Resiina-keskustelu

Metro.fi: Burger King helsinkiläisen klassikkoravintolan paikalle

Suomen ensimmäinen Burger King -ravintola avautuu 13. joulukuuta Helsingissä. Ravintola toimii  Bakers -ravintolan kanssa samassa osoitteessa Mannerheimintie 12:ssa, mutta tilat ovat täysin erilliset. Asiakaspaikkoja on 120.

– Karkeasti sanottuna Burger King on katutasossa Mannerheimintien puolella ja Baker´s katutasossa Kalevankadulla, Burger King Restel Oy:n ketjujohtaja Mikko Mollberg selvittää.

Burger King levittäytyy kahteen kerrokseen eli myös katutason alapuolelle.

Toinen Burger King avataan ensi helmikuussa ravintola Elielin tiloissa Helsingin päärautatieasemalla.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana ravintolaketju työllistää noin 250 työntekijää, joista 80 on jo palkattu. Mikko Mollbergin mukaan käynnissä on nyt laaja ja jatkuva rekrytointi.

– Sitä voisi kutsua rullaavaksi malliksi. Rekrytoitavien määrä on mittava, mutta sopivien työntekijöiden löytäminen on aina tietynlainen haaste.

Mollbergin mukaan Burger Kingin työntekijät ovat 16–35-vuotiaita.

Ketju laajenee pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ensi vuoden aikana.

Aluksi ravintolat ovat Restelin omaa liiketoimintaa, mutta verkostoa voidaan laajentaa myöhemmin myös itsenäisten yrittäjien kanssa tehtävillä sub-franchise-sopimuksilla.

 Mikko Mollbergin mukaan taantuman vaikutukset eivät ole pikaruokaravintoloissa tuntuvat.

– Pikaruokakonsepteilla on tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä kilpailuasema.

Suomen Burger King -ravintolat edustavat sisustukseltaan uutta linjaa, joka on aiempaa vaaleampi ja kevyempi. Jos testiversioita ei oteta lukuun, Suomen ravintolat ovat maailman ensimmäisiä uuden konseptin mukaisia pikaruokaloita.

Lähde: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/burger_king_helsinkilaisen_klassikkoravintolan_paikalle/?ref=tf_iOKboksi_news_p2 (Anne Viljamaa, Metro)

Valoisana puolena tässä voidaan pitää sitä, että ainakaan rumemmaksi sitä salia ei enää saa :) Tarkoitan tällä siis ravintolan tämänhetkistä sisustusta ja värimaailmaa.

Sitten siis varsinkin viikonloppuisin ja iltaisin sekä laiturialueella että junissa alkaa erään pellellä itseään mainostavan roskaruokafirman jätteiden lisäksi näkyä tämän firman jätteitä. Jeejee!

Sääli sinänsä, muttei toisaalta jää nyky-Elielin hintatasoa ja palvelua ikävä.

Viime kesänä kävimme emännän kanssa siinä. Leivät oli ihan maistuvat ja suht runsailla täytteillä mutta hinnassa näkyi Helsingin keskusta. Ja ämmät oli jokseenkin ynseitä. Lisäksi en ymmärrä tota tapaa et lusikka, kahvikuppi, kahvi ja kerma on eri puolilla salia...

Idea vaikuti ensin kuvottavalta mutta kun tarkemmin ajattelee niin jos sisustusta ei runnella kamalasti ja noudatetaan rakennuksen henkeä, niin mikä ettei.
Olen ollut Budapestissä jo v 1990 Mc Donaldsissa joka toimi läntisen rautatieaseman vanhassa asemaravintolassa jossa oli korkea katto ja vanhaa taidetta seinillä, ja se vaikutti hieman kornilta, mutta se toimi!

Yksi asia minkä toivoisin että rautatieaseman Burger King toteuttaisi: Mahdollisuutta ostaa ruokajuomaksi myös olutta. Tiedän että raittiusväellä nousee karvat pystyyn tällaisesta ehdotuksesta, mutta Helsingissä saa ostaa olutta myös Messukeskuksen ja Hartwall Areenan Hesburgereistä, ja kuvittelisin että Elielin Burger Kingin asiakasprofiili koostuisi enemmän aikuisista, siististi käyttäytyvistä ihmisistä jotka odottavat junaa tai tapaavat tuttujaan kaupungilla, ja toisaalta perheistä jotka ostosten lomassa syövät paikassa jossa lapset saavat lempiruokaansa, ja siksi olisi tasapuolista jos isäkin saisi lasillisen lempiruokajuomaa. Tiedän että asemalla on Pullman Bar ja Ooster anniskeluravintolat, mutta niissä taas ei ole lasten makuun sopivia ruokia jos ruokia ollenkaan, joten tässä olisi tilaisuus paikata tilannetta.

t. Rainer

Aseman Wursti omalta osaltaan taitaa vähän jo tarjota tällaista palvelua. En ole törmännyt mukulaan joka ei hodarista tykkäisi. :)

Ehdotus on hyvä - kehitelläänpä sitä edelleen: Miksei myös lasillista pöytäviiniä?
     Mielestäni on vain myönteistä, jos lapset näkevät isukin - tai äidin - käyttävän alkoholia pienessä mittakaavassa, ja sivistyneesti. Muistan edelleen lähes kauhulla kouluvuosieni 1960-luvun raittiusväen propagandat: "Raitis ja reilu/ ei horju ei heilu". Täysraittiin, ja ojaan sammuneen pultsarin välille ei annettu mitään vaihtoehtoja. No, sitten aikuistumisen kynnyksellä kyllä oli vaikeata oppia kanssakäymistä seurassa jossa tarjottiin lasi nokan eteen.
     Näin ei ollut ainakaan ns suurissa sivistysmaissa. OK jokin ranskalainen tyyli ei varmaankaan sovi meille, mutta äärimmäisyys -asenteista harvoin on muuta kuin pelkkää vahinkoa.     

Nyt lipsahtaa aihe alkoholikulttuurin puolelle...

Saksassa oli mielenkiintoinen käytäntö alkoholihaittojen vähentämiseen. Yhteiskunta toteutti toistuvasti näkyviä kampanjoita osapuilleen viestillä "jos liika- tai väärinkäytät alkoholia, sinulle tulee ongelmia ja arjestasi tulee kurjaa", vähän kampanjasta riippuen vaihtelevilla painotuksilla. Samaan aikaan minkäänlaista pakottavaa alkoholikontrollia ei ole käytössä. Puolen litran pullo hyvää olutta maksaa 29 senttiä (+ pantti 8 c = 37 c), jos laadusta ei ole niin väliä, saa puolen litran olusen Liiteristä hintaan 0,19 €.
Yhteiskunta on siis heittänyt vastuun alkoholinkäytön kontrollista yksilön niskaan, eli yksilö ei voi luottaa siihen, että yhteiskunta kyllä määrittää hänelle sopivat alkoholinkäytön rajat. Tästä on se onneton seuraus, että jokainen pohtii itse pienessä päässään, mikä on hänelle sopiva alkoholinkulutuksen määrä ja juo alkoholijuomia sellaisen määrän, ettei siitä ole hänelle haittaa. Tästä alkoholinkäytön miettimisestä on valitettavasti seurannut alkoholiongelmien suhteellisen vähäinen määrä, mikä samalla vähentää alkoholiparantoloiden työllistävää vaikutusta.

Suomessa ajatellaan, että alkoholin hinnan on oltava korkea kulutuksen rajoittamiseksi. Tämä ajatus asuu varmasti jokaisen aikuinen suomalaisen päässä, ohjaten samalla jokaista suomalaista ajattelemaan, että "joku muu kyllä huolehtii alkoholinkäytöstäni". Monen kohdalla tämä toimii, joidenkin kohdalla rajoituksen rima kuitenkin on liian korkealla ja joitakin yksilöitä päätyy rajoituksiin luottavaisina käyttämään alkoholia enemmän kuin juuri heille olisi hyväksi.

Suomen alkoholikulttuurin vaikutus suomalaisessa kulttuurissa kasvaneeseen ihmiseen näkyy erityisen hyvin Saksaan muuttaneiden suomalaisten joukossa: Ihmiset, jotka Suomessa ovat olleet asenteella "höhö, kännätään", juovat Saksan halpaa olutta aluksi kuin sienet, mutta tajuavat pian päätyvänsä siellä alkoholisteiksi, jos eivät ala rajoittaa alkoholinkulutustaan oman päänsä avulla sen sijaan, että käyttäisivät rajoittajana lompakkoaan. Tästä seuraa, että Saksaan muuttava suomalainen päätyy juomaan olutta vähemmän kuin on Suomessa juonut koska olut on Saksassa niin julmetun halpaa.

Erittäin hyvä kommentti, kiteyttää kaiken faktan.

 www.rantapallo.fi/matkailu/helsingin-toinen-burger-king-aukeaa-huomenna-historialliseen-tilaan-katso-kuvat/ (http://www.rantapallo.fi/matkailu/helsingin-toinen-burger-king-aukeaa-huomenna-historialliseen-tilaan-katso-kuvat/) Tuolta löytyy muutamia kuvia huomenna avattavasta  ravintolasta. Varsin hyvällä maulla tuo kuvien perusteella on toteutettu, vaikka kyllähän sitä toivoisi että asemalta saisi myös oikeaa ruokaa kuten esim. Riihimäen tai Nurmeksen laadukkaista asemaravintoloista.

Saako Suomessa kaupasta minkäänlaista nestettä hintaan 19 c/0,5 l? Ehkä jotain mehutiivistettä?

Ensimmäiset neuvostosuomalaiset lienevät jo matkalla jonottamaan ihmeellistä hamburger-ruokaa. http://naurunappula.com/z/1152187/

Mutta sisustuksesta täytyy samaten lausua, että se ei mennyt ainakaan huonompaan suuntaan.

Anteeksi vaan mutta samaa "rasvapaskaa" mitä myyvät kilpailijat..

Kaikki Te jotka kutsutte burger -paikkoja roskaruoan myyjiksi, Eiköhän olisi aika että todistaisitte jotenkin väitteenne. Minun tietojeni mukaan, ainakin klassillinen McDonald on tarkistanut raaka-aine hankinta politiikkaansa jo vuosia sitten.
     Vai onko takana jokin primitiivinen viha selviytyjiä "jenkkkejä" kohtaan? Punikeiltahan meni jalat alta jo parikymmentävuotta sitten, kun Teidän ihailemmanne rikollisvaltio vihdoinkin sortui

Itsellä lähinnä mielikuva johtuu siitä tolkuttomasta roskasta siinä ohessa.
Välipalaksihan hampurilainen kyllä kelpaa.

Martin hyvä, eiköhän roskaruoan nimitys ole siitä, kun kaikki pakataan ja annetaan asiakkaalle kertakäyttöpakkauksissa, jotka tuottavat mahdottomasti roskaa.

Naudanjauhelihapihvi pienen salaatin ja ranskalaisten kanssa lautasella, sämpylä ja ruokajuomaksi limsa, ei ole yhtään enempää tai vähempää terveellistä kuin kaikki päällekkäin hampurilaisena ja paperikääreissä. Mutta jälkimmäinen tapa tuottaa sitä roskaa.

Monet oman sukupolveni miehet ahtavat edelleen itseensä nk. kilokaupalla perunoita, ja läskiä vaikka ruumiillisen työn pelloilla, metsissä ja tehtaissa vaativa päivittäinen kaloriamäärä jäi historiaan jo vuosia sitten. Seurauksena on valtava möhömaha (niin, onhan meilläkin peilit kotona) ja lääketieteilijöitten mukaan maailman ennätystilastoitten sydän- ja verisuonisairaudet.
      Kun sukuni monet lapset ovat meillä kesävieraina, niin kyllä me mennään McDonaldsiin. Eikä minulla tulisi mieleenkään, näitä kullannuppuja mitenkään myrkyttää. Kasvuikäisen ruokahalu saattaa vain olla, Täysin uskomaton.
     Totta, kyllä sitä pakkausmateriaalia sitten tulee. Enpä tiedä kuinka nämä ovat, Kierrätyksen hoitaneet.

Paljon tyhjiä kaloreita, kyllä se menee roskaavan luonteensa lisäksi edelleen sisältönsä puolesta roskaruokakategoriaan. Valkoista leipää, paljon rasvaa, ranskalaisia perunoita, limpparia. Joku salaatinlehti siellä välissä ei vielä tee tuosta laadukasta ruoka-annosta.

Niin, liikaa suolaa ja sokeria, jotka saavat jatkuvasti ylimäärin käytettyinä aikaan ainakin sydän- ja verisuonitauteja, kuten verenpainetautia, sekä sokeritautia. Eikä pelkästään paljon rasvaa, vaan roskaruoassa kerrotaan sen lisäksi olevan tyydyttyneitäkin (kovia) rasvoja epäterveellisempiä transrasvoja (osittain kovetettuja rasvoja). Muistelisin jonkun perusterveen nuorenmiehen joskus tehneen aiheeseen liittyvän käytännön eksperimentin – katsoi mitä tapahtuu, jos syö pelkkää roskaruokaa kuukauden: verenkuvahan siinä meni päin seiniä; maksa-arvot, verensokerit, kolesterolit, mitä vielä...

Juu, kyllä minäkin siitä eksperimentistä olen lukenut ja tuonsuuntaiset oli tulokset. En vaan millään jaksa muistaa, mistä mies ravintonsa hankki. Ja missä maassa tämä tapahtui.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Super_Size_Me

Eiköhän pelkkää tofuakin syöden saa arvonsa sekaisin.

Piti ihan vilkaista mäkkärin sivuilta BigMacin tuotetietoja. Yhdessä hampurilaisessa on puolet vuorokauden suolasuosituksesta(5g, hyvänä pidetään tuota alempikin määrä). Suolaa siis hirmuinen määrä. Vielä jos ruokavaliossa ei ole paljoa maitoa ja kasviksia niin natriumin kaveri Kalium jää aika pahasti alakynteen tuollaisen suolamäärän kanssa.

Yhdessä hampurilaisessa on yli 500 kilokaloria, eli neljäsosa kevyttä duunia ja vähän liikkuvan ihmisen vuorokauden energian tarpeesta. Tuokin energia koostuu puoliksi rasvasta ja vielä iso osa siitä pahasta ja tappavasta kovasta rasvasta. Hiilaritkin on mukavasti nopeita ja tuo mukavan olon hetkeksi, mutta energiansaannin suhteen ovat yhden tekeviä. Vitamiinit ja muut tärkeät loistavat poissaolollaan joten jotain fiksua kannattaisi suuhunsa laittaa ehtoolla.

Tähän kun vielä kylkeen lisää ranskikset, ranskalaismajoneesin ja limpparin niin ei tarvi ihmetellä jos pitemmän päälle väsyttää, maha kasvaa ja tarve ohitusleikkaukselle lähestyy.

Jos hampariruokavaliota pitää terveellisenä, voi päivän hampparimurkinat kirjata ylös Finelin ruokakoriin(http://www.fineli.fi/foodbasket.php?lang=fi) ja verrata tuloksia ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. Ne perustuvat täysin tieteellisiin näyttöihin siitä mitä ihmisruumis tarvitsee eläekseen ja mitkä määrät ovat haitallisia ja mitkä terveellisiä. Ei tarvitse keksiä selityksiä sille onko nyrkin kokoisen voipalasen syöminen terveellistä.

Ja roskaahan myös roskaruuasta tulee, se on päivän selvä kun kaikki pakataan kertakäyttöiseen.

Itse syön mitä vain, myös roskaruokaa, vaikka tiedän mitä sontaa se on. Hyvältä se vain joskus maistuu, ei sille mitään mahda. Olen kuitenkin täysin tietoinen siitä mitä suuhuni laitan ja kyllä olen sen huomannut että ne päivät jolloin popsin hedelmiä ja marjoja keksien sekä muiden sokeri-rasvapommien sijaan ovat huomattavasti pirteempiä.

Omasta mielestäni ruokaa ja energian saantia pahempi asia on liikunnan puute. Arki- ja hyötyliikunta loistaa täysin poissaolollaan kun ei tarvitse enään kuokkia peltoa ja kantaa vettä kaivosta. Autoa pidemmät matkat tehdään autolla ja ajatuskin portaista tuntuu vasten mieliseltä.

Burger Kingistä ihmettelen eniten sitä suurta hypetystä, olenko liian maalta ymmärtääkseni miksi jotain hampurilaista pitäisi jonottaa. Olen takuuvarma siitä että se hampurilainen ei minun suussani maistu sen jonottamisen arvoiselta. Jonkun megajulkkiksen keikan takia jonottamisen vielä ymmärrän mutta kahvin/hampurilaisen/elokuvan jonottamista tuntitolkulla en ymmärrä.

Se uutisessa miellyttää että Elielin paikalle tulee jotain uutta. Itse olen joka kerta pettynyt Elieliin, ei niillä hinnoilla sinne viitsi mennä.

Transrasvojen, suolan, ylenmääräisen energian ym. edellä luetellun ohella pikaruokaloiden sivuuttamaton mörkö ovat myös kevytvirvoitusjuomat sisältämänsä aspartaamin takia. Lueskelemista: "Aspartaami - hermomyrkky" (http://koti.japo.fi/~retyyni/Aspartaami.html) ja "Uusimpien tutkimusten mukaan aspartaami tekee sairaaksi" (http://www.elinahytonen.fi/2013/01/uusimpien-tutkimusten-mukaan-aspartaami-tekee-sairaaksi/). Toki aspartaamia on tungettu myös ihan tavallisessa ruokakaupassakin myytävään kevytvirvokejuomaan.

Täällähän esiintyy ravintotietoutta. :) Välipalaksi kerran-pari kuussa tuollainen ketjufirmahamppari rasvapottujen kera kyllä käy (happolitkun sijaan sentään maitolasi/vettä). Syönnin jälkeen tulee vain vetämätön olo ja oikeaa ruokaa tekeekin mieli viimeistään parin tunnin kuluttua.

Ja voi sitä roskan määrää pikaruokapaikkojen läheisyydessä. Mukaan otettaville tuotteille pitäisi määrätä roskavero, mikä lisätään tuotteen hintaan.

niin katoin suosikkini eli mcfeast burgerin ja ranskalaisten  rasvan määrät, normiranskalaisilla saat annoksesta 70 % päivän rasvan tarpeesta ja kovia trans-rasvoja 70%. 
ja mitä tulee siihen naudanlihapihviin , niin Mäkki kertoo että etuneljänneksestä otettu lihaa pihveihin sekä kylkiluista.  Mutta eipä ole sitten tarkennettu kun toi etuneljännes pitää sisällään aika monta ruhonosaa;-)
Itseasiassa kun puolassa vielä tehdään ja voi kuvitella että "halvinta käytetään" säilyy illuusio kun ei ala liikaa tutkimaan, tulos voi olla aika karmaiseva.
 

Välillä on ihan vaihtelun vuoksi mukava käydä ulkona syömässä, vaikka sitten pikaruokapaikassa jos ei muualla.

Olen muuten pistänyt sellaisen asian merkille, että aikanaan 2000-luvulla McDonaldsin ruuan laatu heikkeni aika jyrkästi. Tähän saumaan iski Hesburger, joka teki ihan kohtuullisen hyvää pikaruokaa vielä jonkin aikaa sitten. Mutta nyt viime aikoina Hesburgerin laatu on kyllä heikentynyt ihan silminnähtävästi ja -maistuvasti. McDonalds taas on parantanut selkeästi laatuaan. Vaikea arvata kumpaan menee mielummin syömään.

Oma lukunsa on taas ABC-ketjujen ravintolat, niissä on laatu ihan kohtuullisella tasolla aterioissa ja hampurilaisissa ehkä jopa parempi kuin McDonaldsissa. Vielä parempaa pikaruokaa yleensä saa paikallisilta grilleiltä, jolloin tulee vielä tukeneeksi paikallisia yrittäjiä, isojen "brändiketjujen" sijaan. Paikallisilla grilleillä ruokakin on ehkä jopa vähemmän lisäaineellista, tiedä tuosta, mutta ainakin laadukkaampaa, toki myös yleensä kalliimpaakin. Mielummin kyllä käyn "paikallisilla grilleillä", jos pikaruokaa tekee mieli. Minkälaisia kokemuksia muilla on paikallisiltä grilleiltä vs. brändiketjuista?

Pikaruuan tuotannossa vain on välillä työntekijöistä ja muista tekijöistä aiheutuvaa laadunvaihtelua, sekin vaikuttaa jonkun verran kokemukseen ja yhden syöntikerran pohjalta ei voi oikein kunnollista arviota tehdä.

Hypen vuoksi sitä jonotetaan mysteerilihaa syömään (Burger King ei kerro, eihän heillä taida olla edes suomenkielisiä websivuja, mistä heidän lihansa on peräisin, toisin kuin McDonalds [Puola] ja Hesburger [Turku]), aivan kuten jonotetaan monien mielestä kauhean makuisen kahvin perässä Starbucksiin. Sinänsä kokemukseni mukaan Burger Kingin hampurilaiset ovat keskivertoa, eivät Hesburgerin tasoa, kaukana parhaista hampurilaisista.

Faktaa asparatiimista: http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/571460/EFSAn+mukaan+aspartaami+jalleen+turvallista

Martinille tiedoksi, että Neuvostoliittoonkin ehdittiin avata McDonalds.

Ja mitä roskaruoka-termi on käytännössä. http://yle.fi/uutiset/yrittaja_kyllastyi_roskien_keraamiseen_ja_haastoi_hampurilaisjatin_oikeuteen/7105455

Ja Kiinan Suzhoussa on Kotipizza :P

BurgerKingin facebook-sivuilla joku oli kysynyt mistä liha on peräisin ja oli vastauksenkin saanut. Lisäksi mainittiin että BurgerKingin suomen kieliset nettisivut ovat tekeillä koko ajan.

Siinä oon sun kanssa samaa mieltä etteivät BurgerKingin hampparit ole mitään parhaimpia edes, Hesburgerissakin selkeästi paremmat.

Kun olemme maassa nimeltään Suomi niin yhtenä suosion selittävänä tekijänä on varmasti hinta. Burger Kingissä ns. perushampurilaiset ovat näköjään huokeampia kuin esimerkiksi Zigen mainitseman Hesburgerin kolikonkokoiset kerroshampurilaiset.

En kyllä luottaisi tässä(kään) asiassa pennin vertaa mihinkään EY:n elintarvikevirastoon, ottaen huomioon EY:n elintarvikeviraston suhmuroinnit (http://maailma.net/artikkelit/eun_elintarvikeasiantuntijoilla_usein_oma_lehma_ojassa) sekä sen, millainen vilppi ja vääntö liittyy aspartaamin elintarvikekäyttöön hyväksymiseen aikanaan Amerikassa. Sikäläiset elintarviketurvallisuusviranomaiset totesivat moneen otteeseen aineen myrkyksi, ja kielsivät aineen käytön elintarvikelisäaineena. Lopulta suuri raha osti ja hautasi totuuden, niin kuin niin monella muullakin elämän osa-alueella tahtoo nykymaailmassa olla.

Suora lainaus edellä linkkaamaltani sivulta Aspartaami – hermomyrkky (http://koti.japo.fi/~retyyni/Aspartaami.html): "Aspartaamin vaarattomuutta ei ole koskaan voitu osoittaa, sitä tuottavan Monsanton lukuisista yrityksistä huolimatta. Päinvastoin. Kun elintarvikehallinto FDA oli todennut makeutusaineen monet haittavaikutukset, kävi se 16 vuotta sinnikästä taistelua estääkseen sen pääsyä elintarvikkeiden lisäaineeksi. Virasto joutui lopulta hyväksymään sen lailliseksi lisäaineeksi Donald Rumsfeldin painostuksesta. Käytännössä se tapahtui niin, että Rumsfeld, jolla on korkea johtoasema lääketeollisuudessa, vaihtoi FDA:n johtoon Arthur Hull Hayesin, joka jätti huomiotta viraston aiemmat päätökset. Seurauksena tästä tänään on, että valtaosa FDA;lle osoitetuista valituksista koskien ruoka-aineiden sivuvaikutuksia, on ollut aspartaamin aiheuttamaa."

Etiikkakysymyksiä voisi laajentaa myös verojenmaksun suuntaan. Mm. aiemmin mainittu kahvilaketju vie voittonsa erilaisilla kikkailuilla lähes täydellisesti verotuksen ulottumattomiin, toisin sanoen ottaa hyödyt hyvinvointiyhteiskunnista, mutta ei halua osallistua niiden rahoittamiseen. Tavallinen kahvikupin ostaja maksaa omista tuloistaan 20-50 prosenttia veroja, valtava ja rikas jättiketju muutaman prosentin.

Kun nyt ravintoloiden oville on tullut jotain hygieniatarroja, voisi ovilla kertoa myös, monellako veroprosentilla ketju osallistuu sijaintimaan yhteiskunnan pyörittämiseen.

Käsitys siitä mikä on terveellistä, mikä vaarallista on myös vaihtunut ajasta aikaan. Minun sukupolveni suomalaisia - syntynyt 1949 - tosiaan koki nk läskin ja perunat normaalisena ruokavaliona. Jos emäntä tarjosi jotakin vihreätä niin mies yleensä ilmoitti äänekkäästi, "Minä en sitten syö mitään kaniinien ruokaa".
     Siitä ei itse asiassa ole pitkääkään aikaa kun viellä kuulin näitä kommentteja. Ja niitten esittäjät tänään kuluttavat  terveyden/sairaudenhoitojärjestelmän yhteisiä veroveroja.    


    

Kannatan tätä ehdotusta. Mukaan ottamisesta voisi periä vaikka viiden euron haitta- ja siivousveron. Tämä toki johtaisi siihen, että ateriat syötäisiin niitä myyvän ravintolan omissa tiloissa ja roskat jäisivät niiden seinien sisään.