Puolustusvoimat myy käytettyä - VR ei myy

[Petri Sallinen]

Tiukasti valtiollinen organisaatio Suomen puolustusvoimat myy ulkopuolisille käytöstä poistettua kalustoaan, kuten kuorma-autoja, trukkeja ja muuta kuljetuskalustoa. Täysin Suomen valtion omistama VR ei sen sijaan myy kalustoa, jota se ei itse tarvitse, vaan toimittaa itselleen tarpeettoman kaluston mielummin romuttamolle. Ruotsissa taas valtiollinen SJ myy käytettyä, käytöstä poistuvaa rautatiekalustoa kaikille halukkaille — jopa kilpailijoilleen. Asiasta uutisoi VRLeaks.

http://vrleaks.wordpress.com/2013/10/10/puolustusvoimien-kaytosta-poistettua-tavaraa-myydaan-ulkopuolisille-vrn-kalustoa-ei/

[Toni Hartonen]

Mut meillä on varaa, kun eletään 10 miljardia Euroa velaksi;-) Ruottalaiset ysärillä sopivat että valtio ei saa ottaa velkaa niin elävät sen mukaan, katsokaa mikä on lopputulos?;-) Kalustolla aina jokin arvo, jonka joku aina valmis maksamaan. Organisaatioissa ihmiset päättävät, myöhemmin arvostellaat kuka teki oikein.  30-luvun Saksassa määrättiin mikä oli oikein, mutta se "oikein" ei enää ollutkaan oikein 16 vuotta myöhemmin. VR:n hommassa vähän sama maku, tehdään näitä "oikein" asioita, mutta kestävätkö tulevaisuutta? Sanon suoraan että ei kestä, tuomioita rapisee kohta ja kovaa..

[Petri Sallinen]

Kalustolla aina jokin arvo, jonka joku aina valmis maksamaan.

Olennainen havainto. Kun valtion omistajaohjausyksikkö näyttää puuttuvan valtiontalouden ja kansantaloudellisten panostusten kannalta paljon pienempiikin kysymyksiin, niin yksi puuttumisen arvoinen asia on VR:n käytöstä poistuva kalusto. Periaate voisi aina olla se, että ensin tarjotaan myyntiin ja jos kukaan ei osta, niin vasta sitten romuksi.

[Simo Virtanen]

30-luvun Saksassa määrättiin mikä oli oikein, mutta se "oikein" ei enää ollutkaan oikein 16 vuotta myöhemmin. VR:n hommassa vähän sama maku, tehdään näitä "oikein" asioita, mutta kestävätkö tulevaisuutta? Sanon suoraan että ei kestä, tuomioita rapisee kohta ja kovaa..

En ole aivan varma poliittisen tutkani kalibroinnista, mutta jotenkin ihmetyttää tuo vertauksesi 30-luvun Saksaan.

Eikö paljon lähempänä niin ajallisesti kuin maantieteellisesti ole 80-luvun neuvosto-onnela eli SNTL? Sitähän tuo VR-konsernin ja sitä "ohjaavan" poliittisen ohjauksen kombinaatio muistuttaa. Täysin kuranttia tavaraa laitetaan romusulattoon ja muutoinkin tehdään kaikki mahdolliset kommervenkit vaarallisen kilpailun torpedoimiseksi. Valtiohan se kaiken kaluston VR-konsernille apporttina lahjoitti, kun olisi voinut rakentaan kansallisen kalustopankin, josta operaattorit olisivat kalustoa vuokranneet.

Toiminta on kuin suoraan gosplaneista eli viisivuotissuunnitelmista, joissa käyttökelpoista tavaraa laitettiin sulattoon vain siksi, että suunnitelmassa niin sanottiin. Oli järkeä tai ei..

[Petri Sallinen]

Eikö paljon lähempänä niin ajallisesti kuin maantieteellisesti ole 80-luvun neuvosto-onnela eli SNTL? Sitähän tuo VR-konsernin ja sitä "ohjaavan" poliittisen ohjauksen kombinaatio muistuttaa.

Mielestäni tilanne on kyllä päinvastoin: VR:n osalta valtion omistajaohjausta ei ole tai se on puutteellista. Tämän vahvistaa eronneen omistajaohjauksesta vastaavan ministerin kommentit matkan varrella, kun on tivattu miksi valtio ei puutu enemmän omistamiensa yritysten toimintaan: "Ei pysty, ei pysty". Ainoa todellinen valtio-omistajan puuttuminen VR:n toimintaan oli taannoin operatiivisen johdon pakottaminen hankkimaan uusia makuuvaunuja vastoin johdon tahtoa (joka sitten johtikin johdon eroon).

[Kimmo T. Lumirae]

Tässä on sattuneesta syystä viime aikoina pohdittu, mitä omistajaohjaus saa olla, ja on päädytty mm. siihen, että omistajaohjaus ei saa olla puuttumista yhtiön operatiiviseen puoleen.

Eli ministeri olkoon määräämättä VR:ää hankkimaan makuuvaunuja, joita se ei tarvitse, olkoon käskemättä VR:ää myymään romukalustoaan ja olkoon ohjeistamatta VR:ää vuokraamaan omistamaansa kalustoa.

Jos on muodostettu osakeyhtiö, niin annetaan sen toimiakin kuin osakeyhtiön menemättä sorkkimaan joka pikkuasiaan.

Eikö niin? Vai ymmärsinkö taas kerran jotain väärin? 

[Simo Virtanen]

Jos on muodostettu osakeyhtiö, niin annetaan sen toimiakin kuin osakeyhtiön menemättä sorkkimaan joka pikkuasiaan.

Eikö niin? Vai ymmärsinkö taas kerran jotain väärin? 

Kaluston romuttaminen ei ole pikkuasia, jos se käytännössä estää kilpailijoiden pääsyn markkinoille. Se ei ole kenenkään muun etu kuin VR:n konsernijohdon ja rautatieväen ay-änkyröiden.

Jos vapaa kilpailu ei soita kelloja, niin miten on olemassa olevan rautatieinfran tehokas käyttö ja rautatieliikenteen suosiminen ilmasto-, liikenneturvallisuus- ja ties minkä syiden johdosta?

Valtion yhtiöt ovat ilmeisesti jonkinlaisia epäyhtiöitä, sillä yleensä osakeyhtiön tarkoitus on toimia prikulleen omistajan tahdon mukaisesti.

[Petri Sallinen]

Tässä on sattuneesta syystä viime aikoina pohdittu, mitä omistajaohjaus saa olla, ja on päädytty mm. siihen, että omistajaohjaus ei saa olla puuttumista yhtiön operatiiviseen puoleen.

Eli ministeri olkoon määräämättä VR:ää hankkimaan makuuvaunuja, joita se ei tarvitse, olkoon käskemättä VR:ää myymään romukalustoaan ja olkoon ohjeistamatta VR:ää vuokraamaan omistamaansa kalustoa.

Faktisesti asia on noin kuten kirjoitat, eli ministeri ei suoraan voi puuttua valtionyhtiön toimintaan. Osakeyhtiössä omistajat kuitenkin viime kädessä päättävät. Käytännössä se tapahtuu siten, että kutsutaan koolle yhtiökokous. Yhtiökokous päättää hankkia makuuvaunuja tai kieltää romuttamasta käytöstä poistettua kalustoa. Jos operatiivinen johto pullikoi eikä suostu noudattamaan yhtiökokouksen päätöstä, niin yhtiökokous antaa johdolle kenkää. Menettelytavan idea tuli hyvin ilmi viime viikkoisessa uutisoinnissa. Ihan samalla tavalla puututtiin valtiojohtoisten yritysten palkitsemismenettelyihin taannoin.

Mikäli valtionyhtiöiden roolin muutos suomalaisessa yhteiskunnassa kiinnostaa vähän enemmän, niin hyvän kuvan asiasta saa vuonna 2010 julkaistusta Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) julkaisusta "Valtionyhtiöt 1975–2008". VR-Yhtymän rooli valtio-omistajan kannalta on yhä myös strateginen (ei siis pelkästään taloudellinen). Tätä kuvaa hyvin myös se, että yhtäkään VR-Yhtymän osaketta ei voi myydä ilman eduskunnan suostumusta — eli poliittisia päätöksiä viime kädessä tarvitaan VR-Yhtymän aseman muuttamiseen (toisaalta tämä voi olla hyväkin asia).

http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/854

[[Tunnus poistettu]]

Vertailu ontuu hieman, vaikka  onkin  periaatteessa ymmärrettävä. Ei Puolustusvoimatkaan myy strategisia aseitaan. Ja kyllähän ratavaltion entistä tavaraa on myyty ulkopuolisille, kuten esim. rautatieasemarakennuksia. Se että niitä kauppaa joku Senaattikiinteistöt ei paljon muuta perusasiaa.

[Simo Virtanen]

Vertailu ontuu hieman, vaikka  onkin  periaatteessa ymmärrettävä. Ei Puolustusvoimatkaan myy strategisia aseitaan.

Kyllähän aseita ja taistelutarvikkeita on myyty, mm. Viroon. Sellaista tavaraa vaan ei voi myydä a) kaikenmaailman terroristeille ja b) tavalliselle kansalle.

Julkisessa huutokaupassa esim. Kalkun varikolla (nyk. Millog Oy) myydään kaksi kertaa vuodessa todella suuret määrät siviilikäyttöön soveltuvaa tavaraa.

Ja kyllähän ratavaltion entistä tavaraa on myyty ulkopuolisille, kuten esim. rautatieasemarakennuksia. Se että niitä kauppaa joku Senaattikiinteistöt ei paljon muuta perusasiaa.

Onhan se täysin eri asia, koska asemat ym. ovat valtion omaisuutta, eikä niitä ole annettu apporttina (eli lahjoitettu) Vr osakeyhtiön omaisuudeksi. Se, että valtio omistaa Vr osakeyhtiön ei tunnu vaikuttavan mihinkään, koska omien sanojensa mukaan omistajalla ei ole sanavaltaa 100 %:sti omistamaansa yhtiöön.

[Kimmo T. Lumirae]

En muuten usko, että ay-väellä on kovinkaan paljon periaatteessa varsinaista kilpailun avautumista vastaan. Rautatiealalla on yleissitovat työehtosopimukset, joten alle niiden määrittämän tason ei henkilökuntaa edes voi eikä saa palkata. Eli sen suhteen ei pitäisi olla hätäpäivää.

Jos poliitikkojen keskuudesta kuuluu muuta, on se eri asia. Äänestäjät on pidettävä tyytyväisinä.

[Kimmo Säteri]

Kyllähän aseita ja taistelutarvikkeita on myyty, mm. Viroon. Sellaista tavaraa vaan ei voi myydä a) kaikenmaailman terroristeille ja b) tavalliselle kansalle.

Ja onhan niitä taistelutarvikkeita myös ostettu Suomeen käytettynä ainakin Keski-Euroopasta. Ehkä me suomalaiset olemme luotettavaksi koettu ostajaosapuoli...?

[Simo Virtanen]

En muuten usko, että ay-väellä on kovinkaan paljon periaatteessa varsinaista kilpailun avautumista vastaan. Rautatiealalla on yleissitovat työehtosopimukset, joten alle niiden määrittämän tason ei henkilökuntaa edes voi eikä saa palkata. Eli sen suhteen ei pitäisi olla hätäpäivää.

Kirjoitinkin, jotta "ay-änkyröillä". Heillä en tarkoittanut asialinjalla olevia ja jäsenistönsä asiaa ajavia ay-aktiiveja.

Monilla perinteisesti vahvan ay-liikkeen aloilla on sen sijaan vähemmistö siipensä, jossa on tulipunaisia ay-politrukkeja. Heitä on jo vuosikymmeniä kyrsinyt olla töissä edes Suomen Valtion rautateillä, kun Lokakuun rautatiet olisivat moninverroin mieluisampi työnantaja..

Näillä ay-änkyröillä Proxionin ja ties minkä muunkin tulevan vastustaminen on ideologista vastustamista. Mieluummin tuhotaan työvälineet, kuin annettaisiin riistokapitalisteille.

[Topi Lajunen]

Näillä ay-änkyröillä Proxionin ja ties minkä muunkin tulevan vastustaminen on ideologista vastustamista. Mieluummin tuhotaan työvälineet, kuin annettaisiin riistokapitalisteille.

Pyrin normaalisti välttämään ay-asioiden kommentointia, mutta jos nyt tämän verran ehkä:

Jonkin verran rautatieammattiryhmän ay-toiminassa mukana olleena en kyllä lainkaan ymmärrä väitettäsi. Todellisuudessa tuollaista ei esiinny.

Mikäli ay-toiminta, jonka kanssa olen tekemisissä, sisältäisi politiikkaa, en olisi touhussa mukana. Puhdas edunvalvonta ei kaipaa jäsenkirjoja.

[Petri Sallinen]

...asemat ym. ovat valtion omaisuutta, eikä niitä ole annettu apporttina (eli lahjoitettu) Vr osakeyhtiön omaisuudeksi...

VR-Yhtymää muodostettaessa se sai apporttina myös kiinteistöjä, joista osa on asemarakennuksia. Tämä käy ilmi valtion omistajaohjauksen julkaisusta "VR-Yhtymä Oy:n ja Ratahallintokeskuksen kiinteistövarallisuutta selvittäneen työryhmän muistio" vuodelta 2009. Julkaisun mukaan VR omisti tuolloin ydinliiketoimintansa ulkopuolista omaisuutta seuraavasti:

"VR:n omistuksessa on 156 maa-aluetta, joilla on 349 rakennusta. Rakennusten tilavuus on noin 3,7 milj. m3 ja niiden pinta-ala on noin 590 000 m2. Rakennukset on jaettu hallinto- ja liikerakennuksiin (65 kpl, 792 000 m3), tavaraterminaaleihin, varikoihin ja korjaamorakennuksiin (91 kpl, 1 541 000 m3), konepajoihin ja päävarastoihin (37 kpl, 790 000 m3), varastorakennuksiin (46 kpl, 78 000 m3), asuinrakennuksiin (3 kpl, 47 000 m3) ja muihin rakennuksiin (107 kpl, 406 000 m3). Maa-alueita on noin 563 ha ja ne sijaitsevat merkittävältä osin rautatieliikenteeseen liittyvillä keskusta-alueilla. Kiinteistöjen tasearvo on tällä hetkellä noin 250 milj. euroa. Tasearvoltaan mitattuna VR:n kiinteistöomaisuudesta sijaitsee 2/3 Etelä-Suomen alueella ja yli puolet pääkaupun-
kiseudulla. Kiinteistötoimen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 46 milj. euroa, josta noin 13 milj. euroa (28 %) muodostuu VR:n ulkopuolelta saaduista vuokratuotoista. Luettelo kiinteistöistä on muistion liitteessä 1."

Työryhmä ehdottaa, että VR-Yhtymän omaisuutta siirrettäisiin Senaattikiinteistöjen haltuun. Tosin en tiedä millä periaatteella: vastikkeettomasti vai markkinahinnalla enkä myöskään tiedä, kuinka laajasti asia on sittemmin toteutunut. Työryhmän ehdotus on kuitenkin oiva esimerkki siitä, että omistusohjausta voidaan valtionyhtiöissä kyllä käyttää jos on halua — esimerkiksi siirtämällä omaisuutta pois yhtiöltä.

Käsittääkseni yksi pääkaupunkiseudun arvokkaimmista rakennuksista, eli Helsingin rautatieaseman kiinteistö on yhä VR-Yhtymän omistama (korjatkoon joku, jolla on tuoreempaa tietoa). Tätä omistusta saattaa olla vaikea perustella, kun yhtiön ydinliiketoiminta on rautatieliikennne.

[Matti Mäntyvaara]

Tarkasti ottaen otsikon tulisi olla: ... VR ei myy kilpailijoilleen. VR myy ja lahjoittaa käytöstä poistettua kalustoa mm. museoliikenneyhteisöille. Kauppa- ja lahjoituskirjoissa on kylläkin maininta, ettei ko. kalustoa saa käyttää kilpailevien kaupallisten yritysten toimintaan.

[Harri Junttila]

Tarkasti ottaen otsikon tulisi olla: ... VR ei myy kilpailijoilleen. VR myy ja lahjoittaa käytöstä poistettua kalustoa mm. museoliikenneyhteisöille. Kauppa- ja lahjoituskirjoissa on kylläkin maininta, ettei ko. kalustoa saa käyttää kilpailevien kaupallisten yritysten toimintaan.

Hienoa että saadaan edes museoliikenteeseen kalustoa, pitää olla kiitollinen siitä että historiallista kalustoa säästyy jälkipolville.

[Petri Sallinen]

En muuten usko, että ay-väellä on kovinkaan paljon periaatteessa varsinaista kilpailun avautumista vastaan.

Onko rautatiealan keskeisillä ammattiliitoilla Veturimiesten liitolla ja Rautatieläisten Liitolla joku virallinen kanta rautatiekilpailun avaamiseen?

[Petri Sallinen]

Tarkasti ottaen otsikon tulisi olla: ... VR ei myy kilpailijoilleen.

Lienee melko poikkeuksellista suomalaisessa teollisuudessa, jossa laitteita ja koneita myydään kilpailijoillekin esimerkiksi tilanteessa, jossa kapasiteetiltaan pieneksi jäänyt kone korvataan suuremmalla. VR:n asema kokonaan valtiollisena yhtiönä on poikkeukselinen, koska yhtiö voimii kuitenkin kansakunnan varallisuuden turvin ja osa vanhemmasta kalustosta on rahoitettu virastoaikana verovaroin. Vaikea sanoa maallikkona onko romutukseen tuomitusta kalustosta enää mitään riemua kenellekään toimijalle, mutta jo kierrätyksen nimissä olisi hyödyllisempää tarjota kalustoa ensin myyntiin ja vasta sitten romuttaa sitä, jos vanha kalusto ei käy kaupaksi. Toivottavasti päättäjät puuttuvat asiaan. Kohtuullisen vainoharhaista asettaa museokalustolle moisia ehtoja

Ruotsissa SJ toimii jo kilpailutilanteessa ja silti se on myynyt vanhaa kalustoa myös kilpailijoilleen — mutta se mikä toimii Ruotsissa ei toimi Suomessa on tunnetusti vanha hokema.

[Petri Sallinen]

Mikäli ay-toiminta, jonka kanssa olen tekemisissä, sisältäisi politiikkaa, en olisi touhussa mukana. Puhdas edunvalvonta ei kaipaa jäsenkirjoja.

Kirjoittamasi tekstien perusteella oletan ammattiliittosi olevan Veturimiesten liitto (korjaa, jos oletan väärin). Onko liittosi edustajiston vaaleissa yhtään poliittisesti sitoutumatonta vaaliliittoa? Perinteisesti SAK-laisessa ay-kentässä vaaliliitot ovat erittäin poliittisesti sitoutuneita — eikä tässä sinänsä ole mitään ihmeellistä, koska ihmiset toimivat niin kuin itselle tuntuu hyvältä. Toisaalta jos näin on, niin miksi sitä sitten kiistämäänkään.

[Marko Manninen]

Mua hämmentää tää verovaroilla ostettusta kalustosta. Yhtälailla Valtion Rautatiet sai lipputuloja aikaisemmin ja rahtihinnan kuljettamastaan rahdista. Tämänpäivän VR joutuu ottamaan lainaa rahoittaakseen kalusto investointeja.
Tottakai VR voisi myydä käytettyä kalustoa, mutta ketää oikeasti kiinnostaa siniset vaunut Suomessa. Yhtiöt ketä näitä ostaisi saisivat todennäköisesti todella huonosti huollettua kalustoa. Kumman matkustajat valitsee ilmastoidun uuden VR vaunun tai vanhan sinisen kilpailevan vaunun.
Kumipyörä liikenteen vapauttaminen on todellakin heikentänyt yritysten toiminta edellytyksiä alalla. Toinen toistaan ajaa halvemmalla ja vanhemmalla kalustolla. Kuljetusalalla on myös ay palkat, mutta ken ajaa päivä-, kilometri- TES-ja läpituntipalkalla. Ja kysymys kuuluu kenen etu on, että kuljettajien KTA palkka jää alle kymmnen euron? Suomalaisen teollisuuden....! Linja-auto puolelle tätä samaa kilpailua ajetaan kovasti mukaan. Esim. Vainio ostaa nyt uuden linja-auton jolla ajaa Helsinki-Turku linjaa kymmenen vuotta ja sen jälkeen myy sen ja kilpailija ostaa sen ja tulee kilpailee sillä Helsinki-Turku linjalle 10-20% halvemmalla. Mistä tää on pois. Kuljettajalle maksamasta palkasta, matkustajan mukavuudesta, Vainio ei pysty ostamaan enää uutta kalustoa niin paljon ja joutuu ajamaan entistä pitempään samalla kalustolla ja uudelle toimijalle ei ole "vähän käytettyä" kalustoa saatavilla. Pian on se tilanne, että kumpikaan ei pysty uusimaan kalustoaan. Tämä sama on tapahtunut rahtipuolella jo aikapäiviä sitten.
Tämä kilpailu pitää rautatiepuolella alusta lähtien suunnitella paljon paremmin tai pian Suomessa ei ole sitä VR yhtiötäkään.

[Petri Sallinen]

Tottakai VR voisi myydä käytettyä kalustoa, mutta ketää oikeasti kiinnostaa siniset vaunut Suomessa.

Vaikea sanoa etukäteen kiinnostaako ketään, mutta miksi asiaa ei kannattaisi testata. Laitetaan kaikki romutukseen tarkoitettu kalusto lähtökohtaisesti yleiseen myyntiin — jos kukaan ei ole kiinnostunut, niin annetaan osa museoväelle ja loput romutukseeen.

[Topi Lajunen]

Onko liittosi edustajiston vaaleissa yhtään poliittisesti sitoutumatonta vaaliliittoa?

Valinnat tehdään suorilla henkilövaaleilla. Vaaliliittoja ei siis ole lainkaan.

[Petri Sallinen]

Mua hämmentää tää verovaroilla ostettusta kalustosta. Yhtälailla Valtion Rautatiet sai lipputuloja aikaisemmin ja rahtihinnan kuljettamastaan rahdista.

Suomessa Valtionrautatiet toimi vuoteen 1990 asti rautatiehallituksen alaisuudessa — siis virastomuotoisesti osana valtion hallintoa. Se oli eduskunnan budjetista riippuvainen virasto. Eduskunta siis rahoitti rautatiehallituksen ja Valtionrautateiden toimintaa verovaroin. Rautatiehallituksen yksi tehtävä oli vastata "lipputulojen keräämisestä ja tilittämisestä" valtion kassaan. Virastomuotoiselta rautatieltä ei edellytetty taloudellisesti kannattavaa toimintaa, vaan mahdolliset alijäämät katettiin valtion budjettivaroista — tämä siksi, koska rautateiden rooli nähtiin tuolloin yhteiskunnallisena perusinfrastruktuurina, jonka toiminnan rahoittaminen verovaroin oli yksi yhteiskunnan kansalaisilleen tuottama peruspalvelu.

Tämä vuosisatainen asetelma on siis pohjalla, kun puhutaan VR-Yhtymän verovaroin rahoitetusta omaisuudesta, joka siirtyi apporttina (=vastikkeettomana lahjana) osakeyhtiömuotoiselle VR-Yhtymälle. Sama pätee VR-Yhtymän osakepääomaan, jonka turvin se toimii. Siis kaikki se omaisuus, jonka VR-Yhtymä sai apporttina on alkujaan verovaroin rahoitettua. Vuoden 1995 jälkeen tehtyjen VR:n investointien voidaan (osin) laskea perustuvan VR:n itsensä omalla liiketoiminnallaan hankkimaansa pääomaan — tosin valtio-omistajan yhtiöön sijoittamalla pääomalla on myös merkitystä. Konsernin tilinpäätöksistä selviää se, onko VR-Yhtymä joutunut käyttämään lainarahaa investointeihin.

Energia-alalla on myös tehty vastaavanlaisia järjestelyjä, kun entisiä kunnallisia "energiavirastoja" on yhtiöitetty. Näissä tapauksissa esimerkiksi kunnallisin verovaroin aikanaan rakennettu voimalaitos voi näkyä perustetun yhtiön taseessa velkana kuntaomistajalle, eli toiminnassa tarvittava omaisuus on toki siirretty uudelle aloittavalle yhtiölle, mutta se joutuu maksamaan siitä alkuperäiselle omistajalleen sitä mukaan, kun energian myynti tuottaa tulosta.

VR:n osalta voidaan siis aiheellisesti puhua verovaroin hankitun kansallisuusvarallisuuden haaskaamisesta, mikäli VR-Yhtymä romuttaa vielä käyttökelpoista kalustoa ennenaikaisesti, esimerkiksi lujittaakseen markkina-asemaansa ennen lopulllisen rautatiekilpailun avaamista. Maallikkona en osaa ottaa siihen kantaa, olisiko romutukseen tuomitusta kalustosta vielä riemua jollekin vai onko pääsääntöisesti aina kyse täysin loppuunajetusta kalustosta. Vähintäänkin moraalisesti olisi reilua kuitenkin tarjota em. tavalla aikanaan rahoitettua kalustoa ulkopuolisten ostettavaksi. Annettakoon ostajakandidaattien tehtäväksi arvioida, voiko kalustoa vielä hyödyntää vai ei ja kannattaako siitä maksaa jotain. Sen jälkeen kalusto on helppo romuttaa (tai lahjoittaa museoporukoille), mikäli sille ei löydy uusia omistajia.

[Petri Sallinen]

Onko liittosi edustajiston vaaleissa yhtään poliittisesti sitoutumatonta vaaliliittoa?

Valinnat tehdään suorilla henkilövaaleilla. Vaaliliittoja ei siis ole lainkaan.

... ja kukaan ei ole ehdokkaana minkään puolueen mandaatilla?