minua ylikulku ei haittaa jolleivat ihmiset haittaa tuo mukanaan heh,
Miksi sitten kielletään radalla kulkeminen jollei siitä ole mitään hyötyä??

Ei VR kiellä. Laki kieltää (jos edes kieltää).

No nyt alkaa mennä taas pilkun piip,VR niitä kylttejäkin laittelee että niiden toimesta ne sinne tulee.
Eikös nelait säädetä raideliikenteelle kummiskin? ei niitä perustuslaissa ole kait?
MUTTA jos joku haluaa jäädä junan alle kuten isäni veli aikoinaan niin en valita koska ei valita jääneetkään!

Valtionrautatiet laittoi sellaisia kilpiä joskus aikana, jolloin presidentit olivat Urkkeja ja Koivistoja.

Päälle jääneet tosin valittavat.

Nuo kilvet on kyllä laitettu ihan -90 luvulla kuten muuallakin ja jopa itse VR-ratayhtiö on sanonu että yli eikä rataa myöden saa kulkea.
Tiedä noista sitte...

Mikähän on totuus tuosta radan ylittämisestäkin?

Saanko metsästysreissulla ylittää Ilomantsin radan vai pitäisikö ajaa autolla 10 kilometrin ketunlenkki lähimmän tasoristeyksen kautta? Sen ymmärrän, ettei rataa pitkin saa kulkea.

Senkin ymmärrän, ettei taajamissa ole tarvetta ylittää rataa puskista.

Lakiteknisesti vallitseva totuus lienee suurinpiirtein tämä: http://www.rautatieturvallisuus.fi/kasvattajille/ammattikasvattajille/kasvattajan_faktapaketti/mita_laki_sanoo_rautatien_ylittamisesta

Trafin laatima teksti on omavaltaista lain tulkintaa. Laki ei suinkaan täysin kiellä rautatien ylittämistä muualta kuin virallisesta tasoristeyksestä. Rautatiellä "oleskelu" ei ole sama asia kuin "ylittäminen". Trafin mukaan rautatietä ei saisi ylittää edes siellä, missä rata on poistettu käytöstä, mutta kyse on edelleen rautatiealueesta.

Samaa mieltä. Trafi ei sentään oikeutta jaa.

Trafi on kuitenkin turvallisuudesta vastaava viranomainen. Trafin nettijulkaisussa lukee:

"Rautatien saa ylittää vain siihen tarkoitetuista paikoista eli tasoristeyksistä. Tasoristeyksellä tarkoitetaan tien ja radan risteystä, jossa tie ja rata kohtaavat samalla tasolla. Luvaton oleskelu rautatiealueella rakenteineen ja rakennuksineen on kiellettyä ja rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on lain mukaan rangaistava teko. "

Eikö asia ole aika yksiselitteinen? Vai mikä kohta TraFin tekstissä ei ole yhtäpitävä lain kanssa? On varsin outoa, jos viranomainen tulkitsee lakia virheellisesti.

Ja kieltomerkit "asettaa" viranomainen, vaikka VR Track ne sinne asettaisi.

Ja jos jäät "junan alle" ja jäät henkiin, viranomaisten velvollisuus on lätkäistä syyte rautatieliikenteen vaarantamisesta.

Kokonaan toinen juttu on, ovatko pykälät ajan tasalla ja kohtuulliset, huomioiden jokamiehenoikeudet sun muut maastossa liikkumisen suhteen.

Laki asettelee sanansa kyllä hiukan toisin, ei noin suoraviivaisesti, eikä säädä mitään tasoristeyksistä tai radan ylittämisestä:

 "Joka tahallaan tai huolimattomuudesta [...]
4) liikkuu tai oleskelee asiattomasti ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon." (Rautatielaki 2011, 85 §)

 Radan ylitystä keskellä laajaa korpea kaiketi voitaneen pitää vähäisenä tekona, eikä siten rangaistavana. Ja liekö tuo asiatontakaan, jos radan yli ei muuten pääse.


TraFin tulkinta on luettavissa netistä: http://www.rautatieturvallisuus.fi/kasvattajille/ammattikasvattajille/kasvattajan_faktapaketti/mita_laki_sanoo_rautatien_ylittamisesta

Sen mukaan
"Rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on asiatonta liikkumista ratalinjalla ja siten lain mukaan rangaistava teko. Sen lisäksi se on vaarallista.
... Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty."

Rautatielaki ei kuitenkaan tunne säädöstä, jonka mukaan TraFilla olisi oikeus antaa lakia täydentäviä määräyksiä.

(Rautatiedirektiivin mukaan laituripolut eivät muuten ole tasoristeyksiä, vaikka TraFi niin väittääkin.)

"FARA - spårområdet beträdes på egen risk" http://www.sjisjka.se/bilder/foton/jarnvag/big/fara-skylt_sjisjka_hallplats_0807_2009.jpg eli näin ystävällisesti ilmaistaan Ruotsissa tämä sama uhittelu, notta radalla kulku edesvastuun uhalla onpi kielletty. Matkittaisiinkos taas kerran länsinaapuria ja laitetaan tulevaisuudessa radan varteen kilvet "VAARA - radallakulku omalla vastuulla".

Tuolla lähdekuvan Sjisjka-seisakkeella on omat nettisivut http://www.sjisjka.se/, vaikkei siellä juuri kukaan asu (2 h), eikä sinne ole edes maantietä; on vain rautatie. Nimestä voisi herkästi ajatella vaikkapa, että olisiko esim. "Ketsuppi" voinut olla aikanaan vaikka Vrivrilä tms.? No, vaikka nimessä on kahdesti SJ, ei se siitä tule.

Mitä ilmeisemmin lakia on luettu oman mielen mukaan ja sitten kirjoitettu se virkainnossa potenssiin kaksi, kun tärkeily on kivaa. Esim. Ruotsissa on paljon järkevämpi suhtautuminen tällaisiin asioihin, ja turvallisuus silti paremmalla tasolla. Kunhan Kyllönen saa sooloilevat maantievirkamiehet kuriin, hän voisi siirtyä palauttamaan maalaisjärkeä myös raidepuolelle.

Kuuloetäisyydellä kodistani Lappeenrannan ja Lauritsalan välillä on vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 15 erilaista, paikoin hyvin vilkastakin polkua radan ylitse. Ei voi olla oikea tulkinta sekään, että radan voi ylittää sieltä, mistä huvittaa, tässä tapauksessa 15 paikasta neljän kilometrin matkalta, joista yksikään ei ole tasoristeys. Joka vuosi vähintään joku jää alle näissä paikoissa ja välillä viikottainkin kuuluu juna viheltävän molemmilla viheltimillä yhtä aikaa eli kohtalaisen viime tingassa on rata ylitetty.

Toki pitää muistaa että siellä veturissa on ihminen töissä mutta siitä huolimatta, jos ihmiset ovat tehneet epävirallisen maa-alan ylittävän reitin(jota poluksi kutsuttakoon) ja joku siellä kompastuu ja taittaa niskansa ja kuolee, niin onko tämän perusteella polkuja pitkin kulkeminen kiellettävä? Vertaus oli ehkä hieman ontuva, mutta tarkoituksena oli hakea sitä että eikö tässä nykyisessä yhteiskunnassa ole enää mitää sijaa kansalaisen vastuulle itsestään? (Okei, se joukko "vapaana juoksevista" joilla ei todellakaan ole mitään edellytyksiä huolehtia itsestään on kyllä kasvussa, mutta silti!) Joka tapauksessa, jossain muualla on vika että nykyisin tarvitaan kaksimetriset sähköaidat ratojen ympärille ettei satunnaiset haahuilijat jäisi junien alle kuin terveissä ihmisissä kun ennen ei tarvittu ja junia kulki (okei, äänekkäämmin ja hitaammin) paljon enemmän kuin nykyään. Junan allejääntitilastot korreloivat aivan pienellä viiveellä taloustilastoa, eivätkä rautateiden ylityspaikkojen määrää!

Maailma on muuttunut muussakin suhteessa, kuin junien äänekkyyden ja nopeuden suhteen. Kyse ei ole ihmisen oman vastuun vähentämisestä, vaan turvallisuuskriittisestä ajattelusta. Perinteisesti tehdasalueille ja lentokentille ei ole ollut ulkopuolisilla mitään asiaa ja samaa ajattelutapaa on alettu soveltaa siellä, missä aihetta on, kuten varikoilla ja yleensä rautatiealueella. Jälkimmäisen aitaaminen kaikkialla ei ole katsottu järkeväksi, joskin sitä on tehty todella paljon eteläisimmässä Suomessa. Tässä on katsottu järkeväksi tiukka säännöstö ja sen jämäkät tulkinnat.

Itsemurhakandidaatit löytävät aina paikkansa missä yrittää, mutta Ossin mainitsemat polut ovat vaarallisia ja niissä voi sattua ihan puhtaita vahinkoja, joiden jälkiseuraamukset ovat surullisimpia mahdollisia. Radanpitäjän velvollisuus on yrittää kitkeä luvattomia ylityspaikkoja ja tällä pyritään suojelemaan mm. lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty riittävästi huolehtimaan itsestään.

Vertaisin rautatiealuetta lentokentän kiitorataan: ei sinne ole asiaa kuin kulloinkin erillisen luvan saaneilla alan ammattilaisilla.

Suomessa on se vikana, että täällä vähät välitetään "luontaisista" kulkureiteistä, eikä niitä virallisteta, päinvastoin, esimerkiksi Kangasahon poistetun tasoristeyksen osalta Pajujärvellä. Tasoristeys poistettiin vain siksi että se piti poistaa, mutta kukaan ei lopeta radanylittämistä siltä kohdalta. Luontevaa olisi tehdä putkimainen alikulku siihen kohtaa, jos paikka halutaan turvalliseksi. Tai palauttaa tasoristeys ja laittaa siihen valovaroituslaitos+kello. Mitenkään ei tuollaisissa paikoissa, joissa kiertotie on hyvin pitkä, saada ihmisiä kiertämään haluttua kautta vaan ihmiset oikaisevat siitä mistä "aita on matalin". Muuallakin pitäisi vähän miettiä ennen kuin poistetaan tasoristeyksiä vain poistamisen takia, tai suunnitella tarpeeksi korvaavia yli - tai alikulkuja..

Tai tuollaiset paikat joissa on "luontaisia kulkureittejä", niitä pitäisi virallistaa turvatuin tasoristeyksin tai sitten eritasoratkaisuin.

Kustannustekijät ja välinpitämättömyys "ei me nyt tätä tehdä tähän, ei kannata" eivät saa olla esteenä, sillä yksikin ihmishengen menetys maksaa yhteiskunnalle keskimääräisesti yli sen mitä kevyen liikenteen putkimaisen alikulun tai tasoristeyksen+kevyen liikenteen väylän varoituslaitoksen rakentaminen maksaa.

Kysymys on joustamattomuudesta ja asian ignoraamisesta radanpitäjän ja kuntien tasolta, ja silloin joustaa turvallisuus. Ihmiset etsivät luontaisesti lyhimpiä mahdollisia oikoreittejä radan yli.

Lentokentät sijaitsevat melko pistemäisesti kartalla verrattuna rataverkkoon. Monella kentällä on lisäksi aidat ympärillään, aitaapa koko rataverkko. Saattaa johtaa eläinkunnassa melkoisiin muutoksiin ajan myötä, tosin eteläsuomalaisia kauhistuttaneet karhu- kettu- ja päästäishavainnot saattavat painottua jälkimmäisiin.

Ihmisen pitää olla melkoisen sokea ja lähes kuuro, jos ei huomaa lähestyvää junaa. Loikin aikoinaan Parolassa pääradan yli, kiskot lauloivat junan tullessa Hämeenlinnasta koko matkan, Tampereen suunnasta laulu alkoi vasta suden päästyä Parolasta linjalle, mutta matkaa oli puolisen kilsaa ja hyvin ehti. Wanhakin otsalamppu pyyhki rataa kiiltävää niin kauas, ettei ollut pienintäkään pelkoa jäädä sen valokiilaan kuskia säikyttämään.

Jos ja kun radat ja rata-alueet ovat kansalaisille vaarallisia, tai huippuvaarallisia paikkoja, joko kansalaisten ymmärtämättömyydestä johtuvia tai muuten vaan. Eikö radat ja rata-alueet olisi syytä laittaa tuubiin, joka tehtäisiin pellistä, lasikuidusta tai vaikkapa betonista? Silloin päästäisiin kaikista, ajankohtaisista ahistavista ja kyyläys ongelmista kerralla eroon. Samalla loppuisivat mm VR:n lehtikelit.

Jos tuubien tekeminen, ei ole taloudellisesti mahdollista, lopetetaan rautatiet kokonaan ja myydään tarpeettomaksi käynyt kama, viimeistä ratanaulaa myöden, vaikkapa Steenalle.

Näin toimien, kansalaisten henki ja terveys eivät olisi enää uhattuna ja kaikki, jo unohdetutkin oikopolut voitaisiin ottaa taas turvallisesti käyttöön, kansalaisten olisi jälleen, helppoa ja yksinkertaista kulkea paikasta toiseen. Myös kuntien kaavoitus helpottuisi huomattavasti

Herkkähipiäisemmätkin rautatieläiset, voisivat huoahtaa silloin helpotuksesta, koska ratavarren hortoilijat eivät ahistaisi enää heitä, ainakaan henkisesti.

Mistä lähtien TraFi on ollut radanpitäjä? Radanpito on käsittääkseni edelleenkin Liikenneviraston tehtäviä, jonne se siirtyi Ratahallintokeskuksesta.


Ei kannata verrata, koska lentokentät on yleisesti eristetty ent. lääninhallitusten (nyk. AVI) antamilla poliisimääräyksillä. Jos rautatiet rinnastettaisiin lentokenttiin, niin varmaankin olisi ryhdytty samoihin toimiin ja lainsäädännönkin voisi sitten päivittää vastaamaan (väitettyä) tahtotilaa.

Lisäksi valtaosa suomalaisista lentokentistä ja lentopaikoista pyörii täysin harrastelijavoimin, joten ei siellä kulkemiseen ammattilaisuutta tarvita. Itsekin olen ollut talkoovoimin mukana erään lentokentän kunnossapidossa.

Edelleenkin uskallan väittää, ettei sen Ilomantsin radan ylittäminen muualtakin kuin tasoristeyksestä ole laitonta.

Mihin mahtaisi tämä radanpitäjän velvollisuus perustua? Lakihan ei siihen velvoita eikä edes kannusta.


Minä taas vertaisin rautateitä maantiehin. Molemmat kun muodostavat koko valtakunnan kattavan liikenneväyläverkon.  Varikoille ei kummallakan verkolla tarvitse jokamiehellä pääsyä olla.

Mielipide vain, kauempaa katsottuna. Suomessa kun keksitään jotain, olkoon vaikka turvallisuusasia tällä kertaa, niin aina on pakko mennä överiksi oikein korkojen kanssa. Mennään niin överiksi, että kuka tahansa vähän kauempana Hesasta asuva (ei tarvitse tulla ulkomaille, vaikka Ilomantsi tai Kannonkoski riittää ihan hyvin) huomaa säännöt älyvapaiksi.

Onko se sitten ihan mahdotonta erottaa, että Hki-Psl välillä radan ylittäminen muualta kuin luvallisesta paikasta on hieman eri juttu kuin Joensuun ja Ilomantsin välillä?

Jos on, niin ei voi sitten mitään. Kannattaa siinä tapauksessa ottaa kokeneen harrastajan ja valokuvaajan ohjeet käyttöön. Jarmon kirjoitus on tuossa vähän ennen minun kommenttiani.

Suomalaisissa on ripaus saksalaisperäistä sääntöjen ihannointia - kiitos Martti Lutherin & co - ja kun siihen yhdistetään suomalaisperäinen tsadikeskeisyys, niin usein pukkaa erilaisia päiväkäskyjä ja ukaaseja, jotka maakunnissa nähdään niin pöljinä, ettei aiheuta mitään toimenpiteitä.

Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa oli maininta yhdestä älyttömästä lain(tulkinna)sta.

Traktoreihin on aikanaan määrätty jousitettu penkki, sillä itse akselithan niissä eivät ole jousitettuja. Sittemmin katukuvaan on hyväksytty mönkijät, jotka jostain syystä kategorisotiin tieliikennekelpoisiksi traktoreiksi - ilmeisesti näin ei tarvinnut perustaa uutta kategoriaa ja päästiin vähemmällä vaivalla.

Näin maahantuojien täytyy asennella tieliikennekelpoisiin mönkijöihin tökeröitä jousitettuja penkkejä, vaikka niiden alustat ovat erillisjousiettuja hyvinkin pitkällä joustovaralla. Lopputulemana ajoneuvon hallinta on entistä vaikeampaa takapuolituntuman heiketessä, eivätkä pienikokoiset kuljettajat edes välttämättä yletä kunnolla hallintalaitteisiin.

Ehkä siksi, että vaikeammaksi tekemällä voitaisiin määriä rajoittaa? Ps. Se on sittenkin Stadi!

Traktorimönkijät ovat perin suomalainen ilmiö. Kyse on autoveron kiertämisestä.

Traktoreista ei kanneta autoveroa ja kun monen mönkijän ominaisuudet täyttävät traktorille asetetut vaatimukset, niin Suomessa on keksitty rekisteröidä niitä verottomina traktoreina. Kalliimmissa malleissa säästö on useamman tonnin, varsinkin kun työkoneesta saa ilman nikotteluja vielä alv:kin palautuksena.

Jos haluaa alkuperäisen penkin, niin verot maksamalla onnistuu.


Edit: Mönkijöitä on toki paljon muitakin kuin traktoreiksi kelpaavia eli mopomönkijöitä ja ties mitä muitakin. Traktorimönkijän tunnistaa tietysti keltaisesta rekisterikilvestä eli jonkinmoinen riski liittyy penkin vaihtamiseen, kun kohdalle sattuu virkaintoinen poliisimies, niin tuloo kalliiksi ja voi päätyä ainakin epäillyksi veropetoksesta.

Mistä lähtien TraFi on poistanut polkuja? Eiköhän se ole käsittääkseni edelleenkin Liikenneviraston tehtävä. 


Ja mitähän lakiin laitettaisiin? Kielto oleskella rautatiealueella? Kuule, se on siellä jo.


Laki lienee asiassa kuitenkin yksiselitteinen. Radalle ei ole asiaa. Kuten jo aiemmin kirjoitin, voitaneen kuitenkin keskustella siitä, ovatko lait ja asetukset, säännöt ja määräykset ajan tasalla ja sillä tavalla kohtuulliset, että lain kunnioitus säilyy.

En epäile, etteikö normaaleilla aisteilla varustettu aikuinen henkilö osaa varoa junaa. Ketju on kuitenkin mitoitettava heikoimman lenkin mukaan, ja niitä ovat harkintakyvyltään vielä kypsymättömät lapset ja nuoret sekä aisteiltaan ja liikuntakyvyltään rajoittuneet ikäihmiset. Ja sitten huonot sääolosuhteet,. Ja niin edelleen. Kyllä minäkin osaan varoa junia, mutta olen koppakaupalla nähnyt niin päättömiä radanylityksiä, että tiedän, että kaikki eivät osaa.

En kannata kulkureittien totaalipoistoa. Jos jollain asutusalueella on neljä suosittua kulkureittiä, tulisi mieleen, että ne yhdistettäisiin yhdeksi, joka varustettaisiin varoituslaitteilla, ja alueen rata aidattaisiin. Liikenneinsinöörit ovat tässä asiantuntijoita, ja heillä on tuorein tutkimustieto asiasta ja ihmisten käyttäytymisestä käytettävissään. En kuitenkaan kuulu heihin, joten tämä on maallikon tuumailua.

Ihan kaikkea valtion laitosten toiminnassa ei säädellä laeilla eikä asetuksilla. Siellä kulkenee jos jonkinlaista ohjetta, määräystä ja muistiota, joiden perusteella pannaan asioita toimeen. On PTS:ää, johon on kirjattu "pyritään vähentämään", "parannetaan", "lisätään turvallisuutta" ja niin edelleen.

Jos tämäntapaisia, liikenneministeriön kulloinkin hyväksymiä suunnitelmia ei olisi, tuskin maassa olisi vartioituja tasoristeyksiäkään saati sitten yli- ja alikulkuja.

Onko laki paras tapa kouluttaa esimerkiksi lapsia?

OT: Nykyään elämisestä tehdään viranomaisten/poliitikkojen mielestä niin vaarallista, että kohta se kielletään kokonaan hengenvaarallisena. Tähän liittyvä kolumni oli tänään HS:ssä.

Epäilemättä tulee jos jonkiunlaista ohjetta. Mutta vain ko. organisaation omaan toimintaan. Lainsäädännöllä säädeltyihin asioihin ei kukaan voi mennä tekemään lievennyksiä tai tiukennuksia ilman lain erikseen antamaa oikeutusta.

Ja se *velvollisuus* karsia tasoristeyksiä. Edelleen kysyn, mistä se tulee?

Sn on Joensuusta Heinävaaraan 60 km/h ja Heinävaarasta Ilomantsiin 50 km/h [LiikEnneViraSto: Rataverkon kuvaus 1.1.2012 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lv_2011-04_rataverkon_kuvaus_web.pdf)]. Vakkariliikennettä rataosalla on ma-la yksi junapari (4573/4582) [LiikEnneViraSto: Säännöllisen liikenteen kulkupäivät 1.10.2012 alkaen (http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/C98159FC17941526E040B40A1B014B88)] Minusta esimerkkitilanteessa olisi turvallisempaa ylittää rata varovaisuutta noudattaen kuin ajaa autolla 10 km. Täysin eri tilanne on monien raiteiden ja tiheän liikenteen takia välillä Helsinki-Pasila, niinkuin Eljas Pölhö ehti jo edellä kirjoittaakin - aika fakiiri saa olla, jos aikoo päästä ehjänä kaikkien raiteiden yli. Myös yksiraiteisia 120-200 km/h:n osuuksia pidän vaarallisina luvattomille ylityksille. Mutta miten perus jalkamies tunnistaisi vaaralliset radat? Miten ne voitaisiin laissa eritellä? Ehkä laki on kirjoitettu siten, että mahdollisessa vahinkotapauksessa syyllisyys- ja vastuukysymyksessä ei olisi (turhia?) epäselvyyksiä. En siltikään jaksa uskoa, että "paikallisella seriffillä" riittäisi aikaa kytätä puskissa Joensuu-Ilomantsi -välillä, vahtimassa ylitetäänkö rataa luvatta. Tokihan pilvettömällä säällä "isoveli valvoo" aina - viittaan nyt siis "Sputnikeihin". ;)

Rautatiet eroavat maanteistä monelta osin, mutta on niissä silti paljon samaakin - rautatiet ovat minusta selvästi lähempänä valtateitä kuin lentokenttiä. Maanteillä on myös kieltoja ja rajoituksia jalkamiesten kulkemisille ja ylittämisille - mutta tässä nähdään (vielä) ero erilaisten teiden välillä. Moottoritiet ja moottoriliikennetiet ovat sallittuja vain moottoriliikenteelle - näin on syytäkin olla. Mitä amerikkalaisemmaksi maailma ja Suomi menee, sitä harvemmilla teillä jalankulku on kohta enää sallittu. Epäloogisuuttahan lainsäädännössä on toki monin paikoin nähtävissä. Vielä niin myöhään kuin vuonna 1998 sallittiin "kevyt nelipyörä" liikenteeseen. Kyllä minusta mopoauto on valtatien ajokaistalla suurempi pommi kuin jalankulkija tai pyöräilijä reunaviivan oikealla puolella.

Rautatiealueella oleskelusta puheen ollen mieleen tulee löyhästi aiheeseen liittyen myös jokamiehenoikeudet (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=418505&lan=fi&clan=fi). Suora lainaus linkin julkaisun esipuheesta: "Ilman jokamiehenoikeuksia ja muita toisen alueella toimimisen mahdollisuuksia ihmisten toiminta ja liikkuminen rajoittuisi yleisille alueille, teille ja omalle maalle. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeitä etenkin taajamien ulkopuolella luonnossa liikuttaessa. Jokamiehenoikeuksilla on merkitystä erityisesti luonnon virkistyskäytölle, luontaiselinkeinoille ja luontomatkailulle." Ja syy, miksi sain päähäni vetää jokamiehenoikeudet tähän "soppaan", löytyy tuosta (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Kieltomerkki&srs=EPSG%3A3067&y=6712613&x=230877&lang=fi). Poikkesin kesällä Viheriäisissä, ja tarkoitukseni oli mennä tuosta kartalle osoitettamastani paikasta Viheriäisten ratapihan pohjoispuolisille kallioille valokuvaamaan jalostamolle tulevaa päivystäjää. Löysin tuosta metsän reunasta hämmästyksekseni kieltomerkin, jossa kerrottiin alueen (=metsän) olevan rautatiealuetta. ??? Kieltomerkin ja ratapihan välissä on kymmenien metrien luonnontilainen kaistale kieloineen, kettuineen, vaskitsoineen ja rantiksineen. Metsäpalstan puilta en edes nähnyt ratapihalle asti. Ketä se olisi haitannut, jos olisin surutta kävellyt siihen ratapihan pohjoispuolisille kallioille? Ainoat vaarat, joille olisin itseni metsään menemällä altistanut, olisivat olleet punkinpurema tai virkaintoisen vartijan sähkölamauttimentälli. Kenelle on edes tullut mieleen pystyttää metsän reunaan jokamiehenoikeuksien kanssa ristiin menevä kieltomerkki? Mielipiteeni on, että tuollainen mielivaltainen kiusanteko vain entisestäänkin lietsoo kansan yleistä VR-vastaisuutta ja inspiroi "rajoilla häilyvää väkeä" graffitointiin ja muuhun sabotointiin.

Jos tarkoitat sitä, että viranomaisen antama ohje ei saa olla ristiriidassa lain kanssa, olen siitä kanssasi samaa mieltä. Muutenhan virastoilla on lukuisia tehtäviä, mitä ei ole katsottu asialliseksi kirjata lakiin, vaan virastot toimivat ministeriön hyväksymän päämäärän eteen ministeriön hyväksymällä tavalla.


Käsittääkseni en ole kirjoittanut tasoristeysten karsimisesta mitään.

Täytyy tällä kohtaa sanoa, että ei ole ihme, että ihmisiä jää junan alle, kun valistuneiden rautatieharrastajienkin kesken näin selvästä asiasta syntyy tällainen vääntö. Ns. suuri yleisö ei osaa kuitenkaan varoa junia lainkaan sillä perusteellisuudella, kuin kokenut rautatieharrastaja, joka myös yleensä tietää, missä sopii liikkua ja missä ei. 

Jos halutaan verrata rautateitä maanteihin, jälkimmäisen ylittämisestä säädetään Tieliikennelaissa/asetuksessa hyvin vähän. Siellä mm. todetaan. että ylitys on tehtävä viivyttelemättä ja kaikkea muuta, ja todetaan mm. että "suojatietä on käytettävä, jos se on lähellä". Nämä on katsottu asialliseksi kirjata lakiin, sen sijaan Rautatieliikennelakiin ei käsittääkseni ole kirjattu muuta kuin, että radalla asiaton oleskelu on kielletty, ja viranomainen tulkitsee tämän mm. opetusmateriaaliin niin, että rataa ei saa ylittää muuta kuin tasoristeyksestä.

Summa summarum: jos ylität radan muualta kuin luvallisesta paikasta, rikot lakia ja oleskelet siis laittomasti rautatiealueella ja näin ollen omalla vastuullasi. Ja jos jäät junan alle, tai aiheutat vaaratilanteen, syyllistyt vielä lisäksi rautatieliikenteen vaarantamiseen.

Tällainen laki toimii myös niin, että sillä lainsäätäjä pesee kätensä sattuvista vahingoista. Jos jotain sattuu, saattavat ihmiset kysyä että "miksi valtio ei aitaa ratojaan ettei tällaista sattuisi" tms. mutta tässä on helppo vedota lakiin: radalla kulku on yksiselitteisesti kielletty. Laeissa on myös lukuisia kohtia, joissa kielletään tai määrätään jotain, mutta lain rikkomisesta ei ole määrätty rangaistusta. Olisikohan se korpiradan ylittäminen tämäntapainen asia?

Jos joku haluaa keskustella lain sisällöstä tai kirjaimesta, niin siitä vain, hopi hopi, lukemaan Rautatieliikennelaki läpi. Voin ottaa osaa siihen keskusteluun sitten, jos joskus on ollut aikaa ja mielenkiintoa tehdä samoin. Nyt en aio sitä tehdä.

Joku päivä sitten laitoin Euroopan Unionista ja tarkemmin sanottuna Ruotsin Kuningaskunnasta, joka sivumennen sanottuna on huomattavasti rautatieturvallisempi ja käytännön toimissa järkevämpi maa kuin "me", tällaisen viestin, jos vaikka tultaisiin turvallisemmaksi senkin kautta:

"FARA - spårområdet beträdes på egen risk" http://www.sjisjka.se/bilder/foton/jarnvag/big/fara-skylt_sjisjka_hallplats_0807_2009.jpg eli näin ystävällisesti ilmaistaan Ruotsissa tämä sama uhittelu, notta radalla kulku edesvastuun uhalla onpi kielletty. Matkittaisiinkos taas kerran länsinaapuria ja laitetaan tulevaisuudessa radan varteen kilvet "VAARA - radallakulku omalla vastuulla".

Tuollainen ilmaisu ei sopisi yhteiskunnallisiin olosuhteisiimme. Siinähän selvästi vihjataan, että kansalaisella olisi kyky itse arvioida jonkin asian vaarallisuutta, eikä tähän tarvittaisi virkamiesarmeijaa. Mahdotonta.

Onhan näitä poikkeustilanteita ikuistettu vähäliikenteisillä rataosilla... http://vaunut.org/kuva/60971

Juu, et ole, my bad. Mutta mistä siis tuleekaan see kirjoittamasi *velvollisuus* karsia niitä 'luvattomia' ylityspaikkoja?


Aivan, laki on asiasta aivan selvä: Ehdotonta radanylittämiskieltoa laissa ei ole. Eikä valtuutusta viranomaisille sellaista antaa.


Juuri näin. Ja viranomaisen tulkinta ei perustu lakiin. Viranomainen väittää, että ylitys on muualla kuin tasoristeyyksessä on ehdottomasti kielletty.  Laki todellakin kieltää vain liikkumisen ja oleskelun. Ja senkin vain jos teko "ei ole vähäinen". Laki siis ei tue ehdotonta radanylityskieltoa.


Kuten aiemmista kommenteistani käy ilmi, minä jo luin. Samoin Rautatiedirektiivin.

Olii - Porvoo -rataosalla ei näytä olevan Rautatielain antamaa suojaa (eikä velvoitteita), sillä Rautatielakia ei sovelleta:
4) raiteisiin ja kalustoyksikköön, jotka on tarkoitettu ainoastaan paikalliseen, historialliseen tai matkailukäyttöön, jollei tässä laissa toisin säädetä.
Rautatielaki 1 §.

Niin, tässä mielessä esimerkiksi Jokioisten museorautatiellä saa ylittää radan sieltä mistä huvittaa, koska rata on olemassa ainoastaan paikalliseen historialliseen matkailukäyttöön, ei ole valtion rataverkkoa ja on muusta ratajärjestelmästä erillnen. (1 §) Sama näyttää äkkiseltään pätevän Olli - Porvoo-rataosaan, mutta... Olli - Porvoo-rataosahan on yhteydessä muuhun rautatiejärjestelmään, valtion rataverkkoon, ja siltä käsin tehtävä liikenne jatkuu yleensä Keravalle (valtion rataverkkoon), joten onko se paikallista?  ;D "Paikalliseen käyttöön",niin, miten tämä tulee tulkita? En oikein uskoa että tuota lakia luonnostellessa on erityisemmin ajateltu museorautatietoimintaa.

Toisaalta  tuon 85 §:n asiatonta oleskeluahan voi aina venyttää. Radan ylittäminen ei ole varsinaisessa mielessä liikkumista rata-alueella, koska liikesuunta on rataan nähden poikittainen, eikä se ole asiatontakaan, mikäli radan ylittäminen vaaditaan tiettyyn kohteeseen pääsyyn. Hyvin omituiselta kuulostavana esimerkkinä käytän poronhoitoa, mutta kyllä sen tokan luo meno on sallittua ylittämällä rata.

Ja termejä "ylikäytävä", "laituripolku" tai "tasoristeys" rautatielaki ei tunne. Tässä mielessä Trafi joko liioittelee tai antaa (tarkoituksellisesti?[tuottamuksellisesti]) virheellistä tietoa.

Niin ja rautatielakihan EI koske raitiovaunuja tai metroa... Hmm... Metroa... Miksiköhän siinä on aita...?  :P

Laki muodostaa tavallaan myös minimin, minkä mukaan asioita saa tehdä ja niitä hoitaa. Asiat voidaan tehdä, ja usein tehdäänkin, laissa määriteltyä tiukemmin tai perusteellisemmin, kunhan ne eivät ole ristiriidassa lain kanssa.

Turvallisuuskriittiseen ajatteluun kuuluu mm. riskien tunnistaminen, vaarallisuuden arvioiminen ja vaarallisiksi katsottavien riskien minimoiminen.  Jos viranomaiselle on annettu tehtäväksi huolehtia rautatieliikenteen turvallisuudesta ja sen parantamisesta, sisältää se myös luvattomien ylityspaikkojen poistamisen.

Ketjussa esitetty malli omalla vastuulla liikkumisesta jyrkän kiellon sijaan saattaisi miellyttää monia; turvallisuuskriittisen ajattelun mukainen se ei kuitenkaan ole.

Se, että mikä radan ylittäminen on luvatonta, on omasta mielestäni selvä, mutta ketjun keskustelijoilla on hyvä syy olla eri mieltä ja tulkita lakia eri tavalla, laki kuulostaa todella tiukalta tällä kohdalla. Laissa ei myöskään eritellä, oleskellaanko radalla 20 sek vai 20 min. ylitetäänkö se pitkittäin vai poikittain, juosten. kävellen tai kontaten, eikä näitä tarvitsekaan eritellä, jos "lain henki" on, että radalle ei ole mitään asiaa. Lopullinen tulkinta vaatisi oikeuden ennakkopäätöksen, jollaista ei taida olla; siihen saakka keskustelu on vaarassa mennä jankuttamiseksi ja lopetan täältä tähän.

Jos lakiin halutaan muutosta, on meillä valittuna kansanedustajat sitä varten. Ottakaa yhteyttä kansanedustajiinne, ja tiedustelkaa, ovatko he tietoisia siitä, että maata pilkkoo laaja rautatieverkko, joka estää metsästyksessä/poronhoidossa/patikoidessa siirtymisen radan puolelta toiselle ja esittäkää, että kansanedustajanne vaatii lain järkevöittämistä. Tuokaa esiin myös se, että viranomainen ajaa mielestänne perusteettomasti lain kirjainta tiukempaa linjaa tässä asiassa. Jään mielenkiiinnolla odottamaan, minkälaisia vastauksia saatte.

I rest my case.

Tietysti on eri asia, ollaanko Helsingin ja Pasilan, Lappeenrannan ja Lauritsalan vai Joensuun ja Ilomantsin välillä. Kukaan ei täällä varmaan ole sitä mieltä, että aidat pitäisi purkaa Helsingin ja Pasilan väliltä ja rata pitäisi saada ylittää omalla vastuulla sieltä, mistä huvittaa. Lappeenrannan ja Lauritsalan välillä liikkuu noin 50-60 junaa vuorokaudessa ja rata kaksiraiteistetaan lähitulevaisuudessa. Tämä nostaa onnettomuusaltistusta myös luvattomilla poluilla. Hyväksytäänkö se, että järjestelmä tuottaa ennenaikaisia kuolemia tietyn määrän vuodessa, koska omalla vastuulla liikkuminen ei riittänyt turvalliseen ylitykseen. Minun mielestäni ei pidä hyväksyä. En tiedä, olisiko tuolla neljän kilometrin matkalla edes teoreettisesti teknisesti mahdollista rakentaa puomit joka polulle. Pelkät valot ja kellot eivät tuolla liikennetiheydellä ja kaksiraiteisella radalla riitä, koska aina löytyy kulkijoita, jotka eivät niistä välitä, vaan arvelevat vielä ehtivänsä. Historia tuntee lukuisia tasoristeysonnettomuuksia, joissa arvio meni vikaan. Jossain keskellä metsää Joensuun ja Ilomantsin välillä ei tietenkään ole järkeä aidata koko rataa. Joillakin taajama-alueilla radalle pääsyn täydellinen estäminen on ainoa vaihtoehto.

Mutta pitäisi olla myös teknisesti mahdollista tehdä noita eritasoratkaisuja noihin kohtiin (Esim Lappeenranta-Lauritsala), ja vieläpä kustannustehokkaasti. Eikä parin kilometrin välein vaan esim. <400 m välein, jolloin houkutus ylittää raiteet väärästä kohti (jos on lisäksi vielä aidat) pienenee oleellisesti. Täytyy vaan osata ohjata ihmisiä oikein.

Turvalaitteistus on teknisesti kyllä täysin mahdollista, ja halvempaa kuin eritasoratkaisut. Jos odotustasanteetkin tehdään virallisiksi ja valaistuksi, asennetaan tasoristeyskannet ja kameravalvonta, sekä laitetaan selkeästi rautatiealueen vaarasta kertova kyltti "Tässä on hyvin vilkas rautatieliikenne, varo sitä/Tasoristeyksessä kameravalvonta", luulisi että suurin osa porukasta tottelee sitä varoituslaitteen antaamaa käskyä pysähtyä myös.

Voisihan tuota esimerkiksi yhdellä epävirallisella ylityspaikalla kokeilla siellä.

http://www.youtube.com/watch?v=iek5jmngRYw Entäs tällainen Ruotsi-tyylinen minimalistinen kevytratkaisu, täydennettynä äänellä esimerkiksi jalankulkijoiden liikennevaloista (pysähdy/mene)? Tuossa on käytetty hyväksi raidevirtapiirin vapaanaolon valvontatietoa, ja tuo on Fail-safe siinä mielessä että lamppu palaa ainoastaan silloin kun raidevirtapiiri ei ole varattu, ja silloin kun lamppu ei pala, ei ole turvallista ylittää tasoristeystä. Sellainen olisi hyvin yksinkertainen ja halpa ratkaisu myös tänne Suomeen. Toteutuskustannukset olisivat hyvin todennäköisesti alle 10 k€ jos olemassaolevaa raideosuuden vapaanaolon valvontaa voidaan hyödyntää, niinkuin tuossa on tehty.

Tuota voitaisiin hyvin helposti, halvasti ja kustannustehokkaasti tehdä massatuotantona laadun kuitenkaan kärsimättä, ja asennuskaan ei paljoa vaatisi. Saataisiin melko tehokkaasti käytettyä rahaa tasoristeyksien turvaamiseen. Raiteen vapaanaolon valvonnan pohjalle tehty järjestelmä on lähes idioottivarma toiminnaltaan, poislukien mahdollinen akselinlaskennan resetoinnin aiheuttama varmuusvika, ja tuotahan vikaa ei raidevirtapiireissä ole.

Joku toinen kevyt varoituslaitoskokeilu perustui junien GPS-seurantaan, mutta minun mielestä se ei ole enää turvalaite eikä todellakaan fail-safe.

Ei tässä jankata, koska asia kehittyy puheenvuorosta toiseen.

Tuo väitteesi siitä, että laki loisi vain minimitason, jonka yläpuolelle viranomainen voi mennä ei pidä paikkaansa sellaisen lainsäädännön kanssa, jossa jotakin uhataan rangaistuksella. Kansalaisia oikeuttavilta tai velvoittavilta säädöksiltä vaaditaan tarkkarajaisuutta eli kansalaisella tulee olla mahdollisuus tietää tarkasti, mikä on rangaistavaa ja mikä ei tai mihinkä muutoin on oikeutettu tai velvoitettu.

Jos tuota lanseeraamasi periaatetta sovellettaisiin vaikka tieliikennelakiin, niin nopeusrajoituksetkin olisivat vain ohjeellisia enimmäisnopeuksia. Poliisi voisi sakottaa alemmastakin nopeuksista oman mielensä ja kuun asennon perusteella. Tai Verohallinto voisi verottaa Kimmon palkkaa pari prosenttiyksikköä kovemmalla veroprosentilla kuin tuloverolaissa säädetään. Perusteena se, että "hyvään tarkoitukseenhan ne rahat menevät".

Ajatus minitasosta pätee toki moniin muunlaisiin säädöksiin eli kunta saa tarjota lapsille parempaa päivähoitoa kuin laissa säädetään tai VR-osakeyhtiö saa hyvittää tyytymättömille asiakkaille enemmän kuin laissa säädetään (siitä ei ole vaaraa..).


Edit: Olet kyllä Kimmo siinä oikeassa, ettei tässä asiassa ole enää juurikaan perattavaa. Ilomantsin radan ylittäminen ei ole millään muotoa kiellettyä, eikä TraFilla ole laissa säädettyä oikeutta lakia kiristävien määräysten antamiseen.

Myöskään muut mielepiteet tai näkökannat eivät ole tuoneet sellaista esiin, jolla perusteella lakia tiukempi tulkinta olisi mahdollista.

Vähän OT: raiteen vapaanaolon valvontaan perustuu varoituslaitokset. Siis raiderele on vetäneenä, valvotussa tilassa, kun raide on vapaa. Valvoo samalla ko. raiteen kunnossaoloa. Akselilaskenta- ja silmukkajutut vielä erikseen. Erilaisiin anturiteknikoihin perustuvia "kevytlaitoksia" on kokeiltu(koekäytössä) jo vuosia. Tuulivoimaakin energiana, osin, käyttäviä

Tämä on ollut oikein hyödyllinen ja hyvä keskustelu. On tuotu lakiin perustuen esille, että radan ylittäminen muualla kuin tasoristeyksessä ei ole ehdottomasti kielletty, toisin kuin viranomaiset väittävät. Tällaista valpasta kansalaisuutta tarvitaan. Luultavasti valppaus kansalaisena tuottaa itselle ja toisille laadukasta elämää ja pitkää, onnellista ikää enemmän kuin kaiken esivallan sanoman nöyrä uskominen.

Ja asiallinen keskustelu joidenkin ihmisten mielestä jo mitättömältä tuntuvasta asiasta, välimerkkien koskemattomuuden loukkauksenakin tulkittavana, on näin yleisestikin hauskaa.  ;D

Epävirallisista ylityspaikoista yksi oli pärrinkoskella Tpet-Sj välillä, radanoikaisun myötä siihen rakennettiin alikulkuväylä kevyelleliikenteelle.

Lievästi offtopicmaisuudesta kärsien: Vantaankosken radallahan noita "epävirallisia laituripolkuja" vasta löytyykin. Vaikka raiteiden välissä on asemilla aita, ei se nähtävästi ole riittävän korkea (eikä sähköistetty  ;)) On tullut nähtyä aika mielenkiintoisia ylityksiä ja tilanteita, jotka yhtään pidemmälle menneinä eivät olisi olleet enää yhtään mielenkiintoisia. (Paitsi ehkä patologin näkökulmasta)

Myös ennen Leppävaaran kaupunkirataa Huopalahti - Leppävaara-rataosalla (ja pidemmällä yhä edelleen) ihmiset ylittivät niin Valimossa kuin Pitäjänmäessäkin radan suruitta kiskojen yli, vaikka kyseisellä rataosalla suhteellisen säännöllisesti liikkuu niin lähi- kuin kaukojunia. Kaupunkiradan rakentamisen (ja paremman aitauksen) myötä en muista koska olisin Huopalahti - Leppävaara välillä viimeksi nähnyt sovelletun radanylityksen. Tällä rataosalla ainakin parannetut alikulut ja aitaukset näyttävät toimivan lisäten ihan oikeasti turvallisuutta.

Satuinpa kävelemään tänään kuvassa 77075 (http://www.vaunut.org/kuva/77075) näkyvän uuden aidan ohi. Silmiin pisti kohta, joka näkyy näköjään tuossa kuvassakin, kun tarkkaan katsoo. Aitaan on nimittäin jätetty jo pystytysvaiheessa Viruskujan kohdalla olevan ikiaikaisen "luvattoman" ylityspaikan kohdalle esteettömän jalankulun mahdollistava aukko... ;)

Pitäjänmäen kohdilla tällaiseenkin suoritukseen olen törmännyt tässä vuoden aikana. Tai no, en kirjaimellisesti törmännyt, mutta ei kaukanakaan ollut.

Vks-radallahan, kuten sanoit, loikkiminen on arkipäivää.

Tänään mediassa vellonut joulukranssiepisodi on taustaltaan hyvin samanlainen kuin TraFin ukaasit.

Eräs Satakunnan pelastuslaitoksen johtaja ilmoitti YLEn uutisissa ykskantaan kaikenlaisten ovikoristeiden olevan kerrostalojen rappukäytävissä kiellettyjä pelastuslain perusteella. Eipä mennyt pitkään, kun sisäministeriöstä kumottiin moiset tulkinnat ja tiedotettiin ovikoristeiden olevan sallittuja hallituksen esityksestä ilmenevällä tavoin. Vielä erikseen mainittiin, ettei pelastuslaitoksilla ole toimivaltaa antaa lakia kiristäviä määräyksiä.

Ihan hyvä, että tuollaisia voimansa tunnossa uhoavia viranhaltijoita laitetaan välillä ruotuun. Ihmetyttää vain, millä avuilla tuokin mies on päälliköksi päätynyt, jos ei ole viitsinyt tutustua edes keskeisimmän lainsäädöksen eli pelastuslain esitöihin.

Ei tässä ketjussa ole minusta selvästi myöskään vielä esitetty, miksi TraFin tulkinta olisi virheellinen. Eikä tämä ole edes TraFin muodostama tulkinta, vaan vanhoja Valtionrautateiden aikaisia kieltokylttejä löytyy edelleen polkujen varsilta. TraFi tulkitsee radan ylittämisen muualta kuin tasoristeyksestä luvattomaksi ratalinjalla liikkumiseksi, mutta miten juridisesti perustellaan, ettei se sitä olisi. Yritin kaivella nykyisen lain perusteluja, mutta en löytänyt niistä kannanottoja tähän asiaan enkä myöskään aikaisemmista lain versioista. Täytyykö mennä ajassa taaksepäin vuoden 1924 asetukseen, joka kumottiin vuoden 2003 lailla? (Luvattoman rautatiealueella kulkemisen ja muun järjestystä häiritsevän toiminnan kieltämisestä rautatiealueella 6 päivänä kesäkuuta 1924 annettu asetus (145/1924)

En ole itsekään juristi, mutta selvä tulkinta jompaan kumpaan suuntaan olisi mielenkiintoista nähdä ilman, että jonkun tarvitsee hankkia sakko tämän säädöksen perusteella ja valittaa siitä sitten.

Siinä laissa puhutaan asiattomasta liikkumisesta eli liikkumisesta ilman, että liikkuu suorittaakseen jotain sellaista asiaa, joka on järkevää tehdä vain kyseenomaisella alueella. Jos matka on toisella puolella rataa sijaitsevaan kohteeseen, jonne ei ole kohtuullisen käyttökelpoista reittiä, radan ylityksessä on minun järkeni mukaan kyse liikkumisesta asian vuoksi, ei asiattomasti.

Anjalan ja Inkeroisten välissä Kouvolan kaupungissa kulkee jalankulkuväylä vesivoimalan patoa pitkin. Väylän varrella on paljon "asiaton oleskelu kielletty" -kylttejä, mutta läpikulkua ei katsota asiattomaksi oleskeluksi, koska sille on perustelu: Tarve päästä toiselle puolelle jokea.

Jos radalla liikkumisen syyllä ei olisi merkitystä, lakiin ei olisi tarvinnut sisällytettää sanaa "asiaton". Myös lause "jollei teko ole vähäinen" ilmenee tekstissä epäilemättä jonkin tarpeen vuoksi. Nähdäkseni se ilmentää lainlaatijan katsoneen, että käsite merkitykseltään niin vähäisestä rata-alueella kulkemisesta, ettei siitä ole tarpeen antaa rangaistusta, on mahdollinen. Mitä muuta tuo laissa mainittu merkitykseltään vähäinen rata-alueella liikkuminen edes voisi olla kuin radan ylittämistä paikassa, jossa on hyvä näkyvyys ja kohtuullisen harva liikenne?
Ei tuollaisia kirjainrimpsuja lakeihin huvin vuoksi lisäillä.

Mikä muuten on pisin kahden virallisen radanylitys- tai -alituspaikan välinen etäisyys Suomessa? Miten radan ylittäminen on tarkoitettu toteutettavaksi esim. jossain Kolarin ja Pellon välillä?

Lain henki on kuitenkin mielestäni täysin selvä eli pyritään vähentämään radalla liikkuneiden turhia kuolemia. Jos tämä TraFin tulkinta on virheellinen, LVM sitten varmaankin voisi vastaavasti kuin tuossa ylempänä olevassa esimerkissä kumota tämän tulkinnan. Jotenkin minusta tuntuu, että näin ei kävisi, vaan lain sanamuotoa kenties täsmennettäisiin seuraavassa päivityksessä.

Asiaan kuulumaton välikevennys: Meillä päin on koulun pihassa kyltti "Kiinteistölain nojalla asiaton oleskelu kielletty kello 18 jälkeen". En ole vielä kokeillut kyltin epäsuorasti lupaamaa sallittua asiatonta oleskelua. Sen täytyy varmasti olla huumaava kansalaiskokemus.

TraFin mukaan radan ylittäminen muualta kuin luvallisella ylityspaikalla on ehdottomasti kielletty. Tämä on se seikka, jota laki ei nähdäkseni tue. Lain mukaan asiaton radalla liikkuminen ja oleskelu on toki kaikkinensa kiellettyä, mutta rangaistavaa se ei ole, jos teko on vähäinen.

Jos vähäinen teko (hiljaisen radan ylittäminen hyvän näkyvyyden alueella?) ei ole rangaistavaa, vaikka muu asiaton liikkuminen ja oleskelu on, se ei voine olla ehdottomasti kiellettyäkään. Tätä TraFin ehdotonta ylityskieltoa itse pidän lakiin perustumattomana.


Tässäpä juuri liekin villakoiran ydin: TraFi taitaa ohjeistaa vanhasta muistista. Ongelmalla kun todellakin on pitkät perinteet. Esim. Rautatiehallituksen kiertokirje N:o 70/12973 vuodelta 1906 kertoo asiasta seuraavaa:

"Esiintyneestä syystä on Rautatiehallitus nähnyt tarpeelliseksi uudestaan [ ;D] muistuttaa kaikkia valtionrautateillä palvelevia virka- ja palvelusmiehiä heidän velvollisuudestaan ehkäistä luvatonta radalla käymistä ja saattaa sitä annetun kiellon rikkojat syytteeseen; mikä kaikkien asianomaisten tiedoksi ja noudatettavaksi täten ilmoitetaan. Helsingissä, Rautatiehallitukselta, 2 päivänä lokakuuta 1906."

Ei järkevän kansalaisen tarvinne odotella mitään ministeriön kumoamisia, vaan voi jatkaa elämäänsä kuten tähänkin asti. On niitä joulukranssejakin ollut joka joulu ovissa, sanoivat virkainnossaan valtuutensa ylittäneet henkilöt mitä tahansa. Ei laki kiellä myöskään polttamasta terassilla kynttilöitä, vaikka jotkut ovat niillä menettäneet mökkinsä, ehkä myös henkensä.

Lain minimivaatimukset ylittävää varovaisuutta saa jokainen kansalainen harjoittaa aivan vapaasti. Esimerkiksi jos joku pitää turvallisuuden kannalta välttämättömänä valokuvata viikon ainoan junan Kannonkoski-Pihtipudas-välillä huonommalta puolelta rataa siksi, että olettaa lain ehdottomasti kieltävän kiskojen yli toiselle puolelle menemisen, se on hänen asiansa. Ei kuitenkaan ole mitään perustetta, miksi tällainen varovaisuuden taso tulisi kirjata ja täsmentää laissa pakolliseksi.

"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan."

Vähintäänkin omituinen tuo tulkintasi lainsäätäjän tahdosta. Asia on päinvastoin, koska itse laissa ja sen esitöissä lievennetään täällä jo moneen kertaan esitetyillä vähäisyyteen ja tarpeeseen perustuvilla määreillä. On melkoisen pitkälle menevää tulkintaa, että lainsäätäjä olisi nimenomaisesta halustaan huolimatta kirjannut tuollaiset lievennökset kieltoon ja nyt vain odottaisi seuraavaa lakimuutosta, jossa pääsisi ne poistamaan.

Entäpä jos nykytilanne todellakin vastaa lainsäätäjän tahtoa, eikä lainsäätäjä tahdo kieltää radan tarpeellista ylittämistä jossakin Pihtiputaan tai Ilomantsin korvessa? Se tahto voi toki olla eri kuin jonkun yksittäisen TraFin virkamiehen tai vorgin keskustelijan tahto.

Tuo TraFi:n ohjeistus kieltää mm. Porin Ruosiniemen pururadan käytön kuntoilijoilta. Pururata kun risteää kahdesti Mierontien, joka edelleen on rautatiealuettä, muualta kuin tasoristeysten kautta. (Kyseisellä pururadalla on kiskot peitetty hiekall aja purulla, mutta siellä se rata edelleen on)