|
|
20.11. 22:47 | Hannu Peltola | ||
| Tunnistiko Uwe (tai tekoäly) aseman oikein? | ||||
|
|
20.11. 22:31 | Uwe Geuder | ||
| Jos kuvanottohetkessä toisen pään ohjaamot eivät olisi olleet samassa kohdassa (vai pitäiskö sanoa samalla linjalla), kuvassa ei näkyisi vaunujen pituusero oikein. En pysty sanomaan, näkyy tässä juuri 9,7 m. | ||||
|
|
20.11. 21:40 | Veikko Hattunen | ||
| Kaikki kuvan valakot ovat nykyään ArcticRaililla. | ||||
|
|
20.11. 21:08 | Juha Kutvonen | ||
| Koko BB 69000 -"sarja" käsitti vain kaksi veturia, joten tässä on jo yksi liikaa. | ||||
|
|
20.11. 16:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo, vaikuttaa siltä että on käytetty BB 67000:n alustaa koska telit ovat siitä, eikä BB 69000:sta, mutta kori on sitten 69000:n, tai sitten on liimattu kaksi 67000:n korin puolikasta yhteen niin että säleikköjen "nuolet" ovat kummassakin mukana. | ||||
|
|
20.11. 16:08 | Otto Tuomainen | ||
| Tämä etummainen 156 on päätynyt Uničoviin. Vaunuun on tarkoitus avata kahvila. Linkki https://olomoucky.denik.cz/zpravy-region/vyrazena-tramvaj-t3-olomouc-dpmo-kavarna/ uutiseen. | ||||
|
|
20.11. 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni H.: kumma kyllä valtionrautateiden Galitzina - Äyräpää - Leipäsuo sai säilyä "Sotshialistitsheskii Syys- eikun Lokakuun Rautatien" "Ljeipjasjuona"...? Otshen harashoo, sanoi neukku, kun korkkasi pullonsa! |
||||
|
|
20.11. 15:57 | Petri Sallinen | ||
| Ikkunoiden ja sivuseinien kuvioinnin perusteella veturin esikuva lienee BB 69000, kuten Pietu jo aikaisemmin totesi — tai itse asiassa BB 69001. Jo seuraavassa koneessa 69002 ei ollut yhtenäistä ikkunaa ja kulmissa oli järeät pilarit. 67 000 -vetureista on olemassa malleja useilta eri valmistajilta. Valmistajia ovat (ainakin): Lima, Jouef, Piko, REE Modeles ja Chrezo. Todennäköisesti suurin osa näistä valmistetaan Kiinassa. Kiinalaiselta AliExpress-alustalta voi mallin tilata omalla värityksellään. Sivuseinän kuvioinnin ja ikkunoiden muotoilun perusteella jäljelle jää vain REE Modelesin BB 69001. Muut mallit ovat selvästi erilaisia. |
||||
|
|
20.11. 14:56 | Jari Välimaa | ||
| Tämä onnettomuus oli ensimmäinen missä kuljettaja kuulutti että "odotamme kulkutien vapautumista" | ||||
|
|
20.11. 14:53 | Jari Välimaa | ||
| Ei ole enään sitä pituusteippausta vaan pelkkä vaunu. Saa nähdä mikä pidennetyistä vaunuista saa mainokset ensimmäisenä ja joita siis mahtuu enemmän. | ||||
|
|
20.11. 13:13 | Jouni Hytönen | ||
| Näitä keltaisia pankkoja oli myöhemmin myös Hkb-vaunuissa. | ||||
|
|
20.11. 13:09 | Jouni Hytönen | ||
| Sama prosessi vedettiin läpi Kaliningradin alueella, mutta siellä lottokoneelta ei säästynyt edes keskuskaupunki. | ||||
|
|
20.11. 13:05 | Jouni Hytönen | ||
| Paikannimet ovat täysin keksittyjä ja lähes poikkeuksetta vailla mitään liitosta maastotodellisuuteen. Poikkeuksia olivat vain Viipuri, jota ei nyt sentään kehdattu nimetä uudelleen joksikin Punalaivastolaksi ja ne asemat, joilla oli jo olemassa punaista termistöä hyödyntävä kilpailija jossain päin laajaa Neuvostomaata. Sitten kun lottokone oli jo käyttänyt Voitot, Vapunpäivät, Puna-armeijat ja kaikki muutkin puna-alkuiset käsitteet, jatkettiin neuvostosotasankareiden nimillä. | ||||
|
|
20.11. 12:45 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä vaunu on näemmä tallin pätkässä odottamassa seuraavaa käyttötarvetta. En kyllä itse muista tällaista vaunua koskaan nähneeni, oma aikajana alkaa vasta muutaman vuoden myöhemmin. | ||||
|
|
20.11. 11:55 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Juha kuvasta! Tämä olikin avattu vasta 2024, joten kesällä 2022 tätä ei olisikaan ollut mahdollista nähdä! Olisin hivenen eri mieltä, että rakennuksissa olisi tunnistettavia mainelaisia maamerkkejä. Valtaosa tämän radan suuremmista teollisuusrakennuksista on Walthersin kaupallisia malleja, osa tosin modattuina. Nämä Walthersin mallit ovat hyviä ja ne sopivat useimpiin paikkakuntiin ihan uskottavasti. Lähimpänä Stephen Kingin Bangorin kartanoa on keskimmäisellä ratapöydällä lampun vasemmalla puolella oleva punavalkoinen tornillinen rakennus. Tämä ei tosin ole tarkka pienoismalli, mutta varmasti ihan uskottava, jos ei ole verrokkina kuvaa todellisesta rakennuksesta. Stephen King on Bangorin suuri poika ja Bangor on edustettuna Kingin tuotannossa mm. kirjassa Se. Kirjassa kaupungin nimi on kuvitteellinen Derry, mutta paikat ovat todellisia Bangorin paikkoja. Myös Se-elokuvat on suurelta osin kuvattu Bangorissa ja elokuvissa vilahtelee tunnettuja Bangorin maamerkkejä. |
||||
|
|
20.11. 10:44 | Rainer Silfverberg | ||
| Ymmärrän että Vuitton on halunut vetureita jotka muodoiltaan muistuttavat "käsilaukkuja" ja joissa säleikkö on symmetrinen että saadaan yhtiön logo niiden väliin, mutta kuvittelisi että jonkun valmistajan sarjatuotettu malli jostain SNCF:n BB- veturista esim 67000 ja siihen pälle liimatut irraliset säleiköt ja uudelleen maalaus olisivat ajaneet asian, ettei tarvitse kokonaan custom-malleja teettää. | ||||
|
|
20.11. 09:44 | Petri Sallinen | ||
| En osaa sanoa, ovatko kuvissa näkyvät mallit REE Modelesin valmistamia. Itse yhtiö on tunnettu harrastajaporukan keskuudessa — ei ehkä Suomessa, koska yhtiön mallien aiheet ovat lähes yksinomaan ranskalaisia. REE Modeles on uuden polven pienoisrautatieyritys. Se on perustettu vuonna 2008. Yhtiön perusti viisi pienoisrautatieharrastajaa. Pääkonttori sijaitsee Ranskan Annecyssa. Mallit suunnitellaan Ranskassa, mutta sarjatuotanto tapahtuu Kiinassa, kuten lähes kaikilla alan yrityksillä nykyisin on tapana. REE Modelesin sisaryhtiö Asphalte 87 valmistaa ajoneuvojen pienoismalleja. Yhtiön päätuotelinja on H0, mutta tuotannossa on myös N-skaalan ja H0m/H0e-skaalan malleja. Mallit ovat suhteellisen tarkkoja, mikä näkyy myös hinnassa. Tarjolla on myös edullisempi REE Access karvalakkimallisto. |
||||
|
|
20.11. 06:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Aina jaksaa huvittaa tuo kuvatekstin "Kyräjä" :) | ||||
|
|
20.11. 01:52 | John Lindroth | ||
| Tuom Ree valmistajana kuulostaa tutulta vaikken sen tuotteisiin aiemmin ole tutustunut! | ||||
|
|
20.11. 01:18 | John Lindroth | ||
| Tämä oli kiva ja menestyksellinen tapahtuma! Ja tämän lisäksi ansioistaan palkittu! Kunnia annetaan sille joille se kuuluu! | ||||
|
|
20.11. 01:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neuvostoanastajille tuli kova kiire väsätä tällä alueella aseman- ja paikkakuntien uudelleen nimeämisiä sotien jälkeen. Kun mielikuvitus loppui, niin käyttivät sitten omien kaatuneiden slobojensa nimiä: esim. Säkkijärvi -> Kondratjevo. |
||||
|
|
20.11. 00:27 | Pietu Tuovinen | ||
| Sitä nimenomaan tarkoitin että Vuitton oliisi saanut ko. mallit Ree:ltä ennen varsinaisten esikuvanmukaisten mallien myyntiä. 67000 koneita nuo eivät ole, säleiköt ovat vääränlaiset ja 67000 on lyhyempi kuin 69000 |
||||
|
|
19.11. 23:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Miten samassa kohdassa? Ero pituuden suhteen on väistämätön. 37,3 m vs 47 m. | ||||
|
|
19.11. 23:43 | Rainer Silfverberg | ||
| En usko että Vuitton olisi rakentanut omia pienoisvetureita vaan hankkinut sarjatuotantopienoismalleja. REE Modelsilla on myös malleja BB 67000- sarjan veturista joka näyttää tämän kuvan vetureilta https://ree-modeles.com/gallerie-photos/machines-h0/302-bb67000 . | ||||
|
|
19.11. 23:31 | Mikko Ketolainen | ||
| Olikohan näillä veneenkuljetuksilla miten paljon ns. vientiä välillä Suolahti-Keljonlahti tai vastavuoroisesti Keljonlahti-Suolahti? | ||||
|
|
19.11. 23:13 | Uwe Geuder | ||
| Olivatko toiset ohjaamot samassa kohdassa? Kysymys vain, en epäile, että näin ei olisi ollut. | ||||
|
|
19.11. 21:55 | Veikko Hattunen | ||
| Kääntöpöytä takana voisi auttaa? | ||||
|
|
19.11. 21:49 | Joonas Viita | ||
| Missähän lienee sijainnut tälläinen idyllinen teollisuusympäristö. Koitin vähän haravoida rataverkkoa vanhoista ilmakuvista, mutta ei kyllä osunut silmään tälläistä paikkaa. | ||||
|
|
19.11. 21:39 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
19.11. 20:27 | Pietu Tuovinen | ||
| Veturit vaikuttaisivat olevan SNCF BB 69000 sarjan koevetureita. https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_69000 Pikaisen kuukkeloinnin perusteella en löytänyt muita valmistajia kuin ranskalainen REE Modeles, mutta niidenkin malli on vasta tulossa ensi vuoden puolella... lie luksusbrändi saanut custom mallit ennen varsinaisen mallin myyntiin tuloa? Luis Vuittonilla näyttää olevan vastaavia ratoja nyt myös muissa kaupungeissa, esimerkiksi Bucharestissa, Tokiossa ja San Josessa. https://www.reddit.com/r/modeltrains/s/296pFy7Qqu https://www.haveagood-holiday.com/en/articles/louis-vuitton-shibuya-mens-holiday-installation-miniature-train-2026?srsltid=AYCX9vKIBv1x3sqkpu2-v16pnGFpb_bLBU7OKsdYH6Po2hfVoQmeK6SG https://m.youtube.com/watch?v=y5AXRBx7VNU |
||||
|
|
19.11. 19:44 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tämä Stokkan ihmeelliset pulut pesee mennen tullen! Minkä valmistajan vetureita kuvassa on? | ||||
|
|
19.11. 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Huuhanmäki: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224616760&aineistoId=836354027 | ||||
|
|
19.11. 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Makslahti: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224619065&aineistoId=836354027 | ||||
|
|
19.11. 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä tämän siirtovuosi Huuhanmäkeen on 1935, sain sen selville. Kirjan mainitsema 1927 on liian aikainen ajankohta. Vuosiluku selvisi Rautatierakennusten piirustusarkistosta ( https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-316323.KA ) etsimällä. | ||||
|
|
19.11. 17:57 | Erkki Nuutio | ||
| Viipurin-Koiviston rataa alettiin rakentaa vuonna 1923 ja se valmistui vuonna 1925. Etualan Makslahden alunperin laiturivaihde valmistui Römpötin kylään Makslahden sataman tuntumaan vuonna 1924. Siitä todetaan Römpötti -kirjassa, että se oli jo alunperin liian pieni. Niinpä rakennus purettiin (siirrettiin) vuonna 1927 kun sijaan oli tullut Makslahden asemaksi sinne siirretty aiempi Inon asema. Toivo Tikan ansiokas kirja Römpötti - Satamakylä Koivistolla (Römpötin kylätoimikunta 1989, 205 s.) esittelee Makslahden rautatie- ja muut vaiheet hyvin - myös raidekarttoina mahtavan laajasta Römpötin raiteistosta ja satamarantaan vieneistä pistoraiteista (11 kpl). Makslahti / Römpötti oli suojainen luonnonsatama, jossa lastattiin puutavaraa, etenkin lautoja paljolti suoraan redille. Se valitettavasti innosti suursotarikollisen, aikaisemman pankinryöstäjän Stalinin anastuspuuhiinsa. |
||||
|
|
19.11. 17:46 | Rasmus Viirre | ||
| Noh, kiitosta vaan! :) | ||||
|
|
19.11. 17:00 | Heikki Jalonen | ||
| Ex. 01? | ||||
|
|
19.11. 16:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan juu, kiitos tiedosta :) | ||||
|
|
19.11. 15:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Olin kommentteineni väärässä vuonna 2021. Tämä Inon upea kartanoasema siirrettiin tosiaan Makslahden uudeksi asemaksi, ja VANHA Makslahden asema siirrrettiin Huuhanmäelle. https://vaunut.org/kuva/183935 | ||||
|
|
19.11. 14:46 | Julius Thurman | ||
| Ylivieska-Iisalmi junien Eil/Eilf- vaunut huolletaan Oulussa | ||||
|
|
19.11. 14:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi Eil on ollut Oulussa? | ||||
|
|
19.11. 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| Liittyy varmaankin siihen, että 1970-luvulla oli Suomessa suurin sallittu junapaino 1800 t ja tavoitteena oli nosto 2700 tonniin, joka toteutui muistaakseni 1982. Tämäkin junapaino oli vielä mahdollinen ruuvikytkimillä. Automaattikytkimiä edellyttävät 4000-4500 tonnin junapainot olivat 1970-luvulla vasta kaukaista tulevaisuutta, jos edes vielä ajatusasteella. Automaattikytkimistä taitaa olla lähinnä haittaa, jos junapainot eivät niitä vaadi. Ruuvikytkimet ovat kevyempiä ja junarunko saadaan kiristettyä niin, ettei se ole kovin altis nykäyksille. Samoin vältetään riski, että veturi olisi kytkettävä junarunkoon kaksilenkkikytkimellä, josta seuraa 350 kN:n vetovoiman rajoitus. Dv12-veturin osalta on myös väitetty, että automaattikytkimet lisäsivät veturin heiluntaa ja sitä kautta heikensivät kulkuominaisuuksia. |
||||
|
|
19.11. 13:04 | Emil Honkanen | ||
| Joo, hyvinkin voinut olla. Vaihdoin sen. | ||||
|
|
19.11. 12:56 | Rasmus Viirre | ||
| Pikku korjauksena tämä taisi olla PYO 266, ja Eil lisättiin hännille Oulussa. | ||||
|
|
19.11. 12:23 | Kimmo Huhta | ||
| Mikä on ollut syynä automaattikytkimen ja Vapitin poistamiseen ja ruuvikytkimen asennukseen? Hetken päästä suuntaus vei kuitenkin SA3 & Vapiti -standardiin. | ||||
|
|
19.11. 12:13 | Lenni Voutilainen | ||
| Ai, ei olekkaan enään sitä aiempaa teippausta. On ihan vaan punainen | ||||
|
|
19.11. 02:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitä, joka kirjoittaa "enään", ansaitsee tällin nenään! |
||||
|
|
19.11. 02:19 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2551 tosiaan sai automaattikytkimet B1-korjauksessa (26.01.67–17.02.67) ja ne vaihdettiin takaisin ruuvikytkimiin D5-korjauksessa (27.09.72–06.10.72). Hyvinkään konepajan saatteista selviää myös, että kyseessä ei ollut varsinainen SA3-kytkin, vaan sen kanssa yhteensopivaksi suunniteltu länsieurooppalainen Unicupler. Vetureissa 2635–2640 oli Vapiti-kytkimet valmiina mutta ne poistettiin jo loka–marraskuussa 1977. Tarkempi poistoaikataulu löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/54642 kommenteista. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741745/261 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741757/265 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741772/270 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741775/271 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741655/231 |
||||
|
|
19.11. 02:13 | Veeti Heino | ||
| Enään. | ||||
|
|
18.11. 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Huikeaa, tällaista en ole ennen nähnytkään (vasta 69-vee kähjäleenä!). |
||||
|
|
18.11. 19:08 | Reijo Salminen | ||
| Laitanpa kuvan kyseisestä Deutzista, ylläpito voi poistaa kun ei ole radan varrelta. https://vaunut.org/kuva/183932 | ||||