Resiina-keskustelu

Terve!
Ajattelin että voisi olla kiva listata kaikki paikat Suomessa missä on jotain kapearaiteista vielä tänä päivänä.

Minä aloitan näin:

RSJ, Robert Sands järnväg
kuva: http://vaunut.org/kuva/50831 (http://vaunut.org/kuva/50831)
karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=RSJ&y=6956210&mode=orto&x=1531989&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=RSJ&y=6956210&mode=orto&x=1531989&lang=FI)

NJ, Nykarleby Jernväg
kuva: http://vaunut.org/kuva/14794 (http://vaunut.org/kuva/14794)
karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=NJ&y=7047187&mode=orto&x=2435022&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=NJ&y=7047187&mode=orto&x=2435022&lang=FI)

Kuoreveden tiili
kuva: http://vaunut.org/kuva/57495 (http://vaunut.org/kuva/57495)
karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Kuoreveden+tiili&y=6864170&mode=orto&x=2540755&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Kuoreveden+tiili&y=6864170&mode=orto&x=2540755&lang=FI)

Turveneva Vihannissa
kuva: http://vaunut.org/kuva/38971 (http://vaunut.org/kuva/38971)
karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Turveneva+Vihannissa&y=7159881&mode=orto&x=2548431&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Turveneva+Vihannissa&y=7159881&mode=orto&x=2548431&lang=FI)



Tämä oli pieni alku.
Toivottavasti jaksatte jatkaa tämän listan!

Lappeenranta, Konnunsuo
http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=konnunsuo (http://vaunut.org/kuvat/?m=1&paik=konnunsuo)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Tuossa+suunnilleen&scale=16000&y=6770598&x=4421534&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?text=Tuossa+suunnilleen&scale=16000&y=6770598&x=4421534&lang=FI)

Outokummun kaivosrautatie

Maastossa, tehdasmiljöössä ja junan alla pikku pätkiä kapearaiteista:

Pakaa
Karkkila (HKR)
Forssa (JR)
Aitoneva
Verla

En viitsi puffata omia kuviani, mutta niitä löytyy, kun laittaa liikennepaikkakenttään yllä mainitun liikennepaikan sekä väkäsen ruutuun Kapearaiteinen. Verlan kuvat löytyvät ehdoilla Kuvauspaikka = Jaala + väkänen ruutuun Kapearaiteinen.

No, sitten on tietenkin 14 km kapearaiteista rataa välillä Humppila-Minkiö-Jokioinen. Vaunut.orgista löytynee useampikin kuva aiheesta.

Onkohan Vääräkosken tehtaan alueella enää kapearaidekiskokasaa parissa eri kohtaa? En ainakaan havainnut viime kesänä siellä käydessäni.

Missä Pakaalla? Jos tarkoitat sitä lyhyttä pätkää siinä entisen ratapihan paikalla niin se on jonkun pilailupätkä

Muistui mieleen että täytyy käydä tarkastamassa Virenojan tiilitehtaan raunioista onko siellä vielä Sandille hyödynnettävää.

Sitä juuri. Jos se on pakaalaisten näkemys pilanteosta, niin ei hassumpaa. "Tis is juumor", Spede olisi sanonut.
Toivotaan paikkakunnalle lisää huumorimieltä ja lisää kiskotusta. Tilaahan siinä entisen ratapihan kohdalla kyllä on.

Kysyin asiaa kerran parilta Pakaan kyläyhdistyksen ihmiseltä, ja nämä sanoivat raiteen liittyvän entisen Koskisen sahan toimintaan. Siitä kuvatekstin sahajutut. No, niin tai näin, siellä ne kiskot taitavat olla vielä tänäkin päivänä.

Pilailupätkä tai ei, kyllä se tähän kuuluu jos on kapea rata.

Eläinpuiston rata Ähtärissä on melkein purettu mutta iso kiskokasa löytyy vielä sieltä.
Kuva: http://vaunut.org/kuva/9732 (http://vaunut.org/kuva/9732)
Karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=kiskokasa ym mielenkiintoista!&y=6936092&mode=rasta&x=2510668&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=kiskokasa ym mielenkiintoista!&y=6936092&mode=rasta&x=2510668&lang=FI)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vääräkoskella Vääräkosken Pahvi Oy:n alueella oli vielä 2008 yksi kiskokasa jäljellä.
Tänä vuonna en ole käynyt siellä katsomassa mutta voi se olla siellä vielä.
Karttalinkki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=2502351&y=6935410&sc=2000&text=Kiskokasa+viel%C3%A4+2008.&action=link&cx=2502354&cy=6935413&scale=2000&tool=merkitse&styles=normal&lang=FI&mode=orto (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=2502351&y=6935410&sc=2000&text=Kiskokasa+viel%C3%A4+2008.&action=link&cx=2502354&cy=6935413&scale=2000&tool=merkitse&styles=normal&lang=FI&mode=orto)

Kiskokasan vieressä on myös VR:n vanha säiliövaunu.
Säiliövaunukuva: http://www.dm-exp.org/gallery/vaarakoski/dm-r10-aht_vaarakoski32.jpg (http://www.dm-exp.org/gallery/vaarakoski/dm-r10-aht_vaarakoski32.jpg)

Kuvia tehtaalta: http://www.dm-exp.org/gallery/vaarakoski/vaarakoski.html (http://www.dm-exp.org/gallery/vaarakoski/vaarakoski.html)

Tuli taas yksi paikka mieleen!

Tervakosken Puuhamaa.
kuva: http://vaunut.org/kuva/50743 (http://vaunut.org/kuva/50743)
kartta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Radan+pistoraide&y=6744360&mode=orto&x=2533395&lang=FI (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=Radan+pistoraide&y=6744360&mode=orto&x=2533395&lang=FI)

Kapea on, joten täyttää ehdot.

Yksi paikka tuli mieleen, kun katselin kevään kuvasatoani. Haapakosken tehtaan edustalla on n. 10 metrin verran kapearaide-elementtiä. Oli ainakin 1.5.2009, kun siellä kävin.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=kapsua&y=6928023&x=3508637&lang=FI

Ohessa sama digikuvana.

Vieläköhän Haapamäen (ent?) kyllästämön pihalla on laajahkö kapearaidesysteemi? Ennen jokseenkin kaikilla kyllästetyn puutavaran valmistajilla oli kapeaa rataa ainakin kyllästyssäiliöön ja sen ympärillä. Monet sahat ja puutavaraliikkeet jättivät rataa rimafakkiin ja höyläämön läpi vielä sen jälkeen kun piha-alueella oli siirrytty trukkikuljetukseen. Samoin tiilitehdasrakennuksissa on sisällä rataa leikkurilta kuivaamoon vielä sen jälkeen kun savenkuljetusradoista oli luovuttu. Sitten ovat veneiden siirtoon käytetyt radat (osa leveäraiteisia), kuten pitkä rata Lentuankoskella ja lyhyitä ratoja venevajoista veteen (oikein paljon Pohjois-Norjassa). Sitten on Helsingin kaupungin sähköistetty kapearaidesysteemi pitkin katuja. Sitten ovat huvipuistojen radat ja vastaavat, esim. Suomen Rautatiemuseossa, Haapamäen Veturipuistossa, Tankavaaran Kultamuseon rata, Rokuan Kuntokeskuksen rata, edelleen on tai on ollut (ei varmaa muistikuvaa koska) Tykkimäen Satujuna, Oulun Vauhtipuiston rata, Wasalandian Rio Grande, Nokkakiven puiston Cannonball, Powerland Santa Fe, Linnanmäen Rio Grande, Särkänniemin Kilpikonna- ja Possujunat, Suomen Tivolin Possujuna, Tivoli Huvimyllyn Possujuna, Tivoli Ilkka Sampon italialainen juna, Tivoli Sariolan Toukkajuna, Tivoli Seiterän Rekkarata ja Toukkajuna, Tivoli Suurosen El Paso, Tivoli Tapsan Santa Fe jne. Tällainen viestiketju tulee helpolla tolkuttoman pitkäksi, joten jos keksit miten saisit tällaisen mielenkiintoisen listan helposti luettavaan ja päivitettävään muotoon, niin se auttaisi huomaamaan mitä puuttuu. Siihen mukaan viimeisin havainto radasta.

Muisti palaa pätkittäin...  Vesilahti Rämsö "messukenttä", Lappeenranta Huvisataman Possujuna, Vesa Venhon rautatie Lammilla, Nokkakiven puiston Cannonball Express. Mahtaakohan Orraintaipaleen siirtorata vielä olla paikallaan, vaikka käyttö loppui jo ajat sitten?

Virenojalla ei ole enää kalustoa eikä kiskoja kuin tehtaan raunion lattiassa valettuna betoniin.

Honkataipaleella taitaa vieläkin olla jäljellä veturitallille menevä pätkä mutta sepäs onkin jo metrin leveää...

Ja onhan tuon Espoossa sijaitsevan/sijainneen Lahnuksen Rautatien ratakin vielä maastossa.

Tulipa tuossa mieleeni, että Paraisilla oli 50-luvun alkuun kattava rataverkosto PK:n tehdasalueella ja kaivoksen pääportin luona on vanhan veturitallin pohja, jossa on näkyvillä kaksi rinnakkaista raidetta betoniin valettuna. Kaivoksen jätealueella on jopa täydellinen vaihde, mutta osin kirjoittajan toimesta se haudattiin louhekasan alle tällä vuosikymmenellä. Kaivoksen keskellä on lähes neitseellinen kalliosaareke nimeltään Hympeln, josta bongasin 90-luvun alussa vanhan kuuppavaunun aluskehyksen akseleineen ja kiskoja, mutta sinne ei pääse kuin helikopterilla, olin viimeinen kävijä ja kokemuksieni jälkeen puratin kalliolle johtavat lahot puutikkaat pois, paluumatkan tein vanhaa paineilmaputkea pitkin silppuamalla. Vaunun ja muiden osien syöpymäaste oli Titanicin luokkaa joten lahotkoon rauhassa. Mulla on pikkuisen sellainen muistikuva, että vanhoja vaunuja ja radanpätkiä lurkkisi tehdasalueella vieläkin, mutta niitä on monesti hyödynnetty johonkin muuhun käyttöön ja alkuperäisen osan tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Paraisten Kalkkivuorella oli jonkin verran maanalaisia tiloja ja höyryveturien käyttö kaivoksessa loppui jo ennen sotia, tehtaiden välisessä liikenteessä niillä ajettiin loppuun saakka. Kaivoksessa ajettiin loppuajat dieseleillä ja yhdessä tunnelissa oli sen näköistä karvaa seinillä, että epäilen sähköveturin olleen käytössä. Kiven syöttö murskalle tapahtui 300 m pitkien tunneleiden kautta, tunnelin päässä nostokone otti vaunun mukaansa ja tyhjensi sen murskan syöttimeen enkä usko elämän olleen herkkua veturinkuljettajalle jos alla oli jokin polttoainetta käyttävä laite, ilmanvaihto umpiperissä oli luokkaa olematon.

Nykyisellään Paraisilla kulkee kiskoilla enää satama- ja siltanostureita sekä sementtitehtaan homogenisointilaitteet. Jälkimmäisistä sen verran, että sementin miehet huomasivat ensimmäisenä kesänä 150 m kiskon kasvavan pituutta, mikä aiheutti radan päässä poikittain kulkevan siirtovaunun jumiutumisen. Olin jo rakennustalvena antanut kavereille pikku vinkkejä vanhana kiskoankkurin kiinnittäjänä, mutta eihän insinööri tyhmempäänsä usko ja he valoivat kiskon molemmat päät umpibetoniin. Talvella. Seuraavana kesänä kiskot venkoilivat 30-40 cm ylösalassivuille ja sitten tultiin kysymään hattu kourassa tyhmemmältä neuvoja, pantiin lisää pölkkyä ja pandrolia K-kiinnikkeen jatkoksi ja kas vain, siellä pysyy.

Edellisestä voikin sitten heittää aasinsillan otsikkoon eli missäs onkaan se levein raideväli? Suuret nosturit kulkevat kiskoilla ja äkkiä veikkaan Pernon pukin olevan jytyin kiskokulkine kotomaassa, raideväliä en uskalla edes arvata. Paraisten homogenisointihallissa raideleveys oli jotain 25-30 m, lyhyet telit ja molemmissa päissä sekä pyörimis- että etenemisnopeutta tuli valvoa tarkasti ettei laitteisto kääntynyt vinoon, koska tuolla välillä pienikin vinous riitti pudottamaan hässäkän kiskoilta. Yksi nostojumppa riitti vakuuttamaan paikalla olleet homman tarkkuudesta. Paketti painoi jotain 120 t.

Iisalmessa lasten liikennepuistossa on "lasten mittakaavaan sovitettu rautatie" ja liikennepuistosta löytyy myös tasoristeyskin.
http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/maan-ensimm%C3%A4inen-lasten-oma-rautatie/291314
http://yle.fi/alueet/savo/2010/06/ensimmainen_tasoristeys_avautuu_iisalmen_liikennepuistossa_1730159.html

Aivan nerokasta!
Milloinkas muuten on tätä ennen viimeksi Suomessa tullut käyttöön upouusia resiinoita?

Upouusia resiinoita on viimeksi tullut Suomessa käyttöön toukokuussa 2010, jolloin Museorautatien tilaamat neljä pumppuresiinaa saapuivat Suomeen ja Minkiölle:
http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/uutisia/455-vaunuja-ja-resiinoita-museorautatielle.html

Näitä uusia resiinoita on mahdollista vuokrata kesällä arkipäivisin, jolloin radalla ei ole muuta junaliikennettä.

Lasketaanko tähän Robertin kyselyyn mukaan myös kapearaiteiset muistomerkit? Jos lasketaan, niin sitten lisäisin listaan Lohja (750 mm -raiteenpätkä muistomerkkinä), Riihimäki (RLR:n muistomerkki), Mustio (sähköveturi), Fiskars (höyryveturi), Äänekoski (höyryveturi ja vaunu), Eskola (höyryveturi ja vaunu), Haapamäki (Höyryveturipuiston 1000 mm -raide), Kotka (höyrysäiliöveturi) sekä Isosaari (moottoriveturi ja tykkivaunu)

Lisäksi kapeita raiteenpätkiä löytyy lukuisilta lakkautetuilta sahoilta, tiilitehtailta ja teollisuuslaitoksilta ympäri Suomea (kuten Honkataipale, Matku, Urjala, Putikko jne). Myös yksityishenkilöiden tonteilla on kapearaitesta rataa enemmän tai vähemmän, esim.  Vuosaari (Helsinki), Hirvijärvi (Riihimäki) ja Anttola.

Missä päin Kotkaa tuo Markon mainitsema höyrysäiliöveturi sijaitsee, ja onko siitä olemassa kenties kuvaa?

Aiheeseen: Loviisan satamassa, entisessä Rauma-Repolan (muistaakseni) hallissa on jäljellä pätkä 750 millimetrin rataa. Nykyisin hallissa säilytetään veneitä.

Jannelle: tuo höyrysäiliöveturi sijaitsee jossakin Kotkan sataman alueella. Tarkempaa sijaintia en tiedä. Vorgista löytyi tällainen kuva ko. veturista:

http://vaunut.org/kuva/58678?lat=60.48063&lon=26.9227

Espoossa, Otaniemessä, on näyttelyraiteenpätkälleen hitsattuna metrinen (ajettu Helsingissä 1970-alussa vappuna) pumppuresiina, nimeltään "resinahka".

Leppävirralla Oravikosken kylällä on muistomerkkinä LM-200 lastauskone (http://vaunut.org/kuva/50131?u=1017&d=10.07.2008&ns=1) muutaman metrin mittaisella kapearaiteisella radalla.

Vääräkosken kartonkitehtaasta oli juttua Resiinassa nro 31 (elokuu 1975) jossa nimimerkki PS (Pauli Söderholm?) kirjoitti näin: "Sen [tehtaan] rataverkko ei voisi olla tyypillisempi - tässä minusta koko jutun hohto: kun selailee vuosisadan vaihteen tekniikan lehtiä, näkee tukuttain juuri tähän tapaan laadittuja, "oikeaoppisia" ratakaavioita." Raideleveys oli 600 mm ja vetovoimana oli alussa hevoset ja kirjoittajan käydessä Fordson-traktori. Tehdas lopetti toimintansa 1998. Jutun liitteenä oli ratakaavio.

Linnanmäen kapearaiteinen vuoristorata on vielä käytössä ja täyttää nyt 60 vuotta.

Jos nyt ei kuitenkaan annettais epätäsmällistä tietoa; jos tarkoitit että se tänään täyttäis 60 vuotta. Täsmällinen syntymäpäivä jolloin Linnanmäen Vuoristorata täyttää 60 vuotta on 13. 7.

No jos nyt jotai huuhaa-ratoja, kuten leikkipuisto esimerkissä, niin Luumäen Urontieltä puretulle tasoristeykselle vievällä Liholantiellä on kapsu. Olisko ollut jokun betonimylly tai muu vastaava asetettu kiskoille, oli tehty tasoylitys soratien kanssa.

"Muu vaara" merkillä lisäkilvin "kiskot" huomioitu tien käyttäjiä. Rohkea veto tekijältä, kun eihän se kauhean raskas työntää ole. Taisi olla vielä jokun hirsirakenteinen punainen nelikulmainen viljasiilo samalla tontilla. Ja kirkonkylältä päin lisäkilpenä teollisuusalue.

Katsokaapas hieman tarkemmin. Olen kyllä kuvaa lisätessäni asettanut siihen koordinaatit, joiden perusteella sijainnin voi katsoa esimerkiksi Kansalaisen karttapaikasta.

Kyseinen veturi sijaitsee siis Kotkamills Oy:n (ent. Enso-Gutzeit / Stora Enso Kotkan tehtaat) tontilla. Tarkka sijaintipaikka on keskuskonekorjaamon ym vieressä oleva pysäköintialue. Tehtaan hakeasemalle menevä raide kulkee tuosta vierestä. Kansalaisen karttapaikan karttakuvassa kiskot näyttävät loppuvan todellista aikaisemmin. Toisaalta lastausaseman raidetta ei ainakaan enää ole ja taitaa yhteys impregnointitehtaan raiteellekin olla jo katkaistu.

En tiedä, onko enää jäljellä, mutta 80-luvun vaiheilla Mustamaan linnakkeella Virolahdella oli otsikon mukaisesti kiskot. 40-luvun ratapölkyt olivat kadonneet aikoja sitten, mutta kiskot keikkuivat maan ja taivaan välillä saaren kaakkoiskulmalla. Ennen tutkan keksimistä linnakkeilla oli valonheittimet ja niiden toimiessa vihollinen suuntasi tulituksensa kohti heitintä, joten kalliin optiikan suojelemiseksi piti keksiä kikka jos toinenkin. Mustamaalla valonheitin saatiin kallion sisään ja koko hökötys raiteineen on varmaan tänäkin päivänä pystyssä, koska saareen ei päästetä vandaaleja.

Samantyyppisiä valaisuraiteita olen löytänyt myös Kilpisaaresta, mutta heittimen suojana on ollut vain kivimuuri ja kiskot on siirretty aikoja sitten venetelakoihin.

Venäläisten linnoittamissa saarissa on lähestulkoon aina ollut rautatie, mutta nuoremmissa kohteissa on ollut raiteita vain linnoitustyön ajan tai mahdolliselle miinavarastolle, onhan jokaisen miinanlaskijan kannella kapeat raiteet ja ainakin Kukio sekä Ruissaari ovat pidätelleet sisällään räjähdysaineita hiukan enemmän kuin hyvinvoivan saaren olettaisi pitävän. Kiskoja ei kummassakaan ole, mutta vanhoja penkereitä seuraamalla voi saada kuvan saarissa tehdyistä ponnisteluista.

Tyylilleni uskollisena heitänkin aasinsillan siihen, että kuinka paljon Suomessa on kelluvia raiteita? Kuinka paljon niistä on kapeita? Kuinka paljon niistä on leveäraiteisia, eli 60-tuumaisia? Entä vielä leveämpiä? Maantielauttojen ja lossien sivukiskoja ei lasketa.

Vieläköhän Iin Röytässä (saari) on sellainen pitkä laiturirautatie. Ei siitä hirveän kauaa ole kun sanottiin olevan vielä toiminnassa ja kuva on esim v. 2006 julkaistussa kirjassa Boris Ersson: Äventyr med Måsen (kertoo purjevenematkasta Pohjanlahden ympäri). Voisiko joku kuvata radan liikkuvan kaluston, jos rata vielä toimii? Kansalaispaikan ilmakuva antaa vähän epävarman tuloksen, mutta kartassa on mielenkiintoinen kuvio: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=416695&n=7239806&scale=4000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi

Iin Röytän radasta en tiedä sen enempää, mutta kolme kuvaa löytyi verkosta, http://www.panoramio.com/photo/46568674 ja seuraavasta vielä yksi https://picasaweb.google.com/lh/photo/RBSWsj_nGWzzddh2eVYFOA

Laitetaampas pari kuvaa oman työpaikan "raideliikenteestä".
Muutaman nosto-oven kautta kulkee ulos raiteet joita pitkin voi kuskata vaunuissa sisään tai ulos teräspalkkeja tai sitten valmiita teräsrakenteita joko maalaamoon tai hiekkapuhaltamoon. Vaunut liikkuvat joko pelkällä lihasvoimalla tai sitten trukilla voi pukata hieman vauhtia.

Kiitos kuvista! Mikä on raideleveys ja radan sijainti?

Ratojen sijaintivihjeenä voi mainita että lähes kiven heiton päässä olevassa naapurikunnassa on ollut eräs edelläkävijä  sähkörautatien käyttäjänä Suomessa. Käyn mittaamassa huomenna raideleveyden.

EDIT:
Kävin mittaamassa raideleveyden ja se oli noin 1420mm mitattuna U:N muotoisen kiskon sisemmästä pystypinnasta toisen kiskon sisempään pystypintaan.

Kuuluu laskea ulommasta pystypinnasta, eli ikään kuin "kulkupinnan sisäreunasta".

Voisi siis ehkä olla 1435 mm, eli ei kapea raide laisinkaan! :)

Taannoin oli juttua Kalevassa ii röytästä että laituri on huonokuntoinen ja laitettu käyttökieltoon
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/roytan-laituri-kayttokieltoon/601613/

No jopas, tuttu "rautatie" entiseltä työpaikalta. Vaunu ja sitä myöden raideleveys periytyy vanhalta verstaalta. Siellä varmastikkin vastaavat kiskot on vielä lattiassa. Taidan olla jopa "rautatien" "suunnittelija" (eli siis mittasin raideleveyden vanhalla hallilla ja piirsin muutaman viivan pohjakuvaan), koska minun tekemän layout kuvan mukaan ne kiskot lattiaan muistaakseni laitettiin.

Löytyypi tuollaisia omaltakin työpaikalta, mutta ei taida kapeana. Esim. harjateräksen siirtelyyn on leveäraiteinen "rautatie", noin 5-6 metrin raidevälillä, yhdellä sähkömoottorivaunulla varustettuna.