Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 19.09. 02:04 Esa J. Rintamäki  
  Ilkka, tarkoitatko aikataulukirjoista tuttua Alppilan välisuojastuspaikkaa? (Korj.kirotusvihre.)
kuva 19.09. 01:02 Reino Kalliomäki  
  Kiitos kommenteista!
kuva 18.09. 23:07 Hannu Peltola  
  Asema on kyllä upea!
kuva 18.09. 22:47 Jukka Martio  
  Valkoinen olisi kolkko kuten junienkin seinissä, mutta jokin punainen sävy voisi aidassa olla kodikas.
kuva 18.09. 22:22 Jyrki Talvi  
  Isommat vilkut tuli 1977.
kuva 18.09. 21:23 Rainer Silfverberg  
  Tosi tyylikäs funkis-asema. Olispa meillä Stadissa joku tällainen!
kuva 18.09. 21:12 Juhani Pirttilahti  
  Minusta aita on oikein hyvä näin. Maailmassa on jo aivan liikaa valkoista. :D
kuva 18.09. 18:48 Jukka Ahtiainen  
  Katsoja taitaa olla aina oikeassa. Omasta mielestä uusi väri on hieno. Muitakin vastaavia kommentteja on kuulunut. Mielestäni uusi väri on yhtä aikaa sekä moderni, että istuva vanhan rautatieaseman miljöössä. Valkoinen väri tuo minulle mieleen omakotitalon, vaikka yksityisomistuksessahan vanha asema on. En muista 60-70 luvuilta oikeastaan yhtään aseman aitaa esikuvaksi (kun raiteiden välissä olleita ruosteisia verkkoaitoja ei lasketa lukuun).
kuva 18.09. 18:05 Ilkka Hovi  
  Vastapaino on. Ruotsissa käytettiin T-siipiopastinta asemilla mutta Suomessa näitä käytettiin esim suojastuspaikoilla käsikäyttöisinä ennen suojastusvalo-opastinten käyttöönottoa. Helsingin lähellä ainakin Tapanila oli (ilman T-opastinta ?) suojastuspaikka ja toinen taisi olla Pukinmäki. Näin saatiin asemaväli pienemmäksi. Ensimmäiset valosuojastusopastimet (vihreä - punainen ) olivat Huopalahden asemalla Pasilaan päin (osuus Hpl - Psl ) ja Helsingin ja Pasilan välillä asemien puolivälissä olevat valo-opastimet.
Jos olen väärässä korjatkaa jotta taas tietäisi lisää.
kuva 18.09. 17:37 Vesa Höijer  
  Ei.
kuva 18.09. 16:31 Kurt Ristniemi  
  Kuvassa on nähdäkseni tavallinen semafori. 'Tahra' on tosiaan siiven vastapaino.

Ruotsin T-semaforeista aikalalilla kattava sivu: https://www.ekeving.se/si/mek/T-sem/T-se​m.html
kuva 18.09. 16:26 Teppo Niemi  
  Mutta onhan noita T-opastimia ollut ennen JT-aikaakin. Valtionrautatiet 1912 - 1937 on kuva Sorvalista, ihan kuten Sallisen Petri kirjoittaa oamassa kommentissaan.
kuva 18.09. 16:07 Hannu Peltola  
  Voisiko olla Flåmsbananilta?
kuva 18.09. 15:38 Jari Kuusinen  
  Useiden eri virastojen (mm. liikennevirasto ja väylävirasto) suosima vakiokorkuinen kuumasinkitty verkkoelementtiaita olisi ollut takuuvarma vaihtoehto.
kuva 18.09. 15:01 Vesa Höijer  
  Kuva on otettu radan päätepysäkillä.
kuva 18.09. 12:59 Tage Löfman  
  Johtuen hinnasta mitä niistä pyydetään.
kuva 18.09. 12:05 Jukka Martio  
  Vaaleaksi maalattu aita olisi paremman näköinen?
kuva 18.09. 11:04 Jorma Toivonen  
  Itse asiassa ASEA valmisti vaunun jo vuonna 1912, vaikka se toimitettiinkin vasta keväällä 1913. Vaunun alkuperäinen suurin sallittu nopeus oli 50 km/h, eli sama kuin radankin, mutta nostettiin sitten 60 km:iin/h ja lopuksi tuohon 70 km:iin/h.
SKS
Kuvasarja:
Ciech Soda Romanian kapearaiteinen teollisuusrata
 
18.09. 10:32 Hannu Peltola  
  Olet saanut todistettua liikenteen viimeiset hetket. Aivan nappiajoitus!
kuva 18.09. 08:56 Jouni Hytönen  
  Uusimmasta päästä tuotantojonoa joka tapauksessa, kun on jo isot vilkut. Minä vuonna ne tulivat? Ilman tämän parempaa aiheen tuntemusta veikkaisin, että 1976 ei ainakaan vielä ollut, mutta oliko jo 1977?
Kuvasarja:
Ciech Soda Romanian kapearaiteinen teollisuusrata
 
18.09. 08:55 Robert Sand  
  Viimeinen juna kulki 15.9.2019. http://www.benbe.hu/gallery/bezart-govor​a/story_eng.php
kuva 18.09. 08:08 Timo Järvi  
  Vahvan postikorttimainen, sanoisin. Aistikas....hieno! Puhelinmiehille vähän noottia, kun tapsit ei ole kunnossa :)
kuva 18.09. 07:33 Juhana Nordlund  
  Näyttää kovasti Kristinebergin asemalta. Jos tämä se on, niin nimen voisi laittaa kuvan tietoihin.
kuva 18.09. 00:10 Jimi Lappalainen  
  On: https://juliadata.fi/rollingstock?q=Tve5 :)
kuva 18.09. 00:08 Jimi Lappalainen  
  Ttk1 805, Plasser & Theurer 07-16 Mainliner Universal, ent. Ttk-Rto 54.
kuva 17.09. 23:13 Jyrki Talvi  
  Vm on todennäköisesti 1977 78 79 isällä oli 8 Kpl SAAB 96 mallia, hyvä Kotimainen auto.
kuva 17.09. 22:46 Teemu Sirkiä  
  Jos tarkoitat tuota siiven oikealla puolella olevaa pistettä, niin eikö se ole mahdollisesti vain vastapaino?
kuva 17.09. 21:47 Jimi Lappalainen  
  Öje https://banvakt.se/foto/009/009692.jpg
kuva 17.09. 21:39 Vesa Höijer  
  Ei.
kuva 17.09. 21:24 Reino Kalliomäki  
  Älvdalen/Njupån?
kuva 17.09. 21:06 Joni Lahti  
  Tämä omalaatuinen raideleveyshän johtuu siitä, että vanha ruotsalainen tuuma on vain 24,74 mm ja tästä seuraa se, että jalka on vain 296,88 mm‬. Kolme jalkaa on 890,64 eli käytännössä 891 mm. Brittiläisillä mitoillahan kolme jalkaa on 914,4 mm.

Ruotsissa sattui myös sekoilu raideleveyksien kanssa, kun piti saada 3½ brittijalan eli 1067 mm kalustoa. Ruotsin jaloissa se oli 3,59 jalkaa. No, kävi niin, että tulikin 3,59 brittijalan eli 1093 mm kaluja.
kuva 17.09. 20:55 Reino Kalliomäki  
  42‰ on paha. Kaukaksen tehdasrata korvattiin leveällä raiteella, joten kai 40‰ periytyi, tai ainakin melkein. Kapearaiteisten vanhoja tietoja löytyy m.m. VR:n sotilastoimiston jäljiltä. Jyrkin yleisen henkilöliikenteen nousu oli Lohjan sähköradalla (30‰). "Virattomilla" kapeilla teillä oli täysin uskomattomia mäkiä veturiliikenteessäkin. Joidenkin penger on vielä ehjä. Kunnon varusteita voi lainata.
kuva 17.09. 20:37 Reino Kalliomäki  
  Ehkä T-opastimia oli ennen miesmuistin alkua meilläkin? http://vaunut.org/kuva/135003
kuva 17.09. 20:27 Hannu Peltola  
  Hetkinen, oliko Dalahäst T2p? Ei pitäisi luottaa ulkomuistiin!!!

EDIT: Ai niin, Dalahästhän oli oranssinvärinen!
kuva 17.09. 20:26 Eljas Pölhö  
  Ei ole Dalahäst. Z6p on lokomoottori. Dalahäst oli isompi 4-akselinen veturi, sarja T2p n:ot 3525 ja 3526.
kuva 17.09. 20:22 Hannu Peltola  
  Myös Faringen asemasta löytyy upea H0-pienoismalli risiinivaluna.
kuva 17.09. 20:17 Jyrki Längman  
  Kyllä tämän radan raideleveys on 891mm. Tämä rata on osa Roslagsbanan rataverkkoa josta iso osa on lakkautettu ja purettu. Roslagsbanan:n eteläosa palvelee yhä Tukholman lähiliikenneratana ja sitä kehitetään aktiivisesti. Tämä osa toimii museoratana ja loput on purettu pois.
kuva 17.09. 20:15 Hannu Peltola  
  891-millinen tämä on. Tarkka raideleveys olisi tietenkin 10,2 mm, mutta lähin kaupallinen kisko löytyy H0n3-skaalasta eli jenkkilän 914-millisistä radoista, joiden raideleveys H0:ssa on 10,5 mm. Kiskoja löytyy mm. Micro Engineeringiltä.
kuva 17.09. 20:14 Eljas Pölhö  
  Ensimmäinen laivapikajuna ”Finländaren” ajettiin 1.6.1960 (kutsuvieraille 31.5.1960). Vuosina 1960 ja 1961 ajettiin vain kesäkaudella laivan kulkupäivinä. 1960 oli vain yksi laiva kerrallaan (yleensä s/s Regin) eli Finländaren liikennöi joka toinen päivä). Uusi lautta, m/s Skandia tuli reitille 28.5.1961. Vuonna 1962 tuli toinenkin laiva (m/s Nordia) ja ajo muuttui jokapäiväiseksi ja tarvittiin kaksi juna, joista toiselle annettiin nimi ”Roslagen”. Skandia ja Nordia eivät kyenneet niille laadittuun aikatauluun ja jatkuva myöhässäkulku aiheutti ongelmia rautatieliikenteelle suunnassa Norrtälje-Tukholma. Yhteysvuoro muutettiin linja-autoksi 10.11.1962 lukien ja yhteysjunat lakkautettiin 7.1.1963 lukien (viimeinen juna siis 6.1.1963).

Finländaren liikennöi satamaan saakka ja pysähdyspaikat sataman ja Stockholm Ö:n välillä olivat Norrtälje ja Rimbo, jossa kulkusuunta vaihtui.
kuva 17.09. 20:09 Joni Lahti  
  Onko tämän radan raideleveys 891 mm eli kolme Ruotsin jalkaa? Mikä on tällöin raideleveys H0 skaalassa?
kuva 17.09. 20:06 Hannu Peltola  
  Veturitallin nurkalla hortoilee SJ:n Tp-sarjan dieselveturi. Veturisarja oli Roslagsbananin suurin dieselveturi. Nämä saapuivat Roslageniin vuonna 1959 SRJ:n siirryttyä SJ:n omistukseen.
kuva 17.09. 20:00 Hannu Peltola  
  Tässä Z4p näkyykin hyvin!
kuva 17.09. 20:00 Hannu Peltola  
  Kuvassa näkyy Roslagsbananin klassinen Dalahäst, eli SRJ:n Z6 ja myöhemmin SJ:n Z6p-sarjan työhevonen. Takana on Z4p-sarjan pienveturi.
kuva 17.09. 19:57 Hannu Peltola  
  Almungen asemasta on saatavissa hieno risiinivalupienoismalli H0-mittakaavassa.
kuva 17.09. 19:55 Hannu Peltola  
  Veturi on Byvalla-Långhyttans Järnvägin ainoa tenderiveturi BLJ nro 5 eli Thor. Veturi valmistui Falunissa valmistusnumerolla 107 vuonna 1909.
kuva 17.09. 19:52 Teemu Sirkiä  
  ”Vaunut.orgia lähteenä käyttäen” taisi olla Tapion kommentin tärkeä osa. Mitä esiintyy Vorgin kuvissa Riksun kolmiossa? :)
kuva 17.09. 19:47 Hannu Peltola  
  Tälläkin on luonnollisesti littera eli kyseessähän on X10p-moottorivaunun, UBp-välivaunun ja Ubxp-ohjausvaunun muodostama juna.
kuva 17.09. 19:45 Hannu Peltola  
  XCo nro 15 valmistui Asealta 1913. Moottorivaunun teho oli 440 kW ja vuodesta 1932 lähtien suurin sallittu nopeus oli 70 km/h. Saltsjöbananilla oli 8 kuvan kaltaista moottorivaunua ja 10 kappaletta näiden kanssa käytettäviä ohjausvaunuja.
kuva 17.09. 19:44 Juhani Pirttilahti  
  Eipäs nyt liioitella. :D Kyllä VR ajaa tästä ihan reippaita määriä, kuten vaikka viime viikolla 36 tavarajunaa ja kaksi henkilöjunaa.
kuva 17.09. 19:41 Hannu Peltola  
  Ja sarjaltaan tämä on C10/C11, kuten toisen kuvan yhteydessä olikin jo todettu.
kuva 17.09. 19:38 Hannu Peltola  
  Vaunu on ollut SJ:n literaltaan Xoa4p ja myöhemmin RB:llä ja SLJ:llä X4p. Tämä vaunu 37 valmistui Asealla 1938 ja tämä oli osa yhdeksän vaunun sarjaa, jotka tunnettiin alkuperäisen värityksensä myötä lempinimellä Silverräv, hopeakettu.