Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.09. 11:19 | Teppo Niemi | ||
| Olen eri mieltä tuosta Esan antennilätän elikäs sakarimatin määränpäästä. Jos se olisi Kirkkonummi, niin junahan joutuisi Linnunlaulussa kulkemaan poikittain kaikkien pääradan raiteiden poikki. Lisäksi tuohon aikaan Kirkkonummen suunnan henkilöjunat käyttivät pääsääntöisesti raiteita 10 ja 11. Todennäköisesti 14.45 lähtevä Kirkkonummelle menevä juna koostuisi vain yhdestä Sm1 junayksiköstä, eikä siis näkyisi kuvassa. Kun katsoo turistin taulua 10, niin raiteella 2 näyttäisi olevan Hiekkaharjuun klo 14.40 lähtevä juna, etenkin kun junan keulassa näyttäisi olevan P -tunnuskilpikin. Toinen mahdollisuus olisi sitten 15.15 lähtevä juna. Keravalle menevän junan lähtöaika taas olisi 14.50. Ja Tapio Keräsen korjaama Sr12 veturia paikallisjuna Riihimäelle näyttäisi olevan oikein. Sen lähtöaika olisi 15.15, matka-ajan ollessa 14 min pidempi kuin Sm-junilla ajettavissa vuoroissa. |
||||
|
19.09. 09:05 | Erno Pintinen | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
19.09. 08:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| R - kioskista: Tästä ei ole kauaakaan, kun menin läheiselle R-kioskille ostamaan jotakin, mistä nyt sitten tarvis olikaan. Kysäisin samalla kovin nuoren oloiselta myyjättäreltä: - "Yksi kysymys, arvoisa neiti: - vaatiiko venäläisen ruletin pelaaminen myös Veikkauksen edellyttämää vahvaa tunnistautumista? Myyjätär: - Kyllä vaatii. Minä: - Asia selvä. Kiitos tiedosta ja näkemiin. Muita asiakkaita ei ollut kuulemassa tätä, enkä pyrkinyt tieten tahtoen nolaamaan häntä. Asiaan liittyy vanha totuus - ellei homma mene niin sanotusti "putkeen" , niin ainakin syntyy hyvä juttu. |
||||
|
19.09. 07:14 | Timo Salminen | ||
| Ratapihalla on tainnut käytäntö muuttua sikäli, että ennen päivystysveturi seistä kökötti siellä enemmän tai vähemmän jatkuvasti, mutta nyt se ilmeisesti tulee tarpeen mukaan asemalta, koska sitä ei satunnaisesti ohi kulkiessa näe enää oikeastaan koskaan. Tosin arkena päiväsaikaan en ole juuri kulkenut ohi, eli siitä en osaa sanoa. | ||||
|
18.09. 23:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Leevi: Juna oli aivan täynnä ja Banffin asemalla oli 10+ turistibussia odottamassa junan matkustajia. |
||||
|
18.09. 23:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko kuvauspaikka Ilmala? | ||||
|
18.09. 23:26 | Erkki Nuutio | ||
| Suuri osa kehitetyistä uusista raskaiden kuorma-autojen mekaanisista vaihteistoista (esimerkiksi Scania, Eaton) on ns. AMT-tyyppiä (automated manual trasnsmission), eli synkronikytkimiä ja vaihdekeppiä ei ole. Vaihteet kytketään sakarakytkimillä (kuten Mekydrossa) ja elektroniikka ohjaa paineilmasylintereitä, jotka kytkevät sakarakytkimet + ohjaavat moottoria ja irroituskytkintä. Sakarakytkimet ovat luotettavia koska pyörimisnopeuserot ennen kytkentöjä ovat asianmukaiset. Tehokas nykyelektroniikka + anturointi ja testaus takaavat tämän. Silti 60 vuoden takainen Sisuista tuttu synkronoimaton Eaton Fuller Roadranger -keppivaihteisto + normaalitasoinen kuljettaja (kuten itsekin aikanaan) pystyy aivan samaan (=salamannopeaan vaihdekytkentään) kuin nämä uusimmat Scanian ja muiden AMT-vaihteistot. Fullereissa oli kuitenkin se valtava etu, että sähköä ei tarvittu ja sähköviat eivät haitanneet. Painelmaa toki tarvittiin aluevaihteiston kytkentöihin, mutta ilman sitä ei ollut jarrujakaan. |
||||
|
18.09. 23:15 | John Lindroth | ||
| Komea syksyinen kuva! | ||||
|
|
18.09. 21:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hra Esa, olen miettinyt tykönäni tätä aivan samaa, kun Mekydrossa oli siis neljä mekaanista vaihdetta, ja ne, ilman autovaihteistoista tuttua mekaanista synkronointia, heitettiin päälle sakarakytkimellä, josta tämä mainittu ääni lähti, momentinmuuntimen jauhaessa tyhjää, aika ovelasti siivistöjä siirtämällä vaihtohetkellä. Tulee kyllä vahvasti mieleen, että vain saksalainen voi saada tällaisen toimimaan luotettavasti, sillä sitähän Mekydrot Länsi-Saksassa ja vientimalleissa olivat; pidettyjä ja luotettavia. Ihan wikipedia-tyyppisen tiedon perusteella BR Warshipeissä ongelmia aiheutti MAN:in moottoreiden kesto raskaassa käytössä ilmeisesti puuttuvan mäntien öljyjäähdytyksen vuoksi , mutta mistään Mekydro-ongelmista ei ole lainkaan mainintaa. Mekydro oli lopulta ilmeisen jykevätekoinen, siinä missä toisella tavalla Voith, jossa vastaavasti ei rattaita siirrellä eikä kytketä lainkaan ja varmaan siksi niissä ei juuri kestävyysongelmia ole ollut, kunhan öljyt vaihdetaan (tätä ei mahdollisesti oltu tehty riittävällä tarkkuudella Länsi-Saksan ulkopuolella). |
||||
|
18.09. 21:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Me ollaan varmaan löydetty ne samat tenderit samoina vuosina, noin 1973, Juha. Pyöräilin noilla nurkilla ja näin tendereitä mainitsemissasi paikoissa. Sekä sen lämpimän Riston. Sitten alkoivatkin höyryveturikauden jäljet jäähtyä... | ||||
|
18.09. 20:33 | Juha Toivonen | ||
| "Virtasen vaunusto" ? | ||||
|
|
18.09. 20:31 | Juha Toivonen | ||
| Toinen paikka, jossa kadonneen höyryveturin tenderin saattoi Tampereella vielä tavata alkuvuosina 1970-luvun, oli ns. PMK:n raiteisto Tampereen Tammelassa. Muistaakseni jäljellä oli yksi tenderi ja isohko kasa veturihiiltä. | ||||
|
|
18.09. 20:23 | Teppo Niemi | ||
| Kuten kuvatekstissä kerrotaan, niin AIV-Liuosta. AIV-liuosta käytettiin säilörehun säilöntäaineena. | ||||
|
18.09. 20:17 | Tuomas Maunu | ||
| 2652 oli tänään Jyväskylässä. Ei siis ole ainakaan vielä mennyt romuksi. | ||||
|
|
18.09. 19:50 | Erkki Nuutio | ||
| Takaraiteille jäi 446, 521 ja pari kolme 740-sarjan Hv4:sta. 446 oli ainoa Hk2, jonka näin (ilmeisesti Toijalaan lähdössä olleen) henkilöjunan edessä. Pakosti tämä oli kesällä 1960. 446:n romutuksesta takaraiteella on täällä kuvia. | ||||
|
|
18.09. 19:31 | Petri Nummijoki | ||
| 60-luvun alkuvuosina oli vielä kaksi Hv-vetoista Riihimäki-Tampere junaparia (H47/TK40 ja H401/402), joten siinä mielessä kaksikin Riihimäen Hv2-veturia on voinut esiintyä samaan aikaan Tampereella. Tosin toinen näistä ilmeisesti ajettiin usein Tampereen Hv2-3-veturilla, koska niistäkin on havaintoja Riihimäen/Helsingin suunnalla https://vaunut.org/kuva/99489. | ||||
|
|
18.09. 19:31 | John Lindroth | ||
| Joistain Britti-kuvista olen nähnyt tuolla säilytetyn Hk/Hv4 sarjan kalustoa,mikäli nyt lokalisoin paikan oikein? | ||||
|
18.09. 19:28 | Juha Toivonen | ||
| Dr19 sarjalle oli olemassa jokin varsin mittava lisätilausoptio? Mahtaako toteutua? | ||||
|
|
18.09. 19:24 | Juha Toivonen | ||
| Mitä noilla vaunuilla kuljetettiin? | ||||
|
|
18.09. 19:00 | Juha Toivonen | ||
| Kyseisen "pikkutallin" takana oli vielä 1960/1970 luvun taitteessa raiteisto, joka ulottui aivan Kalevantien penkereelle. Tuohon aikaan sieltä löytyi vielä kolme höyryveturien denderiä. Mihin katosivat ja milloin? Minkä veturisarjojen tendereitä olivat - en tiedä? Mahdollisesti jääneet niistä vetureista, joita romutettiin 1960-luvulla tuolla alueella? | ||||
|
18.09. 17:05 | Markku Naskali | ||
| Liittymä rautateihin: Tarina kertoo että kerran junaan nousi kaksi neitokaista joiden ulkonäkö ei ihan vastannut yleistä kauneusihannetta ja lähipenkissä istunut kulkumies totesi että voi nuokin näteiltä näyttää kun silmä tottuu. Tauko ja sitten: Vaan ei minun silmäni. |
||||
|
|
18.09. 16:51 | John Lindroth | ||
| Silmään sattui 580,yhdellä suurennoksella? | ||||
|
|
18.09. 16:47 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
18.09. 16:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo, jotenkin vaan välähti mieleen, kuinka saksalaiset veturimiehet kuvailivat Mekydroa nimellä "RATSCH - BUMM" - vaihteisto... | ||||
|
|
18.09. 16:01 | Leevi Halonen | ||
| Huomasitko Hannu että oliko junassa matkustajia? On melkoinen hinta lipusta. | ||||
|
18.09. 15:57 | Leevi Halonen | ||
| Totta! | ||||
|
|
18.09. 15:33 | Rasmus Viirre | ||
| Kuin jostain kauhufilmistä! | ||||
|
|
18.09. 14:34 | Erkki Nuutio | ||
| Jos mikä, niin 777-780 olivat Tampereen varikon aktiivivetureita. Joku niistä oli alinomaan liikkeellä tai junaan kytkettynä. Riksusta tuli kulloinkin yksi Schwartzkoppf. Se yksi on kuvassa 582. Se palasi Riksuun samana päivänä. Turusta tuli samoin yksi väliltä 545-564 tuomaan ja viemään Tampere-Turku -pikajunaa. Sitä jopa korjailtiin siihen pikajunaan valmiiksi kytkettynä, kuten täällä oleva kuva näyttää : sitä ei haluttu viedä/päästää talliin. Seinäjoen Hv:t (kuten 575) tulivat nekin havaituiksi, mutta hyvin harvakseltaan. Muita Hv-vieraita ei vuonna 1962 näkynyt. Nämä havainnot ovat SADOILTA kerroilta/päiviltä ajalta 1961-1965 . Vaikuttaa myös, että kääntöpöytäveturin päävalonheitin on näöltään sellainen, jollainen oli vain vetureissa 777-780 (https://vaunut.org/kuva/114537?tag0=0%7CHv2%7C777 ). Se oli vähän pulleampi kuin muissa mainituissa vetureissa. En osaa lukea I numeroa muuksi kuin seiskaksi. Myös II numero näyttää seiskalta. III numeron voi ehkä erottaa suurentamalla, koska kamera ja filmi ovat olleet laadukkaita ja kameraa on tuettu kuvattaessa. |
||||
|
|
18.09. 14:20 | Jari Välimaa | ||
| arkkitehtuuria edustaa Pietilöiden Duo-kauppakeskus https://fi.wikipedia.org/wiki/Duo_(kauppakeskus) | ||||
|
|
18.09. 12:30 | Petri Nummijoki | ||
| Kääntöpöydällä olevan veturin numero lienee kuitenkin 0-loppuinen. Teoriassa silloin mahdollisia olisivat 550, 560, 570, 580, 590, 640, 650, 680 ja 780. Joensuun 570:n sekä Pieksämäen 640:n tai 680:n päätyminen Tampereen kääntöpöydälle lienee kuitenkin epätodennäköistä ja Oulun 560:n osaltakin se olisi mahdollista lähinnä vain, jos veturi on sattumalta ollut konepajakäynnillä Hyvinkäällä. Seinäjoen 650 on rajatapaus kuvausajankohdasta johtuen. Edellisellä aikataulukaudella 1961-1962 Tampere-Seinäjoki postijuna H53/54 oli vielä höyryvetoinen, joten myös 650 on saattanut Tampereella käydä mutta ilmeisesti tässä kuvassa on aikataulukausi jo vaihtunut ja kauden 1962-1963 puolella Seinäjoen Hv-veturi Tampereella lienee jo poikkeustapaus. Turun 550, Riihimäen 580 ja Tampereen 590 sekä 780 jäänevät siten uskottavimmiksi vaihtoehdoiksi. Pystyykö joku tulkitsemaan veturin kahdesta ensimmäisestä numerosta, mihin se näistä parhaiten täsmää? | ||||
|
18.09. 11:04 | Pietu Tuovinen | ||
| Jaaha tunnisteet menneet nollaamaan itsensä?? Nyt korjattu...suositan kyllä ilmoittamaan mahd. typoista yms. yksityisviestillä, sillä kuvan alle tulevista kommenteista ei tule ilmoitusta, eikä kovin monella ole tapana selata vanhoja kuviaan läpi jatkuvasti. Tämäkin tuli satunnaiskuvana | ||||
|
|
18.09. 10:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nys sitten pääsee Raitio-Nyssellä ihailemaan Hervannan silmiähivelevän ihanaa ja hurmaavaa arkkitehtuuria. Portland-"simenttiä" säästelemättä! |
||||
|
Kuvasarja: Museorautatieyhdistyksen syysretki 2026 |
18.09. 01:19 | John Lindroth | ||
| Kiva kuvasarja onnistuneesta retkestä! | ||||
|
|
18.09. 00:08 | John Lindroth | ||
| Petri! Veikkaus on Hv2 hiekkatoomista lähtevien hiekkaputkien etäisyydestä toisiinsa päätellen? | ||||
|
17.09. 23:10 | Miitre Timonen | ||
| Tässä kyse ei kuitenkaan ole kolminkertaisesta negaatiosta vaan jokseenkin saman asian sanomisesta kolme kertaa. Kolminkertainen negaatio olisi ei(ei(ei käytössä)). Tässä kuvassa esiintyy (ei käytössä) JA (ei käytössä) JA (ei käytössä), toistettu konjunktio on sama kuin pelkkä yksittäinen ei käytössä. | ||||
|
|
17.09. 22:41 | Uwe Geuder | ||
| Tuplanegaatio on logikan sääntöjen mukaan myönteinen. Mutta kolme kertaa taas negatiivinen. Ehkä se ei sittenkään ole käytössä... | ||||
|
|
17.09. 22:40 | Into Tilander | ||
| Laita Uwe vaan, ei haittaa. Jos haluat kirjoittaa sen yhteyteen "Kokoelmat Into Tilander" niin saat mun puolesta. Ei mikään pakko. | ||||
|
|
17.09. 22:36 | Uwe Geuder | ||
| Tämä on melkein sama kuvakulma kuin työpaikkani ikkunasta (Tulli Business Park). Pitää kai tulostaa tämä kuva ja ripustaa vertailukuvana ikkunan viereen. Kun kuvaaja on tuntematon en voi oikein kysyä lupaa. | ||||
|
|
17.09. 21:58 | Petri Nummijoki | ||
| Vai olisiko kääntöpöydällä Turun varikon Hv1 550? Minustakin veturin numerosarjasta kaksi ensimmäistä numeroa voisivat olla samoja mutta kolmas ehkä 0. Pystyykö joku tunnistamaan tästä kuvakulmasta, onko kääntöpöydällä Hv1 vai Hv2? | ||||
|
|
17.09. 21:40 | Into Tilander | ||
| Lisätutkimuksieni mukaan: CIÉ 401:stä paranneltu malli on CIÉ 421. Tässä 421 -mallissa korvattiin 401 -mallista tutut KL 64 -vaihteistot KL 64 U -vaihteistoihin. Eroja on tämän sivun ymmärrykseni https://stephenjohnsonrailways.co.uk/E401%20Class.htm mukaan ainoastaan jonkinlaisen vaimentimen suojus. Jos suojan ottaisi pois olisi se kait "autentik". Osaako joku vahvistaa vai suoristaa tutkimustani? 421 -mallin vetureita on jäljellä kolme kappaletta. | ||||
|
17.09. 20:51 | Jarno Piltti | ||
| Todella hyvän näköiset värit ja valo tässä. | ||||
|
|
17.09. 20:50 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitokset! Nyt kuva on todella hieno ja sen värit ovat moitteemat ja luonnolliset. Kääntöpöydällä on 77? - ehkä kolme kirvestä 777 |
||||
|
17.09. 20:12 | Jarno Piltti | ||
| Erinomainen visuaalinen esitys konttijunasta ja konttien toisteisuudesta, tai siis: hieno kuva. | ||||
|
|
17.09. 19:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos itsellesi, Into, kuva on ollut hieno löytö! Paikka on sikälikin itselleni tärkeä, että melkein samoilla jalansijoilla koin rautatieharrastusherätyksen, pyöräillessäni noin 1973 tästä ja nähdessäni Tr 1 Riston tuossa talliraiteella lämpimänä; nämä ns. vanhat tallit kun jäivät höyryvetureiden käyttöön vuoden 1966 jälkeenkin, kun Perkiössä ei höyryvetureille ollut tiloja eikä huoltomahdollisuuksia. Tampereella ajettiin kai 1973 vielä yhtä yötavarajunaparia höyryllä Riihimäkeen ja ehkä vuoden päästä siitä lämpimiä höyryjä ei enää Tampereella nähty. |
||||
|
|
17.09. 19:55 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Kimmolle! | ||||
|
|
17.09. 19:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Länsi-Saksan rautateiden linjaliikenteen dieselöinnistä ehkä 30-40% tehtiin Maybachin moottoreilla, jotka olivat ihan järjestään Hr 11:n Maybachin kanssa samaa moottoriperhettä, eli perusrakenne, lohko, männät, kanget jne. luultavasti vastaavan kokoisia. Hr 11:n 325 oli suora kuutonen ja Länsi-Saksassa käytettiin saman rakenteen V 12 -versiota eli 650:ää, mm. veturisarjoissa V 100, V 200, VT 11.5, V 60 BR Warship ja muutamat muut vientimallit, kuten RENFE 352 ja ahtoilman välijäähdytyksellä V 200.1, V 100.1, BR Western, jne. V 16-versio löytyy pellin alta mm. vetureista V 160 ja Krauss-Maffei ML4000 (DRGW ja SP Yhdysvalloissa), RENFE 353, 354 jne. eli noita Maybacheja on käytetty, ja monimutkaisuudestaan (kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia, kuusi venttiiliä per sylinteri jne. ) huolimatta hyväksi havaittu, hyvin monissa veturityypeissä. Hr 11:n kansiongelmat ehkä olivat pieniä lastentauteja. Noin 1964 Mersu osti Maybachin ja 1966 firma fuusioitiin MAN:in keskikoon dieselmoottoritekniikkaan ja tuloksena oli MTU, jonka tuotannossa tuo moottoriperhe jatkoi. Eli voisi kuvitella, että moottoreihin saa ainakin osia, vaikkakin tuo suora kuutonen oli ilmeisen vähälukuisesti tuotettu versio. Maybach-tehtaan Mekydro-vaihteisto niin ikään oli hyvin suosittu hyvin monissa mainitsemissani veturityypeissä, yleensä kai naitettuna Maybachin pääkoneeseen. Mutta pidän mahdollisena, että tuo Hr 11:n vaihteistoversio oli hyvin harvinainen, koska 1100...1350 hv pääkoneiden Mekydroja kyllä oli, mutta näitä pienempiä ei löydy oikein mistään. |
||||
|
17.09. 19:09 | Veikko Hattunen | ||
| Mistä saa 2024 tiedot? | ||||
|
|
17.09. 17:34 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kiitos korjauksesta.. | ||||
|
|
17.09. 16:55 | Luc Grenfell | ||
| Seisakkeen käyttäjämäärä oli vuonna 2019 235 ja vuonna 2024 vain 197, eli se on Suomen vähiten käytetty asema. | ||||
|
|
17.09. 16:01 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kuvatekstin ja Junatyypin numerot sekaisin nyt. 7686 lienee oikein.. | ||||
|
17.09. 09:02 | Uwe Geuder | ||
| > Toivottavasti on hyvin toimiva Rappukäyttävä on vain kerrostalon mittakaavassa ja aika karu. En ole käytänyt hissiä, mutta sekin näytti pieneltä. Matkustajamäärä lienee hyvin maltillista. Luulisin, että he käyttävät mielummin tätä kuin edustuvaa vanhaa asemaa keskustan ulkopuolella https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnhof_Calw#/media/Datei:Alter_Bahnhof_Calw_04.jpg |
||||
