Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	30.10. 16:20	Esa J. Rintamäki
		Herra Juhani K.: - Kertomasi Dm4-keissin ja sen mittakaavan pohjalta erityisesti - muistan jotenkin televisiossa 1960- ja 1970-luvun tienoilla mainostetun isomittakaavaisen aidosta muovista tehdyn "Big Big Train" - lelujunan. Muovia oli sen raidepätkätkin. Joskus parikymmentä vuotta sitten näin sen pari vihreää matkustajavaunua Kurvin Fida-kirpputorilla. Ne olivat englantilaista mallia, joten en tullut ostaneeksi. Olisiko vaunut olleet jotain 30 senttimetrin pituisia ja rakenteeltaan aika simppeleitä (ei sisustusta).
	30.10. 15:55	Juhani Katajisto
		Linkkikuvan (ei siis tämän varsinaisen takaapäin otetun kuvan) Dm4 muovimallin tekijan tunsin hyvin. Hän oli töissä Philipsin tehtailla Helsingin Vallillassa ja alkoi sivutoimenaan tehdä leluja. Kun lelujen tekeminen osoittautui varsin tuottoisaksi hän perusti siihen tarkoitukseen oman firman T:mi Nyman 1960-luvun lopulla ja irtisanoutui leipätyöstään. Tämän Dm4-mallin suhteen hänellä oli suunnitteilla moottorisoida se ja tehdä siihen myös junarataa. Osoittauitui kuitenkin, että hänen monet muut tuotteet olivat kaupallisesti myyvämpiä mm. perämoottoreilla valmistetut lasten uitettavat moottoriveneet. Itselläni on vuosien saatossa ollut useita näitä Nymannin tekemiä Dm4 moottorivaunuja. Nymannilla oli jonkinlainen rakkaus rautateihin ja vahinko, kun hän ei pystynyt toteuttamaan suunnitelmiaan tehdä tästä raiteilla liikkuva malli. Siitä olisi voinut tulla ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä kaupallisesti menestyneitä suomalaisen näköisiä sähköllä toimivia junaleluja. Tämä Dm4 on hyvin vanha malli. Tehty jo 1950- luvun puolivälissä. Harmi, kun ei tullut koskaan kysyttyä, milloin hän teki viimeiset Dm4 moottorivaunut. Olin hänen kanssa tekemisissä aina pitkälle 1980-luvulle saakka. Viimeisen kerran, kun näin tämän Dm4:n oli Joensuussa Arvi A Lallukan lelukaupan takahuoneessa 1975. Se ei siis ollut heilläkään enää myynnissä, mutta suostuivat myymään sen minulle.
	30.10. 15:16	Juha-Pekka Marttila
		Saakohan Artikki ees tiliä, kun ensin ajellaan etelästä letkan kautta Ouluun ja vielä Tornioon..Sitten tyhjänä taas etelään.. Näin maallisena..onko tuossa mittään järkeä..heittokeikka vanhalla veturilla satojen kilometrien taakse.. ja taas takaisin..
	30.10. 12:17	Jari Välimaa
		mitä siellä tehtiin löytyy vorgista https://vaunut.org/kuvat/?liikp1=2596
	30.10. 10:43	Heikki Jalonen
		Ikkuna-erkkeri lienee ollut erikoisen tarpeellinen juuri Kymintehtaan linjalla, jonne oli pakkokin mennä toiseen suuntaan tenderi edellä, eihän siellä ollut veturin kääntömahdollisuutta. Erkkeri paransi (ainakin vähän) tähystämistä ja teki samalla ajamisesta mukavampaa, vaikkei ajo niin valtavan pitkä ollutkaan. Kun kyseessä olivat vanhemmat, pienet ja kapeammat veturisarjat (F1, G1 ym.) ei LKU:kaan ollut niin suurena esteenä hytin leventämiselle. Molemmista päistä ajettava moottorivaunu oli tietenkin ihanteellinen tämmöisessä pendeliliikenteessä, ainakin mitä ajonäkyvyyteen tulee.
	30.10. 10:15	Kari Haapakangas
		Vaan mitä siellä Härmälänojan takana oli, ja mitä siellä tehtiin taitaa olla kiskoliikennehistorian kannalta mielenkiintoisempaakin kuin sinne johtanut (tarpeellinen) raide.
	30.10. 08:45	Jari Välimaa
		myös Aamulehti kommentoi https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000012376361.html
	29.10. 22:20	Into Tilander
		Näköjään seuraavana päivänä oli veturi jo historiaa, kuten kuvatekstikin sen kertoo: https://vaunut.org/kuva/20279?tt=1&i1=Dr13&i2=2342
	29.10. 22:10	John Lindroth
		Itselleni on iskostunut mieleen tuo "Pikkurusko" Kolpakkopätkällä jolloin ensemmäisen kerran tuli havannoitua G1 vaihtotyöhön tarkoitetuilla hytin levennyksillä! Tällainen G1versio esiintyy myos Finnan vanhassa kuvassa Haukivuorella!Tämä siksi että selailin vanhoja Haukivuori kuvia ennen taannoista "Savon Radan Päivää" ,jolloin Sk2 /314 veturi Ho ahkeroi pienen junansa kanssa menestyksellisesti Haukivuoren tunnetulla Pienoisrautatiellä!
	29.10. 21:58	John Lindroth
		Kiva talvinen höyryjuna!
	29.10. 21:46	Julius Thurman
		Kiitoksia!
	29.10. 21:34	Heikki Jalonen
		Lisättäköön tähän vielä muutama yksityiskohta tuota Kymintehtaan (Kuusankoski) liikennettä koskien, tiedot peräisin kirjasta "Kuivakiskoisia rautatiejuttuja", koonnut Sakari Viinikainen, kustantamo Reuna, 2. painos 2022 (ISBN 978-952-355-126-8). Kirjan mukaan ensimmäinen Motti Kymintetaan radalla aloitti liikenteen jo vuonna 1928, se mainitaan bensiinikäyttöiseksi eli kyseessä täytyy olla ensimmäistä Pasilan moottorivaunusarjaa, Mot2/Bs1. Dieselkäyttöinen vaunu vaihtui Kouvolan Sanomien (24.4.1930) mukaan käyttöön 1930. Kirjan mukaan se olisi ollut "Dm1"; Ds1 on tietysti kyseessä. Edelleen, Kouvolan Sanomat uutisoi (18.11.1933) käyttöön tulleen uudemman moottorivaunun. Kirja käyttää litteraa "Dm2", tarkoittaen tietenkin Ds2. Eli, kuvan ottamisen aikaan (1931) Kymintehtaan henkilöliikennettä oli hoidettu vakinaisesti moottorivaunuilla jo useamman vuoden ajan, joten "Motti"-nimen vakiintuminen tuntuu hyvinkin luontevalta. Kirjassa mainitaan myös, että liikenteessä käytettiin yleisesti myös höyryvetureita. Voisi olettaa, että moottorivaunujen kanssa oli erilaisia hankaluuksia eikä varayksilöitä liene ollut käytettävissä vikaantumisia paikkaamaan. Kirjan mukaan Kouvolan asemalle rakennettiin vuonna 1935 Kymintehtaan henkilöjunalle oma lyhyt raiteensa, aivan vanhan asemaravintolan viereen. Paikalliset antoivat raiteelle nimen "Kolpakkopätkä", perin edullinen sijainti epäilemättä inspiroi nimenantoa... Pätkästä oli tosiaan kyse, siihen mahtui veturi ja korkeintaan parisen vaunua. Toisaalta - jos oli veturijuna - näissä junissa voitiin hyödyntää vanhempia ja heikompia veturisarjoja, joten vaunumäärä oli sitäkin kautta rajallinen. Kirjassa (sivu 122) on kuva vuodelta 1937, jossa "Kolpakkopätkällä" on Pikku-Rusko (G1), johon on rakennettu saman tyylinen ikkunaerkkeri kuin aiheen kuvassakin. Tenderi on Kuusankosken suunnassa, kattilan päässä yksi henkilövaunu, konduktööriosastolla. Vaunun litteraa en tunnista, telivaunu jossa konduktööriosaston puoleinen matkustajaovi sisäänvedetty kuten esim. Ds1-vaunussa oli moottoripäässä. Voisiko kyseessä olla jokin Ds/Bs-muunnosvaunu? Kuvassa matkustaja astuu vaunusta ulospäin, eli veturi on ajettu ympäri ennen pussiraiteelle työntämistä.
	29.10. 19:39	Jarno Piltti
		Samaa mieltä edellisten kanssa, hieno kuva työjunasta työmaallaan. Äänen eli melusaasteen voi vaan kuvitella kun sepeli putoaa metalliseen vaunuun.
	29.10. 19:34	Jarno Piltti
		Teknisesti tasokas kuva harvemmin kuvatusta veturisarjasta, kiitos tästä.
	29.10. 19:03	Linus Mansner
		Aikalailla kaikki kuvauspaikat ummessa siellä uudistuksen jälkeen.
	29.10. 17:21	John Lindroth
		Heikki! Varmaankin näin on,en ole ennen samanlaisia nähnyt!
	29.10. 17:04	Jari Välimaa
		Kuvaajan selän takia oli kylläkin Härmälänoja vanhojen karttojen mukaan rata kulki kauempaa https://vanhatkartat.fi/#13.51/61.47332/23.71710?year=1961&scale=20k
	29.10. 16:31	Esa J. Rintamäki
		Yeah, herra Simo. Tuhansia vuosia sitten pirkkahämäläiset vaelsivat metsäsyspolkuaan pitkin larvamalle, tätähän ukkelit puuhasivat keskiajan lopuille asti. Mutta sitten: - metsästyspolusta tulikin Suomen oma Route 66, eli Kantatie 66. Ja nyt tänään - valistuneena ja modernina ihmisparvena nykyjan pirkkahämäläiset matkustavat Tampereen ratikalla Cittariin ostamaan tarjouksesta moternia suomalaista perinneruokaa, tohtori Ötkerin pizzaa! Iisi homma, kerrassaan, sitä toi kehitys tullessaan.
	29.10. 16:03	Simo Virtanen
		Niin se maailma muuttuu. Ei olisi vielä hetki sitten uskottu Pirkkalan olevan raitiotiekaupunki kun raitiotiet olivat kolmen etelärannikon kaupungin asioita. Kuvan paikka kuvaajan seläntakana on kyllä suomalaisen kiskoliikennehistorian kannalta hyvinkin merkityksellinen paikka. Ei sitäkään alueen historiaa tuntematon hevillä uskoisi. Kuten ei sitäkään, että pesäpallon suomenmestaruuskin on noille tanhuville aikoinaan mennyt.
	29.10. 15:34	Antti Tapani Häkkinen
		Hieno kuva! Heikkilän ratapihalta ei ole työmaan jälkeen juuri kuvia näkynyt, mukava nähdä senkin nykyisiä kuulumisia.
	29.10. 14:34	Kimmo Huhta
		Mitä on nippa napan pelaaminen? Oman palvelukseni aikaan tätä ei tullut vastaan.
	29.10. 13:59	Heikki Jalonen
		Veturin takapään lyhdyt on varmaan suojattu putoilevien halkojen (tai hiilien, kuten kuvan veturissa taitaa olla) varalta, ylävalonheittimen osalta jo hyvinkin hyödylliseksi osoittautunut varotoimi... Vyörytyslaitoksessa (kuten Kouvolassa oli) saattoi osumatarkkuus olla huono, varsinkin kun polttoainetila on noinkin lyhyt ja kapea. Etupään lyhdyissä ei suojia ole. Eikös tämä "Motti" juurikin ollut se tärkeääkin merkittävämpi Kuusaalaisten "huoltoreitti" noina vuosina, jolloin Kotimaisen Alkoholipolitiikan määräysviidakon salattuja polkuja pitkin suunnistavilta vaadittiin vaistoja ja kekseliäisyyttä... Reitillä, jolla Kw asemaravintola oli mitä tärkein etappi. Ehkäpä Kuusankoskella sanottiin: "Hyppää Mottiin, tartu mottiin..."
	29.10. 12:44	Rainer Silfverberg
		Nuo amerikkalaiset pitkät "interurban" liikenteen telivaunut ovat sitten komeita. Väritys sopisi muuten Helsingin seudun pikaraitiovaunuillekin, varmasti erottuisivat taustan vihreistä puista!
	29.10. 12:26	Esa J. Rintamäki
		Herra Eero, Mäntän liikenteessä "motiksi" kusuttiin myös runkoa, jonka muodosti G-sarjan veturi plus wanha avosiltainen E plus wanhaakin wanhempi Äffä koppina. Vuonna 1933 Wilppulassa oli sijoitettuna: Mot nro 2, kaksi kpl E (nrot 632 ja 701) sekä kaksi kpl F (nrot 3104 ja 3149). Vuonna 1935 ilmoitettiin E 632:n olevan huonokuntoinen. Sen aluskehykselle valmistui konduktöörivaunu F 3833 vuonna 1939. Jossain vaiheessa siitä tuli BF 03144. Hylättiin vuonna 1969. E 701 (vuodelta 1897) muutettiin XE-sarjaan nroksi 0641 v. 1953. Hylätty v. 1961.
	29.10. 11:57	Eero Aro
		Kyllä, tämä on Kouvolan aseman ja Kymintehtaan välillä kulkenut paikallisjuna, myöhemmin "Motti". Vaikka moottorivaunun aikanakin joskus käytettiin höyryveturia, niin paikalliset nimittivät silti junaa Motiksi.
	29.10. 10:34	Jouni Hytönen
		Vrt. https://vaunut.org/kuva/1895
	29.10. 08:53	Petri Nummijoki
		P67:n runkoa vaihdettiin kesäaikana Tampereella molemmista päistään, koska siitä jäi Tampereelle vaunuja ja toisaalta lisättiin Turun satamasta P357:llä saapuneita vaunuja, jotka jatkoivat P67:llä Seinäjoelle saakka. Vastaavasti Seinäjoelta osa vaunuista jatkoi Vaasaan, osa kesäaikana Ouluun ja lisäksi oli Seinäjoelle jääviä vaunuja. (Syksystä 1962 lähtien Oulun vaunut muuttuivat ympärivuotisiksi). Noilta ajoilta löytyy Veturimies-lehdestä kirjoitus, jossa kommentoidaan vähän katkeran tuntuiseen sävyyn, että näissä P67:n vaunujen vaihdoissa käytetään linjavetureita. Varmaankin siinä pelättiin, että moinen tehostaminen syö vaihtotyömiehistöjen leipää.
	29.10. 08:51	Jimi Lappalainen
		Vaunussa mainittu piifluorivetyhappo on samaa tavaraa kuin se mitä nykyään kutsutaan fluoripiihapoksi.
	29.10. 07:10	Ossi Rosten
		Ansaitsee kyllä noston tämä kuva. Poikeavuus "normaaliin" ja viel kun muutenkin loistava kuva!
	29.10. 07:07	Ossi Rosten
		Tässä on saany nähdä jo vähän vaivaa, kun karttalinkkiä katselee. Mutta hyvä on lopputuloskin!
	29.10. 03:43	Esa J. Rintamäki
		Graafillinen aikataulu nro 128, voimassa toukokuun 28 p:stä 1961: Pikajuna P 67: veturina todennäköisesti / arvattavasti uunituore Hr12 "Huru". Lähtö Helsingistä klo 9:30. Tulo/lähtö Hyvinkää klo 10:14 / 10:15. Tulo/lähtö Riihimäki klo 10:26 / 10:30. Kymmenen minuuttia P 67:n lähdön jälkeen Riksuun pysähtyi P 75 Kalakukko", joka otti mukaansa itään halunneet matkustawaiset. Ja Hämeenlinna seuraava: klo 10:58 / 11:00. Toijala seuraavana: klo 11:34 / 11:35. Tulo Tampereelle klo 12:08. Matka jatkui - lähtö (- nääs -) klo 10:20. Rata oli Veisuu- eikun Messukylästä Suinulaan kaksoisraidetta. P 67:lle oli merkitty Suinulaan tekninen pysähdys, eli kohtausta varten. Vastaan tulija oli henkilöjuna 54. P 67 jatkoi matkaansa, Suinulassa sen merkitty lähtöaika oli klo 12:40. Tampereen - Oriveden välillä oli radan parannustöitä jo tehty, mutta topparoikalle piisasi tekemistä toki tulevillekin vuosille. Seuraavaksi jälleen tekninen pysähdys tarvittaessa (12,1 km pituisen) yksiraiteisen, Säynäjärven laiturivaihteen kautta koukanneen taipaleen jälkeen Siitamassa, nyt oli tulossa etelään menevä tavarajuna T 4206 (lähtenyt Haapamäeltä klo 9:00). P 67 sai lähtöluvan Orivedelle 12:50 ja saapui "Stallionwater Towniin" klo 12:59. Siellä vastassa oli etelään tuleva P 92. Matka jatkui: Oriveden junanlähettäjä merkitsi junapäiväkirjansa "lähti"-sarakkeeseen P 67:lle ajaksi 13:02. Hirsilästä vauhdilla ohi klo 13:13. Siellä odotti sivuraiteella T 4208 etelään. Hurun ratti "ilma-alueella" (eli tehoportaalla 5A), kentänheikennyksen avittaessa ampeerien rientoa ratamoottoreille Hurun matka joutui valppaan ja taitavan kuljettajan ohjastamana ohi Korkeakoskesta, Pirttikankaasta, Lylystä ja Koivioltakin. Vilppulassa pysähdys klo 13:42. Siellä oli sivulle väistänyt edellä kulkenut tavarajuna T 4093 ja myöskin oli Vilppulassa kohtaamassa etelään menevä T 4094. Liikenne oli vilkasta! Kello 13:43 heilautti Vlp jnl "lähetystyökaluaan" P 67:lle. Se kolisteli Mäntän suunnan erkanemisvaihteesta yli ja kuljettaja lisäsi tehoa - edessä oli höyryajan maineikas ja legedaarinen POLLARINMÄKI! Monen, monen lämmittäjän paidanselkämys oli kostunut tuossa legendaarisessa nousussa likomäräksi - huu ! Ylämäkeä 12,5 metriä kilometrillä ja pituus neljä kilometriä yhtämittaisesti... Kolhosta ohi pysähtymättä ja samoin Ristimäen kohtauspaikasta klo 14:01. Tulo Haapamäelle klo 14:07. Sieltä P 67 jatkoi kohti Seinäjokea klo 14:12. Viereisellä raiteella pöristeli lättä H 420 tyhjäkäynnillä. Sen lähtöaika kohti Tamperetta koitti klo 14:18. Pieksämäkeläinen H905 samoin, sen lähtö oli klo 14:20. Porin suunnan, eli "mierontien" kulkija, lättä H 495 odotti samoin lähtöaikaansa - klo 14:20. Ettei olisikin ollut runkona veto-liite, noin keskellä päivää? Poriin H 495:n tuloaika oli klo 18 reikä-reikä. "Vien sinut Porriin, pistän pärekorriin ja vedän pitkin torrii!" Edelleen Haapamäellä oli hyörinää kotvan aikaa: P 67:tta varten "syöttöliikennettä" oli tehnyt lättä H 930 Jyväskylästä (tuli Haapamäelle klo 13:53). Mierontieltä oli tullut tavarajuna T 4906. P 67! Pohjanmaan radan palakiskotus kiertyi Hurun pyörien alle, vaunuroikan keikkuessa perässä! Pihlaisista ("alkuasukkaiden" käyttämä nimi Pihlajavedestä) ja Valkeajärveltä senkun ohi. Myllymäellä! Tulo ja lähtö klo 14:41 / 14:42. Inhasta ja Ähtäristä ohi, jälkimmäisessä odotti vastaan tuleva T 4062. Töysä, Tuuri, Alavus, löysä, luuri, luraus (me "konduktöörit" harrastamme tätä sisäpiirihuumoria, - hah hah!). Alavus tulo klo 15:18. Siellä kohdattavana lättähattujuna H 518. Minuutin seisauksen jälkeen eikun liikkeelle. Sen jälkeen olikin seuraava pysähdys Seinäjoella, jonne tuloaika oli klo 15:58. Kourassa oli sivutiellä odottamassa järjstelyjuna J 5002. Jatkoyhteytenä P 67:lle oli Vaasaan menevä H 507, klo 16:25. Vaasasta olikin jo H 502 tullut Seinäjoelle, hyvissä ajoin. Kristiinan radan suunnasta oli saapunut H 528. Sinne Kristiinaan päin junatarjontaa edusti juna H 525, jonka lähtö Seinäjoelta oli 16:25. Kesän aikana, 28.5. - 30.9., P 67 jatkoi Seinäjoelta Ouluun, jonne tuloajaksi oli kirjoitettu klo 21:30. Ja niinhän se on, että junamatkustamisesta 90 prosenttia on toiveikasta odottamista ja kymmenen prossaa muistelemista (EI suinkaan TARKOITA vanhaa kunnon Alzheimeria! Vaikka kylymä totuus on sekin, että parempi huono muisti, kuin huonot muistot.).
	29.10. 01:58	John Lindroth
		Komea kuva!Ja Eerolle ja Esalle kiitokset"Nuo AGA lyhdyt näyttävat olevan suojatut sateelta. Veturi on SLM/Winterthur valmistetta vuodelta 1886 hylätty 1934. Puskimet ovat "Stangenpuffer/ungeschlizt tyyppiä".Ja tuostahan voi vielä Ho malli joskus rakentua!Mielestäni tuota junaa lienee myös vetänyt G sarjan veturi johon on myös asennettu hytin ulkounevat osat näkyvyyttä parantamaan.
	29.10. 01:56	Esa J. Rintamäki
		Eikun hakemaan kaupasta Brylcreemiä ja muotoilla ankanpyrstöä harmaantuvaan fledaan! Ja levylautaselle Bill Haleyn ajakulurock - "Rock 'round the Clock", ja katsoa samalla että kaipa Ankka 964 noudattelee aikatauluaan..? Tajuttoman hyvä kuva, terävä ja värimaailmaltaan myös!!! Se on papukaijamerkin paikkaa nyt!
	29.10. 01:07	Esa J. Rintamäki
		Vaunun pääty muistuttaa niin maan pahukkeristi Ek:ta. Kuvassa lienee Kymintehtaalle "kiiruhtava" paikallisjuna? Vuoden 1933 aikataulun nro 102 lisäyksessä mainitaan Kouvolaan sijoitetuista vaunuista: E (eli uusikoriset, myöhemmin Ek): nrot 1006, 1011, 1012, 1013. Vanhanmallisia: 626, 682, 694, 707, 753, 775, 898, 899, 902, 906 ja 925. F - konduktöörivaunut: 39 kpl nro-"avaruudella": 3116 ... 3658. Siten Kouwolan - Kymintehtaan - Kouwolan junissa K1 - K28 runko: 1 x E, 1 x F. Kouwola - Woikkaa - Kouwolan tavarajunaparissa (1731 ja 1732) kulki mukana 1 x F. Kouwolassa varalla pidettiin: 3 x Ei, 3 x D, 8 x E, 1 x T (nro 1245), 18 x F ja 3 x N (vankivaunut 3009, 3024 ja 3026). Kotkan/Haminan suunnan junissa koppivaunujen tarve oli valtava. Kuva on vuodelta 1931 ja tähän kaivamani vaunutiedot ovat vuodelta 1933. Vaunuyksilöissä on mahdollisesti ollut jotain lievää elämistä, mutta en usko sen olleen kovin runsasta - maassamme lusittiin kovin pahaa pula-aikaa läskikapinoineen kommunismikauhuineen kaikkineen. Vuoden 1932 keväällä oli kuuluisa Mäntsälän kapinakin lerpahtanut humalaisten tyhmäntöhkeisiin mökeltämisiin kirjavaetikettisten tuliliemipullojen kilinän säestyksellä. Lapuan Liikekin edesmeni samalla sen siliän tien.
	28.10. 22:40	John Lindroth
		Komea Ankka on ja onneksi saamme nauttia sen liikennöinnistä!
	28.10. 22:38	John Lindroth
		Kiinnostava kuvasarja!
	28.10. 22:11	Hannu Peltola
		Ankka on kyllä upea veturi myös pyrstöpuoleltaan!
	28.10. 22:11	Hannu Peltola
		Hieno kesäinen kuva!
	28.10. 22:07	Hannu Peltola
		Upea sähköjuna!
	28.10. 22:06	Hannu Peltola
		Tällä junalla on kyllä aikamoinen mesiaalipurenta!
	28.10. 22:05	Hannu Peltola
		Tässä on taas Vectronissa tyylikäs väritys! Minusta Vectron on kyllä kaikissa värityksissään upea.
	28.10. 22:04	Joel Kuikka
		Sellaset ihan mukavat 232 kappaletta
Kuvasarja: Syyslomareissu Puolaan	28.10. 21:56	Hannu Peltola
		Puola on upea rautatiemaa ja kuvia sieltä on aina hauska katsella!
Kuvasarja: Pohjois-Karjalan syysreissu 2026	28.10. 21:51	Hannu Peltola
		On kyllä näyttävä kuvasarja! Monet kuvista suorastaan kutsuvat katsomaan niitä pidempään ja tarkemmin!
	28.10. 21:48	Hannu Peltola
		Tässä on jälleen löytynyt näyttävä kuvauspaikka ja kuva on hieno!
	28.10. 21:42	Hannu Peltola
		Tässä Tuomas on jälleen löytänyt upean kuvauspaikan!
	28.10. 21:40	Hannu Peltola
		Tämä on tämän syksyn junakuvien parhaimmistoa!
	28.10. 21:39	Hannu Peltola
		Täsäs on löytynyt hieno kuvauspaikka!
	28.10. 21:37	Hannu Peltola
		Dramaattinen syksykuva!
	28.10. 21:33	Hannu Peltola
		Perinteisesti tosiaan jokaisella itseään kunnioittavalla jenkkirautatieyhtiöllä on ollut oma poliisinsa. Sata vuota sitten rautatiepoliisit saivat kyseenalaista julkisuutta hobojen kovakouraisessa saalistamisessa!
	28.10. 21:30	Hannu Peltola
		Pistä Jari lisää Kennebunkportin kuvia jakoon, jos sopivia tuli otettua! Tämä museo jäi meiltä näkemättä kesällä 2022. Näimme kyltin museolle pitkän kuvauspäivän iltana, mutta silloin ei enää virta riittänyt täällä käyntiin...

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset