Resiina-keskustelu

Pasilan asemalla ja aseman tuntumassa on nyt kaksi uutta OJ2010-opastinjärjestelmän mukaista opastinta koekäytössä. En osaa itse tarkalleen sanoa, kuinka kauan ne ovat siellä olleet, mutta eivät ilmeisesti ihan hirveän pitkään.

Molemmat opastimet ovat itäisellä keskiraiteella etelään päin. Ensimmäinen (E441, korvaa suojastusopastimen E441) on Pasilan laiturin 2 eteläpäässä. Toinen (E481, korvaa pää- ja esiopastimen E481) on Pasilan pohjoispuolella viimeinen opastin ennen laituria.

Koska kyseisellä raiteella kuljetaan tavallisesti pohjoiseen, on opastimissa varmasti suurimman osan ajasta pelkkä seis-opaste.

Ehdin asiasta jo havainnoimaankin (http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,5752.msg40028.html#msg40028), mutta kieltämättä aihe ansaitsee oman ketjunsa, etenkin kun saatiin kuviakin, mainiota. :)


Käsitykseni mukaan olivat eilen keskiviikkona ensimmäistä päivää käytössä.

Tuo E441 ja viereisen raiteen E440 taisivat/taitavat olla ainoat suojastusopastimet, joilla on pääopastinmainen numero. Ne nimettiin uusiksi jokin aika sitten, ollen aikaisemmin normaalimmin 441^e ja 440^e.

Tästä voisi ehkä yrittää päätellä, mihin seuraavat yhdistelmäopastimet tulevat...

Oho, tuo havainto on jäänyt itseltäni jostakin syystä kokonaan huomaamatta. Joko se hautautui Edo-viestien alle tai ketjun otsikko ei herättänyt tarpeeksi huomiota. Samaan lopputulokseen kuitenkin päädyttiin. :)

Muistaakseni havaitsin Pasilan asemalla raiteella 2 olevan uuden opastimen näyttävän punaista jo tiistaiaamuna. Kuljen siitä ohi päivittäin. Keskiviikkona otin sitten kameran mukaan kuvatakseni sen, mutta kameran akku oli eri mieltä. Jo maanantaina havaitsin, että suojastusopastin oli pimeänä ja ruksitettu, vaikka uutta opastinta ei vielä ollut tai siinä ei ollut valo päällä.

Ok, arveluni keskiviikosta perustui osin epäsuoriin päätelmiin. :)

Varmuudella ainakaan sunnuntaina niitä ei vielä ollut, joten olisikohan maanantain aikana otettu käyttöön.

Mistä löytäisin piirustuksia edellisestä opastimallista, siitä, mikä yhteiskuvasta puuttuu.
Pää- ja esiopastimista, sekä opastinmastoistakin.

Pasilan ykkösraiteen eteläpäähän on nyt ilmestynyt uudenmallinen opastin luultavasti tällä viikolla. Aja, Odata aja -opaste näytetään siten että ylin vihreä valo palaa ja odota aja -opaste annetaan niin, että alin vihreä valo vilkkuu. Vanha suojastusopastin E440 oli varustettu pätemättömyys merkein.

Tämä opastin näytti äsken tälle I-junalla vihreetä, yks pimea valo välissä ja sen alla vilkkuva vihree. Mitäköhän se meinaa?

Tuossa lainaamassasi viestissä on vastaus kysymykseen.

Joo niinpä onkin... Olim jotenkin lukenut että keltainen vilkkuuu...  ;D

Tuo esiopastimen valo vilkkuu siten, että valo on aina päällä (jos esiopastin siis näyttää jotakin opastetta), mutta lamppu on vuorotellen kirkas tai himmeä. Vilkku on teräväreunainen, eli valo vaihtuu suoraan kirkkaasta himmeäksi tai päinvastoin.

Kaksi kännykällä kuvattua lyhyttä videota:  http://sdrv.ms/YUPkmI (http://sdrv.ms/YUPkmI)

Oliko se niin, että kaikki Suomen opastimet korvautuvat vähitellen näillä uusilla?

Pasilan ja Käpylän välille ilmestynyt varmaankin tässä lähiviikkojen aikana uuden järjestelmän mukainen opastin E 480 raiteelle 4. Tämä taitaakin olla ensimmäinen OJ2010 järjestelmän opastin, joka on asetettu opastinportaaliin :D. Sen vieressä on jo ollutkin jo jonkun aikaa uudenmallinen opastin E481. Havainto tehty P266:n ikkunasta 27.5.2013

Siellähän se tosiaan vilkutteli korkeuksissa. Tuo on nyt sitten ensimmäinen opastin, jonka osalta vanhan opastinjärjestelmän opastin on kokonaan poistettu. Kaikki muut kolme tolppaa ovat yhä paikoillaan pätemättömyysmerkein varustettuina. Vanha opastinyhdistelmä E480 oli ainakin tällä hetkellä vielä aidan vieressä maassa rautatiealueen ulkopuolella.

Laitetaanpa tämä vaikka tähän ketjuun. Taannoin oli puhetta, ettei yhdistelmäopastimista ole juuri tietoutta Liikenneviraston suunnalta jaossa, mutta tällainen on nyt hiljattain ilmestynyt:

Yhdistelmäopastin - järjestelmämäärittely: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lop_2014-04_yhdistelmaopastin_jarjestelmamaarittely_web.pdf (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lop_2014-04_yhdistelmaopastin_jarjestelmamaarittely_web.pdf)

Kas. Tuolla on esitetty myös yhdistelmäopastimen käyttö laituriopastimena, jollaisen toimintalogiikka on täysin uutta Suomessa (vai onko jopa maailman mittakaavassa?).

Saksassa Münchenissä, kaupungin alittavalla S-Bahn junien tunneliradalla on käytössä lähes samalla idealla toimiva laituriopastin: http://www.youtube.com/watch?v=f59i7MArCBw
Kohdassa 7:02 lähdetään Karlsplatzin asemalta ja heti laiturin päässä on opastin joka näyttää keltaista valoa pienen valkoisen valon kera tunnelin katonrajassa oikeassa yläkulmassa. Tämä opaste, jota esiopastin keltainen+pieni valkoinen valo näyttää tarkoittaa että seuraava pääopastin on lähempänä kuin normaalisti (saksassa 1000m-1200m). Tässä tilanteessa n. 200m-300m seuraavalle pääopastimelle, joka näyttää punaista ja seuraavalla asemalla München Hauptbahnhof on S-Bahn juna laiturilla juuri lähdössä, mutta varaa edelleen raideosuuden. Edellä menevän junan ohitettua laiturin päässä oleva opastin sammuu seis-opastetta näyttävä laituriopastin ja kulkutie vapautuu laiturin päähän saakka, tämä kohta näkyy 7:20 alkaen.

Kas. Aika jännä muuten, että täysin pimeä opastin on tuossa tapauksessa normaalitilanne. Tällaiselle fail safe -ajattelijalle tuo tuntuu vähän hurjalta idealta. :)

Lajunen, lues privaviestisi. Tarttisin sulta pari tarkistusta, notta olenko varmasti kirjoittanut nyt noi opastinasiat oikein.

Laitan viestin ihan just.

Lajusella lienee kiireitä, enkä saanut häneltä kommenttia tähän hätään, joten alla listani opastimista ja opasteista. Korjatkaa, jos muistan osan väärin:

--


Moni ei välttämättä tiedä, mutta yhdistelmäopastimessa on hyvinkin paljon yhtä vanhan opastinjärjestelmän kanssa, kuten Teemun linkittämän pdf:n (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lop_2014-04_yhdistelmaopastin_jarjestelmamaarittely_web.pdf) sivulta 12/136 voidaan huomata.

Tolppia tuossa havainnollistavassa kuvassa 1 (kuva alla) on yhteensä 14, joista oikeanpuoleaisimmat kaksi (O401 ja421) vastaavat nykysilmiä (raideopastimia). Mutta enivei, mennään vasemmalta oikealle tuota listaa, kerron miten nämä olivat vanhassa opastinjärjestelmässä. Kasasin alle tietonipun niitäkin varten, joille vanha opastinjärjestelmä on höplöppiä. Käytän alla seuraavia lyhenteitä: pääopastin Po ja esiopastin Eo:

--

- 1. tolppa: aina seis kaikilla opastinjärjestelmillä
- 2. tolppa: kiinteä vihreä
- 3. tolppa: sama kuin yhdistelmäopastimella
- 4. tolppa: Po kiinteä vihreä, Eo vilkkuva valkoinen
- 5. tolppa: Po kiinteä vihreä, Eo vilkkuva vihreä
- 6. tolppa: Po kiinteä vihreä, Eo kiinteä vihreä
- 7. tolppa: Po kiinteä vihreä-keltainen, Eo vilkkuva valkoinen
- 8. tolppa: Po kiinteä vihreä-keltainen, Eo vilkkuva vihreä
- 9. tolppa: Po kiinteä vihreä-keltainen, Eo kiinteä vihreä
- 10. tolppa: Po (ei voinut antaa tällaista opastetta), Eo vilkkuva valkoinen
- 11. tolppa: Po (ei voinut antaa tällaista opastetta), Eo vilkkuva vihreä
- 12. tolppa: Po (ei voinut antaa tällaista opastetta), Eo kiinteä vihreä

Silmät:

- 13. tolppa: silmät klo 11:n suuntaan kallellaan
- 14. tolppa: silmät klo 13:n suuntaan kallellaan

Lisäksi vanhassa opastinjärjestelmässä silmillä voitiin antaa myös opaste aja, kun silmät seisoivat pystyssä. Silmien seisoessa Seis-asennossa, ne olivat alarivin vaakatasossa.

Tästä on helppo tehdä johtopäätös siitä, mistä Jokelan junaonnettomuus johtui - sakea sumu, jolloin vilkkuva vihreä saattoi näyttää kiinteältä vihreältä esiopastimessa. Tästähän onnettomuudessa oli oikeasti kyse, toki myös kaikista muista mahdollisista syistä ja seurauksista, mutta tuo oli se suurin pointti.

Vanhan opastinjärjestelmän esiopastimen vihreät opasteet eivät olleet noin yksiselitteisiä kuin Mikko antaa ymmärtää. "Odota aja" saatettiin tilanteesta riippuen näyttää myös vilkkuvalla vihreällä.

Vanhaa järjestelmää on toki käytössä vielä Helsingissä, jossa esiopastimen opasteet ovat nykyään jälleen poikkeavat. Eivät vilku, eikä "odota aja 35"-opastetta ole tosiasiassa ollenkaan.

Tämä onkin meikäläistä ihmetyttänyt pitkään, että mikään säännöstö ei mainitse tätä jossain määrin riskialtista puutetta. Toisaalta myös Helsingin liikennepaikan alueella voi tulla pääopastimen "aja 35" suoraan suojastusopastimen vihreän "aja(, odota aja)" jälkeen. Tosiasiallisesti siis Helsingin liikennepaikalla vanhan opastinjärjestelmän alueella opastimista ei saa ennakkotietoa "aja 35"-opasteesta lainkaan. Tätä ei vain säännöstössä mainita missään, mikä on vähän outoa. Siihen kun riittäisi yksi lause.

Tämä on turvalaiteteknisesti tosiaan aika jännä ratkaisu. Saksassa voi joissain tilanteissa alkaa pääopastimelta kulkutie, joka voi olla ns. pitkä tai lyhyt siten, että pitkän kulkutien loppupäässä on lyhyen kulkutien päättävä pääopastin, joka ei kuitenkaan näytä opasteita tällä pitkällä kulkutien versiolla. Näiden opastimien välissä voi olla esimerkiksi vaihde.

Jotta tuo opastin ei jäisi pimeäksi, niin siinä palaa tällöin yksi valkoinen valo sen merkiksi, että opastin on kuitenkin toiminnassa.

Kuva: http://www.bilder-hochladen.net/files/big/5u1n-hy.jpg (http://www.bilder-hochladen.net/files/big/5u1n-hy.jpg) Tyypillisesti siinä ei ole esiopastinta, mutta tässä kuvan versiossa sellainenkin on.

Juuri näin niin kuin Topi sanoo: vanhassa opastinjärjestelmässä ei ollut opasteita, joiden termi olisi ollut "odota" sitä ja sitä. Mainittakoon, että termi "odota" tulee yksinkertaisesti siitä, että se kertoo odotettavissa olevasta asiasta. Kai tuo on vaan yksinkertaisuuden vuoksi sitten kirjoitettu muotoon "odota".

EDIT: lisätty tämä kappale: kuten Topi ylhäällä kertoo, vanhan opastinjärjestelmän esiopastimella voitiin antaa niin sanotusti "odota aja" vilkkuvalla vihreällä. Helsingistä lähdettäessä lähin tällainen esimerkki löytyy pohjoiseen päin mentäessä Linnunlaulun asetinlaitteen edestä, tai on ainakin löytynyt.


Helsinki on ollut kaikenlaisine poikkeuksineen jo vuosisatojen ajan hieman erikoinen kokonaisuus, mitä tulee sääntöihin ja säädöksiin.

Hieman ohi aiheen, mutta onko missään enää käytössä kertaajia? Onko edes Helsingissä? Jos ei ole, miksi ei ole? Aina ei nimittäin ole niin ruusuilla tanssimista, että lähimmälle baliisille olisi 10 metrin matka, josta seuraavan tolpan tiedot voisi käydä nappaamassa. Tällöin kertaaja olisi kiva lisä opastimen tiedonvälitykseen.

Opastimen pimeäksimeno lie kuitenkin turvallisesti valvottu, ja edellyttää että juna ja kulunvalvontajärjestelmä kommunikoivat keskenään oikein. Aika muodollisuushan tuo opastin tuollaisessa moving block -tyyppisessä tilanteessa on.

Ja onhan siellä opastimena edellä kulkevan junan perä, josta voi päätellä yhtä sun toista, vaikka varsinaisen tolpassa olevan opastimen toiminta olisikin keskeytynyt. ;)

Tällä S-Bahn junien tunnelirataosuudella on käytössä niin sanottu jatkuva kulunvalvonta eli LZB (Linienzugbeeinflussung), jota käytetään Saksassa myös suurnopeusradoilla. Tällä osuudella LZB:tä käytetään kuitenkin siitä syystä, että se tuo lisäkapasiteettia.

Kertaajat poistettiin Suonenjoen onettomuuden jälkeen, tuon turman yhtenä aiheuttajana pidettiin kertaajan näyttämää virheellistä opastetta, toki myös JKV olisi turman estänyt. Tuolloin esimerkiksi Suonenjoella oli käytössä vilkkuvia kertaajia uuden opastinjärjestelmän yhteydessä, johon ei muuten kuulunut vilkkuvia opasteita.

Onhan nuo paikat kuskeille ikäviä joissa junan lähtökohdasta ei ole suoraa näköyhteyttä lähtöopastimelle.

Ei ne varsinaisesti ikäviä ole, hiukan vaan teettää työtä kun pitää lähtölupa saada muilla keinoin. Fiksu liikenteenohjaaja auttaa asiassa.

Toki vähemmänkin fiksu auttaa, sillä muutoin ei juna liiku. :)

Eikös liikkeellelähtökielto koske vain junan lähtöasemaa? Muutenhan juna saa konduktöörin antaman lähtöluvan jälkeen liikkua opastimelle saakka.

Terve,

Helsingissä on edelleen kertaajat (ei vilkkuvat) jäljellä raiteilla 4-11.

-Pekka

Itselleni tuli mieleen se, että eikö laituriopastinta voisi periaatteessa käyttää myös toisto-opastimena, vaikka nykyään onkin JKV käytössä joka paikassa.... Tällä voitaisiin näitä näkemäongelmia korjata.

Ja toisaalta sellainenkin asia tuli mieleen jatkopohdiskeluna, että eikös tällöin voisi tietyillä paikoilla käyttää laituriopastinta pysähdyksien mahdollistamiseen tarvittaessa, vaikka se nyt ei siihen suoraan olekaan tarkoitettu? Samalla saataisiin myös "kertaajat" eli toisto-opastimet takaisin. Paras esimerkki teoreettisesti olisi varmaan Airaksela (jos siellä edelleen pysähdyttäisiin), jossa aiemmin oli etelän suuntaan pääraiteella toisto-opastin.

Ajatellaan skenaario, on liikennepaikka jolla pysähdytään tarvittaessa. Liikennepaikan laiturin molemmissa päissä on laituriopastin.

Matkustaja X ostaa junamaatista, tai muusta lipunmyyntikanavasta, lipun liikennepaikalle jolla pysähdytään tarvittaessa. Jotakin hienoa tietojärjestelmien välistä järjestettyä polkua pitkin liikennepaikalle ostetusta lipusta kulkee tieto liikenteenohjaukseen, josta voitaisiin esim. automaattisesti tai puoliautomaattisesti laittaa seis-opaste laituriopastimeen, ja tälle laituriopastimelle tietenkin järjestettäisiin ennakkotieto edelliseltä opastimelta.

Täsmälleen samalla tavalla toimisi myös liikennepaikalta lähtevien matkustajien kohdalla, junat pysähtyisivät, mikäli joku on ostanut lipun liikennepaikalta toiselle, tai joku jää liikennepaikalla pois. Vaatisi pientä jumppaa että tiedot saataisiin järjestelmien välillä kulkemaan, mutta ei liene kovinkaan mahdotonta nykytekniikalla.

Ihan hyvä idea, mutta miten huomioidaan matkustajat, jotka aikovat ostaa lipun junasta?

Eiköhän nuo junistakin ostettujen lippujen tiedot välity nykyään on-line johonkin tietokantaan, josta konduktöörinkin lukulaite niitä lueskelee.

Ajattelin lähinnä liikennepaikalta kyytiin nousevia matkustajia.

Kyllä juu. Olin mielikuvassa, että puhe oli nimenomaan lähtöpaikasta (tai paikasta jossa kokoonpano muuttuu).



Ovat nimeltään toisto-opastimia. Puheena olleet kertaajat taisivat olla sääntöteknisesti eri juttu, eli kertasivat edellisen varsinaisen esiopastimen opasteen? Helsingissähän lähtöopastimilla ei luonnollisesti ole edeltäviä esiopastimia.



En ehkä aivan ymmärrä mitä haet takaa, mutta yhdistelmäopastin laituriopastimena on tavallaan juurikin "toisto-opastin" tai oikeastaan tarkemminkin "kertaaja", sellaisessa tilanteessa kun se ei näytä seis. Se siis toistaa edellisen yhdistelmäopastimen esiopasteen, ja tavallaan pidentää jo muodostettua kulkutietä laiturin loppupään yhdistelmäopastimelle.

Laituriopastinidea vaatii vähän uutta ajattelua, sillä aiemmin opastimen tyyppi on määritellyt onko opastin kulkutien päättävä (pääopastin, suojastusopastin, raideopastin+exel), vai ei (esiopastin). Yhdistelmäopastimen tapauksessa ulkonäöstä ei sitä voi päätellä, vieläpä niin, että juurikin laituriopastimen tapauksessa sama opastin tilanteesta riippuen voi olla joko kulkutien päättävä tai sitten ei.



Tuntuu, että olet ymmärtänyt laituriopastimen hieman huti. Sen nimitys on vähän harhaanjohtava, sillä sen toiminta ei liity suoranaisesti laitureihin mitenkään (mutta on toki kehitetty sujuvoittamaan liikennöintiä matkustajalaiturin läheisyydessä, ja todennäköisesti tulee lähes aina sijaitsemaan juuri ennen laiturin alkua). Sen idea on mahdollistaa hyvin lyhyt (no, laiturinmittainen) opastinväli siten, että ennakkotieto seis-opasteesta saadaan riittävän ajoissa riippumatta kumpi lyhyen välin päissä olevista opastimista näyttää seis-opastetta.

Nykyisestä nimityksestä en mene takuuseen, mutta kyllä nuo p.o. opastimet olivat aikoinaan nimenomaan kertaajia. Ja ovat siis fyysisesti samat opastimet jotka ovat olleet siellä iät ajat. Ainoa näkyvä muutos on tuo vilkkuvan opasteen vaihtuminen kiinteään. Sääntöteknisesti viittaan esim. 1997-06 päivättyyn JT:n kohtaan, joka sanoo että "Eräillä liikennepaikoilla, joilla pitkien laituriraiteiden tai ratapihan kaarevuuden takia pääopastimella annettua lähtöopastetta on vaikea havaita, käytetään _pääopastimen_ kertaajaa".

Olisiko toisto-opastin ollut sitten nimitys laitteelle, joka kertoo kaikki esiopastimen opasteet, myös "odota seis"? Tällaisiahan oli myös ja jopa linjalla. Esim. keskimmäisellä raiteella kohti pohjoista Pukinmäen pohjoispuolella (Malmin tulo-opastimeen liittyvä).

-Pekka

Mutta sen fiksun kanssa selviää paljon helpommalla ;D

Niitä ei-niin-fiksujakin on joskus sattunut kohdalle...

Tuntuu, että olet ymmärtänyt laituriopastimen hieman huti. Sen nimitys on vähän harhaanjohtava, sillä sen toiminta ei liity suoranaisesti laitureihin mitenkään (mutta on toki kehitetty sujuvoittamaan liikennöintiä matkustajalaiturin läheisyydessä, ja todennäköisesti tulee lähes aina sijaitsemaan juuri ennen laiturin alkua). Sen idea on mahdollistaa hyvin lyhyt (no, laiturinmittainen) opastinväli siten, että ennakkotieto seis-opasteesta saadaan riittävän ajoissa riippumatta kumpi lyhyen välin päissä olevista opastimista näyttää seis-opastetta.
[/quote]

Minun ajatus olikin käyttää sitä edellämainitun lisäksi myös ns. "X-pysähdyksien" mahdollistamiseen, mihin sitä ei nykyisellään ole suunniteltu käytettävän.

Ajattelit siis, että laiturin jälkeen oleva pääopastin ohjataan seis-asentoon, jos matkustajia on tulossa? Se opastinhan ei ole laituriopastin, vaan ihan normaalikäyttöinen yhdistelmäopastin.