Resiina-keskustelu

OT: Parviohjaus saattaakin olla järkyttävää. Kun jo yksikin rekka jo jännittää. Varsinkin motarilla, 80:n alueella. Rekka tulee 90:ä, 85:ttä ajavan henkilöauton takapuskuriin. Eikä viitettäkään ohituksesta. Eikä auta mitkään valo- ym. merkit. Auttaa vain vain penkalleveto!. Nuo nopeudet todellisia. Tämä on faktallista, lähes peruskauraa esim "1":llä, Turusta päin. Huomioikaa nopeudet! ???

// jaettu aihe omakseen Fenniarail ja Dr18 -keskustelusta

Miksi kihnutat 80:tä moottoritiellä? Rekat pruukaavat ajaa hieman kovempaa ja vaikka se laitonta onkin, ei se yhden Ampion valojen vilkuttelusta muuksi muutu.

Joko ajaisit hieman kovempaa tai vetäisit vanhalle ykköstielle. Itse suosin moottoriteiden rinnalla kulkevia vanhoja valtateitä, siellä on paljon mukavampi ajella kun ei ole kiire minnekään. Eikä ahdistele rekatkaan.

En laske ajoneuvoyhdistelmien parviohjauksia tulevaisuuden kilpailu-uhkiksi rautateille, etenkään Suomessa.
Kun lainsäädäntöön varmuudella määrätään maksuvastuu ajoneuvon toimittajalle automaattiajon vioista aiheutuneista onnettomuuksista, ei millään ajoneuvonvalmistajalla ole niin rajoittamatonta vastuuvakuutusta, että he siihen leikkiin menisivät.
Eri asia on jos automaattiohjatuille vehkeille tehdään erilliset tiet, joille ihmisen ohjaamia vehkeitä ei päästetä.
Taitaa tämäkin olla etäällä. Vaikka se yksi AKT:n kuski saataisiin potkittua pois, jäljellä ovat pääoma, polttoaine- ja muut kulut sekä kuormaus, purkaminen, huoltaminen ja korjaaminen jne. Lisäksi automaatiossa on yleisperiaate, että vika usein aiheuttaa siirtymisen käsiohjaukselle, ehkä toki etäältä ohjattuna, mutta ihmisen toimesta kuitenkin.

Mistäs sinulla tuollainen varmuus asiassa on?

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, ettei ainakaan nykyinen rautateiden suosimat kuljetukset siirry robottirekkoihin. Tämä mielipide ei johdu robottiautojen tekniikasta vaan siitä rahdin laadusta ja kuljetusreiteistä, joita rautateillä nykyisin kuljetetaan. Ei mistään maakuntien puutavaraterminaaleista tai kuormauspaikoista lähtevillä kinttupoluilla kulje robottirekkoja yhtään mihinkään.


En olisi noinkaan varma. Uskon vakaasti, että moottoriteillä tulemme robottiautoja näkemään kohtuullisen piankin.

Jos asia kiinnostaa, niin käykää koeajamassa Teslaa. Sillä voi jo nyt ajaa robottiohjauksella vaikka kehä III:lta Tampereelle.

Joskus tulevaisuudessa parviohjausta varmaan sovelletaan myös rautatieliikenteeseen. Liikenteenohjaaja "kuljettaa" useampaa junaa monitorin välityksellä. Luulisi, että tämä olisi helpompi toteuttaa rautateillä kuin maanteillä, jossa muuttuvia tekijöitä on enemmän.

Juuri noin, Ruotsissa on jo itsestään ajavia henkilöauto-Volvoja ja Teslaa kuten Simo totesi voi kokeilla kuka tahansa. Se mitä vuonna 2015 tapahtui, oli että kun vielä alkuvuodesta harppaukset automaattiohjaukseen olivat varovaisia, nyt näyttää siltä että kaikki toimijat kilvan yrittävät aloittaa sen käytön ja kehittää sitä. Kun panostukset ovat jättimäisiä, sovellukset kehittyvät aikamoista vauhtia.

Parviälystä: myös Teslat hyödyntävät sitä. Kun yksi auto "oppii jotakin", tieto on Tesla-parven käytettävissä jollain viiveellä. Mikä on mieletön etu tuotekehitykselle.

Tavarakuljetuspuolelle: juna on altavastaaja siinä, että harvoinpa lastauslaituria junalle on maassamme viime aikoina rakennettu. Sen sijaan kuorma-autot pääsevät kuljettamaan ovelta ovelle lähes missä vain. Toivon että sen sijaan että olisimme negatiivisia Fenniarailia kohtaan, oivaltaisimme kaikki, että sen toiminta onnistuessaan koituu meidän kaikkien hyväksi. Ja antaa meille ihan uusia mahdollisuuksia ammattilaisina ja harrastajina.   


Laitetaan aihekuvitukseksi Laaiksia Fenniarailin junasta, kuva Andreas:
(http://bonbytes.eu/fin/fin_fer_tw_laaiisnr333_1_185_helsinki_2016_1000.jpg)

Tätä minäkin olen kärsivällisesti odotellut vuosia, mutta kun tästä ei edes missään puhuta (paitsi täällä vorgisssa ;) , niin nopeaa ratkaisua taitaa olla turha odottaa.

Laivoihin automaattiohjausta ollaan kuitenkin jo nyt puuhaamassa juuri mainitsemallasi tavalla. Jos oikein muista Värtsilälläkin on oma lusikkansa sopassa meistä suomalaisista. Ei ole vaikeaa kuvitella että tämä olisi myös Konecranesin, Cargotecin ja Koneen vahavaa aluetta - mikä tahansa näistä on tarpeeksi vahva suomalainen nostaakseen tuotteen maailmanmenstykseen. 

Ei ne robottirekat kuitenkaan omia aikojaan lastauslaitureihin peruuta eikä vedä maitorullakoita kaupan kylmähuoneeseen.

Suomessa voitaisiin vallan hyvin siirtää suuri määrä kappaletavarakuljetuksia juniin. Siihen on valmiit palikatkin olemassa eli jalkalavakontit. Pk-seudulla kuormataan tukkuliikkeiden keskusvarastoilta kontit junaan, jonka määränpäässä sitten jakeluautot vetävät kontin kyytiinsä ja lähtevät jakelulenkille maakuntaan. Yhdellä päivittäisellä junaparilla liikkuisi kymmenien rekkojen tavarat.

Sveitsissä näkee kuinka jopa jätepakkarikontit ajetaan kaupungista junaan, joka kiskoo ne jonnekin polttolaitokselle. Eikä kukaan voi vakavissaan väittää, että Sveitsissä järjestelmä perustuisi rautatieläisten huonoihin palkkoihin.

Suomessa ei onnistu, koska ei kuulemma kannata. Se kannattavuuden puute on saatu yksipuolisena ilmoituksena VR:ltä. Sen todenperäisyyttä on vaikea varmistaa, koska ei ole ollut mitään muutakaan tahoa, jolla olisi aitoa tietoa kysynnän, kustannusten ja rahtimaksujen välisestä suhteesta eli siitä kannattavuudesta.

Iso osa rautateistä kiinnostuneista tuntuu kuitenkin olevan jostakin ihmeen periaatteesta kilpailua vastaan. Eivät he kaikki voi VR:n ay-aktiivejakaan olla, joten jotain todella omituista muutosvastarintaa siinä taustalla on.

Mitäs jos käykin niin, että FR onnistuu lisäämään rautateiden markkinaosuutta rahtiliikenteestä? Onko se hyvä vaiko huono asia?

Tällä hetkellä on vahvasti tekemässä tuloaan automaattisesti toimivat konttisatamat...Tampereellahan on sellaisen koekenttäkin Kalmarilla ja käsittääkseni kaukoidässä ihan protona toimiva satama. Silloin lastaus laivasta rekkaan ja toisinpäin sujuu jo automaattisesti.

Kun juttu muuttui ns. henkilökohtaiseksi arvosteluksi, vastaan:  Siinä on outo asenne ja- lukutaitokin! Vaikuttaa lärvimiseltä?. Kun kerroin ajavani 85:ttä, silloin mittarissani n. 90km/h, 80 nopeusrajoitusalueella. Siksikin, että ei voitaisi sanoa ajavani alinopeutta. Ja miksi rekkakuski ei voi fiksusti, ajoissa vilkkukin päälle, turvallisesti vain alkaa ohittaa? Silloin voisi tuota tilannetta helpottaa, väistämättäkin. Mikä siinä on vaikeata. Totta, mikään ei auta, aivokuolleisiin kuskeihin.? Motari on reitilläni lyhyempi. Lisäksi, kaikilla kuskeilla on ainakin oikeus odottaa turvallista liikennettä, myös muiden kuskien tahoilta. Myös 80 rajoitus tuolla tiellä ei ole ikuinen, se että rekka tulisi tyylikkäästi perässä, kunnes 100 alkaa, niin siinä ei aikaa paljon hukkaannu. Vai hukkaantuuko, kun on paljon puhuttu pienten nopeuserojen matka-aikaeroista. Taitaa vaan tässä, kaikki, heti mulle-ajatus vain takoa näiden kuskien pääkopassa.  Sehän ei ole hyvä asia liikenteessä. Onko puskurissaroikkumisessa vielä jotain puolustettavaa?

Enpä uskalla tiellä liikkua jos autot liikkuvat automatiikalla, joka näyttää olevan varmatoimista liikennevälineissä http://vaunut.org/kuva/108578.
Muutama tuttu on eläkkeellä oleva autokuski eivätkä oikein usko automatiikkaan. Miksi jonossa ajavat rekat pitää keksiä uudelleen kun sellainen jo oli mutta miljoona kertaa turvallisemmassa muodossa ja ympäristöystävällisempänäkin? http://vaunut.org/kuva/8928

Työharjoittelu aikana minulle soitettiin että auto pitää olla 10-15 minuutin sisällä Huittisissa ja olin Vammalassa. No rajoittimen ohituskytkin off asentoon ja menoksi onneksi ei pahemmin muuta liikennettä ollut. Ei aikataulut ole kuljettajan vika vaan huonosti suunnitellun aikataulun. Henkilöautoilijat voisivat katsoa peiliin jos rekat menee moottoritiellä ohi, lumimyrskyssä on turvallisempaa ajaa rekan perässä se avaa tien ja raivaa esteet pois tieltä. Lumimyräkässä olisi ennemmin rekanohjaimissa kuin henkilöauton. Tuohon tapaukseen alla oli 400-600hv "rekkaveturi" ei noissa 125-200hv jakeluautoissa riitä tehot pitämään vauhtia 10% nousussa 80 km/h.

Olisi hyvä pitää mielessä, että nopeuden ja turvavälin välillä on yhteys. Takana ajavan on pidettävä turvaväli nopeuden mukaisena, edellä ajavan puolestaan nopeus turvavälin mukaisena. Jos rekka saapuu liian lähelle takapuskuria, kannattaisi edellä ajavan pitää molempien osapuolten turvallisuudesta huolta hidastamassa rauhallisesti sellaiseen nopeuteen, että turvavälin pituisen välin ajamiseen menee vähintään kaksi sekuntia. Se on kuitenkin edelläajava, joka menee lyttyyn, jos jotain menee pieleen ja yhdistelmän nuppi tunkee jonnekin henkilöauton penkkien välimaastoon.

Kyllä se robottikin vielä joskus oppii ajamaan autoa, vaikka siinä omat kommervenkkinsä onkin. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin. Kun eihän edes Helsingin metron automatisoinnista tullut lopultakaan valmista.

Myytinmurtajissa pojat virittivät kerran kaukosäätimen linja-autoon. Toinen kehveli sitten ajoi linkkarin perässä pikkuautolla toisen ohjatessa linkkaria kaukosäätimellä siinä takana seuraavassa pikkuautossa kyytiläisenä istuen. Eihän siitä tahtonut tulla mitään. Linja-auto harhautui aina kurssiltaan. Tämä on täysin omaa päätelmääni, mutta luulen kurssilta harhautumisen johtuneen siitä, kun perstuntumaa vailla oleva radio-ohjaaja ei tunne ohjauspyörässä pientä ohjauksessa olevaa klappia. Linkkarin ulkopuolelta nähtynä sitä klappia on jokseenkin mahdotonta huomata ennen kuin on jo auttamatta liian myöhäistä. Tämä siis vain yhtenä kuriositeettina...

Tämä käsittelee parviohjauksen (realistisempaa) kilpailijaa rautatiem puolella, eli puoliperävaunujen rautatiekuljetuksia sekä siinä käytettyjä erikoisvaunuja ja lastaus/purkausmenetelmiä.
Raportti (yli 200 sivuinen pdf, 11.2 MB) on sanoiltaan ja maantieteeltään ruotsinvoittoinen ammattiteksti.
Koska se on tehty poliitikkojakin silmälläpitäen, ymmärrätte sisällön varmasti pakkoruotsinne voimalla.

Fredrik Bärthel : ISTRA - Innovativa intermodala transportsystem för Semmitrailers
TFK Rapport 2011:3 (www.tfk.se) :
www.sir-c.se/getfile.ashx?cid=257578&cc=3&refid=31

Tässä viimeisimpiä automaattirekkaparvista (junan vastine asvaltilla) Scanialta:

<iframe width="1280" height="720" src="https://www.youtube.com/embed/sDGZPRJBeEQ" frameborder="0" allowfullscreen></iframe>

Max. 50 km/h voi jo ajaa automaattisesti julkisella tiellä ja vaikka surffata netissä sillä aikaa. Kuljettaja tarvitaan sääntöjen mukaan vielä jokaisessa parven rekassa, mutta ehkäpä jo kohta riittää yksi joka parvea kohtaan?

Parviälyä automaattirekkoihin sovellettuna:
http://scania.se/om-scania/nyheter/arkiv/2016/q1/lastbilskonvoj.aspx
Vaikuttaa että 32-metrisiä rekkoja ollaan nyt testaamassa parven osana Södertäljen ja Malmön (vienti-tuontireitti) välillä; tuossa tulee junan tähänastisia kapasiteettivahvuuksia kahdella tapaa vastaan. Kun katsoo videota, tulee myös hyperloop mieleen, toimintaperiaate on sama: lähtee paikasta a - ajaa automaattisesti liikenteen mukana, parvea hyödyntäen silloin kun tämä on mahdollista - päättyy paikkaan b. Ihan kuin hississä nappulaa painaisi...logistiikka on kohta hyvin erinäköistä kuin tänään.  

http://yle.fi/uutiset/robottirekat_ensimmaista_kertaa_liikenteen_seassa__katso_videolta_juutinrauman_sillan_ylitys/8779976

https://www.youtube.com/watch?v=z9OpHw-wlmg&feature=youtu.be

Uusimmassa Tekniikan Maailmassa oli juttu siitä miten Nissanin jarruautomatiikka oli alkanut jarruttelemaan itsestään ilman todellista syytä. Siitä se lysti syntyy kunhan tuo yleistyy.

Melko yleinen varuste se on jo nyt uusissa autoissa. Itse olen Volvossa päässyt kokemaan jarrustusta edeltävän varoitussummerin, kun rekka heitti reilusti vettä vastaantulevien kaistalle. Automatiikka tulkitsi, että tiellä olisi este.

Raskaassa kalustossa (2 ja 3 -akseliset)automaattinen hätäjarrutus on ollut pakollinen jo 1,5 vuotta.

http://www.autotoday.fi/Uusissa+raskaissa+autoissa+pitaa+jo+olla+automaattinen+hatajarrutus