|
|
19.11. 20:27 | Pietu Tuovinen | ||
| Veturit vaikuttaisivat olevan SNCF BB 69000 sarjan koevetureita. https://en.wikipedia.org/wiki/SNCF_Class_BB_69000 Pikaisen kuukkeloinnin perusteella en löytänyt muita valmistajia kuin ranskalainen REE Modeles, mutta niidenkin malli on vasta tulossa ensi vuoden puolella... lie luksusbrändi saanut custom mallit ennen varsinaisen mallin myyntiin tuloa? Luis Vuittonilla näyttää olevan vastaavia ratoja nyt myös muissa kaupungeissa, esimerkiksi Bucharestissa, Tokiossa ja San Josessa. https://www.reddit.com/r/modeltrains/s/296pFy7Qqu https://www.haveagood-holiday.com/en/articles/louis-vuitton-shibuya-mens-holiday-installation-miniature-train-2026?srsltid=AYCX9vKIBv1x3sqkpu2-v16pnGFpb_bLBU7OKsdYH6Po2hfVoQmeK6SG https://m.youtube.com/watch?v=y5AXRBx7VNU |
||||
|
|
19.11. 19:44 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä tämä Stokkan ihmeelliset pulut pesee mennen tullen! Minkä valmistajan vetureita kuvassa on? | ||||
|
|
19.11. 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Huuhanmäki: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224616760&aineistoId=836354027 | ||||
|
|
19.11. 18:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Makslahti: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224619065&aineistoId=836354027 | ||||
|
|
19.11. 18:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllä tämän siirtovuosi Huuhanmäkeen on 1935, sain sen selville. Kirjan mainitsema 1927 on liian aikainen ajankohta. Vuosiluku selvisi Rautatierakennusten piirustusarkistosta ( https://www.finna.fi/Collection/narc.VAKKA-316323.KA ) etsimällä. | ||||
|
|
19.11. 17:57 | Erkki Nuutio | ||
| Viipurin-Koiviston rataa alettiin rakentaa vuonna 1923 ja se valmistui vuonna 1925. Etualan Makslahden alunperin laiturivaihde valmistui Römpötin kylään Makslahden sataman tuntumaan vuonna 1924. Siitä todetaan Römpötti -kirjassa, että se oli jo alunperin liian pieni. Niinpä rakennus purettiin (siirrettiin) vuonna 1927 kun sijaan oli tullut Makslahden asemaksi sinne siirretty aiempi Inon asema. Toivo Tikan ansiokas kirja Römpötti - Satamakylä Koivistolla (Römpötin kylätoimikunta 1989, 205 s.) esittelee Makslahden rautatie- ja muut vaiheet hyvin - myös raidekarttoina mahtavan laajasta Römpötin raiteistosta ja satamarantaan vieneistä pistoraiteista (11 kpl). Makslahti / Römpötti oli suojainen luonnonsatama, jossa lastattiin puutavaraa, etenkin lautoja paljolti suoraan redille. Se valitettavasti innosti suursotarikollisen, aikaisemman pankinryöstäjän Stalinin anastuspuuhiinsa. |
||||
|
|
19.11. 17:46 | Rasmus Viirre | ||
| Noh, kiitosta vaan! :) | ||||
|
|
19.11. 17:00 | Heikki Jalonen | ||
| Ex. 01? | ||||
|
|
19.11. 16:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Aivan juu, kiitos tiedosta :) | ||||
|
|
19.11. 15:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Olin kommentteineni väärässä vuonna 2021. Tämä Inon upea kartanoasema siirrettiin tosiaan Makslahden uudeksi asemaksi, ja VANHA Makslahden asema siirrrettiin Huuhanmäelle. https://vaunut.org/kuva/183935 | ||||
|
|
19.11. 14:46 | Julius Thurman | ||
| Ylivieska-Iisalmi junien Eil/Eilf- vaunut huolletaan Oulussa | ||||
|
|
19.11. 14:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi Eil on ollut Oulussa? | ||||
|
|
19.11. 13:52 | Petri Nummijoki | ||
| Liittyy varmaankin siihen, että 1970-luvulla oli Suomessa suurin sallittu junapaino 1800 t ja tavoitteena oli nosto 2700 tonniin, joka toteutui muistaakseni 1982. Tämäkin junapaino oli vielä mahdollinen ruuvikytkimillä. Automaattikytkimiä edellyttävät 4000-4500 tonnin junapainot olivat 1970-luvulla vasta kaukaista tulevaisuutta, jos edes vielä ajatusasteella. Automaattikytkimistä taitaa olla lähinnä haittaa, jos junapainot eivät niitä vaadi. Ruuvikytkimet ovat kevyempiä ja junarunko saadaan kiristettyä niin, ettei se ole kovin altis nykäyksille. Samoin vältetään riski, että veturi olisi kytkettävä junarunkoon kaksilenkkikytkimellä, josta seuraa 350 kN:n vetovoiman rajoitus. Dv12-veturin osalta on myös väitetty, että automaattikytkimet lisäsivät veturin heiluntaa ja sitä kautta heikensivät kulkuominaisuuksia. |
||||
|
|
19.11. 13:04 | Emil Honkanen | ||
| Joo, hyvinkin voinut olla. Vaihdoin sen. | ||||
|
|
19.11. 12:56 | Rasmus Viirre | ||
| Pikku korjauksena tämä taisi olla PYO 266, ja Eil lisättiin hännille Oulussa. | ||||
|
|
19.11. 12:23 | Kimmo Huhta | ||
| Mikä on ollut syynä automaattikytkimen ja Vapitin poistamiseen ja ruuvikytkimen asennukseen? Hetken päästä suuntaus vei kuitenkin SA3 & Vapiti -standardiin. | ||||
|
|
19.11. 12:13 | Lenni Voutilainen | ||
| Ai, ei olekkaan enään sitä aiempaa teippausta. On ihan vaan punainen | ||||
|
|
19.11. 02:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitä, joka kirjoittaa "enään", ansaitsee tällin nenään! |
||||
|
|
19.11. 02:19 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Dv12 2551 tosiaan sai automaattikytkimet B1-korjauksessa (26.01.67–17.02.67) ja ne vaihdettiin takaisin ruuvikytkimiin D5-korjauksessa (27.09.72–06.10.72). Hyvinkään konepajan saatteista selviää myös, että kyseessä ei ollut varsinainen SA3-kytkin, vaan sen kanssa yhteensopivaksi suunniteltu länsieurooppalainen Unicupler. Vetureissa 2635–2640 oli Vapiti-kytkimet valmiina mutta ne poistettiin jo loka–marraskuussa 1977. Tarkempi poistoaikataulu löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/54642 kommenteista. Lähteet: https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741745/261 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741757/265 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741772/270 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741775/271 https://digihakemisto.net/item/837844058/14590741655/231 |
||||
|
|
19.11. 02:13 | Veeti Heino | ||
| Enään. | ||||
|
|
18.11. 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä! Huikeaa, tällaista en ole ennen nähnytkään (vasta 69-vee kähjäleenä!). |
||||
|
|
18.11. 19:08 | Reijo Salminen | ||
| Laitanpa kuvan kyseisestä Deutzista, ylläpito voi poistaa kun ei ole radan varrelta. https://vaunut.org/kuva/183932 | ||||
|
|
18.11. 15:07 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
18.11. 13:46 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia kuvasta, tämä jäi meillä kesällä 2022 näkemättä pitkän päivän jälkeisen väsymyksen myötä. Tätä varmaan rakentaa ja ylläpitää paikallinen pienoisrautatiekerho. Rakennuksina näyttää olevan erityisesti kaupallisia rakennussarjoja osittain modattuina. Vaihteet ovat yllättävät suureen rataan, nämä näyttävät olevan todella tiukkoja #4-vaihteita. Pidemmän kaluston kanssa näissä tulee haasteita! Kiskotusta ei ole myöskään (vielä) säistetty. | ||||
|
|
18.11. 12:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aatteen" värit...? Hienon sävyinen kuva. |
||||
|
|
18.11. 11:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Hyvät värit on kuvassa! | ||||
|
|
18.11. 10:44 | Jarno Piltti | ||
| Tämä on todella upea näky! Ajatusleikkikin tällaisesta junasta Suomen raiteilla oli täysin mahdoton VR:n kermankuorintamonopolin pimeimpinä vuosina. | ||||
|
|
18.11. 10:38 | Jarno Piltti | ||
| Lopputulos palkitsee! Joskus kannattaa edetä vaikeimman kautta! | ||||
|
|
18.11. 10:36 | Jarno Piltti | ||
| Kyllä ja harrastus harrastettava. :) | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
18.11. 10:32 | Jarno Piltti | ||
| Todellakin, onnea ja menestystä historiikille! Varhaiset moottorivaunut on aiheena huippukiinnostava sekä tekniikan että liikennepolitiikan näkökulmasta ja kuten sanottu historian kirjoituksessa on isoja aukkoja mottien kohdalla. | ||||
|
|
18.11. 08:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sain joitakin päiviä sitten tietää etelästä tulleen junan veturinkuljettajan nimen. Kyseinen kuljettaja oli tätini ystäväpiirissä ja poistui myöhemmin elämästä vapaaehtoisesti... |
||||
|
|
18.11. 08:10 | Jouni Hytönen | ||
| Eds-vaunut tulivat ennen Edfs-vaunuja, joten ensimmäisissä junissa vuonna 1998 on ollut Eds-vaunuja, ei vielä Edfs-sarjaa. | ||||
|
Kuvasarja: Koritsooni - vankisiirtola |
18.11. 08:03 | Jouni Hytönen | ||
| Lahti on onnistuneesti brändännyt Salpausselän omaan käyttöönsä, vaikka Salpausselkiä on enemmän kuin yksi ja ne vaikuttavat leveällä alueella. Vaikkapa täällä Lappeenrannassakin voisi hyvin olla Salpausselän hiihtostadion - sitä vaan kutsutaan Huhtiniemen hiihto- ja urheilukeskukseksi. :) | ||||
|
|
18.11. 01:13 | Antti Torppala | ||
| Vaunuvarikon vaihtotyökokoonpanot saattoivat olla mitä mielikuvituksellisempia. Kuva herättää väistämättä pohdiskelemaan onko Em+Ed kokoonpanoa nähty mahdollisesti vaunuvarikon alueella. | ||||
|
|
17.11. 21:40 | Joonas Viita | ||
| Juhalle kiitos näistä kuvista, ilmeisesti Hyvinkään junatoimiston toiminta on loppunut joskus 90-luvun alkuvuosina, ja henkilöstö lopulta siirtynyt Riihimäelle. | ||||
|
|
17.11. 21:25 | Reijo Salminen | ||
| Katselin juuri veikkani pajalla Magirus-Deutzin ilmajäähdytteistä aggregaattihärpäkettä, yhdenvertaisuutta on hämmästyttävän paljon vaikken tietenkään tiedä mistään mitään, Erkki voinee kertoa olenko ihan hakoteillä. Olivat saaneet koneen tulille upeitten kömyjen saattamana muutamien valmisteluaskeltan jälkeen - miltei kaikki oli jumissa sun muuta pientä. Ruiskutuspumppu ja sen sijoittelu täsmää täydellisesti, kuten venttiilinkopat vaikkei niitten alle tässä nyt näe. Vehje on ihan puhtaissa maaleissa, kukaan ei tiennyt kuinka vanhasta värkistä on kyse, suorasuihkutusdiesel kuitenkin ja tältä kuvakulmalta katsottuna tästä puuttuu flekti ja öljynjäähdytin. Suutinputkien pokkaukset just samat. Ja kai tuo alareunassa näkyvä mollukka on polttoaineen syötön tappava solenoidi? |
||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
17.11. 21:12 | Reijo Salminen | ||
| Hatunnosto Sepolle täältäkin. Naapurini kertoi että hän kävi Seestasta aikoinaan Lahdessa koulussa puumotilla, veikkani ei tainnut niihin keritä enää kaiketi. Rautatiehistoriaa mitä ei löydy mistään muualta. Onko noista edes kuvat (ts täydelliset piirustukset sun muut) tallella, siis jos tapahtuisi ihme? |
||||
|
|
17.11. 20:19 | Noah Nieminen | ||
| Muistan kun ajoin pyörällä Vihtiin, niin jossain Nurmijärven rajalla oli metsätie, jonka alussa oli varoitusmerkki "Kylämiehiä raitilla!". Kuvana siinä oli kaksi miestä viinapullot kädessä... | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
17.11. 14:34 | Juha Kutvonen | ||
| Odotan Sepon historiikkia suurella mielenkiinnolla. Suomen rautatiehistoriassa on mottien mentävä aukko, joka odottaa täydennystä. | ||||
|
|
17.11. 14:27 | Juha Kutvonen | ||
| VR:n vihreään siirtymä. | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
17.11. 13:29 | Kimmo Huhta | ||
| Tsemppiä ja sitkeyttä Sepolle kirjahankkeeseen. HMVY:llä oli aiemmin Resiinassa ainakin kerran vuodessa aukeama tai kaksikin, joista saattoi lukea, mitä Haapamäellä on tehty ja mitä on suunnitteilla. Tallikaaren raiteistoremontista kertovaa artikkelia lukuunottamatta on viime vuosina ollut uutispimento. Toki jäsenet saavat jäsenkirjeen. | ||||
|
|
17.11. 12:36 | Petri Sallinen | ||
| Muistan paikan. Tätini asui Kasarmintiellä. | ||||
|
|
17.11. 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nuo lasimaalausjoutsenet niin sanottuja "tuonelan joutsenia"...? Tuonelan siksi, kun piletinmyöjät on pyhän kustannusvastaavuuden nimissä sukupuuttoon tapettu ammattikunta. Hoh herpes sentään! |
||||
|
|
17.11. 09:20 | Kari Haapakangas | ||
| 90-luvulla poljin tästä aamuisin ohi kesätöihin. Vaikea kohta, sillä noissa rakennuksissa toimi leipomo, ja tuoksut olivat kerta kaikkiaan huumaavia. Vatsa murisi, ihan riippumatta siitä miten tukevan aamupalan oli syönyt. | ||||
|
|
17.11. 07:03 | Uwe Geuder | ||
| Joskus on voitu raportoida lippuautomaatteista... | ||||
|
|
17.11. 06:55 | Mikko Mäntymäki | ||
| Istahdin omalle vakipaikalleni, joskus siellä matkustaa 2-6 olutlaatikkoa lastenkärryjen paikalla jos tulen laivalta ja menen kesämökille. | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
17.11. 00:27 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos tiedoista. Olin ajatellut kierron menevän niin, että Parkanossa yöpynyt vaunu jatkaisi junassa H490 Haapamäelle ja Haapamäeltä klo 5.15 lähtenyt vaunu ajaisi koko matkan Poriin. Se tietysti muuttaa asetelman, jos Porilla ja Haapamäellä olikin omat nimikkovaunut ja kumpikin tapasi kääntyä Parkanossa takaisin. | ||||
|
Kuvasarja: Dm2 n:o13 |
16.11. 23:38 | Seppo Liedes | ||
| 13:n viimeinen liikennepäivä oli Haapamäen varikon veturien työpäiväkirjan mukaan 10.10.1960. Seuraavasta päivästä alkaen vaunu odotti konepajaan pääsyä, kunnes helmikuussa hylättiin. Aiemminkin vuoden 1960 aikana oli korjausten takia useita eri pituisia käyttökatkoja. Dm2:t olivat kuljettajien kertomusten mukaan loppuaikana huonossa kunnossa. Niiden liikkuminen oli vikojen takia epävarmaa ja jaksottaista, mikä Haapamäen vaunun osalta ilmenee myös muutamalta ansioituneelta harrastajalta käyttööni saamista varikon kirjauksista, josta suuret kiitokset heille! Kaikilla sijoituspaikoilla, joilla moteilla ajettiin, jouduttiin niitä koko yli 30-vuotisen käyttöhistorian ajan ajoittain korvaamaan veturijunilla. Se oli yleinen ja pakollinen toimintatapa, koska useimmilla sijoituspaikoilla ei ollut seisomaan joutuneen vaunun tilalle käytettäväksi korvaavaa moottorivaunua. Mikään tekninen laitehan ei voi toimia jatkuvasti ilman huoltoja ja korjauksia. Porin vaunusta 15 ei minulla ole tarkkoja päivätietoja, enkä näillä tiedoilla lähde veikkailemaan, minä päivänä se on viimeisen aikatauluajonsa kulkenut. Kuljettajien kertomusten mukaan Haapamäen Dm2 kävi Parkanossa aamulla "koululaisjunana". Porin kuljettajat mainitsivat 90-luvulla kuulemissani kertomuksissa yöpyneensä motin kanssa Parkanossa Porin viimeisessä Dm2-junaparissa. Kesäturistin 1960 mukaan Dm2-junat näyttäisivät kulkeneen seuraavasti: Porin vaunu: M 496 Pri 16.30 - Pko 18.40 > yöpyminen Parkanossa > M 483 Pko 7.18 - Pri 9.32. Haapamäen vaunu: M 483 Hpk 5.15 - Pko 7.06 > H 490 Pko 7.40 - Hpk 9.54. Haapamäeltä siis pystyi Dm2:lla matkustamaan samalla junanumerolla 483 Poriin asti, mutta kuitenkin Parkanossa toiseen vaunuun vaihtaen. H 490 Pko-Hpk on turistissa virheellisesti merkitty kiskoautojunaksi, mutta silloin kun se Dm2:na Parkanoon meni, niin samanlaisena se pakosta tuli Haapamäelle takaisinkin. Muut rataosan junat olivat tuolloin jo Dm7-junia. On selvää, että Dm2-vaunuja on korvattu höyryvedolla, mutta toisinaan varmasti myös Dm7:llä, jos siihen on sattunut olemaan ylimääräinen vaunu käytettävissä. Pahoittelut siitä, että katson erittäin harvoin vaunut.orgin kuvia ja kommentoin niitä vielä harvemmin! Olen kerännyt moottorivaunuhistoriaa 35 vuoden ajan. Nyt on menossa tiedostojen järjestäminen juurikin tämän säilyneen (?) Dm2-vaunun 13 osalta, ja siksi kävin katsomassa, mitä lisätietoa vorgissa olisi vaunun hylkäämisen jälkeisestä historiasta. Yritin kommentoimalla kertoa niistä asioista, jotka olivat aiemmin kommentoineille epäselviä. Tavoitteenani on julkistaa ennen sotia valmistuneiden moottorivaunujen historiikki vielä tässä ajassa eläessäni. Aikaa tuskin on loputtomasti, mutta toivotaan että se riittää työn loppuun saattamiseen. Siitä syystä jääköön asian ruotiminen minun osaltani tällä kertaa tähän. Menen nyt eteenpäin ja siirryn moottorivaunun 14 tietoihin. |
||||
|
|
16.11. 18:04 | Hannu Peltola | ||
| Pieni maa, pienet Hopperit! Nämä vaikuttavat 1950-luvulla tehtyinä todella antiikkisilta, jos vertaa vaikkapa Yhdysvaltojen Hopper-vaunuihin. Yhdysvalloissa 1950-luvulla valtavirtaa olivat 70 (lyhyen) tonnin kuorman kantavat kolmeosastoiset ja teräsrakenteiset AAR 70 ton Hopper-vaunut. Näitä valmistettiin jo 1930-luvun lopulta. (pienoismallikuva löytyi nopeiten) https://broadway-limited.com/products/8111-aar-70-ton-triple-hopper-cp-359127-ho |
||||
|
Kuvasarja: Kuvia puretulta Raippo/Simola-Lappeenranta-radalta |
16.11. 16:59 | Jouni Hytönen | ||
| Vapaavarastontie on km 271+672 ja Hietajoki 272+102 toisin kuin vanhoissa rekisteritiedoissa. | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia puretulta Raippo/Simola-Lappeenranta-radalta |
16.11. 16:50 | Jouni Hytönen | ||
| Ei ollut tämän radan käyttöaikana. Olisi kyllä ollut syytä olla... | ||||