Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.05. 12:13 | Jukka Suortanen | ||
| Todella kaunista! Ehdottomasti taustakuvagalleriaan. | ||||
|
20.05. 11:18 | Erkki Nuutio | ||
| Tämä saksalainen teksti antaa laajasti tietoa erilaisista HCT-yhdistelmistä https://de.wikipedia.org/wiki/EuroCombi . Kyse on maiden sisäisesti, tietyin lisäehdoin sallimista yhdistelmistä, mutta on jo sovittu kuljetuksista myös valtiorajojen yli näillä yhdistelmillä (Tanska - Saksa, Suomi - Ruotsi). Moniosaisista yhdistelmistä on kokeellisestikin todettu, että mitä vähemmän huono kääntyvyys, sitä enemmän huono hallittavuus esimerkiksi nopeissa väistötilanteissa. Normaali kansainvälisten tiekuljetusten kalustoa säätelee direktiivi 96/53/EY ja sen päivitys (EU) 2015/719 . |
||||
|
|
20.05. 09:53 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti! | ||||
|
20.05. 09:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös se ollut juuri tämä tasoristeys jossa oli viime viikolla se allejäänti? | ||||
|
20.05. 09:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Komeassa kunnossa on 103 113-7 | ||||
|
20.05. 00:59 | Oskari Kvist | ||
| Kuvasta tulee mieleen: http://vaunut.org/kuva/30061 ja http://vaunut.org/kuva/6693 | ||||
|
19.05. 23:06 | Perttu Karttunen | ||
| Juuri tuo, Sai tuolta ennenki esteettömän kuvan kun vähän taiteili mutta nyt on huomattavasti helpompaa. | ||||
|
19.05. 23:03 | Santeri Kivioja | ||
| Juha; Mainitsemasi yli ja alikulut eivät loogisesti ajateltuna toimi tässä paikassa, eli laiskoista ihmisistä ei voi olla kyse jos ei jaksa kiertää niiden kautta vaan siitä ratkaisun toimivuudesta käytännössä. Ei liikennettä voi kaikkialla ohjata samalla tavalla lähimmälle korvaavalle alitus tai ylityspaikalle. Tässäkin paikassa jos sen ohjaa niihin, voi se joillakin tietää vähintään ylimääräiseltä tuntuvaa, 180 asteen käännöksen tekemisen kaltaista lenkkiä. | ||||
|
|
19.05. 21:23 | Mika Hakala | ||
| Jahas, vai tuo oli nyt se salaperäinen linja, johon Perttu viimeisimmässä kuvassaan viittasi. Etsiskelin tuota linjaa aiemmista kuvista, mutten nähnyt niistä mitään purkamiseen viittaavaa. | ||||
|
19.05. 21:03 | Jorma Kattelus | ||
| Eipä tuo 2501 ole koko ikäänsä Dv12 veturina ollut jos tarkkoja ollaan. | ||||
|
19.05. 19:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Törmäys oli melkoinen. Sivuilla on siitä Joonas Jokisen lisäämiä kuvia, mm. http://vaunut.org/kuva/113466?tag0=1%7CHr13%7C2338 joka selittää rungon kuntoa. | ||||
|
|
19.05. 19:06 | Raimo Harju | ||
| Olipa kuva peilikuva tai ei, niin varsin kummallisesti on runko vääntyny. | ||||
|
|
19.05. 18:47 | Perttu Karttunen | ||
| ja 13 vuotta myöhemmin linja on purettu ja tasoristeys saanut kumisen kansielementin. | ||||
|
19.05. 13:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Paikka tänään 19.5.: https://flic.kr/p/25Wb4YX | ||||
|
19.05. 09:15 | Jouni Hytönen | ||
| 2501 on näemmä saanut pitää isot 26-sarjan punavalot vielä saneerauksessakin ja edelleen siitä eteenpäin tähän päivään saakka. | ||||
|
|
19.05. 01:04 | Reino Kalliomäki | ||
| Ehdin aamulla kiireisesti kääntää, Juha oli oikeassa! | ||||
|
18.05. 17:41 | Osku Reinikka | ||
| Höpö höpö. Ristojen työpaine on 14,70997 bar. Toisinsanoen 15 kg/cm² | ||||
|
|
18.05. 14:55 | Heikki Kannosto | ||
| Siltä näyttää. Taustalla on Telitien asutus. | ||||
|
|
18.05. 14:42 | Jorma Toivonen | ||
| Älä Reino mene kääntämään kuvaa. Ainakin tämä nykyinen istuu erittäin hyvin konepajan maisemaan. Kuvattu rakennuksen seinustalta kohti rautatien porttia (länttä kohti) - näin olettaisin. | ||||
|
18.05. 10:11 | Mikko Herpman | ||
| Egyptinparrua, heh heh. Kuitenkaan ei kai ole ensin ajettu Egyptistä puuta Lieksaan sahattavaksi? No wikipediasta lohkaistuna: Egyptinparruksi kutsutaan Egyptiin ja sen naapurimaihin vietävää 3–3,76 metriä pitkää, poikkileikkaukseltaan lähes neliömäistä, yhdestä tukista veistettyä tai höylättyä puuta. Egyptinparrun poikkileikkaus pienenee latvaa kohti. Parruista kootaan hamppuköyden avulla rakennustelineitä, jotka parrujen kiilamaisesta muodosta johtuen ovat itsekiristyviä. Mutta varmaankin tuota saatetaan muuallakin käyttää, kuin Egyptissä ja sen naapurimaissa.. ? |
||||
|
|
18.05. 09:25 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä taitaa olla peilikuva. Muuten ei istu Hy knp:n maisemaan. | ||||
|
18.05. 00:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Näyttäisi kertovan valmistusmateriaalista, ks. https://www.swr.de/forum/read.php?5,4928#msg-4931 | ||||
|
|
17.05. 23:59 | ossi Boehm | ||
| Ei oo kuormassa lautaa Vaan Egyptinparrua Lieksasta | ||||
|
|
17.05. 23:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Mukavaa infoa! Mitäs tuo WM 80 sitten tarkoittaa? | ||||
|
|
17.05. 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin kyljessä loistaa DB:n keksi, lue liikemerkki. Punainen täplä kertoo veturin tulipesän olevan teräksinen. Kolmiomerkki sen vierellä ilmoittaa savutorven osaltaan ylittävän Betriebsordnungin aukean tilan ulottuman. Sen yläpuolella oleva vaakamerkki ilmoittaa, että savutorven yläosa on irroitettava, jonka jälkeen savutorvi ei enää yletä ATU:n ulkopuolelle. | ||||
|
17.05. 22:31 | Jani Keskinen | ||
| Ei nämä hiilijunat ihan heti ole loppumassa: Tahkoluodon syväsatamassa on alettu rakentaa kaksi uutta sivuraidetta http://portofpori.fi/fi/ajankohtaiset | ||||
|
17.05. 20:17 | Reino Kalliomäki | ||
| Ihanaa kevättä, ja harkittua asettelua:) | ||||
|
17.05. 20:12 | Reino Kalliomäki | ||
| Tiilikuviosta päätellen piipussa on kaksi hormia, savu-, tai ilmanvaihto? | ||||
|
17.05. 20:10 | Jyrki Längman | ||
| Waude... Todella hieno kuva | ||||
|
17.05. 19:42 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikö mistään armeijan kuljetuksesta ole enää aikataulua juliassa? Kontiolahdessakin on Resiinan mukaan ollut toimintaa vuoden sisään, vaan aikatauluja ei ollut näkösällä. | ||||
|
17.05. 17:22 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hieno kuva eläinkuljetuksesta. Kaksi sutta raahaa seepraa perässään, muttei sentään raadeltavaksi. | ||||
|
|
17.05. 16:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Nykyinen kunto ei välttämättä kelpaa edes lepakoille, sillä tämä on rakennuksen paras sivu - kokonaisuus on aika romahtanut. Tähän olisi voinut tutustua tarkemmin, mutta kuvaamieni muutaman junan väliin ei juuri jäänyt luppoaikaa ja sitten alkoi Suomen peli jo lähestymään joten piti kiiruhtaa pois. Eli olisiko, kuten tässä on jo mietiskelty, entinen kellarin ja lämpimän tilan yhdistelmä. Maaperä on tässä Salpausselän hiekkaa eli haasteellista rakentaa syvälle, joten se selittäisi kellarin maanpäällisyyden. (Vihreä = hiekka: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=9&coord=505411.795560976_6751596.289718858&mapLayers=802+100+default,1241+79+default&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&showMarker=true ) |
||||
|
Kuvasarja: Punaisten panssarijuna |
17.05. 16:13 | Risto Sollo | ||
| Alkuperäistä panssarijunakalustoa eikös ole Panssarimuseossa?Vaan ei taida olla yhteyttä rataverkkoon.Onko rautatiemuseossa? | ||||
|
17.05. 15:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Suomen uusi opastinjärjestelmähän on käytännössä melko suoraviivaisesti kopioitu juuri tuosta. | ||||
|
17.05. 15:07 | Hannu Peltola | ||
| Ei omatkaan silmät näköjään vielä ihan kauheasti harita, kyseessä on siis vanha S3/6! Nämä näköjään saivat DRG:llä litteran BR 18.4 -BR 18.5 ja myöhemmin 1950-luvulla modernisoitiin DB:n toimesta sarjaan BR 18.6. | ||||
|
17.05. 14:45 | Eljas Pölhö | ||
| Shetlannin rautatiet jakaantuvat käyttötarpeen mukaan: Kalastus (laiturilta varastoon tai tehtaalle) 46 kpl, louhos 5 kpl, kaivos 2 kpl, rakennusurakointi 4 kpl, sotilaallinen kohde 2 kpl, majakka 2 kpl, puutavaravarasto 2 kpl, hiilivarasto 1 kpl, telakka 1 kpl. Päälle sitten tuntematon määrä "boat slipways" eli veneiden maihinvetoratoja. Saarikohtaisesti radat ovat jakaantuneet: Mainland 25, Balta Island 1, Bressay 8, Fair Isle 2, Hildasay 1, Muckle Flugga 1, Out Skerries 1, Unst 20, Whalsay 2, Yell 4. Vetureita on ollut yksi Lister-merkkinen moottoriveturi. Pisin rata on ollut 2250 m ja sillä oli hevosveto. |
||||
|
|
17.05. 14:36 | Teppo Niemi | ||
| Mitään kylttiä en havainnut, mutta Drehscheibe-lehden nettisivuilta löytyvän tiedon mukaan kyseessä olisi 18 602 (Henschel 21747/30, 2'C1'h4v). Hylätty Lindaun varikolla 1.7.1964. Vuonna 1969 muutettu lämmitysveturiksi ja maaliskuusta 1972 ollut Heizlok 7009 Bww Saarbrückenissä, romutettu 1983 Kehys pyörineen ja tenderin telit sijoitettuna raiteiden 14/16 laiturille vuodesta 1984. |
||||
|
|
17.05. 14:27 | Eljas Pölhö | ||
| Veturi 18 602 listan mukaan https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,7475828,page=all | ||||
|
|
17.05. 13:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon vierellä minkäänlaista kylttiä, mistä saisi tietoa? | ||||
|
17.05. 12:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpas tarkka kuva kun kuljettajan kasvonpiirteetkin erottuu. | ||||
|
|
17.05. 12:36 | Hannu Peltola | ||
| Ollut aikanaan oikein Pacific. Mikähän sarja on mahtanut olla kyseessä? Tenderin telit ovat erikoisen näköiset saksalaiseen veturiin, voisiko tässä olla jopa vanhan baijerilaisen S3/6:n jäänteet? | ||||
|
17.05. 12:19 | Heikki Jalonen | ||
| Simon linkittämässä videossa jarrujohdon putkituksen veto pyörintäliittimelle on hyvin havaittavissa muutamassa vaunussa, helpommin siinä päässä jossa säiliön pyörityskoneisto ei sijaitse. Näissä sulavaunuissahan on kussakin oma mukana kulkeva säiliön pyörityskoneisto, joka sijaitsee tuon isomman suojakomun sisällä. Toimii sähköllä, virta ja ohjaukset tulevat kaapeleilla purkupaikalla olevasta postista. Tyhjennyksen aikana vaunu on täsmällisesti paikoitettuna ja paikalleen lujasti lukittuna sulan purkukourun ja sitä ympäröivän huuvan suhteen. Kaatoa ohjataan loitommalta valvomokopista. Sula teräs on ihan oikeasti vaarallista ja tuhoisaa tavaraa, yksikin roiske saattaa olla tappava ihmiselle. Nuo suomalaiset pari prototyyppi-Uao:tahan poikkesivat tämän säiliön pyörityksen osalta radikaalisti noista sulavaunuista: niissä ei ollut itsenäistä pyörityskoneistoa. Sen sijaan, säiliön ulkopinnalla oli ruuvikierteen muotoinen johde, johon purkupaikalla ollut rulla tapasi ja pakotti säiliön kiertymään puoli kierrosta. Vaan eipä kuljetettavaksi aiottu tavarakaan kovin harmillista ollut, raaka kuoppakaato suurin piirtein oikeaan kohtaan sopi sille. Karin linkittämässä kuvassa tuon kierrejohteen alkupää on näkyvissäkin, heti siinä pressun vasemmalle puolella, säiliön ulkovaipassa. Johteen päässä näkyy hieman ruosteen purema kohta, juuri siinä missä ohjausrulla on joskus kontaktia ottanut. Mutta vain muutamassa koekäyttöajossa, nämä vaunuthan eivät koskaan edenneet prototyyppiastetta pidemmälle. Purkupaikan prototyyppejä oli vain yksi, Otanmäen tehdasalueella. Siellä oli myös toinen samankaltainen prototyyppivaunu. Otanmäessä olleet laitteet ja vaunu romutettiin noin vuonna 2005. Purkupaikan ohjausrullapukki oli hydraulisesti säädeltävissä siten, että se oli joko sivussa (vapaa ohikulku radalla) tai purku/palautusasennossa. Vaunun purun oli tarkoitus toimia vaunuletkan koko ajan liikuessa - siinä siis oleellinen ero noihin sulaterästorpedoihin. Ohjausrulla käännetään purkuasentoon heti veturin ohitettua sen (rulla olisi muuten gabariitin sisällä). Vaununsiirtovintturisysteemillä tämä vaara voitiin tietenkin välttää. Junan edelleen edetessä rulla tapasi vuorollaan kunkin vaunun kierrejohteen ja pakotti säiliön kiertymään, tyhjentyäkseen purkukuoppaan. Toiminta eteni, kunnes koko juna oli vedetty läpi, kaikki säiliöt olivat nyt ylösalaisin. Sen jälkeen juna peräytettiin takaisin, samalla säiliöt pyörähtivät takaisin kuljetusasentoon. Lopuksi rulla siirrettiin ohitusasentoon radan vapauttamista varten, jolloin myös veturi saattoi ohittaa sen. Säiliön asento oli tietysti koko ajan mekaanisen lukituksen varmistama, sitäkin samainen rulla hoiteli. Näin siis teoriassa, käytännössä ilmeni vaikeuksia... |
||||
|
|
17.05. 11:21 | Mikko Herpman | ||
| Pikkuhetken on tuo nyt jo kaadettu puu saanut kasvaa entisen räystään alla.. Kestävä on ollut tuo piipunhattukin, mahtaako olla suojannut piippua kun ei ole tuon enempää rapautunut. Mikä lie on ollut rakennuksen tehtävä, piippu paljastaa tulisijan.. Lämmitettävä pää, talli/paja/eläinsuoja.. Maavallitukset voisi viitata myös kellariin. | ||||
|
|
17.05. 11:09 | Kari Suominen | ||
| Tämä lienee Heikin mainitsema kotimainen "Torpedo" malmien kuljetukseen http://vaunut.org/kuva/31548 | ||||
|
|
17.05. 10:49 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, minulla ei ole tullut mieleenkään, että Shetlannissa olisi ollut rautateitä! Kuva on kyllä upea ja nyt iski hirvittävä matkakuume.... | ||||
|
|
17.05. 10:09 | Kari Haapakangas | ||
| Olisiko nykyinen käyttö lepakkoluola? Maaperä ei ole tainnut soveltua kaivautumiseen kun kellari on kerran kokonaisuudessaan maanpinnalla. Kaksiovisuus viittaisi kyllä kahden talouden tarpeisiin tehdystä rakennelmasta. | ||||
|
|
17.05. 09:11 | Kari Suominen | ||
| Edeltävissä kommenteissa tätä on tituleerattu B-junaksi ja HCT-yhdistelmäksi, mutta itse asiassa tämä edustaa jo jättirekkojen toista sukupolvea, ETT-yhdistelmää, joka koostuu varsinaisen perävaunun vetoautosta (8x4), 2-akselisesta dollysta, 3-akselisesta B-linkki-puoliperävaunusta ja 3-akselisesta puoliperävaunusta. Kaikki perävaunujen akselit on varustettu paripyörillä ohjautuvaa akselia lukuun ottamatta. Yhdistelmän kokonaismassa on 90 tonnia ja pituus 32,93 metriä. ETT-tyypin yhdistelmä on modulaarinen; jättämällä B-linkki pois yhdistelmä on normaali 25,25 m/76 t-yhdistelmä. |
||||
|
|
17.05. 09:10 | Simo Virtanen | ||
| Mielenkiintoinen kuva. Youtubestakin löytyy lukuisia videoita. Tässäkin viiden torpedon juna: https://www.youtube.com/watch?v=9Att3wH7PhE | ||||
|
|
17.05. 07:41 | Antero Kalliomäki | ||
| Kyllä... Vaikka ratavartija ei välttämättä kuulunut ammattikuntana aivan ylimpään sosieteettiin, niin joskus muinoin huolehdittiin silmään sopivasta rakentamisesta kaikille, nätisti muurattu piippu ja oven yläpuolet. Ja vielä kivilohkareet tuomassa ryhtiä rakennukseen. | ||||
|
|
16.05. 23:11 | Tuukka Varjoranta | ||
| Keula on pesua vailla ;-D Erittäin tyylikäs kuva! |
||||
|
|
16.05. 22:42 | Heikki Jalonen | ||
| Yleensähän nämä torpedo-tyyppin vaunut ovat käytössä vain terästehtaiden sisäisessä liikenteessä, junan koostuessa yhdestä vaunusta ja veturista. Vaunu on tällöin ilman läpimenevää jarrujohtoa. Veturi hoitaa käyttöjarrutuksen yksinään tai vaihtoehtoisesti puolella vaunun jarrupainosta, jarrujen toimiessa vain veturin puoleisessa teliryhmässä. Silloin kun tämän tyyppinen vaunu pitää saada täysin jarruttavaksi ja liittää osaksi junaa, jarrujohto kulkee myös näiden vaunujen läpi. Pyörivän säiliön molemmissa päissä on pyörintäliittimet joiden kautta jarrujohto kulkee ja jotka sallivat putkiyhteyden kiertymisen rajatta. Säiliön kohdalla jarrujohto on putkitettu yksinkertaisena pintavetona säiliön kylmälle ulkopinnalle. Putkiveto siis pyörii säiliön mukana, pysyen turvallisen kaukana ulos valuvasta sulasta. Jos sulateräs pääsisi kosketukseen putken kanssa, putki tuhoutusi sekunnin murto-osassa. Siksipä, jarruhto on tuossa kuvassa säiliön alapinnan kohdalla, mahdollisimman kaukana kaadosta. Vaunussa on myös toimintaventtiilit molemmissa telipäissä erikseen, siten selvitään vain yhdellä läpimenevällä putkiyhteydellä. Pyörintäliitin muistuttaa niitä liittimiä, joiden kautta esim. paperikoneen kuivausosassa johdetaan höyry vikkelästi pyörivien kuivaussylinterien sisälle. Systeemi on sama, jota Suomessakin aikanaan kokeiltiin parissa proto-torpedossa, jotka tosin olivat tarkoitettu malmien kuljetukseen. Olavi M. voisi täsmentää jos lukusalle sattuu... |
||||