Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08. 20:25 | Esko Maasalo | ||
| Eikös näitä vetureita pitäisi kutsua hybrideiksi kuten autojakin joissa on kaksi eri energialähdettä? | ||||
|
08.08. 19:58 | Miro Heinonen | ||
| Miten pääsit matkustamaan Venäjälle tässä maailmantilanteessa? | ||||
|
08.08. 18:56 | Uwe Geuder | ||
| Pikkukuvasta näin jo Saksan Baden-Württembergin tilaajavärityksen https://vaunut.org/kuva/180342. Mutta totta, Alankomaiden paikallisjunat ovat aina olleet keltaisia. Nyt on ilmeisesti tullut lisäksi vähän valkoista ja tummansinistä. | ||||
|
08.08. 18:50 | Uwe Geuder | ||
| Tuo on siis roomalainen yksi. On myös olemassa Tukums II. Ehkä joku löytää heti vastaesimerkin, mutta minusta semmoinen numerointi tuntuu neuvostotyylistä. Tiedän, että joku on käynyt Itä-Saksassa koulussa viisi. Pariisissa ja Tampereellakin kaupunginosat on kyllä numeroitu. |
||||
|
08.08. 18:31 | Uwe Geuder | ||
| S5-puhujana olen oppinut, että täydellisiä sääntöjä ei ole. Paikannimen voi tarkistaa yksitellen osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/ (Osoitteesta sain tietää vastaavasta keskustelusta vorigissa. Vorg sivistää..) Muuten minulla itse on seuraavat "säännöt": 1. Yleisesti sisäsijamuoto: Helsingissä 2. Mutta, jos se on mäki tai liittyy veteen, ulkosija. Pieksämäellä, Nurmijärvellä, Pelkosenniemellä (pätee myös Tampereen tapauksessa: Tammerfors liittyy veteen) 3. Paitsi, jos se on vain kaupunginosa: Myyrmäessä. Hietaniemessä |
||||
|
08.08. 17:30 | Ilari Inkiläinen | ||
| Eikös Etelä-Helsinki ole ihan yleinen nimi Virolle tai tarkemmin Tallinnalle | ||||
|
|
08.08. 16:57 | Asmo Rasinen | ||
| Tiedä näistä. Muokkasin kuvatekstiä. | ||||
|
08.08. 16:43 | Antti Grönroos | ||
| Ei, tämän vieressä ollu asemarakennus on purettu. | ||||
|
08.08. 15:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ystävällisistä kehuista minä nöyrimmästi kiitän. Yritin olla lyhytsanainen, joka on joskus vaativaa. Mutta koska ketjusta tuli näinkin pitkä, saanen vielä vähän täydentää: Täysjoustavassa ajomoottorikäyttölaitteessa ideana on siis, että ajomoottori on kiinteästi kiinni telin rungossa, ja sen luona oleva vetoakseli pääsee vapaasti liikkumaan jousituksen mukaisesti ylös ja alas. Ja tähän väliin tarvitaan joustava vetosysteemi. Ihan heppoinen ei kestä raskaissa linjasähkövetureissa, joissa ajomoottorin teho on 1000-2000 hv kappaleelta ja ajomoottorista vetopyöriin välittyvä vääntömomentti saa aikaan melkein 100 kN vetovoimaa per vetoakseli; vain hyvin järeä rakenne takaa, ettei mikään mene korkkiruuviksi. Ja tilaa ei ole. Ajomoottori pitää mahtua telin kehyksen sisäpuolelle ja jos ajomoottori on kovin lyhyt, ja tälle voimansiirrolle eli käyttölaitteelle jätetään enemmänkin tilaa, ajomoottori ei voi olla kovin tehokas. Käyttölaite on siis oltava hyvin litteä mahtuakseen ajomoottorin ja telin kehyksen väliin ja silti sen pitää joustaa edellä mainitulla tavalla. Ratkaisuja on lukuisia. Eräs fiksuimmista on tehdä ajomoottori ontoksi, ja vetää tehon ulosottopäästä kardaaniakseli ajomoottorin sisällä toiseen päähän, jossa kardaani liittyy vetopyörään, välihammaspyörän kautta. Tässäkin on rajansa, kun ajomoottori ei voi olla kohtuuttoman paksukaan ja kardaanien nivelet pitää kestää tuo tavaton vääntövoima. Mainittu Secheronin käyttölaitteen kardaanin nivel perustuu pyöreän teräslevyn taipumiseen joustoliikkeen myötä. Yksinkertaisimmasta päästä lienee Alstomin käyttämä ns. tanssiva rengas (floating ring), mallia Dr13, jossa jousto tapahtuu vetoakselin ympärille kootussa 360 asteen "ketjunpätkässä" kumipuslineen. Monet saksalaistyyppiset sähköveturit käyttävät hiukan vastaavia, joissa teräsjousilla yhdistetään tähtimäinen ajomoottorilta tulevan akselin tai hammaspyörän pää vetoakselin pyörässä oleviin vastakkeisiin. Ratkaisuja on monia, ja toiset joustavat paremmin ja toiset kuluvat nopeammin. Ainakin TGV-PSE-junassa ajomoottori on selvästi sivussa vetoakselista ja välissä on avoimessa tilassa kulkeva kardaaniakseli; varmasti joustaa yllin kyllin, mutta todella suurikokoista ajomoottoria ei voida tässä käyttää. Mutta jos ajomoottori on hyvin pieni ja kevyt, joskus käytetään aiemmin mainitsemaani käpälälaakerimallia, jossa ajomoottorin painosta puolet on jousittamatonta massaa ja rasittaa rataa suoraan, mutta pieni ajomoottori ja tuhdisti rakennettu raide ovat hyväksyttävä yhdistelmä: esim. amerikkalaisissa E-dieselsähkövetureissa ajomoottorin teho oli vain 400+ hv luokkaa, kun Sr2-3 -tasolla ajomoottori on 2100-2400 hv teholtaan, ja E-sarjan vetureilla ajettiin jopa yli 180 km/h käpälälaakerirakenteesta huolimatta ja Sr2-3 tason vetureilla 200-230 km/h, kiitos joustavan käyttölaitteen. 1980-luvulta saakka yleistynyt taajuusmuuttajakäyttö on mahdollistanut mitoiltaan pienempien, mutta lämpenemistä paremmin kestävien kolmivaiheajomoottoreiden käyttöönoton. Eli kun SBB:n Re 4/4 II:n ajomoottori oli aikoinaan huipputehokas 1600-hevosvoimainen, niin Sr2:n BLS-version ajomoottorin teho on liki 2400 hv, ja ne mahtuvat suunnilleen saman kokoisiin teleihin. |
||||
|
08.08. 15:04 | Keijo Honkanen | ||
| Tietääkseni kuvan asemarakennus on alunperin ollut samanlainen kuin Särkisalmen, Punkasalmen ja Kulennoisten asemarakennukset. Jostain muistelen lukeneeni että Silvolan asemarakennuksella, joka kuvan rakennus alun perin oli, oli tulipalo (en muista milloin) jonka johdosta katto muutettiin nykyisenlaiseksi eli suoraviivaisemmaksi. Särkisalmen asemaa ei enää ole, Punkasalmen asemarakennusta taas laajennettiin myöhemmin ja Kulennoisten asemarakennus on alkuperäisasussa "omakotitalona". https://vaunut.org/kuva/136826 | ||||
|
08.08. 14:44 | Leevi Heino | ||
| Kiitos. Nykyään deeveritriploja kulkee lähinnä suurten ratapihojen välillä, kun tasoitellaan ”varastoja”. | ||||
|
08.08. 14:37 | Leevi Heino | ||
| Sanoivat vain, että kiskobussi keskellä peltoja on veikeän näköinen ilmestys. | ||||
|
|
08.08. 14:23 | Reijo Salminen | ||
| Valkon satama? | ||||
|
08.08. 14:11 | Kimmo Huhta | ||
| Näitkö täällä vielä vaihdekoppia jäljellä? | ||||
|
|
08.08. 13:44 | Reijo Salminen | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kommenttiketju, kiitokset siitä. Edgar B. Schieldropin kirjoissa "Tekniikan ihmeet atomiaikakaudella" vuodelta 1952 on kuva tuosta Ae 6/6:sta, opettelin aikoinaan lukemaan suurelta osin kyseisiä kirjoja ahmimalla. | ||||
|
08.08. 12:33 | Mikko J. Putkonen | ||
| Jyhkeä kaksikko, Tuukan vanhaa kommenttia kompatakseni. | ||||
|
|
08.08. 12:15 | Antti Grönroos | ||
| Ei ole mikään noista, etelässä ollaan. En tiiä onko jälkeenpäin vai originaali. Taitaa olla 50-luvulla tehty. | ||||
|
|
08.08. 09:43 | Mika Hakala | ||
| Rupattelivatko asukkaat mitään havainnoista rautatiehen liittyen? | ||||
|
08.08. 09:01 | Veeti Pietilä | ||
| Mainio kuva erikoisesta liikkujasta! | ||||
|
|
08.08. 06:56 | Jarno Piltti | ||
| Hyvä kuva erinomaisen mielenkiintoisesta veturin liikahduksesta! | ||||
|
|
08.08. 06:54 | Jarno Piltti | ||
| No nyt on kyllä todella kiinnostava knoppi. Onko tuon näköistä asemaa missään? Vai onko asemapäällikön torppa tehty täysin omalla tyylillään, ehkä jälkeenpäin? Aloitetaan haarukointi menetelmällä stetson ja sanotaan Vihtavuori Laukaa Pihtipudas. | ||||
|
|
08.08. 06:46 | Jarno Piltti | ||
| Todella tyylikäs kuva. Aina vaan vähemmässä taitaa deevereiden kolmivedot olla. | ||||
|
08.08. 06:44 | Jarno Piltti | ||
| Hieno kuva ja vanhat suojastusopastimet etenkin! | ||||
|
Kuvasarja: Metsäpalojen keskellä Fraser-joella heinäkuussa 2026 |
08.08. 06:42 | Jarno Piltti | ||
| Silmäilin kuvia ensin kuvatekstejä lukematta, alusta asti oli selvää että nyt jotain todella poikkeaa normaalista. Onko kamera rikki vai onko käytössä joku outo filtteri? No, asiahan selviää tekstiosuudesta heti. Todella vaikuttava kuvasarja kuten todettua, ja laadukkaat tieto- ja tunnelmakuvatekstit Hannun taattua laatua! | ||||
|
Kuvasarja: ArcticRailin kasvu |
07.08. 22:48 | Veeti Pietilä | ||
| Asiallinen kuvasarja! | ||||
|
07.08. 22:47 | Leevi Heino | ||
| Kiitoksia Veeti. | ||||
|
|
07.08. 22:41 | Veeti Pietilä | ||
| Hyvä kuva! | ||||
|
07.08. 22:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aavasaksalle ajettiin ennenvanhaan juhannusten aikaan erityisiä Yöttömän Yön junia. | ||||
|
07.08. 22:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itsekin olin lentää selälleni! Palasiko 2813 junan kanssa testeistä? | ||||
|
|
07.08. 22:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samoin "koneteknikonretku" (valm. 1983) kiittää lämpimästi asiantuntevasta tekniikan ja historian opetuksesta. | ||||
|
07.08. 22:28 | Noah Nieminen | ||
| Tyylekäs rajaus. | ||||
|
|
07.08. 22:20 | Juha Toivonen | ||
| Tuo sama tunneleiden läpiajo Hr1/Tr1 - kalustolla ylittäisi kirkkaasti valtakunnallisen uutiskynnyksen. | ||||
|
|
07.08. 22:18 | Juha Toivonen | ||
| Diesel ja tunneli! Täyttä herkkua sinänsä. | ||||
|
07.08. 22:12 | Leevi Heino | ||
| 2813 haki 2811:n Toijalaan jättämät vaunut kuormaukseen Haapamäelle/Alavudelle, jonka jälkeen kontit tosiaan vietiin Riihimäelle. Heti JKV-koeajojen jälkeen 2813 palasi Alavudelle hakemaan kuormatut vaunut. | ||||
|
|
07.08. 22:10 | Rasmus Viirre | ||
| No se taitaa olla, itsellä jäänyt huomaamatta. Vuosaaren aikataulut tarkistin ja sinne asti ei ole mennyt AR:n junaa sitten ensimmäisen konttilastin jälkeen. | ||||
|
|
07.08. 22:03 | Roope Prusila | ||
| Rasmuksen kommentin myötä oli pakko kaivella menneitä aikatauluja. Torstaina on ajetttu T 7684 Hpk - Rila. Olisiko siinä viety kontit pois mäeltä? Eli tuskin on jätetty kontteja mäelle ja häivytty muihin hommiin. | ||||
|
07.08. 21:42 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kapsudiesel! | ||||
|
|
07.08. 21:41 | John Lindroth | ||
| Samoin kiitos Kimmolle asiantuntevasta perehdytyksestä! | ||||
|
|
07.08. 21:34 | Tero Yli-Somero | ||
| Niklas: Pitääkö kaikki kuvat sarjaan laittaa kerralla, eikö niitä SAA lisätä myöhemmin? Puhutko ylläpitävän tahon suulla? |
||||
|
07.08. 18:00 | Veikko Hattunen | ||
| Vaunu on Ein 23208 eikä 23209. Rk vaunu on myös 27819. | ||||
|
07.08. 17:46 | Lenni Voutilainen | ||
| Hymyilevä juna Helsinkiin. | ||||
|
|
07.08. 17:43 | Kari Kuusela | ||
| Tämä on ehkä epäasiallinen huomautus, mutta itse en ole vielä kenenkään kuullut menneen Myyrmäelle. Kaikki kun ovat menneet Myyrmäkeen. Myyrmäen asukkaat myös asuvat Myyrmäessä eivätkä Myyrmäellä. Juna voi olla matkalla Myllymäelle tai Haapamäelle tai Pieksämäelle, mutta ei Myyrmäelle. Mutta kieli tietysti muuttuu ajan saatossa. Milloin mennään mäelle ja milloin mäkeen - siihen ei liene kieliopillista sääntöä? | ||||
|
07.08. 16:47 | Eliel Kulppi | ||
| mahtava kuva! | ||||
|
|
07.08. 16:42 | Hannu Peltola | ||
| Oho, tämä on taatusti ensimmäinen kerta, kun Iso Vaalee vierailee kehäradalla! | ||||
|
07.08. 16:14 | Rasmus Viirre | ||
| Onneksi härmä ei ollut kuitenkaan tullut vielä maahan matkan varrella.. Hyvä kuva vähemmän kuvatusta puuterminaalin toiminnasta! |
||||
|
|
07.08. 16:09 | Rasmus Viirre | ||
| On sitä hieman maan pohjoisemmistakin piireistä joskus lähdetty hakemaan nimeltä mainitsemattomia koreja ym. nestetavaraa Eestilästä… ;) | ||||
|
|
07.08. 16:04 | Rasmus Viirre | ||
| Erikoinen toimenpide! 2813 vei konttijunan Vuosaaresta Tornion Röyttään ja Röytästä takaisin etelään, mutta paluumatkalla kontit jätettiinkin Haapamäelle, ja 2813 lähti muihin puuhiin. Vielä olisi kaipuu uusille AR:n vetureille, mutta onneksi niitä onkin tuloilla toistaiseksi X määrä. | ||||
|
|
07.08. 15:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Kimmo, hyvät perustelut ja taas oppii uutta! | ||||
|
|
07.08. 15:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ongelmahan oli erityisesti täysjoustavan ajomoottorikäyttölaitteen sovittaminen mukaan. MG:n huippunopeus on vain 80 km/h ja E 44:n 90 km/h, koska niissä on ns. käpälälaakeriveto (Tatzlager, nose-suspended drive), jossa osa ajomoottorin painosta kohdistuu rataan suoraan jousittamattomana ja tämä ei käy nopeuden ylittäessä oleellisesti 100 km/h. Ja täysjoustava käyttölaite ei mahtunut mukaan teliin käytettäessä 1000 hv ajomoottoria (olisi pitänyt mainita tämäkin tuon Ae 4/4:n uutuustekijänä: nopea teliveturi 1000 hv:n ajomoottoreilla siis. Näinhän asia oli Sr1:kin kohdalla: neuvostoliittolainen avaruusvaltion teknologiakaan ei pystynyt toimittamaan täysjoustavaa käyttölaitetta Sr1:n 140 - 160 km/h vaatimuksiin, ja Sr1:n ajomoottorikäyttölaite on Skodan toteuttama ja mallia sveitsiläinen Secheron. Neuvostovalmisteisissa linjasähkövetureissa on käpälälaakeriveto, ja huippunopeus 100 tai joissain 110 km/h. Saksalaiset itse pitävät toki joissain yhteyksissä E44:ää ensimmäisenä modernina sähköveturina, koska se on teliveturi, mutta se on silti vain 90 km/h nopeudelle yltävä veturi, jossa on vain 750 hv ajomoottorit. Lisäksi se on rungollinen eikä itsekantava. BLS Ae 4/4:ssä esiteltiin siis suuri määrä aivan uusia ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja, joita ei aiemmin oltu saatu sovitettua samaan veturiin. Ae 4/4 poiki sittemmin SBB:n kevyen sähköveturin Re 4/4:n tilaukset 1946, ja kuusiakselisen 6000 hv:n Ae 6/6:n tilauksen 1952 ja sittemmin SBB:n ja BLS:n myöhemmät neliakseliset sähköveturit jatkokehitelmineen. |
||||
|
07.08. 14:30 | Noah Nieminen | ||
| Juna on 53624. Hyvä kuva harvinaisemmasta Deeverikolmikosta, mutta tuo rajojen tummentamistehoste ei mielestäni tässä toimi. | ||||
|
07.08. 14:28 | Noah Nieminen | ||
| Tämän näin Keravan kolmiolla. Aika pitkä, ei ole ainakaan havaintoja näin pitkästä vähään aikaan. | ||||