Helsingin rautatieasemalle Burger King Ravintola Elielin paikalle

[Lari Nylund]

Metro.fi: Burger King helsinkiläisen klassikkoravintolan paikalle

Suomen ensimmäinen Burger King -ravintola avautuu 13. joulukuuta Helsingissä. Ravintola toimii  Bakers -ravintolan kanssa samassa osoitteessa Mannerheimintie 12:ssa, mutta tilat ovat täysin erilliset. Asiakaspaikkoja on 120.

– Karkeasti sanottuna Burger King on katutasossa Mannerheimintien puolella ja Baker´s katutasossa Kalevankadulla, Burger King Restel Oy:n ketjujohtaja Mikko Mollberg selvittää.

Burger King levittäytyy kahteen kerrokseen eli myös katutason alapuolelle.

Toinen Burger King avataan ensi helmikuussa ravintola Elielin tiloissa Helsingin päärautatieasemalla.

Ensimmäisen toimintavuoden aikana ravintolaketju työllistää noin 250 työntekijää, joista 80 on jo palkattu. Mikko Mollbergin mukaan käynnissä on nyt laaja ja jatkuva rekrytointi.

– Sitä voisi kutsua rullaavaksi malliksi. Rekrytoitavien määrä on mittava, mutta sopivien työntekijöiden löytäminen on aina tietynlainen haaste.

Mollbergin mukaan Burger Kingin työntekijät ovat 16–35-vuotiaita.

Ketju laajenee pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ensi vuoden aikana.

Aluksi ravintolat ovat Restelin omaa liiketoimintaa, mutta verkostoa voidaan laajentaa myöhemmin myös itsenäisten yrittäjien kanssa tehtävillä sub-franchise-sopimuksilla.

 Mikko Mollbergin mukaan taantuman vaikutukset eivät ole pikaruokaravintoloissa tuntuvat.

– Pikaruokakonsepteilla on tässä taloudellisessa tilanteessa hyvä kilpailuasema.

Suomen Burger King -ravintolat edustavat sisustukseltaan uutta linjaa, joka on aiempaa vaaleampi ja kevyempi. Jos testiversioita ei oteta lukuun, Suomen ravintolat ovat maailman ensimmäisiä uuden konseptin mukaisia pikaruokaloita.

Lähde: http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/burger_king_helsinkilaisen_klassikkoravintolan_paikalle/?ref=tf_iOKboksi_news_p2 (Anne Viljamaa, Metro)

[Teemu Salonen]

Valoisana puolena tässä voidaan pitää sitä, että ainakaan rumemmaksi sitä salia ei enää saa Tarkoitan tällä siis ravintolan tämänhetkistä sisustusta ja värimaailmaa.

[Jarkko Korhonen]

Sitten siis varsinkin viikonloppuisin ja iltaisin sekä laiturialueella että junissa alkaa erään pellellä itseään mainostavan roskaruokafirman jätteiden lisäksi näkyä tämän firman jätteitä. Jeejee!

[Joona Kärkkäinen]

Sääli sinänsä, muttei toisaalta jää nyky-Elielin hintatasoa ja palvelua ikävä.

[Samppa Maunuksela]

Sääli sinänsä, muttei toisaalta jää nyky-Elielin hintatasoa ja palvelua ikävä.

Viime kesänä kävimme emännän kanssa siinä. Leivät oli ihan maistuvat ja suht runsailla täytteillä mutta hinnassa näkyi Helsingin keskusta. Ja ämmät oli jokseenkin ynseitä. Lisäksi en ymmärrä tota tapaa et lusikka, kahvikuppi, kahvi ja kerma on eri puolilla salia...

[Rainer Silfverberg]

Idea vaikuti ensin kuvottavalta mutta kun tarkemmin ajattelee niin jos sisustusta ei runnella kamalasti ja noudatetaan rakennuksen henkeä, niin mikä ettei.
Olen ollut Budapestissä jo v 1990 Mc Donaldsissa joka toimi läntisen rautatieaseman vanhassa asemaravintolassa jossa oli korkea katto ja vanhaa taidetta seinillä, ja se vaikutti hieman kornilta, mutta se toimi!

Yksi asia minkä toivoisin että rautatieaseman Burger King toteuttaisi: Mahdollisuutta ostaa ruokajuomaksi myös olutta. Tiedän että raittiusväellä nousee karvat pystyyn tällaisesta ehdotuksesta, mutta Helsingissä saa ostaa olutta myös Messukeskuksen ja Hartwall Areenan Hesburgereistä, ja kuvittelisin että Elielin Burger Kingin asiakasprofiili koostuisi enemmän aikuisista, siististi käyttäytyvistä ihmisistä jotka odottavat junaa tai tapaavat tuttujaan kaupungilla, ja toisaalta perheistä jotka ostosten lomassa syövät paikassa jossa lapset saavat lempiruokaansa, ja siksi olisi tasapuolista jos isäkin saisi lasillisen lempiruokajuomaa. Tiedän että asemalla on Pullman Bar ja Ooster anniskeluravintolat, mutta niissä taas ei ole lasten makuun sopivia ruokia jos ruokia ollenkaan, joten tässä olisi tilaisuus paikata tilannetta.

t. Rainer

[Topi Lajunen]

Yksi asia minkä toivoisin että rautatieaseman Burger King toteuttaisi: Mahdollisuutta ostaa ruokajuomaksi myös olutta. Tiedän että raittiusväellä nousee karvat pystyyn tällaisesta ehdotuksesta, mutta Helsingissä saa ostaa olutta myös Messukeskuksen ja Hartwall Areenan Hesburgereistä, ja kuvittelisin että Elielin Burger Kingin asiakasprofiili koostuisi enemmän aikuisista, siististi käyttäytyvistä ihmisistä jotka odottavat junaa tai tapaavat tuttujaan kaupungilla, ja toisaalta perheistä jotka ostosten lomassa syövät paikassa jossa lapset saavat lempiruokaansa, ja siksi olisi tasapuolista jos isäkin saisi lasillisen lempiruokajuomaa. Tiedän että asemalla on Pullman Bar ja Ooster anniskeluravintolat, mutta niissä taas ei ole lasten makuun sopivia ruokia jos ruokia ollenkaan, joten tässä olisi tilaisuus paikata tilannetta.

Aseman Wursti omalta osaltaan taitaa vähän jo tarjota tällaista palvelua. En ole törmännyt mukulaan joka ei hodarista tykkäisi.

[Martin Hillebard]

Idea vaikuti ensin kuvottavalta mutta kun tarkemmin ajattelee niin jos sisustusta ei runnella kamalasti ja noudatetaan rakennuksen henkeä, niin mikä ettei.
Olen ollut Budapestissä jo v 1990 Mc Donaldsissa joka toimi läntisen rautatieaseman vanhassa asemaravintolassa jossa oli korkea katto ja vanhaa taidetta seinillä, ja se vaikutti hieman kornilta, mutta se toimi!

Yksi asia minkä toivoisin että rautatieaseman Burger King toteuttaisi: Mahdollisuutta ostaa ruokajuomaksi myös olutta. Tiedän että raittiusväellä nousee karvat pystyyn tällaisesta ehdotuksesta, mutta Helsingissä saa ostaa olutta myös Messukeskuksen ja Hartwall Areenan Hesburgereistä, ja kuvittelisin että Elielin Burger Kingin asiakasprofiili koostuisi enemmän aikuisista, siististi käyttäytyvistä ihmisistä jotka odottavat junaa tai tapaavat tuttujaan kaupungilla, ja toisaalta perheistä jotka ostosten lomassa syövät paikassa jossa lapset saavat lempiruokaansa, ja siksi olisi tasapuolista jos isäkin saisi lasillisen lempiruokajuomaa. Tiedän että asemalla on Pullman Bar ja Ooster anniskeluravintolat, mutta niissä taas ei ole lasten makuun sopivia ruokia jos ruokia ollenkaan, joten tässä olisi tilaisuus paikata tilannetta.

t. Rainer

Ehdotus on hyvä - kehitelläänpä sitä edelleen: Miksei myös lasillista pöytäviiniä?
     Mielestäni on vain myönteistä, jos lapset näkevät isukin - tai äidin - käyttävän alkoholia pienessä mittakaavassa, ja sivistyneesti. Muistan edelleen lähes kauhulla kouluvuosieni 1960-luvun raittiusväen propagandat: "Raitis ja reilu/ ei horju ei heilu". Täysraittiin, ja ojaan sammuneen pultsarin välille ei annettu mitään vaihtoehtoja. No, sitten aikuistumisen kynnyksellä kyllä oli vaikeata oppia kanssakäymistä seurassa jossa tarjottiin lasi nokan eteen.
     Näin ei ollut ainakaan ns suurissa sivistysmaissa. OK jokin ranskalainen tyyli ei varmaankaan sovi meille, mutta äärimmäisyys -asenteista harvoin on muuta kuin pelkkää vahinkoa.     

[Tuukka Ryyppö]

Nyt lipsahtaa aihe alkoholikulttuurin puolelle...

Saksassa oli mielenkiintoinen käytäntö alkoholihaittojen vähentämiseen. Yhteiskunta toteutti toistuvasti näkyviä kampanjoita osapuilleen viestillä "jos liika- tai väärinkäytät alkoholia, sinulle tulee ongelmia ja arjestasi tulee kurjaa", vähän kampanjasta riippuen vaihtelevilla painotuksilla. Samaan aikaan minkäänlaista pakottavaa alkoholikontrollia ei ole käytössä. Puolen litran pullo hyvää olutta maksaa 29 senttiä (+ pantti 8 c = 37 c), jos laadusta ei ole niin väliä, saa puolen litran olusen Liiteristä hintaan 0,19 €.
Yhteiskunta on siis heittänyt vastuun alkoholinkäytön kontrollista yksilön niskaan, eli yksilö ei voi luottaa siihen, että yhteiskunta kyllä määrittää hänelle sopivat alkoholinkäytön rajat. Tästä on se onneton seuraus, että jokainen pohtii itse pienessä päässään, mikä on hänelle sopiva alkoholinkulutuksen määrä ja juo alkoholijuomia sellaisen määrän, ettei siitä ole hänelle haittaa. Tästä alkoholinkäytön miettimisestä on valitettavasti seurannut alkoholiongelmien suhteellisen vähäinen määrä, mikä samalla vähentää alkoholiparantoloiden työllistävää vaikutusta.

Suomessa ajatellaan, että alkoholin hinnan on oltava korkea kulutuksen rajoittamiseksi. Tämä ajatus asuu varmasti jokaisen aikuinen suomalaisen päässä, ohjaten samalla jokaista suomalaista ajattelemaan, että "joku muu kyllä huolehtii alkoholinkäytöstäni". Monen kohdalla tämä toimii, joidenkin kohdalla rajoituksen rima kuitenkin on liian korkealla ja joitakin yksilöitä päätyy rajoituksiin luottavaisina käyttämään alkoholia enemmän kuin juuri heille olisi hyväksi.

Suomen alkoholikulttuurin vaikutus suomalaisessa kulttuurissa kasvaneeseen ihmiseen näkyy erityisen hyvin Saksaan muuttaneiden suomalaisten joukossa: Ihmiset, jotka Suomessa ovat olleet asenteella "höhö, kännätään", juovat Saksan halpaa olutta aluksi kuin sienet, mutta tajuavat pian päätyvänsä siellä alkoholisteiksi, jos eivät ala rajoittaa alkoholinkulutustaan oman päänsä avulla sen sijaan, että käyttäisivät rajoittajana lompakkoaan. Tästä seuraa, että Saksaan muuttava suomalainen päätyy juomaan olutta vähemmän kuin on Suomessa juonut koska olut on Saksassa niin julmetun halpaa.

[Toni Hartonen]

Nyt lipsahtaa aihe alkoholikulttuurin puolelle...

Saksassa oli mielenkiintoinen käytäntö alkoholihaittojen vähentämiseen. Yhteiskunta toteutti toistuvasti näkyviä kampanjoita osapuilleen viestillä "jos liika- tai väärinkäytät alkoholia, sinulle tulee ongelmia ja arjestasi tulee kurjaa", vähän kampanjasta riippuen vaihtelevilla painotuksilla. Samaan aikaan minkäänlaista pakottavaa alkoholikontrollia ei ole käytössä. Puolen litran pullo hyvää olutta maksaa 29 senttiä (+ pantti 8 c = 37 c), jos laadusta ei ole niin väliä, saa puolen litran olusen Liiteristä hintaan 0,19 €.
Yhteiskunta on siis heittänyt vastuun alkoholinkäytön kontrollista yksilön niskaan, eli yksilö ei voi luottaa siihen, että yhteiskunta kyllä määrittää hänelle sopivat alkoholinkäytön rajat. Tästä on se onneton seuraus, että jokainen pohtii itse pienessä päässään, mikä on hänelle sopiva alkoholinkulutuksen määrä ja juo alkoholijuomia sellaisen määrän, ettei siitä ole hänelle haittaa. Tästä alkoholinkäytön miettimisestä on valitettavasti seurannut alkoholiongelmien suhteellisen vähäinen määrä, mikä samalla vähentää alkoholiparantoloiden työllistävää vaikutusta.

Suomessa ajatellaan, että alkoholin hinnan on oltava korkea kulutuksen rajoittamiseksi. Tämä ajatus asuu varmasti jokaisen aikuinen suomalaisen päässä, ohjaten samalla jokaista suomalaista ajattelemaan, että "joku muu kyllä huolehtii alkoholinkäytöstäni". Monen kohdalla tämä toimii, joidenkin kohdalla rajoituksen rima kuitenkin on liian korkealla ja joitakin yksilöitä päätyy rajoituksiin luottavaisina käyttämään alkoholia enemmän kuin juuri heille olisi hyväksi.

Suomen alkoholikulttuurin vaikutus suomalaisessa kulttuurissa kasvaneeseen ihmiseen näkyy erityisen hyvin Saksaan muuttaneiden suomalaisten joukossa: Ihmiset, jotka Suomessa ovat olleet asenteella "höhö, kännätään", juovat Saksan halpaa olutta aluksi kuin sienet, mutta tajuavat pian päätyvänsä siellä alkoholisteiksi, jos eivät ala rajoittaa alkoholinkulutustaan oman päänsä avulla sen sijaan, että käyttäisivät rajoittajana lompakkoaan. Tästä seuraa, että Saksaan muuttava suomalainen päätyy juomaan olutta vähemmän kuin on Suomessa juonut koska olut on Saksassa niin julmetun halpaa.

Erittäin hyvä kommentti, kiteyttää kaiken faktan.

[Jonne Seppänen]

www.rantapallo.fi/matkailu/helsingin-toinen-burger-king-aukeaa-huomenna-historialliseen-tilaan-katso-kuvat/ Tuolta löytyy muutamia kuvia huomenna avattavasta  ravintolasta. Varsin hyvällä maulla tuo kuvien perusteella on toteutettu, vaikka kyllähän sitä toivoisi että asemalta saisi myös oikeaa ruokaa kuten esim. Riihimäen tai Nurmeksen laadukkaista asemaravintoloista.

[Kari Haapakangas]

Saako Suomessa kaupasta minkäänlaista nestettä hintaan 19 c/0,5 l? Ehkä jotain mehutiivistettä?

[Petri P. Pentikäinen]

Ensimmäiset neuvostosuomalaiset lienevät jo matkalla jonottamaan ihmeellistä hamburger-ruokaa. http://naurunappula.com/z/1152187/

Mutta sisustuksesta täytyy samaten lausua, että se ei mennyt ainakaan huonompaan suuntaan.

[Toni Hartonen]

Ensimmäiset neuvostosuomalaiset lienevät jo matkalla jonottamaan ihmeellistä hamburger-ruokaa. http://naurunappula.com/z/1152187/

Mutta sisustuksesta täytyy samaten lausua, että se ei mennyt ainakaan huonompaan suuntaan.

Anteeksi vaan mutta samaa "rasvapaskaa" mitä myyvät kilpailijat..

[Martin Hillebard]

Kaikki Te jotka kutsutte burger -paikkoja roskaruoan myyjiksi, Eiköhän olisi aika että todistaisitte jotenkin väitteenne. Minun tietojeni mukaan, ainakin klassillinen McDonald on tarkistanut raaka-aine hankinta politiikkaansa jo vuosia sitten.
     Vai onko takana jokin primitiivinen viha selviytyjiä "jenkkkejä" kohtaan? Punikeiltahan meni jalat alta jo parikymmentävuotta sitten, kun Teidän ihailemmanne rikollisvaltio vihdoinkin sortui

[Jaakko Tuominen]

Itsellä lähinnä mielikuva johtuu siitä tolkuttomasta roskasta siinä ohessa.
Välipalaksihan hampurilainen kyllä kelpaa.

[Kimmo T. Lumirae]

Martin hyvä, eiköhän roskaruoan nimitys ole siitä, kun kaikki pakataan ja annetaan asiakkaalle kertakäyttöpakkauksissa, jotka tuottavat mahdottomasti roskaa.

Naudanjauhelihapihvi pienen salaatin ja ranskalaisten kanssa lautasella, sämpylä ja ruokajuomaksi limsa, ei ole yhtään enempää tai vähempää terveellistä kuin kaikki päällekkäin hampurilaisena ja paperikääreissä. Mutta jälkimmäinen tapa tuottaa sitä roskaa.

[Martin Hillebard]

Monet oman sukupolveni miehet ahtavat edelleen itseensä nk. kilokaupalla perunoita, ja läskiä vaikka ruumiillisen työn pelloilla, metsissä ja tehtaissa vaativa päivittäinen kaloriamäärä jäi historiaan jo vuosia sitten. Seurauksena on valtava möhömaha (niin, onhan meilläkin peilit kotona) ja lääketieteilijöitten mukaan maailman ennätystilastoitten sydän- ja verisuonisairaudet.
      Kun sukuni monet lapset ovat meillä kesävieraina, niin kyllä me mennään McDonaldsiin. Eikä minulla tulisi mieleenkään, näitä kullannuppuja mitenkään myrkyttää. Kasvuikäisen ruokahalu saattaa vain olla, Täysin uskomaton.
     Totta, kyllä sitä pakkausmateriaalia sitten tulee. Enpä tiedä kuinka nämä ovat, Kierrätyksen hoitaneet.

[Tuomas Korhonen]

Kaikki Te jotka kutsutte burger -paikkoja roskaruoan myyjiksi, Eiköhän olisi aika että todistaisitte jotenkin väitteenne.

Paljon tyhjiä kaloreita, kyllä se menee roskaavan luonteensa lisäksi edelleen sisältönsä puolesta roskaruokakategoriaan. Valkoista leipää, paljon rasvaa, ranskalaisia perunoita, limpparia. Joku salaatinlehti siellä välissä ei vielä tee tuosta laadukasta ruoka-annosta.

[Ari-Pekka Lanne]

Kaikki Te jotka kutsutte burger -paikkoja roskaruoan myyjiksi, Eiköhän olisi aika että todistaisitte jotenkin väitteenne.

Paljon tyhjiä kaloreita, kyllä se menee roskaavan luonteensa lisäksi edelleen sisältönsä puolesta roskaruokakategoriaan. Valkoista leipää, paljon rasvaa, ranskalaisia perunoita, limpparia. Joku salaatinlehti siellä välissä ei vielä tee tuosta laadukasta ruoka-annosta.

Niin, liikaa suolaa ja sokeria, jotka saavat jatkuvasti ylimäärin käytettyinä aikaan ainakin sydän- ja verisuonitauteja, kuten verenpainetautia, sekä sokeritautia. Eikä pelkästään paljon rasvaa, vaan roskaruoassa kerrotaan sen lisäksi olevan tyydyttyneitäkin (kovia) rasvoja epäterveellisempiä transrasvoja (osittain kovetettuja rasvoja). Muistelisin jonkun perusterveen nuorenmiehen joskus tehneen aiheeseen liittyvän käytännön eksperimentin – katsoi mitä tapahtuu, jos syö pelkkää roskaruokaa kuukauden: verenkuvahan siinä meni päin seiniä; maksa-arvot, verensokerit, kolesterolit, mitä vielä...

[Martin Hillebard]

Juu, kyllä minäkin siitä eksperimentistä olen lukenut ja tuonsuuntaiset oli tulokset. En vaan millään jaksa muistaa, mistä mies ravintonsa hankki. Ja missä maassa tämä tapahtui.

[Riku Outinen]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Super_Size_Me

[Lauri Uusitalo]

Muistelisin jonkun perusterveen nuorenmiehen joskus tehneen aiheeseen liittyvän käytännön eksperimentin – katsoi mitä tapahtuu, jos syö pelkkää roskaruokaa kuukauden: verenkuvahan siinä meni päin seiniä; maksa-arvot, verensokerit, kolesterolit, mitä vielä...

Eiköhän pelkkää tofuakin syöden saa arvonsa sekaisin.

[Aki Leppänen]

Kaikki Te jotka kutsutte burger -paikkoja roskaruoan myyjiksi, Eiköhän olisi aika että todistaisitte jotenkin väitteenne.

Paljon tyhjiä kaloreita, kyllä se menee roskaavan luonteensa lisäksi edelleen sisältönsä puolesta roskaruokakategoriaan. Valkoista leipää, paljon rasvaa, ranskalaisia perunoita, limpparia. Joku salaatinlehti siellä välissä ei vielä tee tuosta laadukasta ruoka-annosta.

Niin, liikaa suolaa ja sokeria, jotka saavat jatkuvasti ylimäärin käytettyinä aikaan ainakin sydän- ja verisuonitauteja, kuten verenpainetautia, sekä sokeritautia. Eikä pelkästään paljon rasvaa, vaan roskaruoassa kerrotaan sen lisäksi olevan tyydyttyneitäkin (kovia) rasvoja epäterveellisempiä transrasvoja (osittain kovetettuja rasvoja). Muistelisin jonkun perusterveen nuorenmiehen joskus tehneen aiheeseen liittyvän käytännön eksperimentin – katsoi mitä tapahtuu, jos syö pelkkää roskaruokaa kuukauden: verenkuvahan siinä meni päin seiniä; maksa-arvot, verensokerit, kolesterolit, mitä vielä...

Piti ihan vilkaista mäkkärin sivuilta BigMacin tuotetietoja. Yhdessä hampurilaisessa on puolet vuorokauden suolasuosituksesta(5g, hyvänä pidetään tuota alempikin määrä). Suolaa siis hirmuinen määrä. Vielä jos ruokavaliossa ei ole paljoa maitoa ja kasviksia niin natriumin kaveri Kalium jää aika pahasti alakynteen tuollaisen suolamäärän kanssa.

Yhdessä hampurilaisessa on yli 500 kilokaloria, eli neljäsosa kevyttä duunia ja vähän liikkuvan ihmisen vuorokauden energian tarpeesta. Tuokin energia koostuu puoliksi rasvasta ja vielä iso osa siitä pahasta ja tappavasta kovasta rasvasta. Hiilaritkin on mukavasti nopeita ja tuo mukavan olon hetkeksi, mutta energiansaannin suhteen ovat yhden tekeviä. Vitamiinit ja muut tärkeät loistavat poissaolollaan joten jotain fiksua kannattaisi suuhunsa laittaa ehtoolla.

Tähän kun vielä kylkeen lisää ranskikset, ranskalaismajoneesin ja limpparin niin ei tarvi ihmetellä jos pitemmän päälle väsyttää, maha kasvaa ja tarve ohitusleikkaukselle lähestyy.

Jos hampariruokavaliota pitää terveellisenä, voi päivän hampparimurkinat kirjata ylös Finelin ruokakoriin(http://www.fineli.fi/foodbasket.php?lang=fi) ja verrata tuloksia ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. Ne perustuvat täysin tieteellisiin näyttöihin siitä mitä ihmisruumis tarvitsee eläekseen ja mitkä määrät ovat haitallisia ja mitkä terveellisiä. Ei tarvitse keksiä selityksiä sille onko nyrkin kokoisen voipalasen syöminen terveellistä.

Ja roskaahan myös roskaruuasta tulee, se on päivän selvä kun kaikki pakataan kertakäyttöiseen.

Itse syön mitä vain, myös roskaruokaa, vaikka tiedän mitä sontaa se on. Hyvältä se vain joskus maistuu, ei sille mitään mahda. Olen kuitenkin täysin tietoinen siitä mitä suuhuni laitan ja kyllä olen sen huomannut että ne päivät jolloin popsin hedelmiä ja marjoja keksien sekä muiden sokeri-rasvapommien sijaan ovat huomattavasti pirteempiä.

Omasta mielestäni ruokaa ja energian saantia pahempi asia on liikunnan puute. Arki- ja hyötyliikunta loistaa täysin poissaolollaan kun ei tarvitse enään kuokkia peltoa ja kantaa vettä kaivosta. Autoa pidemmät matkat tehdään autolla ja ajatuskin portaista tuntuu vasten mieliseltä.

Burger Kingistä ihmettelen eniten sitä suurta hypetystä, olenko liian maalta ymmärtääkseni miksi jotain hampurilaista pitäisi jonottaa. Olen takuuvarma siitä että se hampurilainen ei minun suussani maistu sen jonottamisen arvoiselta. Jonkun megajulkkiksen keikan takia jonottamisen vielä ymmärrän mutta kahvin/hampurilaisen/elokuvan jonottamista tuntitolkulla en ymmärrä.

Se uutisessa miellyttää että Elielin paikalle tulee jotain uutta. Itse olen joka kerta pettynyt Elieliin, ei niillä hinnoilla sinne viitsi mennä.

[Ari-Pekka Lanne]

Transrasvojen, suolan, ylenmääräisen energian ym. edellä luetellun ohella pikaruokaloiden sivuuttamaton mörkö ovat myös kevytvirvoitusjuomat sisältämänsä aspartaamin takia. Lueskelemista: "Aspartaami - hermomyrkky" ja "Uusimpien tutkimusten mukaan aspartaami tekee sairaaksi". Toki aspartaamia on tungettu myös ihan tavallisessa ruokakaupassakin myytävään kevytvirvokejuomaan.