Puista pudonneet lehdet kiusaavat junia

[Oskari Kvist]

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/puista-pudonneet-lehdet-kiusaavat-junia/2157620

Junaliikennettä on alkanut ajoittain kiusata taas jokasyksyinen ilmiö – puista radalle putoavat lehdet.

Erityisesti märällä kelillä liiskautuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.

– Isot tavarajunat jäävät silloin helposti jumiin, jos ne eivät ennätä tarpeeksi kiihdyttää vauhtia mäkeen, kertoo liikennepäällikkö Timo Hämäläinen Ratahallintokeskuksesta.

Esimerkiksi viime viikon loppupuolella Itä- ja Pohjois-Suomen henkilöjunaliikenne myöhästeli ilmiön vuoksi.

– Kaksi tavarajunaa jäi kiinni, toinen Savon radalla Kurkimäessä Kuopiossa ja toinen Venetmäessä Pieksämäen ja Jyväskylän välillä, Hämäläinen kertoo.

– Kurkimäki on yksi pahimmista paikoista.

Hämäläisen mukaan vetureissa on hiekoitussäiliöt apuna, mutta niidenkään hiekka ei riitä loputtomiin.

Toisena keinona käytetään kiskojen hiontaa karheammaksi. Sitä on tehty muun muassa Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla.

– Syynä on, että sähköjunissa ei ole hiekoituslaitteita.

[Juhani Pirttilahti]

Täälläkin voisi ottaa raiteiden pesun kahdesti tai neljästi päivässä käytännöksi niin kiskot olisi ainakin puhtaita.

[Nikolas Peippo]

Vai että Ratahallintokeskus, ja missään sähköjunissa ei ole hiekoitusta..

[Kari Siimes]

Olisiko syytä ottaa hiekoitusmahdollisuus myös sähköjuniin. Ei liene kovin vaikea toteuttaa.

[Iiro Laiho]

Muistaakseni ongelma on, ettei moottorivaunujen akselipaino riitä hiekoitushiekan murskaamiseen oikealla tavalla.

[Nikolas Peippo]

Hiekoitus puuttuu vain Sm1/2:sta, ja nekin poistuvat aika pian liikenteestä.

[Joona Kärkkäinen]

Muistaakseni ongelma on, ettei moottorivaunujen akselipaino riitä hiekoitushiekan murskaamiseen oikealla tavalla.

Hieman epäilen tuota. Huomattavasti kevyemmissä pienvetureissa, työkoneissa ja mm. raitiovaunuissakin on hiekoitusmahdollisuus.

[Tuomas Korhonen]

Täälläkin voisi ottaa raiteiden pesun kahdesti tai neljästi päivässä käytännöksi niin kiskot olisi ainakin puhtaita.

Ei tuonne vilkkaasti liikennöidyille radoille sovi liikenteen sekaan millään taikuudella monta kertaa päivässä työkoneita kiskoja putsailemaan.

[Juhani Pirttilahti]

Täälläkin voisi ottaa raiteiden pesun kahdesti tai neljästi päivässä käytännöksi niin kiskot olisi ainakin puhtaita.

Ei tuonne vilkkaasti liikennöidyille radoille sovi liikenteen sekaan millään taikuudella monta kertaa päivässä työkoneita kiskoja putsailemaan.

Sopiihan ihan hyvin. Ajetaan 120 km/h. Tai edes tavarajunalle sallittu 100 km/h.

Lisäys: Briteissä ajetaan pesujunia normaalin liikenteen seassa. Tällaisessa junassa on kaksi dieselveturia - yksi kumpaankin päähän - ja sitten tavaravaunuja, joissa on kyydissä painepesuri ja vesisäiliöt. Pesurin käyttöpaine on 1380 bar. Ajonopeus on tavallisesti 90 mph (144 km/h). Kun ratakiskoja pestään, ajetaan noin 60 mph (100 km/h).

[Robert Sand]

Muistaakseni ongelma on, ettei moottorivaunujen akselipaino riitä hiekoitushiekan murskaamiseen oikealla tavalla.

Hieman epäilen tuota. Huomattavasti kevyemmissä pienvetureissa, työkoneissa ja mm. raitiovaunuissakin on hiekoitusmahdollisuus.

Kyllä, jopa niinkin pieni veturi kuin Diema DL6/3 jonka akselipaino on noin 600kg murskaa hiekkaa kuin hiekkaa.

[Timo Vainio]

Lehdet radalta poistavat paineilmasuuttimet vetureiden etupyörien edessä ei olisi suuri investointi.
Kiviäkin voisi poistaa ne, paineilman kanssa tai ilman.

[Timo Valtonen]

Raitiovaunuliikenne se vasta kärsiikin lehtikelistä. Vanhana stadilaisena osaan varoa spåria määrätyissä paikoissa, mutta ihmettelen ettei enemmän pelti kolise kun autoilija tai jalankulkija ei yksinkertaisesti tajua, että kiskoilla EI ole aina kesäkeli VR:n ikivanhasta mainoslauseesta huolimatta, vaan jarrutusmatkat saattavat pidentyä lehtikelillä moninkertaisiksi.

[Joona Kärkkäinen]

Lehdet radalta poistavat paineilmasuuttimet vetureiden etupyörien edessä ei olisi suuri investointi.
Kiviäkin voisi poistaa ne, paineilman kanssa tai ilman.

Sehän ei tilannetta helpottaisi, kyse on lähinnä yksittäisistä lehdistä jotka liiskaantuisivat joka tapauksessa junan ilmavirran pyrittäessä lehtiä junan alla.

[Matti Grönroos]

Lehdet radalta poistavat paineilmasuuttimet vetureiden etupyörien edessä ei olisi suuri investointi.
Kiviäkin voisi poistaa ne, paineilman kanssa tai ilman.

Sehän ei tilannetta helpottaisi, kyse on lähinnä yksittäisistä lehdistä jotka liiskaantuisivat joka tapauksessa junan ilmavirran pyrittäessä lehtiä junan alla.

Kyse kai nimenomaan ei ole yksittäisistä lehdistä, vaan kiskon pintaan jäätyvästä vedensekaisesta lehtipuurosta. Ja sitä ei mikään järjellinen paineilmasuutin saa irti. Jos ongelmaan olisi helppo ratkaisu, se mitä todennäköisimmin olisi jo toteutettu.

[Juhani Pirttilahti]

Lehdet radalta poistavat paineilmasuuttimet vetureiden etupyörien edessä ei olisi suuri investointi.
Kiviäkin voisi poistaa ne, paineilman kanssa tai ilman.

Sehän ei tilannetta helpottaisi, kyse on lähinnä yksittäisistä lehdistä jotka liiskaantuisivat joka tapauksessa junan ilmavirran pyrittäessä lehtiä junan alla.

Kyse kai nimenomaan ei ole yksittäisistä lehdistä, vaan kiskon pintaan jäätyvästä vedensekaisesta lehtipuurosta. Ja sitä ei mikään järjellinen paineilmasuutin saa irti. Jos ongelmaan olisi helppo ratkaisu, se mitä todennäköisimmin olisi jo toteutettu.

On siihen helppo ratkaisu, joka on muutama viesti ylempänä mainittu. Eli 1380 barin painevesisuihkulla pestään kiskon pinta puhtaaksi. Sitten on olemassa hiekan, alumiinin ja liima-aineen seos ns. sandite, jota käytetään kitkan parantamiseen. Sanditea käytetään suurissa rautatiemaissa, kuten USA, Australia, UK ja Alankomaat. Sitä sanditea ei yleensä levitetä veturista vaan omilla työjunilla isoista säiliöistä.

[Joona Kärkkäinen]

Viestissäni kyseenalaistin väittämän, jonka mukaan paineilmapuhallus veturin pyörien edessä auttaisi. Ei auttaisi, sillä lehdet kyllä löytävät tiensä kiskojen päälle junan ilmavirrasta. On totta, että varsinainen ongelma on liukas, limainen musta lehtimassa joka tarttuu kiskon pintaan. Sen sijaan lehdet hyvinkin ovat yksittäisiä lehtiä, eikä mitään kasoja jotka peittäisivät kiskon pintaa mikä on yleinen harhaolettama.

[Mikko Kosonen]

Vesipesun toimivuuteen uskon, mutta "pesujuna" pitäisi kulkea montakertaa päivässä. Luultavasti vesipesun kustannukset ovat liian suuria hyötyyn nähden. Lehtikeli kestää kuitenkin vain muutaman viikon, ja välillä runsas sade pesee kiskot ilmaiseksi.

Paineilman mahdollisuuteen en usko. Enkä lehtien poistoon muutenkaan. Ei auta että yksittäisen lehden saa kiskonpinnalta pois, kun miljoona lehteä on kiskojen välissä pöllyämässä. Pöllyävät lehdet tarttuvat pyöriin ja murskautuvat kiskoon, jolloin öljymäinen neste jää kiskon pintaan.

Vesipesu ja karhennushionta ovat ainoa auttava ratkaisu, joskin kallis sellainen. Britanniassa ja Kanadassa lehtiongelma on ilmaston ja lehtipuumäärän takia huomattavasti suurempi, siellä käytetään mm näitä ratkaisuja, vaihtelevalla menestyksellä kuitenkin. Kanadassa haastetta aiheuttaa myös suuret junapainot sekä jyrkempi maasto. Britanniassa haastetta on lähinnä kaluston suhteen.

Lehtiongelma on ollut olemassa siitä lähtien kun rautatiet on keksitty. Eli lähes 200 vuotta on lehtikeliä ollut raiteilla, eikä täydellistä ongelmanratkaisua vieläkään ole maapallolla keksitty.

[Timo Vainio]

"Erityisesti märällä kelillä liiskautuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.
– Isot tavarajunat jäävät silloin helposti jumiin, jos ne eivät ennätä tarpeeksi kiihdyttää vauhtia mäkeen,"

En tiedä tarkemmin ongelmasta, mutta kuvittelisin, ettei märät lehdet pöllyä, kun juna liikkuu hitaasti ja juuttuu ylämäkeen.
Paineilmalla saisi kiskot tällaisessa tilanteessa lähes kuivaksi ja lehdet pois.

[Joona Kärkkäinen]

"Erityisesti märällä kelillä liiskautuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.
– Isot tavarajunat jäävät silloin helposti jumiin, jos ne eivät ennätä tarpeeksi kiihdyttää vauhtia mäkeen,"

En tiedä tarkemmin ongelmasta, mutta kuvittelisin, ettei märät lehdet pöllyä, kun juna liikkuu hitaasti ja juuttuu ylämäkeen.
Paineilmalla saisi kiskot tällaisessa tilanteessa lähes kuivaksi ja lehdet pois.

Se vaan ei ole noin yksinkertaista. Kiskoihin on joka tapauksessa tarttunut lehtimönjää, ja sitä ei millään paineilmalla poisteta. Eli sen tavarajunan itsessään ei tarvitse liiskata yhtään uutta lehteä, ilmankin on liukasta. Liittessä avartavia kuva Helsigin mäkelänkadulta. Rautateillä tilanne ei ole sentään näin paha.

[Jorma Toivonen]

Aikoinaan Sm1/-2 sarjojen juniin tehtiin tehonsäätöön muutoksia, koska syksyisin olivat suurissa vaikeuksissa mm. rantaradalla (Kauniainen?). Eikä lehtien tarvitse välttämättä märkiä olla, myös puusta tuulen tuivertamat kuivatkin lehdet saattavat yllättää kuljettajan.
Kokeiltiinko tuota kiskojen "pesua" (jonkin litkun avulla) aikoinaan Iisalmen ja Ylivieskan välillä?

[Timo Vainio]

"Erityisesti märällä kelillä liiskautuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.
– Isot tavarajunat jäävät silloin helposti jumiin, jos ne eivät ennätä tarpeeksi kiihdyttää vauhtia mäkeen,"

En tiedä tarkemmin ongelmasta, mutta kuvittelisin, ettei märät lehdet pöllyä, kun juna liikkuu hitaasti ja juuttuu ylämäkeen.
Paineilmalla saisi kiskot tällaisessa tilanteessa lähes kuivaksi ja lehdet pois.

Se vaan ei ole noin yksinkertaista. Kiskoihin on joka tapauksessa tarttunut lehtimönjää, ja sitä ei millään paineilmalla poisteta. Eli sen tavarajunan itsessään ei tarvitse liiskata yhtään uutta lehteä, ilmankin on liukasta. Liittessä avartavia kuva Helsigin mäkelänkadulta. Rautateillä tilanne ei ole sentään näin paha.

Tarttuuko kiskoihin edes lehtimönjää, jos lehdet poistetaan paineilmalla?
En kyllä usko, että liukkaus on ongelma, jos ei lehtiä ole.
Asiahan olisi helppo selvittää vertaamalla lehtimössöllä hierotun ja märän kiskon kitkaa.

[Joona Kärkkäinen]

"Erityisesti märällä kelillä liiskautuneet lehdet tekevät kiskot niin liukkaiksi, että veturin pyörät alkavat jauhaa tyhjää.
– Isot tavarajunat jäävät silloin helposti jumiin, jos ne eivät ennätä tarpeeksi kiihdyttää vauhtia mäkeen,"

En tiedä tarkemmin ongelmasta, mutta kuvittelisin, ettei märät lehdet pöllyä, kun juna liikkuu hitaasti ja juuttuu ylämäkeen.
Paineilmalla saisi kiskot tällaisessa tilanteessa lähes kuivaksi ja lehdet pois.

Se vaan ei ole noin yksinkertaista. Kiskoihin on joka tapauksessa tarttunut lehtimönjää, ja sitä ei millään paineilmalla poisteta. Eli sen tavarajunan itsessään ei tarvitse liiskata yhtään uutta lehteä, ilmankin on liukasta. Liittessä avartavia kuva Helsigin mäkelänkadulta. Rautateillä tilanne ei ole sentään näin paha.

Tarttuuko kiskoihin edes lehtimönjää, jos lehdet poistetaan paineilmalla?
En kyllä usko, että liukkaus on ongelma, jos ei lehtiä ole.
Asiahan olisi helppo selvittää vertaamalla lehtimössöllä hierotun ja märän kiskon kitkaa.

Pointtini olikin siinä, että veturissa olevalla paineilmasuuttimella olisi täysin mahdotonta saada lehden pois kiskoilta.

[Matti Grönroos]

Lehdet radalta poistavat paineilmasuuttimet vetureiden etupyörien edessä ei olisi suuri investointi.
Kiviäkin voisi poistaa ne, paineilman kanssa tai ilman.

Sehän ei tilannetta helpottaisi, kyse on lähinnä yksittäisistä lehdistä jotka liiskaantuisivat joka tapauksessa junan ilmavirran pyrittäessä lehtiä junan alla.

Kyse kai nimenomaan ei ole yksittäisistä lehdistä, vaan kiskon pintaan jäätyvästä vedensekaisesta lehtipuurosta. Ja sitä ei mikään järjellinen paineilmasuutin saa irti. Jos ongelmaan olisi helppo ratkaisu, se mitä todennäköisimmin olisi jo toteutettu.

On siihen helppo ratkaisu, joka on muutama viesti ylempänä mainittu. Eli 1380 barin painevesisuihkulla pestään kiskon pinta puhtaaksi. Sitten on olemassa hiekan, alumiinin ja liima-aineen seos ns. sandite, jota käytetään kitkan parantamiseen. Sanditea käytetään suurissa rautatiemaissa, kuten USA, Australia, UK ja Alankomaat. Sitä sanditea ei yleensä levitetä veturista vaan omilla työjunilla isoista säiliöistä.

Verrokkimaista vain Kanadassa ja osassa USA:ta on jäätävät olosuhteet ja vedensekaisen liukkaan mössö jäätyminen kiskon pintaan on keskeisin ongelma.

Helppous ei tarkoita vain teknistä helppoutta. Jos ratkaisu on teknisesti helppo ja kustannuksiltaan mieletön tai logistisesti hankala, se ei ole helppo.

[Tuomas Korhonen]

Asiahan olisi helppo selvittää vertaamalla lehtimössöllä hierotun ja märän kiskon kitkaa.

Märkä mutta puhdas kisko ei ole kovin liukas.

[Joona Kärkkäinen]

Aikoinaan Sm1/-2 sarjojen juniin tehtiin tehonsäätöön muutoksia, koska syksyisin olivat suurissa vaikeuksissa mm. rantaradalla (Kauniainen?). Eikä lehtien tarvitse välttämättä märkiä olla, myös puusta tuulen tuivertamat kuivatkin lehdet saattavat yllättää kuljettajan.
Kokeiltiinko tuota kiskojen "pesua" (jonkin litkun avulla) aikoinaan Iisalmen ja Ylivieskan välillä?

Kauniaisista lähtö Helsingin suuntaan on joillain keleillä hyvin hankala, tosin ratapihan Helsingin päästä kaadetut lehtipuut ovat helpottaneet tilannetta.