Oy Y-Juna/Y-Tåget Ab

[Andreas Ehnberg]

Miten olisi perustaa oma liikennöitsijä ja tehdä asialle jotain? Tässä yksi ehdotus:

Oy Y-juna/Y-tåget Ab tai Oy Länsi-Uudenmaan Raideliikenne/Västa Nylands Spårtrafik Ab

Toimintaidea:
Pendeliliikennettä/syöttöliikennettä rantaradalla/Hangon radalla Kirkkonummelle/Helsinkiin lakkautettavien Y-junien ja Hangon junien tilalle.
Hallitus haluaa tukea innovointia ja yrittäjyyttä, VR vetäytyy maaliskuussa tästä liikenteestä ja vähentää läpikulkevaa liikennettä, joten radalla olisi kapasiteettia ja kysyntää, VR:n lopettaessa liikenteen Inkooseen ja Siuntioon tavallaan myös lailliset edellytykset liikenteelle vaikka monopolia ei kumottaisikaan heti.
Organisaation voi rakentaa sen verran kevyeksi että liikennöinti onnistuisi kohtuullisin kustannuksin.
Ruotsissa tällaisia ratkaisuja on tehty jo pitkään, pienemmät toimijat voivat sujuvammin hoitaa tällaista syöttöliikennettä. VR voisi keskittyä runkoyhteyksiin.

Kalusto:
FLIRT tai FLIRTin pikkuveli GTW. Molemmat löytyy sähköisenä ja dieselinä ja tulossa sekaversioina.
FLIRT on jo hyväksytty Suomessa, voisi tehdä yhteystyötä Pääkaupunkiseudun Junakalusto OY:n kanssa hankinnassa ja huolloissa.
Kalusto on ostettava uutena koska käytettynä ei ole tarjolla mitään. Sm1/2-junat ovat jo vanhoja ja vikaherkkiä eivätkä ole myynnissä.
Tämä johtaa siihen että alussa (10v?) kalusto syö mahdollisen voiton, mutta sen jälkeen ajetaan vielä pitkään edullisesti näillä junilla.

Kalustotarve/kierto/aikataulutus:
Skenaario 1 Y-juna
Kaksi kalustoyksikköä: moniajossa ruuhka-aikaan Karjaa-Kirkkonummi ja takaisin.
Hiljaiseen aikaan yksi yksikkö pendelöi hieman harvemmin, toinen siivotaan/huolletaan.
Aikataulut sovitetaan tietysti Kirkkonummelta lähteviin HSL-juniin.
Sopivalla yhteystyöllä voisi tietysti ajaa Helsinkiin asti HSL-alueellakin, mutta vaatii lisää kalustoa.

Skenaario 2 Y-juna ja Hankoo
Kolme kpl Multimode(diesel+sähkö)-kalustoyksikköä:
Kaksi yksikköä pendelöi Hankoo-Karjaa-Kirkkonummi
Kolmas pendelöi Karjaa-Kirkkonummi (tämä pätkä vaatii enemmän kapasiteettia)
Yksiköt yhdistetään/erotetaan ruuhka-aikaan Karjaalla, saadaan suora yhteys Hankooseen asti.
Hiljaiseen aikaan kaksi yksikköä pendelöin hieman harvemmin, yksi siivotaan/huolletaan.
Aikataulut sovitetaan tietysti Kirkkonummelta lähteviin HSL-juniin.

Skenaario Y:
Lisätään liikenne Karjaa-Hyvinkää-radalta yhtälöön.
Näin voidaan utopistiseti tehdä syöttöliikennettä Karjaalle ja Hyvinkäälle
Tämä jatkuu myöhemmin syöttöliikenteenä myös ELSA-radan liikenteelle.

Rahoitus/omistus-ideointi:
Ehdolla ovat radanvarren kunnat, yksityiset intressit, kalustoyhtiö ja vaikka jo tällä alueella liikennöivä linja-autoyritys (lippu-yhteistyö-syöttöliikenne)
Yksityisetkin voisivat tulla osakkaiksi, heille voisi esimerkiksi tarjota edullisemman lipun jos kiinnostusta olisi tällaiseen malliin.
Harrastaja-osakkaille tarjotaan säännöllisesti ohjaamoajoja.

Tiedän että tästä puuttuu vielä keskustelu turvallisuussertifikaateista, luvista ja paljon muusta, tarkoitus tässä vaiheessa on saada keskustelu eteenpäin.

[Tuukka Ryyppö]

Latviassa on juuri käynnistynyt uusintayritys sähkömoottorijunien kilpailuttamiseksi. 25 kV, 1520 mm. Siitäkin voisi saada pari kappaletta siivellä hankittua.

[Juha Riihimäki]

Kerrassaan mielenkiintoinen idea! Ja näinhän Ruotsissa, josta taas näköjään mallia meillekin otetaan monessa asiassa, toimitaan.

Stadlerin värkit ovat aina varmasti toimivia, mutta kun nuo VR:n bussit jäävät varmaan varikolle, niin eikä niitä voisi suoraan ostaa vaikka Senaattikiintöistölle nimellisellä hinnalla / määrätä siirtymään sinne kuten 1996 tehtiin Ruotsissa? Ajoon pääsisi tällöin heti vaikka tsekkikiskobussit varmaan ovat kovin kaukana GTW:n alhaisista tuotantokustannuksista. Ja tällöin jäisi aikaa ostaa ja sertifioida GTW:t meidän rataverkolle?

Nyt vaan kunnissa rattaat pyörimään, niin saadaan mielenkiintoista väriä Uudenmaankin raiteille!

Tässä on muutamia junia Ruotsista todennäköisesti mallilla, jossa yksi taho omistaa junia (tyyliin Junakalusto Oy), toinen organisoi liikenteen (kuten HSL) ja usein maksaa myös siitä ja kolmas taho (esim MTR tai Arriva, jne.) joka operoi junia. Valtio ylläpitää lähes aina rataverkkkoa (lue: ostaa kymmeniltä yrityksiltä suunnittelua ja kunnossapidon), jossa nämä kiskobussit ajavat. Kaikkiin "pääsääntöihin" on aina poikkeus, mutta eikös juuri se teekin Ruotsin rataoperoinnista mukavan monipuolisen ja innovatiivisen?   Ja sen lisäksi henkilökunta on aina mukavan ystävällistä kun menee juttelemaan, ei mitään VR:n mörököllejä.     









Ja tähän tietysti voisi lisätä kymmeniä vähän vanhempien lättien kuvia. Lisää kuvastoa mukavan monipuolisesta naapurimaastamme löytyy osoitteesta:

http://www.4rail.net/reference_sweden_gallery2_dmus.php

http://www.4rail.net/reference_sweden_gallery2.php

[Pekka Porkkakoski]

Epäilen, että Karjaa-Kirkkonummi -väli (n 50 km) mentäisiin dieselillä, jos Hangon suunta on kannattava.

[Juha Riihimäki]

Jännää, just huomasin että sattumoisin noista ruotsalaisten kiskobusseistakin kaikki ovat lankojen alla linjalla tai varikolla ...100 vuotta sähköistystä ei näköjään ole ihan riittänyt kaikille rataosille , joten bussejakin tarvitaan vielä. 

[Sakari Kestinen]

Ihan hauska idea, mutta siinä on muutama mutta. Liikenne on loppumassa jo ensi maaliskuussa. Kalustoa ei saa kaupan hyllyltä, vaan tilauspäätöksestä toimitukseen menee helposti neljäkin vuotta. Myös erilaisiin selvityksiin kuluu helposti 10 vuotta, ennen kuin projekti ehtii käynnistyä ja siinä on sitten Siuntio ollut ilman junaliikennettä yhtäkkiä yhden miesmuistin ajan. Vrt. Tampereen seudun taajamat, jossa junaliikenteestä on puhuttu viimeiset 25 vuotta, kun junapysähdykset on viety. Sit tietty sekin, että Karjaa–Kirkkonummi on reitiksi melkoinen nysä, Y-junan matkustajista kun suurin osa on käsittääkseni tullut Kirkkiksestä ja Lepuskista.

Vähiten kivulias tapa saada junapysähdys pidettyä Siuntiossa (ja Inkoossa) on pysäyttää osa Turun junista siellä (Helsingin lähtö-/saapumisaikaa säätämällä).

Hanko–Karjaa toimii omalla logiikallaan, eikä siihen ole järkevää sotkea jotain Y-junan tyyppistä liikennettä, kun nopeammin on perillä vaihtamalla Karjaalla Helsingin junaan, ja myös Turun yhteydet on tärkeä säilyttää.

[Andreas Ehnberg]

Olet oikeassa, aika ei ole oikein tämän projektin puolella, mutta aina voi toivoa nopeita päätöksiä ja tilapäistä kalustonvuokrausta VR:ltä tai PJOY:lta.

Aikataulut sovitetaan myös Karjaalla pysähtyviin juniin, muuten asiassa ei ole järkeä vaikka millä kalustolla ajaisi

Kalustosta lisää: Dieselillä ei toki ole tarkoitus ajaa Kirkkonummelta Karjaalle, se matka tehdään sähköllä.
Uusi hankittava kalusto olisi kokonaisuutta ajatellen niin että jos vain liikennöidään Kirkkonummi-Karjaa silloin hankitaankin vain sähkökalustoa.
Jos kaluston hankitavaiheessa jo on tiedossa että liikennöidään Hankooseen asti ja kaikki kalusto on hankittava uutena ajattelin että hankitaan saman tien kalustoa joka sopii koko liikennöintialueelle, diesel+sähkö. Näitä on maailmalla jo paljon käytössä.
Eikö nämä ole kalliimpia kuin dieselit ja sähköiset erikseen? Kyllä ja ei. Yksikköhinta hankintavaiheessa on varmaan korkeampi näillä. Huollot jne helpottuvat jos koko kalusto on samanlainen. Samalla kalusto on käytettävissä siellä missä sitä tarvitaan jos sillä voidaan ajaa koko toiminta-alueella. Jos liikenne on tarkoitus pitää täysin erillään Hangon radalla ja rantaradalla tämä ei tule kyseeseen.
Tämä siis jos hankitaan kokonaan uutta kalustoa, jos jostain saisi "sisäänajettua" kalustoa saattaa hinta vaikuttaa päätökseen.

Entä mistä Henkilökuntaa?
Koko tämä ideointihan lähti siitä että valtio leikkaa pois liikennettä -> VR leikkaa pois osaavaa henkilökuntaa. Ehkä tästä porukasta irtoaisi pari työnsä osaavaa uuteen Y-junaan. Oheis- ja tukitoiminnot on tarkoitus pitää minimaalisina jotta päästään järkevään kulurakenteeseen.

Rahoitus on jaettu kahteen osaan:
Kalustoyhtiö (vaikka Länsi-Uudenmaan Junakalusto LUJOY) tarvitsee rahaa/pitkäaikaista lainaa kaluston hankintaan. Tämä on syytä pitää omana yhtiönä, näin voidaan tarvittaessa vaihtaa liikennöitsijä ilman että kalusto on hankittava uudelleen. Radanvarren kunnat = liikenteen tilaajat tekevät pitkäaikaisen sopimuksen kaluston käytöstä joko suoraan tai sitten liikennöitisjän kautta.

Liikennöitsijä tarvitsee subventiota - ei nykyistä Y-junaa lakkautettaisi jos se tuottaisi reilusti voittoa. Ehkä se kevyemmällä organisaatiolla pärjäisi paremmin, mutta luulen että edelleen on tarvetta tuelle. Aina voi tietysti toivoa että junat täyttyisivät päivittäin maksavista asiakkaista. Paljonkohan tulisi lisää maksavia asiakkaita jos avaisi jonkun aseman lisää matkan varrella? Tämähän on paikallisliikennettä.

[Juha Riihimäki]

Tuota, Andreas ja Sakari, miltä teistä kuulostaisi tällainen kalusto, jos kerran muuta ei ole saatavilla. Vuokrataan jostakin näistä dieseli:


Fennia Rail (Fennia Rail saa näitä hankittua tilalle lisää helposti)


Imatran tai Kymen veturipalvelu (Noilla on myös Vemputtimia)


Teräspyörän leasing fleetista joku kone

Museoista löytyy joukko vaunuja, joita voisi kunnostaa alkukalustoksi. Ja/tai, onkohan lätissä ajokuntoisia?

Kuulostaako toimivalta?

[Rainer Silfverberg]

Mun ehdotukseni: Lähdetään mahdollisimman kevyesti liikeelle. Käynnistetään "junakimppataksi" -liikenne Siuntion ja Kirkkonummen välillä. Koska matkustajat mahtuisivat yhteen vaunuun niin kalustona joko vanha Dm7 vuokrattuna joltain harrastajaporukalta tai Dm12 jos VR suostu vuokraamaan. Aikataulu olisi suurin piirtein 2 aamuvuoroa m/p ja 2 iltapäivävuoroa. Lauantaisin voitaisiin ajaa yksi edestakainen vuoro aamulla ja iltapäivällä pois, ja sen lisäksi eri tilauksesta ilta-yövuoro juhlijoita varten joka palaa yöllä pois kun viimeine L-juna on saapunut Helsingistä Kirkolle. Mutta tämä eri tilauksesta. Samoin sunnuntaisin voisi ajaa edestakainen vuoro tilauksesta jos Helsingissä järjestetään messuja tai muita massatapahtumia. Koko jutun idea olisi että se ei olisi "säännöllistä junaliikennettä" vaan tilaus-/ tai nostalgialiikenne, mutta arkiaikataulu pyrittäisiin järjestämään kiinteäksi.

Tällainen järjestely vaatisi että saadaan riittävän iso porukka kasaan joka sitoutuisi kulkemaan junalla. Maksu perittäisiin kuukausittaisin, ja sitten myytäisiin eri tilauksesta ajettaviin juniin kertalippu joka maksaisi  5-10 €. Lisäksi tietenkin pitä olla kuljettaja jolllla on pätevyys, esim joku eläkkeellä oleva veturinkuljettaja.

[Juha Riihimäki]

Mielenkiintoinen ajatus, lättiä varmaan löytyy vapaana harrastajaporukoilta, ja olisiko niin että osa on myös tarpeeksi hyvässä kunnossa liikenteen aloittamiseen noilla? Mitähän lätällä ajo maksaa / kilometri? 0,5e? Jolloin se ei myöskään tulisi kovin kalliiksi kunnille. Lisäksi tulevat henkilökunnan kulut, polttoaine ja radan käyttömaksu (onko Suomessa tuo viimeksi mainittu?).

Vertailun vuoksi, tässä on Ruotsista juna, jolla on kuulemma 0,9e/km käyttökulut. Kun tuo 200 km/h porhaltava härveli on ainakin minun havaintojeni mukaan usein ääriään myöten täynnä, niin voi kuvitella että sen ensimmäisen luokan (siis koko halpisjuna on ekaa luokkaa) tuoleilla kelluvat matkustajat tuovat hyvin tuloja omistajlle ja tässä tapauksessa samalla operointiyhtiölle MTR:lle.

Katsotaan muutama kuva tästä edullisten käyttökustannusten FLIRT3-kulkuneuvosta:

[Tuomas Korhonen]

Mielenkiintoinen ajatus, lättiä varmaan löytyy vapaana harrastajaporukoilta, ja olisiko niin että osa on myös tarpeeksi hyvässä kunnossa liikenteen aloittamiseen noilla? Mitähän lätällä ajo maksaa / kilometri? 0,5e? Jolloin se ei myöskään tulisi kovin kalliiksi kunnille. Lisäksi tulevat henkilökunnan kulut, polttoaine ja radan käyttömaksu (onko Suomessa tuo viimeksi mainittu?).

Taitaa olla aika harvassa lättähatut joista löytyisi kaupallisen liikenteen vaatima kulunvalvonta.

[Juha Riihimäki]

Jep, ja taitaa maksaa aikalailla asentaa sellainen laitteeseen kuin laitteeseen? Eli tässä ruotsalaiset vetänevät taas turpiin meikäläisiä 6-0? Siellä en ole juuri koskaan kuullut kenenkään valittavan kulunvalvontalaitteen hinnasta  Suomessa taas tämä "toiminnan ja kaupan este" taitaa olla vakiovalitusten listalla. Mikähän lienee viimeisin hintalappu, joskus oli kai huimat 100000 euroa? Ja voikohan tässä käydä niin, että johtuu JKV:stä, että tästä Andreaksen hyvästä ideasta joudutaan luopumaan? Kyllä hevosetkin nauravat meille ulkomailla kun taas ammumme itseämme jalkaan...

Taitaa olla aika harvassa lättähatut joista löytyisi kaupallisen liikenteen vaatima kulunvalvonta.

[Vesa Höijer]

Ja sen lisäksi henkilökunta on aina mukavan ystävällistä kun menee juttelemaan, ei mitään VR:n mörököllejä.

[Juha Riihimäki]

Kai sen ääneenkin voi sanoa? Eroa käytöksessä junaharrastajiin on kuin yöllä (VR:n henkilökunta) ja päivällä (ruåtsalaiset). Ja eihän tämä ollenkaan tarkoita että kaikki vr:läiset ovat huonosti käyttäytyviä ja kaikki svenssonit hyvin, vaan että raportoin vain että mihin olen etupäässä törmännyt.

Ja sen lisäksi henkilökunta on aina mukavan ystävällistä kun menee juttelemaan, ei mitään VR:n mörököllejä.

[[Tunnus poistettu]]

Olisikohan Siuntion ja Kirkkonummen kohdalla ajateltavissa jonkinlainen junaliikenteeseen rajoittunut HSL-jäsenyys? Tiedän, että HSL:n säännöissä edellytetään uusilta jäsenkunnilta maarajaa HSL:n kanssa, mutta koska nyt ajatkin ovat poikkeukselliset, maksaisi kuntapäättäjien vaivaa kysyä asiaa HSL:ltä. Käytännössä idea pitää siis selvittää ensin juurta jaksaen kunnanjohtajalle.

JKV-kysymys ei enää sulje pois tällaista hanketta. JKV-laite maksaa "muutaman kymppitonnin", ei suinkaan 100.000 euroa. Lisäksi, jos liikenne ajetaan muodollisesti museojunaliikenteenä, JKV-laitetta ei edes tarvita. Tietääkseni mikään ei estä museorautatieyhdistystä maksamasta henkilökunnalleen palkkaa. Vain yhdistyksen toiminta kokonaisuutena täytyy olla "voittoa tavoittelematonta". Trafi suhtautuu hankkeeseen varmasti suopeasti, heiltä voi saada jopa luovia neuvoja luvituksen järjestämiseen, kunhan vakavasti otettava liikenteen järjestäjä ensin kokoaa rivinsä ja ilmoittautuu.

Jos HSL ei lähde mukaan hankkeeseen, kannattaa katse kohottaa myös lännen suuntaan. Mikäli liikenteeseen otetaan mukaan myös Hanko-Karjaa - rataosa, lättäjunan vuokraus alkaa kuulostaa jo järkevältä. - Yleensäkään ei pidä ajatella heti alkuun liian rajoittuneesti. Ei ole esimerkiksi mitään säädöstä, mikä rajoittaisi museojunaliikenteen vuoromäärää. Kaluston huolto voi kyllä olla haaste, mutta ratkaistavissa oleva. Jos Karjaalta ei saa hallitilaa, tuskimpa Liikennevirasto siinä tilanteessa voi kieltää pystyttämästä pussiraiteen päähän kaarihallia. Sellaisen voi saada joskus purkamisen vaivalla.

Kannattaa huomata, että ajatukseni eivät ole yhtään sen villimpiä, kuin mitä Ruotsissa sovelletaan käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsin raitiotieseura liikennöi Tukholman raitiotielinjaa 7N museokalustolla huhtikuusta joulukuuhun.

Nykyoloissa en pidä mahdottomana Dm12-junien saamista JKOY:n haltuun. VR:n voi olla vaikeaa selittää tarmokkaalle omistajaohjausministerille, mihin he tarvitsevat moottorijunia, jos LVM ei tilaa enää niitä vaativaa ostoliikennettä. Kynnyskysymys tässä on, kuka pystyy selittämään Sipilälle tarpeeksi yksiselitteisesti, että VR:lle arvottomat junat voitaisiin saada JKOY:n kautta jälleenvuokrattuna tuottavaan ajoon.

[Petri P. Pentikäinen]

Nykyoloissa en pidä mahdottomana Dm12-junien saamista JKOY:n haltuun. VR:n voi olla vaikeaa selittää tarmokkaalle omistajaohjausministerille, mihin he tarvitsevat moottorijunia, jos LVM ei tilaa enää niitä vaativaa ostoliikennettä.

Kai edellä puhunut tietää, että meidän maassamme kaikki poistettava kalusto on kuntoon ja ikään katsomatta loppuun käytettyä, eikä sitä voi myydä tai vuokrata kenellekään.

[[Tunnus poistettu]]

Kai edellä puhunut tietää, että meidän maassamme kaikki poistettava kalusto on kuntoon ja ikään katsomatta loppuun käytettyä, eikä sitä voi myydä tai vuokrata kenellekään.

Tietää, mutta ei mitenkään ymmärrä.

[Antti Vanne]

Olisikohan Siuntion ja Kirkkonummen kohdalla ajateltavissa jonkinlainen junaliikenteeseen rajoittunut HSL-jäsenyys? Tiedän, että HSL:n säännöissä edellytetään uusilta jäsenkunnilta maarajaa HSL:n kanssa, mutta koska nyt ajatkin ovat poikkeukselliset, maksaisi kuntapäättäjien vaivaa kysyä asiaa HSL:ltä.

Kirkkonummi on ollut Helsingin, Espoon,  Kauniaisten, Vantaan ja Keravan ohella HSL:n perustajakunta vuodesta 2010. Vuonna 2012 mukaan liittyi jäsenkuntana Sipoo.

HSL:n perussopimuksen 4 § kuuluu näin:

"Kuntayhtymään voivat kuulua perustajakuntien lisäksi muut Helsingin seudun kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Jäsenyyden edellytykset on määritelty 5 §:ssä.

Kuntayhtymän toimintaa voidaan laajentaa myös Helsingin seudun ulkopuolisiin kuntiin siten, että kuntayhtymä tekee ao. kunnan kanssa yhteistyösopimuksen kunnan joukkoliikenteen järjestämisestä."

Luulisi ajatuksen alkavan kiinnostaa myös Siuntion päättäjiä.

[Juha Riihimäki]

Eli kun kunnan päättäjät nyt haluavat vaan tehdä päätöksen kuntalaisten palvelemisesta, niin aihe menee eteenpäin?

Olisikohan Siuntion ja Kirkkonummen kohdalla ajateltavissa jonkinlainen junaliikenteeseen rajoittunut HSL-jäsenyys? Tiedän, että HSL:n säännöissä edellytetään uusilta jäsenkunnilta maarajaa HSL:n kanssa, mutta koska nyt ajatkin ovat poikkeukselliset, maksaisi kuntapäättäjien vaivaa kysyä asiaa HSL:ltä.

Kirkkonummi on ollut Helsingin, Espoon,  Kauniaisten, Vantaan ja Keravan ohella HSL:n perustajakunta vuodesta 2010. Vuonna 2012 mukaan liittyi jäsenkuntana Sipoo.

HSL:n perussopimuksen 4 § kuuluu näin:

"Kuntayhtymään voivat kuulua perustajakuntien lisäksi muut Helsingin seudun kunnat: Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää ja Vihti. Jäsenyyden edellytykset on määritelty 5 §:ssä.

Kuntayhtymän toimintaa voidaan laajentaa myös Helsingin seudun ulkopuolisiin kuntiin siten, että kuntayhtymä tekee ao. kunnan kanssa yhteistyösopimuksen kunnan joukkoliikenteen järjestämisestä."

Luulisi ajatuksen alkavan kiinnostaa myös Siuntion päättäjiä.

[Juha Riihimäki]

Tehdään se mitä Ruotsissa tehtiin 1996: siirretään Senaattikiinteistöille ~200 VR:n itsestään liikkuvaa kulkuneuvoa. Noita saavat sitten kaikki tarvitsevat vuokrata Senaatilta. Vaunujen hankintahinta on niin alhainen, että nuo eivät ainakaan ole olleet ongelma muualla. AAE vuokraa ~60'000 vaunua Euroopanlaajuisesti, tuolta niitä saavat muutkin edullisesti, kunhan EU-sertifiointi alkaa päteä meilläkin.

Nykyoloissa en pidä mahdottomana Dm12-junien saamista JKOY:n haltuun. VR:n voi olla vaikeaa selittää tarmokkaalle omistajaohjausministerille, mihin he tarvitsevat moottorijunia, jos LVM ei tilaa enää niitä vaativaa ostoliikennettä.

Kai edellä puhunut tietää, että meidän maassamme kaikki poistettava kalusto on kuntoon ja ikään katsomatta loppuun käytettyä, eikä sitä voi myydä tai vuokrata kenellekään.

Alla muutamia "loppuunajettuja ja arvottomia" = täysin käyttökunnossa olevia vaunuja matkalla romutukseen Imatralla. Noinhan kilpalu saadaan pidettyä pidempään pois raiteilta. Kuinkahan pitkään tällainen näytteleminen VR:n taholta menee läpi?

Lukijoille arvioitavaksi: ovatko nämä aidosti arvottomia ja romutusvalmiita vaunuja?

[Juha Riihimäki]

Toiset meistä näkevät paljon mahdollisuuksia siellä missä toiset näkevät vain esteitä. Ennustan Antille erinomaista tulevaisuutta! Mielestäni tärkeää on aiheiden heittely tässä, ei niiden alasampuminen. "Kansallisista erityispirteistä johtuen" Länsinaapuri on vetäissyt meihin 20 vuoden kaulan raiteilla, joten heittelemällä innovaatioita voimme edes yrittää kuroa jotain tuosta kiinni. 

Nykyoloissa en pidä mahdottomana Dm12-junien saamista JKOY:n haltuun. VR:n voi olla vaikeaa selittää tarmokkaalle omistajaohjausministerille, mihin he tarvitsevat moottorijunia, jos LVM ei tilaa enää niitä vaativaa ostoliikennettä.

Kai edellä puhunut tietää, että meidän maassamme kaikki poistettava kalusto on kuntoon ja ikään katsomatta loppuun käytettyä, eikä sitä voi myydä tai vuokrata kenellekään.

[Andreas Ehnberg]

Junakimppataksi on kiinnostava konsepti, saattaa olla että jopa toimisikin. Edut siinä ovat että ajetaan juuri sillion kuin maksavat asiakkaat haluavat/tarvitsevat kyydin ja että päästään aloittamaan kevyesti. Asiakkaiden ehdoilla joka tapauksessa mennään ja kiinteä aikataulu saattaa siinä olla asiakkaille helpompi. Täysin harrastaja-/museoliikennepohjalla tämä saattaa kuitenkin olla vaikea toteuttaa säännöllisenä asiakkaille luotettavana liikenteenä.

Täällä ehdotettiin että VR lisäisi Siuntioon IC-junien pysähdyksen. Se hoitaisi koko asian aika kätevästi.
Täällä kerrottiin myös että VR olisi poistamassa IC-junien pysähdyksen Kirkkonummelta aikataulun nopeuttamiseksi. En usko että se pysähdys siirtyisi Siuntioon...

Dm12-kalustoa voisi tietysti havitella kun sitä nyt jää vapaaksi eri puolilta Suomea. Se ei varmaan ole heti myytävänä mutta toisaalta ei ole romutuskunnossa vielä. Varsinkin jos Hangon rata on mukana tässä yhtälössä on tämä kiinnostava ratkaisu. Valtion kalustopankki mallia Ruotsi olisi järkevä vaihtoehto jos sattuisi löytymään sopivaa tahtoa päättävissä elimissä.

Yhteystyö HSL:n kanssa jollain tasolla on minusta välttämätön jotta saadaan järkevät (vaihto-)yhteydet Kirkkonummelle ja ehkä jonkinasteinen lippuyhteistyö.

Yhteistyö PJOY:n kanssa antaisi ehkä tilapäisesti vuokralle PJOY:n FLIRT-kalustoa. Tämä sopisi minusta parhaiten sähköistetyllä osuudella ajettaessa kunnes kalustokysymys "lopullisesti" on ratkaistu. Oikeastaan melkein mikä tahansa vaatimukset täyttävä kalusto toimisi alkuun.

Kaluston huolto ja siivous tulee olemaan tärkeä asia. Riippuen oman/vuokratun kaluston määrästä pitää miettiä ei vain huoltoa vaan myös säilytystä. Samalla tulee eteen kysymyksiä omasta toiminnasta vai ulkoistetusta palvelusta.

Yhtiön ydintehtävä tulee olemaan liikennöinti. Kaluston omistus voidaan ulkoistaa kalustoyhtiölle. Huolto, varsinkin suuremmat huollot, voidaan ulkoistaa sitä taitavalle yhtiölle. Siivouskaan kuten osa muistakin hommista ei ole ydintoimintaa. Tietysti töihin voidaan ottaa porukkaa tähän (varsinkin jos toiminta laajenee), mutta luulen että alkuun pääsemiseksi on helpompi käyttää valmiita toimittajia kuin rakentaa liian ison organisaation.


Toisessa keskustelussa oli esillä:

AL 22.9.2015: Junaradoille saattaa tulla uusia yrittäjiä

Liikenneministeri Anne Bernerin haastatteluun pohjautuva juttu AL:ssä.
...
- Liikenneministeri Anne Berner kyseenalaistaa VR:n monopolin, ja aikoo avata edellisen hallituksen tekemän päätöksen VR:n yksinoikeudesta.
- Lopetettavien junien tilalle etsitään korvaavia busseja tai junia. Linja-autoliikenteen lupaehtoja muutetaan tai raiteilla otetaan muitakin toimijoita VR.
- Raiteilla voisi ajaa myös VR, mutta ilman julkista rahaa. Siltä osin ministerin mukaan kaikkia vaihtoehtoja ei ole vielä nähty.
- Berner: Monopolisuoja annetaan verovaroin. Nykyinen monopolisopimus on tehty niin, että se synnyttää riittävästi velvoiteliikennettä. Jos ja kun sitä ei ole, niin meillä taas on velvoite avata ja katsoa, löytyykö muita vaihtoehtoja. Jotta tarjontaa saadaa lisää, tarvitaan lisää toimijoita raide- ja linja-autoliikenteeseen.

Nyt olisi sitten varmaa korkea aika aloittaa tämä projekti. Ministeri suorastaan peräänkuuluttaa uusia yrittäjiä raiteille.

Perustettava siis liikennöintiyhtiö ja kalustopankki. Varmistettava riittävä rahoitus kunnilta/valtiolta liikennöintiin oheiskustannuksineen (plus tiedotus asiakkaille ja toivomus että lupaavat käyttää uutta Y-junaa). Hankittava kalusto ja siihen tarvittava rahoitus kalustoyhtiölle (ellei jostain suoraan saa vuokrattua kalustoa).
Sitten tarvitaan yhteistyökumppaneita kaikelle ulkoistettavalle työlle. Oma pieni henkilökunta hallinnon pyörittämiseen. Seuraavana tässä epäjärjestyksessä olevassa listassa sertifikaatit ja lupa liikennöintiin (kuulemma ei ihan helppo juttu). Veturinkuljettajia ja lipunmyyjiä. Ennen kuin juna liikkuu linjalla tarvitaan tarvitaan myös aikataulunmukaiset polut Kirkkonummen ja Karjaan välille.

Onkohan Kirkkonummella, Siuntiolla, Inkoolla ja Karjaalla ollenkaan kiinnostusta lähteä tähän projektiin?

[Juha Riihimäki]

Tämä Andreaksen näkemyshän kivasti vetäisi mutkat suosiksi, takaisi palvelutason ja olisi lisäksi heti käytettävissä! Tällöin likenteen pidemmän tähtäimen järjestäminen Länsi-Uudenmaan kuntien yhteenlittymän kesken voitaisiin tehdä kaikessa rauhassa ja hieman tätä pikaratkaisua halvemmalla.

Yhteystyö HSL:n kanssa jollain tasolla on minusta välttämätön jotta saadaan järkevät (vaihto-)yhteydet Kirkkonummelle ja ehkä jonkinasteinen lippuyhteistyö.

Yhteistyö PJOY:n kanssa antaisi ehkä tilapäisesti vuokralle PJOY:n FLIRT-kalustoa. Tämä sopisi minusta parhaiten sähköistetyllä osuudella ajettaessa kunnes kalustokysymys "lopullisesti" on ratkaistu. Oikeastaan melkein mikä tahansa vaatimukset täyttävä kalusto toimisi alkuun.

[Nikolas Peippo]

Ei ole esimerkiksi mitään säädöstä, mikä rajoittaisi museojunaliikenteen vuoromäärää.

Ei tietääkseni, mutta olen siinä käsityksessä että museokalustoyksiköllä saa liikennöidä max 30 päivänä vuodessa.

[Ari-Pekka Lanne]

Ei ole esimerkiksi mitään säädöstä, mikä rajoittaisi museojunaliikenteen vuoromäärää.

Ei tietääkseni, mutta olen siinä käsityksessä että museokalustoyksiköllä saa liikennöidä max 30 päivänä vuodessa.

Jos näin, niin se on sitten samanlailla kuin maanteillä museolinja-autojen kanssa.