Sitten ihmetellään miksi ihmisiä jää junan alle...

[Jukka Martio]

Trafin laatima teksti on omavaltaista lain tulkintaa. Laki ei suinkaan täysin kiellä rautatien ylittämistä muualta kuin virallisesta tasoristeyksestä. Rautatiellä "oleskelu" ei ole sama asia kuin "ylittäminen". Trafin mukaan rautatietä ei saisi ylittää edes siellä, missä rata on poistettu käytöstä, mutta kyse on edelleen rautatiealueesta.

[Lauri Uusitalo]

Trafin laatima teksti on omavaltaista lain tulkintaa. Laki ei suinkaan täysin kiellä rautatien ylittämistä muualta kuin virallisesta tasoristeyksestä. Rautatiellä "oleskelu" ei ole sama asia kuin "ylittäminen". Trafin mukaan rautatietä ei saisi ylittää edes siellä, missä rata on poistettu käytöstä, mutta kyse on edelleen rautatiealueesta.

Samaa mieltä. Trafi ei sentään oikeutta jaa.

[Kimmo T. Lumirae]

Trafi on kuitenkin turvallisuudesta vastaava viranomainen. Trafin nettijulkaisussa lukee:

"Rautatien saa ylittää vain siihen tarkoitetuista paikoista eli tasoristeyksistä. Tasoristeyksellä tarkoitetaan tien ja radan risteystä, jossa tie ja rata kohtaavat samalla tasolla. Luvaton oleskelu rautatiealueella rakenteineen ja rakennuksineen on kiellettyä ja rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on lain mukaan rangaistava teko. "

Eikö asia ole aika yksiselitteinen? Vai mikä kohta TraFin tekstissä ei ole yhtäpitävä lain kanssa? On varsin outoa, jos viranomainen tulkitsee lakia virheellisesti.

Ja kieltomerkit "asettaa" viranomainen, vaikka VR Track ne sinne asettaisi.

Ja jos jäät "junan alle" ja jäät henkiin, viranomaisten velvollisuus on lätkäistä syyte rautatieliikenteen vaarantamisesta.

Kokonaan toinen juttu on, ovatko pykälät ajan tasalla ja kohtuulliset, huomioiden jokamiehenoikeudet sun muut maastossa liikkumisen suhteen.

[Kurt Ristniemi]

Eikö asia ole aika yksiselitteinen? Vai mikä kohta TraFin tekstissä ei ole yhtäpitävä lain kanssa? On varsin outoa, jos viranomainen tulkitsee lakia virheellisesti.

Laki asettelee sanansa kyllä hiukan toisin, ei noin suoraviivaisesti, eikä säädä mitään tasoristeyksistä tai radan ylittämisestä:

 "Joka tahallaan tai huolimattomuudesta [...]
4) liikkuu tai oleskelee asiattomasti ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon." (Rautatielaki 2011, 85 §)

 Radan ylitystä keskellä laajaa korpea kaiketi voitaneen pitää vähäisenä tekona, eikä siten rangaistavana. Ja liekö tuo asiatontakaan, jos radan yli ei muuten pääse.


TraFin tulkinta on luettavissa netistä: http://www.rautatieturvallisuus.fi/kasvattajille/ammattikasvattajille/kasvattajan_faktapaketti/mita_laki_sanoo_rautatien_ylittamisesta

Sen mukaan
"Rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on asiatonta liikkumista ratalinjalla ja siten lain mukaan rangaistava teko. Sen lisäksi se on vaarallista.
... Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty."

Rautatielaki ei kuitenkaan tunne säädöstä, jonka mukaan TraFilla olisi oikeus antaa lakia täydentäviä määräyksiä.

(Rautatiedirektiivin mukaan laituripolut eivät muuten ole tasoristeyksiä, vaikka TraFi niin väittääkin.)

[Jorma Rauhala]

"FARA - spårområdet beträdes på egen risk" http://www.sjisjka.se/bilder/foton/jarnvag/big/fara-skylt_sjisjka_hallplats_0807_2009.jpg eli näin ystävällisesti ilmaistaan Ruotsissa tämä sama uhittelu, notta radalla kulku edesvastuun uhalla onpi kielletty. Matkittaisiinkos taas kerran länsinaapuria ja laitetaan tulevaisuudessa radan varteen kilvet "VAARA - radallakulku omalla vastuulla".

Tuolla lähdekuvan Sjisjka-seisakkeella on omat nettisivut http://www.sjisjka.se/, vaikkei siellä juuri kukaan asu (2 h), eikä sinne ole edes maantietä; on vain rautatie. Nimestä voisi herkästi ajatella vaikkapa, että olisiko esim. "Ketsuppi" voinut olla aikanaan vaikka Vrivrilä tms.? No, vaikka nimessä on kahdesti SJ, ei se siitä tule.

[Petri P. Pentikäinen]

Trafin laatima teksti on omavaltaista lain tulkintaa. Laki ei suinkaan täysin kiellä rautatien ylittämistä muualta kuin virallisesta tasoristeyksestä. Rautatiellä "oleskelu" ei ole sama asia kuin "ylittäminen". Trafin mukaan rautatietä ei saisi ylittää edes siellä, missä rata on poistettu käytöstä, mutta kyse on edelleen rautatiealueesta.

Mitä ilmeisemmin lakia on luettu oman mielen mukaan ja sitten kirjoitettu se virkainnossa potenssiin kaksi, kun tärkeily on kivaa. Esim. Ruotsissa on paljon järkevämpi suhtautuminen tällaisiin asioihin, ja turvallisuus silti paremmalla tasolla. Kunhan Kyllönen saa sooloilevat maantievirkamiehet kuriin, hän voisi siirtyä palauttamaan maalaisjärkeä myös raidepuolelle.

[Jouni Hytönen]

Kuuloetäisyydellä kodistani Lappeenrannan ja Lauritsalan välillä on vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 15 erilaista, paikoin hyvin vilkastakin polkua radan ylitse. Ei voi olla oikea tulkinta sekään, että radan voi ylittää sieltä, mistä huvittaa, tässä tapauksessa 15 paikasta neljän kilometrin matkalta, joista yksikään ei ole tasoristeys. Joka vuosi vähintään joku jää alle näissä paikoissa ja välillä viikottainkin kuuluu juna viheltävän molemmilla viheltimillä yhtä aikaa eli kohtalaisen viime tingassa on rata ylitetty.

[Ossi Rosten]

Kuuloetäisyydellä kodistani Lappeenrannan ja Lauritsalan välillä on vuonna 2006 tehdyn tutkimuksen mukaan 15 erilaista, paikoin hyvin vilkastakin polkua radan ylitse. Ei voi olla oikea tulkinta sekään, että radan voi ylittää sieltä, mistä huvittaa, tässä tapauksessa 15 paikasta neljän kilometrin matkalta, joista yksikään ei ole tasoristeys. Joka vuosi vähintään joku jää alle näissä paikoissa ja välillä viikottainkin kuuluu juna viheltävän molemmilla viheltimillä yhtä aikaa eli kohtalaisen viime tingassa on rata ylitetty.

Toki pitää muistaa että siellä veturissa on ihminen töissä mutta siitä huolimatta, jos ihmiset ovat tehneet epävirallisen maa-alan ylittävän reitin(jota poluksi kutsuttakoon) ja joku siellä kompastuu ja taittaa niskansa ja kuolee, niin onko tämän perusteella polkuja pitkin kulkeminen kiellettävä? Vertaus oli ehkä hieman ontuva, mutta tarkoituksena oli hakea sitä että eikö tässä nykyisessä yhteiskunnassa ole enää mitää sijaa kansalaisen vastuulle itsestään? (Okei, se joukko "vapaana juoksevista" joilla ei todellakaan ole mitään edellytyksiä huolehtia itsestään on kyllä kasvussa, mutta silti!) Joka tapauksessa, jossain muualla on vika että nykyisin tarvitaan kaksimetriset sähköaidat ratojen ympärille ettei satunnaiset haahuilijat jäisi junien alle kuin terveissä ihmisissä kun ennen ei tarvittu ja junia kulki (okei, äänekkäämmin ja hitaammin) paljon enemmän kuin nykyään. Junan allejääntitilastot korreloivat aivan pienellä viiveellä taloustilastoa, eivätkä rautateiden ylityspaikkojen määrää!

[Kimmo T. Lumirae]

Maailma on muuttunut muussakin suhteessa, kuin junien äänekkyyden ja nopeuden suhteen. Kyse ei ole ihmisen oman vastuun vähentämisestä, vaan turvallisuuskriittisestä ajattelusta. Perinteisesti tehdasalueille ja lentokentille ei ole ollut ulkopuolisilla mitään asiaa ja samaa ajattelutapaa on alettu soveltaa siellä, missä aihetta on, kuten varikoilla ja yleensä rautatiealueella. Jälkimmäisen aitaaminen kaikkialla ei ole katsottu järkeväksi, joskin sitä on tehty todella paljon eteläisimmässä Suomessa. Tässä on katsottu järkeväksi tiukka säännöstö ja sen jämäkät tulkinnat.

Itsemurhakandidaatit löytävät aina paikkansa missä yrittää, mutta Ossin mainitsemat polut ovat vaarallisia ja niissä voi sattua ihan puhtaita vahinkoja, joiden jälkiseuraamukset ovat surullisimpia mahdollisia. Radanpitäjän velvollisuus on yrittää kitkeä luvattomia ylityspaikkoja ja tällä pyritään suojelemaan mm. lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty riittävästi huolehtimaan itsestään.

Vertaisin rautatiealuetta lentokentän kiitorataan: ei sinne ole asiaa kuin kulloinkin erillisen luvan saaneilla alan ammattilaisilla.

[Oskari Kvist]

Suomessa on se vikana, että täällä vähät välitetään "luontaisista" kulkureiteistä, eikä niitä virallisteta, päinvastoin, esimerkiksi Kangasahon poistetun tasoristeyksen osalta Pajujärvellä. Tasoristeys poistettiin vain siksi että se piti poistaa, mutta kukaan ei lopeta radanylittämistä siltä kohdalta. Luontevaa olisi tehdä putkimainen alikulku siihen kohtaa, jos paikka halutaan turvalliseksi. Tai palauttaa tasoristeys ja laittaa siihen valovaroituslaitos+kello. Mitenkään ei tuollaisissa paikoissa, joissa kiertotie on hyvin pitkä, saada ihmisiä kiertämään haluttua kautta vaan ihmiset oikaisevat siitä mistä "aita on matalin". Muuallakin pitäisi vähän miettiä ennen kuin poistetaan tasoristeyksiä vain poistamisen takia, tai suunnitella tarpeeksi korvaavia yli - tai alikulkuja..

Tai tuollaiset paikat joissa on "luontaisia kulkureittejä", niitä pitäisi virallistaa turvatuin tasoristeyksin tai sitten eritasoratkaisuin.

Kustannustekijät ja välinpitämättömyys "ei me nyt tätä tehdä tähän, ei kannata" eivät saa olla esteenä, sillä yksikin ihmishengen menetys maksaa yhteiskunnalle keskimääräisesti yli sen mitä kevyen liikenteen putkimaisen alikulun tai tasoristeyksen+kevyen liikenteen väylän varoituslaitoksen rakentaminen maksaa.

Kysymys on joustamattomuudesta ja asian ignoraamisesta radanpitäjän ja kuntien tasolta, ja silloin joustaa turvallisuus. Ihmiset etsivät luontaisesti lyhimpiä mahdollisia oikoreittejä radan yli.

[Jukka Viitala]

Vertaisin rautatiealuetta lentokentän kiitorataan: ei sinne ole asiaa kuin kulloinkin erillisen luvan saaneilla alan ammattilaisilla.

Lentokentät sijaitsevat melko pistemäisesti kartalla verrattuna rataverkkoon. Monella kentällä on lisäksi aidat ympärillään, aitaapa koko rataverkko. Saattaa johtaa eläinkunnassa melkoisiin muutoksiin ajan myötä, tosin eteläsuomalaisia kauhistuttaneet karhu- kettu- ja päästäishavainnot saattavat painottua jälkimmäisiin.

Ihmisen pitää olla melkoisen sokea ja lähes kuuro, jos ei huomaa lähestyvää junaa. Loikin aikoinaan Parolassa pääradan yli, kiskot lauloivat junan tullessa Hämeenlinnasta koko matkan, Tampereen suunnasta laulu alkoi vasta suden päästyä Parolasta linjalle, mutta matkaa oli puolisen kilsaa ja hyvin ehti. Wanhakin otsalamppu pyyhki rataa kiiltävää niin kauas, ettei ollut pienintäkään pelkoa jäädä sen valokiilaan kuskia säikyttämään.

[Jarmo Pyytövaara]

Jos ja kun radat ja rata-alueet ovat kansalaisille vaarallisia, tai huippuvaarallisia paikkoja, joko kansalaisten ymmärtämättömyydestä johtuvia tai muuten vaan. Eikö radat ja rata-alueet olisi syytä laittaa tuubiin, joka tehtäisiin pellistä, lasikuidusta tai vaikkapa betonista? Silloin päästäisiin kaikista, ajankohtaisista ahistavista ja kyyläys ongelmista kerralla eroon. Samalla loppuisivat mm VR:n lehtikelit.

Jos tuubien tekeminen, ei ole taloudellisesti mahdollista, lopetetaan rautatiet kokonaan ja myydään tarpeettomaksi käynyt kama, viimeistä ratanaulaa myöden, vaikkapa Steenalle.

Näin toimien, kansalaisten henki ja terveys eivät olisi enää uhattuna ja kaikki, jo unohdetutkin oikopolut voitaisiin ottaa taas turvallisesti käyttöön, kansalaisten olisi jälleen, helppoa ja yksinkertaista kulkea paikasta toiseen. Myös kuntien kaavoitus helpottuisi huomattavasti

Herkkähipiäisemmätkin rautatieläiset, voisivat huoahtaa silloin helpotuksesta, koska ratavarren hortoilijat eivät ahistaisi enää heitä, ainakaan henkisesti.

[Simo Virtanen]

Radanpitäjän velvollisuus on yrittää kitkeä luvattomia ylityspaikkoja ja tällä pyritään suojelemaan mm. lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty riittävästi huolehtimaan itsestään.

Mistä lähtien TraFi on ollut radanpitäjä? Radanpito on käsittääkseni edelleenkin Liikenneviraston tehtäviä, jonne se siirtyi Ratahallintokeskuksesta.

Vertaisin rautatiealuetta lentokentän kiitorataan: ei sinne ole asiaa kuin kulloinkin erillisen luvan saaneilla alan ammattilaisilla.

Ei kannata verrata, koska lentokentät on yleisesti eristetty ent. lääninhallitusten (nyk. AVI) antamilla poliisimääräyksillä. Jos rautatiet rinnastettaisiin lentokenttiin, niin varmaankin olisi ryhdytty samoihin toimiin ja lainsäädännönkin voisi sitten päivittää vastaamaan (väitettyä) tahtotilaa.

Lisäksi valtaosa suomalaisista lentokentistä ja lentopaikoista pyörii täysin harrastelijavoimin, joten ei siellä kulkemiseen ammattilaisuutta tarvita. Itsekin olen ollut talkoovoimin mukana erään lentokentän kunnossapidossa.

Edelleenkin uskallan väittää, ettei sen Ilomantsin radan ylittäminen muualtakin kuin tasoristeyksestä ole laitonta.

[Kurt Ristniemi]

Radanpitäjän velvollisuus on yrittää kitkeä luvattomia ylityspaikkoja ...

Mihin mahtaisi tämä radanpitäjän velvollisuus perustua? Lakihan ei siihen velvoita eikä edes kannusta.

Vertaisin rautatiealuetta lentokentän kiitorataan: ei sinne ole asiaa kuin kulloinkin erillisen luvan saaneilla alan ammattilaisilla.

Minä taas vertaisin rautateitä maantiehin. Molemmat kun muodostavat koko valtakunnan kattavan liikenneväyläverkon.  Varikoille ei kummallakan verkolla tarvitse jokamiehellä pääsyä olla.

[Eljas Pölhö]

Mielipide vain, kauempaa katsottuna. Suomessa kun keksitään jotain, olkoon vaikka turvallisuusasia tällä kertaa, niin aina on pakko mennä överiksi oikein korkojen kanssa. Mennään niin överiksi, että kuka tahansa vähän kauempana Hesasta asuva (ei tarvitse tulla ulkomaille, vaikka Ilomantsi tai Kannonkoski riittää ihan hyvin) huomaa säännöt älyvapaiksi.

Onko se sitten ihan mahdotonta erottaa, että Hki-Psl välillä radan ylittäminen muualta kuin luvallisesta paikasta on hieman eri juttu kuin Joensuun ja Ilomantsin välillä?

Jos on, niin ei voi sitten mitään. Kannattaa siinä tapauksessa ottaa kokeneen harrastajan ja valokuvaajan ohjeet käyttöön. Jarmon kirjoitus on tuossa vähän ennen minun kommenttiani.

[Simo Virtanen]

Mielipide vain, kauempaa katsottuna. Suomessa kun keksitään jotain, olkoon vaikka turvallisuusasia tällä kertaa, niin aina on pakko mennä överiksi oikein korkojen kanssa. Mennään niin överiksi, että kuka tahansa vähän kauempana Hesasta asuva (ei tarvitse tulla ulkomaille, vaikka Ilomantsi tai Kannonkoski riittää ihan hyvin) huomaa säännöt älyvapaiksi.

Onko se sitten ihan mahdotonta erottaa, että Hki-Psl välillä radan ylittäminen muualta kuin luvallisesta paikasta on hieman eri juttu kuin Joensuun ja Ilomantsin välillä?

Suomalaisissa on ripaus saksalaisperäistä sääntöjen ihannointia - kiitos Martti Lutherin & co - ja kun siihen yhdistetään suomalaisperäinen tsadikeskeisyys, niin usein pukkaa erilaisia päiväkäskyjä ja ukaaseja, jotka maakunnissa nähdään niin pöljinä, ettei aiheuta mitään toimenpiteitä.

[Topi Lajunen]

Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa oli maininta yhdestä älyttömästä lain(tulkinna)sta.

Traktoreihin on aikanaan määrätty jousitettu penkki, sillä itse akselithan niissä eivät ole jousitettuja. Sittemmin katukuvaan on hyväksytty mönkijät, jotka jostain syystä kategorisotiin tieliikennekelpoisiksi traktoreiksi - ilmeisesti näin ei tarvinnut perustaa uutta kategoriaa ja päästiin vähemmällä vaivalla.

Näin maahantuojien täytyy asennella tieliikennekelpoisiin mönkijöihin tökeröitä jousitettuja penkkejä, vaikka niiden alustat ovat erillisjousiettuja hyvinkin pitkällä joustovaralla. Lopputulemana ajoneuvon hallinta on entistä vaikeampaa takapuolituntuman heiketessä, eivätkä pienikokoiset kuljettajat edes välttämättä yletä kunnolla hallintalaitteisiin.

[Esko Ampio]

Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa oli maininta yhdestä älyttömästä lain(tulkinna)sta.

Traktoreihin on aikanaan määrätty jousitettu penkki, sillä itse akselithan niissä eivät ole jousitettuja. Sittemmin katukuvaan on hyväksytty mönkijät, jotka jostain syystä kategorisotiin tieliikennekelpoisiksi traktoreiksi - ilmeisesti näin ei tarvinnut perustaa uutta kategoriaa ja päästiin vähemmällä vaivalla.

Näin maahantuojien täytyy asennella tieliikennekelpoisiin mönkijöihin tökeröitä jousitettuja penkkejä, vaikka niiden alustat ovat erillisjousiettuja hyvinkin pitkällä joustovaralla. Lopputulemana ajoneuvon hallinta on entistä vaikeampaa takapuolituntuman heiketessä, eivätkä pienikokoiset kuljettajat edes välttämättä yletä kunnolla hallintalaitteisiin.

Ehkä siksi, että vaikeammaksi tekemällä voitaisiin määriä rajoittaa? Ps. Se on sittenkin Stadi!

[Simo Virtanen]

Tuoreimmassa Tekniikan Maailmassa oli maininta yhdestä älyttömästä lain(tulkinna)sta.

Traktoreihin on aikanaan määrätty jousitettu penkki, sillä itse akselithan niissä eivät ole jousitettuja. Sittemmin katukuvaan on hyväksytty mönkijät, jotka jostain syystä kategorisotiin tieliikennekelpoisiksi traktoreiksi - ilmeisesti näin ei tarvinnut perustaa uutta kategoriaa ja päästiin vähemmällä vaivalla.

Näin maahantuojien täytyy asennella tieliikennekelpoisiin mönkijöihin tökeröitä jousitettuja penkkejä, vaikka niiden alustat ovat erillisjousiettuja hyvinkin pitkällä joustovaralla. Lopputulemana ajoneuvon hallinta on entistä vaikeampaa takapuolituntuman heiketessä, eivätkä pienikokoiset kuljettajat edes välttämättä yletä kunnolla hallintalaitteisiin.

Traktorimönkijät ovat perin suomalainen ilmiö. Kyse on autoveron kiertämisestä.

Traktoreista ei kanneta autoveroa ja kun monen mönkijän ominaisuudet täyttävät traktorille asetetut vaatimukset, niin Suomessa on keksitty rekisteröidä niitä verottomina traktoreina. Kalliimmissa malleissa säästö on useamman tonnin, varsinkin kun työkoneesta saa ilman nikotteluja vielä alv:kin palautuksena.

Jos haluaa alkuperäisen penkin, niin verot maksamalla onnistuu.


Edit: Mönkijöitä on toki paljon muitakin kuin traktoreiksi kelpaavia eli mopomönkijöitä ja ties mitä muitakin. Traktorimönkijän tunnistaa tietysti keltaisesta rekisterikilvestä eli jonkinmoinen riski liittyy penkin vaihtamiseen, kun kohdalle sattuu virkaintoinen poliisimies, niin tuloo kalliiksi ja voi päätyä ainakin epäillyksi veropetoksesta.

[Kimmo T. Lumirae]

Radanpitäjän velvollisuus on yrittää kitkeä luvattomia ylityspaikkoja ja tällä pyritään suojelemaan mm. lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty riittävästi huolehtimaan itsestään.

Mistä lähtien TraFi on ollut radanpitäjä? Radanpito on käsittääkseni edelleenkin Liikenneviraston tehtäviä, jonne se siirtyi Ratahallintokeskuksesta.

Mistä lähtien TraFi on poistanut polkuja? Eiköhän se ole käsittääkseni edelleenkin Liikenneviraston tehtävä. 

Vertaisin rautatiealuetta lentokentän kiitorataan: ei sinne ole asiaa kuin kulloinkin erillisen luvan saaneilla alan ammattilaisilla.

Ei kannata verrata, koska lentokentät on yleisesti eristetty ent. lääninhallitusten (nyk. AVI) antamilla poliisimääräyksillä. Jos rautatiet rinnastettaisiin lentokenttiin, niin varmaankin olisi ryhdytty samoihin toimiin ja lainsäädännönkin voisi sitten päivittää vastaamaan (väitettyä) tahtotilaa.

Ja mitähän lakiin laitettaisiin? Kielto oleskella rautatiealueella? Kuule, se on siellä jo.

Edelleenkin uskallan väittää, ettei sen Ilomantsin radan ylittäminen muualtakin kuin tasoristeyksestä ole laitonta.

Laki lienee asiassa kuitenkin yksiselitteinen. Radalle ei ole asiaa. Kuten jo aiemmin kirjoitin, voitaneen kuitenkin keskustella siitä, ovatko lait ja asetukset, säännöt ja määräykset ajan tasalla ja sillä tavalla kohtuulliset, että lain kunnioitus säilyy.

En epäile, etteikö normaaleilla aisteilla varustettu aikuinen henkilö osaa varoa junaa. Ketju on kuitenkin mitoitettava heikoimman lenkin mukaan, ja niitä ovat harkintakyvyltään vielä kypsymättömät lapset ja nuoret sekä aisteiltaan ja liikuntakyvyltään rajoittuneet ikäihmiset. Ja sitten huonot sääolosuhteet,. Ja niin edelleen. Kyllä minäkin osaan varoa junia, mutta olen koppakaupalla nähnyt niin päättömiä radanylityksiä, että tiedän, että kaikki eivät osaa.

En kannata kulkureittien totaalipoistoa. Jos jollain asutusalueella on neljä suosittua kulkureittiä, tulisi mieleen, että ne yhdistettäisiin yhdeksi, joka varustettaisiin varoituslaitteilla, ja alueen rata aidattaisiin. Liikenneinsinöörit ovat tässä asiantuntijoita, ja heillä on tuorein tutkimustieto asiasta ja ihmisten käyttäytymisestä käytettävissään. En kuitenkaan kuulu heihin, joten tämä on maallikon tuumailua.

[Kimmo T. Lumirae]

Radanpitäjän velvollisuus on yrittää kitkeä luvattomia ylityspaikkoja ...

Mihin mahtaisi tämä radanpitäjän velvollisuus perustua? Lakihan ei siihen velvoita eikä edes kannusta.

Ihan kaikkea valtion laitosten toiminnassa ei säädellä laeilla eikä asetuksilla. Siellä kulkenee jos jonkinlaista ohjetta, määräystä ja muistiota, joiden perusteella pannaan asioita toimeen. On PTS:ää, johon on kirjattu "pyritään vähentämään", "parannetaan", "lisätään turvallisuutta" ja niin edelleen.

Jos tämäntapaisia, liikenneministeriön kulloinkin hyväksymiä suunnitelmia ei olisi, tuskin maassa olisi vartioituja tasoristeyksiäkään saati sitten yli- ja alikulkuja.

[Lauri Uusitalo]

En epäile, etteikö normaaleilla aisteilla varustettu aikuinen henkilö osaa varoa junaa. Ketju on kuitenkin mitoitettava heikoimman lenkin mukaan, ja niitä ovat harkintakyvyltään vielä kypsymättömät lapset ja nuoret sekä aisteiltaan ja liikuntakyvyltään rajoittuneet ikäihmiset. Ja sitten huonot sääolosuhteet,. Ja niin edelleen. Kyllä minäkin osaan varoa junia, mutta olen koppakaupalla nähnyt niin päättömiä radanylityksiä, että tiedän, että kaikki eivät osaa.

Onko laki paras tapa kouluttaa esimerkiksi lapsia?

OT: Nykyään elämisestä tehdään viranomaisten/poliitikkojen mielestä niin vaarallista, että kohta se kielletään kokonaan hengenvaarallisena. Tähän liittyvä kolumni oli tänään HS:ssä.

[Kurt Ristniemi]

Ihan kaikkea valtion laitosten toiminnassa ei säädellä laeilla eikä asetuksilla. Siellä kulkenee jos jonkinlaista ohjetta, määräystä ja muistiota, joiden perusteella pannaan asioita toimeen. On PTS:ää, johon on kirjattu "pyritään vähentämään", "parannetaan", "lisätään turvallisuutta" ja niin edelleen.

Epäilemättä tulee jos jonkiunlaista ohjetta. Mutta vain ko. organisaation omaan toimintaan. Lainsäädännöllä säädeltyihin asioihin ei kukaan voi mennä tekemään lievennyksiä tai tiukennuksia ilman lain erikseen antamaa oikeutusta.

Ja se *velvollisuus* karsia tasoristeyksiä. Edelleen kysyn, mistä se tulee?

[Ari-Pekka Lanne]

Mikähän on totuus tuosta radan ylittämisestäkin?

Saanko metsästysreissulla ylittää Ilomantsin radan vai pitäisikö ajaa autolla 10 kilometrin ketunlenkki lähimmän tasoristeyksen kautta? Sen ymmärrän, ettei rataa pitkin saa kulkea.

Senkin ymmärrän, ettei taajamissa ole tarvetta ylittää rataa puskista.

Sn on Joensuusta Heinävaaraan 60 km/h ja Heinävaarasta Ilomantsiin 50 km/h [LiikEnneViraSto: Rataverkon kuvaus 1.1.2012]. Vakkariliikennettä rataosalla on ma-la yksi junapari (4573/4582) [LiikEnneViraSto: Säännöllisen liikenteen kulkupäivät 1.10.2012 alkaen] Minusta esimerkkitilanteessa olisi turvallisempaa ylittää rata varovaisuutta noudattaen kuin ajaa autolla 10 km. Täysin eri tilanne on monien raiteiden ja tiheän liikenteen takia välillä Helsinki-Pasila, niinkuin Eljas Pölhö ehti jo edellä kirjoittaakin - aika fakiiri saa olla, jos aikoo päästä ehjänä kaikkien raiteiden yli. Myös yksiraiteisia 120-200 km/h:n osuuksia pidän vaarallisina luvattomille ylityksille. Mutta miten perus jalkamies tunnistaisi vaaralliset radat? Miten ne voitaisiin laissa eritellä? Ehkä laki on kirjoitettu siten, että mahdollisessa vahinkotapauksessa syyllisyys- ja vastuukysymyksessä ei olisi (turhia?) epäselvyyksiä. En siltikään jaksa uskoa, että "paikallisella seriffillä" riittäisi aikaa kytätä puskissa Joensuu-Ilomantsi -välillä, vahtimassa ylitetäänkö rataa luvatta. Tokihan pilvettömällä säällä "isoveli valvoo" aina - viittaan nyt siis "Sputnikeihin".

Rautatiet eroavat maanteistä monelta osin, mutta on niissä silti paljon samaakin - rautatiet ovat minusta selvästi lähempänä valtateitä kuin lentokenttiä. Maanteillä on myös kieltoja ja rajoituksia jalkamiesten kulkemisille ja ylittämisille - mutta tässä nähdään (vielä) ero erilaisten teiden välillä. Moottoritiet ja moottoriliikennetiet ovat sallittuja vain moottoriliikenteelle - näin on syytäkin olla. Mitä amerikkalaisemmaksi maailma ja Suomi menee, sitä harvemmilla teillä jalankulku on kohta enää sallittu. Epäloogisuuttahan lainsäädännössä on toki monin paikoin nähtävissä. Vielä niin myöhään kuin vuonna 1998 sallittiin "kevyt nelipyörä" liikenteeseen. Kyllä minusta mopoauto on valtatien ajokaistalla suurempi pommi kuin jalankulkija tai pyöräilijä reunaviivan oikealla puolella.

Rautatiealueella oleskelusta puheen ollen mieleen tulee löyhästi aiheeseen liittyen myös jokamiehenoikeudet. Suora lainaus linkin julkaisun esipuheesta: "Ilman jokamiehenoikeuksia ja muita toisen alueella toimimisen mahdollisuuksia ihmisten toiminta ja liikkuminen rajoittuisi yleisille alueille, teille ja omalle maalle. Jokamiehenoikeudet ovat tärkeitä etenkin taajamien ulkopuolella luonnossa liikuttaessa. Jokamiehenoikeuksilla on merkitystä erityisesti luonnon virkistyskäytölle, luontaiselinkeinoille ja luontomatkailulle." Ja syy, miksi sain päähäni vetää jokamiehenoikeudet tähän "soppaan", löytyy tuosta. Poikkesin kesällä Viheriäisissä, ja tarkoitukseni oli mennä tuosta kartalle osoitettamastani paikasta Viheriäisten ratapihan pohjoispuolisille kallioille valokuvaamaan jalostamolle tulevaa päivystäjää. Löysin tuosta metsän reunasta hämmästyksekseni kieltomerkin, jossa kerrottiin alueen (=metsän) olevan rautatiealuetta. Kieltomerkin ja ratapihan välissä on kymmenien metrien luonnontilainen kaistale kieloineen, kettuineen, vaskitsoineen ja rantiksineen. Metsäpalstan puilta en edes nähnyt ratapihalle asti. Ketä se olisi haitannut, jos olisin surutta kävellyt siihen ratapihan pohjoispuolisille kallioille? Ainoat vaarat, joille olisin itseni metsään menemällä altistanut, olisivat olleet punkinpurema tai virkaintoisen vartijan sähkölamauttimentälli. Kenelle on edes tullut mieleen pystyttää metsän reunaan jokamiehenoikeuksien kanssa ristiin menevä kieltomerkki? Mielipiteeni on, että tuollainen mielivaltainen kiusanteko vain entisestäänkin lietsoo kansan yleistä VR-vastaisuutta ja inspiroi "rajoilla häilyvää väkeä" graffitointiin ja muuhun sabotointiin.

[Kimmo T. Lumirae]

Epäilemättä tulee jos jonkiunlaista ohjetta. Mutta vain ko. organisaation omaan toimintaan. Lainsäädännöllä säädeltyihin asioihin ei kukaan voi mennä tekemään lievennyksiä tai tiukennuksia ilman lain erikseen antamaa oikeutusta.

Jos tarkoitat sitä, että viranomaisen antama ohje ei saa olla ristiriidassa lain kanssa, olen siitä kanssasi samaa mieltä. Muutenhan virastoilla on lukuisia tehtäviä, mitä ei ole katsottu asialliseksi kirjata lakiin, vaan virastot toimivat ministeriön hyväksymän päämäärän eteen ministeriön hyväksymällä tavalla.

Ja se *velvollisuus* karsia tasoristeyksiä. Edelleen kysyn, mistä se tulee?

Käsittääkseni en ole kirjoittanut tasoristeysten karsimisesta mitään.

Täytyy tällä kohtaa sanoa, että ei ole ihme, että ihmisiä jää junan alle, kun valistuneiden rautatieharrastajienkin kesken näin selvästä asiasta syntyy tällainen vääntö. Ns. suuri yleisö ei osaa kuitenkaan varoa junia lainkaan sillä perusteellisuudella, kuin kokenut rautatieharrastaja, joka myös yleensä tietää, missä sopii liikkua ja missä ei. 

Jos halutaan verrata rautateitä maanteihin, jälkimmäisen ylittämisestä säädetään Tieliikennelaissa/asetuksessa hyvin vähän. Siellä mm. todetaan. että ylitys on tehtävä viivyttelemättä ja kaikkea muuta, ja todetaan mm. että "suojatietä on käytettävä, jos se on lähellä". Nämä on katsottu asialliseksi kirjata lakiin, sen sijaan Rautatieliikennelakiin ei käsittääkseni ole kirjattu muuta kuin, että radalla asiaton oleskelu on kielletty, ja viranomainen tulkitsee tämän mm. opetusmateriaaliin niin, että rataa ei saa ylittää muuta kuin tasoristeyksestä.

Summa summarum: jos ylität radan muualta kuin luvallisesta paikasta, rikot lakia ja oleskelet siis laittomasti rautatiealueella ja näin ollen omalla vastuullasi. Ja jos jäät junan alle, tai aiheutat vaaratilanteen, syyllistyt vielä lisäksi rautatieliikenteen vaarantamiseen.

Tällainen laki toimii myös niin, että sillä lainsäätäjä pesee kätensä sattuvista vahingoista. Jos jotain sattuu, saattavat ihmiset kysyä että "miksi valtio ei aitaa ratojaan ettei tällaista sattuisi" tms. mutta tässä on helppo vedota lakiin: radalla kulku on yksiselitteisesti kielletty. Laeissa on myös lukuisia kohtia, joissa kielletään tai määrätään jotain, mutta lain rikkomisesta ei ole määrätty rangaistusta. Olisikohan se korpiradan ylittäminen tämäntapainen asia?

Jos joku haluaa keskustella lain sisällöstä tai kirjaimesta, niin siitä vain, hopi hopi, lukemaan Rautatieliikennelaki läpi. Voin ottaa osaa siihen keskusteluun sitten, jos joskus on ollut aikaa ja mielenkiintoa tehdä samoin. Nyt en aio sitä tehdä.