Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.08. 19:12 | Kimmo Säteri | ||
| Ottamastani kuvasta (https://vaunut.org/kuva/182722) tulikin mieleen: vaihdetaanko tuo kilvitys Myyrmäeksi/Helsingiksi vasta siinä vaiheessa, kun juna on pysähtynyt lentoasemalle? Ottamani kuva on siis otettu siinä vaiheessa, kun junan ovet olivat sulkeutuneet ja juna oli valmiina jatkamaan matkaansa. | ||||
|
31.08. 19:02 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos oikaisustasi, Noah! Korjasin tekstin. | ||||
|
31.08. 18:18 | Noah Nieminen | ||
| Epäilen, että joku näistä olisi hinauksessa,. Jos kolmen nippuja täytyy siirtää, on helpompi ajaa kaikki veturit koneet päällä kuin valmistella yksi vetureista hinauskuntoon. Sitä paitsi tuosta lämpöväreilystä päätellen kaikki veturit näyttävät olevan ajossa, | ||||
|
|
31.08. 17:57 | Noah Nieminen | ||
| Olisiko Gb valmistui? Hyvä kuva. | ||||
|
31.08. 16:04 | Jarno Piltti | ||
| Eikös Suomessa kuljetettu aika paljonkin hiiltä Hdk ja Hk -tyyppisillä tolppavaunuilla joissa oli matalat sivulaidat? Tämä oli kaiketi melkoinen kompromissi mutta eipähän tarvittu omaa kallista erikoisvaunua. Resiina 4/93 kertoo tästä hieman. | ||||
|
31.08. 13:49 | Erkki Nuutio | ||
| Voisiko kuvassa ollakin perustuskuopan kaivaminen jotakin Kannakselle 30-luvulla rakennettua puolustuslinnaketta varten? Rakennesyvyys niistä suurimmissa oli hyvinkin 10 m. Reunapuuston takaa näkyy hyvinkin soveliasta ampuma-alaa. |
||||
|
|
31.08. 12:08 | Kari Haapakangas | ||
| Turvetta, vaiko savea? Kunttakerroksen alla näyttää olevan kivennäismaata, ja tosiaan turpeen nostaminen noin syvältä vaikuttaa oudolta. | ||||
|
31.08. 11:52 | Petri Nummijoki | ||
| Minustakin aliarvioiva. Tämä taitaa olla ainoa "suurikokoinen" veturi Suomessa (höyry, diesel ja sähkö mukaan luettuna), joka oli kelvollinen liikennöimään myös keveillä kiskoilla eli A-radoilla. Uutena näillä korvattiin tyypillisessä tilanteessa Tr1-, Tr2- ja Tv1-vetureita, joista viimeksi mainittuja oli vielä jopa halkopoltolla. Hr13/Dr13-veturiin siirryttäessä oli vetovoima koko nopeusalueella 50-200 % suurempi mainittuihin edeltäjämalleihin verrattuna. Harvoin on tainnut uusi veturi olla kaikissa tilanteissa näin paljon edeltäjää pystyvämpi. Ehkä Tv1-2 olivat sitä aikoinaan verrattuna Tk1-2-sarjoihin tai Pr1 verrattuna Vk1-3-vetureihin mutta näissäkään tilanteissa muutos tuskin oli yhtä suuri esim. veturin toimintasäteen tai veturimiehistön työskentelyolosuhteiden kannalta. Lämmittäjän osalta työmäärä lienee paremminkin lisääntynyt siirryttäessä Tk1-2 -> Tv1-2 tai Vk1-3 -> Pr1. | ||||
|
31.08. 11:22 | Petri Nummijoki | ||
| Punakaartissa taisi olla enimmillään 100000 ihmistä ja valkokaartissa 60000 eli yhteensä noin 5 % suomalaisista. Toisin sanoen noissakin olosuhteissa taisi useimmilla olla aika hyvät mahdollisuudet pysytellä rettelöintiporukoiden ulkopuolella, jos oikeasti mieli teki vain normaaleita arjen askareita suorittamaan. | ||||
|
31.08. 09:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, talvilakki m/1922. Kirvesmiehen yläpuolisen jannun manttelinhihoissa näyttää olevan luutnantin nauhat. Luolan ovisuun mantteliherra lienee myös upseerismies. Muut läsnäolevat näyttävät ikänsä puolesta olevan varusmiehiä. Tuota karvalakkimallia käytettiin vielä talvisodan aikana. Se myöhempi karvalakkimalli, jota Valtion Rautatietkin käytti vuoden 1951 virkapukuohjesäännön mukaan (käyttöön otettuna), oli samanlainen kuin merivoimien m/1939. |
||||
|
|
31.08. 08:27 | Erkki Nuutio | ||
| Mielenkiintoinen kuva turvetöistä muualla kuin tavanomaisesti, eli turvesuolla. Kuva on ajalta ennen ns. ilmastonmuutosta ja kesältä jolloin pitkäaikaisesti on ollut hyvin vähän sateita. Koko esiintymä on kuiva vielä kymmenen metrin syvyydessä. Ajankohta lienee väliltä 1925 +- 5 vuotta. Turpeen käyttöä Suomessa valaisee mm. Keksintöjen kirja - Polttoaineet ja voimakoneet (1935), mutta se ei anna vihjeitä oheista kuvaa koskien. |
||||
|
|
31.08. 07:57 | Erkki Nuutio | ||
| Mihin aikaväliin Sa-Intin hatuissa kuva viittaa? Onko kyse Kannaksen kenttälinnoittamisesta 20-luvulla? Irincheevin Osprey-kirjassa The Mannerheim Line 1920-1939 on (s.21) kuva Summan kylään tehdyn Sk10 -bunkkerin säilyneestä suuaukosta. Ahtaudessaan se muistuttaa oheisen kuvan parruilla vahvistettua suuaukkoa |
||||
|
31.08. 05:30 | Kari Haapakangas | ||
| Sata vuotta myöhemmin tuosta kaikesta on hämmästyttävän vähän jäljellä, mukaan lukien maastonmuodot. | ||||
|
|
31.08. 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pasilan ratapihaa. Asematalo, veturitallit, rantaradan lähtösuunta ja Sörnäisten satamaan johtava raide näkyvät jokseenkin selvästi. Kuva-arvoitus: löydä Toralinna! Ensimmäinen palkinto: suuri kiitosmaininta. |
||||
|
31.08. 00:43 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva! | ||||
|
30.08. 23:00 | Robert Sand | ||
| Tuo on kääntöpöytä ja kampi lukitsee sen. Samasta kammesta saa kääntöpöydän pyöritettyä. | ||||
|
30.08. 22:30 | John Lindroth | ||
| Teppo!Kiitos palautteesta ,ajatellen asiaa tälle täytyy luoda jonkinlainen strategia ja ehkä halukkaiden koalitio. Asia lienee myös hyvä diskuteerauksen /Brainstorm kohde jolloin selvitetään projektin ideointia,rahoiotusta ja varojen kerääminen ,on selvä että yksi taho ei tähän riitä! Aluksi en pitäisi ihmeenä jos projektille avattaisiin jonkinlainen rahasto? | ||||
|
30.08. 22:29 | Osku Reinikka | ||
| Ettei ois huomioliivi. | ||||
|
|
30.08. 21:55 | Teppo Niemi | ||
| Onhan tästä asiasta ollut keskustelua aiemminkin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1410.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0 Näissä keskusteluissa ilmenneihin asioihin on ainakin omistajan suhteen tapahtunut muutoksia, sillä käsittääkseni omistus on siirtynyt Rautatie museon säätiölle. Useilla kuvausmatkoilla on viime vuosina usein keskusteltu tämän veturin tulevaisuudesta. Niissä on tullut ilmi, että jotain asialle pitäisi tehdä, mutta muiden pitäisi tehdä se. Olisiko John se, joka aloittaisi keskustelut säätiön johdon kanssa tuon uroteon toteuttamismshdollisuuksista. Onhan yksityishenkilö hankkinut Jokioisten Rautatien 5 Briteistä takaisin Suomeen |
||||
|
|
30.08. 21:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvelen, että joku koiranleuka on vain keksinyt, että Alstommi onkin Alspommi. Uransa viimeisen kymmenen vuoden aikana noissahan syttyi lukuisia tulipaloja konehuoneessa, kun konehuoneiden puhdistukset lopetettiin dynaamisessa liikelaitoksessa tarpeettomana menoeränä, ja mm. MGO-päämoottorien päällä, ns. V-tilassa eli sylinterien välissä lillui sekä lämmintä naftaa että kuumaa moottoriöljyä. Käsittääkseni läpilyönnit tapahtuivat päägeneraattoreissa, ja niinikään käsittääkseni syitä ei lopulta saatu selville. Kollektorin hiiliharjoista käytössä irtoava grafiittipöly oli kai suosituin ehdotus syyksi. |
||||
|
30.08. 20:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Voihan tunnelin sisällä olla 4G-verkon vahvistin, ja tuo masto tuo sen verkon vahvistimelle. | ||||
|
|
30.08. 20:28 | John Lindroth | ||
| Tämän kunnostaminen olisi museaalinen uroteko! | ||||
|
|
30.08. 20:23 | Hannu Peltola | ||
| Puhdas arvaus on, että monissa maissa tärkein rautateillä kuljetettava tuote on kivihiili, jonka kuljetuksiin (pohjaluukuilla varustettu) Gondola sopii erinomaisen hyvin. Yhdysvalloissa vanhaan aikaan Gondola oli monilla rautatieyhtiöillä toiseksi yleisin vaunutyyppi umpivaunun jälkeen. Esimerkiksi Great Northern Railwayllä vaunujen jakauma 1940-luvun lopulla oli seuraava: - umpivaunu (Box Car) 40% - korkealaitainen avovaunu (Gondola) 12% - Jäähdytysvaunu (Reefer) 12% - avovaunu (Flat Car) 9% - itsepurkava avovaunu (Hopper) 7% - itsepurkava umpivaunu (Covered Hopper) 2 % - Puutavaravaunut (Log Car tai Pulpwood Log Car) 5% - malmivaunu (Ore Car) 5% - eläinvaunu (Stock Car) 3% - Tankkivaunu (Tank Car) 5% (Great Northernin vaunusto oli tavallisuudesta poikkeava, yhtiö ei ollut merkittävä kivihiilen kuljettaja ja toisaalta jäähdytysvaunut olivat moneen yhtiöön verrattuna yliedustettuina) |
||||
|
|
30.08. 19:45 | Toni Lassila | ||
| Miksiköhän Suomessa korkealaitaiset avovaunut eivät koskaan yleistyneet? Ex. Neuvostoliiton lisäksi monissa Keski-Euroopan maissakin on vastaavanlaisia vaunuja (esimerkiksi sarjaa Eanos) käytössä. | ||||
|
30.08. 19:28 | Mikko J. Putkonen | ||
| Tämä on sommittelultaan pusikosta otetuksi ihan hyvä kuva. | ||||
|
|
30.08. 19:19 | Markus Selin | ||
| Joo, normaalisti kaikki I ja P -junat kulkevat koko matkan Helsingistä Helsinkiin. | ||||
|
30.08. 18:29 | Matti Ollikainen | ||
| Iltaa Vielä 1960-luvun alussa Pateniemen Sahan Kajaanin tarha oli raidetarha. Samanlaiset ilmaradat, tosin kaksiraiteiset. Voimana oli joko moottoriveturi tai sitten puoli tusinaa naisia työntämässä vaunua. Ilmaradat olivat välttämättömiä, jotta radat olisivat tasaisia. Arkipäivän fysiikkaa. Taisin joskus pistää tänne kuvan Pateniemen Sahalta joskus ennen kuivaamon rakentamista. |
||||
|
|
30.08. 18:00 | Jouni Ijäs | ||
| Tunnelin päälle osuessaan herättää vaan epäilyn jostain muusta. | ||||
|
30.08. 16:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Muista kuvista voinee päätellä. Molemmat suunnat ennen aikataulujen muuttumista ikävemmiksi. | ||||
|
|
30.08. 16:28 | Teemu Saukkonen | ||
| Ai tähän on joku järkeenkäypä selitys. Siis normaalisti kaikki tekevät rinkulan? | ||||
|
30.08. 15:43 | Mikko J. Putkonen | ||
| Kuvan tunnisteisiin voisi lisätä tuon oikealla seisovan sinisen vaunun, vallankin kun kyseessä on ilmeisesti nyttemmin palveluksensa lopullisesti päättänyt yksilö. | ||||
|
|
30.08. 15:34 | Teppo Niemi | ||
| Pommi kai on tullut ratamoottorien läpilyöntipaukuista.... Ne kun ovat olleet kunnon pysähdyksiä. | ||||
|
30.08. 15:31 | Teppo Niemi | ||
| Ensiksi tulee mieleen Ruotsi ja siellä Landeryd - Torup sekä Inlandsbanan ainakin Moskosel - Arvidsjaur - Sorsele osuudella. | ||||
|
|
30.08. 15:31 | Markus Selin | ||
| Kivistöstä olisi varmaan ollut nopeampaa odottaa seuraavaa junaa Myyrmäen suuntaan, kun vain joka toinen juna jää Myyrmäkeen. Järjestely johtuu Malminkartanon aseman peruskorjauksesta, joka kestää muuta katkosta pitempään ja sen takia aseman kohdalla on vain yksi raide käytössä. | ||||
|
30.08. 15:30 | Jari Välimaa | ||
| Osassa ilmotuksissa on maininta "Tampereen seudun ratikka", joka voi tulla voimaan kun ratikat alkavat kulkea Pirkkalaan. | ||||
|
30.08. 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Samasta galleriasta löytyy tällainenkin uskomaton kuva: https://elmurto.kuvat.fi/kuvat/Rakennuspalo,+keskisuuri+(Kurikka+18.9.2023)/IMG_0295-2.JPG | ||||
|
|
30.08. 15:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki kuvat: https://elmurto.kuvat.fi/i/e7Bm2VTbHRxa3hjKGvYdSUXg5wFPqM4W | ||||
|
30.08. 14:49 | Jimi Lappalainen | ||
| Liikennepaikkaluettelossa kerrotaan, että Uudenkylän alkuperäinen nimi oli Uuskylä. | ||||
|
|
30.08. 14:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on nimenomaan maston tunnus. | ||||
|
|
30.08. 14:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Harmi, ettei tuon ajan rantarataa voi enää matkustaa, kaarteineen ja pätkäkiskoineen. Se olisi mieletön kokemus. Lähimmäksi pääsee vanhojen äänitallenteiden avulla. Onkohan missään päin Eurooppaa mahdollista matkustaa samankaltaisella radalla kunnollisella matkanopeudella, 80–100 km/h? | ||||
|
|
30.08. 14:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Lensitkö Helsingistä Joensuuhun? | ||||
|
|
30.08. 14:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä pirkkalalaiset ajattelevat, kun edelleen puhutaan TAMPEREEN ratikasta? Se on vähän sama ilmiö, kun pääkaupunkiseudulla metro laajeni Espooseen, niin onko se silti edelleen Helsingin metro? | ||||
|
|
30.08. 14:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Onkohan tuo Pommi-lempinimi tullut jatkeena Alspommi-lempinimestä (joka tietenkin on johdettu Alsthom-nimestä)? | ||||
|
|
30.08. 13:30 | Raimo Harju | ||
| On se vaan niin hieno. | ||||
|
30.08. 12:52 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Tekisitkö pienen korjauksen tuo on MLNRV2 mutta raitiovaunu sarja on oikein. | ||||
|
|
30.08. 12:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisi linkkimasto, herra Jouni? Radioaaltojen kun on kuulemma kovin työlästä kavuta mäkeä ylös ja toista alas... |
||||
|
30.08. 11:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1) Asematalo. 2) Turun kasarmi, joka oli ollut autonomian aikana venäläisten sotilaiden käytössä. Se oli valmistunut vuonna 1833. Sen kadunpuoleisin osa paloi pahasti Helsingin valtauksen aikana 1918 ja vasta vuonna 1936 sen paikalle rakennettiin Lasipalatsi. Lasipalatsin yhteydessä oli/on myös leffateatteri "Bio Rex". "Enste mentiin syämään ja sitten Pie Reksiin", uhosivat metsänmyynnistä saamiensa rahojen kanssa "kaapuntiin" tulleet vakaat ja mahakkaat maalaisisäntämiehet. Vasta sen jälkeen isäntämiehet hurmioituneina pääsivät etsiskelemään synninpesähelsingistä pimeitä pulloja ja/tai irtopirkkoja iltansa iloksi ja toteuttamaan itseään rehvastelemalla: "Rahhoo on kuin köllikkämahhoo, ja että "Tonnin lappuja kuin kuusenhakoja, kyllä tämä poika pistouvvaa!" [ - Hik - ] Kaupunkireissut huipentuivat sitten seuraavana aamuna kun isäntämiehet hiljaisina poikina kapusivat junaansa palatakseen jonnekin ihme Pöljälle tai Kuoretvedelle krapulan ja huonon omantunnon jyskyttäessä kiskonjatkosten kanssa kilpaa. Lompakotkin olivat ohentuneet kerkeääkin kerkeämmin litteäksi kuin lettu! Kasarmin talousrakennus muuttui linja-autoasemaksi vuonna 1936. Se taas muuttui kyldyyritemppeliksi vuonna 2005. 3) Kansallismuseo! Joka ensi vuonna 2027 auennee yleisölle kampakeraamisine savikippoineen, shamaanirumpuineen ja tuohivirsukokoelmineen kaikkineen remontin valmistuessa. Vihdoinkin! Pääsisin itsekin vertailemaan savitaipalelaistöppösiä nykyajan huippuinnovatiivisiin ja ihmeellisiin ilmastoinnilla varustettuihin Crocseihin! 4) Työväentalo Siltasaaressa. Työväen? Onko sellaista enää, kun porukkaa on urakalla saneerattu työttömyystilastojen kohentamiseksi uusiin ennätyksiin, mitä lukumäärään tulee. Hyvä Suomi! Kuvassa näkyy erinomaisen hyvin Töölön tavara-aseman maisemat ajalta, jolloin grynderit eivät vielä olleet kuiskuttelemassa kaupungin päättäjille tonttimaan arvon noususta...? Tavara-aseman raiteiston tällä puolella on jäälle aurattu kilparata, onkohan karvakorva-speedwaykisoille omistettu? |
||||
|
|
30.08. 11:24 | Jouni Ijäs | ||
| Mikä tuossa tunnelin keskivaiheilla oleva musta piste on, jossa nuoli ylöspäin? Pääseekö tunnelista Savion tunnelin tapaan kierreportaita pitkin maanpinnalle. Näyttää olevan muissakin vähänkin pitemmissä tunneleissa suunnilleen keskikohdassa. | ||||
|
30.08. 10:30 | Erkki Nuutio | ||
| Sama kuva Suomen Vapaussota VII s.207 - tosin ei paljonkaan terävämpänä. Terävyys täytyy hakea Sotamuseosta. |
||||
|
30.08. 10:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Kahdella A-kirjaimella kirjoitettuna maailmalta löytyy Status Quo-tyyppistä musiikkia esittävä hollantilaisorkesteri https://en.wikipedia.org/wiki/Normaal Ainoa joka uskalsi tehdä hupaisan pilkkalaulun Moskovan "päänaakasta". |
||||
|
|
30.08. 10:25 | Erkki Nuutio | ||
| Ei Venäjä eikä Saksa eikä Ruotsi olisi voinut uhata Suomea lyhyellä tähtäyksellä (vuosi kaksi), mutta Suomi oli hajonnut sisäisesti. Alkio vielä yritti sopua, mutta kumpikaan puoli ei enää sopua halunnut. Sdp:n siltasaarelaiset aloittivat sodan ja siten viimeistelivät hajoamisen. Kosto hävinneelle oli julma. |
||||
/IMG_0295-2.JPG){kind=link}