Resiina-keskustelu

Käväisin juuri Helsingissä, matkustin Edossa istuen. Mielestäni Edo ei ollut erityisen matkustusmukava. Tärinää, heilumista, resonanssinoloista jurinaa, varsinkin kaarteissa. Matalat, lyhyet istuimet, kyynärtuet liian alhaalla ei käyttöä, paitsi selkä kierossa istuen. Istuinmukavuus samaa luokkaa, kuin turistiluokan lentokoneessa*. Ei voi verratakaan sinisten, tai porkkanan istuimiin. Ratakaan ei taida olla parhaassa kunnossa. Näkyi kyllä routaeristelevypinkkoja penkoilla, jospa se siitä. *Myös muissa 2k-vaunuissa. Kyllähän sitä istuu, vaikka kepin nokassa.....mutta ei hymyilytä.

Samoja ongelmia on muissakin kaksikerrosvaunuissa. Painetiiviys on ainut asia joka on kyllä yleensä 2-kerrosvaunuissa kunnossa vs. 1-krs vaunut. Ilmajouset on kaikissa IC-vaunuissa, mutta korkeampi painopiste 2-kerrosvaunuissa vaikuttaa kulkupuoleen negatiivisesti. Liekkö suunnittelu jäänyt myös 2-kerrosvaunujen kulkuominaisuuksien viimeistelyn osalta puolitiehen...

2-kerrosvaunujen penkit eivät yksinkertaisesti ole tehty matkustajia miellyttämään, vaan penkkien matalia elinkaarien korjaus/korvaus- ja siivouskustannuksia sekä paloturvallisuusmääräyksiä yms. ajatellen.

2-kerrosvaunujen kulkupuolesta tulee mieleen lähinnä joku Audi, jonka alusta on niin pintakova että kaikki pienetkin tien tärähdykset tuntuvat koko autossa. Ja jossa penkit on kovia kangaspenkkejä...

Vaunujen suunnittelussa pitäsi lähteä siitä liikkeelle, että ne käyttäytyisivät yhtä hyvin kuin Ex-sarjalaiset 1-kerros IC-vaunut. Niissä on parasta matkustaa jos painetiiviyden puutteellisuutta ei lasketa.

1-kerros IC-vaunujen kulkuominaisuuksia voi sitten verrata E- tai S-sarjan Mersuun, jossa on kunnolliset nahkapenkit. ;)

Täysin Win-win-tilanne olisi se, että Ex/Expt-vaunuja saneerattaisiin painetiiviiksi ja niillä liikennöitäisiin joitakin IC-junia. Eihän kaikkia tiloja näistä vaunuista löydy, mutta kai niitäkin voisi lisätä... :)

Seuraavan sukupolven vaunuja suunnitellessa voisi palata 1-kerrosvaunuihin joissa on kunnolliset mukavat penkit, ainakin osittain..

Ja Edm-makuuvaunujen yläkerrassa tuntuu heiluminen paljon enemmän kuin CEmt:ssä ja Edm:n alakerrassa. Lisäksi niiden ongelmana on ahtaus ja sen wc-pöntön voimakas vetämisääni. Kannattaa kuitenkin valita Edm:ssä yläkerran hytti, koska siinä on se WC ja suihku (joka on ahdas, mutta tyhjää parempi). Ja lisäksi näkymät ovat paremmat, eikä käytävällä ole häiritsevää läpikulkuliikennettä, kuten alakerrassa.

Ja joo, kyllä se Ex/Expt on paras vaunu IC-junissa, jos ei mene kovin kuumalla helteellä tai tunneliradalla.

Olenkohan jotenkin outolintu, mutta itse pidän nyky IC- kakskerrosvaunuista normikäytössä. En kaipaa mitään löhösohvaa, vaan tukevan jakkaran. Ja mitä tulee kulkuominaisuuksiin, matkustan aina yläkerrassa ja mitään haittaavaa heiluntaa en ole havainnut.
Sen sijaan kiskokameli Sm3 on epämiellyttävä. Se jos mikä huojuu ja vatkaa, lisäksi melutaso muistuttaa jotain vanhaa turistilentokonetta.

Jos jotain pitäisi parantaa, se on nykyvaunujen pöytä. Se on hanurista, pitempijalkaiselle tulee läppärin kanssa ahdasta, mukipaikka pitäisi myös olla esimerkiksi uloke pöydän reunassa, tai ikkunakarmilla. Lisäksi uudempi pöytäversio tulee liian lähelle, pienempi läppäri menee pöydän takareunan yli ja painopiste kippaa sen.

Olen ollut vuosikymmenet näkemässä kaluston käyttöönottoa ja todennut, että nimenomaan Edo-vaunut edustavat suomalaisen rautatiekalustosuunnittelun kärkeä. En ole tavannut ohjausvaunuissa minkäänlaisia ongelmia käytettävyydessä, mitä nyt muutamia lastentauteja kaikessa kalustossa toisinaan käyttöönottovaiheessa yleisesti tapahtuu.

Mikäli jotain ongelmia on ollut, ne ovat olleet valitettavia yksittäistapauksia.

Lipunmyyntijärjestelmässä on ollut yksittäinen ohjelmointivirhe.

"Olemme laskuttaneet VR:ltä perutuista tai myöhästyneistä junista huhti-kesäkuussa yhteensä 223 713,41 euroa." Lähde: HSL

Sen voin luvata, että Pendolinot kestävät pakkasella.

Pahoittelemme tapahtuneesta aiheutunutta haittaa.

Kuljinkin rantaradalla. Se kertoo jotain. Hyvää Edossa oli painetiiveys. Muissa 2k-vaunuissa sai valsalvata, kuten lentsikassa. Ei mukavaa. Onhan toki Edo hyvin suunniteltu, ainakin tekniikaltaan, rakenteeltaan. Silti tulee mieleen telien ominaisuudet, istuimet, tuon Edon surkea kuulutus, jne. Katselin vaunun ikkunasta vierekkäisen raiteen kulkupintoja, kulumajälkiä, melkoista "kiharaa" näytti olevan. Kuin 60-70-luvun Ri-Hl- väli, joka tosissaan tärisytti. Ja hiottiinkin NL:lla liukuhiomakivimenetelmällä, sillä sai sileätä ja hiljaista pintaa.
Tulee mieleen myös esim. rantaradan kunto verrattuna "VR":n käytettävissä olevaan rahamäärään. Jossain ehkä pihistellään, määritellään jokin riittävä taso, eikä laiteta "parasta pöytään". Tai odotellaan parempia aikoja, uutta oikorataa.

Mikä muuten on se viiltävä juriseva ääni, joka kuuluu joissakin junissa joillakin rataosuuksilla? Välillä sellaista jatkuvaa ja tasaista ulvovaa pauhua ja joskus muutaman sekunnin mittaisia huutavia kuíljaisuja. Onko se viheltimen soittamista ylikäytäviin ja tasoristeyksiin tullessa, epätasaisuus pyörässä, ajoviiman aiheuttamaa melua, veturin ajomoottoreiden huutoa, radasta johtuvaa melua vai jotakin muuta?

Pyöränlaipan kirskuminen kaarteessa ja pyörän luisto? Veturin hetkittäinen ympärilyönti?

Tämäkö ääni ? .... kohdalla 4:47:

http://www.youtube.com/watch?v=rIw89SK_A9g&index=85&list=UU9SEMgIYsShjyaqbAOTDylg

Joo, juuri tuollainen kummallinen ja metallinen örinä.

Rautateiden äänimaailma on tosiaan varsin monipuolinen. Tonin kysymykseen lienee helpoin pureutua tällaisen klipin avulla. Se sisältää yllämainitun veturin vihellyksen vaunusta kuultuna ja lisäksi paljon muuta. Kuuluuko tässä jossain kohtaa sellaista mitä kysymyksessä tarkoitetaan? Itse asiassa mitäs kaikkea tässä tapahtuukaan? http://efiab.sr2.fi/Rantaratamuistoja.mp3

Tuon videon kohdassa 6:28 kuuluu myös erittäin selvästi.

Äänitteen lopussa selvästikin painetaan vaunuroikkaa Dr13:lla. :)

Omien havaintojeni mukaan Edo kulkee tasaisemmin kaarteessa, mutta alkaa hieman heilua suoralla osuudella. Tämä siis Edo edellä ajettaessa. Luultavasti ilmiö johtuu siitä, että kaarteessa pyörien laipat painautuvat ulkokaarteen puoleista kiskoa vasten, mutta suoralla Edo hakee kulku-uraa ja "mutkittelee" kiskojen välissä laippojen ottaessa kiinni vuorotellen eri kiskoihin. Ilmiö tuntunee jonkin verran myös junan muissa vaunuissa työntösuunnassa.

Tuostako ilmiöstä se erikoinen ääni tulee?

Ei se ääni Edoon liity, mutta saattaa toki kuulua pyöränlaippojen ottaessa kiinni kiskoon.

Normaalitilanteessahan pyörän kulkupinnan kaltevuuden pitäisi sopia hyvin yhteen kiskon kallistuksen kanssa ja laippojen ei ymmärtääkseni edes pitäisi koskettaa kiskoja. Pyörän ja kiskon välinen kosketusalue tekee junan kulkiessa siniaaltoliikettä. Jos raideleveys on liian kapea, häiriintyy tämä siniaaltoliike ja laipat osuvat kiskoihin tarpeettomasti. Mitä suurempi on junan nopeus, sen vähemmän raideleveyden kapenemaa sallitaan. Vaihteissa ja jyrkissä kaarteissa laipat toki kirskahtelevat.

Sama ääni kuuluu myös näissä videossa.

https://www.youtube.com/watch?v=VwxNFwMoYmw&list=UUIpqCSnPWlyNf2-OcZ-8cUQ
https://www.youtube.com/watch?v=6NcQHmlStLI&list=UUIpqCSnPWlyNf2-OcZ-8cUQ

Ääni tuntuu ilmenevän korvakuulolla vasta kun nopeus on yli 60 km/h. Ei kuulosta ajomoottoreilta. Tuntuu olevan junasta riippumaton tuon ilmiön esiintyminen.

Olisikohan se pientä pyörien ympärilyöntiä sitten? Se kuuluu vain kiihdyttäessä, mutta ei hidastaessa.

Noinhan se toki varmasti menee. Laipan osumisen kiskoon kuulisi kyllä äänestä. Taannoin "Sibeliuksen" pyörät ujelsivat selvästi venäläisellä 1520 mm:n radalla.

Sibeliuksen aikaan Venäjällä sallittiin vielä suurempi raideleveyden kapenema kuin Suomessa. Sittemmin tästä asiasta lienee tullut lisäkokemuksia ensin Sapsan-liikenteestä ja sitten myös Allegro-liikenteestä. Muistan kuulleeni, että ainakin Sapsanien pyörissä ilmeni aluksi epätavallista kulumista ja syyksi olisi todettu juuri suurempi sallittu raideleveyden kapenema. Mistähän tämän mielikuvan tueksi löytyisi joku artikkeli?

Stämmer inte alls, säger VR

Ari Vanhanen, direktör för fjärrtågstrafiken på VR, håller inte alls med VRLeaks. Tvärtom har tågen på kustbanan hållit tidtabellen rätt bra; bättre än på många andra avsnitt.
- Det har funnits små tekniska problem med de nya vagnarna, men överlag är VR mycket nöjd med investeringen.

Lähde: http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/23/vrleaks-nya-ic2-tag-orsaken-till-forseningar-pa-kustbanan

Löytyykö samaa juttua suomeksi?

En ossoo sannoo, löytyykö just tuota juttua suomeksi, men här kan du läsa litet mera på finska:
http://yle.fi/uutiset/vrleaks_kyseenalaistaa_perustelut_y-junien_asemalakkautuksiin/7047764

Och också här, även på finska:
http://yle.fi/uutiset/lahijunaliikenteen_lakkautusuhka_vaistyi_toistaiseksi/7068783

Kannattaa muistaa se, että VR tekee fyrkkansa kolmella plus yhdellä kivijalalla ja ne ovat:
1) HSL:n ostoliikenne
2) LVM:n ostoliikenne
3) Venäjän-yhdysliikenne
--
4) Sijoitusliiketoiminta

Millään muilla kuin yllä mainituilla ei ole mitään tekemistä VR:n tuloslaskelman viimeisen rivin kanssa. Miten Edo:t liittyvät tähän? Monellakin tavalla.

Ettei tarina menisi sivuraiteille, tuosta ulinailmiöstä vielä muutama havainto: Kyseessä ei voi olla veturin ympärilyönti, jos äänihavainto on tehty junan perältä. Sitä paitsi ympärilyönti on paljon kimeämpi vinkuna. Jounin kertoma värähtelyilmiö saattaa olla hyvinkin yksi äänen aiheuttajista. Tietyissä paikoissa joissa ajetaan vaikkapa vaihteesta tai nopeusrajoituksesta johtuen aina samaa vauhtia, pyörien resonoinnin amplitudi erilaisine kerrannaisineen saattaa kuluttaa kiskoon pientä rosoa, joka aiheuttaa korvin kuultavissa olevaa ujellusta. Tämä on vain yksi teoria, mutta jollain lailla järkeenkäypä. Yksi varma ujelluksen aiheuttaja on Speno-kiskonhiontajuna, jonka työskentelyn jälkeen kiskot ujeltavat pitkään junan ajaessa hiotulla kiskolla. Kiskon kuluessa ääni vaimenee pikkuhiljaa, mutta vaimeneminen ei tapahtu joka paikassa samaan aikaan, riippuen rataprofiilista ja kaarteista. Jossain kohtaa kiskot voivat olla jo hyvinkin hiljaisia, mutta toisissa kohtaa oikealla lailla kulunut vaunun pyörä saattaa vielä löytää kiskon kulkupinnan reunasta spenon jälkiä. Kiskopainokin vaikuttaa. Rantaradalla on vielä paljon 54 kilon kiskoa, pääradalla 60-kiloista. Pohjoisempana, Oulu-Kemi -välillä on taas 54 kiloista, ja siellä äänimaailmaa hallitsee varsin selvästi kuuluva Kaipiaisten kiskohitsaamon ikivanhan leimuhitsaussauman kolke.

Olen huomannut, että uutena kisko ei ujella. Silloin kun oikorata avattiin 2006, ei kiskoista kuulunut mitään, mutta nykyään oikoradallakin kiskot ujeltaa.

Pohjanmaan radalla on myös hiljaista. Oulun ja Seinäjoen välillä ei ainakaan kuulu ujeltavaa ääntä monessa kohtaa eikä myöskään Oulun ja Rovaniemen välillä. Kemijärven radalla kuuluu muutaman sekunnin mittaisia vinkaisuja Rovaniemen ja Misin välillä, mutta siitä eteenpäin vain kohinaa ja palakiskon kolketta. Kolarin radasta ei tietoa.

Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, mistä äänestä puhutaan, niin kyseessä on tässä videossa https://www.youtube.com/watch?v=VwxNFwMoYmw heti alussa kuuluva ujellus, jonka taajuus muuttuu nopeuden mukaan. Kuuluu myös vauhdin hidastuessa.

Itse olen sellaisessa käsityksessä, että ääni johtuu hiotuista kiskoista, kuten Niila tuossa aiemmin totesikin. Taajuus ja äänen aaltomuoto vaihtuu joskus suoralla radalla kesken kaiken, usein vaihteiden tai muiden vastaavien paikkojen kohdilla. Yleensä ääntä kuulee eteläisellä pääradalla (sitä ilmeisesti hiotaan useimmin koska liikenne on vilkasta). Palakiskoradat Haapamäen ympäristössä eivät juurikaan ulise. Mielenkiintoinen teoria on myös "rautateiden nimismiehenkihara".

Osittain tuo ääni tuntuu olevan myös ajomoottoreiden ulinaa, kun kyseessä on moottorijuna. Sekoittuu taajuusmuuttajien/ajomoottoreiden äänen kanssa ja kuulostaa aika jännältä.

Siis ajomoottorien ääntä junan viimeisen vaunun välikössä?

Tuo linkattu video on Sm5:stä.

Eikös ne karhennetut kiskot ujella? Minusta ainakin oli Siilinjärvi-Joensuu-välillä 2010 museojunan ovesta kuunneltuna ulina jota ei oltu ennen kuultu. Kun pysähdyttiin Ylämyllyllä niin ehti nähdä karheaksi hiotun kiskon ja pääteltiin kaverin kanssa että siitä se ääni tulee.