Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 20.05. 12:13 Jukka Suortanen  
  Todella kaunista! Ehdottomasti taustakuvagalleriaan.
kuva 20.05. 11:18 Erkki Nuutio  
  Tämä saksalainen teksti antaa laajasti tietoa erilaisista HCT-yhdistelmistä https://de.wikipedia.org/wiki/EuroCombi .
Kyse on maiden sisäisesti, tietyin lisäehdoin sallimista yhdistelmistä, mutta on jo sovittu kuljetuksista myös valtiorajojen yli näillä yhdistelmillä (Tanska - Saksa, Suomi - Ruotsi).
Moniosaisista yhdistelmistä on kokeellisestikin todettu, että mitä vähemmän huono kääntyvyys, sitä enemmän huono hallittavuus esimerkiksi nopeissa väistötilanteissa.
Normaali kansainvälisten tiekuljetusten kalustoa säätelee direktiivi 96/53/EY ja sen päivitys (EU) 2015/719 .
kuva 20.05. 09:53 Pasi Seppälä  
  Nätti!
kuva 20.05. 09:50 Teemu Saukkonen  
  Eikös se ollut juuri tämä tasoristeys jossa oli viime viikolla se allejäänti?
kuva 20.05. 09:03 Jukka Ahtiainen  
  Komeassa kunnossa on 103 113-7
kuva 20.05. 00:59 Oskari Kvist  
  Kuvasta tulee mieleen: http://vaunut.org/kuva/30061 ja http://vaunut.org/kuva/6693
kuva 19.05. 23:06 Perttu Karttunen  
  Juuri tuo, Sai tuolta ennenki esteettömän kuvan kun vähän taiteili mutta nyt on huomattavasti helpompaa.
kuva 19.05. 23:03 Santeri Kivioja  
  Juha; Mainitsemasi yli ja alikulut eivät loogisesti ajateltuna toimi tässä paikassa, eli laiskoista ihmisistä ei voi olla kyse jos ei jaksa kiertää niiden kautta vaan siitä ratkaisun toimivuudesta käytännössä. Ei liikennettä voi kaikkialla ohjata samalla tavalla lähimmälle korvaavalle alitus tai ylityspaikalle. Tässäkin paikassa jos sen ohjaa niihin, voi se joillakin tietää vähintään ylimääräiseltä tuntuvaa, 180 asteen käännöksen tekemisen kaltaista lenkkiä.
kuva 19.05. 21:23 Mika Hakala  
  Jahas, vai tuo oli nyt se salaperäinen linja, johon Perttu viimeisimmässä kuvassaan viittasi. Etsiskelin tuota linjaa aiemmista kuvista, mutten nähnyt niistä mitään purkamiseen viittaavaa.
kuva 19.05. 21:03 Jorma Kattelus  
  Eipä tuo 2501 ole koko ikäänsä Dv12 veturina ollut jos tarkkoja ollaan.
kuva 19.05. 19:53 Reino Kalliomäki  
  Törmäys oli melkoinen. Sivuilla on siitä Joonas Jokisen lisäämiä kuvia, mm. http://vaunut.org/kuva/113466?tag0=1%7CH​r13%7C2338 joka selittää rungon kuntoa.
kuva 19.05. 19:06 Raimo Harju  
  Olipa kuva peilikuva tai ei, niin varsin kummallisesti on runko vääntyny.
kuva 19.05. 18:47 Perttu Karttunen  
  ja 13 vuotta myöhemmin linja on purettu ja tasoristeys saanut kumisen kansielementin.
kuva 19.05. 13:31 Jimi Lappalainen  
  Paikka tänään 19.5.: https://flic.kr/p/25Wb4YX
kuva 19.05. 09:15 Jouni Hytönen  
  2501 on näemmä saanut pitää isot 26-sarjan punavalot vielä saneerauksessakin ja edelleen siitä eteenpäin tähän päivään saakka.
kuva 19.05. 01:04 Reino Kalliomäki  
  Ehdin aamulla kiireisesti kääntää, Juha oli oikeassa!
kuva 18.05. 17:41 Osku Reinikka  
  Höpö höpö. Ristojen työpaine on 14,70997 bar. Toisinsanoen 15 kg/cm²
kuva 18.05. 14:55 Heikki Kannosto  
  Siltä näyttää. Taustalla on Telitien asutus.
kuva 18.05. 14:42 Jorma Toivonen  
  Älä Reino mene kääntämään kuvaa. Ainakin tämä nykyinen istuu erittäin hyvin konepajan maisemaan. Kuvattu rakennuksen seinustalta kohti rautatien porttia (länttä kohti) - näin olettaisin.
kuva 18.05. 10:11 Mikko Herpman  
  Egyptinparrua, heh heh. Kuitenkaan ei kai ole ensin ajettu Egyptistä puuta Lieksaan sahattavaksi?

No wikipediasta lohkaistuna:
Egyptinparruksi kutsutaan Egyptiin ja sen naapurimaihin vietävää 3–3,76 metriä pitkää, poikkileikkaukseltaan lähes neliömäistä, yhdestä tukista veistettyä tai höylättyä puuta. Egyptinparrun poikkileikkaus pienenee latvaa kohti. Parruista kootaan hamppuköyden avulla rakennustelineitä, jotka parrujen kiilamaisesta muodosta johtuen ovat itsekiristyviä.

Mutta varmaankin tuota saatetaan muuallakin käyttää, kuin Egyptissä ja sen naapurimaissa.. ?
kuva 18.05. 09:25 Juha Kutvonen  
  Tämä taitaa olla peilikuva. Muuten ei istu Hy knp:n maisemaan.
kuva 18.05. 00:01 Teemu Sirkiä  
  Näyttäisi kertovan valmistusmateriaalista, ks. https://www.swr.de/forum/read.php?5,4928​#msg-4931
kuva 17.05. 23:59 ossi Boehm  
  Ei oo kuormassa lautaa Vaan Egyptinparrua Lieksasta
kuva 17.05. 23:10 Jimi Lappalainen  
  Mukavaa infoa! Mitäs tuo WM 80 sitten tarkoittaa?
kuva 17.05. 23:02 Esa J. Rintamäki  
  Veturin kyljessä loistaa DB:n keksi, lue liikemerkki. Punainen täplä kertoo veturin tulipesän olevan teräksinen. Kolmiomerkki sen vierellä ilmoittaa savutorven osaltaan ylittävän Betriebsordnungin aukean tilan ulottuman. Sen yläpuolella oleva vaakamerkki ilmoittaa, että savutorven yläosa on irroitettava, jonka jälkeen savutorvi ei enää yletä ATU:n ulkopuolelle.
kuva 17.05. 22:31 Jani Keskinen  
  Ei nämä hiilijunat ihan heti ole loppumassa: Tahkoluodon syväsatamassa on alettu rakentaa kaksi uutta sivuraidetta http://portofpori.fi/fi/ajankohtaiset
kuva 17.05. 20:17 Reino Kalliomäki  
  Ihanaa kevättä, ja harkittua asettelua:)
kuva 17.05. 20:12 Reino Kalliomäki  
  Tiilikuviosta päätellen piipussa on kaksi hormia, savu-, tai ilmanvaihto?
kuva 17.05. 20:10 Jyrki Längman  
  Waude... Todella hieno kuva
kuva 17.05. 19:42 Teemu Saukkonen  
  Eikö mistään armeijan kuljetuksesta ole enää aikataulua juliassa? Kontiolahdessakin on Resiinan mukaan ollut toimintaa vuoden sisään, vaan aikatauluja ei ollut näkösällä.
kuva 17.05. 17:22 Kimmo Pyrhönen  
  Hieno kuva eläinkuljetuksesta. Kaksi sutta raahaa seepraa perässään, muttei sentään raadeltavaksi.
kuva 17.05. 16:26 Tuomas Pätäri  
  Nykyinen kunto ei välttämättä kelpaa edes lepakoille, sillä tämä on rakennuksen paras sivu - kokonaisuus on aika romahtanut. Tähän olisi voinut tutustua tarkemmin, mutta kuvaamieni muutaman junan väliin ei juuri jäänyt luppoaikaa ja sitten alkoi Suomen peli jo lähestymään joten piti kiiruhtaa pois. Eli olisiko, kuten tässä on jo mietiskelty, entinen kellarin ja lämpimän tilan yhdistelmä.

Maaperä on tässä Salpausselän hiekkaa eli haasteellista rakentaa syvälle, joten se selittäisi kellarin maanpäällisyyden.

(Vihreä = hiekka: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoo​mLevel=9&coord=505411.795560976_6751596.​289718858&mapLayers=802+100+default,1241​+79+default&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c​-2510cccca1d3&showMarker=true )
Kuvasarja:
Punaisten panssarijuna
 
17.05. 16:13 Risto Sollo  
  Alkuperäistä panssarijunakalustoa eikös ole Panssarimuseossa?Vaan ei taida olla yhteyttä rataverkkoon.Onko rautatiemuseossa?
kuva 17.05. 15:57 Teemu Sirkiä  
  Suomen uusi opastinjärjestelmähän on käytännössä melko suoraviivaisesti kopioitu juuri tuosta.
kuva 17.05. 15:07 Hannu Peltola  
  Ei omatkaan silmät näköjään vielä ihan kauheasti harita, kyseessä on siis vanha S3/6! Nämä näköjään saivat DRG:llä litteran BR 18.4 -BR 18.5 ja myöhemmin 1950-luvulla modernisoitiin DB:n toimesta sarjaan BR 18.6.
kuva 17.05. 14:45 Eljas Pölhö  
  Shetlannin rautatiet jakaantuvat käyttötarpeen mukaan: Kalastus (laiturilta varastoon tai tehtaalle) 46 kpl, louhos 5 kpl, kaivos 2 kpl, rakennusurakointi 4 kpl, sotilaallinen kohde 2 kpl, majakka 2 kpl, puutavaravarasto 2 kpl, hiilivarasto 1 kpl, telakka 1 kpl. Päälle sitten tuntematon määrä "boat slipways" eli veneiden maihinvetoratoja.

Saarikohtaisesti radat ovat jakaantuneet: Mainland 25, Balta Island 1, Bressay 8, Fair Isle 2, Hildasay 1, Muckle Flugga 1, Out Skerries 1, Unst 20, Whalsay 2, Yell 4.

Vetureita on ollut yksi Lister-merkkinen moottoriveturi. Pisin rata on ollut 2250 m ja sillä oli hevosveto.
kuva 17.05. 14:36 Teppo Niemi  
  Mitään kylttiä en havainnut, mutta Drehscheibe-lehden nettisivuilta löytyvän tiedon mukaan kyseessä olisi 18 602 (Henschel 21747/30, 2'C1'h4v).
Hylätty Lindaun varikolla 1.7.1964.
Vuonna 1969 muutettu lämmitysveturiksi ja maaliskuusta 1972 ollut Heizlok 7009 Bww Saarbrückenissä, romutettu 1983 Kehys pyörineen ja tenderin telit sijoitettuna raiteiden 14/16 laiturille vuodesta 1984.
kuva 17.05. 14:27 Eljas Pölhö  
  Veturi 18 602 listan mukaan https://www.drehscheibe-online.de/foren/​read.php?017,7475828,page=all
kuva 17.05. 13:39 Esa J. Rintamäki  
  Onko tuon vierellä minkäänlaista kylttiä, mistä saisi tietoa?
kuva 17.05. 12:44 Jimi Lappalainen  
  Onpas tarkka kuva kun kuljettajan kasvonpiirteetkin erottuu.
kuva 17.05. 12:36 Hannu Peltola  
  Ollut aikanaan oikein Pacific. Mikähän sarja on mahtanut olla kyseessä? Tenderin telit ovat erikoisen näköiset saksalaiseen veturiin, voisiko tässä olla jopa vanhan baijerilaisen S3/6:n jäänteet?
kuva 17.05. 12:19 Heikki Jalonen  
  Simon linkittämässä videossa jarrujohdon putkituksen veto pyörintäliittimelle on hyvin havaittavissa muutamassa vaunussa, helpommin siinä päässä jossa säiliön pyörityskoneisto ei sijaitse.

Näissä sulavaunuissahan on kussakin oma mukana kulkeva säiliön pyörityskoneisto, joka sijaitsee tuon isomman suojakomun sisällä. Toimii sähköllä, virta ja ohjaukset tulevat kaapeleilla purkupaikalla olevasta postista. Tyhjennyksen aikana vaunu on täsmällisesti paikoitettuna ja paikalleen lujasti lukittuna sulan purkukourun ja sitä ympäröivän huuvan suhteen. Kaatoa ohjataan loitommalta valvomokopista. Sula teräs on ihan oikeasti vaarallista ja tuhoisaa tavaraa, yksikin roiske saattaa olla tappava ihmiselle.

Nuo suomalaiset pari prototyyppi-Uao:tahan poikkesivat tämän säiliön pyörityksen osalta radikaalisti noista sulavaunuista: niissä ei ollut itsenäistä pyörityskoneistoa. Sen sijaan, säiliön ulkopinnalla oli ruuvikierteen muotoinen johde, johon purkupaikalla ollut rulla tapasi ja pakotti säiliön kiertymään puoli kierrosta. Vaan eipä kuljetettavaksi aiottu tavarakaan kovin harmillista ollut, raaka kuoppakaato suurin piirtein oikeaan kohtaan sopi sille.

Karin linkittämässä kuvassa tuon kierrejohteen alkupää on näkyvissäkin, heti siinä pressun vasemmalle puolella, säiliön ulkovaipassa. Johteen päässä näkyy hieman ruosteen purema kohta, juuri siinä missä ohjausrulla on joskus kontaktia ottanut. Mutta vain muutamassa koekäyttöajossa, nämä vaunuthan eivät koskaan edenneet prototyyppiastetta pidemmälle.

Purkupaikan prototyyppejä oli vain yksi, Otanmäen tehdasalueella. Siellä oli myös toinen samankaltainen prototyyppivaunu. Otanmäessä olleet laitteet ja vaunu romutettiin noin vuonna 2005.

Purkupaikan ohjausrullapukki oli hydraulisesti säädeltävissä siten, että se oli joko sivussa (vapaa ohikulku radalla) tai purku/palautusasennossa.

Vaunun purun oli tarkoitus toimia vaunuletkan koko ajan liikuessa - siinä siis oleellinen ero noihin sulaterästorpedoihin.

Ohjausrulla käännetään purkuasentoon heti veturin ohitettua sen (rulla olisi muuten gabariitin sisällä). Vaununsiirtovintturisysteemillä tämä vaara voitiin tietenkin välttää. Junan edelleen edetessä rulla tapasi vuorollaan kunkin vaunun kierrejohteen ja pakotti säiliön kiertymään, tyhjentyäkseen purkukuoppaan. Toiminta eteni, kunnes koko juna oli vedetty läpi, kaikki säiliöt olivat nyt ylösalaisin. Sen jälkeen juna peräytettiin takaisin, samalla säiliöt pyörähtivät takaisin kuljetusasentoon. Lopuksi rulla siirrettiin ohitusasentoon radan vapauttamista varten, jolloin myös veturi saattoi ohittaa sen.

Säiliön asento oli tietysti koko ajan mekaanisen lukituksen varmistama, sitäkin samainen rulla hoiteli.

Näin siis teoriassa, käytännössä ilmeni vaikeuksia...
kuva 17.05. 11:21 Mikko Herpman  
  Pikkuhetken on tuo nyt jo kaadettu puu saanut kasvaa entisen räystään alla.. Kestävä on ollut tuo piipunhattukin, mahtaako olla suojannut piippua kun ei ole tuon enempää rapautunut. Mikä lie on ollut rakennuksen tehtävä, piippu paljastaa tulisijan.. Lämmitettävä pää, talli/paja/eläinsuoja.. Maavallitukset voisi viitata myös kellariin.
kuva 17.05. 11:09 Kari Suominen  
  Tämä lienee Heikin mainitsema kotimainen "Torpedo" malmien kuljetukseen http://vaunut.org/kuva/31548
kuva 17.05. 10:49 Hannu Peltola  
  Kappas, minulla ei ole tullut mieleenkään, että Shetlannissa olisi ollut rautateitä! Kuva on kyllä upea ja nyt iski hirvittävä matkakuume....
kuva 17.05. 10:09 Kari Haapakangas  
  Olisiko nykyinen käyttö lepakkoluola? Maaperä ei ole tainnut soveltua kaivautumiseen kun kellari on kerran kokonaisuudessaan maanpinnalla. Kaksiovisuus viittaisi kyllä kahden talouden tarpeisiin tehdystä rakennelmasta.
kuva 17.05. 09:11 Kari Suominen  
  Edeltävissä kommenteissa tätä on tituleerattu B-junaksi ja HCT-yhdistelmäksi, mutta itse asiassa tämä edustaa jo jättirekkojen toista sukupolvea, ETT-yhdistelmää, joka koostuu varsinaisen perävaunun vetoautosta (8x4), 2-akselisesta dollysta, 3-akselisesta B-linkki-puoliperävaunusta ja 3-akselisesta puoliperävaunusta. Kaikki perävaunujen akselit on varustettu paripyörillä ohjautuvaa akselia lukuun ottamatta. Yhdistelmän kokonaismassa on 90 tonnia ja pituus 32,93 metriä.

ETT-tyypin yhdistelmä on modulaarinen; jättämällä B-linkki pois yhdistelmä on normaali 25,25 m/76 t-yhdistelmä.
kuva 17.05. 09:10 Simo Virtanen  
  Mielenkiintoinen kuva. Youtubestakin löytyy lukuisia videoita. Tässäkin viiden torpedon juna: https://www.youtube.com/watch?v=9Att3wH7​PhE
kuva 17.05. 07:41 Antero Kalliomäki  
  Kyllä... Vaikka ratavartija ei välttämättä kuulunut ammattikuntana aivan ylimpään sosieteettiin, niin joskus muinoin huolehdittiin silmään sopivasta rakentamisesta kaikille, nätisti muurattu piippu ja oven yläpuolet. Ja vielä kivilohkareet tuomassa ryhtiä rakennukseen.
kuva 16.05. 23:11 Tuukka Varjoranta  
  Keula on pesua vailla ;-D
Erittäin tyylikäs kuva!
kuva 16.05. 22:42 Heikki Jalonen  
  Yleensähän nämä torpedo-tyyppin vaunut ovat käytössä vain terästehtaiden sisäisessä liikenteessä, junan koostuessa yhdestä vaunusta ja veturista. Vaunu on tällöin ilman läpimenevää jarrujohtoa. Veturi hoitaa käyttöjarrutuksen yksinään tai vaihtoehtoisesti puolella vaunun jarrupainosta, jarrujen toimiessa vain veturin puoleisessa teliryhmässä.

Silloin kun tämän tyyppinen vaunu pitää saada täysin jarruttavaksi ja liittää osaksi junaa, jarrujohto kulkee myös näiden vaunujen läpi. Pyörivän säiliön molemmissa päissä on pyörintäliittimet joiden kautta jarrujohto kulkee ja jotka sallivat putkiyhteyden kiertymisen rajatta. Säiliön kohdalla jarrujohto on putkitettu yksinkertaisena pintavetona säiliön kylmälle ulkopinnalle. Putkiveto siis pyörii säiliön mukana, pysyen turvallisen kaukana ulos valuvasta sulasta. Jos sulateräs pääsisi kosketukseen putken kanssa, putki tuhoutusi sekunnin murto-osassa. Siksipä, jarruhto on tuossa kuvassa säiliön alapinnan kohdalla, mahdollisimman kaukana kaadosta.

Vaunussa on myös toimintaventtiilit molemmissa telipäissä erikseen, siten selvitään vain yhdellä läpimenevällä putkiyhteydellä.

Pyörintäliitin muistuttaa niitä liittimiä, joiden kautta esim. paperikoneen kuivausosassa johdetaan höyry vikkelästi pyörivien kuivaussylinterien sisälle.

Systeemi on sama, jota Suomessakin aikanaan kokeiltiin parissa proto-torpedossa, jotka tosin olivat tarkoitettu malmien kuljetukseen. Olavi M. voisi täsmentää jos lukusalle sattuu...