Resiina-keskustelu

Aamulehden uutisen mukaan Suomen Liikenneliitto (SuLi ry) tahtoo helpottaa polkupyörän kuljettamista junassa.

http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/vraa-vaaditaan-helpottamaan-pyoran-kuljetusta/152606

Itse ajattelen asiaa VR:n yhteiskuntavastuun ja yrityksen imagon kannalta. Yhtiö on siirtynyt vihreämpään sähköön. Samaan linjaan sopisi yrityksen liikuntamyönteisyyden lisääminen. Tähän kuuluisi pyöräkuljetusten kehittäminen ja huomion siirtäminen autojen liityntäpysäköinnistä liityntäpyöräilyyn, -kävelyyn, -sauvakävelyyn ja -rullaluisteluun.

Yksi tuttu rouva+2 teiniä pyysi laittamaan kommentin polkupyörien kuljetuksesta junassa: 

"Sulla kun on noita VR- yms junatuttavia, niin voisitko kertoa niille, että on aivan JÄRJETÖNTÄ, että nykyään voi ostaa pyöräpaikan vain kolmelle hengelle samaan junaan: ts JOS meillä olisi normaali 4-henkinen perhe, emme saisi kaikkia pyöriä samaan junaan!!! Ainoastaan Turun junaan lisätään sinisiä vaunuja kesäisin, mutta EI minnekään muualle Suomessa. VR:n mielestä ei saa/voi  lähteä pyöräretkelle junan avulla!! Kävin nimittäin tänään varaamassa meille ne ainukaiset 3 pyöräpaikkaa HKI-JOENSUU-HKI... JOS joku niistä esim menomatkalla olisi jo myyty, meidänkin reissu olisi vaatinut ylimääräisen yön Joensuussa, kun IC-junia, mihin pyöriä ylipäätään voi ottaa mukaan, menee niin harvoin, että sitten ei olisi enää samana päivänä päässyt eteenpäin!

Ylipäätään on ollut PALJON vaikeampaa saada tarvittavia aikataulu- ja majoitustietoja Pohjois-Karjalasta kuin Uudesta-Seelannista! Ts suomalaiset eivät osaa myydä oman maan matkailua!!!! Jos olisin turisti, olisin lyönyt hanskat naulaan jo monta kertaa ja mennyt muualle. Niin kauan kuin asiakaspalvelu ei pelaa, on turha odottaa, että kotimaanmatkailu kukoistaisi!

Samaan aikaan kuitenkin selostetaan, miten pitäisi harrastaa lähimatkailua ja ylipäätään ekologista matkailua. Pyöräily yhdistettynä junaan olisi NIMENOMAAN sitä, mutta arvon VR tekee siitä mahdotonta!"

Joopa, tässä kohtaa VR:n palvelu on kyllä mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Aikoinaan 70-luvulla harrastin paljonkin retkipyöräilyä, useimmiten niin, että osa matkasta hoitui junalla ja sitten taas uusiin maisemiin fillarilla. Ja kävi kuin ajatus: pikkuasemilla piti pyörä hakea konnarivaunusta itse, isommilla asemilla sen sai noutaa matkatavarasta. Nythän ei kuljeteta enää lainkaan matkatavaraa... Kainuusta parin viikon Ahvenanmaa-Ruotsi-keikoille lähdettiin niin, että ajeltiin fillari Kajaaniin yöjunalle, vietiin matkatavarapalveluun ja lappu päälle, että "Turku". Seuraavana aamuna sitten haettiin fillari Turun matkatavarasta ja hups laivaan. Stressitöntä, leppoisaa ja suht. edullistakin - noin hyvästä palvelusta tietenkin mielellään myös maksoi.

Joten eipä VR:n erityisesti tarvitse kehittää pyöränkuljetuspalveluita, sen kun peruuttavat nämä "uudistukset".

Ja nyt joku alkaa huutaa, ettei kannata. Roskaa sanon minä: ihan varmasti kannattaa - vaikka ehkä hirveästi lisänollia taseeseen ei ilmaanukaan.

Kaverin tarvitsi siirtää polkupyörä junalla Vaasasta Seinäjoelle. Polkupyörä 9€ Opiskelijalippu 5€
Sininen taajamajuna kyseessä.

Olisi ollut tarvetta ottaa pyörä mukaan Jyväskylään, mutta en uskaltanut edes kysyä, paljonko Vaasa-Jyväskylä olisi maksanut pyörän osalta?!?!

9€.

http://www.vr.fi/fin/junaliput/liput/polkupyoran_kuljetus.shtml

Menisköhän Matkahuollon kautta nykyään?

Eilen (20.6.2010) iltalaiviksessa Turusta (IC 154, Tku satama 20:35) oli koko junassa vain kolme polkupyöräpaikkaa! Osa fillaroijista joutui käyttämään bussia (20:45 satamasta) Helsinkiin. Onneksi yhdessä bussissa on enemmän matkatavaratilaa kuin 5-vaunuisessa (?, arvio, en laskenut vaunuja) junassa, joten kukaan ei joutunut polkemaan Helsinkiin.

Minulla ei ollut fillaria, seurasin tilannetta vain sivusta. Itse valitsin bussin hinnan takia. Ruotsista ostettuna junalippu olisi ollut noin 25€, kun bussilippu oli noin 13€ (130SEK), mikä sekin oli 30% kalliimpi kuin sama matka Ruotsin puolella (100SEK, 200km, Norrköping-Stockholm).

Taitaisi myös nuo laiva-ic:tkin tarvita sen polkupyörävaunun, kumma kun se IC2:ien perään kyllä laitetaan... Monessako rungossa sellainen yleensä liikkuu, yhdessä?

Muistkakaa että Matkahuollon rahdit lastaa ainakin pienemmillä pysäkeillä autokuski itte - ei tarvita suurta laumaa SAK-laisia tulipalokommunisteja vahtimaan toisiaan niinkuin VR OY:llä, jossa kuskit on niin kädettömiä etteivät voi edes kytkeä vaunuja kiinni veturiin. Nykysiä kuskeja en arvosta laisinkaan, höyryveturimiehet oli oikeita kuskeja, nää pikakoulutetut vain junan siirtäjiä. Se jolla on silmät nähköön. Ei tollasta resurssien tuhlausta että tarvitaan yksinkertasiin asioihin lauma ukkoja voi olla enää missään muualla kuin täällä meidän takapajuisessa Suomessa. Hävetä saa silmänsä päästä koko maata.

Santeri on noussunna viärällä jalalla ylös tänä uamuna...  ;D

VR:llähän matkatavaran, mm. polkupyörien, lastauksen hoitaa matkustaja itse.

Ei pitäisi vastata tällaisiin säälittäviin trollausyrityksiin, mutta korjataan nyt tämä selvästi virheellinen väite.

Veturinkuljettajat kytkevät veturin vaunuihin ja irrottavat tavaraliikenteessä aina, sekä matkustajaliikenteessä, mikäli paikalla ei ole vaunumiestä (jarrujentarkastajaa, poikkaria). Matkustajaliikenteessä monesti vaunumies on paikalla, heillehän kuuluu vaunuston ulkosyöttöjen kytkennät ja irrotukset sekä jarrujentarkastus. Siinä ohessa sitten hoitavat veturin kytkennän ja irrotuksen, mikä onkin ajankäytöllisesti kätevintä.

Kyse ei siis tietenkään ole (ainakaan tässä tapauksessa :P) kädettömyydestä, vaan järkevästä toimintamallista. Santeri on toki tervetullut seuraamaan joka arkiaamu Lahteen ennen taajamajuna 230:n lähtöä, miten kuljettaja suorittaa veturin irrotukset ja kytkennät kaikkine letkuineen ja kaapeleineen yksin.

Siinä olen kyllä Santerin kanssa samaa mieltä, että höyryveturikauden kuskit ja lämmittäjät ovat/olivat kyllä ihan kunkkuja.

Pistetääs vastaus varsinaiseen aiheeseen liittyen.

Matkustin 7.6.2010 Rovaniemeltä Helsinkiin polkupyörän kanssa, ensin P708:lla Ouluun ja siitä IC54:llä loppumatka. Pikajunaan polkupyörän sai hienosti matkatavaraosastoon lukkojen taakse konduktöörin avustamana.

Oulussa kun sitten vaihdoin InterCityyn, huomasin hämmästyksekseni, ettei pyöräni mahdu sille osoitetulle paikalle, koska pyörille tarkoitetussa poterossa oli jo kaksi pyörää. Konduktöörikin totesi, että "ei se sinne mahdu". Pyöräni jäi sitten puoliksi eteiseen ja oviaukon eteen. Liitteenä oleva kuva havainnollistaa tilanteen, vaikka ei kännykällä napsaistuna parasta laatua olekaan.

Sen seitsemän tuntia kestäneen matkan aikana sitten pompin asemilla pysähtymisien aikana aina vahtimaan pyörääni, ettei sitä kukaan vie, kun sitä ei saanut lukittua paikalleen.

Jälleen kerran polkupyörämotkotuksen perimmäisenä syynä on InterCity-junien riittämätön kapasiteetti matkatavaroiden säilytyksessä. Koko junassa on vain kolme polkupyöräpaikkaa! Toista kertaa en pyörän kanssa taida junassa matkustaa, ainakaan IC:ssä...

Jatketaan juttua aiemmin mainitsemaltani rouvalta:
Lainaus: Ai niin, laitoin VR:lle pitkän palautteen niistä pyöräpaikoista ja pyysin vastausta heiltä! Ja laitoin kiitoksen Ilomantsin matkailuyritykselle varauksista ja sanoin: "Mielestämme pahin este kotimaan matkailulle tällä hetkellä ovat VR:n typerät uudet junat, joihin mahtuu vain 3 pyörää kerrallaan, eivätkä nekään kaikki 3 niille tarkoitettuihin telineisiin! Molempiin suuntiin mennessä konduktöörit olivat aivan "kypsiä" näihin telineisiin. Muinoin kun pyörät vain kepeästi heitettiin konduktöörivaunuun ja niitä mahtui sinne vaikka 50! Millähän ihmeen ilveellä VR:n saisi tajuamaan, minkä karhunpalveluksen he ovat tehneet?" Matkailuyrityksestä vastasivat: "Junien pyörä- ongelmasta olemme saaneet aikaisemminkin suullista palautetta, laitan VR:lle jälleen kerran meidänkin suunnaltamme palautetta, jospa asia joskus vielä korjaantuisi taas ennalleen."

Eli näämmä MUUTKIN valittavat, eikä VR tee mitään. Ehdotin VR:lle, että laittaisivat kesäaikaan pääreiteille vaikka aamujunaan konnarivaunun ja mainostaisivat nettisivuillaan tätä, niin pyörämatkailijat tietäisivät buukata itsensä niihin juniin. Kysyinkin nilltä suoraan: haluatteko te VAIN businessmatkustajia salkkuineen vai ymmärrättekö, mitä tavalliset ihmiset tarvitsevat, jotta eivät valitse autoa junan sijaan. Hihii, katsotaan, vastaavatko mulle, ja jos, niin mitä! Varmaan jotain ympäripyöreää sössötystä... Lainaus loppu

Tuota noin, viime kesänähän ainakin joissain Turkkusen ja Kouvolan junissa roikkui mukana ihan yksi vaunu polkupyöriä varten. Tänä kesänä ei taida enää roikkua? Johtuisiko siitä, että viime vuonna niille vaunuille ei ollut käyttöä? Eipä niitä juuri kyllä mainostettukaan...

Eilen, ma 12.7, tulin taas päivälaivalla Turkuun ja tällä kertaa linja-automatkalle jäi viisi (5) polkupyörää  ajajineen. Onko siinä joku sääntö, ettei IC-junaan saa ottaa kuin kolme fillaria? Tällä kertaa juna näytti pitkältä, ainakin 6 yksikerrosvaunua näkyi bussilaiturille Turun satamassa ja bussin ajaessa Turun aseman ohi näytti, että siinä oli vielä 4 kaksikerrosvaunua. Viisi fillaria ei tehnyt tiukkaakaan Pohjolan Liikenteen bussille, mutta 6-10 vaunuiseen junaan mahtuu 2 polkupyörää mukavasti ja kolme ahtaen. Kyllä minusta vaikuttaa, että vaunujen tai sääntöjen suunnittelijat ja hyväksyjät elävät ihan eri maailmoissa kuin matkustavaiset.

IC2 junissahan pyöräpaikat ovat siinä Edfs vaunussa, eli lastenvaunussa. Ja niitä on valitettavasti vain kolme. En tiedä mitä yksikerrosvaunuja tuossa IC:ssä oli, mutta varmaankin pelkästään Rx/Rk, Expt ja Ex vaunuja. Eli varsinaista muuta isompaa tavaratilaa ei ole.

Samanlaisia ongelmia, tosin ei välttämättä matkaa seisauttavia, on esimerkiksi Tikkurilassa kun Teneriffalaiset tulevat junaan isoine matkalaukkuineen ja sombreeroineen. Suostuisivatko ihmiset laittamaan matkatavaransa erilliseen vaunuun jos sellainen olisi (vielä) junassa? Ja kuinka iso tuon matkatavaratilan pitäisi olla? Tällä hetkellä kuulemma yöjunissa ei paljon matkatavaraa kulje, vaikka siellä tuollainen vaunu onkin. Sukset talvisin pieni poikkeus.

Itse haluaisin paremmat pyöränkuljetusmahdollisuudet. Juuri tänään oli tarkoitus ottaa pyörä mukaan duuniin, koska olisin tarvinnut sitä Keravalla liikkumiseen. Mutta hinta ja "mahdottomuus" kuljettaa pyörää ruuhka aikaan junassa siirsivät minut taksinkäyttäjäksi.

Pari hyvin simppeliä ratkaisua olisi: EFit-tyyppinen vaunu, missä matkatavaraosastossa olisi pyörätelineitä ja kolikoilla toimivia komeroita ja isoja säilytyslokeroita. Kukahan kumma nekin poisti pikajunista (siis IC ja IC² nimikkeellisistä). Pelkkää matkatavaraa varten apu olisi jos sekä vaunujen päissä että selät vastakkain olevien penkkien välissä olisi yhtä isot hyllyt ja säilytystilat kuin ruotsalaisissa pikajunavaunuissa.

Kaksikerroskaluston kanssa tällaisen rakentaminen olisi varsin helppoa raivaamalla junasta yhden vaunun alakerrasta istuimet veks. Yläkerta jäisi yhä matkustuskäyttöön. Pitäisi olla varsin halpa muutos tehdä, ja kun yläkerta jäisi yhä matkustuskäyttöön, tulisi vaunusta sitä vaadittua välitöntä kassavirtaakin (sen matkatavarankuljetuksen tuoman suuremman matkustajamäärän lisäksi).
Mitään sen kummempaa palvelua tällaiseen vaunuun ei tarvitsisi sisältyä, koska matalalattiaiseen vaunuun matkustajat saavat tavaransa lokkereihin ja pyörätelineisiin kärrättyä ominkin voimineen.

20-40 paikkaa pois junasta on aika paljon kiireisenä aikana. Ellei sitten samalla lisätä vaunuja junaan.

Mutta tuo voisi toimia siten, että kesäksi joistain vaunuista otettaisiin alakerran penkkejä pois. Talveksi nuo voisi laittaa takaisin. Nyt kun penkkien johdottamisestakaan (radio) tarvitse enää välittää voisi penkkien irrottaminen olla helpompaa.

Ongelmina voisi olla:
- mikäli Edfs vaunu, niin invapaikat eivät välttämättä miellyttäviä fillareiden seassa.
- vaunun läpikulun turvaaminen, eli jonkinlaiset telineet oltava, missä fillarit kiinni.

Muistaakseni näin toimi (toimii) DB eli Saksan rautatiet IC- (ja aikaisemmin myös IR-) junien ohjausvaunuissa. Irroittamalla penkkejä ja saatiin vaunuun  kesäksi lisää pyöräpaikkoja. Talvisin vaunussa voitiin kuljettaa myös suksia.  Kursbuchin A-osassa oli aikoinaan vaunujen pohjakaaviot, joista tämä selvisi. Nykyisin pohjakaaviot löytyvät: http://kursbuch.bahn.de/hafas-res/img/kbview/ContentPDFs/Wagenskizzen_2010_v2.pdf , mutta enää samalla ohjausvaunutyypillä ole kahta eri sisustusversiota.

Maksaako junissa pyörien kuljettaminen. Itse olen menossa huomenna IC:llä ja tarvitsisin siksi tätä tietoa. Maksaako IC:ssä pyörän kuljettaminen ainoastaan sen, 50 snt, jos haluaa lukita sen.

Pyörälle pitää ostaa oma lippu. Olikohan se yhdeksän euroa, tarkista VR:n sivuilta. Säilytysteline toimii 50 centin kolikolla. ->http://www.vr.fi/fin/junaliput/liput/polkupyoran_kuljetus.shtml

Jaa, olihan tästä jo mainittu yläpuolella.

Miksi katsoa itse tietoa www.vr.fi sivulta, kun voi kysyä vorgissa? Surullista nykyaikaa... InterCity/InterCity2-junaan on asiaa pyörän kanssa ainoastaan ennakkoon varatun pyöräpaikkalipun kanssa, joten lipputoimiston kautta junaan ja mikäli paikkakunnalla ei ole lipputoimistoa tarjolla niin varauksen voi tehdä puhelinpalvelun kautta ja lipun lunastaa esim. R-kioskilta.

Vaklin kysymys on TÄYSIN asiallinen!

Onko tää joku helvetin heikoin lenkki ohjelma, jossa aina potkitaan muut pihalle?

Katsoin kyllä VR:n sivuilta mutta en löytänyt...

Aiemmin ketjussa kerroin kuinka yksi tuttu rouva laittoi VR:lle valituksen ja kyselyn polkupyöräpaikoista junasta. Neljän viikon jälkeen tuli vastaus:

"Hyvä AAAAA
Kiitos palautteestanne koskien polkypyöräpaikkoja InterCity junissa.
Laitan palautteenne eteenpäin kaluston suunnittelusta vastaaville tahoille.
Toivotan hyvää kesän jatkoa.
Ystävällisin terveisin
TTTTTT"

Tietääkö kukaan kuka tai ketkä ovat kaluston suunnittelusta vastaava taho? Voisi laittaa suoraa palautetta, koska palautekäsittelijän vastaus ei ollut kovin tyhjentävä, vaikka vihjaisikin, missä se syyllinen luuraa.

Kysyvä ei tieltä eksy, niinhän se sanonta menee. Hyvä, että löysit tiedon jotenkin... Ihmetytti kuitenkin itseäni, koska vr.fi etusivulla on suora linkki aiheeseen liittyen otsikolla "Polkupyörät mukaan junaan" ja sivukartasta http://www.vr.fi/fin/sitemap.shtml löytyy ainakin kaksi kohtaa, josta yllättävää kyllä sana Polkupyörän kuljetus löytyvät (Junaliput ja Palvelut junissa)...

Kyseessä ei ole Heikoin lenkki-ohjelma, kuten joku tuossa mainitsi, vaan muistutus siitä ettei kaikkea tule odottaa saavansa kultalusikalla suuhun... Valitettavasti tällainen ilmiö on laajentunut muuallekin, mutta tämän vuoksi kannattaakin miettiä ennen kysymistä toisilta, että etsisikö hetken itse rauhassa vai miten elämässään tulee pärjäämään paremmin... Jopa toiminimi KVG olisi tarjonnut suoran linkityksen hakusanoilla "pyörä + junassa".

Sitä en tiedä, mutta VR:n vastaus osoittaa, että polkupyörien kuljettamiseen liittyvät ongelmat voisivat ilmeisesti ratketa suunnilleen 40 vuoden kuluttua...

Sanotaan mieluummin "40 vuoden kuluessa". Kukaan ei ole osannut kertoa miksi viimekesäiset Efitien hinaukset fillarivaunuina Hki-Tus-Hki- ja Hki-Kv-Hki-iiseiden perässä eivät palanneet tänä kesänä. Olisiko käynyt niin, että niille ei ollut käyttäjiä, joten VR totesi ne tarpeettomiksi?

Oliko niille markkinointia? Jos matkustajat on opetettu siihen, että pyörää ei saa junaa, he eivät keksi sellaista palvelua enää kysellä ilman että heille ensin erikseen siitä kerrotaan.

Ihan mutu-tuntumalla voisin kuvitella, että Kouvola ei ole se asema, mihin Helsingistä lähtevät fillaristit pyrkivät. Jos sellainen fillarivaunu on vuosi sitten ollut, niin kyllä reitti on valittu jollain muulla kuin tarpeen mukaisella perusteella. Hki-Jns ja Hki-Kuo-Ol voisivat olla Itä-Suomen reitit.

Totta, mutta Lahti kyllä voisi olla. Itse asiassa minä en tiedä missä kaikissa junissa fillarivaunuja oli, kuvalliset todisteet minulla on vain Turun ja Kouvolan junista.

Markkinoinnista en tiedä kun minulla ei viime kesänä ollut tarvetta pyörän kuljetukseen, mutta kaipa minä jossain olen nähnyt tiedon noista vaunuista. Se on kyllä voinut olla Vorgissa...

Polkupyörän kuljettaminen junassa on aiheuttanut aiemminkin närää...

http://www.youtube.com/watch?v=UJ9ou6zv6Zk

Kohdasta 4:20 eteenpäin aina 6:35 asti.

En tiedä, yrittääkö VR tehdä polkupyörän kanssa matkustamisen tahallaan hankalaksi. Tänään nimittäin selvisi taas yksi epäkohta, tällä kertaa koskien lippujen lunastamista.

Matkustan piakkoin yöjunalla Rovaniemeltä Helsinkiin, missä polkupyörän kuljettaminen matkatavaravaunussa on lastenleikkiä verrattuna IC-juniin (ks. edellinen kirjoitukseni). Menin paikalliselle R-Kioskille (40 km päähän) lunastamaan matkalippujani, mutta kioskin tietokone ilmoitti osapuilleen seuraavasti: "tilaus sisältää lippuja, joita R-Kioski ei voi antaa". En siis saanut edes matkalippuja. Myyjä soitti VR:n puhelinpalveluun, josta kerrottiin, että polkupyörälippu se siellä haraa vastaan. Myyjä pahoitteli ja sopersi jotain siihen suuntaan, että IC-junien polkupyörälipun pystyy lunastamaan mutta pikajunan polkupyörälippua ei.

Tapauksen jälkeen soitin itse VR:n asiakaspalveluun, jossa ihmeteltiin, mistä olin onnistunut varaamaan sellaiset liput, kun polkupyörälippua yöjunaan ei pitäisi pystyä varaamaan. No, VR:n asiakaspalvelustahan minä sen varasin edellisenä iltana. Lunastamattomissa oleva varaus peruuttiin ja tein uuden varauksen ilman polkupyörälippua, kun VR:n puhelinmyyjä neuvoi ostamaan sen junasta. Samainen myyjä väitti vielä, että kyseinen lippu on saman hintainen (9€), osti sen etukäteen tai junasta. VR:n nettisivut kertovat kuitenkin toisin: konduktööri veloittaa samasta lipusta 10 €.

Tuo yhden euron ero ei minua niinkään haittaa, vaan se, että minulle myydään liput ja sitten neuvotaan lunastamaan ne R-Kioskilta (oikeastaan ainoa vaihtoehto, kun lähimmälle juna-asemalle matkaa 350 km), kun niin ei kuitenkaan voi tehdä, ja valehdellaan vielä lipun hinnasta. Kun lipunmyyjät antavat keskenään ristiriitaisia tietoja, näyttää tämä lippujen ostomahdollisuus ja niiden hinta riippuvan myyjästä VR:llä.

Arttu: Yhdellä jos toisella olisi tuossa tilanteessa käämit kärynneet kunnolla. Eikö VR olisi velvollinen maksamaan km-korvauksen ja 1h menetetystä ajasta? Ei kai Suomessa saa asiakasta pompotella ihan miten tahansa.

Ensimmäisen lunastusyrityksen jälkeen kävi kyllä mielessä, että tekisi mieli soittaa hyvin katkera puhelu VR:lle ja kysyä, maksavatko he km-korvaukset turhasta reissusta. Lipun varaamisen yhteydessä kun kaavan mukaisesti kerrotaan, kuten minullekin kerrottiin, että liput pitää lunastaa kaksi päivää ennen lähtöä asemalta, junamaatista tai mistä tahansa R-Kioskista. Vielä toistaiseksi yhden Suomen suurimman postinumeron alueen asukkina R-Kioski on ainoa mahdollisuus, koska asemalle mennään vasta junan lähtiessä.

Hei Arttu,

Oletko maininnut koskaan asuinpaikastasi puhelinpalveluun soittaessasi? Ensi kerralla tee ihmeessä niin ja toivottavasti yllätyt positiivisesti lunastusmahdollisuuksien parantuessa huomattavasti.

Ikävää, että tällä kertaa jäi parannettavaa. Vorgin lisäksi palautteesi kannattaa kirjoittaa firman palautesivuille, niin asia saadaan myös tekijöiden tietouteen. Tässä kirjoituksessasi tuli uutta tietoa myös allekirjoittaneelle, joten kiitos tiedon jakamisesta meille kaikille.

Offtopic: Tuolla suurien postinumeroiden ihmemaassa on mukava huomata olevansa jonkinlaisten etäisyyksien päässä palveluista... Esimerkiksi ylikansallisen hampuriravintolaketjun mainos parin euron juustohampurilaisesta ei ollut tarpeeksi houkutteleva lähtemään yli 300 km päähän sitä maistelemaan eräänä iltana...

Hei Lari, ja kiitos vastauksestasi!

Mainitsen asuinpaikkani kaikissa vähänkin virallisemmissa asiointitapauksissa, mutta lieneekö asuinpaikkani sitten niin tuntematon tai virkailijan maantuntemus niin heikko, ettei siihen juurikaan puututa.

Kerrottuasi lunastusmahdollisuuksien mahdollisesta parantumisesta tutkin VR:n nettisivuja hieman tarkemmin. Lopulta löysin verkkokaupasta ostettujen lippujen toimitustavoista vaihtoehdot e-lippu ja lippujen postitus (+hinnaston mukaiset lähetyskulut). Miksi näitä vaihtoehtoja ei voi yhdistää VR:n asiakaspalvelusta ostettuihin lippuihin ja miksi niistä ei mainita mitään puhelun päätteeksi ilman, että tarvitsisi alkaa tivaamaan myyjän maantiedon tietotasoa?

Ja mitä sitten tulee palautteen antamiseen, annan sitä mielelläni. Lähetin VR:lle ravintolavaunusta ottamani paperisen palautekaavakkeen koskien kesäkuista matkaani polkupyörän kanssa mutten ole saanut tähänkään päivään asti minkäänlaista vastausta puhelimitse tai (sähkö)postitse. VR:n sivuilta löytää helposti palautekaavakkeen, mutta minua suuresti inhottaa, että viestin mitta on rajoitettu (max 2500 merkkiä). Tulee ihan mieleen kielien esseet lukiossa, kun ei saanut ylittää tiettyä sanamäärää.

Aikeenani onkin tulevan matkani jälkeen antaa palautteeni kasvotusten VR:lle, mutta on äärettömän vaikeaa löytää mitään tietoa, onko suullisen palautteen antaminen mahdollista. Lipunmyyjä tai konduktööri on tuskin oikea henkilö tähän tarkoitukseen. Uskoni on mennyt kirjallisen palautteen suhteen.

Nyt voi mennä offtopicin puolelle: Joskus 1950-luvun lopulla oli filmi "Syntipukki", jossa "sankari" saapui Hr1 1014 vetämällä junalla Hesaan. Sai työpaikan syntipukkina tavaratalossa. VR:n palautteiden antaja taitaa olla samassa tilanteessa. Itse taitaa joutua keksimään perusteita työnantajansa mokiin. Ainakin sellainen on minun käsitykseni VR:n palautekäsittelijästä. Jonkun, joka tietää matkustamisesta muutakin kuin että "rautateillä on aina kesäkeli", pitäisi päästä kyselemään henkilöliikennejohtajalta miksi ollaan tultu nykyiseen tilanteeseen. Ja vastaukset julkisiksi.

Jatkan tätä aihetta ja hieman sen vierestä vielä kerran, nyt kun aiemmin mainitsemani junamatka pyörän kanssa on tehty.

Rovaniemen rautatieaseman lipunmyynnistä sai hienosti ennen yöjunan lähtöä ostettua polkupyörälipun. Sain itse asiassa polkupyörään kiinnitettävän lipun lisäksi itselleni kopion samaisesta lipusta, jolla saisin sen sitten määränpäässä lunastaa pois. Ei kesäkuussa polkupyörän kanssa matkustaessani tällaista menettelyä ollut, yksi lippu riitti. Eikä sitä lunastamiseen tarkoitettua kopiota lopulta edes määränpäässä kysytty.

Vaan liittyipä tähänkin reissuun muutakin kummasteltavaa. Kun Kemijärven yöjuna saapui Rovaniemelle kokoonpanossa Dv12+De+2x päivävaunu+ravintolavaunu+EFit+2xEdm+Fots ja se liitettiin Rovaniemellä lisättäviin Edm- ja Hccmqqr-vaunuihin, iloitsin suuresti, että matkatavaravaunun (Fots) ja oman Rovaniemellä mukaan liitetyn makuuvaununi välissä ei ollutkaan kuin yksi vaunu. Se vähentäisi juoksemista laukkujen kanssa kolmen minuutin pysähdyksen aikana matkani määränpäässä Riihimäellä. Jäin odottamaan Fots-vaunun viereen, mutta konduktööri ohjasi kaikki matkatavaroiden kanssa odottavat EFit-vaunun matkatavaratilan ovelle. Kummastelin tätä ääneen konduktöörille, ja vastaukseksi tuli: "Minun paikkani on etummaisessa matkatavaravaunussa (EFit). En ala juoksemaan joka asemalla näiden vaunujen väliä." Syy on toki ymmärrettävä, mutta herää kysymys, miksi junassa edes oli Fots, koska se oli koko matkan ajan sekä suljettu että pois käytöstä (päätellen lapuista vaunun ulko-ovessa)? Vai liittyykö tähän joku kalustotekninen seikka, että Edm-vaunuja ei voi liittää asemalla toisiinsa?

Ja niille, jotka huomaavat edellisen kirjoitukseni olevan ristiriidassa tämän kirjoituksen kanssa matkani määränpään suhteen, tässä syy: oikeasti olin matkalla Tikkurilaan, mutta P274 ei jostain syystä pysähdykään Tikkurilassa. Jouduin siis jäämään Riihimäellä pois ja jatkamaan sieltä lähijunalla lopulliseen määränpäähäni. Mikäs G-juna tämä P274 oikein on, kun se ei malta pysähtyä Tikkurilassa? Eikö Tikkurilaa suositella vaihtoasemaksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle mentäessä, Kehäradan vielä puuttuessa?

Artun kertomukseen: Siis Kemijärven yöjunalla ei ole pysähdystä Tikkurilassa? Ei ju.....uta, missä paitsiossa pohjois-suomalaiset oikein pidetään. Eikös Tikkurila ole se asema, mistä lähdetään [bussilla] jatkolennoille? Kuka nyt tällaisessa tapauksessa maksaa "maan-tapaa" ja kenelle ja miksi?

Morjens Arttu jälleen. "Kysyjille vastaisin" osasto kuittaa...

Pikajunassa 265/274 on tosiaan kaksi matkatavaraosastollista vaunua. Näistä EFit-vaunu on matkatavaraosastona, koska junan johtava konduktööri vastaa matkatavarapalveluista ja hänen työpiste on vaunussa myyntinumeroltaan 25. Fots-vaunun liikkumista junassa on perusteltu mm. väliasemalla kytkennän vaikeudella etenkin talviaikana Edm-vaunujen väleistä. Tämä ymmärrettävästi aiheuttaa epätietoisuutta asiakkaissa, mutta kysymällähän asiat yleensä selviävät. Eräs peruste on myös Kemijärvellä matkatavaroiden sijainti asemaan nähden. Mikäli matkatavarat kuljetettaisiin Fots-vaunussa ne olisivat niin kaukana kuin mahdollista asemarakennukseen ja parkkipaikkaan sekä busseihin nähden. Lisäksi Helsingissä matkatavaraosasto on nyt lähempänä asemaan nähden.


Pikajunan 274 pysähtymättömyydestä on kirjoiteltu vorgissa aktiivisemmin silloin kuin aikatauluun tämä muutos tehtiin. Kertaus on opintojen äiti, joten tässä tämä jälleen kun en edellistä kirjoitustani löytänyt.

Pikajuna 274 kulkee Riihimäen ja Helsingin välillä erittäin tiukassa aikatauluikkunassa. Juna väistää Saunakallion ja Järvenpään välillä kaksi Pendolinoa (S82, S42), joiden perässä kulkee välittömästi lähijunia ja InterCity-junaa. Pysähdysaika Tikkurilassa olisi sellainen, että aamun ruuhkalennot keski- ja etelä-Eurooppaan ovat jo lähteneet. Kello 10 aikoihin lähtee alle kymmenen konetta "ei niin isoihin metropoleihin". Mikäli asiakas on matkalla pohjoisesta (Kemijärvi-Kannus) väliltä, hän voi valita joko pikajunan 266 tai matkustaa pikajunalla 274 Tampereelle ja vaihtaa siinä nopeampiin yhteyksiin (IC162). Tosin silläkään ei ehdi kello 8 lähteviin lentoihin, vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää P266.

Matkustajamäärät pikajunasta 274 (874) poistuvien osalta oli noin kymmenen luokkaa. Tämä aiheutti usein kuitenkin sen, että junan pysähdysaika venyi pidemmäksi kuin aikataulun mukainen pysähdys vaati ja näin perässä tulevat "pritoriteettitasoiltaan kovemmat junat" (aamun ruuhka lähi- ja kaukojunat) myöhästyivät. Näin aikatauluihin toteutettiin muutos, että pikajuna 274 tulee Tikkurilasta ohi ja sinä tällä kertaa valitettavasti jouduit vaihtamaan junaa Riihimäellä. Myyntiohje kertoo, että asiakkaalla on myös mahdollisuus matkustaa Tikkurilaan Pasilan kautta samalla hinnalla, koska juna ei liikennepaikalla pysähdy.

Tällaisia perusteluita tämän kertaisille kysymyksillesi.

Pitkästä aikaa Larilta järkevästi perusteltu kommrntti!

No jaa, Lari varmaan pitää vähän työnantajan puolta. MUTTA, näin kaukaa katsoen vähän ihmetyttää, että ovatko Kjä ym matkustajat jätettty vähän niinkuin sijaiskärsijöiden asemaan. En tosin tiedä miten nykytilanteessa junien välinen etäisyys Ke-Hki toimii, mutta jos mun työmatkalla osuus Malmö-Lund voidaan ajaa 3min välein 2-raiteisella radalla, niin ei siinä ainakaan teknisiä esteitä pitäisi olla edes Suomessa, ainakaan teoriassa. Onhan Ke-Hki ainakin 4-raiteinen. Mitä tulee "junien väistämiseen", niin kyse on vain junien kulkurakojen minimaalisista siirroista, eli sikäli ammattilaisten
ns. höpö-höpöttämisestä "asiakkaita" kohtaan. Kun nyt Lari kerran viittaa poistuvien matkustajien määrään, niin en kertakaikkiaan voi olla muistuittamasta henkilöliikennejohtajan lausuntoon, jonka mukaan sellaisia tietoja ei ole. Uskon kyllä Laria enemmän, muutoinkin kun sanallisen lausunnon perusteella.

Kiitokset Larille vastauksista - jälleen!

Eipä käynyt pienen Lapin pojan pienessä mielessäkään, että ruuhkan takia P274 ei pysähdy Tikkurilassa. Nytpä tämäkin asia selvisi!

Niin, ja tässä Larin mainitsema aikataulunmuutoskeskustelu, joka oli minullekin pysynyt tähän asti pimennossa.
http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,527.0.html

Hieman offtopicina täytyy mainita, että pohjoisen eläväiset ja muut syrjäseutulaiset suhtautuvat julkiseen liikenteeseen hyvin eri tavalla kuin pääkaupunkiseutulaiset. Nimim. Tampereella sitä kutsutaan nysseksi, meillä se on josse.

Toki "sen lauluja laulat, jonka leipää syöt" on vanha sanonta, mutta on tässä vuosien varrella tullut oltua myös eri mieltä asioista työnantajan edustajien kanssa... Asioita on hyvä kyseenalaistaa ja katsella uusin silmin, eikä hukkua siihen harmaaseen massaan jota myös tasalaatuisuudeksi kutsutaan... Tärkeä on kuitenkin muistaa, että "vaikka mielipiteet olisivat ristissä, niin niiden ei pidä antaa vaikuttaa ihmissuhteisiin".

VR on antanut minulle paljon vuosien varrella ja kestänyt myös, vaikka toisaalta olen ollut tietynlainen oman tien kulkija aina... Uskoisin kuitenkin, että arvostamme toisiamme päivä päivältä enemmän, mitä paremmin toisiamme opimme tuntemaan - vaikka kyllä niitä vastoinkäymisiäkin on matkan varrella ollut ja välillä on joutunut miettimään, että "onko tässä elämässä mitään järkee"...

Katsotaan nyt sitten, että mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Kemijärven matkustajat ovat luonnollisesti "sijaiskärsijän" osassa, koska ne 10 tai vaikka 100, jotka tuosta junasta haluaisivat ehdottomasti päästä Tikkurilassa alas, eivät mitenkään voi mennä tuhansien muiden edelle.

Lari tuossa jo tyhjentävästi kertoikin, miksi se niin tärkeä yhteys Tikkurilasta kentälle ei ole perusteltu kyseisen junan kohdalla.

Ja mitä tulee tuohon kolmen minuutin vuoroväliin, tottakai se onnistuu Suomessa ja Tikkurilassa, ongelma vain on ettei se onnistu silloin kun jonkun junan pysähtymisaika on kolme minuuttia tai yöjunien tapauksessa usein jopa kaksinkertainen.

En tiedä Ruotsin touhuista, mutta melkoisen paljon edellä ovat Suomen rautatie-Tetristä, jos pystyvät pysähtymään kolmella junalla yhtä aikaa samalle laiturille  :o

Editointia:

Sellainenkin unohtuu monilta melko helposti, että vaikka Tikkurilassa olisikin aikaa ja tilaa useammille junille, sitä ei välttämättä enää ole esimerkiksi Helsingin ratapihalla. Joku täällä oli tehnyt sen nopeutetun videon, ja se oli kyllä loistava!

Kyllähän ne junat Ruotsissa enimmäkseen pysähtyvät rinnakkaisille raiteille. Kai niitä Tikkurilassakin olisi, mutten nyt yht'äkkiä muista onko siellä vaihteita ;) Asemilla myös lyhyemmin pysähtyvät junat ohittavat pitempään pysähtyviä junia. Jos hitaampi juna lähetetään ensin, niin nopeampi ohittaa sen sitten rinnakkaista raidetta käyttäen (omien kokemusten mukaan X2000 on monasti ohittanut hitaamman Veolian pikajunan muutama minuutti Lundin pohjoispuolella). Jos Kemijärven pikajuna nyt mahtuu Helsinkiin, niin kyllä se mahtuisi vaikka pysähtyisi Tikkurilassa. En edelleenkään usko, etteikö Kemijärven yöjunaa saataisi pysäytettyä Tikkurilassa, jos haluttaisiin palvella pohjoisen matkustajia. Eikös eteläsuomalaiset pelleilleet Misin pysähdyksen kanssa? Nyt piti väkisin keksiä uusi kiusanteko.

Tikkurilassa on kolme raidetta kaukoliikenteelle, joista keskimmäistä käytetään tarpeen mukaan molempiin suuntiin. Sn 80:n vaihteita löytyy tarvittava määrä.

Muistaakseni tuo juna aiemmin pysähtyi Tikkurilassa, mutta se tosiaan järjestään myöhästytti perässään tulevia junia. Junan vaikutus muuhun liikenteeseen on siis todettu käytännössä, ja sen perusteella muutettu pysähtymiskäytäntöä. Vaikka v.orgin henkeen kuuluukin tietynlainen VR-vastaisuus, niin ainakaan tässä tapauksessa - ja varsin todistetusti - kyse ei ole kiusanteosta.

Turkissa oli 50-luvulla sääntö, jonka mukaan junien oli kuljettava aikataulunmukaisessa järjestyksessä. Satunnaisen veturirikon takia oli sitten koko liikenne tuntitolkulla myöhässä. Onko Suomessa tuollainen sääntö vielä voimassa? Eikö junia voi ohittaa? Eikö Tikkurilasta etelään johda 4 raidetta, joista ainakin puolet on etelään menevän liikenteen käytössä? Eikö Tkl-Hki välillä ole puolenvaihtopaikkoja itäisen ja läntisen raideparin välillä? Onko ne vain koristeita? Eikö kaukojuna saa pysähtyä tai liikkua "paikallisjunaraiteilla"? Miksi kaikki em. tyyliset ratkaisut ovat mahdollisia Ruotsissa vaan ei Suomessa? Miksi kysyminen tulkitaan VR-vastaisuudeksi? Enkö minä olekkaan poikkeuksellisen rautatiemyönteinen henkilö?

Voi, kuten kyseessä olevaa yöjunaa ohitellaankin Järvenpäässä. Myös Riihimäellä on jotain aikataulunmukaisia ohituksia. Muihin useampiraitesten rataosien ohituksiin taitaneekin liittyä tavarajuna vähintään toisena osapuolena. (Ja luonnollisesti kaupunkiratojen alueella nopeammat kaukoliikenneraiteiden junat ohittelevat kaupunkiradan junia.)


Kaupunkiliikenteen raiteilla kulkee junia keskimäärin 5 minuutin välein suuntaansa, ei sinne ruuhka-aikaan mahdu muita. Seuraava vaihdeyhteys laitimmaisten raiteiden välillä on Tikkurilan jälkeen Oulunkylässä. Nykyisillä liikennesuunnilla yöjunan tulisi lisäksi ylittää kaikki pohjoissuunnan raiteet.

Katsoin graafisesta aikataulusta (24.8.2010) miten se Kemijärven juna kulkee Tikkurilassa. Selittäkääs nyt uudestaan, että mitä junaa se haittaisi, jos se pysähtyisi Tikkurilassa pariksi minuutiksi tai vaikka peräti viideksi minuutiksi.

Selittäkää minullekin, minä kun en ymmärtänyt alunperin enkä yhä edelleenkään ymmärrä VR:n matkustajien kiusaamista tällä kohtaa.

Mitä Larin perusteluiden järkevyyteen tulee, olivathan ne sikäli järkevät, että ne olivat kutakuinkin sanasta sanaan VR:n perustelut. Ne VR:n perustelut nyt vaan eivät ole järkevät.

Sitä takana tulevaa R-junaa. Yöjunan pysähtyminen kun vie jarrutuksineen ja kiihdytyksineen ihan oikeasti normaalijunia paljon kauemmin aikaa. Mulle riittää todistukseksi se, että käytännössä takana tulevat junat jäivät myöhään. En oikein keksi, mikä muu olisi vakuuttavampi todistus.

Tietysti vie. Suomennetaanpa siis tämä syy: koska on päätetty, että kaikkien R-junien pitää kulkea samalla minuuttiluvulla, Tiksiin matkustavien on joko herättävä aamuyöllä tai kierrettävä Pasilan kautta. Asia selvä. Joskus olen ollut VR:n priorisoinneista samaa mieltä, nyt en ole.

(Edit:) Vähän lisää graaffia katselemalla selviää tietysti toinenkin syy: Pendojen yhdistämisen toimimattomuus. Sehän tuota tilaa taulussa vie, että 40 ja 80 ajetaan peräkkäin.

En tietenkään halua kiistää sitä mikä on käytännössä havaittu tapahtuvaksi. Kun toisaalta tähän mennessä on tullut matkustettua sekunttikellon kanssa jotakuinkin 1,5 milj.km erilaisissa junissa, niin ihan kaikkea ei purematta niele, ei edes yöjunien tarvitsemia jarrutus- ja pysähdysaikoja. Onkohan se R-juna kulkenut vähän lähempänä yöjunaa ennen? Voisiko pendo ollut jonkun minuutin myöhässä ja jättänyt yöjunan lähtöä Jp:stä myöhään (en tarkastanut menneitä aikoja). Jos näin oli, niin voisiko pendo ohittaa yöjunan Keravalla? Ehtiikö kukaan tekemään rutiinista poikkeavia ratkaisuja, eli onko porukkaa junaohjauksessa riittävästi? Eniten aina ärsyttää suomalainen tyyli sanoa, ettei jotain voi tehdä, koska bla bla bla... Tutulla Lund-Malmö-välillä (16km) on jotakuinkin sama määrä junia kuin Tkl-Psl (13km), mutta vain kaksi raidetta. Lisäksi Malmössä on tunnelitöiden takia viime aikoina ollut vain viisi raidetta ja asema on samanlainen pussi kuin Hki. Jotenkin vain melkein kaikki mahtuu, vaikka Veolia käännytettiin Malmö Syd-asemalle. Suomessa vaan joka juna tuntuu vaativan ympärilleen paljon enemmän vapaata. Tosin Lund-Malmö välin junilla paikallisjunien ja X2000:sten nopeuseroja supistettiin pari minuuttia, jotta saatiin lisää kapasiteettia. Olisikohan täydellinen katastrofi jos joku pendo olisi pari minuuttia hitaampi? Ainakin se olisi vähemmän kuin routavaurioiden aiheuttamat hidastukset. Topin esittämä perustelu on ihan relevantti, mutta olen VR:n toteuttaman ratkaisun kanssa eri mieltä siitä miten asia olisi pitänyt hoitaa.

Pertti ehti kommentoimaan ensin ja yhden R-junan hidastaminen 1-2min olisi varmaan ollut asiallisin ratkaisu. Eikä se olisi haitannut matkustajia, koska se olisi vain toteuttanut vallitsevan tilanteen. Tärkeintä ainakaan minusta ei ole aikataulun nopeuttaminen tai hidastaminen, vaan sen luotettavuus.

Palaan tähän aiheeseen toivottavasti viimeistä kertaa. VR nimittäin vastasi kirjeitse kesäkuisen pyörämatkani palautteeseen. VR:n asiakaspalvelukeskuksen vastaus kuuluu näin:

"26.8.2010

YHTEYDENOTTONNE VR:LLE

Hyvä asiakas

Kiitän yhteydenotostanne, joka koski InterCity-junan polkupyöräpaikkoja.

Pahoittelen, että junamatkanne ei vastannut odotuksianne.

Polkupyöräpaikat sijaitsevat InterCity-junien palveluvaunuissa, joihin on helppo nousta lastenvaunujen, pyörätuolien ja polkupyörien kanssa.

Ikävää, että polkupyöränne ei mahtunut telineeseen, mikä hankaloitti matkaa. Välitän palautteenne InterCity-kalustosta ja erityisesti matkatavarasäilytyksestä vastaaville henkilöille.

Lähetän teille ohessa hyvityksenä polkupyörämaksusta kaksi VR Matkaseteliä" (á 5€) "Setelit ovat voimassa puoli vuotta ja käyvät maksuvälineenä VR lipunmyynneissä.

Tapahtuneesta huolimatta toivon, että voimme palvella teitä jatkossa junissamme paremmin.

Ystävällisin terveisin

VR-Yhtymä Oy

NN
palautekäsitteljä"

Mukavaa saada vastaus, vaikka sen saaminen kestikin noin puolitoista kuukautta.