Resiina-keskustelu

Miten olisi perustaa oma liikennöitsijä ja tehdä asialle jotain? Tässä yksi ehdotus:

Oy Y-juna/Y-tåget Ab tai Oy Länsi-Uudenmaan Raideliikenne/Västa Nylands Spårtrafik Ab

Toimintaidea:
Pendeliliikennettä/syöttöliikennettä rantaradalla/Hangon radalla Kirkkonummelle/Helsinkiin lakkautettavien Y-junien ja Hangon junien tilalle.
Hallitus haluaa tukea innovointia ja yrittäjyyttä, VR vetäytyy maaliskuussa tästä liikenteestä ja vähentää läpikulkevaa liikennettä, joten radalla olisi kapasiteettia ja kysyntää, VR:n lopettaessa liikenteen Inkooseen ja Siuntioon tavallaan myös lailliset edellytykset liikenteelle vaikka monopolia ei kumottaisikaan heti.
Organisaation voi rakentaa sen verran kevyeksi että liikennöinti onnistuisi kohtuullisin kustannuksin.
Ruotsissa tällaisia ratkaisuja on tehty jo pitkään, pienemmät toimijat voivat sujuvammin hoitaa tällaista syöttöliikennettä. VR voisi keskittyä runkoyhteyksiin.

Kalusto:
FLIRT tai FLIRTin pikkuveli GTW. Molemmat löytyy sähköisenä ja dieselinä ja tulossa sekaversioina.
FLIRT on jo hyväksytty Suomessa, voisi tehdä yhteystyötä Pääkaupunkiseudun Junakalusto OY:n kanssa hankinnassa ja huolloissa.
Kalusto on ostettava uutena koska käytettynä ei ole tarjolla mitään. Sm1/2-junat ovat jo vanhoja ja vikaherkkiä eivätkä ole myynnissä.
Tämä johtaa siihen että alussa (10v?) kalusto syö mahdollisen voiton, mutta sen jälkeen ajetaan vielä pitkään edullisesti näillä junilla.

Kalustotarve/kierto/aikataulutus:
Skenaario 1 Y-juna
Kaksi kalustoyksikköä: moniajossa ruuhka-aikaan Karjaa-Kirkkonummi ja takaisin.
Hiljaiseen aikaan yksi yksikkö pendelöi hieman harvemmin, toinen siivotaan/huolletaan.
Aikataulut sovitetaan tietysti Kirkkonummelta lähteviin HSL-juniin.
Sopivalla yhteystyöllä voisi tietysti ajaa Helsinkiin asti HSL-alueellakin, mutta vaatii lisää kalustoa.

Skenaario 2 Y-juna ja Hankoo
Kolme kpl Multimode(diesel+sähkö)-kalustoyksikköä:
Kaksi yksikköä pendelöi Hankoo-Karjaa-Kirkkonummi
Kolmas pendelöi Karjaa-Kirkkonummi (tämä pätkä vaatii enemmän kapasiteettia)
Yksiköt yhdistetään/erotetaan ruuhka-aikaan Karjaalla, saadaan suora yhteys Hankooseen asti.
Hiljaiseen aikaan kaksi yksikköä pendelöin hieman harvemmin, yksi siivotaan/huolletaan.
Aikataulut sovitetaan tietysti Kirkkonummelta lähteviin HSL-juniin.

Skenaario Y:
Lisätään liikenne Karjaa-Hyvinkää-radalta yhtälöön.
Näin voidaan utopistiseti tehdä syöttöliikennettä Karjaalle ja Hyvinkäälle
Tämä jatkuu myöhemmin syöttöliikenteenä myös ELSA-radan liikenteelle.

Rahoitus/omistus-ideointi:
Ehdolla ovat radanvarren kunnat, yksityiset intressit, kalustoyhtiö ja vaikka jo tällä alueella liikennöivä linja-autoyritys (lippu-yhteistyö-syöttöliikenne)
Yksityisetkin voisivat tulla osakkaiksi, heille voisi esimerkiksi tarjota edullisemman lipun jos kiinnostusta olisi tällaiseen malliin.
Harrastaja-osakkaille tarjotaan säännöllisesti ohjaamoajoja.

Tiedän että tästä puuttuu vielä keskustelu turvallisuussertifikaateista, luvista ja paljon muusta, tarkoitus tässä vaiheessa on saada keskustelu eteenpäin.

Latviassa on juuri käynnistynyt uusintayritys sähkömoottorijunien kilpailuttamiseksi. 25 kV, 1520 mm. Siitäkin voisi saada pari kappaletta siivellä hankittua.

Kerrassaan mielenkiintoinen idea! Ja näinhän Ruotsissa, josta taas näköjään mallia meillekin otetaan monessa asiassa, toimitaan.

Stadlerin värkit ovat aina varmasti toimivia, mutta kun nuo VR:n bussit jäävät varmaan varikolle, niin eikä niitä voisi suoraan ostaa vaikka Senaattikiintöistölle nimellisellä hinnalla / määrätä siirtymään sinne kuten 1996 tehtiin Ruotsissa? Ajoon pääsisi tällöin heti vaikka tsekkikiskobussit varmaan ovat kovin kaukana GTW:n alhaisista tuotantokustannuksista. Ja tällöin jäisi aikaa ostaa ja sertifioida GTW:t meidän rataverkolle?

Nyt vaan kunnissa rattaat pyörimään, niin saadaan mielenkiintoista väriä Uudenmaankin raiteille!

Tässä on muutamia junia Ruotsista todennäköisesti mallilla, jossa yksi taho omistaa junia (tyyliin Junakalusto Oy), toinen organisoi liikenteen (kuten HSL) ja usein maksaa myös siitä ja kolmas taho (esim MTR tai Arriva, jne.) joka operoi junia. Valtio ylläpitää lähes aina rataverkkkoa (lue: ostaa kymmeniltä yrityksiltä suunnittelua ja kunnossapidon), jossa nämä kiskobussit ajavat. Kaikkiin "pääsääntöihin" on aina poikkeus, mutta eikös juuri se teekin Ruotsin rataoperoinnista mukavan monipuolisen ja innovatiivisen? :)  Ja sen lisäksi henkilökunta on aina mukavan ystävällistä kun menee juttelemaan, ei mitään VR:n mörököllejä.     

(http://4rail.eu/swe/swe_kustpilen_y1nr1317_y31nr1424_141_linkoping_2011_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_not_y31nr1429_1_182_umea_2014_1000.jpg)

(http://4rail.info/swe/swe_vtab_y31nr1416_4_177_kristinehamn_2013_1000.jpg)

(http://clairvaux.net/swe/swe_vasttrafik_y31nr1412_1_180_orebro_2013_1000.jpg)

Ja tähän tietysti voisi lisätä kymmeniä vähän vanhempien lättien kuvia. Lisää kuvastoa mukavan monipuolisesta naapurimaastamme löytyy osoitteesta:

http://www.4rail.net/reference_sweden_gallery2_dmus.php

http://www.4rail.net/reference_sweden_gallery2.php

Epäilen, että Karjaa-Kirkkonummi -väli (n 50 km) mentäisiin dieselillä, jos Hangon suunta on kannattava.

Jännää, just huomasin että sattumoisin noista ruotsalaisten kiskobusseistakin kaikki ovat lankojen alla linjalla tai varikolla ...100 vuotta sähköistystä ei näköjään ole ihan riittänyt kaikille rataosille ;) , joten bussejakin tarvitaan vielä. 

Ihan hauska idea, mutta siinä on muutama mutta. Liikenne on loppumassa jo ensi maaliskuussa. Kalustoa ei saa kaupan hyllyltä, vaan tilauspäätöksestä toimitukseen menee helposti neljäkin vuotta. Myös erilaisiin selvityksiin kuluu helposti 10 vuotta, ennen kuin projekti ehtii käynnistyä ja siinä on sitten Siuntio ollut ilman junaliikennettä yhtäkkiä yhden miesmuistin ajan. Vrt. Tampereen seudun taajamat, jossa junaliikenteestä on puhuttu viimeiset 25 vuotta, kun junapysähdykset on viety. Sit tietty sekin, että Karjaa–Kirkkonummi on reitiksi melkoinen nysä, Y-junan matkustajista kun suurin osa on käsittääkseni tullut Kirkkiksestä ja Lepuskista.

Vähiten kivulias tapa saada junapysähdys pidettyä Siuntiossa (ja Inkoossa) on pysäyttää osa Turun junista siellä (Helsingin lähtö-/saapumisaikaa säätämällä).

Hanko–Karjaa toimii omalla logiikallaan, eikä siihen ole järkevää sotkea jotain Y-junan tyyppistä liikennettä, kun nopeammin on perillä vaihtamalla Karjaalla Helsingin junaan, ja myös Turun yhteydet on tärkeä säilyttää.

Olet oikeassa, aika ei ole oikein tämän projektin puolella, mutta aina voi toivoa nopeita päätöksiä ja tilapäistä kalustonvuokrausta VR:ltä tai PJOY:lta.

Aikataulut sovitetaan myös Karjaalla pysähtyviin juniin, muuten asiassa ei ole järkeä vaikka millä kalustolla ajaisi

Kalustosta lisää: Dieselillä ei toki ole tarkoitus ajaa Kirkkonummelta Karjaalle, se matka tehdään sähköllä.
Uusi hankittava kalusto olisi kokonaisuutta ajatellen niin että jos vain liikennöidään Kirkkonummi-Karjaa silloin hankitaankin vain sähkökalustoa.
Jos kaluston hankitavaiheessa jo on tiedossa että liikennöidään Hankooseen asti ja kaikki kalusto on hankittava uutena ajattelin että hankitaan saman tien kalustoa joka sopii koko liikennöintialueelle, diesel+sähkö. Näitä on maailmalla jo paljon käytössä.
Eikö nämä ole kalliimpia kuin dieselit ja sähköiset erikseen? Kyllä ja ei. Yksikköhinta hankintavaiheessa on varmaan korkeampi näillä. Huollot jne helpottuvat jos koko kalusto on samanlainen. Samalla kalusto on käytettävissä siellä missä sitä tarvitaan jos sillä voidaan ajaa koko toiminta-alueella. Jos liikenne on tarkoitus pitää täysin erillään Hangon radalla ja rantaradalla tämä ei tule kyseeseen.
Tämä siis jos hankitaan kokonaan uutta kalustoa, jos jostain saisi "sisäänajettua" kalustoa saattaa hinta vaikuttaa päätökseen.

Entä mistä Henkilökuntaa?
Koko tämä ideointihan lähti siitä että valtio leikkaa pois liikennettä -> VR leikkaa pois osaavaa henkilökuntaa. Ehkä tästä porukasta irtoaisi pari työnsä osaavaa uuteen Y-junaan. Oheis- ja tukitoiminnot on tarkoitus pitää minimaalisina jotta päästään järkevään kulurakenteeseen.

Rahoitus on jaettu kahteen osaan:
Kalustoyhtiö (vaikka Länsi-Uudenmaan Junakalusto LUJOY) tarvitsee rahaa/pitkäaikaista lainaa kaluston hankintaan. Tämä on syytä pitää omana yhtiönä, näin voidaan tarvittaessa vaihtaa liikennöitsijä ilman että kalusto on hankittava uudelleen. Radanvarren kunnat = liikenteen tilaajat tekevät pitkäaikaisen sopimuksen kaluston käytöstä joko suoraan tai sitten liikennöitisjän kautta.

Liikennöitsijä tarvitsee subventiota - ei nykyistä Y-junaa lakkautettaisi jos se tuottaisi reilusti voittoa. Ehkä se kevyemmällä organisaatiolla pärjäisi paremmin, mutta luulen että edelleen on tarvetta tuelle. Aina voi tietysti toivoa että junat täyttyisivät päivittäin maksavista asiakkaista. Paljonkohan tulisi lisää maksavia asiakkaita jos avaisi jonkun aseman lisää matkan varrella? Tämähän on paikallisliikennettä.

Tuota, Andreas ja Sakari, miltä teistä kuulostaisi tällainen kalusto, jos kerran muuta ei ole saatavilla. Vuokrataan jostakin näistä dieseli:

(http://bonbytes.eu/fin/fin_fer_chem3-m_1_183_helsinki_2015_1000.jpg)
Fennia Rail (Fennia Rail saa näitä hankittua tilalle lisää helposti)

(http://clairvaux.net/fin/fin_ivp_dr45nr14_981080049001_1_161_imatra_2012_1000.jpg)
Imatran tai Kymen veturipalvelu (Noilla on myös Vemputtimia)

(http://clairvaux.net/fin/fin_teras_move66-3nr14_2_177_pieksamaki_2013_1000.jpg)
Teräspyörän leasing fleetista joku kone

Museoista löytyy joukko vaunuja, joita voisi kunnostaa alkukalustoksi. Ja/tai, onkohan lätissä ajokuntoisia?

Kuulostaako toimivalta?

Mun ehdotukseni: Lähdetään mahdollisimman kevyesti liikeelle. Käynnistetään "junakimppataksi" -liikenne Siuntion ja Kirkkonummen välillä. Koska matkustajat mahtuisivat yhteen vaunuun niin kalustona joko vanha Dm7 vuokrattuna joltain harrastajaporukalta tai Dm12 jos VR suostu vuokraamaan. Aikataulu olisi suurin piirtein 2 aamuvuoroa m/p ja 2 iltapäivävuoroa. Lauantaisin voitaisiin ajaa yksi edestakainen vuoro aamulla ja iltapäivällä pois, ja sen lisäksi eri tilauksesta ilta-yövuoro juhlijoita varten joka palaa yöllä pois kun viimeine L-juna on saapunut Helsingistä Kirkolle. Mutta tämä eri tilauksesta. Samoin sunnuntaisin voisi ajaa edestakainen vuoro tilauksesta jos Helsingissä järjestetään messuja tai muita massatapahtumia. Koko jutun idea olisi että se ei olisi "säännöllistä junaliikennettä" vaan tilaus-/ tai nostalgialiikenne, mutta arkiaikataulu pyrittäisiin järjestämään kiinteäksi.

Tällainen järjestely vaatisi että saadaan riittävän iso porukka kasaan joka sitoutuisi kulkemaan junalla. Maksu perittäisiin kuukausittaisin, ja sitten myytäisiin eri tilauksesta ajettaviin juniin kertalippu joka maksaisi  5-10 €. Lisäksi tietenkin pitä olla kuljettaja jolllla on pätevyys, esim joku eläkkeellä oleva veturinkuljettaja.

Mielenkiintoinen ajatus, lättiä varmaan löytyy vapaana harrastajaporukoilta, ja olisiko niin että osa on myös tarpeeksi hyvässä kunnossa liikenteen aloittamiseen noilla? Mitähän lätällä ajo maksaa / kilometri? 0,5e? Jolloin se ei myöskään tulisi kovin kalliiksi kunnille. Lisäksi tulevat henkilökunnan kulut, polttoaine ja radan käyttömaksu (onko Suomessa tuo viimeksi mainittu?).

Vertailun vuoksi, tässä on Ruotsista juna, jolla on kuulemma 0,9e/km käyttökulut. Kun tuo 200 km/h porhaltava härveli on ainakin minun havaintojeni mukaan usein ääriään myöten täynnä, niin voi kuvitella että sen ensimmäisen luokan (siis koko halpisjuna on ekaa luokkaa) tuoleilla kelluvat matkustajat tuovat hyvin tuloja omistajlle ja tässä tapauksessa samalla operointiyhtiölle MTR:lle.

Katsotaan muutama kuva tästä edullisten käyttökustannusten FLIRT3-kulkuneuvosta:
(http://bonbytes.eu/swe/swe_mtr_x74nr004_2_184_stockholmsc_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_mtr_x74nr004_3_184_stockholmsc_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_mtr_x74nr004_window_1_184_stockholmsc_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_mtr_x74nr004_hr_c242nr532_1_184_stockholmsc_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_mtr_x74nr004_6_184_stockholmsc_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_mtr_x74nr004_8_184_stockholmsc_2015_1000.jpg)

Taitaa olla aika harvassa lättähatut joista löytyisi kaupallisen liikenteen vaatima kulunvalvonta.

Jep, ja taitaa maksaa aikalailla asentaa sellainen laitteeseen kuin laitteeseen? Eli tässä ruotsalaiset vetänevät taas turpiin meikäläisiä 6-0? Siellä en ole juuri koskaan kuullut kenenkään valittavan kulunvalvontalaitteen hinnasta :(  Suomessa taas tämä "toiminnan ja kaupan este" taitaa olla vakiovalitusten listalla. Mikähän lienee viimeisin hintalappu, joskus oli kai huimat 100000 euroa? Ja voikohan tässä käydä niin, että johtuu JKV:stä, että tästä Andreaksen hyvästä ideasta joudutaan luopumaan? Kyllä hevosetkin nauravat meille ulkomailla kun taas ammumme itseämme jalkaan...

???

Kai sen ääneenkin voi sanoa? Eroa käytöksessä junaharrastajiin on kuin yöllä (VR:n henkilökunta) ja päivällä (ruåtsalaiset). Ja eihän tämä ollenkaan tarkoita että kaikki vr:läiset ovat huonosti käyttäytyviä ja kaikki svenssonit hyvin, vaan että raportoin vain että mihin olen etupäässä törmännyt.

Olisikohan Siuntion ja Kirkkonummen kohdalla ajateltavissa jonkinlainen junaliikenteeseen rajoittunut HSL-jäsenyys? Tiedän, että HSL:n säännöissä edellytetään uusilta jäsenkunnilta maarajaa HSL:n kanssa, mutta koska nyt ajatkin ovat poikkeukselliset, maksaisi kuntapäättäjien vaivaa kysyä asiaa HSL:ltä. Käytännössä idea pitää siis selvittää ensin juurta jaksaen kunnanjohtajalle.

JKV-kysymys ei enää sulje pois tällaista hanketta. JKV-laite maksaa "muutaman kymppitonnin", ei suinkaan 100.000 euroa. Lisäksi, jos liikenne ajetaan muodollisesti museojunaliikenteenä, JKV-laitetta ei edes tarvita. Tietääkseni mikään ei estä museorautatieyhdistystä maksamasta henkilökunnalleen palkkaa. Vain yhdistyksen toiminta kokonaisuutena täytyy olla "voittoa tavoittelematonta". Trafi suhtautuu hankkeeseen varmasti suopeasti, heiltä voi saada jopa luovia neuvoja luvituksen järjestämiseen, kunhan vakavasti otettava liikenteen järjestäjä ensin kokoaa rivinsä ja ilmoittautuu.

Jos HSL ei lähde mukaan hankkeeseen, kannattaa katse kohottaa myös lännen suuntaan. Mikäli liikenteeseen otetaan mukaan myös Hanko-Karjaa - rataosa, lättäjunan vuokraus alkaa kuulostaa jo järkevältä. - Yleensäkään ei pidä ajatella heti alkuun liian rajoittuneesti. Ei ole esimerkiksi mitään säädöstä, mikä rajoittaisi museojunaliikenteen vuoromäärää. Kaluston huolto voi kyllä olla haaste, mutta ratkaistavissa oleva. Jos Karjaalta ei saa hallitilaa, tuskimpa Liikennevirasto siinä tilanteessa voi kieltää pystyttämästä pussiraiteen päähän kaarihallia. Sellaisen voi saada joskus purkamisen vaivalla.

Kannattaa huomata, että ajatukseni eivät ole yhtään sen villimpiä, kuin mitä Ruotsissa sovelletaan käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsin raitiotieseura liikennöi Tukholman raitiotielinjaa 7N museokalustolla huhtikuusta joulukuuhun.

Nykyoloissa en pidä mahdottomana Dm12-junien saamista JKOY:n haltuun. VR:n voi olla vaikeaa selittää tarmokkaalle omistajaohjausministerille, mihin he tarvitsevat moottorijunia, jos LVM ei tilaa enää niitä vaativaa ostoliikennettä. Kynnyskysymys tässä on, kuka pystyy selittämään Sipilälle tarpeeksi yksiselitteisesti, että VR:lle arvottomat junat voitaisiin saada JKOY:n kautta jälleenvuokrattuna tuottavaan ajoon.

Kai edellä puhunut tietää, että meidän maassamme kaikki poistettava kalusto on kuntoon ja ikään katsomatta loppuun käytettyä, eikä sitä voi myydä tai vuokrata kenellekään.

Tietää, mutta ei mitenkään ymmärrä.

Kirkkonummi on ollut Helsingin, Espoon,  Kauniaisten, Vantaan ja Keravan ohella HSL:n perustajakunta vuodesta 2010. Vuonna 2012 mukaan liittyi jäsenkuntana Sipoo.

HSL:n perussopimuksen 4 § kuuluu näin:

"Kuntayhtymään voivat kuulua perustajakuntien lisäksi muut Helsingin seudun kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Jäsenyyden edellytykset on määritelty 5 §:ssä.

Kuntayhtymän toimintaa voidaan laajentaa myös Helsingin seudun ulkopuolisiin kuntiin siten, että kuntayhtymä tekee ao. kunnan kanssa yhteistyösopimuksen kunnan joukkoliikenteen järjestämisestä."

Luulisi ajatuksen alkavan kiinnostaa myös Siuntion päättäjiä.

Eli kun kunnan päättäjät nyt haluavat vaan tehdä päätöksen kuntalaisten palvelemisesta, niin aihe menee eteenpäin?

Tehdään se mitä Ruotsissa tehtiin 1996: siirretään Senaattikiinteistöille ~200 VR:n itsestään liikkuvaa kulkuneuvoa. Noita saavat sitten kaikki tarvitsevat vuokrata Senaatilta. Vaunujen hankintahinta on niin alhainen, että nuo eivät ainakaan ole olleet ongelma muualla. AAE vuokraa ~60'000 vaunua Euroopanlaajuisesti, tuolta niitä saavat muutkin edullisesti, kunhan EU-sertifiointi alkaa päteä meilläkin.


Alla muutamia "loppuunajettuja ja arvottomia" = täysin käyttökunnossa olevia vaunuja matkalla romutukseen Imatralla. Noinhan kilpalu saadaan pidettyä pidempään pois raiteilta. Kuinkahan pitkään tällainen näytteleminen VR:n taholta menee läpi?

Lukijoille arvioitavaksi: ovatko nämä aidosti arvottomia ja romutusvalmiita vaunuja?

(http://bonbytes.eu/fin/fin_bluecoaches_1_185_imatrankoski_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/fin/fin_vr_rbktnr26905_1_185_imatrankoski_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/fin/fin_vr_bluecoaches_2_185_imatrankoski_2015_1000.jpg)

Toiset meistä näkevät paljon mahdollisuuksia siellä missä toiset näkevät vain esteitä. Ennustan Antille erinomaista tulevaisuutta! Mielestäni tärkeää on aiheiden heittely tässä, ei niiden alasampuminen. "Kansallisista erityispirteistä johtuen" Länsinaapuri on vetäissyt meihin 20 vuoden kaulan raiteilla, joten heittelemällä innovaatioita voimme edes yrittää kuroa jotain tuosta kiinni. 

Junakimppataksi on kiinnostava konsepti, saattaa olla että jopa toimisikin. Edut siinä ovat että ajetaan juuri sillion kuin maksavat asiakkaat haluavat/tarvitsevat kyydin ja että päästään aloittamaan kevyesti. Asiakkaiden ehdoilla joka tapauksessa mennään ja kiinteä aikataulu saattaa siinä olla asiakkaille helpompi. Täysin harrastaja-/museoliikennepohjalla tämä saattaa kuitenkin olla vaikea toteuttaa säännöllisenä asiakkaille luotettavana liikenteenä.

Täällä ehdotettiin että VR lisäisi Siuntioon IC-junien pysähdyksen. Se hoitaisi koko asian aika kätevästi.
Täällä kerrottiin myös että VR olisi poistamassa IC-junien pysähdyksen Kirkkonummelta aikataulun nopeuttamiseksi. En usko että se pysähdys siirtyisi Siuntioon...

Dm12-kalustoa voisi tietysti havitella kun sitä nyt jää vapaaksi eri puolilta Suomea. Se ei varmaan ole heti myytävänä mutta toisaalta ei ole romutuskunnossa vielä. Varsinkin jos Hangon rata on mukana tässä yhtälössä on tämä kiinnostava ratkaisu. Valtion kalustopankki mallia Ruotsi olisi järkevä vaihtoehto jos sattuisi löytymään sopivaa tahtoa päättävissä elimissä.

Yhteystyö HSL:n kanssa jollain tasolla on minusta välttämätön jotta saadaan järkevät (vaihto-)yhteydet Kirkkonummelle ja ehkä jonkinasteinen lippuyhteistyö.

Yhteistyö PJOY:n kanssa antaisi ehkä tilapäisesti vuokralle PJOY:n FLIRT-kalustoa. Tämä sopisi minusta parhaiten sähköistetyllä osuudella ajettaessa kunnes kalustokysymys "lopullisesti" on ratkaistu. Oikeastaan melkein mikä tahansa vaatimukset täyttävä kalusto toimisi alkuun.

Kaluston huolto ja siivous tulee olemaan tärkeä asia. Riippuen oman/vuokratun kaluston määrästä pitää miettiä ei vain huoltoa vaan myös säilytystä. Samalla tulee eteen kysymyksiä omasta toiminnasta vai ulkoistetusta palvelusta.

Yhtiön ydintehtävä tulee olemaan liikennöinti. Kaluston omistus voidaan ulkoistaa kalustoyhtiölle. Huolto, varsinkin suuremmat huollot, voidaan ulkoistaa sitä taitavalle yhtiölle. Siivouskaan kuten osa muistakin hommista ei ole ydintoimintaa. Tietysti töihin voidaan ottaa porukkaa tähän (varsinkin jos toiminta laajenee), mutta luulen että alkuun pääsemiseksi on helpompi käyttää valmiita toimittajia kuin rakentaa liian ison organisaation.


Toisessa keskustelussa oli esillä:

Nyt olisi sitten varmaa korkea aika aloittaa tämä projekti. Ministeri suorastaan peräänkuuluttaa uusia yrittäjiä raiteille.

Perustettava siis liikennöintiyhtiö ja kalustopankki. Varmistettava riittävä rahoitus kunnilta/valtiolta liikennöintiin oheiskustannuksineen (plus tiedotus asiakkaille ja toivomus että lupaavat käyttää uutta Y-junaa). Hankittava kalusto ja siihen tarvittava rahoitus kalustoyhtiölle (ellei jostain suoraan saa vuokrattua kalustoa).
Sitten tarvitaan yhteistyökumppaneita kaikelle ulkoistettavalle työlle. Oma pieni henkilökunta hallinnon pyörittämiseen. Seuraavana tässä epäjärjestyksessä olevassa listassa sertifikaatit ja lupa liikennöintiin (kuulemma ei ihan helppo juttu). Veturinkuljettajia ja lipunmyyjiä. Ennen kuin juna liikkuu linjalla tarvitaan tarvitaan myös aikataulunmukaiset polut Kirkkonummen ja Karjaan välille.

Onkohan Kirkkonummella, Siuntiolla, Inkoolla ja Karjaalla ollenkaan kiinnostusta lähteä tähän projektiin?

Tämä Andreaksen näkemyshän kivasti vetäisi mutkat suosiksi, takaisi palvelutason ja olisi lisäksi heti käytettävissä! Tällöin likenteen pidemmän tähtäimen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntien yhteenlittymän kesken voitaisiin tehdä kaikessa rauhassa ja hieman tätä pikaratkaisua halvemmalla.


(http://4rail.eu/fin/fin_jk_sm5nr04_malmi_111_helsinki_2011_1000.jpg)

Ei tietääkseni, mutta olen siinä käsityksessä että museokalustoyksiköllä saa liikennöidä max 30 päivänä vuodessa.

Jos näin, niin se on sitten samanlailla kuin maanteillä museolinja-autojen kanssa.

Jokioisten Museorautatiellä se määrä ylittyy varmasti joidenkin yksiköiden osalta, varsinkin niiden joita käytetään työjunissa, mutta ilmeisesti sillä ei ole väliä koska kyseinen rautatie ei kuulu Trafin ja LiVi valvoman rautatieliikenteen piiriiin millään lailla, vai olenko väärässä?

Eli tekemällä sopimus 10 museoyksikön / harrastajaporukan kanssa liikenne onnistuu ympäri vuoden...  ;)


Tässä esimerkki ruotsalaismuseojunasta, joka ajoi pari viikkoa sitten vuoroja Falun-Gävle-Falun (ja kuulemma vähän laajuemminkin) ja joitain Gävlen sisäisiä vuoroja. Kyseessä oli Ruotsin rautateiden 100-vuotissähköistysjuhla. Tässä juna matkustajineen on lähdössä Gävlestä Faluniin. Vaikka ikää on, ei henkilöautolla pysynyt perässä tuolla matkalla Ruotsin silityslaudan tasaisia teitä ajaen.

(http://bonbytes.eu/swe/swe_vintage_btnr305_coaches_1_185_gavle_2015_1000.jpg)

Keski-Suomen Kiskobussi Oy voisi ajaa perjantai-iltaisin Jyväskylästä Seinäjoelle ja Seinäjoelta Jyväskylään. Samoin sunnuntai-iltaisin. Tampereelta yhteys näihin juniin Haapamäen kautta.

Kesällä voisi ehkä ajaa muinakin päivinä.

Jokioisten Museorautatie on "huvilaite" eivätkä valtion rautatiemääräykset koske sitä.

Näin yhteys säilyisi sielläkin. Kiskobussi Senaattikiinteistöiltä vuokralle vain! :D   (toki edellyttää että bussit saadaan ensin Senaatille)

Laitoin keskusteluthreadiin aiemmin kuvan vaunuista, joita VR romuttaa. Ovat aika hyväkuntoisia näihin verrattuna. Tässä esimerkkejä, mitä uudet operaattorit esim. TågAB, Blå Tåget (SKJB), Snälltåget, jne. käyttävät raaka-aineena. Osa näistä on yli 50 vuotta käytössä olleita jo nyt.

(http://bonbytes.eu/swe/swe_tagab_rawmaterial_1_185_krisitinehamn_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_nsb_series3nr21403_1_185_krisitinehamn_2015_1000.jpg)

(http://4rail.eu/nor/nor_ofotbanen_coach_green_b3nr25607_12_narvik_2011_1000.jpg)

(http://4rail.info/swe/swe_xx_r2nr5190_1_177_kristinehamn_2013_1000.jpg)

Ja kun on osaamista, ruotsalaisittain tyypillisissä "pienemmissä yrityksissä" paljon motivaatiota, hieman aikaa ja käyttötarve, niin lopputulos on sitten tämän näköistä:

(http://bonbytes.eu/swe/swe_ssjb_blataget_b5cnnr032_1_184_hallsberg_2014_1000.jpg)

(http://4rail.info/swe/swe_tagab_ab3nr878_1_177_kristinehamn_2013_1000.jpg)

(http://4rail.info/swe/swe_tagab_cb1nr922_1_177_kristinehamn_2013_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_tagab_b5nr131_1_185_krisitinehamn_2015_1000.jpg)

(http://bonbytes.eu/swe/swe_tagab_bc2nr677_1_185_krisitinehamn_2015_1000.jpg)

Nämä TågAB:n vaunut ovat käytössä vähän vastaavan tyyppisessä operaatiossa, kuin Oy Y-juna/Y-Tåg AB meillä olisi. TågAB, kunnat Keski-Ruotsissa ja Ruotsin valtio kokeilevat 7 reitillä, olisiko junamatkustukselle tarvetta / mikä matkustuksen volyymi on. Ensimmäisestä junayhteydestä noilla hopeisilla vaunuilla kokemukset taisivat olla erittäin positiivisia, joten nyt syyskuussa aloitettiin laajempi liikenne, jossa uusia yhteyksiä. Kaksi alinta kuva on noihin pikapikaa laitettuja vaunuja, kun eivät ole päältäpäin virheettömässä kunnosa kuten TågAB:n matkustajakalusto yleensä on. 

SKJB:N Blå Tåget taas ajaa viimeisen päälle laiteltujen antiikkivaunujen junaa Göteborgin ja Tukholman välillä. Tuossa voi olla joku 14 vaunua (laitureille ei taida mahtua enempää) ja ainakin silloin kun junaa kuvasin Hallsbergissa, se oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Paljon tiheämmin pysähdyksiä tekevissä X2000/SJ2000-junayksiköissä sen sijaan näytti olevan runsaasti tilaa.

Muuten, SKJB on harrastajavoimin kasaan laitettu yritys! Toki takana on laivanvarustajakin, joten taskuista löytyy aina rahaa. Mukavaa näyttää olevan sekä työntekijöillä, että matkustajilla. 

Ja tämän päivän uutisten mukaan tuo epäselvyys monopolin voimassaolosta juuri tuolla reitillä tuntuu selkenevän niin että Y-Juna kuuluisi niihin jota joku muu jatkossa voisi liikennöidä.

Noh RKP ei halunnut Finland Demokraattien kanssa hallitukseen ja tulokset nähdään. Ei mulla skandinaaveja vastaan mitään ja persuilla ja krp:llä kielestä huolimatta suht samat arvot kun löytyis vaan yhteinen sävel jota jo persu nuoret ja sverige demokraatti nuoret hakivat ja Jimmie Åkesson suuttu. https://www.youtube.com/watch?v=8PJ6nYfLrJw

Jaaha mun asiallinen kommentti positettiin selvästi näkee että viher-punikit jyllää täällä.