Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

Kuvasarja: Replika-vaunun rakentaminen	27.01. 08:38	Marko Laine
		Projektiin voi tutustua kunnostusblogissa https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/220-jr-1-matkustajavaunun-uudelleenrakennus
	27.01. 08:37	Marko Laine
		Kyllä, tämä on toinen replika ja ulkoasun lisäksi tehty myös sisältä JR:n matkustajavaunuja tyyliin. Projektiin voi tutustua kunnostusblogissa https://museorautatieyhdistys.fi/fi/hankkeet/220-jr-1-matkustajavaunun-uudelleenrakennus
	27.01. 08:32	Jouni Hytönen
		Loppuopastimet palavat oikealla, joten mummo nousee kyytiin kulkusuunnassa ensimmäisestä ovesta. ;) Sytyttelisikö joku uunia kuvan ulkopuolella vasemmalla? Moottoripää pysyisi varmaan lämpimänä paremmin, vaikka ovia availtaisiinkin.
	27.01. 08:18	Esa J. Rintamäki
		Johdonvetojuna 1:n vaunut: (JVV-1 oli vuodelta 1966) BG 040051 ex CEi 2544 vuodelta 1926 BG 040052 ex CEi 2558 vuodelta 1929 BG 040053 ex CEi 2592 vuodelta 1934 ja BG 040054 ex CEi 2599 vuodelta 1934. Kaksi viimeksi mainittua vaunua oli entisiä "mulatteja" ja tämä johdonvetojuna hylättiin vuonna 1982. Kelavaununa oli ollut BOk 070'648, kuten kuvasta näkyy. Teleinä JVV-1:ssä oli A7 liukulaakereilla.
	27.01. 07:55	Antero Airola
		Disentisissä, missä hammaskisko-osuudet päättyvät vaihtuu veturi todellakin Rhätische Bahnin veturiin.
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	27.01. 05:47	Kari Haapakangas
		Oulaisissa on tosiaan yksi, samoin Otanmäellä.
	27.01. 03:02	Tauno Hermola
		Wikipedian mukaan Humppilan kunta osti ym. rakennukset, kai myös maapohjan.
	27.01. 01:38	Esa J. Rintamäki
		BR03 oli kaksisylinterinen kuten Pekkakin. Kitkapaino, eli kaikkien vetoakselien paino yhdessä oli 03:lla 53,0 tonnia, Pekalla se oli 51,6 tonnia. Pekka painoi työkunnossa ilman tenderiä 95,0 tonnia ja 03:n paino oli 99,6 tonnia. 03:n kattilapaine oli 16 kg/cm2 ja Pekalla se oli 15 kg/cm2. Likipitäen veturit olivat kaltaisiaan. 03 otettiin käyttöön 1930 ja Pekka 1937. Lähteenä käytetty Höyryveturit valtionrautateillä ja Dampflok-Archiv-kirjoja.
	27.01. 01:05	Tuukka Ryyppö
		Ilmeisesti arkkitehtuurikilpailun vaatimuksissa on määritelty rakennuksen muoto hyvinkin tarkkaan, kellotornin sijaintia ja korkeutta myöten!
	27.01. 00:22	Roope Prusila
		Tässä kyllä taidettiin enempi hakea sitä kuvaa, jossa Dv12 rysäyttänyt siltaan ja näkyy miten ottanut vauriota. Laurin linkkaama kuva ei palvele asiaa mitenkään.
	27.01. 00:14	Jorma Toivonen
		Melkoista "taiteilijan vapautta" on käytetty myös noissa merinnöissä. "Kanassa" nuo merkinnät taisivat olla alekkain (sarja/nopeus).
	26.01. 23:59	John Lindroth
		Eräs tuntemani vet.kuljrettaja Pasilasta osti uuden Mosse Eliten mukana tulleen Caviar purkin kera ja sanoi "joka Mossen ostaa se myös Mossen pitää". aika Mossen haluttavuden suhteen on nyt muuttunut .Piti myös avaimen aina valmiina virtalukossa ja ovet lukitsemattomina,kenellekään Mosse parka ei silloin kelvannut! Eli lause Mossen pidettävyydestä todisti itsensä!
	26.01. 23:38	John Lindroth
		Kiitos Petrille tarkentavista tiedoista!
	26.01. 23:19	Petri Nummijoki
		Alkupään Dr12-vetureissa ei voinut käyttää yli 100 km/h ajettaessa sähköisen voimansiirron puolesta täyttä tehoa, kun taas Hr1 on ainakin teoriassa parhaimmillaan vasta noin 100 km/h paikkeilla ja ehkä vähän yli. 100-110 km/h välillä on siten nopeusalue, jossa ainakin hyväkulkuisen Hr1:n kuuluukin olla suorituskykyisempi. Toisaalta lähtökiihtyvyydessä Hr1 jäänee selvästi toiseksi. Utin suoralla tehdyissä kokeissa Dr12 siirtyi pysähdyksestä 4 km:n päähän 40-akselisella 359,25 t painavalla junalla ajassa 3 min 40,4 s. Saksalaisten 03 käytti kokeessa 203 t painavalla junalla saman ajan samalle matkalle. 0-40 km/h meni Dr12-veturilla 80-akselisella 716,2 t painavalla junallakin yhtä hyvin, kuin 03:lla 203 tonnin junalla. Hr1 lienee suoritukseltaan lähellä 03:sta. Kuvan juna painaa arviolta yli 800 t eikä oikein Hr1:n junasta menisi. Sallitut junapainot olivat Hr1:lle 560-705 t radan noususuhteista ja kelistä riippuen. Näistäkin 600-700 t junat oli tarkoitettu hitaille 60-70 km/h perusnopeuksille, joita ei raskaskiskotteisilla radoilla 60-luvulle ehdittäessä suosittu enää monellakaan pikajunalla.
	26.01. 23:11	Harri Pesonen
		Mummolla pörähtänyt hätä pieru kun lättä kerkes melkein männä ohitte :D
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 23:07	Alex Chudoba
		Pasilassa ollut Hv3 998 on nykyään Haapamäellä. Keravan Hv3 781 ei ole ollut muistomerkkinä kuin Keravalla.
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 23:06	Rainer Silfverberg
		Onko se Hv3 joka ennen oli Pasilassa Rauhanaseman vieressä sama joka nykyisin on Keravalla?
	26.01. 22:16	Teemu Sirkiä
		Tuonkaan kuvan kommenttikeskustelun melkoista tietopankkia ei ehkä ensimmäisenä juuri tuon kuvan kohdalta osaisi etsiä... :-)
	26.01. 22:04	Petri Nummijoki
		Sr1:n luistonestosta on keskusteltu mm. kuvan http://www.vaunut.org/kuva/6756 yhteydessä. Niissä oli jo uutena alkeellinen luistonesto mutta noin 1977 Strömberg kehitti paremman, joka ilmeisesti on ainakin jossain muodossa käytössä vieläkin. Tosin vuoden 1977 jälkeen meni vuosia, ennen kuin luistonestolaitteet oli uusittu koko sarjaan.
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 21:59	Esa Ojanperä
		Kouvostoliitossa on kaksi, toinen asemalla ja toinen kauppakeskuksen pihalla. Parolan panssarimuseossa löytyy myös panssarijunassa. Skoodalla Otanmäessäkin taisi olla yksi.
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 21:49	Teppo Niemi
		Haapamäki asema Vr2 valtatie Vr1, Forssa (sähköveturi, dieselveturi), Kerava Hv3, Jyväskylä Vr2, Äänekoski (höyryveturi), Karjaa Tk3, Eskola (venäl. höyryveturi), Tuuri Vr2, Kurikka Tr1, Mitä vielä uupuu? Eikös HMVY vienyt jonkun pohjammaan radan varteen, olikohan se Oulaisiin? Ja sitten on vielä Aira Samulinin Vr1 Lohjan Hyrsylän mutkassa.
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 21:41	Hannu Peltola
		Totta, ja Salo / Vr1
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 21:38	Esa Ojanperä
		Tampellan pihassa on yksi, Keravalla ja Riihimäellä myös. Onkohan Hyvinkään konepajallakin vielä se yksi höyryveturi vitriinissä?
Kuvasarja: Muistomerkkivetureita	26.01. 21:30	Hannu Peltola
		Tämä on mielenkiintoinen kuvasarja ja tässä oli muutama veturi, joista en tiennytkään. Mitä vielä puuttuu sarjasta? - Kouvola / Tk3 - Kuopio / Vr3 - Karjaa / Tk3 - Båtvik / Vr1 - Lokomo / Hv1 - Pieksämäki / Tk3 Oliko vielä muita muistomerkkejä?
	26.01. 20:38	Hannu Peltola
		Kiitoksia Martti!
	26.01. 20:19	Reijo Salminen
		Mielenkiintoisia lapetikkaita tuolla katolla.
	26.01. 18:28	Mikko Mäntymäki
		On ollut jo 80-90 luvulta asti, ennen kuin tuli luistonesto veturilla pystyi ruopimaan niin että kipinät lenteli pyöristä. Onko ykköseen tullut jotain uutta kun viimeisin ajokokemus on vuodelta 2009?
	26.01. 17:51	Tuukka Ryyppö
		Mun kokemukseni veneilijöistä on kyllä, että aika paljon enemmän kuin muutama päivä vuoden aikana ne veneet käytössä ovat.
	26.01. 17:08	Pasi Utriainen
		Komea taidonnäyte on tämä 1938 valmistunut silta, jonka saksalaiset poksauttivat 1944. Silta korjattiin entiselleen 1946.
	26.01. 16:16	Teppo Niemi
		Kuvahan on otettu vuonna 1974. Oliko silloin radalla vakinaisia läpimeneviä tavarajunia? Ainakin pari vuotta myöhemmin tilanne oli se, että Jyväskylästä kävi järjestelyjuna Pihtiputaalla. Pihtiputaalta pohjoiseen ei ollut säännöllistä liikennettä. Olisiko hakevaunut matkalla sittenkin Kajaaniin tai Kuopioon?
	26.01. 16:07	Erkki Nuutio
		Lyhennelmä i.l. vastaavasti tarkoitti, että osuuskunnan jäsenellä ei ole lisämaksuvastuuta.
	26.01. 16:06	Osku Reinikka
		Erikoisen mallinen savutorvi tähän on valmistettu ilmeisesti viimeisimmän ehostuksen yhteydessä.
	26.01. 15:59	Kimmo Huhta
		Voisivatko taaimmaiset puruvaunut olla matkalla Äänekoskelle?
	26.01. 15:24	Tapio Keränen
		Rakennus on purettu http://vaunut.org/kuva/43308?t=osuuskaup.
	26.01. 13:41	Tuomo Kärkkäinen
		Jäin ihmettelemään osuuskauppa-sanan jälkeistä merkintää r.l. Näköjään se on lyhenne lausekkeesta: rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella. "1900-luvun puoliväliin asti osuuskunnan nimestä tuli lisäksi käydä ilmi, olivatko osuuskunnan jäsenet vastuussa osuuskunnan veloista, jos osuuskunta meni vararikkoon. Jos osuuskunta oli perustettu rajoitetulle lisämaksuvelvollisuudelle, osuuskunnan nimessä tuli olla lyhenne r.l. tai sanat rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella." (Wikipedia).
	26.01. 13:24	Timo Järvi
		Hieno letka perinteisiä puukorisia vaunuja, ja Siperian Susikin alkuperäisissä väreissä. :)
	26.01. 13:19	Eljas Pölhö
		Museovetureissa on usein "feikkilaattoja" (kopioituja tai muista vetureista siirrettyjä). Myös alkuperäiset laatat ovat usein täysin "väärissä" vetureissa esim. seuraavista syistä: 1) Valmistuslaatta on kiinnitetty kattilaan, jolloin kattilaan niitattu laatta vaihtuu sen mukaan missä veturissa kyseinen kattila kulloinkin on. Erityisen selvästi tämä tuli esiin Tr2-vetureissa, joissa "valmistustietona" oli ajoittain myös jomman kumman varakattilan numero. 2) Hyttien vaihto vetureiden kesken ei ehkä ollut aivan yhtä säännöllistä toimintaa, mutta sitäkin tapahtui. Hyttien kylkinumerot vaihdettiin luonnollisesti ja yleensä myös valmistuslaatat. Loppuaikoina tästä periaatteesta luovuttiin ja esim. 1960/70-lukujen taitteessa oli kaksi samannumeroista Vr1-veturia. Toinen oli töissä Savonlinnassa ja toinen romujonossa Vaasassa. Vetureiden hytit vaihdettiin päikseen ja numerot muutettiin vain käytössä olleeseen veturiin. Romuveturissa näkyi maalauksessa, mitkä numerot siinä olivat olleet.
	26.01. 13:16	Martti Vuorikoski
		Kiitos hienosta kuvasarjasta.
	26.01. 12:58	Jouni Hytönen
		Hätäinen arvaus: olisiko tästä puuttunut valmistajalaatat kunnostustyön aikana ja sitten on muitta mutkitta valettu kopiot Imatralle päätyneen muistomerkkiveturin laatoista?
	26.01. 12:57	Esa J. Rintamäki
		Kuvassa näkyy hyvin myös veneilyharrastuksen reaalinen käyttöaste vuoden aikana: muutama päivä vesillä käytössä, lopun aikaa laiturissa ja/tai pressun alla. "Navigare necesse est, non vivere!"
	26.01. 11:48	Ilkka Hovi
		Waude, tämä on jo toinen replika ? Aika poikia (jos oli tyttöjä mukana mainitaan heidät ensin).
	26.01. 09:55	Erkki Nuutio
		Vaikuttava rakennus ja ajankohtaan sovelias Moskvits Elite! Ladojen ohella enempi osa niistäkin taidettiin ostaa takaisin neukkulaan.
	26.01. 09:51	Erkki Nuutio
		Onko ilmassa biologinen drone vai kaksi biologista dronea, jotka taistelevat keskenään?
	26.01. 03:36	Lauri Rantala
		löytyy paikasta myös kuva http://vaunut.org/kuva/92856
	26.01. 02:23	Miko Ojala
		Vr1 667 on 10262. 670 on 10265. Lähde: Höyryveturit valtionrautateillä.
	26.01. 01:42	Esa J. Rintamäki
		Vekkuli värimaailma kuvassa! Sopisi vaikka pienoismalliin...?
	26.01. 01:41	Esa J. Rintamäki
		Polttopuuvarastona, aittana ja myöskin "syötyjen leipien makasiinina".
	25.01. 23:53	John Lindroth
		Erään tuntemani Pasilan veturinkuljettajan( Eikka Nyman) mukaan,joka oli aktiivivuosinaan virassa 50-luvun alusta eläköitymiseensa 70-luvun alkuvuosina,jäi mieleeni että hän kokemuksien mukaan piti Ukko-Pekan HR1 nopeuden nostamista raskaalla pikajunalla yli 100km/h nopeudesta parempana HR12 veturiin verrattuna! Ja mieleen jäi myös lause ettei junanpainolla niinkään ollut merkitystä voimaa riitti ,yli sadan se mittari nousi!Muistaakseni tästä asiasta keskusteltiin muutamaankin otteeseen! Ps Eikka on Malmerin kirjassa HR1 Pekka 1001 kuvassa veturin ohjaimissa ! Eikka R.i.P.
	25.01. 23:21	Petri Nummijoki
		Kun sähköistyksen myötä tehdyt oikaisutyöt olivat Kemi-Rovaniemi-välillä vielä tekemättä niin Dr16-vetoinen lähemmäs 20-vaunuinen yöjuna ei siellä juuri 100 km/h rajaa ylittänyt. Kemin suuntaan "alamäkeen" tultaessa nopeus saattoi käväistä ennen Laurilaa jossain 110 km/h lukemassa mutta siihen se suunnilleen jäi. Muulla joku yksittäinen kilometri meni ehkä 100 km/h pitkän kiihdytyksen päätteeksi mutta sitten piti jo jarruttaa seuraavaan hidastukseen tai pysähdykseen. Dieselvedon loppuaikoina oikaistua ja perusparannettua rataa ajettiin kyllä varsin vauhdikkaasti Tervolasta Laurilaan mutta se oli siis parikymmentä vuotta myöhemmin, kun Dr12-vetureiden käyttö oli tällä rataosalla päättynyt. Kemi-Oulu oli tasaisempi ja kaarrenopeusrajoituksia vähemmän. Jos ratatyöt ja vastaantuleva liikenne eivät olleet hidasteena, saattoi raskaskin yöjuna ylläpitää siellä Dr16-vetoisena jopa 40 km:n matkoja yhtäjaksoisesti yli 100 km/h ja huippunopeudet olivat 110-120 km/h. Dr12-vetureista ei ole havaintoja mutta se on hieman Dr16-veturia heikkotehoisempi joskin myös puuvaunut vähän kevyempiä. Ehkä sillä tilanne oli suunnilleen sama, joskin hitaamman välityksen Dr12-vetureissa (2200-2231) nettoteho heikkenee yli 100 km/h vauhdeissa, joten todennäköisesti huippunopeudetkaan eivät olleet niillä paljoa yli ko. lukeman. Nopeamman välityksen yksilöillä (2232-2241) puuvaunuille sallittu 110 km/h lienee mahdollinen.
	25.01. 22:59	Jukka Ahtiainen
		Hyvin komea
	25.01. 21:49	Eljas Pölhö
		Tsl 881 Plasser SSP-103 / 1981 Tsl 882 ? Tsl 883 Matisa R-7D /1974 Tsl 884 Matisa R-7 /1969 Tsl 885 ? Tsl 886 Sollinger Hütte Sk-73 1302 / 1976 (ex Tsl-Rto-57) Tsl 887 Plasser SSP-103 / 1985 Tsl 888 Plasser PBR 400 RS / 1993 Tsl 889 Plasser USP 403 / 1994 - Solinger Hütte Sk-73 / 1979 (ex Tsl-Rto-47 destroyed by fire, E/1980s in Tampere) - Plasser USP 3000C / 1969 Allocation in 1994: Helsinki 884, 886, 888; Tampere 887; Oulu 881; Kouvola 889; Pieksämäki 883

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset