|
|
12.11. 23:13 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tahkoluodossa on sopivasti raiteen päässä Stena Recycling, joka kyllä hoitaa vastuullisen kierrätyksen lopulta. | ||||
|
|
12.11. 22:01 | Veikko Hattunen | ||
| Alkaa jo vähän naurattaa miten ulkomailla "Autojuna jossa yrityksen autoja pisteestä A pisteeseen B" on jokapäiväistä tylsää arkea jota ei edes kannata lähteä kuvaamaan, mutta täällä suomessa tämä on nyt ensimmäinen tämänlainen juna ikuisuuksiin. VR:ää ei palvelu taida kiinnostaa? | ||||
|
|
12.11. 21:32 | Simo Virtanen | ||
| Turun satamassa tuolloin opiskelurahoja tienatessa pääsiin läheltä seuraamaan autologistiikkaa. Ainakaan kaikkia Lapissa uutena myytyjä autoja ei rahdattu rekoilla perille vaan VR myi tyhjäksi jääneitä autovaunuja Mäkiselle. Turun satamasta, ja suuremmassa mitassa Hangosta, tuotiin rekoilla pohjoiseen meneviä uusia autoja Turun rautatieasemalle, jossa VR:n väki ajoi ne junaan. Arvatenkin aamulla Rovaniemen päässä toisin päin eli autot junasta Mäkisen rekkaan ja siitä paikallisiin autoliikkeisiin. Jos kahvihuoneen juoruihin on luottaminen niin vapaaksi jääneet autopaikat myytiin todella sopivaan hintaan SE Mäkiselle. En osaa sanoa oliko tämä vain Turun aseman kautta tapahtunutta liikennettä vai oliko Pasilan autojuna-asemalla samaa toimintaa. Turun satamaan tuli käytännössä vain Ford Motor Companyn autoja eli siihen maailmanaikaan Fordin lisäksi Land Rovereita ja Jaguareja. Viimeksi mainitut lähtivät kyllä 99,9 % rekkakyydillä Venäjälle. Koska juniin kuitenkin lastattiin kaikenlaisia autoja niin niiden täytyi tulla Hangosta. Volkkarit ja Audit taisivat silloinkin tulla maahan Helsingistä ja kai niitäkin Turkuun rahdattiin. |
||||
|
|
12.11. 21:31 | Leevi Heino | ||
| Hienoa, että pohjoisestakin löytyi kuvaajia dokumentoimaan tätä kuljetusta! Mukavan talvinen tunnelma, vaikka eletäänkin vasta marraskuun alkua. | ||||
|
|
12.11. 20:56 | Rasmus Viirre | ||
| Hienoa, että pääsit vielä illalla uusiksi katsastamaan tätä operaatiota. | ||||
|
|
12.11. 20:55 | Rasmus Viirre | ||
| Metsä Groupin sellutehtaan laaja huolto- ja investointikatko vaikuttaa kuljetuksiin. Ja toki Sahansaaresta lakkautettiin vastikää Stora Enson saha.. | ||||
|
|
12.11. 20:47 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuvasarja Harri. | ||||
|
|
12.11. 18:57 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Googlen Street View kuvattiin onneksi juuri ennen Hyvinkään junatoimiston purkua, joten näkyy varsin hyvin siellä: https://www.google.fi/maps/@60.6280045,24.8536178,119a,75y,320.78h,73.98t/data=!3m8!1e1!3m6!1sZvEGAbr6JDjbkBIFmosLrw!2e0!5s20090501T000000!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.clients6.google.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fcb_client%3Dmaps_sv.tactile%26w%3D900%26h%3D600%26pitch%3D16.02335243433494%26panoid%3DZvEGAbr6JDjbkBIFmosLrw%26yaw%3D320.7767642123308!7i13312!8i6656?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI2MTEwOS4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D | ||||
|
|
12.11. 18:28 | Elmo Kyytinen | ||
| VR:n matkahausta voi tutkia asiaa, kun pistää hakuehtoihin esteettömän matkan. Viikonlopppuna näyttäisi myös siltä, että muutama O-juna ajetaan esteettömällä kalustolla. Toki onhan mahdollista etteivät Sm7 tule liikenteeseen joulukuussakaan. | ||||
|
|
12.11. 18:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siistin näköisessä kunnossa on Iso Vaalee, ei voi muuta sanoa. Turun vanhalla autojuna-asemalla oli milleniumilla ja vielä kymppiluvullakin jokapäiväinen näky SE Mäkisen (?) keltainen autonkuljetusrekka. Ei sillä, etteikö osa yöjunan matkustajistakin olisi saattanut lastata oman autonsa junan kyytiin, taisivat autovaunut täyttyä enimmältä osin sataman ja rautiksen väliä ajavien autoautojen syöttäminä. Korjatkaa jos muistan väärin, mutta eikös vain Oulun rautiksella ― siinä liniksen laiturikentän ratapihan puoleisella reunalla ― ollutkin vastaavasti usein vastapelurina samanlainen autonkuljetusauto purkamassa yöjunien etelästä trokaamaa tuontiautokuormaa? Sen sijaan Iso Vaaleen taivaallisen jytinän muistan niiltä tienoilta varmasti: https://vaunut.org/kuva/72087 . Milleniumin puolella siinä taisi olla useammin autovaunupäivystäjänä Iso Vaalee kuin Deeveri, mutta kymppiluvun puolella meininki kääntyi nurin: https://vaunut.org/kuva/97582 . On tainnut tosiaan nyt 20-luvun puolella siirtyä pikkuautologistiikka yhä enemmän kumipyörien päälle, kunnei Vgkak-vaunujakaan ( https://vaunut.org/kuva/84960 ) enää näe. Autonkuljetusautot ajavat osan autoista ― isommat kertaerät ― , mutta vähemmän näkyvää toimintaa on autonsiirtäjien työ. Linja-autonkuljettajan työssä tuo kulkijakunta pulpahtaa silloin tällöin esiin, kun he saattavat vaikkapa kysellä, millä pysäkillä kannattaa johonkin heille outoon kaupunkiin saavuttaessa jäädä pois kyydistä, jos on menossa tiettyyn autoliikkeeseen noutamaan saman ketjun eri paikkakunnalla sijaitsevaan toimipisteeseen ajamalla siirrettävää yksittäistä autoa. |
||||
|
|
12.11. 17:58 | Samuli Hämäläinen | ||
| Ei nämä tokikaan kaikki heti kerralla katoa katukuvasta, onhan Sm7 tullut vasta 9kpl. Oma hahmotelma on että alkuun yksiköitä tulisi seuraavasti: • Nokia - Tampere - Toijala 1+1 yksikköä • Helsinki - Riihimäki (- Tampere) 1+1+1(+1) yksikköä • Helsinki - Lahti 1+1 yksikköä. • Helsinki - Kouvola 1 yksikkö • Helsinki - Hämeenlinna 1 yksikkö, josta [R] HKI–RI–HKI. Korostettakoon että kalustokierto ei välttämättä mene aivan kuvatulla tavalla, mutta ehkä jotakin tämänsuuntaista. Myöhemmin, kun yksiköitä tulee lisää, ainakin R-juniin lisättäneen lisäyksköitä, etenkin ruuhka-aikaan. Jokunen Sm4 vapautuisi toiseksi yksiköksi valikoituihn Z- ja R- juniin. Sm2 jäisi suurelta osin ainakin Lahti - Kouvola - Kotkan satama sekä Lahti - Riihimäki ja ehkä NOA - TPE - TL. Lisäksi 3×Sm2 jäisi todennäköisesti johonkin seuraavista ruuhkavuoroista; • R 9695 HKI–RI • R 9703 HKI–RI • R 9699 HKI–RI • R 9622 RI–HKI • R 9630 RI–HKI • R 9634 RI–HKI • Z 9849 HKI–KV • Z 9853 HKI–KV • Z 9806 KV–HKI • Z 9812 KV–HKI |
||||
|
|
12.11. 17:25 | Joonas Kauppinen | ||
| Alakerta on myös asuntona. Ainakin vuonna 2023 kun kävin tutustumassa paikkaan. | ||||
|
|
12.11. 17:23 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa erottuu hyvin myös vanha ratalinja ennen 1960-luvun oikaisuja. Kuvan keskellä oleva kävelytie on rakennettu vanhan ratapenkan päälle. | ||||
|
|
12.11. 17:18 | Joonas Kauppinen | ||
| Kommenttini saattaa olla hassu mutta en ikinä päässyt näkemään näitä vetureita, joten haluan kysyä että muistaako kukaan tai osaako kukaan sanoa, minkälainen ääni näissä oli? | ||||
|
|
12.11. 17:09 | Jouni Hytönen | ||
| Oivallisesti kyllä kierrätetty pätkä vanhaa Hyttimestarintietä osana reittiä liityntäpysäköintialueelle. :) | ||||
|
|
12.11. 17:08 | Mikko Nyman | ||
| Noin se on, kuten Markus kirjoitit. Lisäksi mainitsit kommentissasi, että "Kokonaisten lisäjunien ajaminen on lisäksi paljon kalliimpaa, kun ne tarvitsevat erillisen henkilöstön." Normaalisti yritykset lisäävät tai vähentävät palveluaan kysynnän mukaan, eivät siis omien fiilistensä pohjalta. Monopolitilanteessa palvelua tarjotaan kuitenkin sen ainoan toimijan, eli tässä tapauksessa VR:n lähtökohdista. Käytännössä se näkyy niin, ettei VR lisää junavuoroja, koska junaliikennöinti sitoo yllättäen henkilöstöä ja siitä syntyy puolestaan henkilöstökuluja. Kilpailluilla markkinoilla tällaista keskustelua ei käytäisi koskaan, sillä jos on kysyntää, silloin on tarjontaakin. Ja mikä parasta, vapaassa kilpailussa hinnoitteluun ei tarvita Stetsonia, sillä markkinahinta löytyy kysynnän ja tarjonnan leikkauspisteestä. |
||||
|
|
12.11. 16:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, minun nähdäkseni sir Johnin me-henkisyys juontunee hänen kuulumisestaan vanhimpaan harrastajapolveen? Itse kuulun keskivanhaan (0,5-fossiiliseen?) harrastajapolveen, 1970-luvun alkupuoliskon aikana aloittaneena, joten ymmärrän hänen kantansa sangen hyvin. Asiaan vaikuttaa vääjäämättä myös ajan kuluminen, ensimmäisen polven harrastajat ovat jo alkaneet väsyä. Tältä pohjalta en itse enää ihmettele esimerkiksi Mikko A.:n poissaoloa täältä vorgista. Siitäkin huolimatta, että hänellä olisi tietääkseni aivan jättimäinen kuva-, tieto- ja kokemusmäärä kiskojen välistä. Sama pätee muutamaan muuhunkin harrastusalamme suuriin nimiin... |
||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
12.11. 16:49 | Robert Sand | ||
| Kaupallinen tavaraliikenne on käynnistynyt uudestaan ja ensimmäinen tavarajuna kulki 10.11.2026. Normaaliraiteisia vaunuja oli 3 ja niihin lastasivat rautaromua. | ||||
|
|
12.11. 16:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan perusteella on kyllä hieman hankalaa enää ajatuksissaan "stimuloida" tai simuloida tänne Tsööklaksiin Porkkalan tunnelin itäistä "suuaukkoa"... Ihminen, tuo syntinen saatana kurja, on kovin puuhakas olento. |
||||
|
|
12.11. 16:16 | Jouni Hytönen | ||
| Asuin vajaan kolme vuotta Mäkkylässä tai oikeastaan Mäkkylän ja Leppävaaran välissä. Paikka oli sikäli vähän ärsyttävä, että suoria busseja Otaniemeen työpaikalle oli kyllä hyvin tarjolla tässä Kehä I:n sillalla, mutta ei juurikaan Turuntiellä. Vaihtoehdot olivat 1) tulla yksi pysäkinväli kotipysäkiltä tähän Leppävaaraan ja kiivetä sillalle 2) yhyttää aamun ainoa linjan 514 Westendinasemalle päin kulkeva vuoro, jolla matka oli todella nopea ja sujuva tai 3) etenkin kesällä harvempien vuorovälien aikaan kävellä suoraan kotoa sillan pysäkille, jolloin matka-ajan hajonta kapeni selvästi. Vielä olisi toki ollut vaihtoehto 4) eli tulla junalla yksi pysäkinväli, mutta asema sijaitsi kotoa katsottuna väärässä suunnassa. Jos olisin jatkanut asumista tuossa paikassa, Jokerilinja 550 olisi muuten parantanut yhteyksiä, mutta se skippasi juuri kotipysäkkini. :D | ||||
|
|
12.11. 16:07 | Harri Junttila | ||
| ArcticRail näyttää mahdollistavan hyvin monenlaiset kuljetukset jotka ovat olleet ennen täysin mahdottomia. Hienoa työtä kyllä tekevät raideliikenteen parissa. Miltähän näyttäisi ArcticRailin rekkajuna :) | ||||
|
|
12.11. 16:07 | Jouni Hytönen | ||
| Hyttimestarintien tasoristeys oli varsin ikävä, liikennemäärä tiellä noin 2600 vuorokaudessa ja se ylitti kaikki kolme raidetta. | ||||
|
|
12.11. 16:04 | Mikko Herpman | ||
| Onpa todella hienoa että autot sai junakyydin perille. Ei kumipyörillä, kuten on perinteisesti autoja kuljetettu. | ||||
|
|
12.11. 16:04 | Jouni Hytönen | ||
| Vielä vuonna 2006 ainoa ajoneuvoliikenteen reitti vasemmalla olevaan Lasilaaksoon kulki radan vartta ja kuvassakin näkyvän kallionleikkauksen harjalla. Syksyllä 2006 tiellä tapahtui sortuma, jonka jälkeen liikenne kallionleikkauksen laella keskeytettiin ja Mankin tasoristeys jouduttiin ottamaan pikavauhtia myös ajoneuvoliikenteen käyttöön siksi ajaksi kunnes uusi Lasimäentie saatiin rakennettua ja otettua käyttöön. | ||||
|
|
12.11. 15:45 | Harri Junttila | ||
| kiitos Veikko | ||||
|
|
12.11. 15:35 | Veikko Hattunen | ||
| Mainio kuva! | ||||
|
|
12.11. 15:05 | Otto Tuomainen | ||
| Tällä kapearaiteisella radalla on ollut nyt tavaraliikennettä muutaman vuoden tauon jälkeen. Kunžak-Lomyn asemalle vietiin 10.11. kolme normaaliraiteista korkealaitaista vaunua lastattavaksi rautaromulla. | ||||
|
|
12.11. 13:42 | Markus Selin | ||
| Kun ensimmäiset yksikerros-IC:t meni romutukseen koronan aikana ja kun tuli kapasiteettiongelmia 2022 ja 2023, niin ainakin väitettiin, että Ex, Expt ja Rx vaunut olisi pienillä muutoksilla teleihin ja UIC-kaapeloinnilla saanut 200km/h huippunopeudelle ja ohjausvaunulle yhteensopiviksi. Ongelmahan on nimenomaan, että runkojen koko ei jousta, kun Ed:t on lähes kaikki käytössä. Yksikerros-IC vaunuilla, jotka olisi voitu lisätä edo-pötköihin oltaisiin saatu lisää kapasiteettia ilman, että tarvitsee jostain taikoa lisäksi lisäohjaus, -ravintola ja -palveluvaunun. Kokonaisten lisäjunien ajaminen on lisäksi paljon kalliimpaa, kun ne tarvitsevat erillisen henkilöstön. |
||||
|
|
12.11. 13:28 | Petri Sallinen | ||
| Vanhasta Keran asemasta ei oikeastaan jäänyt jäljelle mitään. | ||||
|
|
12.11. 12:53 | Teppo Niemi | ||
| Nyt kun vertaa kuvaan SOKn / Inexin varastot ovat purettu. Samoin Keran laiturikatokset ovat kadonneet. Karantien ja SOKn pyöreiden öljysäiliöiden väliin on noussut kerrostaloja. Kaksi uutta linjaraidetta siltoineen on rakennettu.... | ||||
|
|
12.11. 12:04 | Kimmo Huhta | ||
| Sinulla on aika voimakas monikon ensimmäisen persoonan käyttö näissä kiitospuheenvuoroissasi. Tulee mieleen, että koetatko yleistää oman yksityisen kokemuksesi ja tunteesi kaikkien rautatieharrastajien kollektiiviseksi kokemukseksi? No, jos tässä kirjoittamasi kuvauksen allekirjoittaa sinä + yksi toinen, niin silloin on jo "me". Mutta vähän särähtää tämä minusta liiallinen joukkotunne. Miltä tuntuisi, jos kirjoittaisit vain omasta puolestasi? Uskallan ehdottaa, että ei se veisi tekstin tehoa pois. | ||||
|
|
12.11. 10:33 | Rainer Silfverberg | ||
| Näitä 1-kerros IC-vaunuja voisi laittaa vaikka rantaradan IC-juniin koska rantaradalla suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Näissä on jopa paremmat istuimet ja väljemmät tilat kuin 2-kerrosvaunuissa. Se että näitä vaunuja ei voi ajaa ohjausvaunun kanssa voidaan ratkaista niin että juna vaihtaa veturia Helsingissä ja Sr1- vetureillakin voisi ajaa kun 140 km/h vauhdillakin pysyisivät aikataulussa jotka ovat varsin löysät. |
||||
|
|
12.11. 09:32 | Mikko Nyman | ||
| "Jonkin verran" on promilleluokkaa kaukoliikenteen kokonaistarjontaan verrattuna. Pistemäiset vuorolisäykset sinne tänne eivät muuta miksikään sitä faktaa, että sadan prosentin markkinaosuudella toimiva tahoa pelaa hieman eri tavalla kuin silloin, jos rataverkolla olisi muitakin henkilöjunaliikenteen toimijoita. | ||||
|
|
12.11. 08:40 | Tommi Koskinen | ||
| Kyllähän noita junavuorojen lisäyksiä jonkin verran tehdään. Esimerkiksi vuosi sitten joulukuussa lisättiin Turun ja Tampereen välille iltapäivälle junat 919 ja 920 kulkemaan perjantaisin ja sunnuntaisin, ja tulevasta joulukuusta lähtien ne kulkevat joka päivä: https://www.vr.fi/ajankohtaista/2026/08/24/liput-joulun-ja-talven-paivajuniin-myyntiin-ti-25-8 | ||||
|
|
12.11. 02:41 | John Lindroth | ||
| Muistorikas kuva 1009 ajalta joka toi meille höyryharrastajille,matkustajille ja kaikille asiasta kiinnostuneille paljon höyryisiä muistoja ja nostalgisia elämyksiä!Ja mitä ei kannata unohtaa se varmaankin tämä elämys loi joukkoomme nuoria uusia innostuneita harrastajia!Annamme suurta arvoa kaikille näiden höyryajojen asianomaisille ja niiden onnistuneen toteutumisen mahdollistajille! | ||||
|
|
12.11. 01:05 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
11.11. 23:31 | Veeti Heino | ||
| Enpä tätä kuvaa ottaessani arvannut, että mitä kaikkea tuon vehkeen kanssa joutui tekemään seuraavat 5 vuotta. | ||||
|
|
11.11. 23:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Sanos muuta! | ||||
|
|
11.11. 22:44 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
11.11. 22:42 | Jorma Rauhala | ||
| Simo, haulitornin kunnostus ja korjaus tapahtui Tammelassa, ei Forssassa. Firman nimessä, kuten sen postiosoitteessakin, esiintyy kylläkin naapurikunnan nimi, joka on sinänsä ymmärrettävää koska konepaja on aivan kunnan rajalla. Naapurikunnan nimi on tuttu myös Tammelan ensimmäisen manufaktuurin ja osakeyhtiön nimenä. https://www.forssanasentajat.fi/ | ||||
|
|
11.11. 21:46 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän kumma siinä on, ettei VR lisää jatkuvasti paukkuvista kaukoliikenteen matkustajamääräennätyksistä huolimatta junavuoroja, vaikka ylimääräistä kalustoa olisi käytössä yllin kyllin, kuten tästäkin kuvasta käy ilmi? No minäpä kerron, niin ei tarvitse arvailla: monopolin, olkoonkin se joillekin kirosana, toiminta perustuu niukkuuden tarjoamiseen mahdollisimman kovalla hinnalla. Tästä muodostuvaa lopputulosta kutsutaan taloustieteissä hyvinvointitappioksi. Niin kauan kuin VR:llä on 100 prosentin markkinaosuus henkilöjunaliikenteessä, mikään ei tule muuttumaan. Syy on se, että yhtiölle on kannattavampaa myydä 100 paikkaa 100 eurolla kuin 200 paikkaa 50 eurolla. Kilpaillussa markkinassa samat katteet tehtäisiin tietenkin myymällä enemmän pienempään yksikköhintaan, mutta monopolitilanteessa myydään mahdollisimman vähän mahdollisimman kalliilla. Tämän vuoksi VR:n kannattaa ajattaa harvakseltaan täyteen ahdettuja junia ja pyytää lipuista ties kuinka korkeaa mediaanihintaa sen sijaan, että se tarjoaisi vaikkapa tunnin vuoroväliä Turun ja Tampereen välillä kolmen tunnin sijaan, noin siis niin kuin vain yksittäisenä esimerkkinä. |
||||
|
|
11.11. 21:21 | Sauli Mäkelä | ||
| Kiitos älyttömän paljon tästä infosta! | ||||
|
|
11.11. 21:18 | Simo Toikkanen | ||
| Paimenportin sijainti on nyt oikein liikennepaikkaluettelossa. | ||||
|
|
11.11. 21:10 | Simo Toikkanen | ||
| SLM 1153/1898 oli Porvoon rautatien tankkiveturi 0-4-4T nro 4, Valtionrautateillä sittemmin F1 nro 63. Hylätty 1935, tietää SRHS:n verkkosivusto: https://www.srhs.fi/portfolio/f1-vk6/ Kuvia veturista: https://vaunut.org/kuvat/?tt=0&i1=F1&i2=64 |
||||
|
|
11.11. 19:33 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä tuoli Liikenteenohjaajalle | ||||
|
|
11.11. 19:14 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Jimi :) | ||||
|
|
11.11. 18:34 | Simo Virtanen | ||
| Sitkeitä ovat kumpikin. Haulitornikaan ei ole seissyt sijoillaan 118 vuotta vaan hiljattain käväisi Forssassa peruskorjauksessa. | ||||
|
|
11.11. 17:22 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/9946607 | ||||
|
|
11.11. 16:54 | Jari Välimaa | ||
| pistoraiteelle voidaan ajaa kummastakin suunnasta pohjoisesta tullessa toisen raiteen läpi ja etelästä peruttamalla. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=61.49327515189893&lon=23.771450221538544&zoom=18 | ||||
|
|
11.11. 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaksipylväsmuuntamo on vuosien 2009–2013 välillä korvautunut puistomuuntamokojulla. | ||||
|
|
11.11. 15:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on kyllä hieno. | ||||