Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08. 16:06 | Kari Haapakangas | ||
| Eikös tuolla taustalla näy paikallisen nuorison "mammutin anukseksi" nimeämä sisäänkäynti | ||||
|
23.08. 15:47 | Eljas Pölhö | ||
| Tr1 1033 ei taatusti ollut Kuivaniemessä 1943. Raskaan kiskotuksen pää oli satojen kilometrien päässä. Väylävirasto on määrännyt kaikki onnettomuuksiin ja liikennehäiriöihin liittyvät arkistoaineistot ei-julkisiksi yli sadan viimeisen vuoden ajalta, joten en tohdi lausua tämän tarkemmin onnettomuuspaikasta. | ||||
|
23.08. 15:04 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Aatos. | ||||
|
23.08. 15:02 | Kari Haapakangas | ||
| Niinpä, Pohjanmaa Radan satavuotisjuhlien muistoksi. Ylivieskakin on niitä rautatiestä hyötyneitä paikkakuntia, ja onhan se peräti risteysasema | ||||
|
23.08. 15:01 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Jarno, hyvä, että tässä oli haastetta. Pistän sijaintitiedon ylös myöhemmin. | ||||
|
|
23.08. 14:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Alkuasukkaat" sanoovat notta Ristus, tämon sittenkin paree muistomerkki, jos ny vaikka olsi läntätty se iänikuusenaikaanen Pikkujumpo keräämhän ruastetta ja möhkämiähiä viinapulloinensa. Alunperin miettivät kyllä sitä Pikkujumpoa. |
||||
|
23.08. 14:20 | Simo Virtanen | ||
| Näin Hesan ulkopuolella kasvaneelle ja eläneelle Eilit ovat täysin tuntematon luku rautatiekalustoa. Tunnelma tuolla oli siis omalla vierailullani erikoinen kyllä, mutta johtui ensikosketuksesta kalustoon. | ||||
|
23.08. 14:16 | Simo Virtanen | ||
| Lisäksi vain seiskavaunussa on enemmän normaaleja istuimia kun muissa ollaan kasvokkain. Extra-luokka ei eroa mitenkään rahvaan luokasta ja sieläkin 2+2 -istuimet. Extra plussaa en ole vielä kokeillut. Mutta joo, kyllähän Sm6:lla matkustaminen kuuluu rautatieharrastajan listaan. Varsinkin kun onnistuu ilman viisumia. |
||||
|
|
23.08. 14:14 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on kaoottinen ryväs kehyksistään irrotettuja välähdyksen kaltaisia junia ja matkustajia. Juuri niin kuin muistot ja muistikuvat. Ja Etelä-Pohjanmaalla kun ollaan niin tiedä vaikka veistoksessa olisi häivähdys itseään tuomiopäivää, niin dieselit kuin höyrytkin on riivitty raiteiltaan ja heitetään kuka nyt missäkin iäisyytensä viettääkään. | ||||
|
|
23.08. 14:02 | Jarno Piltti | ||
| Kiitos Antti, tämä oli mielenkiintoinen knoppi! | ||||
|
23.08. 13:07 | Elmo Kyytinen | ||
| Mielestäni punaiset vaunut ovat hienompia kuin vihreät. | ||||
|
23.08. 13:05 | Elmo Kyytinen | ||
| Oli hyvä kyyti. | ||||
|
|
23.08. 12:56 | Timo Salminen | ||
| Veistoksen nimi Feriatis ainakin ymmärtääkseni tulee latinan sanasta feriatus, joka tarkoittaa juhlapäivää viettävää tai joutilasta, ja on siis monikon datiivimuoto siitä. (Ruostunutta latinantaitoa esiin kaivellen.) Ajatus lienee, että tässä juhlitaan rautatietä. | ||||
|
|
23.08. 12:51 | Timo Salminen | ||
| Totta, muistan sen alkuperäisen verhoilukankaan. Taisivat silloin penkkien muoviosatkin olla ruskeat vai muistanko nyt aivan omiani? Pitäisi valokuvista tarkistaa. | ||||
|
23.08. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai hirvikiväärin "tarkkuutuslaukaus"...? | ||||
|
|
23.08. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ihan kuin jokin holokaustimuistomerkki! Vaikka olisi kuinka "Antonio Casagranden" veistelemä... Ei raakkules, vai tulkitsinko väärin? |
||||
|
|
23.08. 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva, herra Timo! Penkkien alkuperäinen verhoilu oli ruismarja9puuron punaista. | ||||
|
|
23.08. 12:30 | Antti Grönroos | ||
| Asemapääliköntalo. | ||||
|
|
23.08. 12:14 | Jonne Seppänen | ||
| Tämä on kyllä komea paikka | ||||
|
23.08. 12:13 | Jonne Seppänen | ||
| Edellisen kerran 1009 vieraili 2018 | ||||
|
|
23.08. 12:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Tuo linkin kuvassa näkyvä Hillon asemarakennus on purettu jo aikoja sitten. Tämä on sitten jokin asuinrakennus tms. | ||||
|
|
23.08. 11:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Enpä ole ennen kuullut rakennusmateriaalien käytöstä tallennusmediana ;) | ||||
|
23.08. 11:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Ei ole ensimmäinen: https://vaunut.org/kuvat/?u=3246&t=digiscoping | ||||
|
23.08. 11:31 | Erkki Nuutio | ||
| Vaunun SVR-merkinnän ja yleisvaikutelman perusteella kuva lienee itsenäisyyden alkuvuosilta 1918-1920. Vauhtipyöriä tarvittiin tuolloin etenkin hidaskäyntisten höyrykoneiden perään hihnavälityksiin sekä käyntinopeuden vaihtelun hillitsemiseen esimerkiksi sähkölaitoksissa. Näitä laitoksia oli SVR:n kaikilla konepajoilla ja suuri määrä tehtaissa. Alueellista sähköverkkoa ei vielä ollut. Esa lienee oikeassa arvellessaan kuvan vauhtipyörän tarkoitetun hihnavälitykseen, pyörittämään ns. valta-akselia, johon yhdistetyt konekohtaiset hihnavälitykset pyörittävät kukin omia koneitansa (sorvit ja muut). Hihna oli tuolloin lattahihna. Vauhtipyörän kehäpinnan kuperuus keskitti hihnaa vauhtipyörälle. Höyrykoneen alhaisen pyörimisnopeuden johdosta pysyi hihnan kehänopeus sallitulla tasolla. Vuonna 1918 sulkeutuivat maamme teollisuuden myyntikanavat ja rahoitus loppui. Pelkästään kauppa Saksan kanssa oli mahdollista ja sallittua. Niinpä perinteisiin ruukkeihimme kuulunut Taalintehdaskin hakeutui saksalaisomistukseen. Taalintehdasta johti tuntemamme vapaaherra Wrede, joka oli itse pelastautunut Turun Rautateollisuus Oy:stä. Kun Saksa puolestaan kaatui vuoden 1918 lopulla, kaatui myös Saksan talous.Taalintehtaan saksalaisomistajan oli yritettävä realisoida tehtaan toimintoja. Wrede sai jatkaa tehtävässään tätä varten. Myytiin mm. kettinkivalmistus laitteistoineen. Wrede oli pystynyt tekemään hyvän sopimuksen. Muuttuneen suhdanteen tuella myynnit olivat niin kannattavia, että velka saksalaisomistajalle tuli maksetuksi. Siten Taalintehdas itsenäistyi uudelleen. Kun lisäksi palkkoja leikattiin, tuli yrityksestä hyvinkin kannattava ja sitä uudistettiin taitavilla investoinneilla. Työsuhteitakin parannettiin mittavalla sosiaalituella mm. tehdassairaalaan. Vuonna 1932 Taalintehdas teki VR:n kanssa monivuotisen sopimuksen rautatievaunujen akselien ja pyöränrunkojen toimittamisesta ja investoi merkittävästi näiden valmistuslaitteistoon. Valitettavasti en ole löytänyt sopimuksesta tarkempaa kuvausta. Taalintehdas teki 30-luvun loppupuolella erinomaisia vuosituloksia, mikä sai Wärtsilä-yhtymän Wahlforssin ostamaan vuosina 1938-40 kilpailijansa pois - selvästikin kovalla hinnalla. Wärtsilä 1834-1984 -historiikki (kirjoittanut Paavo Haavikko -erinomaisen kiinnostava) paljastaa Wahlforssin jälkiviisaus-happamuuden ostohinnasta. Hannu Hanhi - Wrede puolestaan siirtyi vuonna 1940 sulavasti Petsamon Nikkeli Oy:n johtoon. Taas tätä kirjoittaessani oli pakko kirota rikollisen ala-arvoinen W11+Word alimpaan helvettiin. Eikö jo ala vaihtoehtoa sille löytymään?! |
||||
|
23.08. 11:29 | Toni Lassila | ||
| Oho, Pendo saanut uudet LED-valot puskinvaloihin. Valonheitin näyttäisi vielä halogeenilta. Onkohan tämä ainoa runko missä on näin? Melko tuoreesta muutoksesta taitaa olla kyse. | ||||
|
23.08. 11:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Aittaluoto on UPM:n alueella, eli mahdetaanko siellä kuormata vain heidän kuormia. Aiemmin kuormattiin Ruosniemessä ja siellä oli ehkä eniten tilaa ja autot pääsi sinne parhaiten. | ||||
|
23.08. 11:11 | Tero Korkeakoski | ||
| Ollut jo vuosikausia. Kohta tulee kymmenen vuotta tulipalosta. | ||||
|
23.08. 11:09 | Teemu Saukkonen | ||
| Näyttää jotenkin pienoismallilta tämä. | ||||
|
|
23.08. 08:13 | Antti Grönroos | ||
| Oikein Ossi! | ||||
|
23.08. 00:35 | Rainer Silfverberg | ||
| Bodenjärvellä käytettiin pienempiä junalauttoja, jotka muistuttivat enemmän maantielosseja joissa oli läpiajettavat kannet. Tämä on Itämeren pidemmän reitin lautta. Se että rampilla on vain yksi raide viittaisi Warnemünde-Gedser linjan lauttaan. Sassnitz-Trelleborg käytti 3-raiteista ramppia. Voi olla myös Malmö-Kööpenhamina. |
||||
|
22.08. 23:14 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Erkki ja Esa! Kutittelin skanneriin DPI-arvoksi 1600... Rupesi jo kuva piirtymään hieman paremmin, kun ennen näitä olen näköjään jollain asiakirjamoodilla kuvia skannaillut. Vartin se kesti - hyvä tuli! Viime viikolla tullut onnettomuuskuva taisi olla ensimmäinen tällä metoodilla "hienonnettu". | ||||
|
|
22.08. 23:02 | Into Tilander | ||
| Olisiko ainakin oikean puoleinen aallonmurtaja porrasmainen eli ensimmäinen taso olisi matalempana kuin toinen taso. Omaan silmään se näyttäisi aika tasaiselta. Betonia? Ei ainakaan mitään kivilohkareita. Ich bin nicht konstrukt insinjör! Mapsissa kun höyläsin "Street View" -kuvia, huomasin ainakin Lindaussa ja Friedrichshafenissa vastarannan näkyvän. Kuvassani näkyy vain aavaa ulappaa. Voi olla sumuakin :) |
||||
|
|
22.08. 22:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin romanttinen puutalomiljöö! Vasemmalla näkyy mansardikattoinen vaalea talo - erikoisen mielenkiintoinen! Taitaa olla jokin myymälä, jonka yläkerrassa vissiinkin henkilökunnan työsuhdeasuntoja. Oikealla, penkan ja lanterniini-Äffän takana "NORDISKA FÖRENINGS BANK" - talo, eli Pohjoismaisen Yhdyspankin konttuuri. Sekin pankki kukistui Viinas-Iiron ja pankkiherrojen mähläämisiin suuren 1990-luvun laman aikana. |
||||
|
|
22.08. 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Avovaunun "sisätilavuus" on 28 kuutiometriä. Vaakaviivat kulmatolpassa ovat eräänlaisena mitta-asteikkona, vaunua kuormattaessa. Vauhtipyörä on aika siistiä valutyötä (ilmeisesti hiekkamuotissa). Epäilisin pyörän olevan V-urahihnapyörä? Aika hyvää työtä, ei ole valimo pelännyt puolien napsahtamista poikki jäähtymisen aikana. Oman kokemukseni mukaan vauhti- eli huimapyörissä uloin kehä olisi hiukka massiivisempi. |
||||
|
|
22.08. 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun silmiini sotilaat näyttävät saksalaisilta. | ||||
|
|
22.08. 21:57 | Ossi Rosten | ||
| Oieko Hillo ja tämä asemapäällikön työpaikka https://vaunut.org/kuva/167262 ? | ||||
|
|
22.08. 20:52 | Rainer Silfverberg | ||
| Aallonmurtaja ja avomeri. Satama luultavasti Sassnitz tai Warnemünde. | ||||
|
|
22.08. 20:26 | Mika Hakala | ||
| Voisiko tämä olla se Kuivaniemen onnettomuus 2.10.1943? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuivaniemen_junaturma_(1943) Huomioita wikipedian käyttämästä lähteestä Aimo Korkala: Junalla sotaan ja pakoon s.82-84 (Löytyy pdf:nnä arkistoituna) -"Lähtenyt Simosta kello 17.21" (Auringon lasku 2.10.2026 Oulun suunnalla 18.43) -"Rajussa törmäyksessä veturit nousivat toisiaan vasten pystyyn, vetureita lähinnä olevat vaunut murskaantuivat ja lomajunassa härkävaunujen ovet paukkuivat kiinni." (Ilmeisesti veturit eivät ajautuneet ulos kiskoilta) -"Rata ei pahasti vaurioitunut ja vaununromut raivattiin mahdollisimman pian pois, Junalla sotaan ja sotaa pakoon että liikenne tärkeällä rataosalla saatiin jatkumaan." -"Paikalle sattuneet silminnäkijät näkivät mitä tapahtuu, mutta eivät voineet muuta kuin kauhistuneina katsoa. Junat törmäsivät yhteen ratapihan pohjoispäässä olevan tasoristeyksen kohdalla." (Naiset voisivat silloin olla myöskin vain paikallisia ihmettelijöitä, tai henkilökuntaa) |
||||
|
|
22.08. 19:32 | Hannu Peltola | ||
| Lindau sopisi tähän kuvaan varsin hyvin. Vanha lauttasatama oli verrokkikuvan suuremman aluksen kohdalla ja jos siitä kääntää katsetta 180 astetta, näkymä on hyvinkin tämän kuvan kaltainen: https://vaunut.org/kuva/176241?s=1 | ||||
|
|
22.08. 18:52 | Erkki Nuutio | ||
| Silta valmistui vuonna 1932, joten kuva lienee vuoden 1933 vaiheilta. Ammattitaitoisesti kuvattu ja muutenkin edustava kuva. |
||||
|
|
22.08. 18:51 | Hannu Peltola | ||
| Mikä vahvistaa kuvan olevan Itämereltä? Minulla tuli mieleen Bodensee ja joko Lindaun tai Friedrichshafenin lauttasatamat. | ||||
|
22.08. 18:42 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ohhoh..lähemmäs sata.. Ompa hienoa, jos ihmiset ovat tämän alkaneet jo näinkin alkuvaiheessa löytämään! | ||||
|
|
22.08. 18:34 | Rasmus Viirre | ||
| Viime tiistaina näytti nousevan tämän junan kyytiin Oulusta lähemmäs sata ihmistä muutaman kymmenen sijaan. Tämähän on junan IC 37 (HKI-OL) runko joka jatkaa yhdeksän minuutin tauon jälkeen Oulusta Haaparantaan. Itse tulin 37:lla tuolloin Ouluun. | ||||
|
|
22.08. 18:25 | Vertti Kontinen | ||
| Lautta näyttäisi olevan matkalla kameran suuntaan | ||||
|
|
22.08. 18:01 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Silti 'joitaki kymmeniä'..vaikka aikataulut tällähetkellä todella 'epämieluisat'. Ehkä perjantai-iltana vähän enemmälti matkustajia. | ||||
|
22.08. 16:19 | Rasmus Viirre | ||
| Nyt oli toinen kerta kun juuri tässä T 5110:ssa on Dr19 veturina Sr3:n sijaan. Tai mitä on siis vorgissa tiedossa. Mistähän johtuu? Sr3 vetureista hetkellinen pula Kemissä? | ||||
|
22.08. 16:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallinen kuvateksti ja kuvausaika. | ||||
|
22.08. 15:08 | Toni Lassila | ||
| Torstai-iltana Sr3 3361 näkyy Vertin kuvan (https://vaunut.org/kuva/182564) perusteella olleen vielä Seinäjoella ja lauantaina aamupäivällä jo tässä junassa matkalla Patokankaalta Ouluun. Aika äkkiä ne nuo veturit kiertävät ympäri Suomea, ainakin mitä tulee Sr2- ja Sr3-vetureihin. Sr1:t ja Dv12:t ei niinkään. | ||||
|
|
22.08. 15:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Tämä kuva on kyllä Itämereltä. | ||||
|
22.08. 13:00 | Into Tilander | ||
| Kiitokset tarkentavista yksityiskohdista Jussi-Pekka! | ||||
|
22.08. 12:31 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuvasarja. | ||||