Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	03.05. 19:32	Julius Ylitalo
		Ehkä se on vielä tulossa
	03.05. 19:02	Otto Tuomainen
		Leo Express aloitti muutama päivä sitten liikenteen käytetyillä Talgo-vaunustoilla näiden Flirt-yksiköiden lisäksi. Liikenteen aloitusta voisi luonnehtia jopa katastrofaaliseksi.
	03.05. 18:55	Arto Papunen
		Voihan olla että moottori saatu korjattua tai sitten yksi vaihtoehto että joku moottori olisi siirretty ArcticRailin niistä Dr16-vetureista mitkä hankittiin viimeisemmästä huutokaupasta.
	03.05. 18:43	Rainer Silfverberg
		Se kaksiraiteinen osuus Karjaan itäpuolella avattiin ilmeisesti 1981 tai 1992 (kirja antaa kaksi eri tulkintamahdollisuutta). 1992 asti kulkivat sekä Hangon-Hyvinkään radan että rantaradan junat omalla raiteellaan. Joka tapauksessa niin myöhään että yhteentörmäysvaaraa "vilien" ratakuorma-autojen kanssa tuossa kohtaa ei enää ollut?
	03.05. 18:37	Kaj Kaloinen
		Tässä on (vähintään) 54 kg. Miltei heti portin jälkeen vaihtuu kevyemmäksi 30 kg lopulla ratapihan jäänteellä.
	03.05. 18:27	Rasmus Viirre
		Mukava syyskuva junasta ja luonnosta sattumana, vaikka nyt ollaankin matkalla kesää kohti.
	03.05. 18:23	Rasmus Viirre
		Tosiaan luulot ja vaikutelmat ainakin olivat että 2813 sai 2811:n syksyllä hajonneen moottorin, ja tuo juuri oli syy veturin käyttöönoton viivästymiseen kevään loppu puolelle. Mahtavaa, että nyt ovat ennättäneet saamaan työstettyä veturin koeajovaiheeseen, ja heti saadaan kuvaa!
	03.05. 18:05	Veikko Hattunen
		Todellamontakommenttiaisuus
	03.05. 17:04	Teppo Niemi
		Koskas nuo Tka6 ratakuorma-autot rakennettiin? Entä.Rainerin mainitsema kaksoisraide? Jälkimmäiseen kysymykseen löytyy vastaus M. Nummelinin kirjoittamasta Rantarata-kirjasta. Lisäksi liikenteessä on huomioitava myös Karjaa - Kirkkonummi - Karjaa henkilöjunat.
Kuvasarja: Sotilasjuna Parolassa \|\| 26.4. 26	03.05. 15:57	Otto Tuomainen
		Sinänsä hieman huvittavaa että kommentissa kritisoidaan "massiivisia kuvasarjoja" ottaen huomioon että juuri tässä sarjassa on (ainakin tätä kommenttia kirjoittaessa) yksi kuva...
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	03.05. 15:49	Otto Tuomainen
		Uwe, ajatuksissani oli vastaavat radat mitä esim. Tšekistä löytyy runsaasti. Pituus alle 30 km, ei kaukoliikennettä ja tavaraliikenne vähäistä tai olematonta. Isojen kaupunkien lähiliikenneradat jättäisin pois laskuista. Tämänkaltaisia ratoja tarkoitin.
	03.05. 15:40	Jimi Lappalainen
		Laiturin kun vielä saisi :)
	03.05. 14:59	Esko Maasalo
		Kupittaan Saven tehdasrakennukset ja piippu taustalla paikalla missä nykyään on TYKSin uusimmat sairaalarakennukset.
	03.05. 14:00	Matti Melamies
		Minulle tuo Muura on ihan outo nimi, edes Google maps ei sitä tunne, joten piti ihan googlata: https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat/veromiehessa-muuran-alueelle-asumista-ja-tyopaikkarakennuksia
	03.05. 13:53	Noah Nieminen
		Kaikki nämä Imatra - Pieksämäki (sekä toisin päin) olisi niin paljon helpompi ajaa, jos Savonlinna-Rantasalmi-rata olisi auki. Ei tarvitsisi kiertää järjettömän pitkää matkaa Kouvolan kautta. Olisi ollut hyvä, jos Laitaatsalmen nostosiltaan olisi kaadettu rahaa, niin tavara kulkisi lyhyempää reittiä ja muutkin samalla suunnalla kulkevat junat voisivat kiertoteiden sijaan käyttää sitä rataa.
	03.05. 13:03	Noah Nieminen
		Miksiköhän tuon 2742:n lyhyen päädyn keulaviiva on tuollainen oudon näköinen? Onkohan jonkun saneerauksen ohessa sitten maalattu uudelleen ja on tullut sitten maanantai- tyylinen maalaus... Tässä viime vuosituhannen puolella otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/4578?tag0=1%7CDv12%7C2742 keulaviiva näyttäisi olevan tavallinen.
	03.05. 12:59	Noah Nieminen
		Suomalainen viidakko.
	03.05. 11:31	Rainer Silfverberg
		Tuo että lähetettiin ratakuorma-auto pikajunan perään kuulostaa nykyisen turvallisuuskulttuurin vallitessa lähinnä käsittämättömältä, mutta selittänee sillä että pikajunien suurin nopeus Kirkkonummen ja Karjaan välillä oli n 50 km/h, ehkä Inkoon suorilla 80. Mutta kuitenkin, linjaradion puuttuessa on suorastaan ihme ettei sattunut vahinkoja, jos Karjaalta olisi lähtenyt toinen juna tulemaan vastaan heti pikajunan saavuttua 2-raiteiselle osuudelle Malmkullassa.
	03.05. 10:50	Veikko Hattunen
		Vasta on vihreä juna!
	03.05. 10:49	Eljas Pölhö
		Nyt niitä dokumentin sivuja on jo n. 220, vuokrasopiuksia, remotteja, teknisiä tietoja, käyttöraportteja jne. Eiköhän niista saa aika hyvän kuvan veturin töistä VR:n aikaan. (yllä luvattu hinta on voimassa toukokuun ajan)
	03.05. 10:41	Noah Nieminen
		Eiköhän tuollainen juna olisi liikahtanut kahdella Deeverilläkin, tosin emme näe junan pituutta. Tuskin susi on kuitenkaan Deeveriä "heikompi", sillä monet kahden Deeverin junat liikkuvat helposti yhdelläkin Sudella.
	03.05. 10:38	Noah Nieminen
		Eikös fasaanin Suomeen tuonut itse Fazer, ja jos oikein muistan niin vuonna 1902?
	03.05. 10:34	Noah Nieminen
		Jaa, se veturi olikin 2730. Kuvasin saman Nummelan asemalla ja luulin, että se on 2747...
	03.05. 10:29	Noah Nieminen
		Tyylikäs kaarrekuva tutulta paikalta :)
	03.05. 10:18	Noah Nieminen
		Tyylikäs on kuva, sekä juna.
	03.05. 09:43	Noah Nieminen
		Raitiotien speno :D
	03.05. 09:04	Veikko Hattunen
		Olisikohan se hajonnut moottori korjattu?
	03.05. 08:59	Juha-Pekka Marttila
		Nyt se on siis liikenteessä. Mistähän tähän on saatu moottori, kun luin jostain että 2813 moottori vaihdettu 2811 veturiin.?
	03.05. 07:45	Jari Välimaa
		Rasmus, ei julkista asiaa tarvitse julistaa salassa pidettäväksi jos virkamies on tehnyt päätöksen julkisuudesta.
	03.05. 00:38	Esa J. Rintamäki
		Herra Rasmus puhuu täyttä asiaa. Siitä huolimatta että vaikka suurvalloilla kuitenkin on tiedustelusatelliiteissaan niin tarkat kamerat, että niillä pystyy erottamaan ja laskemaan kirputkin kulkukoiran turkissa...?
	03.05. 00:32	Markku Pulkkinen
		Tämä vaunu tosiaan ole Donnerbüchse. Kuvan vaunu on ns. Spantenwagen. Die Spante -sana liene peräisin laivanrakennuksesta, tarkoittaa laivan kylkikaaria. Sellasista standardoiduista profiileista kasattiin näiden vaunujen rungot hitsaamalla vanhojen vaunujen alustoille. Niitä rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun modernimmasta kalustosta oli pula mutta vanhoja oli runsaasti. Niinpä näissä Spantenwageneissa oli monenlaista alustaa, jousitusta ja laakeria. Pituus vaihteli käytetyn alustan mukaa, kaksiakselisilla vaunuilla oli 5-7 ikkunaa per sivu (sekä koko- että puoli-ikkunoita), oli avosiltaisia ja umpinaisia eteisiä. Menneiden vuosikymmenten ÖBB:lle tyypillinen viehättävä monimuotoisuus näkyi näissäkin vaunuissa. Myös telivaunuja rakennettiin samoilla standardeilla. Kaksiakseliset Spantenwagenit pysyivät käytössä 80-luvulle asti, niitä saattoi bongata hyvinkin modernien veturien vetämissä junissa. ÖBB.llä oli toki myös aitoja saksalaisia Donnebüchsejä, mutta niitä ei juurikaan modernisoitu, joihinkin ylemmän matkustusluokan vaunuihin tehtiin puoli-ikkunat. (pahoittelen suomenkielisen termonilogian puutteelista hallintaa, saksalaiset termit ovat Ganzfenster ja Hablfenster)
	03.05. 00:22	Rasmus Viirre
		Tyly en halua olla arvon kanssa harrastajille, mutta mainittakoon. Aiheista, kuten suurten sotilaskuljetusten liikehdinnästä, voi aina keskustella yksityisviestein. Vaikka ajankohta onkin pääteltävissä harjoitusta koskevan julkisen informoinnin ansiosta, ja kaluston olemassa olo on kaikkien tiedossa, ei ole paljoa pyydetty.
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 23:14	Uwe Geuder
		Otto kysyihän lyhyistä paikallisradoista. En tiedä, mikä olisi "lyhyen paikallisradan" tarkka määritelmä. Oletin, että paikallinen tarkoittaa, että sillä ei ole merkitys kaukoliikenteessä. Saksassa oli ainakin laissa eritelty päärata ja sivurata. Ajattelin sivurataa, siksi minun vastaus satoja. Voidaan varmaan tulkita se näinkin, että paikallinen omistajataho eikä valtio. Saksassa mistajat olivat alussa valtiot, Baijeri, Baden, Württemberg, Preußen jne. Sitten tuli DRG, toisen maailmansodan jälkeen DB ja DR. Ne olivat virastoja, mutta sen lisäksi on aina ollut osakeyhtiötä. Ovatko ne sitten yksityisiä? LAG:n osakeomistajista en tiedä, mutta usein rautatieyhtiöiden omistaja olivat ja ovat kaupungit, piirikunnat tai osavaltiot. Ovatko ne sittenkin yksityisiä, koska osakeyhtiö ei ole virasto? Sitten sinulla oli vielä sähköistys, johon Otto ei rajoittanut. Se on ihan selvä, että lukumäärä kutistaa nyt paljonkin. LAG:lla oli 5 sähköistettyä rataa ihan eri paikkakunnilla. Lisäksi minulle tulee heti mieleen Albtalbahn (AVG) ja Köln-Bonner Eisenbahnen (KBE). Olisin erittäin yllättänyt jos ne olisivat ainoat, mutta ei tietysti puhuta läheskään sadasta. Jos haluat ihan uusia esimerkkejä: Schönbuchbahn https://vaunut.org/kuva/158980 ja Ammertalbahn (lähellä https://vaunut.org/kuva/8768, kaukana Ammergausta!) Ei valtiollisia, viime vuosina sähköistettyjä.
	02.05. 22:51	Antti Grönroos
		En tiedä, hyvä sellainen on saada.
	02.05. 22:32	Mikko Herpman
		Ajoittain on ladattu akkuja ja käynnistetty sekä liikuteltu hieman.
	02.05. 22:06	Joel Savilaakso
		Christian Pakisjärvi raiteet häviää uusien tilalta
	02.05. 21:52	Christian Pakisjärvi
		Oulussa vähemmän raiteita kun Torniossa nyt :D
	02.05. 20:40	Eljas Pölhö
		Insinööritoimisto Saalasti tilasi joulukuun lopulla 1966 Hyvinkään konepajalta Jenbachin peruskorjauksen. Veturi oli tarkoitus korjata 1967 alkupuolella heti yhden osan saavuttua. Sopimuksessa lukee mitä kaikkea veturille tehtiin. Jenbachin moottori vaihdettiin 1961, koska tehdas oli havainnut jonkun heikkouden alkuperäisen moottorin rakenteessa ja halusi vaihtaa veturiin paremman moottorin. Lahdessa annettujen kirjallisten lausuntojen mukaan veturi oli varsin käyttökelpoinen. Sitä käytettiin lyhyen matkan järjestelijöissä esim. Uuteenkylään. Valokuvien mukaan se on käynyt Loviisassa saakka. Oulussa olleessaan se sijoitettiin ensin Kemiin ja sieltä siirrettiin Pesiökylään. Veturin vuokra-aika päättyi 24.7.1964 (Suomen veturit 2. osa sanoo virheellisesti 30.6.1964, mikä tieto esiintyy myös monessa muussa luotettavassa lähteessä). Minulla on ainakin 167 arkistodokumentin kuvaa Kdh3 tai Jenbach-nimellä, lisää tulee varmaan kun saan aikaiseksi muuttaa 1959-1963 Lko:n arkistokuvat kameran koodilta sisältötiedoksi. Kuvien yhteiskoko on nyt 435,7 Mt. Mun arkistokuvausprojektin tukemishinnaston mukaan 40 Mt = 1€ eli jos joku haluaa Jenbach-arkiston kuvat, niin hinta on 10€+toimitus 1€ (minulle maksullinen WeTransfer on kuvien siirtotapa). (tekstari +358 40 503 4749)
	02.05. 20:17	Petri Nummijoki
		Nuo pikajunan perässä kulkeneet ratakuorma-autot ajoivat kai yleensä koko Kirkkonummi-Karjaa välin eli eivät olleet tällä osuudella ratatöihin menossa ja osuutta siinä mielessä varaamassa. Jotain asiaa rataosastolla Karjaalle (tai sen taakse) oli mutta mitä niin jäi epäselväksi.
Kuvasarja: North Yorkshire Moor Railway - Hieno nostalgiarautatie Yorkshiressä	02.05. 19:41	Hannu Peltola
		Uwe, musta ja iso höyryveturi sopisi tuntomerkkien osalta kahteen tässäkin kuvasarjassa esiintyvään veturisarjaan, jotka ovat yleisiä brittiläisillä nostalgiaradoilla: LMS Stanier 5 eli Black Five ( https://vaunut.org/kuva/179979?s=1 ) tai BR 9F ( https://vaunut.org/kuva/179942?s=1 ).
Kuvasarja: Ammergaubahn - legendaarinen sivurata Murnaun ja Oberammergaun välillä	02.05. 19:07	Hannu Peltola
		Uwe, montako saksalaista sähköistettyä yksityisrataa sinulla tulle mieleen? Nopealla miettimisellä minulla ei tule mieleen kuin tämä ja Altona Hafenbahn Hampurissa.
	02.05. 17:59	Esa J. Rintamäki
		Ettei kyseessä olisi ollutkin rataosan (tai asemavälin) varaaminen pikajunan mentyä? Rantaradan liikenne lienee ollut "sopivan" harvaa, mutta omasta mielestäni lisätavarajunien (Tku - Hki, tai Hnk - Kr - Hki) mahdollinen kulku olisi tehnyt varaamisista - sanoisinko - tiukkoja? Puhumattakaan lättähattujunista. Ja miten mielekästä yksityisen yrittäjän pääsy linjalle vastavalmistuneen Tka:n kokeilemiseksi olisi ollut? Olihan valtionrautateillä omat tärkeysjärjestyksensä eri junalajien suhteen. Niin, ja rantaradalla ei linjaradiota Kkn - Kr suunnassa vielä ollut? Kohtauslappujahan kirjoitettiin joka tilanteen varalta/takia. Vai oliko Tka:ssa radiopuhelimia mukana, jos Saalastin vastavalmistunut Tka vaikka teki lakon? Olen jokseenkin varma siitä, ettei Tka kulkenut ilman asialtaasta VR:n kuljettajaa eikä varsinkaan ilman asentajaa? Täytyypäs kaivella 1976 graafinen taulu esiin ja vähän vilkaista sitä (kohtauspaikkoja Kkn - Kr ainakin).
	02.05. 17:48	Linus Mansner
		Ensi viikon lauantaina/sunnuntaina pitäisi Niinisalosta lähteä.
	02.05. 17:43	Juha-Pekka Kurvinen
		Milloin varoituslaitosta ruvetaan rakentamaan tähän paikoilleen?
	02.05. 17:14	Petri Nummijoki
		Ehkä Saalasti ei kuitenkaan ollut Tka6-koeajojen suhteen täysin hakoteillä. Ilmeisesti Tka6-rakentelun aikaan 1970-luvun alkupuolella olivat käytännöt jo tiukentuneet mutta isäni kertoman mukaan 1960-luvulla oli aivan yleistä, että Rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä Turun pikajunaa seurasi muutaman sadan metrin päässä (Sisun valmistama) ratakuorma-auto. Isä oli joskus keskustellutkin erään ratakuorma-auton vakikuljettajan kanssa ja tämä kertoi, että kaikkein helpointa oli ajaa pikajunan takana siten, että radan suoremmilla ja avoimemmilla osuuksilla pystyi näkemään pikajunan peräosan. Eri asia on sitten, miten turvallista tämä oli tasoristeysten kannalta, kun monikaan radan ylittäjä tuskin osaa odottaa, että seuraava kulkija tulee jo sekuntien päässä junan mentyä. Isälle ei tosin selvinnyt, mikä näillä ratakuorma-autoilla suoritettujen ajelujen varsinainen tarkoitus oli. Pääradan puolella vastaavaa ei harrastettu.
	02.05. 17:01	Petri Sallinen
		Eikös 1950-luku ollut sitä aikaa, että Suomen Pankki ei ollut valmis antamaan kovin herkästi valuutan vientilupia? Dm5-hankinta taisi näihin aikoihin kariutua juuri Suomen Pankin vastustukseen. Teollisuuspolitiikkakin oli sellaista, että haluttiin suosia kotimaista teollisuutta työllisyyden nimissä, vaikka asioita olisi voitu saada halvemmalla ulkomailta.
	02.05. 16:54	Noah Nieminen
		Suurimassa osassa kuvia, jotka on otettu juuri tästä junasta, on sattunut keulalle tällainen turvateipitön veturi.
	02.05. 16:48	Petri Nummijoki
		Onko missään esitetty tämän Jenbach-veturin käyttökokemuksia, kuten luotettavuutta, suorituskykyä tai käytön helppoutta? Ainakin teoriassa tämä oli Vv13-veturiin nähden nopea, hieman suuritehoisempikin ja tuskin yhtä huono kulkuominaisuuksiltaan. Tosin viimeisetkin VR:n Vv13-vetureiden tilaukset tehtiin niihin aikoihin, kun tämä vasta saapui Suomeen koeajoihin, joten tämä ei tainnut olla mikään aito vaihtoehto VR:lle? Veturin olisi pitänyt saapua ehkä 1957, jotta se olisi voinut kilpailla loppupään Vv13-hankintojen kanssa.
	02.05. 16:06	Eljas Pölhö
		Jos kyseisen Köf-veturin historia kiinnostaa, kuvan https://vaunut.org/kuva/21975 kommenteissa kerroin vähän tarkemmin. Kirjallisuusviite, missä mm. kuva molemmista ja Suomessa vuokralla olleesta Nohabista Skellefteån radalla on Skelleftebanan och Bolidens järnvägar, kirj. Thore Sjögren & Rolf Forslund. SJK nr 70, 2000. ISBN 91-85098-88-4.
	02.05. 15:54	Eljas Pölhö
		Pitihän se tarkistaa, ettei jää vaivaamaan: Saalasti oli 136/1982, normaalia matalampi, toimi Bolidenissä 1982-1991 ja 1991 siirrettiin -> Rönnskärsverken (Bolidenbolaget, Skellefteå). Köf oli KHD 47483/1952, typ A6M517. Toimitus 7.7.1952, moottori Deutz 1399317/22, 120 hv, vaihteisto Voith L33. Veturi luovutettiin Saalastille vaihdossa.
	02.05. 15:31	Eljas Pölhö
		Kyllä Kirkkonummella oli Köf. Se tuli Ruotsista niihin aikoihin kun Saalasti möi Otson jollekin tehtaalle, muistinvaraisesti se asiakas oli Boliden, Rönnskär.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset