277-20209 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 08.04. 10:26 Juhani Katajisto  
  Veturien Ystävät teki Lahden teollisuusradoilla 19.4.1970 kiertoajelun Vr5 1411:n vetämällä tilausjunalla. - Vr5 1413 oli siivottu ja putsattu tilausajoamme varten, mutta vaurioitui juuri ennen aiottua matkaa ja tilalle saatiin työn ja noen likaama 1411.
kuva 28.03. 18:59 Juhani Katajisto  
  Tässä veturin viimeiset liikennöinti kuukaudet meneillään. Maalis-toukokuussa Hr1 1010:llä ajetiin vielä yhteensä 12 530 km. Näihin aikoihin näin, kun tämä juna tuli ratatöiden takia? Pasilan alaratapihan kautta. Miten sitten matkustajia informoitu tilanteesta, kun Pasilan asemalla ei ollut pysähdystä.
kuva 28.03. 15:14 Juhani Katajisto  
  Lepää rauhassa, missä lienetkään. - Onneksi sinusta saatiin elävää kuvaa ja aitoa stereoääntä vetäessäsi niitä raskaita Ma-vaunuisia sorajunia silloin Ylä-Savossa. Olit milloin yksin, milloin jokun toisen veturin kanssa kiskomassa 30-60 täyteen lastattua soravaunua. - Mikä ilo tulisikaan, kun tuota filmi- ja äänimateriaalia saataisiin kaikkien nähtäväksi. Valtion elokuva-arkisto vai mikä Kavi se nykyään on, yrittää saada filmit kaikkien nähtäväksi. Heillä on ollut siellä kova ruuhka ja legendaarisessa Suomi Filmissä ja Reel Onessa editoidut elokuvat tehtiin tuolloin viimeisen päälle hyvinä. Olisihan se valtava kunnianosoitus miehille, jotka aikanaan työskentelivat sinun ja kaltaistesi ajopelien kanssa. Vastaavaa ei tästä maasta löydy. Höyryvetureiden kaksinvetoja väreissä ja aidoilla stereosaundeilla! Kiitos Jarmo muistoja herättävän veturinkuvan esille tuomisesta.
kuva 18.10.2023 09:01 Juhani Katajisto  
  Varmaan moni asia vaikutti ratavartijan osuuden pituuteen. Alkuaikoina sama ratavartija hoiti Helsingistä Pasilaan, seuraava Vantaanjoen silloille ja seuraava Tikkurilaan. Työ tehtiin kävellen. Vasta 1920-luvulla resiina yleistyi. Aiemmin katsottiin että, työ tuli tehtyä paremmin jalkaisin. Ratavartijoista kertovissa muistelmissa (A. Hagman/Otava 1922) kerrotaan myös 7 km osuuksista, mutta varmaaan se vaihteli paljon. Jonkun näköisen käsityksen voi saada entisajan ratavartijoiden osuuksista kuivista tilastotiedoista. Vuonna 1890 rataverkkomme pituus oli n 2 000 km ja ratavartijoita noin 500 eli se tekisi 4 km per henkilö.
kuva 17.10.2023 11:58 Juhani Katajisto  
  Ratavartija J. Saarinen, jonka vastuualueeseen tämä kohta kuului 1960-luvun alussa, ilmoituksista voi todeta, että kyllä tässä kiviä putosi radalle. Yksi täpärä tilanne oli 19.10.1962, kun linja-auto törmäsi linnunlaulun sillan kaiteeseen ja kaksi kaiteen kivisistä kulmapylväistä putosi radalle katkaisten ratapölkyn. Samaan aikaan Helsingin rautatieasemalta oli lähtenyt juna nro 149. Molemmat kivet oli radalla kiskojen välissä sulkien itäisen matkustajatien kokonaan. Hän sai junan pysäytettyä ja juna peruutti takaisin vaihteelle 15 ja juna siirtyi vaihteiden 12,11,2 ja 1 kautta taputumapaikan ohi takaisin itäiselle pääraiteelle.
kuva 16.10.2023 16:44 Juhani Katajisto  
  Voin uskoa, että on kiva fiilis, kun kuulee tällaista palautetta. - Kerran mulle tuli eräs vanhempi rautatieläinen sanomaan, että hän oli ollut kolmekymmentä vuotta rautateillä, eikä hänellä ole yhtään valokuvaa itsestään VR:n leivissä. Oli nähnyt itsensä jossain kuvistani ja kiitti moneen kertaan, kun lähetin kuvan hänelle. - Tuli väkisinkin tunne, ettei näitä kuvauksia ole tehty turhaan. Mitä nämä kuvaukset sitten itse kullekin poikii ajan saatossa? Toivottavasti paljon mieluisia asioita niin kuin Hannulle tässä.
kuva 15.10.2023 16:09 Juhani Katajisto  
  Pidetyn sarjan toistaiseksi viimeinen liikkuminen omin konein. Ja upea oli viimeinen työtehtäväkin. Miten kauan roikka lienee seissyt kovassa pakkasessa kaikki paikat jäässä ja, kun sitä sitten yrität liikuttaa niin siihen tarvitaan voimaa! Vaikka suhteellisen voimakas Paikku olikin niin videolta näkee hyvin kuinka lujilla se tässä on. Pysähtyy välillä huohottamaan ja keräämään voimia. Paikun saundit muistuttavat tässä normaaliliikenteen aikaisia työtehtävien ääniä, kun esim. Paikku nosti 30 täyteen lastattua Emmaa Lapinlahden sorakuopalta.
kuva 15.10.2023 15:56 Juhani Katajisto  
  Olipa upea kuutamo jo silloin, kun juhlaväkeä odotettiin junaan Kiialan kartanosta. Höyryjuna odotti ja odotti. Vihdoin ei auttanut muu, kun veturimiesten lähteä kartanosta hakemaan juhlavieraita. Ja olipa hyvä, sillä joillekin veturimiesten apu junalle oli ihan paikallaan ja heille kuutamon ihailu sai jäädä toiseen kertaan. Videolta vielä tämä junan lähestyminen kuvaajaa on niin elävää. Aiemmin tällainen upea luonnollinen pimeäkuvaus ei olisi onnistunut.
kuva 15.10.2023 15:40 Juhani Katajisto  
  Hetki ennen elosalamia, mikäli muistan videosta oikein tämän kohdan. Ei varmaan usein saada elosalamia kuvattua. Niitähän näkyi siinä video-otoksessa useampia peräkkäin!
kuva 13.10.2023 14:47 Juhani Katajisto  
  Jouni, Konkola on myös vanha nimitys Pasilan asetinlaite VI:lle. Nimeä näkee käytettävän erilaisissa haavereissa ja muissa Pasilan ratapihalla tapahtumailmoituksiin kirjatuissa tapahtumissa. Esim. Pasilan-Kumpulan-Sörnäisten- satamaradan liikennöimissäännöt 13.10.1965 alkaa. Sörnäisten ja Pasilan välinen liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Nimi on tullut esiin usein myös, kun laskumäeltä on vierinyt vaunuja väärille raiteille tai pudonnut kiskoilta tai jarrukenkiä jäänyt kiskoille. Olen kuullut myös rautatieläisten käyttävän keskenäisissä puheissaan tästä asetinlaitteesta Konkola nimitystä. En tosin tiedä mistä nimitys tulee.
kuva 10.10.2023 15:59 Juhani Katajisto  
  Tapani Kilpinen kirjoittaa matkapäiväkirjassaan nro129. H 53/54 Tampere-Seinäjoki-Tampere on 15.1.1966 ryhdytty jälleen ajamaan höyryvetureilla. Junan H 54 toi tänään Seinäjoelta Hv3 999 ja junan H 53 vei Tampereelta Seinäjoelle Pasilan Hr1 1009. Tarkoituksena on toistaiseksi ajaa tätä junaa höyryvetureilla (luultavasti Hr1:llä, sillä Tampereella oli myös 1010, joka ei ollut ilmeisesti mihinkään lähdössä). Hv3 999 tuli luultavasti Seinäjoelta siksi, että sinne ei vielä oltu saatu Hr1- konetta, koska 53:ssa oli luultavasti Hr12 vielä 14.1.
kuva 06.10.2023 10:14 Juhani Katajisto  
  On onnistuttu ottamaan veturin tämän hetken tilasta hyvä ajankuva. Ilmakin on ollut suotuisa tunnelman lisäämisessä. Kuvasta voi aavista, miten hankala on kuljettajan nähdä taaksepäin tenderin korotuksen ohi. Monasti eteenpäinkin näkyvyys on kaarteessa kuljettajalla olematon, vasemmalle kaarrettaessa. Mikäli lämmittäjällä on juuri silloin muuta työtä kuin tähystää niin ei siinä kuljettaja paljon tiedä, mitä sillä puolella rataa tapahtuu? - Paljon on Hv3 995:n elinkaareen mahtunut. Tässä vain pari pientä otetta. Veti 27.7. 1959 P 11:sta Kouvolasta Imatralle ja toi H 502:n 9.6.1966 Vaasasta Seinäjoelle (TK 28 ja 143).
kuva 06.10.2023 00:29 Juhani Katajisto  
  Hyrynsalmelle ja Pesiökylään rakennetaan releasetinlaitteet, ja Ristijärvelle välisuojastuspiste, jonka jälkeen Suomeen saadaan yksi uusi kauko-ohjattu rataosa lisää. Perinteisin opastimin, kuten kuvassa näkyykin.
kuva 29.09.2023 10:06 Juhani Katajisto  
  Aika pian tämän jälkeen Pr1 775:een vaihdettiin aivan loppuajakseen sekä eteen että taakse tienraivaajien tilalle astinlevyt. Oli Pr1 775 tuona kuukautena linjallakin käynyt, mutta suurin osa sen tuon kuukauden 706:sta kilometristä oli syntynyt vaihtotöissä. Kolme muuta Kouvolan konepiiriin sijoitettua lajitoveriaan (761, 762 ja 776) olivat syyskuussa 1968 huomattavasti aktiivisemmin liikenteessä.
kuva 22.09.2023 17:50 Juhani Katajisto  
  Vertin kommenttiin on helppo yhtyä. - Horisonttiin häipyvä aamu-usvainen Harjujoki on kuin vanhan mestarin siveltimen jäljiltä. Ja kuitenkin luonnon omaa taidetta, joka on saatu oikeana hetkenä vangittua. - Mikäli kuvaajan jalkojen alla on ollut samanlaista jyrkkää rinnettä ja vieriviä kiviä kuin kuvan etualalla niin se on tuonut omat haasteensa junaa odottaessa. Jylhä paikka tästä kuvakulmasta katsottuna!
kuva 19.09.2023 18:39 Juhani Katajisto  
  Tuntuu aika utopistiselta ajatella tänä päivänä, että joinain jouluina 1950-luvulla, joskus vuosina 1953-56 ostimme perheen joulukuusen Hakaniemen torilta suoraan junavaunusta. Veimme sen kantamalla monen kilometrin päähän Eurantielle. Eikö todella lähempänä ollut kuusen myyntiä? Hakaniemen tori palveli laajan alueen ihmisjoukkoa ja sen tavaraliikenne rautateitse on ollut vilkasta. - Tapani Kilpinen aloitti rautatiekuvauksen vuonna 1957. Yksi hänen ensimmäisiä kuvia on tältä paikalta otettu halkolämmitteinen Tk3 896. Seuraavan vuoden alussa kaikki Pasilassa kirjoissa olleet loput puupolttoiset veturit muutettiin hiililämmitykselle. Ilppo Voutilaisen onnistui puolestaan kuvata Vr4 1414 satulatankkikoneena Sörnäisten rantatiellä. Toinen aikamoinen harvinaisuus harrastajien kuvaamana Hakaniemessä. - Sörnäisten rannassa oli vielä ainakin keväällä 1969 iso puurakennus, jonka seinässä oli iso kyltti. HELSINGIN KAUPUNGIN PUUTAVARA- JA POLTTOAINETOIMISTO och samma på svenska. Pystyikö puulämmitteisten asuntojen ihmiset ostamaan myös sieltä tarvitsemansa polttopuut vai mihin tarkoitukseen kaupunki tarvitsi halkoja? Rakennuksen vierellä oli tuolloin haloilla lastattuja avotavaravaunuja.
kuva 01.09.2023 17:02 Juhani Katajisto  
  Kuva on saanut ansaitsemansa huomion. - Valokuva ei ole sadan metrin juoksu, jota voi tarkasti mitata. Mutta tämä kuva antaa katsojille mukavia tuntemuksia ja sehän on yksi kannustin kuvaamiseen. Tämä kuva voi palauttaa mieleen menneen kesän, joka nyt on auttamattomasti ohi tai kuva nostaa esiin alkavan syksyn kuvaushaasteita. Vuodenaikojen vaihtumisen elementit heijastuu hyvin tästä kuvasta. - Vaajakoskella tuli aikoinaan paljon kuvattua, joten määrättyä lukkarinrakkautta on näihin maisemiin. Ja Juha tämänhän sinä hyvin tiedätkin. Näin on ollut ja tulee aina olemaan, joku muu ottaa aina paremman kuvan kuin itse on ottanut. Näin on meidän kaikkien kohdalla.
kuva 22.08.2023 21:38 Juhani Katajisto  
  Kana tais olla harvinaisempi vaihtotöissä Toppilassa. Yhden löysin Vr1 799 18.7.1962 ja toi tullessaan roikan Oulun ratapihalle (lähde TK nro 65). Se nyt ei ollut mikään yllätys, että Pikku-Jumbo oli hyvin tavallinen Toppilan junissa ja työssä satamassa. Tv2-sarjan vetureita on Toppilassa vielä useita työssä kesällä 1964. Mutta löytyi yksi Ristokin. Tr1 1069 juna Toppilaan 2.6.1966 klo 12.19. Viittä minuuttia aiemmin Tk3 1170 oli saapunut Toppilasta Oulun ratapihalle (lähde TK 137). Kuvasin Tuirassa ja Toppilassa useita Tk3- ja Tv1- sarjan vetureita vuosina 1970-73. Haastattelemieni veturinkuljettajien mukaan Vr5-sarjan vetureita ei käytetty Toppilan junissa. Eikä ole tullut muutakaan tietoa vastaan. Olisihan se hieno juttu, mikäli löytyisi. Tiedä sitten häntä, mutta Kalkkunoilla oli kuulemma hyvä pistää ratapihalla vaihdemiehet juoksemaan!
kuva 20.08.2023 11:44 Juhani Katajisto  
  Kuvauskuukautena ja sen jälkeen Oulussa oli
enää kolme Tv1-sarjan veturia ajossa. Tämän lisäksi 941 ja 942. Niitä kaikkia käytettiin esim. kesällä 1971 näissä Toppilan satamajunissa. Joskus Jumbot palasivat Tuirasta Oulun ratapihalle kaksinvedossa tenderi edellä. Tuirassa oli myös usein Jumbojen kohtaus. Toinen menossa satamaan toinen tulossa sieltä. Nämä kaksi muuta Jumboa olivat loppuaikoina olleet liikenteessä lähinnä Pohjois-Suomessa, mutta tämä "veijari" liikkui aiempina vuosina 1960-luvun jälkipuolella hyvin laajalla alueella muuallakin Suomessa. Vähän yli vuosi aiemmin se veti keväällä 1970 mm. tavarajunia Pieksämäen ja Savonlinnan välillä. Sillä vedettiin esim. vuonna 1969 Iisalmesta järjestelyjunia Kuopioon ja Ylivieskaan ja tuolloin kesällä 1969 se oli yksi aktiivisimmistä "Lapinlahden sorarallin" Jumboista kilometritilastojen mukaan. Vuonna 1966 Tv1 939 oli Rovaniemellä, josta palautui 8.8.1966 kaksinvedossa Hv1 655:n kanssa Ouluun. Sota-aikana tämä 939 ja sen loppuaikojen kohtalon toverit Oulussa 941 ja 942 olivat olleet saman sairasjunan nro 8 nimikkovetureina. Ja tästä 939:stä löytyy jatkosodan lopulta kuvia sairasjunan veturina Kiljavan sorakuopalta. Tv1 939:llä ajettiin kuvauskuukautena elokuussa 1971 yhteensä 2 108 km ja se olikin aktiivisin tuona kuukautena Oulun Jumboista.
kuva 29.06.2023 19:10 Juhani Katajisto  
  Ruoholahden ratapiha ei laajimmillaankaan ole ollut suuri. On satamaliikenteen täytynyt olla vilkasta iloisella 1920-luvulla, kun useat stadin perinteiset Kanat 790 ja 791 jne. työskentelivät täällä kymmentuntisia työpäiviä. Mutta se sävähdyttää näin jälkikäteen, kun täällä on ollut Helsingissä harvinaisia vanhimpia vuosisadan alun Kanoja hetken töissä. Pakostakin tulee mieleen pitkistä työpäivistä, että päivystäessään täällä Kanat ovat työskennelleet myös lähialueilla vaikka ovat merkitty Ruoholahteen. Junabongarille ei varmaan tässä olisi tuolloin tullut aika pitkäksi.
kuva 25.06.2023 15:09 Juhani Katajisto  
  Varmaan John asia on noin kuin kerroit. - Hienoa, että Kake ehti kuvata niin paljon Pekkoja vielä etutelin jarrut paikoillaan ja (ilman katon tuulilevyjä). - Mitä vielä näihin konepajakorjauksiin tulee vaikka luettaisiin kaikki Ivalot ja muut mahdolliset tietolähteet, kukaan ulkopuolinen ei voi tietää sitä höyryvetureiden korjaustarpeen kirjoa konepajoissa, mitä niihin pyydetään tekemään vetureita lähetettävien varikkojen taholta.
kuva 25.06.2023 14:59 Juhani Katajisto  
  VR:n 150-vuotishistoriikissa annetaan ihmeen epämääräinen kuva näiden ensimmäisten vetureiden hankinnasta. Ikäänkuin briteille olisi annettu vapaat kädet. Ennen veturien tilausta Törnudd kävi useissa maissa tutustumismatkalla ja hänen kokemuksiensa mukaan veturit sitten tilattiin 4-4-0 pyörästölle. Hän kävi henkilökohtaisesti työnjohtaja Gustav Robert Stenströmin kanssa Englannissa valvomassa vetureiden valmistusta.
Juhalajunan matka 31.1.1862 on hyvin dokumentoitu. Erkki tässä junassa oli mm. tavaravaunuja lastattuna ratakiskoilla Hämeenlinnan ratapihalle. Eli kyllä siellä heti liikenteen alettua on ollut kaksi raidetta.
kuva 23.06.2023 11:08 Juhani Katajisto  
  Nyt Herra Esa on keksinyt pyörän uudestaan. - Näissä nopeakulkuisissa vetureissa oli useissa muissakin maissa todettu etutelin pienien pyörien soveltumattomuus nopeaan ajoon. Ja mitä tulee höyryvetureiden konepajakorjauksiin, viralliset vetureiden korjaus ja huolto-ohjeet sisältävät luonnollisesti mitä monaisimpia asioita, mutta mutta niistä puuttuu se kaikkein herkullisin kuljettajien erilaiset pyynnöt omien mieltymyksiensa mukaan työympäristöönsä. Ja sehän on juuri näiden konepajoille lähetettyjen korjaustilausten suola.
kuva 22.06.2023 21:55 Juhani Katajisto  
  Pekassa oli veturin nopeuteen nähden pienet etutelin pyörät. Jarruissa oli kuumenemis ongelmia. Ainakin suuressa osassa Pekkoja etutelin jarrut poistettiin vuonna 1959. Samaan aikaan määrättiin hytin katolle tuulilevyt. Tuulilevyt Pekan hytin katolla on hyvä valokuvien ajoitus vinkki. Ne puuttuvat ennen vuotta 1959 otetuissa kuvissa.
kuva 22.06.2023 20:08 Juhani Katajisto  
  Herra Esa hyvä kysymys! Enpä ole sillä silmällä koskaan asiaa ajatellut. Mikäli ajatellaan, että yhden Pekan kohdalla on useita A4 lehtiä korjaus ja tarkistuspyyntöjä ja Pekkoja oli Pasilassa tuolloin pitkälti toistakymmentä niin pitäisi katsoa nuo yleisemmin esiintyvät kohdat ja niitäkin on varsin runsaasti. Esim. tämä 1009 lähetettiin 10.11.1959 Hyvinkään konepajaan. Se oli viimeisen IVa-luokan korjauksen jälkeen kulkenut n. 165 000 km. Vakio asioita jokaisen kahdalla oli mm.: kattilan varusteet tarkastettava, injektorit ja niiden putket tarkistettava, käyttöpyörän renkaat sorvattava, jouset pajoitettava, erilaisten laakereiden tarkastuksia. Yhteen aikaan joka vanhempaan Pekkaan pyydettiin kuljettajan jalkatilaan kierukkalämmitin. Istuimet ja monet muut osat olivat kuluvaa tavaraa. Niitä piti uusia. Kaatoarina oli myös vakio pyyntöjä uusia. Numeroitujen kattiloiden täys- ja sivukatsastuksia, jarrujen pääilmasäiliöden tarkastuksia jne ja jne. Tsekattavien ja korjattavien asioiden listat on pitkiä. Olihan veturit kulkeneet edellisestä täyskorjauksesta varsin pitkän matkan. Korjauspyynnöissä on paljon ammattitermistöä ja asioita, joita en tunne. Ammattinimistästä olen itse tietysti on oppinut uusia asioita. Kuluvia vaihdettavia osia oli paljon, lähes loputon lista. Mutta tätä kaikkea oli konepajoilla asiansa osaava porukka tekemässä.
kuva 22.06.2023 18:12 Juhani Katajisto  
  Nyt Jimi heitit kyllä niin pahan, että ehkä joku muu muistaa tai tietää. Eikö Hr1 1009 valmistunut juuri vuonna 1993 uudelleen ajokuntoiseksi. Tarkoittaisi sitä, että on ollut jo paljon pitemmän aikaa mainitsemassasi nostalgia liikenteessä kuin oli valtion leivissä. - Mulla on näitä Pasilan varikon Hyvinkään konepajakorjaukseen lähetettäviä säännöllisen luokkakorjauksen korjaustilauksia. Ne ovat monen Pekan kohdalla useina eri vuosina monta A4 liuskaa, tämänkin 1009:n. Korjattavia ja tarkastettavia asioita riitti. Ja sitten oli sellaisia asioita, joita konepaja korjasi automaattisesti ilman, että sitä erikseen mainitaan. Tietysti kilometrit olivat ihan toista luokkaa, kun näissä myöhempien aikojen 1009:n matkustajajuna-ajoissa. Aikakin kun vain tuppaa ottamaan veronsa. Se on nähty myös maailmalla monen museoveturin kohdalla.
kuva 22.06.2023 14:35 Juhani Katajisto  
  Kuva palautti mieleen ajan jolloin vuosina 1963-1969 käytin Huopalahden aseman rahtitavaran vastaanottopalveluita. Olin rahtitavaran vienti keikalla Huopalahden asemalle 16.2.1966. Konttorissa rahtikirjoja jättäessäni vilkaisin ulos ikkunasta ja siellä oli 1001 laatikkolumiauran kanssa liikkeellä. Hämmästelin asiaa ja vanhan kansan herrasmies Huopalahden asemapäällikkö Aspegren totesi, niillä ei ollut muuta lähettää. Rivien välistä aisti, että muutoksen tuulet olivat vahvasti ilmassa ja hänkin piti höyryveturia jo vanhanaikaisena. Huopalahdessa oli useita lyhyitä sivuraiteita, jotka ajan tavan mukaan piti saada lumisateen jälkeen nopeasti liikennöitävään kuntoon. Huopalahdessa oli vuorotellen kaksi asemamiestä ottamassa rahtitavaraa vastaan. Tavaran vastaanotto Huopalahden asemalla loppui vuoden 1969 lopussa. - Hr1 1009:n kilometrit loppuu normaaliliikenteessä tammikuulle 1970. Sen ajot tuona kuukautena oli 2 344 km, mutta veturi oli jo vuoden 1970 tammikuun lopussa kanget riisuttuina höyrynantotehtävissä Töölön ratapihalla Eduskuntatalon edessä. Sittemmin tonniysin elinkaari jatkui uusien isäntien
johdossa ja sillä on ollut kunnia käydä paikoissa, joissa yksikään sen samansarjan lajitoveri ei ole aiemmin käynyt.
kuva 20.06.2023 18:25 Juhani Katajisto  
  Näitä höyryvetureiden nopeasta ajosta kieliviä kuuman tuhkan ja kuonan sisäpuolelta polttamia nokikaapin ovia näki loppuaikoina useissa eri sarjoissa. Ihmeen paljon niitä oli Jumboissakin. Rulla-Ristoissa ja Rulla-Pekoissa ei ehkä ole niin suuri ihme, sillä nehän joutivat toisinaan varsin kovaankin ajoon. Valokuvia mm. tsekkaamalla asia paljastuu. - Helsingissä siivoja rouvat huiskasi pesurätillä Kauko Kuosmaan päin, kun hän lähestyi siivousta tekeviä rouvia kaitafilmikameran kanssa. Samoin kävi minulle kameran kanssa, kun ladyt pesivät Tv1 921:tä Kuopion talleilla 1960-luvun lopulla. - Kouvolahan piti tunnetusti siisteinä vetureitaan. Kun niitä vieraili täällä Pieksämäellä eron kyllä huomasi. Puolustukseksi täytyy sanoa, että puhdas höyryveturi likaantui työtehtävissään ihmeen nopeasti. Joskus, kun näki jonkun puhtaan höyryveturin eikä tarvinnut mennä paljon aikaa eteenpäin, kun sen näki uudestaan ei aina meinannut uskoa silmiään, kuinka ne saattoivat olla jo noin likaisia. Tästä on useita esimerkkejä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita Pieksämäen Tr1 1040:n. - Savonradalla juosseet Hindenburgit joutuivat loppuun saakka koville, koska nokikaapin oven kuumajäljet näkyivät usein niissä(kin). Varmaan nouseet junapainot olivat tulleet niiden vetokyvyn rajoille ja aikataulussa oli yritettävä pysyä.
kuva 18.06.2023 22:09 Juhani Katajisto  
  Ai ai kyllä tämä homma käy nykyään kätevästi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan laatikkoaurausjunassa oli 11 henkilöä. Sehän sitoi valtavasti työvoimaa ja pienillä varikoilla ei silloin muihin töihin riittänytkään enää väkeä. Tässä taitaa yksi kaveri hoitaa homman tehokkaammin ja nopeammin kuin tuolloin kokonainen työyhteisö? - Vanhat laatikkoauramiehet muistelivat lämmöllä ja tietyllä ylpeydellä työskentelyään niissä kolisevissa ja meluavissa auroissaan kaminan pitäessä pakkasella porukan lämpimänä. Auraustöä oli haluttua ja arvostettua työtä. - Viilentää kummasti oloa, kun katsoo kesähelteellä tällaista työntäyteistä talvikuvaa.
kuva 09.06.2023 12:18 Juhani Katajisto  
  Sattuipa merkillinen kuukausi, kun Pikku-Jumbojen linja-ajot olivat tuolloin elokuussa 1968 koko maassa niin pienet. Linja-ajot vaihtelivat paljonkin erikuukausina. Tuona kuukautena elokuussa 1968 tällä seitsemännen konepiirin kahdeksasta Tk3-veturista 1133:lla ajettiin eniten ja myös eniten linja-ajoa. Mutta sekin vaatimattomat 577 km. Mutta sillä se saavutti toiseksi korkeimman linjakilometrimäärän tuona kuukautena kaikista liikenteessä olleista Pikku-Jumboista. Mutta useiden useiden Pikku-Jumbojen tuon kuukauden ajot olivat aivan toista luokkaa, kun lasketaan mukaan vaihtotyöajot.
kuva 27.04.2023 10:40 Juhani Katajisto  
  Kiitos Jarmo tutun paikan tarkasta analyysistä. - Joskus nämä vastaukset on hyvä vääntää rautalangasta. Ja etköhän sinäkin vuosien saatossa ole tästä jokusen kuvan ottanut arkistoasi kartuttamaan. Ja olihan tämä dieselien tankkaus tallin takana yksi Pasilan varikolla kuvatuimpia tapahtumia.
kuva 14.04.2023 20:02 Juhani Katajisto  
  Tuttu veturi. - Kuvauskuukautena huhtikuussa 1968 Pr1 764:lle kertyi melkein 4 000 km ainostaan vaihtotöissä. Mutta pääsi tästä vielä linjalle tositoimiin Ylä-Savoon, jossa veti lajitoverinsa 766:n kanssa kesällä 1969 kaksinvedossa mm. raskaita 60:n Ma-vaunun sorajunia Lapinlahdelta Iisalmeen. Pr1 764 tuli kerran niin kovaa, että soravaunuista ilmavirran mukana irronnut pölypilvi seurasi junaa, sen ohittaessa Taipaleen pysäkkirakennuksen. Kamerassa oli käytettävä yksi viidessadasosa sekuntia suljin nopeutena, että junan sai pysähtymään. Noin nopea suljin nopeus oli aika harvoin tarpeen höyryveturikuvauksissa. Tämän veturin nokkalaatta on ilahduttanut allekirjoittanutta muistoesineenä noista Paikkujen Ylä-Savon soranajoista jo kauan.
kuva 28.03.2023 21:23 Juhani Katajisto  
  Tähän voisi lisätä. Hetki tämän vesityksen jälkeen ajettiin tallista ulos Schwartzkoffin Hv2 582. Se oli lähdössä vetämään Hangon viikonloppujunaa Pyhäinmiesten aattopäivän johdosta hieman normaalia pitempänä. Hv2:ta tässä vesitettäessä vanha Karjaan vattumannen ihmetteli meitä kuvaajia. Häntä ei varmaan oltu koskaan kuvattu työtehtävissään. Ainakin hän oli hyvin otettu, kun hänen työstään oltiin kiinnostuneita ja vesitystä kuvattiin. - Tämän Karjaalla työskentelynsä jälkeen Vr1 790 teki vielä työuraa Lahdessa. Sen tehtäviin kuului mm. nostaa Vesijärven satamasta roikkia Lahden ratapihalle. Vakio kuorma Kanalle oli Salpausselän 17 promillen mäessä yksi umpuvaunu ja kuusi hakevaunua.
kuva 28.03.2023 12:53 Juhani Katajisto  
  Tässä Erkki vielä kaksi muuta Tk3-veturia hämmentämään soppaa. Molemmat olivat kesällä 1967 vuokralla Karhulan-Sunilan rautateillä. Tk3 865 2.5.1967-3.7.1967 ja Tk3 868 12.6.1967-13.12.1967. Nämä vuokraustiedot on aikoinaan Tapio Eonsuu kopionut Kouvolan kirjoista.
kuva 27.03.2023 22:36 Juhani Katajisto  
  Mikäli joku joskus haluaa kerätä näistä muistomerkkivetureista tietoa niin tässä Tk3 859:n elinkaaresta hajatietoja pohjaksi. Perustuvat pääosin Pekka Honkasen keräämiin veturimiehistöjen virantoimituspäiväkirjoihin. Valmistunut elokuussa 1929 (Lokomo). Henkilöjunat 465/466 Tampere-Orivesi-Tampere 25/26.10.1929. Henkilöjunat 598/597 Ylivieska-Haapajärvi-Ylivieska 8/9.11.1954. Mielenkiintoinen kaksinveto Wilskin kanssa. Tv2 633+Tk3 859 tavarajuna T 5627 Kokkola-Ylivieska 20.11.1954. Tavarajuna T 5624 Ylivieska Eskola 26.10.1955 kaksinvedossa Tk3 805+859. Tk3 859 oli turvepolttoinen. Pv3 Imatra 2.11.1961. Pv2 Lappeenranta 24.4.1962. Pv1 Mikkeli 25.1.1966. Oli alkukesästä 1967 vielä aktiivisesti ajossa Mikkelissä, sorajunissa ja päivystyksessä jne. Poistui lopullisesti Mikkelistä siirtoajona Kouvolaan 20.6.1967. Mutta ei sen ajot vielä siihen loppuneet. Oli vuokrattuna yksityiselle Karhulan-Sunilan rautatielle 3.7.1967-10.11.1967 ja 21.12.1967-29.11.1968.
kuva 27.03.2023 13:39 Juhani Katajisto  
  Ja voit varmaan uskoa Esa, kuinka hieno tausta talo on vanhemmillekin rautatiekuville. Tässä sen edessä on muutama Hv:n kuva tullut nähtyä eikä paikan tunnistamisessa ole ollut vaikeuksia. Talo on useammankin vanhan veturikuvan taustalla.
kuva 27.03.2023 11:56 Juhani Katajisto  
  Niin se tämäkin vanhus Tk3 859 antoi loppuun saakka tärkeän työpanoksen pitääkseen rautateidemme pyörät pyörimässä. Sinä kovana pakkastalvena 1966 Tk3 859 oli helmikuussa useina useina päivinä aurausjunissa Mikkelistä, milloin Mäntyharjulle, Voikoskelle jne. Ja taas seuraavana päivä uudestaan sama rumba, jotta Savonrata pysyisi liikennöitävässä kunnossa.
kuva 22.03.2023 12:46 Juhani Katajisto  
  Kolmeviikkoisen yleislakon jälkeen 21.3.1956 ensimmäisenä lähti liikkeelle niin rauta- kuin raitioteilläkin lumiaurat. Ja aurattavaa riitti. Helsingissä koko raitioteiden aurauskalusto oli lehtietojen mukaan liikenteessä. Tuli tuosta Pertin linkistä mieleen. Yleislakon aikana hiihtelimme Helsingin edustalla meren jäällä. En kyllä muista oliko mitään laivaväyliä auki, tuskin. Meitä oli Vallilassa valtava joukko nuoria, jotka toivoimme, että Yleislakko alkaisi, koska emme olleet koskaan kokeneet mitään vastaavaa. Emme luonnollisestikaan ymmärtäneet tuolloin kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Joskus vuoden 1954 paikkeilla matkustimme Turussa ykkösen ratikalla satamaan. Vierailimme isossa ulkomaanliikenteen rahtilaivassa ja sain ensimmäistä kertaa eläissäni syödä banaania. Kovin oudolta ja vieraalta maistui tämä sittemmin suureksi herkukseni noussut etelän hedelmä.
kuva 22.03.2023 12:17 Juhani Katajisto  
  Kesällä 1951 me pienemmät ja vähän isommat pojat lähdettiin kävelemään Pasilan ratapihan laidalta Rantaradan viertä tarkoituksena kävellä Porkkalaan, kun siitä kuuli niin paljon puhuttavan. Mikähän se semmoinen paikka on? Onneksi joku aikuinen tuli vastaan ja kysyi. Minnes pojat on matkalla. Ollaan menossa Porkkalaan. No ette te sinne jaksa kävellä paras kääntyä takaisin. Hyvä oli, että toteltiin häntä. Ehkä meitä innosti, kun tuolloin näki niitä isoja punatähtisiä venäläisiä höyryvetureita ja varsinkin niiden mahtipontiset "preeria vihellykset" olivat niin poikkeavia. Ihailtiin venäläisiä vetureita useamman kerran, kun lähtivät nousemaan Pasilan ratapihalta Rantaradalle viemään sotilasjunia Porkkalaan. Vuosi ja tämä kävely jäi siitä mieleen, kun mukana ollut isoveli ei enää seuraavana kesänä kuulunut perheeseemme.
kuva 19.03.2023 12:14 Juhani Katajisto  
  Hyvin Markku muistat. Mrs. Alec Tweedien Suomen matkasta vuonna 1896 oli radio ohjelma. Kuuntelin sen joskus 1990-luvun puolivälissä. Hänestä oli samoihin aikoihin näyttely Heurekassa. Siellä oli esillä hänen Suomen 1896 matkaltaan ottamia valokuvia ja piirustuksia. Hän oli ahkera piirtäjä. Näyttelystä varmaan radio ohjelmakin sai innoituksensa. Hänen tuolloin Suomi matkastaan tekemästä matkakirjasta on otettu jo kolmas suomenkielinen painos. Tiedot hänen Antreassa näkemasta lumiaurasta olen ottanut tuosta kirjan kolmannesta painoksesta. Eljas Pölhö täydensi tietoja. Hän oli löytänyt, että Mrs. Alec Tweedie oli yrittänyt vuokrata VR:ltä lumiauraa, koska kuvitteli sen olevan jonkinlainen näköalavaunu. Hänen vuoden 1896 Suomesta kirjoittamassa matkakirjassa on muutamia herkullisia rautatiematka kuvauksia. Esim. polkupyörällä liikkuneet ylioppilaat olivat tulleet samaan aikaan Sortavalan laulujuhlille. Olivat lähteneet yhtäaikaa junan kanssa Imatralta. Hän matkusti hevoskärryillä kesällä 1896 Kuopiosta Iisalmeen. Kärryt purettiin Kallaveden rannalla ja rakennettiin uudesta vastarannalla. Hän kertoo, pian tästä hankalasta toimenpiteestä päästään, koska maahan oli lyöty keppejä tulevalle rautatielinjalle. Hän myös kertoo matkakirjassaan saapuneensa Englannista höyrylaivalla Suomeen Helsinkiin Kauppatorille kesäkuussa 1896. Muistan, kun kesäkuussa 1996 olisin hänen satavuotis Suomi matkansa muistoksi mennyt Kauppatorille kävelemään samana kesäkuun päivänä, mikäli tarkka päivämäärä olisi ollut tiedossa.
kuva 07.03.2023 14:20 Juhani Katajisto  
  Oltiin porukalla kaksi yötä putkeen kuvattu Pohjanmaan radalla. Tässä vaiheessa alkoi jo väsy hieman painaa. Vähää aiemmin yön pimeimpinä tunteina oli pohjoisen suuntaan menossa ollut tavarajuna joutunut pysähtymään Köykärissä punavaloa näyttävän tolpan taakse. Kuljettajan nähdessä meidät radan varressa kameroineen tuli ulos veturista ja sanoi meille. Oletteko lintubongareita? En tiedä mitä kuski ajatteli, kun kerroin, että nyt näet aitoja junabongareita. Tämän parven yhtäaikainen äänekäs lentoon lähtö ois voinut näkynä painua aitojenkin lintubongareiden mieliin.
kuva 05.12.2022 20:00 Juhani Katajisto  
  Edellä mainituille seitsemälle Tk3-vetureille kertyi maalis-heinäkuussa 1968 ihan mukavasti linja-ajoa, kun vertaa Oulun muihin Tk3-vetureihin. Kyllä niillä töitä Kaulirannan radalla ja muuallakin siellä ylhäällä riitti. Esim kesäkuussa 1968 Tk3 1168 2 850 km. Se näyttää olleen hyvin aktiivinen myös touko- ja heinäkuussa 1968. Seuraavaksi pääsee 1167 heinäkuussa ja 1153 maaliskuussa 1968 ajetuilla kilometreillään. - Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että ainakin 1153 oli tuolloin keväällä 1968 halkolämmitteinen ja kävi Laivajärven sorakuopalta sorajunassa Ruotsin puolella Haaparannassa.
kuva 05.12.2022 17:05 Juhani Katajisto  
  Maaliskuussa 1968 Kaulirannan järjestely- ja työ- ja sorajunissa on ollut ainakin Tk3- veturit: 1106 (lainassa kuudenteen konepiiriin Joensuusta), 1148, 1150 ja 1153, huhtikuussa 1968 Tk3:t 1106 ja 1169, toukokuussa 1968 Tk3:t 1168 ja 1169 ja kesäkuussa Tk3:t 1168 ja 1169 heinäkuussa Tk3 1167 ja 1168. Joko nämä ajot siirtyi elokuussa 1968 dieseleille tai työt loppuivat, mutta tuon jälkeen ei Oulun Tk3- vetureilla vuonna 1968 mitään suuria linja- kilometrejä enää löydy.
kuva 01.11.2022 19:58 Juhani Katajisto  
  Oikeassa olet Petri. Siinä pitäisi lukea TK 1057 (Hki - Tpe). En osaa sanoa luinko väärin vai oliko alkuperäisessä 1. liikennepiirin ilmoituksessa noin merkitty. Vastaavien TK 1057:n kohdalla, mitä tsekkasin lukee (Hki - Tpe). Hyvä huomio. Yleensä nämä TK:t Helsingistä lähdettäessä on merkitty joko Hki -Tpe tai Hki - Kv vaikka matkasivatkin pitemmälle. Ilmeisesti silloin kuin kuljettajat tekivät tapahtumailmoituksia merkitsivät junanumeron vain sille osuudelle, minkä itse ajoivat vai jatkuivatko samat junanumerot vielä Tampereen ja Kouvolan jälkeenkin?..
kuva 01.11.2022 18:37 Juhani Katajisto  
  Töölön ratapihalla 13.3.1961 junasta TK 1057 (Hki - Kv kiitotavarajuna) suistui vaihteen nro 3 kohdalla Ggv vaunut 33720 ja 33614 kiskoilta. Vaunuille ei sattunut näkyviä vaurioita, mutta lähetettiin Turun konepajaan lähempää tarkastusta varten. Korjausjuna nosti vaunut kiskoille ja nostokustannukset olivat 10150,00 mk, joista 500 mk korjausjunan hiilistä.
kuva 30.10.2022 22:01 Juhani Katajisto  
  Toiveesi on toteunut Jarno. Kauko Kuosmasta ja hänen käsittämättömän upeista rautatiekuvista vuosilta 1954 - 1964 on juuri ilmestynyt kirja. Se sisältää paljon sellaista kuvamateriaalia, mitä aiemmin ei ole harrastusmielessä valokuvattu. Hän otti heti alusta alkaen vuodesta 1954 myös korkealaatuisia värikuvia mm. Sk3, Sk4, Tk1, Tr2, Vv12-sarjoista, joitain harvinaisuuksia mainitakseni ja värikuvia kiskoautoista jo vuosilta 1955 ja 1956 mm. Rautatiemuseon Dm7 4020 Joensuussa 1956. Muuta herkkua mm. Puumotti ja Nohab arkiaskareissaan ja jne. Ja hienoja kuvia mm. Porista ja Salosta, joista juuri ei korkealaatuisia harrastuskuvia ole 1950-luvun puolivälistä näkynyt. Kirja sisältää herkkua mahan täydeltä!
kuva 30.10.2022 20:59 Juhani Katajisto  
  Ahaa tältä G7 253 näytti siis nuoruusvuosinaan. Kuosman Kake kuvasi tämä maaliskuussa 1955 lämpimänä Kokkolassa. Silloin tässä oli korkealla lisälaudoituksella varustettu turvetenderi? Se oli kukkuroilleen halkoja. - Tuolloin Kokkolassa oli myös sisarveturi Sk4 251 lämpimänä. Kansakunnan viennin vetäessä näitä veteraanejakin tarvittiin vielä Kokkolassa mm. Ykspihlajan satamaliikenteessä.
kuva 25.10.2022 13:11 Juhani Katajisto  
  Kuvaa katsellessa ja useilla maamme sorakuopilla sorajunien lastausta seuranneena täytyy todeta, että kyllä kauhakuormaaja oli oiva apu myöhemmin näissä sorajunien lastauksissa. Kesäaikana sorakuopat olivat veturimiehistölle kuumia työpaikkoja. Mittauksissa on saatu jopa yli 50 asteen lämpötiloja hytissä. Pitkäksi aikaa ei voinut poistua veturista. koska runkoa jouduttiin siirtämään lastauksen edistyessä. Varsinkin nämä sorakuopilta lähdöt olivat mielenkiintoista seurattavaa. Raskas juna, vauhtia ei saanut ja usein lähdettiin kaarteeseen ja vastamäkeen niin kuin tässä. Monestihan raskaat sorajunat jouduttiinkin nostamaan kahdessa osassa ylös. Soravaunujen purkaus oli myös paljolti käsityötä. Vaikka sora purkautui Ma-vaunuista itsestään radan varteen se jouduttiin levittämään lapiolla.
kuva 25.10.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Turun asemalla sattui 4.6.1963 törkeä varkaustapaus. Rautaista esinettä apuna käyttäen väkivalloin tunkeuduttiin kahvilavaunun Eik-22349 kahvilaosastoon seurauksin, että mm. rikottiin kummankin virvoitusjuomakaapin lukot kiinnikkeineen ja samoin keittiön oven lukko kiinnikkeineen. Samassa yhteydessä vioitettiin ovien pieliä siinä määrin, että niitä on korjattava Pasilan konepajassa. Poliisi etsii syyllistä ja löydettyä juttu menee oikeuteen.
kuva 24.10.2022 15:39 Juhani Katajisto  
  Perniön–Pohjankurun välillä tapahtui MP 36:ssa 15.2.1963 oikeuteen menevä häiriöteko. Asevelvollisuuttaan suorittamaan menossa olleiden asevelvollisten kesken sattui juopottelu, tappelu ja ilkivallanteko. Eik-vaunusta nro 22349 rikottiin ainakin yksi oven ikkunalasi ja vaunu likaantui vereen. Yksi syyllinen pidätettiin Karjaan poliisin toimesta. Välioven särkynyt lasi korjattiin 1. konejakson toimesta ja 1. liikennejakso huolehtii vaunujen siivouksesta ja antaa siitä kustannukset niitä tiedusteltaessa.
kuva 21.08.2022 16:18 Juhani Katajisto  
  Arkilauantaisin Pr1-vetureilla ajettiin Tampereelta henkilöjunia myös Siunulaan, mutta en tiedä mikä junanumeroista on just Siunulaan.
Kaikki nämä Tampereen Pr1-vetoiset henkilöjunat ovat entsiä Hv2-junia. Monasti kun Pr1 tuli esim. henkilöjunassa H 408:ssa Toijalaan, niin se otti vettä ja lähti samantien ratapihalle tavaravaunujen vaihtotyöhön. (Lähde TK nro 129) - Tämä 766 on kovasti tuttu veturi. Näin sen Ylä-Savossa useita kertoja raskaissa Ma -vaunuisissa sorajunissa. Pääsin sitä joskus jopa äänitämään ja filmaamaan sen noustessa Lapinlahden sorakuopalta 30 vaunuissa, kaksinvedossa toisen Pr1-veturin kanssa 60 vaunuisissa sorajunissa. Saundit olivat aivan jotain muuta kuin museojunien puuskutukset. 30 täyteen lastattua Emmaa sopii Jumboille, Wilskeille, Ristoille ja jopa Pekoille, mutta hyvin Paikut pärjäsivät näissä raskaissa sorajunissa haastattelemieni iisalmelaisten kuljettajien mukaan. - Tästä nimenomaisesta Pr1 766:sta meillä on lupa odottaa 1950-luvun puolivälistä vielä julkaisematonta korkealaatuista aunutkertaista kuvamateriaalia :-) .
   >>