Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.02. 03:58 | John Lindroth | ||
| Kyllä upea kuva on ja tämä loistava Pekka takaisin radoille! Itse Pekka 1001 silloisen nimikkoveturin Pasilan lämmittäjä/sittemmin kuljettaja korkeasti arvostamani Eino Edmund Nyman kehui minulle tätä veturia kysyessäni häneltä mielipidettä tastä koneesta!"Eikka"oli omassa elämässäni junaharrastukseeni suuresti vaikuttanut persoona ja elää sisimmässäni ikuisesti! Eikalla on kaksi poikaa ja nimitti minut kolmanneksi! | ||||
|
14.02. 23:16 | Reijo Salminen | ||
| Jos niistä "huonoista" kuvista edes jostain näkisi mitä luksusta nämä on olleet niin laita tulemaan! | ||||
|
|
14.02. 22:56 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä pääsee mutta sain vaan huonoa kuvija siitä sisältä kun käytössä minulla mukaan oli vaan älypuhelin | ||||
|
14.02. 22:38 | Erkki Nuutio | ||
| Lähtökohtia: 1 /Vahvialan suojeluskunnan jäsenet ovat alueelta, jossa rata nykyrajalta Viipurin suuntaan käsittää suurinpiirtein Loukon ja Hovinmaan välin. En tiedä löytyykö tuolta väliltä kuvaan sopivaa siltaa. 2/ Silta on lankutettu, mutta tuntuu siltä, että lankutus on vain erityiskäyttöä varten. Jos lähistöllä on kevyemmille ajoneuvoille sopiva silta, tarvittaisiin kuvan siltaa vain raskaille ajoneuvoille (sellaisia olivat linja-autot jo 30-luvun loppupuolella. Viipuriin vievän rautatien ohella Vahvialan lähialueella on muitakin ratoja. Hiitola - Rautu ei ole lähin näistä, mutta sen varrella on Kiviniemessä pari kertaa vuonna 1918 räjäytetty ja sitten uudelleen tehty Kiviniemenkosken silta. Kuva sillasta: VR 1912/37 II s.266. Kuvan yleishahmo tuntuu sopivan valokuvaan. Oheisen valokuvan suojakaiteet toki puuttuvat, mutta ne lienevät myöhempi lisäys. Jo vuoden 1920 Suomen kartastossa on rautatiesillan vierellä Kiviniemessä autotie. Sen kantavuus on tuskin ollut 30-luvun loppupuolella enää riittävä raskaimmille autoille, joten näille on voitu tarvita rautatiesillan apua. Ehdotus on siten Kiviniemenkosken silta ja 1930-luvun loppupuoli. Odotan avoimin mielin toisia ehdotuksia! |
||||
|
|
14.02. 22:32 | Reijo Salminen | ||
| Pääsikö tuota kuvaamaan sisältä? | ||||
|
Kuvasarja: Rautatien Kaupunki - Cité du Train |
14.02. 22:27 | Stefan Baumeister | ||
| Kiitos paljon Esa ja Reijo kommentista! Nyt ovat kaikki kuvia sarjassa laitettu. | ||||
|
|
14.02. 22:12 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kiviniemen rautatiesilla ollaan. | ||||
|
14.02. 21:15 | Jorma Kattelus | ||
| Netistä hakemalla löysin: Siilinjärvellä sijaitsee Suomen ainoa fosfaattikaivos sekä omat tehtaat rikkihapon, typpihapon ja fosforihapon valmistukseen. Pääasiallinen suunta (SI→UKU): Siilinjärvellä louhittua fosfaattia ja siitä jalostettua fosforihappoa lähetetään Uuteenkaupunkiin NPK-lannoitteiden raaka-aineeksi. Muut kuljetukset: Uudestakaupungista Siilinjärvelle päin junissa kulkee useammin tyhjiä happovaunuja, jotka palaavat noutamaan uutta kuormaa, tai muita lannoitetuotannon tarvikkeita. Molemmilla paikkakunnilla on omat typpihappotehtaansa, joten happoa ei yleensä tarvitse siirtää rannikolta sisämaahan. |
||||
|
14.02. 21:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse kävin aikoinaan asemakonttorissa kysymässä kulkemiseen lupaa radan viertä kohti virkatarvevaunujen seisontaraiteelle. Enimmäkseen onnistui. Riihmäellä ei, vaikka suu vaahdossa selitin johdonvetojuna 1:n silloisia vähäisiä tietojani. |
||||
|
14.02. 20:45 | Tapio Keränen | ||
| Kiitos, Petri, huomautuksesta! Korjasin numeron tietoihin. | ||||
|
|
14.02. 20:43 | Tapio Keränen | ||
| Kävin ennen radalle siirtymistäni näyttämässä kulkulupani asetinlaitteen henkilöstölle, etteivät turhaan hälyttäisi viranomaisia paikalle. | ||||
|
|
14.02. 20:39 | Eljas Pölhö | ||
| Teemun kysymykseen: Noihin aikoihin monilla harrastajilla (ei meitä kovin isoa joukkoa ollut) oli radallakulkulupa. Tapiolta (en muista oliko T. Keränen vai T. Eonsuu) kuulin ensimmäisen kerran kyseisestä luvasta Veturien Ystävät r.y:n perustamisen aikoihin ja itsekin lunastin sellaisen parinkymmen vuoden ajan https://vaunut.org/kuva/63589 | ||||
|
14.02. 20:28 | Eljas Pölhö | ||
| Ohjaamon sivukulmaikkunat olivat siis ainoastaan ensimmäisessä valmistussarjassa (40101-40104) vuodelta 1964. Toisessa sarjassa vuosilta 1969-70 (40105-40110) niitä ei enää ollut eikä myöskään vastaavissa Belgian rautateiden vetureissa (1801-1806) vuosilta 1973-1974. En tiedä miksi niistä luovuttiin. Kuvan veturilla 40101 ajettiin 7210996 km ennen sen poistamista liikenteestä tammikuussa 1995 (hylätty 1.7.1995). |
||||
|
14.02. 19:10 | Juho Rintala | ||
| Hieno kuva ja kuvauspaikka. Pitää käydä itse joskus koettelemassa | ||||
|
14.02. 18:57 | Risto Pokkinen | ||
| Oisko ollut OTK:n viljasiilo? | ||||
|
|
14.02. 17:29 | Eemil Liukkonen | ||
| Kiva kuvauskulma ja valo tässä. | ||||
|
|
14.02. 17:23 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
14.02. 16:58 | Hugo Leino | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
14.02. 16:51 | Teemu Saukkonen | ||
| Ei tainnut tuohon aikaan tulla sanomista jos kuvaili rata-alueella. | ||||
|
14.02. 16:50 | Sisu Karhu | ||
| Miksi vaunussa ei ole valoja päällä? | ||||
|
|
14.02. 16:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi lie otettu pois? | ||||
|
|
14.02. 16:29 | Leevi Heino | ||
| Komea talvinen kuva! | ||||
|
|
14.02. 15:54 | Eljas Pölhö | ||
| On ollut sivuikkunat https://vaunut.org/kuva/80446 | ||||
|
|
14.02. 15:41 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko näissä ollut ohjaamon sivuikkunat alunperin? Näyttää peittoluukulta. | ||||
|
14.02. 15:34 | Sisu Karhu | ||
| aivan järjetöntä touhua että tuhotaan junia, vaikka ovat vanhoja ei se silti tarkoita sitä että tarvitsee tuhota! | ||||
|
14.02. 13:40 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos! | ||||
|
14.02. 13:18 | Eljas Pölhö | ||
| Raidekaavioita Punkasalmen satamaraiteesta ja kuvan laiturista https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16501.0 | ||||
|
14.02. 13:08 | Uwe Geuder | ||
| Satunnaiskuva. Olisiko pitänyt käydä katsomassa eilen illalla? Edit: Vain 9. https://juliadata.fi/timetables?s=265&d=13.2.2026 |
||||
|
14.02. 12:34 | Noah Nieminen | ||
| Tässä kuvassa ohjauslaitteellisia (edellisessä kuvassa ilman) https://vaunut.org/kuva/176612?s=1 | ||||
|
|
14.02. 12:32 | Noah Nieminen | ||
| Ensin nähtävästi aloitettiin radio-ohjauslaitteettomilla vetureilla ja sitten hylkäys laajeni ohjauslaitteellisiin, kuten tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/167738?s=1 | ||||
|
14.02. 12:14 | Noah Nieminen | ||
| Tuo 2749 oli ilmeisesti viimeinen "höyryveturifontillinen" deeveri, ja sai pitää fonttinsa aina Pieksämäen romukasaan asti. | ||||
|
14.02. 11:51 | Robert Sand | ||
| En tiedä mitä tekevät näistä. Tässä kuitenkin firman nettisivut missä voi tutustua heidän tuotteisiin. https://www.rgholz.com/ | ||||
|
|
14.02. 11:38 | Linus Mansner | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
14.02. 11:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Kyllä Messinansalmen yli kulkee vielä junalauttoja matkustajavaunut kyydissä. Sassnitz oli DDR:n aikainen junalauttasatama. Sen korvasi yhdistyneen Saksan ja DB:n aikana Mukran vaikka kaupallisena nimenä säilyi Sassnitz. Koronapandemian aikana lopetettiin matkustajavaunujen kuljettaminen Saksa-Ruotsi junalautoilla ja laivat siirrettiin sittemmin kulkemaan Rostockista Trelleborgiin. Sitä ihmettelen että miksi København – Malmö merkintä on vielä mukana kun lauttalinja lakkasi jo 1974. TEN-pooli perustettiin 1971 kun CIWL ilmoitti että haluaa luopua omista vaunuistaan mutta kesti kauan ennenkuin vaunut oli saatu siirrettyä kansalisille rautateille ja maalattua uudelleen ja vielä 1980-luvun alussa saattoi nähdä vaunuja vanhalla CIWL -leijonavaakunalla tai DSG:n logolla. Länsisaksalaisnen makuuvaunuyhtiö DSG lopetettiin kanssa ja vaunut siirrettiin pooliin ja DB:lle. Pooli lopetettiin 1990-luvun loppupuolella, kilpailu lentoliikenteen kanssa oli käynyt niin kovaksi että toimintaa oli pakko supistaa eikä monopoliin perustuva liikenne ollut enää EU:n sääntöjen mukaista. Tämän vaunun väritys on sinänsä erikoinen koska raidat ja logo ovat kullanvärisiä kuten CIWL:llä oli, TEN:n vaunuilla oli valkoiset. Ehkä oli kiire merkitä uusi omistaja eikä koko vaunua maalattu uudelleen tai sitten rautatiemuseo on halunnut palauttaa maalausasun vanhan ajan loistoa kunnioittamaan. |
||||
|
|
14.02. 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko postivaunun teli mallia A11? Ei:t näyttävät olevan uudemmasta päästä. Siis satapaikkaisia. |
||||
|
|
14.02. 11:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko ensimmäisen vaunun numero 22329? | ||||
|
14.02. 11:20 | Martti Vuorikoski | ||
| Tällaisella aloitin linja-auton kuljettajan työt V.1985, hiljainen ja lämmin talvella. | ||||
|
|
14.02. 11:14 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos havainnollisesta kuvasta. Veturin numero on kuitenkin 1010 toisen kuvan https://vaunut.org/kuva/179031 perusteella. 1000 oli poistunut liikenteestä (Höyryveturit valtionrautateillä-kirjan mukaan) jo tammikuussa 1969. | ||||
|
|
14.02. 09:55 | Erkki Nuutio | ||
| Silta ei näytä rajajokiselta, mutta varmaan siltä suunnalta. Etsintäpartiot lienevät jo liikkeellä. | ||||
|
14.02. 09:20 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| kyllähän Sr3 vallanmainiosti kestää, Sr2:lla on eniten ongelmia pakkasaikaan. | ||||
|
|
14.02. 09:11 | Lenni Voutilainen | ||
| Eihän ne Sr2 / Sr3 kestä talvea, pitää Sr1 hoitaa hommat | ||||
|
|
14.02. 08:46 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Ja silti se vanhempi on parempi kuin uudempi :D | ||||
|
14.02. 06:52 | Joonas Kuittinen | ||
| Mikä ihme niitä Sm3 ja Sm6 nyt vaivaa? | ||||
|
|
14.02. 01:34 | Antti Ojala | ||
| Ai-ai. Tällaista tukkia kun saisi jostain päin Suomen maata. 15-20 metristä lankkua syntyisi kenttävannesahalla yhtä painoa. Hiekkaiset puut täytyy kyllä parkata ensin huolella, ennenkuin voi pistää sahaan. Tämä kuorma lienee menossa rakennepuuksi mahdollisesti johonkin säälle alttiiseen kohteeseen, siltaan, tolppiin tmv. mihin kertopuu ei sovellu. Voihan olla, että pyöreä kuorittu runko kelpaa kyllästettynä. Paksuusvaihtelu on maltillista ja tukit suoria. - Ja hieno, museaalinen logistiikkaratkaisu on. | ||||
|
|
14.02. 00:48 | Uwe Geuder | ||
| Ankkurimerkki tarkoittaa, että vaunu on hyväksytty linjoilla: Rødby Færge – Puttgarden (DB, DSB) Sassnitz Hafen – Trelleborg (DB, SJ) Villa San Giovanni – Messina (FS) Reggio Calabria – Messina (FS) Kirjaimet tarkoittavat sen lisäksi vielä seuraavat junalauttayhteydet: HH Helsingør – Helsingborg KN Korsør – Nyborg GW Gedser – Warnemünde KM København – Malmö Italiasta en tiedä, ovatko molemmat vielä käytössä? Kaikki muut kai lopetettu. |
||||
|
13.02. 23:57 | Petri Nummijoki | ||
| Lisäksi kuvassa on muutakin hienoa vetokalustoa. Lähinnä rataa oleva lienee TM-sarjan New Holland ja vuosimalli olisi väliltä 1999-2002. Valmet lienee noin vuosilta 1983-1985, koska on takaveto. Ne ovat viimeisiä aikoja, kun takavedotkin kävivät vielä kaupaksi mutta 80-luvun jälkipuoliskolla alkoivat olla jo poikkeustapauksia ainakin, jos rajataan alle 60 hv:n "puutarhatraktorit" tarkastelusta pois. Kolmas traktori piiloutuukin aika tehokkaasti kasvuston taakse mutta voisiko olla T7000- tai T7-sarjan New Holland? | ||||
|
|
13.02. 22:52 | Nalle Fyrqvist | ||
| Käyttöönotossa ei ole kuin 6 vuotta ikäeroa... Sr1 3112 1996 ja Sr2 3232 2002 :-O |
||||
|
|
13.02. 22:40 | Rasmus Viirre | ||
| Ukko-Pekka -kuvia on pilvinpimein vorgissa, Dv12+Hr1 vähemmän.. :) | ||||
|
13.02. 22:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Trans Europ Expresseissä oli vain ykkösluokan vaunuja, Ranskassa ehkä muuhun Eurooppaan poiketen myös matkatavaraosasto. Ruostumattomasta teräksestä valmistettuja Inox-vaunuja käytettiin myös muissa kuin TEE-junissa. Ja TEE "Le Capitolessa" oli tosiaan tummanpunaisia vaunuja valkoisella raidalla. |
||||
|
Kuvasarja: Rautatien Kaupunki - Cité du Train |
13.02. 22:38 | Reijo Salminen | ||
| Orient Express kanssa kiinnostaa kovasti, todellista laatumatkustamista. Aikoinaan eräs tuttavani teki eläkkeelle päästyään maailmanympärireissun, joka alkoi ko. junalla, jatkui sitten laivalla ja illalliset sitten iltapuvuissa (olikohan niin että nekin piti vaihtua kertojen välillä), tuollaisesta ei voi kuin uneksia. | ||||
|
13.02. 22:34 | Lenni Voutilainen | ||
| Hienolta näyttää vaunun teippaukset ulkoapäin, mutta sanoisin että VR:ällä on paremmat... | ||||