Resiina-keskustelu

Aikojen saatossa moni asema tai liikennepaikka on saanut uuden, ehkä kuvaavamman tai informatiiviseman. Montakohan niitä olisi yhteensä? Keskustelua nimenvaihdoksista.

Esim.
Silvola > Kerimäki
Kovero > Tuupovaara
Märkäjärvi > Salla ym.

Etenkin tuolla Imatran suunnalla on lukuisia nimimuutoksia, jotenka voinee perustellusti aina vanhemmista kuvista ja teksteistä puheenollen, esim. mitä uudella tiedolla Imatra, olikein tarkoitetaan sijainniksi.

Ostola > Ähtäri
Alavuus > Alavus
Kalaton > Kaleton  
Villähti > Villähde
Östermyra > Seinäjoki
Pännäis > Pännäinen
Leppäluoto > Alholma
Isojoki > Rimmi
Kaukola > Ylistaro
Orismala > Isokyrö
Nikolainkaupunki > Vaasa

Muuten osaatteko luetella asemien nimenmuutoksia joita ei ole toteutettu ?

Esim näitä ei toteutettu koskaan vaikka ihan vakavia suunnitelmia oli :
Kupittaa -> Turku itäinen (itse asiassa vanhan nimen palautus olisi ollut kyseessä)
Pasila -> Helsinki pohjoinen
Koivuhovi -> Ymmersta
Pännäinen -> Pietarsaari

t. Rainer

1897:
Forssa -> Matku
Koivisto -> Humppila
Loimijoki -> Loimaa

Strömberg > Valimo

Eiväkös nämä olleet eri seisakkeita?

Lipinlahti -> Kohtavaara
Haiseva -> Kaurila
Hiekkalahti -> Valtimo
Valtimo -> Haapakylä
Kaltimo -> Eno
Hirvenniemi -> Sotkamo
Kiehimä -> Paltamo
Kiehimä -> Meteli (2 eri Kiehimän liikennepaikkaa)
Paha -> Pohjakoski
Valkeasuo -> Onkamo

Itse olen kyllä saanut sellaista tietoa että ovat samoja...

Voi kyllä ollakin. Liikennepaikkalista kertoo että Strömberg suljettiin samana päivänä kuin Valimo avattiin, mutta sijainti on eri. Tässä kuva Strömbergin laitureilta:
http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/seisake/ser323208#contentwrapper
Jos sijaintien ero on totta, noissa kylteissä ei koskaan ehtinyt lukea Valimo, koska senniminen seisake rakennettiin 300 metriä etelämmäs lännemmäs, ja kun se valmistui, Strömberg lakkautettiin ja Valimo avattiin sen tilalle. Onpa mielenkiintoinen juttu. Osaako joku käyttäjä auttaa?

On myös nimiä joita matkustava kansa on pysähdyspaikoille antanut. Tyypillinen esimerkki on Tampereelta, jossa Lokomon tehtaan kohdalla oli seisake nimeltään Hatanpää, mutta kaikki puhuivat vain Lokomosta.
Hatanpää ei sinänsä ole turha nimi. Tunnettu sairaalasta ja sanonnasta: "Nyt sata päälle ja Hatanpäälle!".

http://vaunut.org/liikennepaikka/2138

"Lakkautettu 1.6.2927" ;D
Yllättävän moni liikennepaikka on muuten joskus lakkautettu / suljettu, mutta avattu myöhemmin uudestaan. Miksihän?

Tietenkin lakkautettu. Kirjoitinhan, että oli.

Tarkoitinkin lakkautusvuotta, jossa ylläpito on tehnyt virheen.

Vaan en tiedä avataanko uudelleen, ja millä nimellä? Ratapihan päällehän puuhataan urheiluareenaa ja ties mitä.
Eihän sitä lätkäkansa jaksa muutamaa sataa metriä Tampereen asemalta kävelemään.

Muutokset käyvät hyvin ilmi Alameren kirjasta 'Miehitetyt liikennepaikat'. Mutta totisesti, Imatran kaupungin alueella muutokset ovat ehkä moninaisimmat. Syyt ovat uusien ratojen ja raiteiden rakentamiset sekä sotien aiheuttamat rajansiirrot, mutta tuntuu myös siltä, että kaupungilla on ollut vaikeuksia päättää. :) Nimitystä Imatra haluttiin joka tapauksessa käyttää kulloinkin tärkeimmästä matkustajaliikennepaikasta. Siksi se on siirtynyt nykyisistä liikennepaikanosista Imatrankoski -> Imatra-tavara -> Imatra.

Muita muutoksia, joita ei ole mainittu, tulee mieleen Parikkalan ja Savonlinnan välissä sekä Peipohja -> Kokemäki.

Tästä taisi unohtua se kohde, joka siellä Parikkalan ja Savonlinnan välissä on :)

(Sieltä löytyy ainakin:
- aloitusviestin Kerimäki (ent. Silvola)
- Lusto (ent. Punkaharju)
- Punkaharju (ent. Punkasalmi))

Kuvan http://vaunut.org/kuva/42803 Somero muuttui sittemmin Somerharjuksi.

Monista olisi mukava tietää myös, miksi nimi muuttui. Esim. miksi Loimijoesta tuli Loimaa tai Hirvenniemestä Sotkamo.

Etelään? Karttasi on kumollaan, käännä sitä 90 astetta vastapäivään.

Minulla on aika vahva muistikuva siitä, että asiaa markkinoitiin aikanaan juuri siten, että Strömberg lakkautetaan ja sen sijaan perustetaan Valimo.

Hommahan liittyi muun muassa siihen, että Strömberg oli hankalasti saavutettavissa radan eteläpuolelta ja että Pitäjänmäen teollisuusaluetta oli ruvettu kehittämään kohti nykymuotoaan. Muun muassa Valion lasipalatsi oli rakenteilla.

Käännetty :)

Menee vähän pilkunviilaukseksi, mutta:
Kyrölä -> Ainola

:P

Ja eikös Kupittaasta pitänyt tulla Datastop, viereisen Datacity -kompleksin mukaan?

Toisessa ketjussa on näitä nimimuutoksia lisää  http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,42.msg15773.html#msg15773

Tästä ketjusta puuttuvat esim. Verkko - Verkkolampi, Tomitsa - Suolusmäki, Karamäki - Karanmäki, Onoila - Paasioja, Orsi - Orsijoki, Kylänen - Puujoki, Päsi - Päsinselkä, Nyrkki - Nirkki, Karsikko - Tarsala, Paja- Pajusuo, Tokari - Tokkari, Vatsjärvi - Vaatsjärvi, Salma - Tsolma, Uksi - Padasoja, Sunu - Suunu, Mäkiselkä - Mäenselkä, Ilmaselkä - Ilomaselkä, Tarisma - Keträjärvi, Ketro - Uutela, Käpyselkä - Käppäselkä, Uunitsa - Unitsa, Vitska - Vitsakylä, Pindusi - Pintuinen, Nuoli - Pintuislampi, Malu - Pienikylä, Manssila - Rajakontu, Tuulos - Tuuloksenjoki, Aunus - Aunuksenlinna ja pari syrjäraidetta: Alasyväri - Pokra ja Vaaseni - Vaasenin satama.

Jatketaan Eljaksen "Itä-Suomen" listaa näillä:

Pietari - Leningrad - Pietari
Petroskoi - Äänislinna - Petroskoi

Onko muuten Nokka nykyinen Luoma, vai sijaitsiko se Mankin ja Luoman välissä?

Sekin oli yksi vaihtoehto Kupittaalle, mutta ei niin vakavasti mietitty.

Turussa oli muuten aikoinaan kaksi "Turku Satamaa", eli matkustajajunien raiteita kulki satamassa kahteen eri paikkaan koska Vikingin ja Siljan terminaalit olivat aluksi aika kaukana toisistaan. Vikingin terminaalin ja Turun Linnan viereisista raiteista käytettiin myös nimeä "Linnansatama" ja sinne ajettiin enimmäkseen lättähatuilla kun taas varsinainen "Turku satama" jonne laivapikajunat ajoivat oli Siljan terminaalin vieressä. Raiteet kahdessa eri paikassa ehti olla käytössä vain muutama vuosi kunnes satamaraiteet rakennettiin uudelleen niin että molempien varustamojen terminaaleista pääsi kohtalaisen hyvin kävellen junaan.

Lisäksi oli Turussa aikoinaan "Ikituuri" niminen seisake silloisen "Rantasipi Ikituuri" nimisen hotellin, nykyisen kylpylähotelli Caribian kohdalla. Hotellin ja seisakkeen nimi tuli "Gaudeamus igitur" -laulusta koska vieressä oli Turun Ylioppilaskylä. Seisaketta käytettiin vain eri tilauksesta eli normaalisti junat eivät pysähtyneet sillä mutta joskus saattoi pysähtyä jos jokin iso seurue oli menossa kyseiseen hotelliin.

Oli.  Entinen Luoma taas sijaitsi kehäkolmosen radan ylittävän sillan kohdalla.

t. Rainer

Muistaako kukaan, oliko Kotkan sataman nimi aikaisemmin Kotka keskusta?

Sen ainakin muistan että Vaskiluoto muutettiin Vaasan satamaksi.

Joskus vuosisadan alussa muutettiin "Wanda" niminen pysäkki pääradalla joko Puistolaksi tai Tapanilaksi.

Aika monet asemat etelä-Suomessa saivat suomenkielisiä nimiä vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen. Esim Kauniainen oli pelkkä Grankulla 1940-luvulle asti.

Pekästään ruotsinkielisistä nimenmuutoksia ovat merkittävimpiä Fredriksberg -> Böle sekä Gamlakarleby ->Karleby (kunnan ruotsinkielisen nimen muutoksen yhteydessä)

VR:n aikatauluihin tulivat ruotsinkieliset käännökset Lahdelle (Lahtis), Iisalmelle (Idensalmi), Mikkeli (St Michel) vasta 1990-luvulla.

t. Rainer

Kotkan keskusta ei ole koskaan ollut liikennepaikan nimenä. 1930-luvulla oli käytössä Satamakatu-niminen seisake, jota voinee pitää Kotkan sataman varhaisena edeltäjänä.

Wandasta tuli Mosabacka ja myöhemmin Tapanila / Mosabacka.

Kuittua > Syrjä. Nimi taisi muuttua jo ennen radan valmistumista.

Kuittua oli mielestäni vain rakennusaikainen nimi, kuten esim. Mäkikylä (-> Kihniö) sekä muutamat Iisalmi-Ylivieska -radan seisakkeet.

Kyllä siitä suoraan Kotkan satama tuli.

Ensimmäisessä on kyse kaupungin nimen muuttumisesta ja jälkimmäisessä suomalaisesta miehitysvallasta. Petroskoi on siis suomenkielinen venäläisten nimi ja Äänislinna suomalaisten miehittäjien antama nimi samalle kaupungille. Tietysti jos nyt tuolle linjalle lähdetään, niin Venäjällä aiemmin Suomeen kuuluneilla alueilla ovat tietysti melkein kaikkien liikennepaikkojen nimet myöhemmin muuttuneet venäläisiksi. Tätä ei kuitenkaan tällä ketjulla käsittääkseni haettu. Mielenkiintoisia lienevät sen sijaan ne kaksi liikennepaikkaa Viipurin ja Raivolan välissä, joille venäläiset edelleen käyttävät yksinomaan suomenkielisiä (siis suomalaisten) nimiä. Ne ovat Leipäsuo ja Kanneljärvi. Sitten vielä mielenkiintoinen yhteensattuma on, että juuri nämä kaksi liikennepaikkaa ovat vaihtaneet nimiä Suomen vallan aikana: Galitzina -> Äyräpää -> Leipäsuo ja Uusikirkko -> Kanneljärvi.

Joskus vuosisadan alussa muutettiin "Wanda" niminen pysäkki pääradalla joko Puistolaksi tai Tapanilaksi. KKyllä; pitää paikkansa. Vanda-niminen seisake muutettiin 1907 Mosabackaksi ja 1925 Tapanilaksi.

Fagervik-Kaunislahti
Karja-Karis-Karjaa
Yliskylä-Ylikylä-Kotalato
Perälä-Kevola
Turun satama-asema-Turun satama-Turku satama
Palojoki-Palopuro
Lempoinen-Lempäälä
Nummelan vaihde-Kiljava
Lohjan kauppala-Tytyri
Starkom-Mjölbollstad-Meltola
Lappviiki-Lappvik-Lappohja
Hankoniemi-Hanko

Sitten vähän pidempi  :)
Tainionkoski-Virasoja-Imatra-Imatra T- Imatra tavara

Jostakin luin että nykyinen Kymi olisi alunperin ollut Karhula, mutta muutettu Kymiksi kun Karhula-Sunilan kapearaiteinen aloitti liikenteen ja Karhulan asema avattiin sen varteen.

Lähdettä tälle en muista, enkä pikaisella haulla löytänyt...  ???

...Wikipedia se ei ainakaan ollut, jossa on ainakin bussiyhteyksien osalta pelkkää potaskaa; Linja 7 ei ainakaan Minun karhulassa asumisaikanani (kesällä 2005) ole koskaan käynyt Kymin asemalla.

Kun Peipohjasta nimenä luovuttiin, luovutti aiempi Kokemäki nimensä Peipohjalle. Entinen Kokemäen nimellä ollut pikkupaikka sai uuden nimen Tulkkila.

Kun Tpe-Pko-Sk -rataa alettiin rakentaa, ilmeisesti Pori-Parkano-Haapamäki -radalle ilmestyi uusi liikennepaikka Uusiparkano, joka oli varmaan uuden ratarakennustyömaan ja vanhan radan risteyksessä. Oliko tämä virallinen seisake? Lisätiedot kiinnostaisivat.

Ilmeisesti Tpe-Pko-Sk radan valmistuessa (vaiko jo Pko-Sk -osuuden valmistuessa, se käsittääkseni valmistui ensiksi), sai vanha Parkano luovuttaa nimensä tälle uuden radan liikennepaikalle ja entinen Parkano nimettiin Kairokoskeksi.

(Toivottavasti meni oikein).

PS. En ole muuten tiennyt, että Lempäälä oli liikennepaikkana aiemmin Lempoinen. Sopii toki kuvaan, koska Lempäälässä on Lempoisten kylä ja paikkakunnan nimi ruotsiksi on Lembois.

Henkilöliikenne Parkanon (ex. Uusi-Parkano) liikennepaikalla aloitettiin 23.5.1971. On varmaan ollut asema jo heti alusta lähtien, sillä esim. vuoden 1971 kesäturistissa Parkano (ex. U-P) on merkitty samalla fontilla kuin esim. Kairokoski, joka oli asema. Uusi-Parkano on ollut vain radanrakennusajan vaihde.

Pri-Hpk-Pri -lätät pysähtelivät Parkanossa (ex. U-P) heti 23.5.1971 alkaen.

Jatkakaa ja korjatkaa, jos kirjoitin aivan diipadaapaa.