Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Replika-vaunun rakentaminen
 
27.01. 08:38 Marko Laine  
  Projektiin voi tutustua kunnostusblogissa https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hank​keet/220-jr-1-matkustajavaunun-uudelleen​rakennus
kuva 27.01. 08:37 Marko Laine  
  Kyllä, tämä on toinen replika ja ulkoasun lisäksi tehty myös sisältä JR:n matkustajavaunuja tyyliin. Projektiin voi tutustua kunnostusblogissa https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hank​keet/220-jr-1-matkustajavaunun-uudelleen​rakennus
kuva 27.01. 08:32 Jouni Hytönen  
  Loppuopastimet palavat oikealla, joten mummo nousee kyytiin kulkusuunnassa ensimmäisestä ovesta. ;) Sytyttelisikö joku uunia kuvan ulkopuolella vasemmalla? Moottoripää pysyisi varmaan lämpimänä paremmin, vaikka ovia availtaisiinkin.
kuva 27.01. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Johdonvetojuna 1:n vaunut: (JVV-1 oli vuodelta 1966)

BG 040051 ex CEi 2544 vuodelta 1926
BG 040052 ex CEi 2558 vuodelta 1929
BG 040053 ex CEi 2592 vuodelta 1934 ja
BG 040054 ex CEi 2599 vuodelta 1934.

Kaksi viimeksi mainittua vaunua oli entisiä "mulatteja" ja tämä johdonvetojuna hylättiin vuonna 1982.
Kelavaununa oli ollut BOk 070'648, kuten kuvasta näkyy. Teleinä JVV-1:ssä oli A7 liukulaakereilla.
kuva 27.01. 07:55 Antero Airola  
  Disentisissä, missä hammaskisko-osuudet päättyvät vaihtuu veturi todellakin Rhätische Bahnin veturiin.
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
27.01. 05:47 Kari Haapakangas  
  Oulaisissa on tosiaan yksi, samoin Otanmäellä.
kuva 27.01. 03:02 Tauno Hermola  
  Wikipedian mukaan Humppilan kunta osti ym. rakennukset, kai myös maapohjan.
kuva 27.01. 01:38 Esa J. Rintamäki  
  BR03 oli kaksisylinterinen kuten Pekkakin. Kitkapaino, eli kaikkien vetoakselien paino yhdessä oli 03:lla 53,0 tonnia, Pekalla se oli 51,6 tonnia. Pekka painoi työkunnossa ilman tenderiä 95,0 tonnia ja 03:n paino oli 99,6 tonnia. 03:n kattilapaine oli 16 kg/cm2 ja Pekalla se oli 15 kg/cm2.

Likipitäen veturit olivat kaltaisiaan. 03 otettiin käyttöön 1930 ja Pekka 1937.

Lähteenä käytetty Höyryveturit valtionrautateillä ja Dampflok-Archiv-kirjoja.
kuva 27.01. 01:05 Tuukka Ryyppö  
  Ilmeisesti arkkitehtuurikilpailun vaatimuksissa on määritelty rakennuksen muoto hyvinkin tarkkaan, kellotornin sijaintia ja korkeutta myöten!
kuva 27.01. 00:22 Roope Prusila  
  Tässä kyllä taidettiin enempi hakea sitä kuvaa, jossa Dv12 rysäyttänyt siltaan ja näkyy miten ottanut vauriota. Laurin linkkaama kuva ei palvele asiaa mitenkään.
kuva 27.01. 00:14 Jorma Toivonen  
  Melkoista "taiteilijan vapautta" on käytetty myös noissa merinnöissä. "Kanassa" nuo merkinnät taisivat olla alekkain (sarja/nopeus).
kuva 26.01. 23:59 John Lindroth  
  Eräs tuntemani vet.kuljrettaja Pasilasta osti uuden Mosse Eliten mukana tulleen Caviar purkin kera ja sanoi "joka Mossen ostaa se myös Mossen pitää". aika Mossen haluttavuden suhteen on nyt muuttunut .Piti myös avaimen aina valmiina virtalukossa ja ovet lukitsemattomina,kenellekään Mosse parka ei silloin kelvannut! Eli lause Mossen pidettävyydestä todisti itsensä!
kuva 26.01. 23:38 John Lindroth  
  Kiitos Petrille tarkentavista tiedoista!
kuva 26.01. 23:19 Petri Nummijoki  
  Alkupään Dr12-vetureissa ei voinut käyttää yli 100 km/h ajettaessa sähköisen voimansiirron puolesta täyttä tehoa, kun taas Hr1 on ainakin teoriassa parhaimmillaan vasta noin 100 km/h paikkeilla ja ehkä vähän yli. 100-110 km/h välillä on siten nopeusalue, jossa ainakin hyväkulkuisen Hr1:n kuuluukin olla suorituskykyisempi. Toisaalta lähtökiihtyvyydessä Hr1 jäänee selvästi toiseksi. Utin suoralla tehdyissä kokeissa Dr12 siirtyi pysähdyksestä 4 km:n päähän 40-akselisella 359,25 t painavalla junalla ajassa 3 min 40,4 s. Saksalaisten 03 käytti kokeessa 203 t painavalla junalla saman ajan samalle matkalle. 0-40 km/h meni Dr12-veturilla 80-akselisella 716,2 t painavalla junallakin yhtä hyvin, kuin 03:lla 203 tonnin junalla. Hr1 lienee suoritukseltaan lähellä 03:sta. Kuvan juna painaa arviolta yli 800 t eikä oikein Hr1:n junasta menisi. Sallitut junapainot olivat Hr1:lle 560-705 t radan noususuhteista ja kelistä riippuen. Näistäkin 600-700 t junat oli tarkoitettu hitaille 60-70 km/h perusnopeuksille, joita ei raskaskiskotteisilla radoilla 60-luvulle ehdittäessä suosittu enää monellakaan pikajunalla.
kuva 26.01. 23:11 Harri Pesonen  
  Mummolla pörähtänyt hätä pieru kun lättä kerkes melkein männä ohitte :D
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 23:07 Alex Chudoba  
  Pasilassa ollut Hv3 998 on nykyään Haapamäellä. Keravan Hv3 781 ei ole ollut muistomerkkinä kuin Keravalla.
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 23:06 Rainer Silfverberg  
  Onko se Hv3 joka ennen oli Pasilassa Rauhanaseman vieressä sama joka nykyisin on Keravalla?
kuva 26.01. 22:16 Teemu Sirkiä  
  Tuonkaan kuvan kommenttikeskustelun melkoista tietopankkia ei ehkä ensimmäisenä juuri tuon kuvan kohdalta osaisi etsiä... :-)
kuva 26.01. 22:04 Petri Nummijoki  
  Sr1:n luistonestosta on keskusteltu mm. kuvan http://www.vaunut.org/kuva/6756 yhteydessä. Niissä oli jo uutena alkeellinen luistonesto mutta noin 1977 Strömberg kehitti paremman, joka ilmeisesti on ainakin jossain muodossa käytössä vieläkin. Tosin vuoden 1977 jälkeen meni vuosia, ennen kuin luistonestolaitteet oli uusittu koko sarjaan.
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 21:59 Esa Ojanperä  
  Kouvostoliitossa on kaksi, toinen asemalla ja toinen kauppakeskuksen pihalla. Parolan panssarimuseossa löytyy myös panssarijunassa. Skoodalla Otanmäessäkin taisi olla yksi.
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 21:49 Teppo Niemi  
  Haapamäki asema Vr2 valtatie Vr1, Forssa (sähköveturi, dieselveturi), Kerava Hv3, Jyväskylä Vr2, Äänekoski (höyryveturi), Karjaa Tk3, Eskola (venäl. höyryveturi), Tuuri Vr2, Kurikka Tr1, Mitä vielä uupuu? Eikös HMVY vienyt jonkun pohjammaan radan varteen, olikohan se Oulaisiin? Ja sitten on vielä Aira Samulinin Vr1 Lohjan Hyrsylän mutkassa.
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 21:41 Hannu Peltola  
  Totta, ja Salo / Vr1
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 21:38 Esa Ojanperä  
  Tampellan pihassa on yksi, Keravalla ja Riihimäellä myös. Onkohan Hyvinkään konepajallakin vielä se yksi höyryveturi vitriinissä?
Kuvasarja:
Muistomerkkivetureita
 
26.01. 21:30 Hannu Peltola  
  Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja tässä oli muutama veturi, joista en tiennytkään. Mitä vielä puuttuu sarjasta?
- Kouvola / Tk3
- Kuopio / Vr3
- Karjaa / Tk3
- Båtvik / Vr1
- Lokomo / Hv1
- Pieksämäki / Tk3
Oliko vielä muita muistomerkkejä?
kuva 26.01. 20:38 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Martti!
kuva 26.01. 20:19 Reijo Salminen  
  Mielenkiintoisia lapetikkaita tuolla katolla.
kuva 26.01. 18:28 Mikko Mäntymäki  
  On ollut jo 80-90 luvulta asti, ennen kuin tuli luistonesto veturilla pystyi ruopimaan niin että kipinät lenteli pyöristä. Onko ykköseen tullut jotain uutta kun viimeisin ajokokemus on vuodelta 2009?
kuva 26.01. 17:51 Tuukka Ryyppö  
  Mun kokemukseni veneilijöistä on kyllä, että aika paljon enemmän kuin muutama päivä vuoden aikana ne veneet käytössä ovat.
kuva 26.01. 17:08 Pasi Utriainen  
  Komea taidonnäyte on tämä 1938 valmistunut silta, jonka saksalaiset poksauttivat 1944. Silta korjattiin entiselleen 1946.
kuva 26.01. 16:16 Teppo Niemi  
  Kuvahan on otettu vuonna 1974. Oliko silloin radalla vakinaisia läpimeneviä tavarajunia? Ainakin pari vuotta myöhemmin tilanne oli se, että Jyväskylästä kävi järjestelyjuna Pihtiputaalla. Pihtiputaalta pohjoiseen ei ollut säännöllistä liikennettä.

Olisiko hakevaunut matkalla sittenkin Kajaaniin tai Kuopioon?
kuva 26.01. 16:07 Erkki Nuutio  
  Lyhennelmä i.l. vastaavasti tarkoitti, että osuuskunnan jäsenellä ei ole lisämaksuvastuuta.
kuva 26.01. 16:06 Osku Reinikka  
  Erikoisen mallinen savutorvi tähän on valmistettu ilmeisesti viimeisimmän ehostuksen yhteydessä.
kuva 26.01. 15:59 Kimmo Huhta  
  Voisivatko taaimmaiset puruvaunut olla matkalla Äänekoskelle?
kuva 26.01. 15:24 Tapio Keränen  
  Rakennus on purettu http://vaunut.org/kuva/43308?t=osuuskaup.
kuva 26.01. 13:41 Tuomo Kärkkäinen  
  Jäin ihmettelemään osuuskauppa-sanan jälkeistä merkintää r.l. Näköjään se on lyhenne lausekkeesta: rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella.

"1900-luvun puoliväliin asti osuuskunnan nimestä tuli lisäksi käydä ilmi, olivatko osuuskunnan jäsenet vastuussa osuuskunnan veloista, jos osuuskunta meni vararikkoon. Jos osuuskunta oli perustettu rajoitetulle lisämaksuvelvollisuudelle, osuuskunnan nimessä tuli olla lyhenne r.l. tai sanat rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella." (Wikipedia).
kuva 26.01. 13:24 Timo Järvi  
  Hieno letka perinteisiä puukorisia vaunuja, ja Siperian Susikin alkuperäisissä väreissä. :)
kuva 26.01. 13:19 Eljas Pölhö  
  Museovetureissa on usein "feikkilaattoja" (kopioituja tai muista vetureista siirrettyjä). Myös alkuperäiset laatat ovat usein täysin "väärissä" vetureissa esim. seuraavista syistä: 1) Valmistuslaatta on kiinnitetty kattilaan, jolloin kattilaan niitattu laatta vaihtuu sen mukaan missä veturissa kyseinen kattila kulloinkin on. Erityisen selvästi tämä tuli esiin Tr2-vetureissa, joissa "valmistustietona" oli ajoittain myös jomman kumman varakattilan numero. 2) Hyttien vaihto vetureiden kesken ei ehkä ollut aivan yhtä säännöllistä toimintaa, mutta sitäkin tapahtui. Hyttien kylkinumerot vaihdettiin luonnollisesti ja yleensä myös valmistuslaatat. Loppuaikoina tästä periaatteesta luovuttiin ja esim. 1960/70-lukujen taitteessa oli kaksi samannumeroista Vr1-veturia. Toinen oli töissä Savonlinnassa ja toinen romujonossa Vaasassa. Vetureiden hytit vaihdettiin päikseen ja numerot muutettiin vain käytössä olleeseen veturiin. Romuveturissa näkyi maalauksessa, mitkä numerot siinä olivat olleet.
kuva 26.01. 13:16 Martti Vuorikoski  
  Kiitos hienosta kuvasarjasta.
kuva 26.01. 12:58 Jouni Hytönen  
  Hätäinen arvaus: olisiko tästä puuttunut valmistajalaatat kunnostustyön aikana ja sitten on muitta mutkitta valettu kopiot Imatralle päätyneen muistomerkkiveturin laatoista?
kuva 26.01. 12:57 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyy hyvin myös veneilyharrastuksen reaalinen käyttöaste vuoden aikana: muutama päivä vesillä käytössä, lopun aikaa laiturissa ja/tai pressun alla.

"Navigare necesse est, non vivere!"
kuva 26.01. 11:48 Ilkka Hovi  
  Waude, tämä on jo toinen replika ? Aika poikia (jos oli tyttöjä mukana mainitaan heidät ensin).
kuva 26.01. 09:55 Erkki Nuutio  
  Vaikuttava rakennus ja ajankohtaan sovelias Moskvits Elite! Ladojen ohella enempi osa niistäkin taidettiin ostaa takaisin neukkulaan.
kuva 26.01. 09:51 Erkki Nuutio  
  Onko ilmassa biologinen drone vai kaksi biologista dronea, jotka taistelevat keskenään?
kuva 26.01. 03:36 Lauri Rantala  
  löytyy paikasta myös kuva http://vaunut.org/kuva/92856
kuva 26.01. 02:23 Miko Ojala  
  Vr1 667 on 10262. 670 on 10265.

Lähde: Höyryveturit valtionrautateillä.
kuva 26.01. 01:42 Esa J. Rintamäki  
  Vekkuli värimaailma kuvassa! Sopisi vaikka pienoismalliin...?
kuva 26.01. 01:41 Esa J. Rintamäki  
  Polttopuuvarastona, aittana ja myöskin "syötyjen leipien makasiinina".
kuva 25.01. 23:53 John Lindroth  
  Erään tuntemani Pasilan veturinkuljettajan( Eikka Nyman) mukaan,joka oli aktiivivuosinaan virassa 50-luvun alusta eläköitymiseensa 70-luvun alkuvuosina,jäi mieleeni että hän kokemuksien mukaan piti Ukko-Pekan HR1 nopeuden nostamista raskaalla pikajunalla yli 100km/h nopeudesta parempana HR12 veturiin verrattuna! Ja mieleen jäi myös lause ettei junanpainolla niinkään ollut merkitystä voimaa riitti ,yli sadan se mittari nousi!Muistaakseni tästä asiasta keskusteltiin muutamaankin otteeseen! Ps Eikka on Malmerin kirjassa HR1 Pekka 1001 kuvassa veturin ohjaimissa ! Eikka R.i.P.
kuva 25.01. 23:21 Petri Nummijoki  
  Kun sähköistyksen myötä tehdyt oikaisutyöt olivat Kemi-Rovaniemi-välillä vielä tekemättä niin Dr16-vetoinen lähemmäs 20-vaunuinen yöjuna ei siellä juuri 100 km/h rajaa ylittänyt. Kemin suuntaan "alamäkeen" tultaessa nopeus saattoi käväistä ennen Laurilaa jossain 110 km/h lukemassa mutta siihen se suunnilleen jäi. Muulla joku yksittäinen kilometri meni ehkä 100 km/h pitkän kiihdytyksen päätteeksi mutta sitten piti jo jarruttaa seuraavaan hidastukseen tai pysähdykseen. Dieselvedon loppuaikoina oikaistua ja perusparannettua rataa ajettiin kyllä varsin vauhdikkaasti Tervolasta Laurilaan mutta se oli siis parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Dr12-vetureiden käyttö oli tällä rataosalla päättynyt.

Kemi-Oulu oli tasaisempi ja kaarrenopeusrajoituksia vähemmän. Jos ratatyöt ja vastaantuleva liikenne eivät olleet hidasteena, saattoi raskaskin yöjuna ylläpitää siellä Dr16-vetoisena jopa 40 km:n matkoja yhtäjaksoisesti yli 100 km/h ja huippunopeudet olivat 110-120 km/h.

Dr12-vetureista ei ole havaintoja mutta se on hieman Dr16-veturia heikkotehoisempi joskin myös puuvaunut vähän kevyempiä. Ehkä sillä tilanne oli suunnilleen sama, joskin hitaamman välityksen Dr12-vetureissa (2200-2231) nettoteho heikkenee yli 100 km/h vauhdeissa, joten todennäköisesti huippunopeudetkaan eivät olleet niillä paljoa yli ko. lukeman. Nopeamman välityksen yksilöillä (2232-2241) puuvaunuille sallittu 110 km/h lienee mahdollinen.
kuva 25.01. 22:59 Jukka Ahtiainen  
  Hyvin komea
kuva 25.01. 21:49 Eljas Pölhö  
  Tsl 881 Plasser SSP-103 / 1981
Tsl 882 ?
Tsl 883 Matisa R-7D /1974
Tsl 884 Matisa R-7 /1969
Tsl 885 ?
Tsl 886 Sollinger Hütte Sk-73 1302 / 1976 (ex Tsl-Rto-57)
Tsl 887 Plasser SSP-103 / 1985
Tsl 888 Plasser PBR 400 RS / 1993
Tsl 889 Plasser USP 403 / 1994

- Solinger Hütte Sk-73 / 1979 (ex Tsl-Rto-47 destroyed by fire, E/1980s in Tampere)
- Plasser USP 3000C / 1969

Allocation in 1994: Helsinki 884, 886, 888; Tampere 887; Oulu 881; Kouvola 889; Pieksämäki 883