Resiina-keskustelu

Tiukasti valtiollinen organisaatio Suomen puolustusvoimat myy ulkopuolisille käytöstä poistettua kalustoaan, kuten kuorma-autoja, trukkeja ja muuta kuljetuskalustoa. Täysin Suomen valtion omistama VR ei sen sijaan myy kalustoa, jota se ei itse tarvitse, vaan toimittaa itselleen tarpeettoman kaluston mielummin romuttamolle. Ruotsissa taas valtiollinen SJ myy käytettyä, käytöstä poistuvaa rautatiekalustoa kaikille halukkaille — jopa kilpailijoilleen. Asiasta uutisoi VRLeaks.

http://vrleaks.wordpress.com/2013/10/10/puolustusvoimien-kaytosta-poistettua-tavaraa-myydaan-ulkopuolisille-vrn-kalustoa-ei/

Mut meillä on varaa, kun eletään 10 miljardia Euroa velaksi;-) Ruottalaiset ysärillä sopivat että valtio ei saa ottaa velkaa niin elävät sen mukaan, katsokaa mikä on lopputulos?;-) Kalustolla aina jokin arvo, jonka joku aina valmis maksamaan. Organisaatioissa ihmiset päättävät, myöhemmin arvostellaat kuka teki oikein.  30-luvun Saksassa määrättiin mikä oli oikein, mutta se "oikein" ei enää ollutkaan oikein 16 vuotta myöhemmin. VR:n hommassa vähän sama maku, tehdään näitä "oikein" asioita, mutta kestävätkö tulevaisuutta? Sanon suoraan että ei kestä, tuomioita rapisee kohta ja kovaa..

Olennainen havainto. Kun valtion omistajaohjausyksikkö näyttää puuttuvan valtiontalouden ja kansantaloudellisten panostusten kannalta paljon pienempiikin kysymyksiin, niin yksi puuttumisen arvoinen asia on VR:n käytöstä poistuva kalusto. Periaate voisi aina olla se, että ensin tarjotaan myyntiin ja jos kukaan ei osta, niin vasta sitten romuksi.

En ole aivan varma poliittisen tutkani kalibroinnista, mutta jotenkin ihmetyttää tuo vertauksesi 30-luvun Saksaan.

Eikö paljon lähempänä niin ajallisesti kuin maantieteellisesti ole 80-luvun neuvosto-onnela eli SNTL? Sitähän tuo VR-konsernin ja sitä "ohjaavan" poliittisen ohjauksen kombinaatio muistuttaa. Täysin kuranttia tavaraa laitetaan romusulattoon ja muutoinkin tehdään kaikki mahdolliset kommervenkit vaarallisen kilpailun torpedoimiseksi. Valtiohan se kaiken kaluston VR-konsernille apporttina lahjoitti, kun olisi voinut rakentaan kansallisen kalustopankin, josta operaattorit olisivat kalustoa vuokranneet.

Toiminta on kuin suoraan gosplaneista eli viisivuotissuunnitelmista, joissa käyttökelpoista tavaraa laitettiin sulattoon vain siksi, että suunnitelmassa niin sanottiin. Oli järkeä tai ei..

Mielestäni tilanne on kyllä päinvastoin: VR:n osalta valtion omistajaohjausta ei ole tai se on puutteellista. Tämän vahvistaa eronneen omistajaohjauksesta vastaavan ministerin kommentit matkan varrella, kun on tivattu miksi valtio ei puutu enemmän omistamiensa yritysten toimintaan: "Ei pysty, ei pysty". Ainoa todellinen valtio-omistajan puuttuminen VR:n toimintaan oli taannoin operatiivisen johdon pakottaminen hankkimaan uusia makuuvaunuja vastoin johdon tahtoa (joka sitten johtikin johdon eroon).

Tässä on sattuneesta syystä viime aikoina pohdittu, mitä omistajaohjaus saa olla, ja on päädytty mm. siihen, että omistajaohjaus ei saa olla puuttumista yhtiön operatiiviseen puoleen.

Eli ministeri olkoon määräämättä VR:ää hankkimaan makuuvaunuja, joita se ei tarvitse, olkoon käskemättä VR:ää myymään romukalustoaan ja olkoon ohjeistamatta VR:ää vuokraamaan omistamaansa kalustoa.

Jos on muodostettu osakeyhtiö, niin annetaan sen toimiakin kuin osakeyhtiön menemättä sorkkimaan joka pikkuasiaan.

Eikö niin? Vai ymmärsinkö taas kerran jotain väärin?  ;)

Kaluston romuttaminen ei ole pikkuasia, jos se käytännössä estää kilpailijoiden pääsyn markkinoille. Se ei ole kenenkään muun etu kuin VR:n konsernijohdon ja rautatieväen ay-änkyröiden.

Jos vapaa kilpailu ei soita kelloja, niin miten on olemassa olevan rautatieinfran tehokas käyttö ja rautatieliikenteen suosiminen ilmasto-, liikenneturvallisuus- ja ties minkä syiden johdosta?

Valtion yhtiöt ovat ilmeisesti jonkinlaisia epäyhtiöitä, sillä yleensä osakeyhtiön tarkoitus on toimia prikulleen omistajan tahdon mukaisesti.

Faktisesti asia on noin kuten kirjoitat, eli ministeri ei suoraan voi puuttua valtionyhtiön toimintaan. Osakeyhtiössä omistajat kuitenkin viime kädessä päättävät. Käytännössä se tapahtuu siten, että kutsutaan koolle yhtiökokous. Yhtiökokous päättää hankkia makuuvaunuja tai kieltää romuttamasta käytöstä poistettua kalustoa. Jos operatiivinen johto pullikoi eikä suostu noudattamaan yhtiökokouksen päätöstä, niin yhtiökokous antaa johdolle kenkää. Menettelytavan idea tuli hyvin ilmi viime viikkoisessa uutisoinnissa. Ihan samalla tavalla puututtiin valtiojohtoisten yritysten palkitsemismenettelyihin taannoin.

Mikäli valtionyhtiöiden roolin muutos suomalaisessa yhteiskunnassa kiinnostaa vähän enemmän, niin hyvän kuvan asiasta saa vuonna 2010 julkaistusta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) julkaisusta "Valtionyhtiöt 1975–2008". VR-Yhtymän rooli valtio-omistajan kannalta on yhä myös strateginen (ei siis pelkästään taloudellinen). Tätä kuvaa hyvin myös se, että yhtäkään VR-Yhtymän osaketta ei voi myydä ilman eduskunnan suostumusta — eli poliittisia päätöksiä viime kädessä tarvitaan VR-Yhtymän aseman muuttamiseen (toisaalta tämä voi olla hyväkin asia).

http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/854

Vertailu ontuu hieman, vaikka  onkin  periaatteessa ymmärrettävä. Ei Puolustusvoimatkaan myy strategisia aseitaan. Ja kyllähän ratavaltion entistä tavaraa on myyty ulkopuolisille, kuten esim. rautatieasemarakennuksia. Se että niitä kauppaa joku Senaattikiinteistöt ei paljon muuta perusasiaa.

Kyllähän aseita ja taistelutarvikkeita on myyty, mm. Viroon. Sellaista tavaraa vaan ei voi myydä a) kaikenmaailman terroristeille ja b) tavalliselle kansalle.

Julkisessa huutokaupassa esim. Kalkun varikolla (nyk. Millog Oy) myydään kaksi kertaa vuodessa todella suuret määrät siviilikäyttöön soveltuvaa tavaraa.



Onhan se täysin eri asia, koska asemat ym. ovat valtion omaisuutta, eikä niitä ole annettu apporttina (eli lahjoitettu) Vr osakeyhtiön omaisuudeksi. Se, että valtio omistaa Vr osakeyhtiön ei tunnu vaikuttavan mihinkään, koska omien sanojensa mukaan omistajalla ei ole sanavaltaa 100 %:sti omistamaansa yhtiöön.

En muuten usko, että ay-väellä on kovinkaan paljon periaatteessa varsinaista kilpailun avautumista vastaan. Rautatiealalla on yleissitovat työehtosopimukset, joten alle niiden määrittämän tason ei henkilökuntaa edes voi eikä saa palkata. Eli sen suhteen ei pitäisi olla hätäpäivää.

Jos poliitikkojen keskuudesta kuuluu muuta, on se eri asia. Äänestäjät on pidettävä tyytyväisinä.

Ja onhan niitä taistelutarvikkeita myös ostettu Suomeen käytettynä ainakin Keski-Euroopasta. Ehkä me suomalaiset olemme luotettavaksi koettu ostajaosapuoli...? ;)

Kirjoitinkin, jotta "ay-änkyröillä". Heillä en tarkoittanut asialinjalla olevia ja jäsenistönsä asiaa ajavia ay-aktiiveja.

Monilla perinteisesti vahvan ay-liikkeen aloilla on sen sijaan vähemmistö siipensä, jossa on tulipunaisia ay-politrukkeja. Heitä on jo vuosikymmeniä kyrsinyt olla töissä edes Suomen Valtion rautateillä, kun Lokakuun rautatiet olisivat moninverroin mieluisampi työnantaja..

Näillä ay-änkyröillä Proxionin ja ties minkä muunkin tulevan vastustaminen on ideologista vastustamista. Mieluummin tuhotaan työvälineet, kuin annettaisiin riistokapitalisteille.

Pyrin normaalisti välttämään ay-asioiden kommentointia, mutta jos nyt tämän verran ehkä:

Jonkin verran rautatieammattiryhmän ay-toiminassa mukana olleena en kyllä lainkaan ymmärrä väitettäsi. Todellisuudessa tuollaista ei esiinny.

Mikäli ay-toiminta, jonka kanssa olen tekemisissä, sisältäisi politiikkaa, en olisi touhussa mukana. Puhdas edunvalvonta ei kaipaa jäsenkirjoja.

VR-Yhtymää muodostettaessa se sai apporttina myös kiinteistöjä, joista osa on asemarakennuksia. Tämä käy ilmi valtion omistajaohjauksen julkaisusta "VR-Yhtymä Oy:n ja Ratahallintokeskuksen kiinteistövarallisuutta selvittäneen työryhmän muistio" vuodelta 2009. Julkaisun mukaan VR omisti tuolloin ydinliiketoimintansa ulkopuolista omaisuutta seuraavasti:

"VR:n omistuksessa on 156 maa-aluetta, joilla on 349 rakennusta. Rakennusten tilavuus on noin 3,7 milj. m3 ja niiden pinta-ala on noin 590 000 m2. Rakennukset on jaettu hallinto- ja liikerakennuksiin (65 kpl, 792 000 m3), tavaraterminaaleihin, varikoihin ja korjaamorakennuksiin (91 kpl, 1 541 000 m3), konepajoihin ja päävarastoihin (37 kpl, 790 000 m3), varastorakennuksiin (46 kpl, 78 000 m3), asuinrakennuksiin (3 kpl, 47 000 m3) ja muihin rakennuksiin (107 kpl, 406 000 m3). Maa-alueita on noin 563 ha ja ne sijaitsevat merkittävältä osin rautatieliikenteeseen liittyvillä keskusta-alueilla. Kiinteistöjen tasearvo on tällä hetkellä noin 250 milj. euroa. Tasearvoltaan mitattuna VR:n kiinteistöomaisuudesta sijaitsee 2/3 Etelä-Suomen alueella ja yli puolet pääkaupun-
kiseudulla. Kiinteistötoimen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 46 milj. euroa, josta noin 13 milj. euroa (28 %) muodostuu VR:n ulkopuolelta saaduista vuokratuotoista. Luettelo kiinteistöistä on muistion liitteessä 1."

Työryhmä ehdottaa, että VR-Yhtymän omaisuutta siirrettäisiin Senaattikiinteistöjen haltuun. Tosin en tiedä millä periaatteella: vastikkeettomasti vai markkinahinnalla enkä myöskään tiedä, kuinka laajasti asia on sittemmin toteutunut. Työryhmän ehdotus on kuitenkin oiva esimerkki siitä, että omistusohjausta voidaan valtionyhtiöissä kyllä käyttää jos on halua — esimerkiksi siirtämällä omaisuutta pois yhtiöltä.

Käsittääkseni yksi pääkaupunkiseudun arvokkaimmista rakennuksista, eli Helsingin rautatieaseman kiinteistö on yhä VR-Yhtymän omistama (korjatkoon joku, jolla on tuoreempaa tietoa). Tätä omistusta saattaa olla vaikea perustella, kun yhtiön ydinliiketoiminta on rautatieliikennne.

Tarkasti ottaen otsikon tulisi olla: ... VR ei myy kilpailijoilleen. VR myy ja lahjoittaa käytöstä poistettua kalustoa mm. museoliikenneyhteisöille. Kauppa- ja lahjoituskirjoissa on kylläkin maininta, ettei ko. kalustoa saa käyttää kilpailevien kaupallisten yritysten toimintaan.

Hienoa että saadaan edes museoliikenteeseen kalustoa, pitää olla kiitollinen siitä että historiallista kalustoa säästyy jälkipolville.

Onko rautatiealan keskeisillä ammattiliitoilla Veturimiesten liitolla ja Rautatieläisten Liitolla joku virallinen kanta rautatiekilpailun avaamiseen?

Lienee melko poikkeuksellista suomalaisessa teollisuudessa, jossa laitteita ja koneita myydään kilpailijoillekin esimerkiksi tilanteessa, jossa kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt kone korvataan suuremmalla. VR:n asema kokonaan valtiollisena yhtiönä on poikkeukselinen, koska yhtiö voimii kuitenkin kansakunnan varallisuuden turvin ja osa vanhemmasta kalustosta on rahoitettu virastoaikana verovaroin. Vaikea sanoa maallikkona onko romutukseen tuomitusta kalustosta enää mitään riemua kenellekään toimijalle, mutta jo kierrätyksen nimissä olisi hyödyllisempää tarjota kalustoa ensin myyntiin ja vasta sitten romuttaa sitä, jos vanha kalusto ei käy kaupaksi. Toivottavasti päättäjät puuttuvat asiaan. Kohtuullisen vainoharhaista asettaa museokalustolle moisia ehtoja :)

Ruotsissa SJ toimii jo kilpailutilanteessa ja silti se on myynyt vanhaa kalustoa myös kilpailijoilleen — mutta se mikä toimii Ruotsissa ei toimi Suomessa on tunnetusti vanha hokema.

Kirjoittamasi tekstien perusteella oletan ammattiliittosi olevan Veturimiesten liitto (korjaa, jos oletan väärin). Onko liittosi edustajiston vaaleissa yhtään poliittisesti sitoutumatonta vaaliliittoa? Perinteisesti SAK-laisessa ay-kentässä vaaliliitot ovat erittäin poliittisesti sitoutuneita — eikä tässä sinänsä ole mitään ihmeellistä, koska ihmiset toimivat niin kuin itselle tuntuu hyvältä. Toisaalta jos näin on, niin miksi sitä sitten kiistämäänkään.

Mua hämmentää tää verovaroilla ostettusta kalustosta. Yhtälailla Valtion Rautatiet sai lipputuloja aikaisemmin ja rahtihinnan kuljettamastaan rahdista. Tämänpäivän VR joutuu ottamaan lainaa rahoittaakseen kalusto investointeja.
Tottakai VR voisi myydä käytettyä kalustoa, mutta ketää oikeasti kiinnostaa siniset vaunut Suomessa. Yhtiöt ketä näitä ostaisi saisivat todennäköisesti todella huonosti huollettua kalustoa. Kumman matkustajat valitsee ilmastoidun uuden VR vaunun tai vanhan sinisen kilpailevan vaunun.
Kumipyörä liikenteen vapauttaminen on todellakin heikentänyt yritysten toiminta edellytyksiä alalla. Toinen toistaan ajaa halvemmalla ja vanhemmalla kalustolla. Kuljetusalalla on myös ay palkat, mutta ken ajaa päivä-, kilometri- TES-ja läpituntipalkalla. Ja kysymys kuuluu kenen etu on, että kuljettajien KTA palkka jää alle kymmnen euron? Suomalaisen teollisuuden....! Linja-auto puolelle tätä samaa kilpailua ajetaan kovasti mukaan. Esim. Vainio ostaa nyt uuden linja-auton jolla ajaa Helsinki-Turku linjaa kymmenen vuotta ja sen jälkeen myy sen ja kilpailija ostaa sen ja tulee kilpailee sillä Helsinki-Turku linjalle 10-20% halvemmalla. Mistä tää on pois. Kuljettajalle maksamasta palkasta, matkustajan mukavuudesta, Vainio ei pysty ostamaan enää uutta kalustoa niin paljon ja joutuu ajamaan entistä pitempään samalla kalustolla ja uudelle toimijalle ei ole "vähän käytettyä" kalustoa saatavilla. Pian on se tilanne, että kumpikaan ei pysty uusimaan kalustoaan. Tämä sama on tapahtunut rahtipuolella jo aikapäiviä sitten.
Tämä kilpailu pitää rautatiepuolella alusta lähtien suunnitella paljon paremmin tai pian Suomessa ei ole sitä VR yhtiötäkään.

Vaikea sanoa etukäteen kiinnostaako ketään, mutta miksi asiaa ei kannattaisi testata. Laitetaan kaikki romutukseen tarkoitettu kalusto lähtökohtaisesti yleiseen myyntiin — jos kukaan ei ole kiinnostunut, niin annetaan osa museoväelle ja loput romutukseeen.

Valinnat tehdään suorilla henkilövaaleilla. Vaaliliittoja ei siis ole lainkaan.

Suomessa Valtionrautatiet toimi vuoteen 1990 asti rautatiehallituksen alaisuudessa — siis virastomuotoisesti osana valtion hallintoa. Se oli eduskunnan budjetista riippuvainen virasto. Eduskunta siis rahoitti rautatiehallituksen ja Valtionrautateiden toimintaa verovaroin. Rautatiehallituksen yksi tehtävä oli vastata "lipputulojen keräämisestä ja tilittämisestä" valtion kassaan. Virastomuotoiselta rautatieltä ei edellytetty taloudellisesti kannattavaa toimintaa, vaan mahdolliset alijäämät katettiin valtion budjettivaroista — tämä siksi, koska rautateiden rooli nähtiin tuolloin yhteiskunnallisena perusinfrastruktuurina, jonka toiminnan rahoittaminen verovaroin oli yksi yhteiskunnan kansalaisilleen tuottama peruspalvelu.

Tämä vuosisatainen asetelma on siis pohjalla, kun puhutaan VR-Yhtymän verovaroin rahoitetusta omaisuudesta, joka siirtyi apporttina (=vastikkeettomana lahjana) osakeyhtiömuotoiselle VR-Yhtymälle. Sama pätee VR-Yhtymän osakepääomaan, jonka turvin se toimii. Siis kaikki se omaisuus, jonka VR-Yhtymä sai apporttina on alkujaan verovaroin rahoitettua. Vuoden 1995 jälkeen tehtyjen VR:n investointien voidaan (osin) laskea perustuvan VR:n itsensä omalla liiketoiminnallaan hankkimaansa pääomaan — tosin valtio-omistajan yhtiöön sijoittamalla pääomalla on myös merkitystä. Konsernin tilinpäätöksistä selviää se, onko VR-Yhtymä joutunut käyttämään lainarahaa investointeihin.

Energia-alalla on myös tehty vastaavanlaisia järjestelyjä, kun entisiä kunnallisia "energiavirastoja" on yhtiöitetty. Näissä tapauksissa esimerkiksi kunnallisin verovaroin aikanaan rakennettu voimalaitos voi näkyä perustetun yhtiön taseessa velkana kuntaomistajalle, eli toiminnassa tarvittava omaisuus on toki siirretty uudelle aloittavalle yhtiölle, mutta se joutuu maksamaan siitä alkuperäiselle omistajalleen sitä mukaan, kun energian myynti tuottaa tulosta.

VR:n osalta voidaan siis aiheellisesti puhua verovaroin hankitun kansallisuusvarallisuuden haaskaamisesta, mikäli VR-Yhtymä romuttaa vielä käyttökelpoista kalustoa ennenaikaisesti, esimerkiksi lujittaakseen markkina-asemaansa ennen lopulllisen rautatiekilpailun avaamista. Maallikkona en osaa ottaa siihen kantaa, olisiko romutukseen tuomitusta kalustosta vielä riemua jollekin vai onko pääsääntöisesti aina kyse täysin loppuunajetusta kalustosta. Vähintäänkin moraalisesti olisi reilua kuitenkin tarjota em. tavalla aikanaan rahoitettua kalustoa ulkopuolisten ostettavaksi. Annettakoon ostajakandidaattien tehtäväksi arvioida, voiko kalustoa vielä hyödyntää vai ei ja kannattaako siitä maksaa jotain. Sen jälkeen kalusto on helppo romuttaa (tai lahjoittaa museoporukoille), mikäli sille ei löydy uusia omistajia.

... ja kukaan ei ole ehdokkaana minkään puolueen mandaatilla?

Topin vastaus pitää paikkansa. Joskus, enemmän kuin  50 vee sitten on ollut repiviäkin ristiriitoja eri puolueisiin sitoutuneiden henkilöiden ja heidän ryhmiensä välillä, ja saatte itse arvata, minkä puolueen kaverit  huolehtivat siitä repimispuolesta (1 pisteen vinkki: mistä puolueesta ovet paukkuen erillissiiveksi lähtenyt porukka nimitti itseään lisäliitteellä "yhtenäisyys"?  ;D  ), ja silloin jopa niin, että eri puolueille oli sovittu tietyt mandaatit, esim. puheenjohtaja on demari mutta varapuheenjohtaja kommaripuolelta jne.

Tästä on kuitenkin kauan ja puoluepolitiikka ja VML eivät kuulu enää yhteen. Osa VML:n piireistä politiikkaan lähteneistä on demareita, mutta demareista vasemmalle olevilla puolueilla ja ryhmittymillä ei liiton sisällä ole käytännössä minkäänlaista sananvaltaa, jollei nimellisesti demareillakaan. Liitto liputtaa selkeästi olevansa SAK:lainen, mutta tämähän ei suoraan vaikuta puoluekantaan.

Niinpä Topin mainitsemissa henkilövaaleissakaan eivät ehdokkaat esiinny minkäänlaisten poliittisten tunnusten alla. Syynätkää Veturimies-lehteä, te, kenen on jotenkin vaikea uskoa puoluepoliittisesti sitoutumattomaan ay-edunvalvontaan.

En tiedä, onko VML antanut asiasta joskus jonkun julkilausuman. Rautatieläisten liittoahan ei enää ole, vaan se on Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry

OK. Kiitokset mielenkiintoisesta selvityksestä.

Kiitos kiitoksista. En voinut kirjoittaa, että VML:läisistä on lähtenyt henkilöitä politiikkaan yksinomaan demaripuolueen riveihin, kuten mm. aikanaan Pekka Oivio, Harry Wallin ja nyt Raimo Piirainen, useiden valitsematta jääneiden lisäksi, koska entinen Ri, myöhemmin Lh vek James Hirvisaari on perussuomalaisena värittämässä tätä yksipuoluelaisuutta.

Vuonna 2010 julkaistu Liikenneministeriön työryhmäraportti 17/2010 "Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle" sisältää Veturimiesten liiton edustajan Timo Tannerin laajahkon eriävän mielipiteen työryhmän näkemyksistä ja esityksistä kilpailun avaamiselle. Eriävästä mielipiteestä poimittu seuraava lause on kuvaava (kannattaa tietty lukea eriävä mielipide kokonaisuudessaan työryhmän selvityksen lopusta). Voisi kuvitella, että VML:n edustajan eriävä mielipide edustaisi liiton virallista näkemystä.

"Mielestäni työryhmän kilpailuttamista koskevia ehdotuksia ei tule ryhtyä toteuttamaan, vaan on edistettävä nykymuotoisen rautatieliikennetoiminnan kehittämistä."

Kyllähän SAK:laiset ammattiliitot ovat poliittisesti hyvin orientoituneita. Ei SDP:tä suotta SAK:n poliittiseksi siiveksi ole kutsuttu.

Veturimiesten liiton veljesliiton Merimies-unionin puuhamiehet tunnustavat aamun lehdessä olevansa ministeri Hautalan (vihr.) eroamiseen johtaneen tapahtumaketjun liikkeellepanijoita ja tietovuotajia. Sinällään tietysti koomista, että vihreät pitäisi olla hyvinkin joukkoliikennemyönteinen puolue ja sen pitäisi sopia veturimiestenkin pirtaan. http://tinyurl.com/p83464z

Ammattiyhdistysliike sinällään on hyvinkin tarpeellinen, mutta kyllä SAK:laisten liittojen avoin poliittisuus on sellaista myrkkyä, että olen pysytellyt niistä liitoista kaukana. Erikoista on sekin, jos SAK:laisen liiton jäsen ei tuota kytkentää tiedosta.

Timo Tanner toimi Petrin mainitsemana aikana VML:n pääsihteerinä, joten eiköhän tuo eriävä mielipide ole koko lailla VML:n virallinen näkemys.

Tuossa tuli jo aika monta ns. hätäistä johtopäätöstä eli perusteetonta väitettä  :D

Eri asioista on ihmisillä hyvin erilaiset näkökannat ja käsitykset, ja nämä johtavat mielipiteeseen, johon meillä kaikilla olkoon jatkossakin oikeus.

Yksi hyvä kriteeri aidosti demokratiaa kunnioittavalle etujärjestölle on se, jakaako se jäsenmaksurahoja vaalien alla omille kavereilleen vai ei. www.vaalirahoitus.fi

Ja jos liittojen rahanjakoa ja tiettyjen puolueiden kanssa veljeilyä puolustetaan lobbauksena, eikös silloin tulisi kohdistaa energia pikemminkin niihin puolueisiin, jotka eivät ole samaa mieltä liiton kanssa.

Ja DB AG:llä on ilmeisesti tarpeettomia vetureita: http://www.deutschebahn.com/de/geschaefte/Verkauf/Verkaufsportal/schienenfahrzeuge_neu/4369222/br155.html

Hauska sivusto. Tosi märklinisti voisi hankkia tuolta peltoradalleen 1:1 :een 3078:n : http://www.deutschebahn.com/de/geschaefte/Verkauf/Verkaufsportal/schienenfahrzeuge_neu/3279550/20130314_5571_RBHLok.html

 :D