Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.03. 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettelo Båtvikissa käyneistä JK-junista 1771/1772. Tavaravaunustoa ei ole erityisesti merkitty ylös! Luettelo ei ole kattava, se käsittää vain sen, mitä itse olen ollut tilaisuudessa nähdä. 07.04.1987: Dv15 1996, mukana Fh 3329. 28.08.1987: Dv12 2568. 02.10.1988: Dv12 2703 + 2737, mukana Fh 3318. 14.11.1988: Dv12 2719, mukana Fh 3319. 16.12.1988: Dv12 2752, mukana Fh 3318. 14.04.1989: Dv12 2503. 04.05.1989: Dv12 2650, mukana Fh 3310. 31.07.1989: Dv12 2731, mukana Fh 3338. 01.08.1989: Dv12 2614, mukana Fh 3318. 29.08.1989: Dv15 2005. 20.10.1989: Dv12 2502. 03.11.1989: Dv12 2731 + 2746. 22.11.1989: Dv12 2552. 05.12.1989: Dv12 2714. 07.12.1989: Dv12 2725. 27.02.1990: Dv12 2730. 13.03.1990: Dv12 2744. 16.03.1990: Dv12 2522. 29.03.1990: Dv12 2703. 17.07.1990: Dv12 2730 25.04.1991: Dv15 1980 + Fh 3319. 15.05.1991: Dv12 2746. 27.05.1991: Dv12 2558 + Fh 3359. 25.06.1991: Tve4 539. 28.06.1991: Tve4 513. 09.09.1991: Tve4 539. 30.09.1994: Tve4 520. |
||||
|
19.03. 00:35 | Uwe Geuder | ||
| Ylisuuri lujuus on yhteentörmäyksessä haitaksi, siellä lukee. Ja sitten vielä näin, että rimmaa. Sitä en yritä suomeksi. | ||||
|
19.03. 00:06 | Rasmus Viirre | ||
| Äänimaailma oli alkuillallakin asianmukainen Rollossa, kun yöjunaa 266 kasailivat. Radio-ohjauksella pitkä torven töräytys kajahtaa asemalla, ja 2737 puskee koko junan rungon kiinni autovaunuihin. Sitten jyskytetään taas eteenpäin, ja irti. Kuluu hetki tai kaksi, kunnes mgo:n katkuisen ilman selkeydyttyä tuplasudet Sr1 3039+3026 ulisevat 70-luvun tyylillä junan keulille! | ||||
|
18.03. 23:48 | Jouni Hytönen | ||
| Näinkin tämän kombinaation Kouvolassa ja arvelin, että tullut varmaan juurikin Imatralta tai Lauritsalasta. | ||||
|
18.03. 22:19 | Matti Lehtonen | ||
| Logohubia ei olla rakentamassa ensisijaisesti Turun rautatieasemaksi, vaan mm. Logomon tapahtumatalon pysäköintitaloksi. He kun ovat menettäneet Logomon ympäristön rakentamisbuumin takia suuren määrän entisistä pysäkointipaikoistaan. Asematila on siinä vaan X vuotta hyyryläisenä Logomon taustarahan kädenojennuksena junamatkustuksen suuntaan. Turkulaisena Turun tuntien voi hyvinkin olla että X = 10-15 vuotta, koska mitään päätöksiä ei vielä ole nuijittu linja-autoaseman viereen tulevan matkakeskuksen suhteen. Samoin tietääkseni seisoo toisten rahoitustaustaryhmien suunnittelema ison tapahtumakeskuksen ('Turun Nokia Areena' ym.) pykäämisestä ratapihan ylle vanhan aseman edustalla. Kieltämättä ei noilla edellisvuosien tepsin esityksillä varmaankaan olisi suurta ruuhkaa katsomossa, liekö hillinnyt asiaa. Asema on nyt fyysisesti siinä missä on ja siinä se peruuttamattomasti pysyy seuraavat kymmenet vuodet. Tilanteesta valittamiseen antaisin vanhan vedenpitävän neuvon, "turha rypistellä kun on jo housuissa". By the way - Turun ratikka on vielä suolistossa ja sen pitäisi edetä päätöksentekoon ennen kesää. Tämä ei ollut henkilökohtainen kyllä tai ei kannanotto. |
||||
|
Kuvasarja: Näkökohtia vaunujen rakentamisesta |
18.03. 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehty, Hannu-serkku, lievän opettelun myötä. | ||||
|
|
18.03. 22:15 | Hannu Peltola | ||
| Finglish on tosi coolia, croppaaminen tarkoittaa suomeksi rajaamista... | ||||
|
Kuvasarja: JHMD - Jindřichohradecké místní dráhy |
18.03. 21:49 | Robert Sand | ||
| Liikenne alkaa uudestaan 3.4.2026. Silloin liikkuu kolme junaparia per päivä. | ||||
|
18.03. 21:20 | Hannu Peltola | ||
| Ja kuka vielä kehtaa väittää, että Märklinin kiskojen keskinastat eivät ole esikuvanmukaisia! | ||||
|
|
18.03. 21:14 | Tero Yli-Somero | ||
| Hieno kuva, joo.. kun croppaa vhintään 60 pinnaa aitaa ja turhaa metsää pois joka ei tuo mitään painoa arvoa kuvalle :) | ||||
|
|
18.03. 21:10 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Mahtavaa, että Rollossa toimii vielä Dv12 päivystäjänä! | ||||
|
Kuvasarja: Näkökohtia vaunujen rakentamisesta |
18.03. 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja ja hauskoja kuvia! Liitä Esa muutkin sarjan kuvat tähän kuvasarjaan. | ||||
|
18.03. 20:04 | Pyry Entonen | ||
| Taitaa muuten tosiaan olla Kursuntieltä, kun vertailin muihin saman reissun kuviin. Näistä oli hyvät muistiinpanot (Huom. imperfekti) mutta nyt meni arvailun puolelle. Vaikuttaisi Kursuntie sopivan maisemaan kuitenkin paremmin. Jollain reissulla Kursussa oli vielä pukkinosturikin paikallaan, mutta tässä vaiheessa näyttäisi olleen jo poissa. Milloin lie siellä toiminta loppunut. | ||||
|
|
18.03. 19:49 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Joel. | ||||
|
18.03. 19:28 | Oula Vattulainen | ||
| Onko kenelläkään tietoa, miksi 2748:n valmistajanlaatta puuttuu? | ||||
|
18.03. 19:25 | Oula Vattulainen | ||
| 2653 oli vaihtotöissä maanantaina. | ||||
|
18.03. 19:05 | Juhana Nordlund | ||
| Mutta palataksemme tuohon linjaan 2 ja sen nivelvaunuihin, niin Vene-77 -messuille on voinut matkustaa Valmet-nivelillä helmikuussa 1977. Löysin netistä 13.2.1977 otetun kuvan, jossa näkyi HKL 42 linjalla 2, kuvattu Itä-Pasilassa lähellä asemaa. Kuvatekstissä mainitaan yhteys messuihin, ja siihenkin että linjaa ajettiin messujen takia myös sunnuntaina. | ||||
|
18.03. 18:37 | John Lindroth | ||
| Laiturissa lienee murtaja "Jääkarhu". | ||||
|
18.03. 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä kuvat löytyivät saksalaisesta Glasers Annalen - rautatietekniikan lehden heinäkuun numerosta vuodelta 1962. Aiheena näkökohtia matkustajavaunujen suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuvat piirtänyt: L. Christoph. Ehkä olisi ollut aiheellista yhdistää nämä omaan sarjaansa...? Ja ne sarjamerkit? A4üm, Bctüm, WRümh, Büm203, WLAB4üm ynnä muuta. |
||||
|
|
18.03. 18:02 | Toni Lassila | ||
| Onhan siellä. Teippinumerot ja valmistajanlaatan puuttuminen paljastaa. | ||||
|
18.03. 18:01 | Erkki Nuutio | ||
| Munkkisaarta koskien: https://vaunut.org/kuva/126356?kv2=1940&paik=Helsinki+L%C3%A4nsisatama Sandvikens Skeppsdocka oli ahkera rautatievaunujen tekijä (SVR:lle, yksityisille, leveä ja kapea) 1889-1916. Tj:nä oli Adolf Engström, joka SVR:llä ollessaan suunnitteli Pikku ruskot (G1) ja oli harmissaan kun veturien valmistus vietiin SVR:n Helsingin konepajalta Tampereelle. Telakan raideyhteys tehtiin satamaradan myötä, eli noin 1895. Telakan rautatievaiheita kuvaa H:fors Skeppsdocka Ab - Sandvikens skeppsdocka och mek. verkstad 1865-1935. |
||||
|
18.03. 17:49 | Jimi Alppimaa | ||
| Kävelin veturitallien ohi ja silmäilin tieltä käsin mitä ikkunoista näkyy. Kuvan ulkopuolelle jäävä oikean puolinen pääty näytti aivan tyhjältä. Vasemman puolen päädyn tiloja on VR Groupin, VR Fleetcaren ja NRC Groupin käytössä. Tallien tiloja on ollut ja on ilmeisesti yrityskäytössä. Vetureita pidetään ulkona. | ||||
|
|
18.03. 17:09 | Noah Nieminen | ||
| Onkos tuolla taustalla Dv12 2748? | ||||
|
18.03. 16:46 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva Niklas. | ||||
|
|
18.03. 16:07 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kartta tuli satunnaiskuvana ja tämä on huisin mielenkiintoinen! Karttaan on merkitty keskustan spårareitit, tämä on mielenkiintoinen yksityiskohta. Rautateistä ja rantaviivasta voi tehdä muutamia havaintoja: - Hernesaari on vielä täyttämättä ja ratayhteys sinne puuttuu. Fordin tehdas valmistui alueelle muistaakseni 1940 ja ratayhteys varmaankin samanaikaisesti. - Munkkisaareen ei ole piirretty ratayhteyttä Helsingin telakalle, tällainen kuitenkin on ollut. Tietääkö kukaan, milloin tämä ratayhteys valmistui? - Jätkäsaari on vielä puoliksi täyttämättä ja rataverkosto tulisi vielä laajenemaan. - Samoin Ruoholahti on osin täyttämättä ja rataverkko laajenisi myös täällä. - Mikä tehdas tai rautatieasiakas on ollut vuonna 1931 Ruoholahden ratalinjan päässä? Alkon tehtaat tai kaapelitehdas eivät olleet rakennettuina vielä tuolloin. |
||||
|
|
18.03. 15:16 | Lenni Voutilainen | ||
| Tarkoitin siis vanhaa asemaa | ||||
|
18.03. 14:46 | Jorma Rauhala | ||
| Oy Kamex Ab. Esim. https://www.finna.fi/Record/srm.166906318366100 | ||||
|
18.03. 14:32 | Pertti Miettinen | ||
| Minulla on myös kyseinen kaavio. Omaani on piirretty muutokset seuraavasti. Raide 13 poistettu, uusi raide tehty vaihteelta 30 raiteelle 14 asti, vaihteesta 31 on uusi raide raiteelle 15 asti, vaihteesta 32 raide raiteelle 16 ( vaihde 33 poistettu ), vaihteesta 34 raide raiteelle 17. Eli toisinsanoen pohjoispään raiteistoa on oikaistu. Muutos on myös vaihteelta 42 raide veturitallin editse, Tästä syystä vaihde 62 on muuttunut 75:ksi ja vaihde 69 , 61:ksi. Lisäksi raiteelta 2 on suunniteltu päästäväksi raiteelle 1 ja edelleen Turkuun päin. Myös vaihde 2 on suunniteltu yhdistettäväksi raiteeseen 1 jotta Riihimäen suunnasta olisi mahdollista mennä raiteelle 1. Näitä muutoksia en varmaan tuolloin 1972 tehty kumminkaan ? |
||||
|
|
18.03. 14:18 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitä tarkoitat, Lenni? Sitähän käytetään joka päivä. | ||||
|
|
18.03. 13:48 | Lenni Voutilainen | ||
| Olisivat vaikka remontoineet, tai edes vähän kunnostaneet, niin oisi sitä voinut vielä käyttää. | ||||
|
18.03. 12:30 | Tero Korkeakoski | ||
| Nuohan liittyy pitkälti juuri tuohon tallialueen poistamiseen. Lisäksi Teivon hallituksen toimintaan ei olla tyytyväisiä. Tuo artikkelissa mainittu hpj (joka on myös Facebookin mielivaltaisesti sensuroidun "Talkravi" -ryhmän ylläpitäjä) ei oikein herätä suosiota raviväen keskuudessa. | ||||
|
18.03. 12:26 | Tero Korkeakoski | ||
| Eipä noita ratoja enää paljoa ole sähköistettäväksi, kun en usko että sellaisia ratoja joilla ei ole jokaviikkoista tavaraliikennettä sähköistetään. | ||||
|
|
18.03. 12:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän noissa takana olevissa säiliövaunuissa lukee? ___MEX Ab? | ||||
|
18.03. 12:14 | Tero Korkeakoski | ||
| Väitän että Omet ovat olleet Porin ja Äetsän välin suolakuljetuksissa, valkoisesta pölystä ja noiden vähäisestä määrästä päätellen (lumi olisi pöllynnyt pois kuten muistakin vaunuista), mutta mikähän tuon viimeisen Fat:n tarina on? Tässä junaparissa oli usein Huru vetäjänä. | ||||
|
18.03. 11:57 | Hannu Peltola | ||
| Totta, Esa! Itse ehkä oikaisisin vähän ja käyttäisin pohjamateriaalina esimerkiksi Kibrin satamanosturin yläosaa, jonka voisi suomalaistaa. Kuvan kaltainen nosturikiskotus olisi varsin suoraviivaista toteuttaa erilaisista muoviprofiileista ja mm. H0-siltarakennussarjojen osista. https://www.passion132.com/gb/building/130741-kibri-38510-ho-187-twin-control-gantry-crane-4026602385105.html |
||||
|
|
18.03. 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuollainen nostovärkki olisikin aika haastava rakennettava 1:87-skaalassa? | ||||
|
18.03. 10:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo "suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta" tarkoittaa tietenkin poikkeustilanteita. Jommankumman raiteen ollessa poissa käytössä toista raidetta kyetään liikennöimään kumpaankin suuntaan vuorollaan samalla tavoin kuin metrossa (tai rautateillä). Vaihteet (sisältäen myös vastavaihteet eikä vain myötävaihteita) ja opastimet ovat valmiina. | ||||
|
|
18.03. 09:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Näin olen käsittänyt. | ||||
|
18.03. 09:51 | Veeti Heino | ||
| Upea ruskan paletti | ||||
|
|
18.03. 09:39 | Juhana Nordlund | ||
| Jokerilla, joka on taas oma järjestelmänsä, on sellaiset vaihdeopastimet, joissa ajon kieltävä opaste on S, ja ajon salliva opaste on viiva (tai palkki), jonka asento kertoo vaihteen asennon. Jokerin vaihdeopastimia on kaksi- ja kolmeaukkoisia. Kolmiaukkoisia on käytössä säihköistettyjen vaihteiden yhteydessä. Linkin kuvassa nähdään Vihdintien suunnanvaihtopaikan opastimia Etelä-Haagassa. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-07/IMG_27653A.jpg Oletan, että Laajasalon raitiotien Jokerin infraa vastaavilla osuuksilla käytetään hyvin samankaltaisia opastimia. Osuus Korkeasaari - Kruunuvuori poikkeaa kuitenkin Jokerista (ja kaikesta muustakin pk-seudun ratikkaverkosta) siinä, että tuo väli on suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta. Tämä koskee enemmän ehkä muita kuin vaihdeopastimia, mutta toisaalta tämän osuuden molemmissa päissä kaikki vaihdeopastimet ovat kolmiaukkoisia, Jokerillahan niin taitaa olla vain päättärien vaihteilla. | ||||
|
|
18.03. 09:21 | Jari Välimaa | ||
| Tampereella vaihdeopastimet ovat viivoja kuten lienee myös raidejokerissa ? | ||||
|
18.03. 09:18 | Esko Peranto | ||
| Yksi nestekaasuvaunu oli sillan vieressä ja ratapihalla taisi öljyvaunuja, josta yhden pääty näkyy. | ||||
|
|
18.03. 08:51 | Juhana Nordlund | ||
| Noista opastimista ja vähän niiden S-kirjaimista: Ilmeisesti nuo S keskimmäisenä -valomajakat ovat vaihdeopastimia, eivät "liikennevaloja". Liikennevalojen pääopastimet ovat tuossa pimeinä eli niiden S eikä mikään muukaan opastevalo näy. Opastimien sijoitus on kieltämättä mielenkiintoinen enkä ollut yllättynyt, että asia synnytti pohdintaa. | ||||
|
|
18.03. 08:31 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö autovaunujen lastaus ole tästä oikeanpuoleisesta raiteesta kuvaajan taakse erkanevalla pussiraiteella lopullisessa paikassa? | ||||
|
|
18.03. 08:21 | Kimmo Huhta | ||
| Tosi hyvältä tuntuu. Kiitos kysymästä. | ||||
|
|
18.03. 08:08 | Markus Selin | ||
| Mischa ja Mascha olivat Korkeasaaren karhujen nimiä. Samoin Finkensilta on nimetty Finke-jääkarhun mukaan. | ||||
|
|
18.03. 08:00 | Noah Nieminen | ||
| Ovatkohan nuo sitten vaihtaneet paikkaa? | ||||
|
|
18.03. 07:44 | Jari Välimaa | ||
| Miksi tuo liikennevalon S-kirjain on keskellä ? | ||||
|
|
18.03. 07:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mischa ja Mascha? Kuulostaa jotenkin Bond-elokuvan neukkupahiskaksikolta? Kuka noita nimiä keksii? |
||||
|
|
18.03. 00:45 | Mikko Mäntymäki | ||
| Miltä tuntuu Turkulaiset kun TPS jäi kesälomalle ja vastaavasti kiekko-Espoo pelaa pudotuspeleissä? Aikamoinen myllerrys käynnissä ratapihalla minne se autojuna asema siirretään? Se on niin nääs että Tappara ottaa mestaruuden. | ||||
|
|
17.03. 22:54 | Veikko Hattunen | ||
| Mitä muita vaunuja oli Sköldviikissä? | ||||
