Resiina-keskustelu

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/puista-pudonneet-lehdet-kiusaavat-junia/2157620

Täälläkin voisi ottaa raiteiden pesun kahdesti tai neljästi päivässä käytännöksi niin kiskot olisi ainakin puhtaita.

Vai että Ratahallintokeskus, ja missään sähköjunissa ei ole hiekoitusta..

Olisiko syytä ottaa hiekoitusmahdollisuus myös sähköjuniin. Ei liene kovin vaikea toteuttaa.

Muistaakseni ongelma on, ettei moottorivaunujen akselipaino riitä hiekoitushiekan murskaamiseen oikealla tavalla.

Hiekoitus puuttuu vain Sm1/2:sta, ja nekin poistuvat aika pian liikenteestä.

Hieman epäilen tuota. Huomattavasti kevyemmissä pienvetureissa, työkoneissa ja mm. raitiovaunuissakin on hiekoitusmahdollisuus.

Ei tuonne vilkkaasti liikennöidyille radoille sovi liikenteen sekaan millään taikuudella monta kertaa päivässä työkoneita kiskoja putsailemaan.

Sopiihan ihan hyvin. Ajetaan 120 km/h. Tai edes tavarajunalle sallittu 100 km/h.

Lisäys: Briteissä ajetaan pesujunia normaalin liikenteen seassa. Tällaisessa junassa on kaksi dieselveturia - yksi kumpaankin päähän - ja sitten tavaravaunuja, joissa on kyydissä painepesuri ja vesisäiliöt. Pesurin käyttöpaine on 1380 bar. Ajonopeus on tavallisesti 90 mph (144 km/h). Kun ratakiskoja pestään, ajetaan noin 60 mph (100 km/h).

Kyllä, jopa niinkin pieni veturi kuin Diema DL6/3 jonka akselipaino on noin 600kg murskaa hiekkaa kuin hiekkaa.

Lehdet radalta poistavat paineilmasuuttimet vetureiden etupyörien edessä ei olisi suuri investointi.
Kiviäkin voisi poistaa ne, paineilman kanssa tai ilman.

Raitiovaunuliikenne se vasta kärsiikin lehtikelistä. Vanhana stadilaisena osaan varoa spåria määrätyissä paikoissa, mutta ihmettelen ettei enemmän pelti kolise kun autoilija tai jalankulkija ei yksinkertaisesti tajua, että kiskoilla EI ole aina kesäkeli VR:n ikivanhasta mainoslauseesta huolimatta, vaan jarrutusmatkat saattavat pidentyä lehtikelillä moninkertaisiksi.

Sehän ei tilannetta helpottaisi, kyse on lähinnä yksittäisistä lehdistä jotka liiskaantuisivat joka tapauksessa junan ilmavirran pyrittäessä lehtiä junan alla.

Kyse kai nimenomaan ei ole yksittäisistä lehdistä, vaan kiskon pintaan jäätyvästä vedensekaisesta lehtipuurosta. Ja sitä ei mikään järjellinen paineilmasuutin saa irti. Jos ongelmaan olisi helppo ratkaisu, se mitä todennäköisimmin olisi jo toteutettu.

On siihen helppo ratkaisu, joka on muutama viesti ylempänä mainittu. Eli 1380 barin painevesisuihkulla pestään kiskon pinta puhtaaksi. Sitten on olemassa hiekan, alumiinin ja liima-aineen seos ns. sandite, jota käytetään kitkan parantamiseen. Sanditea käytetään suurissa rautatiemaissa, kuten USA, Australia, UK ja Alankomaat. Sitä sanditea ei yleensä levitetä veturista vaan omilla työjunilla isoista säiliöistä.

Viestissäni kyseenalaistin väittämän, jonka mukaan paineilmapuhallus veturin pyörien edessä auttaisi. Ei auttaisi, sillä lehdet kyllä löytävät tiensä kiskojen päälle junan ilmavirrasta. On totta, että varsinainen ongelma on liukas, limainen musta lehtimassa joka tarttuu kiskon pintaan. Sen sijaan lehdet hyvinkin ovat yksittäisiä lehtiä, eikä mitään kasoja jotka peittäisivät kiskon pintaa mikä on yleinen harhaolettama.

Vesipesun toimivuuteen uskon, mutta "pesujuna" pitäisi kulkea montakertaa päivässä. Luultavasti vesipesun kustannukset ovat liian suuria hyötyyn nähden. Lehtikeli kestää kuitenkin vain muutaman viikon, ja välillä runsas sade pesee kiskot ilmaiseksi.

Paineilman mahdollisuuteen en usko. Enkä lehtien poistoon muutenkaan. Ei auta että yksittäisen lehden saa kiskonpinnalta pois, kun miljoona lehteä on kiskojen välissä pöllyämässä. Pöllyävät lehdet tarttuvat pyöriin ja murskautuvat kiskoon, jolloin öljymäinen neste jää kiskon pintaan.

Vesipesu ja karhennushionta ovat ainoa auttava ratkaisu, joskin kallis sellainen. Britanniassa ja Kanadassa lehtiongelma on ilmaston ja lehtipuumäärän takia huomattavasti suurempi, siellä käytetään mm näitä ratkaisuja, vaihtelevalla menestyksellä kuitenkin. Kanadassa haastetta aiheuttaa myös suuret junapainot sekä jyrkempi maasto. Britanniassa haastetta on lähinnä kaluston suhteen.

Lehtiongelma on ollut olemassa siitä lähtien kun rautatiet on keksitty. Eli lähes 200 vuotta on lehtikeliä ollut raiteilla, eikä täydellistä ongelmanratkaisua vieläkään ole maapallolla keksitty.

"Erityisesti märällä kelillä liiskautuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.
– Isot tavarajunat jäävät silloin helposti jumiin, jos ne eivät ennätä tarpeeksi kiihdyttää vauhtia mäkeen,"

En tiedä tarkemmin ongelmasta, mutta kuvittelisin, ettei märät lehdet pöllyä, kun juna liikkuu hitaasti ja juuttuu ylämäkeen.
Paineilmalla saisi kiskot tällaisessa tilanteessa lähes kuivaksi ja lehdet pois.

Se vaan ei ole noin yksinkertaista. Kiskoihin on joka tapauksessa tarttunut lehtimönjää, ja sitä ei millään paineilmalla poisteta. Eli sen tavarajunan itsessään ei tarvitse liiskata yhtään uutta lehteä, ilmankin on liukasta. Liittessä avartavia kuva Helsigin mäkelänkadulta. Rautateillä tilanne ei ole sentään näin paha.

Aikoinaan Sm1/-2 sarjojen juniin tehtiin tehonsäätöön muutoksia, koska syksyisin olivat suurissa vaikeuksissa mm. rantaradalla (Kauniainen?). Eikä lehtien tarvitse välttämättä märkiä olla, myös puusta tuulen tuivertamat kuivatkin lehdet saattavat yllättää kuljettajan.
Kokeiltiinko tuota kiskojen "pesua" (jonkin litkun avulla) aikoinaan Iisalmen ja Ylivieskan välillä?

Tarttuuko kiskoihin edes lehtimönjää, jos lehdet poistetaan paineilmalla?
En kyllä usko, että liukkaus on ongelma, jos ei lehtiä ole.
Asiahan olisi helppo selvittää vertaamalla lehtimössöllä hierotun ja märän kiskon kitkaa.

Pointtini olikin siinä, että veturissa olevalla paineilmasuuttimella olisi täysin mahdotonta saada lehden pois kiskoilta.

Verrokkimaista vain Kanadassa ja osassa USA:ta on jäätävät olosuhteet ja vedensekaisen liukkaan mössö jäätyminen kiskon pintaan on keskeisin ongelma.

Helppous ei tarkoita vain teknistä helppoutta. Jos ratkaisu on teknisesti helppo ja kustannuksiltaan mieletön tai logistisesti hankala, se ei ole helppo.

Märkä mutta puhdas kisko ei ole kovin liukas.

Kauniaisista lähtö Helsingin suuntaan on joillain keleillä hyvin hankala, tosin ratapihan Helsingin päästä kaadetut lehtipuut ovat helpottaneet tilannetta.

Ongelma on sama Ruotsissakin. Lähtö Norrköpingistä länteen/etelään tapahtuu suoraan mäkeen (3,8 km Fiskeby'hyn rata nousee 34 m) ja ennen X2000 tuloa Norrköpingissä oli työntävä apuveturi raskaita pika- ja tavarajunia varten. Nykyisin väliin meneen tavallisesti 3-4 min, mutta lehtikelillä joskus tuplasti enemmän. Kerran kuljettaja selosti matkustajille: "Hidas vauhti johtuu liukkaista kiskoista, en saa nostettua vauhtia ylämäkeen. Junassa ei ole mitään teknistää ongelmaa, olkaa huoleta".

Lehdet pitäisi poistaa myös kiskojen välistä (1,4 metrin leveydeltä siis). Sekä ainakin 2 metriä ratapenkalta, molemmin puolin. Jotta ohikulkeva juna ei pöllytä lehtiä pyörien alle. Eli toisinsanoen veturin pituuden matkalla puhdistettavaa aluetta noin 100 neliömetrin alueelta. Kilometrin matkalla jo puolen hehtaarin verran puhdistettavaa aluetta. Minkälaisilla "paineilmasuuttimilla" aioit toteuttaa tämän?  ::)

”Syyslehdet lentää>>vaan  aatos entää”  https://www.youtube.com/watch?v=hYCN8Ewu3Lc   (Eugen Malmstén ja Rytmi Pojat v.1937, Vorg ”asia”  alkaa 0.45)  PPP ainakin ymmärtää ( oli muuten paha heitto tuo Jakues Pösö (auto) /  Piere Alstom (veturi) tämän ironian tässä keskustelussa, aika höttöä kamaa on tämä keskustelu.

Mitäs jos renkaiden eteen laitettaisiin vaijeriniput jotka harjaisi lehdet pois. Olen nähnyt näitä vetureissa Hyvinkään rautatiemuseolla.

Jos juna ruikkisi kiskoille jotain rankkaa kamaa, mikä syövyttäisi orgaanisen lehtiliejun pois https://www.karkkainen.com/tuotekuva/ISO/6414405250009.jpg ? Se ei ehtisi tietenkään auttamaan ruikkivaa junaa mutta kaksi käyttökertaa vaikkapa päivässä voisi pitää pötköt liikkeessä jopa Pönttövuoren nousuissa.

Ei auttane mitään. Kiskon pinta kun on likainen niin se ei millään vaijerinipulla puhdistu.

Vaijerinipun tarkoituksena oli aikoinaan pyyhkäistä kiskoilta pois lehtiä hieman isommat esteet (kivet yms.). Eivät tainneet ulottua aivan kiskon harjalle asti?

Kyllä tämäkin keskustelu osoittaa, ettei Suomesta innovatiivisuutta (http://www.pulju.net/images/products/propellihattu_orig.jpg) puutu.

Ensin olisi hyvä varmistua pöllyääkö märät lehdet ja meneekö niitä edes mainittavia määriä renkaiden alle. Arvelisin ettei pöllyä, siltikin, vaikka joku arvaa eri tavalla.

Kyllä märätkin lehdet pöllyävät jos junalla on vauhtia vähänkin enemmän ja ihan yhtä lailla kuivat lehdet ovat ongelma kuin märätkin. Suosittelen Timolle asian havainnointia omin silmin niin tietäisit sinäkin mistä tässä itse asiassa on kysymys.

Ylen uutisessa kerrotaan asiasta tarkemmin.

"Moni ajattelee, että ongelma johtuu raiteilla olevista liukkaista lehdistä, mutta ne eivät yksistään selitä junien liukastelua.
– Lehtimassa on ratikkaliikenteessä isompi ongelma, mutta rautateillä sillä ei ole ratkaisevaa merkitystä. Kiskojen liukkauteen vaikuttavat kaikenlaiset epäpuhtaudet yhdistettynä kosteuteen ja pikkupakkasiin,"
http://yle.fi/uutiset/junat_liukastelevat_jalleen_lehtipuiden_kaataminen_ei_tata_ratkaise/8413676