Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.10. 21:45 | Veikko Hattunen | ||
| Menitkö ratikkatunnelissa? | ||||
|
24.10. 21:42 | Juha Kutvonen | ||
| Vannomatta paras, mutta ainakaan toistaiseksi en ole palaamassa filmiin. Tosin yksi mv-rulla on jäänyt jääkaappiin, ehkä se pitää vielä joskus kuvata pois. | ||||
|
24.10. 21:29 | Mikko Herpman | ||
| VDO:n myyntimiehet varmaan ovat tehneet työnsä hyvin... | ||||
|
24.10. 20:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voipi olla kyseessä myös vanhan Julius Dorpmüllerin aikaisen Deutsche Reichsbahnin palkkalistoilla oleva "Gleisbaurotte" tai "Bahnreparaturrotte". Rotte = pienehkö työryhmä, esimerkiksi Waffen-SS:n korpraalia vastaava sotilasarvo: - SS-Rottenführer. Kanta-armeijassa vastaava oli sitten perinteellinen Gefreiter. Muutenkin natsipuolueen organisaatioissa touhunneet jannut olivat fyyrereitä jokseenkin päntiönään. Esim. natsien oman kulkuneuvojenkuljettajaporukassa (NSKK = Nationalsozialistische Kraftfahrerkorps) oli myös Rottenführer, mutta NSKK - etumääreellä. Muitakin vastaavia oli. Kauluslaattoja muuteltiin kurakuinkin verkkaiseen tahtiin, samoin nimityksiä. Sodan aikana tietysti vähemmin. |
||||
|
|
24.10. 20:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin olisivat VDO - mittarimyymälässä poikenneet...? | ||||
|
24.10. 20:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosi mukavan näköinen kuva ja vielä "pitkällä silmällä" kuvattuna! | ||||
|
|
24.10. 19:25 | Ilari Inkiläinen | ||
| On hienot linjat kuvassa | ||||
|
|
24.10. 19:17 | Noah Nieminen | ||
| Oho, tyylikästä! Mukavasti turvateipitön. | ||||
|
|
24.10. 16:45 | Heikki Jalonen | ||
| Henkilöiden statuksesta, katso kuvan https://vaunut.org/kuva/183591?a=1 kommenttini. Todt-organisaation nauhoja ei ole havaittavissa, ei myöskään aseistettuja vartijoita. Miesten jalkineet - näkyviltä osin kunnon saappaat - paljastavat, että tässäkin kuvassa on joko saksalaisia työvelvollisia tai jonkin armeijan organisaation miehiä. Siis sellaisia, joiden työn takana on kelvollinen huolto-organisaatio. |
||||
|
24.10. 16:33 | Heikki Jalonen | ||
| Katoksessa lienee jätteidenpolttouuneja. Lieneekö sitten suurta eroa sotilassoppaan, mene ja tiedä... Voi tietenkin olla, että kuva on otettu "vapautetuilta itäisiltä alueilta". Silloin nuo uunit taitavatkin olla sen iänikuisen kuuman veden keittelyyn käytettyjä patoja; härkävaunuluokan (matkustusluokka "erittäin kova", ulkopuolelta lukitut ovet) matkustajien ainoa mukavuus. Kaksikin pataa, koska 1930-luvulla "erittäin kovan" luokan matkustajakysyntä oli hyvinkin suurta. Rakennuksen tyyli on jotenkin itäinen, lisäksi rikkinäiset ikkunat viittavat sotatoimiin. Ehkä tulitus tai pommit ovat aseman seudulle osuneet. Voidaan myös olla entisen Itä-Preussin alueella, jolloin perusinfra eli vanha rakennuskanta oli saksalaista, mutta uudet rakennelmat itämaisia. Patakatos onkin erittäin itämainen... Miehet voivat olla joko armeijan miehiä tai rautatiejoukkojen jäseniä (suikkapäiset), osa on ehkä työvelvollisia (sotaa edeltävän ajan RAD, Reicharbeitsdienst) tai sodan aikaisen Dienstverplichtung-määräysten alaisia. Myös Todt-organisaatioon kuuluvia voi mukana olla, asiaa varmentavia hihanauhoja ei kuitenkaan kuvassa näy. Vanhempi tarkkailijaherra lienee ammattirautatieläinen. Ja pari päällysmiestä, tietty. Vasemmanpuoleinen lienee peräti Napoleon... Sinänsä, jos ollaan "uuden elintilan" alueella: kyseessä voi olla erittäin mielenkiintoinen vaihe. Saksalaisethan kavensivat itselleen tärkeillä vallatuilla huoltoreiteillä venäläisen normaaliraiteen omalle kalustolleen sopivaksi 1435. Yllättävän ajankohtainen hanke... Mutta kaikki lienevät siis kansalaisia ("Volksgenosse") eikä sota- tai muita vankeja tai pakkotyöläisia. Ainoa aseistettu mies ei taida olla vartija vaan tavallinen sotilas. Ja työmiehillä on tupakkaa. Huono-osaisemmilla ei ollut... Ja miesten jälkineet: kaikilla kunnon saappaat tai vastaavat. Jo se paljastaa paljon. |
||||
|
24.10. 16:15 | Petri Nummijoki | ||
| Onko vaunusto tiedossa ja siitä voitaisiin päätellä, että kysymyksessä oli VIP-juna eikä pelkästään kaluston siirto? Nimittäin pyhäinpäivä on ollut edellisenä viikonloppuna (la 31.10.1964) ja siinähän oli työlauantaiden aikaan pidennetty viikonloppuvapaa (vähän samaan tapaan, kuin nykyään juhannuksena) ja tästä johtuen rautateillä ruuhkaliikenne. Sopisi hyvin, että pyhäinpäivän paluuruuhkassa olisi sunnuntai-iltana 1.11.1964 ajettu suora lisäjuna (P28) Hangosta Helsinkiin Hv2-vetoisena, koska Hanko-Karjaa välillä ei saanut Hv2:ta painavammilla vetureilla liikennöidä ennen raskasta kiskotusta ja 70-luvun alkua. Keskellä viikkoa Hv2-veturia ei varmaankaan ole Karjaalla tarvittu ja heittovuoron kuljettajillakin Pasilassa ehkä ruuhkaliikenteen jälkeen työtunnit täynnä, joten veturin palauttamisessa ei ole kiirehditty vaan veturi olisi lähetetty takaisin Karjaalle vasta seuraavan viikonlopun kynnyksellä perjantaina 6.11.1964? | ||||
|
24.10. 16:11 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo henkilöauto onkin paha tunnistettava, sen verran vähän sitä näkyy. Mutta, eiköhän se liene DKW F8 Sedan, Viertürer-korisena versiona eli armeijan tarpeisiin erikoisen sopivana, vuosilta 1938...39. Tuo pieni näkyvä rako etulokasuojan ja puskurin välissä sopii, samoin kokopitkä kylkilista sekä tietysti kaappariovet edessä. Katon reunalistan päättyminen oven yläreunan tasoon viittaisi juuri nelioviseen muunnokseen tai Kastenwageniin eikä tavalliseen kaksioviseen. Jos se olisi Kastenwagen, kyseessä olisi luultavimmin ambulanssi. Tekniikaltaan kaikki kaksitahtista ja tuttua DKW:tä. Henkilöauton "mukavuuksia" ei tietenkään ole tarkoitettu tavallisille poteronkaivajille, vaan niistä nauttivat luonnollisesti vain koppalakkiset yläherrat... Kyse on tietysti virka-autosta, tuossa F8:n koko- ja teholuokassa noin pataljoonaupseerien tasolle. |
||||
|
24.10. 15:05 | Jukka Ahtiainen | ||
| Tehokkaan näköinen turvaväritys laiturin reunalla | ||||
|
|
24.10. 14:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Koneelle määritelty junanumerokin on merkitty :) | ||||
|
|
24.10. 14:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Viimeiset vaiko vain viimeisimmät? ;) | ||||
|
24.10. 12:50 | Uwe Geuder | ||
| Kuva on jo 22 vuotta vanha, mutta vain tiedotteiden väri on muuttunut vihreäksi ja niitä on jopa 2:ssa kehyksessä. Jos se nyt kutsutaan tiedotteeksi, että katso aikataulua internetistä tai voit ostaa lipun automaattista. Kuvateksti kuvaa vieläkin tämän päivän tilannetta, mikä on tietysti hyvä asia. |
||||
|
24.10. 12:04 | Kimmo Huhta | ||
| Kuparianodeja. Oa-litteralla jos tekee haun, löytyy lisää kuvia ja ehkä myös lisää tietoa tästä tavaralaadusta. | ||||
|
24.10. 10:04 | Teppo Niemi | ||
| Mutta mistä resurssit (rahoitus ja tekijät) tuohon. Kattilalle on tehtävä määräaikaistarkastukset ja myös muista veturin korjauksista on huolehdittava. Tuskin Rautatiemuseon säätiön talous kestä kaikkien harrastajien toivomien veturien kunnostusta. | ||||
|
24.10. 04:00 | John Lindroth | ||
| Hieno maisemallinen kuva! | ||||
|
|
24.10. 03:14 | John Lindroth | ||
| Tämä on erittäin korkeasti arvostettu veturi myös aikakautenansa sitä kuljettaneiden veturimiehistöjen keskuudessa! Näinollen tämä pitäisi ehdottomasti pitää ajokunnossa! | ||||
|
24.10. 03:04 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Linnunlaulun sillalta! | ||||
|
|
24.10. 02:42 | John Lindroth | ||
| Itse heittäisin arvoituksen että mikä VIP erikoisjuna ajettiin tiedon mukaan Helsingistä Hankoon 6.11.64 höyryveturisarjan Hv2 veturilla? Tämän asian ratkaisu ei ole tiedossani! Näinollen kaikki asiaan liittyvä tieto on arvokas! |
||||
|
24.10. 01:32 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
24.10. 01:10 | John Lindroth | ||
| Hannu! Hyvä ehdotus "Svenska Dagen",se tulee vaan tähän hätään liian nopeasti! | ||||
|
|
24.10. 01:08 | Hannu Peltola | ||
| Ajattelin, että 6.11. lähestyy! | ||||
|
|
24.10. 01:00 | John Lindroth | ||
| Tervehdys Hannu! Kovin nopealla aikataululla se ei vielä onnistu koska filmi vaatii vielä viimeistelyä. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan kiitokset!Tuolla Karjaan asemalla oli tuolloin valtava ihmisjoukko ottamassa tätä junaa vastaan! | ||||
|
24.10. 00:37 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Vastaus 20 vuotta vanhaan kommenttiini: kuvassa on 2635. Veturi otettiin sisään Hyvinkään konepajalle 20.02.89 ja valmistui sieltä 23.05.90. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844464/15037827704/492 |
||||
|
|
24.10. 00:35 | Hannu Peltola | ||
| John, minulla olisi vahva ehdotus, missä filmin voisi julkaista ensimmäistä kertaa!!! | ||||
|
24.10. 00:34 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2635 oli tuolloin tosiaan pikakorjauksessa (korjausluokka D5). Se oli tullut Hyvinkään konepajalle 31.07.84 ja lähti sieltä 15.08.84 eli jo kuvanottoa seuranneena päivänä. Mukaansa se sai sieltä uusilla pyörillä varustetut D400-kunnostetut telit. Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844464/15037827728/500 |
||||
|
24.10. 00:29 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2632 oli siistissä kunnossa D600-luokan korjauksen jäljiltä. Se oli ollut Hyvinkään konepajan käsittelyssä 08.02.88–07.03.88. Taisi käydä niin, että veturi joutui pärjäämään noilla maaleilla 25 vuotta eli kevääseen 2013 asti, jolloin se sai nykyisen kuosinsa. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844464/15037827437/403 https://vaunut.org/kuva/81556 https://vaunut.org/kuva/83634 |
||||
|
24.10. 00:25 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Aikahaarukkaa saadaan hieman kavennettua, kun otetaan huomioon Dv12 2622:lle Hyvinkään konepajalla tehdyn D900-korjauksen ajankohta: 07.05.90–10.07.90. Olisikohan tämä kuvattu syksyllä 1990, koska huomioraidoitus oli vielä noinkin puhdas, vaikkakin jo kolhiintunut? Lähde: https://digihakemisto.net/item/837844464/15037826351/41 |
||||
|
24.10. 00:15 | Jaakko Pehkonen | ||
| Äänekosken ja Haapajärven välillä kuten myös Kontiomäki-Nurmes välillä ei pysty järjestämään nykyisin junakohtauksia kovin helposti. Erittäin satunnaisia kohtaamisia on tehty noilla väleillä niin että väistävä yksikkö on sulkeutunut jonkun liikennepaikan sivuraiteelle kääntäen vaihteet itse. Allekirjoitan kyllä Arton kommentin. Laurila-Pello väli aiheutti pähkäilyä alkuvuodesta kun PoRhalla oli tarve liikennöidä Ylitorniolle. Ylitornion käyttämisen junan pääteasema esti se että liikenteenohjaus ei olisi saanut suojastuksen suuntaa kääntymään ilman että koko Tornio-Pello väli oli tyhjä. Siksi lättähattu piti ajaa Pelloon ja siellä olleen junakohtauksen takia lättä joutui sulkeutumaan kuormausraiteelle. Asiasta oli myös tämän vuoden ensimmäisen Resiina lehden sivulla 61 juttua. |
||||
|
23.10. 23:36 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
23.10. 23:27 | John Lindroth | ||
| Itselläni on tästä junasta ja seuraavan päivän junasta vielä julkaisematon 8mm filmi. | ||||
|
|
23.10. 23:18 | Arto Papunen | ||
| No välisuojastus voisi olla edes hyvä Höljäkkään. Kuinka muuten Äänekoski-Haapajärvi osuudella, sielläkö taitaa olla liikennepaikkojen välillä suojavälit mutta kuinka kohtauspaikat? Keminmaa-Pello taitaa kanssa olla pitkä väli ilman kohtauspaikkaa. Itse näkisin että jos jonnekkin pitäisi se kohtauspaikka pistää liikenteen takia niin Kauppilanmäelle Iisalmen ja Sukevan välille ja Nummelan ja Hyvinkää tavaran välille. Pitkiä välejä vaikka suojastuspisteet on jo Kauppilanmäessä ja Rajamäellä. | ||||
|
23.10. 22:51 | Tuomas Pätäri | ||
| Polttovälinä tässä on ollut 335 mm. Kuvaa on myös aavistuksen cropattu editoidessa, mutta ei mitenkään merkittävästi. | ||||
|
|
23.10. 22:45 | Tuomas Pätäri | ||
| Juuri näin. Ja kyllä joo, luonnollisesti Vuonislahtea tarkoitin, jokin aivosumun tapainen lienee vallinnut kun kirjoitin Luikonlahden. | ||||
|
23.10. 21:10 | Hannu Peltola | ||
| Sama fiilis, en oikein arvosta omia kännykällä ottamiani kuvia! | ||||
|
|
23.10. 20:39 | Jaakko Pehkonen | ||
| Tämä Joensuu-Nurmes-Kontiomäki rataosa on useammassakin suhteessa hankala välityskyvyn suhteen. Kohtauspaikkoja on harvassa, Nurmeksessa on vain kaksi junakulkutieraidetta, Nurmeksen ja Lieksan väli lienee yksi rataverkon pisimmistä suojaväleistä, Vuokatti on käsittääkseni ainoa itsepalveluristeysasema Suomessa ja siellä puutavaravaunujen vaihtotyöt aiheuttavat ohittavalle liikenteelle omat hankaluutensa. Vuokatti tarvitsisi mielestäni opastimet, Nurmes yhden junakulkutie raiteen lisää ja Höljäkkään ainakin opastimet ja kohtauspaikka olisivat tervetulleet niin Nurmes-Lieksa suojaväli lyhenisi ja kohtausmahdollisuudet paranisivat huomattavasti. Höljäkkään on säännöllistä tavaraliikennettä niin sekin puoltaisi sen varustelemista opastimilla. |
||||
|
|
23.10. 20:23 | Juha Kutvonen | ||
| Kiitos Hannu! Yllättävän hyvä tulos, vaikka on "vain" luurilla kuvattu. Tällaiselle kinojärkkäriaikakauden kasvatille nämä puhelinotokset ei tunnu ihan oikeilta valokuvilta :) | ||||
|
|
23.10. 20:14 | Juha Kutvonen | ||
| Kyllä, Kodak Ektachrome E100 -diafilmiä. Viimeiset filmiruudut valotin kesällä 2023 Latviassa. | ||||
|
|
23.10. 17:26 | Hannu Peltola | ||
| Tässä on mukava tunnelma! | ||||
|
23.10. 17:13 | Veikko Hattunen | ||
| Molemmat on. | ||||
|
|
23.10. 17:05 | Juho Rintala | ||
| Ainakin yksi niistä on vielä pajalla. Paljon pienempänä raatona vain. | ||||
|
|
23.10. 16:56 | Veikko Hattunen | ||
| Filmikuva? | ||||
|
23.10. 16:49 | Juha Metsäpelto | ||
| Kannattaa lukea kirja Lokomo nostureita Suomesta jossa on jonkin verran käsitelty näitä Parkanossa valmistettuja rautatienostureita. On mm. kuva tehtaalta jossa valmiita nostureita on lähdössä Egyptiin, lastattuna vaunuihin. Mallia R351N tehtiin 21kpl joista 15kpl meni Irakiin ja 6kpl VR:lle. Kuvassa oleva nosturi on R333NE joita meni Egyptiin 16kpl. |
||||
|
|
23.10. 16:24 | Veikko Hattunen | ||
| Onhan 2808 ja 2807 molemmat vieläkin "olemassa", raadot seisovat vieläkin pajalla | ||||
|
23.10. 16:15 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuomas ehti ensin hyödyntää tämän kuvauspaikan, löysin vasta äskettäin. | ||||
|
|
23.10. 16:06 | Sisu Karhu | ||
| Mainio kuva, Näyttää ihan maalaukselta | ||||
|
23.10. 10:09 | Petri Nummijoki | ||
| Ehkä ei sentään ihan. Suomesta sai kuitenkin matkustaa vapaasti ulkomaille eikä täällä laitettu ketään vankilaan mielipiteiden vuoksi. Toki Suomessakin oli varmasti syytä pitää virallisesta ulkopoliittisesta linjasta eroavat mielipiteet omana tietonaan, jos oli kunnianhimoinen urakehityksen kannalta. Mutta jos ei ollut riippuvainen poliittisesta hyväksynnästä ja valintaprosesseista niin sai puhuakin aika lailla vapaasti. | ||||
|
|
23.10. 09:46 | Harri Helminen | ||
| Uwe mehän käytännössä kuuluttiin itäblokkiin vuonna 1987 vaikka sitä ei julkisesti tunnustettukaan. | ||||