Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	22.05. 04:50	Juha Puusaari
		Tänä vuonna on yksi arkipäiväkin ajopäivien osalta Ke 12. 6. (Helsinki-päivä).
	22.05. 04:25	Juha Puusaari
		Onkos tosta 48 m (lienee jänneväli?) apua oliko se kuinka yleinen?
	22.05. 01:11	Niila Heikkilä
		Y-haaraa ei ollut vielä 1930-luvulla. Posiolle mentiin siihen aikaan joen eteläpuolta, ja vasta Oikaraisen lossilla siirryttiin joen yli ja Vanttauksen jälkeen palattiin takaisin. Tieyhteys Vaaralaan oli olemassa, mutta se ylitti radan jonkin matkaa pohjoisempana. Tasoristeys on yhä käytössä, joskin kevyen liikenteen väylänä http://www.tasoristeys.fi/xdbimage?imageId=103069 Y-haara rakentui vasta 1950-luvulla Suutarinkorvan uuden sillan valmistuttua, kun Posiontie linjattiin kulkemaan joen toista puolta. Ennen Suutarinkorvan pohjoispään ensimmäisen alikulun valmistumista poikittaissuuntainen liikenne joutui ylittämään radan hankalasti Y-haaran sivujen kautta tai tuosta yllämainitusta tasoristeyksestä. Tässä mainiossa kuvassa näkyy Posion suunnan haara jo hiljenneenä http://vaunut.org/kuva/41813
	22.05. 00:47	Ari O. Rantanen
		Punainen aparaatti oli vene. En tiedä oliko se kovin "vesikelpoinen" kun se rannasta tuonne ajautui. Lastaussysteemi on vanha sahan purusiilo. Vaunut ajettiin siilon alle, jolloin siilon luukut avattiin ja puru tippui mukavasti suoraan vaunuun. Tuo sahakin kuuluu lapsuuteni maisemiin. Siellä toimi viimeisinä vuosina autopurkaamo ja sen pihamaa se vasta jännä leikkipaikka oli meille silloisille pikkuviikareille! Ei se kovin suositeltu leikkipaikka kyllä ollut. Välillä saatiin satikutia siellä olosta... Autoja oli jos jonkinmoisia eri vuosikymmeniltä! Nykyäänhän tuo koko tontti on sitten siivottu ja sahan rakennukset purettu. Onneksi muistoja ei kukaan voi ottaa pois. Tai no ehkä dementtia sitten joskus...?
	22.05. 00:26	Juhana Stolt
		Täytyypä sen verran korjata itseään, että valkopohjaisia kylttejä oli myös 1930-luvulla parittomina vuosina. Kuva voi siis olla 1930-luvulta, kuitenkin viimeistään vuodelta 1937. Ajoneuvojen tuntijat voinevat tarkentaa ajankohtaa.
	22.05. 00:13	Petri P. Pentikäinen
		Asiakaslähtöisyydessä olisi kehittämisen varaa koko toimintaketjussa, kun kyse on museojunista. Harvemmin VR:n pysähdysjunia kauko-ohjataan laiturittomalle raiteelle ajattelematta, miten matkustajat pääsevät kyydistä. Tässä tapauksessa kalusto on vielä sellaista, josta poistumista ei ole kovin helppoa estää, toisin kuin vaikka sähkölukituksella varustetuissa lätissä. Kouvolasta tämän junan matka ei jatkunut ymmärrettävästä teknisestä syystä. Tieto perumisesta ei kuitenkaan kulkenut toimintaketjussa laiturinäyttöihin asti, vaan mm. Mäntyharjussa junaa odotteli turhaan kymmeniä ihmisiä.
	22.05. 00:05	Jorma Toivonen
		Toivottavasti tuo taustalla oleva kevyenliikenteen silta ei kärsi puuterminaalin autoliikenteestä http://vaunut.org/kuva/63398 .
	21.05. 23:44	Perttu Karttunen
		Voi kai sen sellaiseksikin luokitella,. Olis voinut vaan sataa hetken ennen junantuloa niin ei olis ollut noin paljon utua.
	21.05. 23:25	Jorma Rauhala
		Onkos keskinopeus tällä maamme ensimmäisellä kapearaiteisella yleisen liikenteen radalla huomioitu itse linjaosuudelta Kla-Vlp? 600 mm -radan ensimmäinen kilometriosuus kulki GAS:n tehdasalueen halki ja siinä välillä oli ei-kaupallinen-pysähdys, kun ruvettiin vaihtotöihin ja junaan otettiin mukaan/jätettiin pois sekajunien suurin vaunusto-osa eli tavaravaunuja melkoinen tappimäärä, eli paperitehtaan vuorokauden tuottama/tarvitsema kolmannes. Mäntän asema oli tehtaan portin itäpuolella ja Koskela, jolla puolella puolestaan oli afäärin pääkonttori, oli tehtaan portin länsipuolella. Junien kulku toimi tehtaan prosessin mukaan sekä ja oli Vilppulassa yhteydessä läpi vuorokauden kulkeneisiin valtion juniin: lähdöt Mäntästä klo 01.40, 10.50 ja 16.20. Vastaavasti lähtöajat Vilppulasta klo 03.00, 12.20 ja 17.55. Näillä MWR:n junilla oli sujuvat yhteydet Helsinkiin. Yöllä oli välitön jatkoyhteys postijunilla sekä Helsinkiin ja Tornioon, jotka kohtasivat Vilppulassa. Keskipäivällä oli välitön postijunayhteys Helsinkiin ja iltapäivällä puolestaan lähti heti kapean saavuttua postijuna Tornioon. Rautatieparoonin GAS liittyy Helsingin kaupunginteatterin tuore näytelmä: http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=mtpr&more=1 ja Mäntän "kotiseutumuseon" uusittu näyttely: http://www.serlachius.fi/fi/ Aiheesta on tietenkin tehty ensiksi hyvä kirja: http://www.siltalapublishing.fi/fi/kirja/tietokirjat/74/vihre-n-kullan-kirous
	21.05. 23:17	Harri Junttila
		Näyttäisi samalta junalta jonka tänään 21.5.2013 klo 7:23 kuvasin Oulussa Koskelassa Sr1 3085 vetämänä. Juna ajoi huomattavan hitaasti olettaisin alle 50kmh kuten kaikki muutkin junat jo muutaman päivän lieneen Tuira-Haukipudas välin.
	21.05. 23:16	Tapio Muurinen
		Noita lankkusiltoja l. "laakonkeja" mietin, koskaan en tuollaisia enää nähnyt. Oliko tosiaan niin, että kun tapuli tuli maasta käsin liian korkeaksi, niin viimeiset kerrokset piti viedä olkapäillä kantamalla? 1950-60-luvuilla oli sähkökäyttöiset siirrettävät kiramot, jotka nostivat tuoreet laudat ja lankut taaplaajille. Kuivien tapulien purkaminen, "ristiltä pinkalle", oli tuttua työtä monelta kesältä. Tuollaiset pukkisysteemit ja niissä puukourut, joita pitkin puut liukuivat alas nipuntekijälle. Se oli urakkatyötä.
	21.05. 23:03	Kimmo T. Lumirae
		Mitä mahtoi olla tämä siniöljyn lisäpolttomahdollisuus?
	21.05. 22:54	Jimi Lappalainen
		Tänään tuli käytyä tutkimassa tuota raiteenpohjaa. Tuota 600 mm kiskotusta löytyy edelleen parikymmentä metriä.
	21.05. 22:50	Tapio Muurinen
		Se toinen vaihtoehto: Suutarinkorvan silta. Juna on matkalla Kemijärvelle. Keskiyön aurinko paistaa korkealta. Tiet haarautuvat sillan päässä Y-muodossa, tässä Posion-Kemijärven suuntaan, mutta missä on 4-tie Saarenkylän läpi pohjoiseen. - Ei toimi.
	21.05. 22:45	Juhana Stolt
		Kuvan ajastuksesta: Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun kulmassa nykyään sijaitseva rakennus (Mikonkatu 15, tässä kuvassa Kaisaniemenkadun vasemmalla puolella) on valmistunut 1939. Tässä kuvassa näkyvät kaksi rakennusta purettiin 1938. 1938 valmistunut Kaisaniemenkatu 2 puuttuu kuvasta. Sen jälkeen tuleva Kaisaniemenkatu 4 (Martini-mainos) on valmistunut 1929 ja se on parhaan tietoni mukaan "uusin" tässä kuvassa tunnistettavissa olevista rakennuksista. Lisäksi silmääni osuu kuvan vasemmassa alalaidassa loittoneva henkilöauto sekä kuvan oikeassa laidassa Kaivokatua kulkevat henkilöautot, joiden rekisterikilvet näyttäisivät olevan valkopohjaisia. Tämä viittaisi 1920-lukuun, koska vuonna 1930 otettiin käyttöön mustapohjaiset kilvet. Tämän perusteella kuva näyttäisi ajoittuvan vuosiin 1929-1930. Kuvassa näkyviä ajoneuvoja paremmin tuntevat voinevat vahvistaa tai kumota tämän väittämän. Lähteet: - http://www.saunalahti.fi/sisaarim/triviaali_rekisterikilvet.htm - http://www.korttelit.fi - Antti Manninen: Puretut talot
	21.05. 22:42	Pekka V. Puhakka
		Verlan alueella on useampia kääntöpöytiä jäljellä ja muistan nähneeni siellä myös tuollaisen laippaurattoman mallin jonkun tehdashallin sisällä.
	21.05. 22:34	Joni Jurmu
		Komea ilmakuva. Kai tämä ilmakuvaksi luokitellaan ;)
	21.05. 22:09	Martin Hillebard
		ILKKA nämä ovat niitä rautatieläisten legendoja. Todellisuus kuvastuu kai kunkin poliittisen suuntauksen, omien vastaavien mukaisesti.
	21.05. 22:08	Kimmo T. Lumirae
		Keskinopeus huimat 12 km/h. Hiukan reippaampi hölkkämies on ollut samoihin aikoihin perillä.
	21.05. 21:55	Marko Vornanen
		Menen aamulla käymään Tampereella, mutta luulen että matka on jo jatkunut kohti Oulua yön aikana. Aikataulun mukaan T3635 on saapunut Tampereelle noin tunti sitten.
	21.05. 21:51	Martin Hillebard
		Minulla on kirjahyllyssäni erittäin sormeiltu kappale vihkosta Valtionrautateiden kuljetuskalusto,toinen painosVeturit. Se on painotuote joka julkaistiin VR satavuotisjuhla -yhteydessä 1962. Siinä seisoo vain (kuvan veturista 634 alla) Tv 2-välisarjan tavarajunaveturi, suurin akselipaino 13,0 tonnia, suurin nopeus 60 km/h...jne valmistettu 1918 - 19 USA:ssa.
	21.05. 21:46	Ville Hautamäki
		Ja tuosta Tampereelta pohjoiseen menevästä sirrosta saa laittaa viestiä jos on tietoa. Mutta tuttuun tapaan taitaa mennä yökuljetukseksi...
	21.05. 21:44	Juha Mäkinen
		Semmoisen aspektin tuon asiaan, että helpostikkin lähtövärit voivat olla tolpassa, vaikkei tulovärejä olisikaan. Ei pääse käymään vahinkoa, eikä myöskään JKV jappaseen nopeuteen.
	21.05. 21:44	Jouni Seppä
		Tänä keväänä oli seepra muutaman päivän Raumalla.
	21.05. 21:41	Eljas Pölhö
		Koska tenderi ei näy kuvassa, niin eräs mielenkiintoinen ratkaisu jää havainnoimatta. Sarjojen 280 ja 380 tendereissä oli öljysäiliö, sillä vetureissa oli kivihiililämmityksen lisäksi öljypoltto mahdollisuus (Blauöl-Zusatzfeuerung) Holdenin järjestelmällä (Ölbrenner Bauart Holden). Öljypolttoa oli tarkoitus käyttää pitkissä tunneleissa, jotta savunmuodostus olisi vähäisempää. Siirtyminen öljyyn vaati lämmittäjältä taitoa, jottei savun muodostus lisääntynyt siirtymävaiheessa ja ettei kivihiilipesällisen palaminen ollut liian aikaisessa vaiheessa.
	21.05. 21:28	Jukka P. T. Ruuskanen
		Ja off-topicina, mainio knoppi paikkakuntalaiselle, ei nimittäin kummastakaan kuvasta ollut hajua, että ollaan samassa kaupungissa.
	21.05. 21:27	Sampo Rapeli
		Jo on ollut hidasta
	21.05. 21:27	Jukka P. T. Ruuskanen
		Vemput ehtivät kadota Kuopiosta ennen liikenteen loppumista vaneritehtalle eli ainoastaan vempun mentäviä tiukkoja kurveja oiottiin sen verran, että vaihtotyöt voitiin jatkossa hoitaa Deevereillä ja Vemput saivat lähtöpassit etelään.
	21.05. 21:20	Martin Hillebard
		Hellyttävän oloinen kömpelys. Isoisän isä taisi olla ASEAN koliseva kaksiakselinen.
	21.05. 21:16	Jani Keskinen
		Viimeinen varma (oma) havainto on vuodelta 2009 syksyltä.
	21.05. 21:12	Topi Pikkarainen
		Nyt meni Huldenin kommentti sensuuriin. Uskoisin että tuo tilanne on ainakin jokseenkin ollut turvallinen, jos Niilan sanoma on totetutunut, mutta silti kaihertaa se että radalla (vieläpä mutkapaikalla jossa juna tukki näkyvyydenkin) on vaellettu junasta poistuessa, ja Allegro pyyhälsi vielä sieltä. Mutta tuskin parempaakaan tapaa oli tarjolla.
	21.05. 21:11	Jukka Voudinmäki
		Lähes samaan aikaan ollaan oltu. Kameran kuva-aikojen mukaan olen ollut liikkeellä n. klo 14:05-14:40, kun kävelyajat Savon Oy:n parkkipaikalta ja sinne takaisin otetaan huomioon. Kumipyöräresiinani on saman valmistajan tekemä (eri mallia kylläkin) ja miessinisorsan pään värinen. En havainnut tai en ainakaan muista Itkonniemessä muita kulkijoita kuin erään vastakkaisen sukupuolen hyvätasoisen edustajan.
	21.05. 21:07	Marko Vornanen
		Samoilla linjoilla Juhanin kanssa olen liittyen Dr14:n käyttöön Rauman raiteilla.
	21.05. 21:03	Marko Vornanen
		Jatkossa lakeuksilla pitää ilmeisesti erikseen kieltää huoltoteiltä ralliautoilu.
	21.05. 20:51	Petri Soronen
		Ollaanko me Jukka käyty samoilla huudeilla samaan aikaan? :) Monen aikaan oot ollu liikenteessä? Minä taisin lauantaina olla täällä joskus 13-14 aikaan, hopeisella passatilla liikenteessä.
	21.05. 20:48	Eljas Pölhö
		380/380.100 -sarjalla ajettiin aluksi Tauernin radalla, vuodesta 1914 myös Arlbergin ja Wochainerin radoilla ja ehkä parhaiten ne muistetaan pikajunista osuuksilla Salzburg-Villach, Villach-Triest, Innsbruck-Feldkirch ja Assling-Görz (eli Jesenice-Gorizia). Brennerin suunta Innsbruck-Bolzano, Innsbruck-Lienz, ja Lienz-Bolzano olivat ennen kaikkia sarjan 280 aluetta. Myöhemmin 380:n käyttöalueeksi tuli myös Mürzzuschlag-Villach ja käyttö laajeni posti- ja tavarajuniin. 580 sarjan alueita olivat mm. Semmeringin ylittäminen (Wien-Graz) ja Innsbruckissa sarjan 280 reitit.
	21.05. 20:47	Perttu Karttunen
		Olisivat nyt edes jesarilla ton kasaan teipanneet :D
	21.05. 20:34	Santeri Kivioja
		Epäilyttää että mahtaisikohan tämä laitos enää varoittaa normaalisti jos siitä joku kaunis päivä esimerkiksi Dv 12 sattuu menemään ylitse.
	21.05. 20:30	Eljas Pölhö
		Orient-Express kiersi Itävallan Alpit ja sen reitti meni --München-Salzburg-Wien-- ja Itävallan osuudella perinteinen veturityyppi oli 310 (pyörästö 1'C2' h4v). Arlberg-Orient Express kulki reitillä --Zürich-Innsbruck-Wien--, mutta se tuli liikenteeseen vasta Arlbergin radan sähköistyksen myötä. Tuolla edellä tehotiedoissa on pieni puute, oikein olisi 2000 ihv. Jos sen korjaan, poistuu kappalejako, joten korjaus on tässä. Toinen lähde antaa hetkelliseksi tehoksi 2100 ihv ja kestotehoksi kattilan ylikuormituksella (78,2 kg höyryä/m2 tunnissa) 1810 ihv ja normin mukaisella kuormituksella 1530 ihv.
	21.05. 20:29	Juhani Pirttilahti
		Viimeksi näin Dr14:n Raumalla vuonna 2007. Sen jälkeen ei havaintoja...
	21.05. 20:19	Tommi Koskinen
		Ja Olavi taas kuvaamassa ensimmäisenä näitä uutuuksia :)
	21.05. 19:48	Pasi Utriainen
		Savo Oy aloitti vanerin valmistuksen Itkonniemellä vuonna 1937 ja UPM lopetti sen kesällä 2005. Junaliikennettä lienee ollut lähes loppuun saakka, koska vielä vuoden 2003 ympäristöluvassa mainitaan tehtaalla käyvän yksi vanerijuna/per arkipäivä. Joltain muistan kuulleeni, että raiteiden tiukkojen kiemuroiden vuoksi vain Vemput tulivat vaihtotöissä kyseeseen (ei esim. Dv12).
	21.05. 19:38	Joni Lahti
		No niin, nyt salapoliisityöni johti jo aika lähelle. Kiitos EP jälleen hienosta asian viennistä lopulliseen ytimeen. Tuli myös epäilys, että tämä voisi olla jokin aiempi versio, mutten löytänyt mitään aineistoa. Nytpä tätä voi ruveta jäljittelemään. Oikaisen tietoja harkiten kuvan tieto-osioon, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin totuutta.
	21.05. 19:34	Markku Blomgren
		Eikös noilla vetureilla vedetty mm. Orient Express-junaa juurikin tuolla Itävallan alpeilla, kulkiko se nyt sitten nimenomaan brennerin solan kautta, siitä en ole varma. Tuoa 380-sarjan veturihan on 'ikuistettu' MicroSoftin Train Simulator peliin joka tuli markkinoille n. 10 vuotta sitten.
	21.05. 19:33	Jani Keskinen
		Ja tätä tuli kuvattua useammastakin paikasta ja yllättäen kahdesta kuvauspaikasta ei tarvinnut kuvata yksin. Terveiset osoitteeseen http://www.junalauta.net !
	21.05. 19:25	Jukka Voudinmäki
		Ei olisi kyllä uskonut - betonipölkyistä siis. Lauantaina paikalla käydessäni maaperässä näkyi lahonneiden pölkkyjen jämiä ja yksi hiekasta pilkistävä kiskonpätkä. Sama pätkä saattaa näkyä kuvan oikeassa alakulmassa.
	21.05. 19:04	Jorma Rauhala
		Verlan kääntöpöytä on UNESCOn maailmanperintökohde, eli varmaankin kaikkein suurimmalla mahdollisella tavalla paikalleen suojeltu. Hyvinkään museoasema-aluekaan ei ole niin korkealla. Sitäpaitsi Verlan pöytä on tyystin erilainen kuin tämä Oitin pöytä, eli on laippaurat. Eikös noita kääntöpöytiä ole hylkyinä vähän siellä sun täällä ruostumassa, siis ei kuitenkaan "täällä".
	21.05. 18:54	Oskari Kvist
		Herranen aika, täällä on ollut betonipölkytkin.
	21.05. 18:38	Jani Keskinen
		Hieman tyhmähkö kysymys että näkeekös seepraa Raumalla vai onko sekin ilo viety muualle?
	21.05. 18:31	Eljas Pölhö
		Enpä tiedä, mutta epäilisin ettei Lokomo harrastanut vetureiden maalaamista harmaaksi valokuvaa varten eikä käyntisillan valkoista raitaa. Suomalainen valonheitin puuttuu myös piipun edestä. Minä veikkaisin Alcon tehdasta, ja niistä entistä Brooksin tehdasta, missä veturit valmistettiin. Sen osoite oli Dunkirk, N.Y. (siis New Yorkin osavaltio). Kuvauspaikka on siis vain arvaus minun taholtani.
	21.05. 18:18	Eljas Pölhö
		Melkein oikein, muttei ihan. Tämä on 580:n edeltäjä. Piti oikein katsoa pitkään, sillä niin samannäköisiä 280 ja 380 ovat. Päätin tulkita, että tämä on sarjaa 380 parin detaljin ansiosta (tehtaan kuvan pitäisi olla alkuperäisessä asussa). Kun päätös oli tehty, niin mielikuvitus sai vapaammat kädet ja hytin kyljessä voisi lukea V675, sen alla A ja joku pieni numero (vaikka 5) ja sitten veturin numero 380.01. Veturi oli 4-sylinterinen kompoundikone, 1'E h4v. Sarjaa 380 valmistui vain kaksi (StEG/1909), jotka päätyivät ensin Italiaan ja sitten Jugoslaviaan 1945. Hivenen parannettua mallia 380.100 valmistettiin 26 kpl vuosina 1911-1914. Koko oli samaa luokkaa kuin 580, eli veturin työpaino 80,4 t, sn 70 km/h. Suurin koeajolla 19-19.11.1909 mitattu teho oli 2000 hv ja 27 km:n nousun keskiteho oli 1645 hv. 281 tonnin junan kanssa veturi pystyi ylläpitämään nopeutta 38 km/h 28 promillen nousussa Tauernin radalla (Salzburgin ja Villachin välillä). Suurin koeajonopeus kaikille sarjoille, 280, 380 ja 580 oli 92 km/h.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset