Robert Sand
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 272
|
« : Heinäkuu 24, 2009, 15:23:44 » |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 24, 2009, 18:52:55 kirjoittanut Robert Sand »
|
tallennettu
|
|
|
|
Lasse Härkönen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 80
|
« Vastaus #1 : Heinäkuu 24, 2009, 16:57:51 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 359
|
« Vastaus #2 : Heinäkuu 24, 2009, 19:22:47 » |
|
Maastossa, tehdasmiljöössä ja junan alla pikku pätkiä kapearaiteista: Pakaa Karkkila (HKR) Forssa (JR) Aitoneva Verla En viitsi puffata omia kuviani, mutta niitä löytyy, kun laittaa liikennepaikkakenttään yllä mainitun liikennepaikan sekä väkäsen ruutuun Kapearaiteinen. Verlan kuvat löytyvät ehdoilla Kuvauspaikka = Jaala + väkänen ruutuun Kapearaiteinen. No, sitten on tietenkin 14 km kapearaiteista rataa välillä Humppila-Minkiö-Jokioinen. Vaunut.orgista löytynee useampikin kuva aiheesta. Onkohan Vääräkosken tehtaan alueella enää kapearaidekiskokasaa parissa eri kohtaa? En ainakaan havainnut viime kesänä siellä käydessäni.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Tuominen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 172
|
« Vastaus #3 : Heinäkuu 24, 2009, 21:57:25 » |
|
Missä Pakaalla? Jos tarkoitat sitä lyhyttä pätkää siinä entisen ratapihan paikalla niin se on jonkun pilailupätkä
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Tuominen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 172
|
« Vastaus #4 : Heinäkuu 24, 2009, 22:00:59 » |
|
Muistui mieleen että täytyy käydä tarkastamassa Virenojan tiilitehtaan raunioista onko siellä vielä Sandille hyödynnettävää.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 359
|
« Vastaus #5 : Heinäkuu 25, 2009, 12:49:43 » |
|
Missä Pakaalla? Jos tarkoitat sitä lyhyttä pätkää siinä entisen ratapihan paikalla niin se on jonkun pilailupätkä
Sitä juuri. Jos se on pakaalaisten näkemys pilanteosta, niin ei hassumpaa. "Tis is juumor", Spede olisi sanonut. Toivotaan paikkakunnalle lisää huumorimieltä ja lisää kiskotusta. Tilaahan siinä entisen ratapihan kohdalla kyllä on. Kysyin asiaa kerran parilta Pakaan kyläyhdistyksen ihmiseltä, ja nämä sanoivat raiteen liittyvän entisen Koskisen sahan toimintaan. Siitä kuvatekstin sahajutut. No, niin tai näin, siellä ne kiskot taitavat olla vielä tänäkin päivänä.
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 25, 2009, 13:37:48 kirjoittanut Jukka Voudinmäki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 272
|
« Vastaus #6 : Heinäkuu 25, 2009, 16:07:17 » |
|
Pilailupätkä tai ei, kyllä se tähän kuuluu jos on kapea rata.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 272
|
« Vastaus #7 : Heinäkuu 25, 2009, 16:48:09 » |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 25, 2009, 19:09:16 kirjoittanut Robert Sand »
|
tallennettu
|
|
|
|
Robert Sand
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 272
|
« Vastaus #8 : Heinäkuu 25, 2009, 19:08:39 » |
|
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 359
|
« Vastaus #9 : Heinäkuu 25, 2009, 20:34:06 » |
|
Pilailupätkä tai ei, kyllä se tähän kuuluu jos on kapea rata.
Kapea on, joten täyttää ehdot. Yksi paikka tuli mieleen, kun katselin kevään kuvasatoani. Haapakosken tehtaan edustalla on n. 10 metrin verran kapearaide-elementtiä. Oli ainakin 1.5.2009, kun siellä kävin. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=kapsua&y=6928023&x=3508637&lang=FIOhessa sama digikuvana.
|
2316.JPG (318.19 kilotavua, 979x734 - tarkasteltu 1208 kertaa.)
|
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 30, 2010, 08:59:58 kirjoittanut Jukka Voudinmäki »
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #10 : Heinäkuu 26, 2009, 11:46:34 » |
|
Vieläköhän Haapamäen (ent?) kyllästämön pihalla on laajahkö kapearaidesysteemi? Ennen jokseenkin kaikilla kyllästetyn puutavaran valmistajilla oli kapeaa rataa ainakin kyllästyssäiliöön ja sen ympärillä. Monet sahat ja puutavaraliikkeet jättivät rataa rimafakkiin ja höyläämön läpi vielä sen jälkeen kun piha-alueella oli siirrytty trukkikuljetukseen. Samoin tiilitehdasrakennuksissa on sisällä rataa leikkurilta kuivaamoon vielä sen jälkeen kun savenkuljetusradoista oli luovuttu. Sitten ovat veneiden siirtoon käytetyt radat (osa leveäraiteisia), kuten pitkä rata Lentuankoskella ja lyhyitä ratoja venevajoista veteen (oikein paljon Pohjois-Norjassa). Sitten on Helsingin kaupungin sähköistetty kapearaidesysteemi pitkin katuja. Sitten ovat huvipuistojen radat ja vastaavat, esim. Suomen Rautatiemuseossa, Haapamäen Veturipuistossa, Tankavaaran Kultamuseon rata, Rokuan Kuntokeskuksen rata, edelleen on tai on ollut (ei varmaa muistikuvaa koska) Tykkimäen Satujuna, Oulun Vauhtipuiston rata, Wasalandian Rio Grande, Nokkakiven puiston Cannonball, Powerland Santa Fe, Linnanmäen Rio Grande, Särkänniemin Kilpikonna- ja Possujunat, Suomen Tivolin Possujuna, Tivoli Huvimyllyn Possujuna, Tivoli Ilkka Sampon italialainen juna, Tivoli Sariolan Toukkajuna, Tivoli Seiterän Rekkarata ja Toukkajuna, Tivoli Suurosen El Paso, Tivoli Tapsan Santa Fe jne. Tällainen viestiketju tulee helpolla tolkuttoman pitkäksi, joten jos keksit miten saisit tällaisen mielenkiintoisen listan helposti luettavaan ja päivitettävään muotoon, niin se auttaisi huomaamaan mitä puuttuu. Siihen mukaan viimeisin havainto radasta.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Paikalla
Viestejä: 2552
|
« Vastaus #11 : Heinäkuu 26, 2009, 12:15:17 » |
|
Muisti palaa pätkittäin... Vesilahti Rämsö "messukenttä", Lappeenranta Huvisataman Possujuna, Vesa Venhon rautatie Lammilla, Nokkakiven puiston Cannonball Express. Mahtaakohan Orraintaipaleen siirtorata vielä olla paikallaan, vaikka käyttö loppui jo ajat sitten?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jaakko Tuominen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 172
|
« Vastaus #12 : Heinäkuu 29, 2009, 00:18:24 » |
|
Virenojalla ei ole enää kalustoa eikä kiskoja kuin tehtaan raunion lattiassa valettuna betoniin.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
« Vastaus #13 : Kesäkuu 05, 2010, 00:18:08 » |
|
Honkataipaleella taitaa vieläkin olla jäljellä veturitallille menevä pätkä mutta sepäs onkin jo metrin leveää...
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Janne Peltola
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 13
|
« Vastaus #14 : Kesäkuu 05, 2010, 01:36:40 » |
|
Ja onhan tuon Espoossa sijaitsevan/sijainneen Lahnuksen Rautatien ratakin vielä maastossa.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Jukka Viitala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 283
|
« Vastaus #15 : Kesäkuu 05, 2010, 02:45:27 » |
|
Tulipa tuossa mieleeni, että Paraisilla oli 50-luvun alkuun kattava rataverkosto PK:n tehdasalueella ja kaivoksen pääportin luona on vanhan veturitallin pohja, jossa on näkyvillä kaksi rinnakkaista raidetta betoniin valettuna. Kaivoksen jätealueella on jopa täydellinen vaihde, mutta osin kirjoittajan toimesta se haudattiin louhekasan alle tällä vuosikymmenellä. Kaivoksen keskellä on lähes neitseellinen kalliosaareke nimeltään Hympeln, josta bongasin 90-luvun alussa vanhan kuuppavaunun aluskehyksen akseleineen ja kiskoja, mutta sinne ei pääse kuin helikopterilla, olin viimeinen kävijä ja kokemuksieni jälkeen puratin kalliolle johtavat lahot puutikkaat pois, paluumatkan tein vanhaa paineilmaputkea pitkin silppuamalla. Vaunun ja muiden osien syöpymäaste oli Titanicin luokkaa joten lahotkoon rauhassa. Mulla on pikkuisen sellainen muistikuva, että vanhoja vaunuja ja radanpätkiä lurkkisi tehdasalueella vieläkin, mutta niitä on monesti hyödynnetty johonkin muuhun käyttöön ja alkuperäisen osan tunnistaminen voi olla vaikeaa.
Paraisten Kalkkivuorella oli jonkin verran maanalaisia tiloja ja höyryveturien käyttö kaivoksessa loppui jo ennen sotia, tehtaiden välisessä liikenteessä niillä ajettiin loppuun saakka. Kaivoksessa ajettiin loppuajat dieseleillä ja yhdessä tunnelissa oli sen näköistä karvaa seinillä, että epäilen sähköveturin olleen käytössä. Kiven syöttö murskalle tapahtui 300 m pitkien tunneleiden kautta, tunnelin päässä nostokone otti vaunun mukaansa ja tyhjensi sen murskan syöttimeen enkä usko elämän olleen herkkua veturinkuljettajalle jos alla oli jokin polttoainetta käyttävä laite, ilmanvaihto umpiperissä oli luokkaa olematon.
Nykyisellään Paraisilla kulkee kiskoilla enää satama- ja siltanostureita sekä sementtitehtaan homogenisointilaitteet. Jälkimmäisistä sen verran, että sementin miehet huomasivat ensimmäisenä kesänä 150 m kiskon kasvavan pituutta, mikä aiheutti radan päässä poikittain kulkevan siirtovaunun jumiutumisen. Olin jo rakennustalvena antanut kavereille pikku vinkkejä vanhana kiskoankkurin kiinnittäjänä, mutta eihän insinööri tyhmempäänsä usko ja he valoivat kiskon molemmat päät umpibetoniin. Talvella. Seuraavana kesänä kiskot venkoilivat 30-40 cm ylösalassivuille ja sitten tultiin kysymään hattu kourassa tyhmemmältä neuvoja, pantiin lisää pölkkyä ja pandrolia K-kiinnikkeen jatkoksi ja kas vain, siellä pysyy.
Edellisestä voikin sitten heittää aasinsillan otsikkoon eli missäs onkaan se levein raideväli? Suuret nosturit kulkevat kiskoilla ja äkkiä veikkaan Pernon pukin olevan jytyin kiskokulkine kotomaassa, raideväliä en uskalla edes arvata. Paraisten homogenisointihallissa raideleveys oli jotain 25-30 m, lyhyet telit ja molemmissa päissä sekä pyörimis- että etenemisnopeutta tuli valvoa tarkasti ettei laitteisto kääntynyt vinoon, koska tuolla välillä pienikin vinous riitti pudottamaan hässäkän kiskoilta. Yksi nostojumppa riitti vakuuttamaan paikalla olleet homman tarkkuudesta. Paketti painoi jotain 120 t.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Olli Leinonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 81
|
« Vastaus #16 : Kesäkuu 27, 2010, 21:42:45 » |
|
|
|
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 26, 2010, 20:18:01 kirjoittanut Olli Leinonen »
|
tallennettu
|
|
|
|
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 3078
|
« Vastaus #17 : Kesäkuu 27, 2010, 22:42:49 » |
|
Aivan nerokasta! Milloinkas muuten on tätä ennen viimeksi Suomessa tullut käyttöön upouusia resiinoita?
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Marko Laine
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 271
|
« Vastaus #18 : Kesäkuu 29, 2010, 07:35:34 » |
|
Upouusia resiinoita on viimeksi tullut Suomessa käyttöön toukokuussa 2010, jolloin Museorautatien tilaamat neljä pumppuresiinaa saapuivat Suomeen ja Minkiölle: http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/uutisia/455-vaunuja-ja-resiinoita-museorautatielle.htmlNäitä uusia resiinoita on mahdollista vuokrata kesällä arkipäivisin, jolloin radalla ei ole muuta junaliikennettä.
|
|
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 29, 2010, 07:55:28 kirjoittanut Marko Laine »
|
tallennettu
|
|
|
|
Marko Laine
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 271
|
« Vastaus #19 : Kesäkuu 29, 2010, 07:52:17 » |
|
Lasketaanko tähän Robertin kyselyyn mukaan myös kapearaiteiset muistomerkit? Jos lasketaan, niin sitten lisäisin listaan Lohja (750 mm -raiteenpätkä muistomerkkinä), Riihimäki (RLR:n muistomerkki), Mustio (sähköveturi), Fiskars (höyryveturi), Äänekoski (höyryveturi ja vaunu), Eskola (höyryveturi ja vaunu), Haapamäki (Höyryveturipuiston 1000 mm -raide), Kotka (höyrysäiliöveturi) sekä Isosaari (moottoriveturi ja tykkivaunu)
Lisäksi kapeita raiteenpätkiä löytyy lukuisilta lakkautetuilta sahoilta, tiilitehtailta ja teollisuuslaitoksilta ympäri Suomea (kuten Honkataipale, Matku, Urjala, Putikko jne). Myös yksityishenkilöiden tonteilla on kapearaitesta rataa enemmän tai vähemmän, esim. Vuosaari (Helsinki), Hirvijärvi (Riihimäki) ja Anttola.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Janne Ridanpää
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 94
|
« Vastaus #20 : Kesäkuu 30, 2010, 14:18:24 » |
|
Missä päin Kotkaa tuo Markon mainitsema höyrysäiliöveturi sijaitsee, ja onko siitä olemassa kenties kuvaa?
Aiheeseen: Loviisan satamassa, entisessä Rauma-Repolan (muistaakseni) hallissa on jäljellä pätkä 750 millimetrin rataa. Nykyisin hallissa säilytetään veneitä.
|
|
|
tallennettu
|
Nosturi on nostotoiminnan keskus.
|
|
|
|
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 816
|
« Vastaus #22 : Heinäkuu 25, 2010, 22:01:13 » |
|
...kapearaiteiset muistomerkit..
Espoossa, Otaniemessä, on näyttelyraiteenpätkälleen hitsattuna metrinen (ajettu Helsingissä 1970-alussa vappuna) pumppuresiina, nimeltään "resinahka".
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
Olli Leinonen
Käyttäjä
Poissa
Viestejä: 81
|
« Vastaus #23 : Heinäkuu 26, 2010, 20:27:48 » |
|
Leppävirralla Oravikosken kylällä on muistomerkkinä LM-200 lastauskone muutaman metrin mittaisella kapearaiteisella radalla.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|
|