Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.09. 23:48 | Roope Prusila | ||
| Tehdäänkö tähän raskaampi kiskotus, jotta jatkossa Dr19 voi operoida tännekin? | ||||
|
12.09. 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| En muista minäkään että 1973 olisi rantaradan sähköistetyllä osuudella ajanut säännöllisesti veturivetoisia paikallisjunia. Sr12 on varmaan menossa vetämään Turun pikajunaa, tai tullut Turusta. |
||||
|
12.09. 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Mikäs Donnerin solassa tekee pahaa? | ||||
|
12.09. 22:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja voimalaitoslakon, eli "Reinin lakon" aikana loppusyksystä 1977, kulussa oli "Lakkonia"...! Heko heko! |
||||
|
|
12.09. 22:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älkää hyvät herrat vaan alkako juttua Donnerin solasta! Munt tekke hirviä huano! |
||||
|
|
12.09. 21:31 | Teppo Niemi | ||
| Olikos 1973 enää veturivetoisia paikallisjuna rantaradalla Kirkkonummelle, Kauklahteen tai Kauniaisiin? Itse kuljin noihin aikoihin paljon koulumatkoja rantaradalla junalla, enkä muista yhtään veturivetoista paikallisjunaa. Kellohan on noin 14.40, jolloin tuohon junaan olisi pitänyt ehtiä kun koulu päättyi klo 15. Olisin todellakin halunnut matkustaa puuvaunujunalla Sm-junien tilaan. Sen sijaan loma-aiiana oli.mahdollista torstain myöhäisiltaan matkustaa Dm7-junalla. |
||||
|
12.09. 20:23 | Aarni Lilja | ||
| Onko siis Dv12 2652 ja Dr14 1857 menossa huoltoon vai varaosa purkuun Pieksämäelle? | ||||
|
|
12.09. 20:20 | Hannu Peltola | ||
| Nämä solat ovat valokuvauksen kannalta vähän hankalia: kirkkaalla ilmalla vuorten huiput oikein loistavat auringossa ja kuvatessa ne ylivalottuvat helposti ja palavat puhki. Solat sen sijaan ovat hämyisiä, jopa hämäriä ja yksityiskohdat jäävät pimentoon. Näissä kuvissa olen yrittänyt tasapainoilla valotuksen kanssa niin, että solassa olevat junat olisivat kohtuullisen kirkkaita, mutta kuitenkin niin, etteivät vuortenhuiput pala puhki. | ||||
|
Kuvasarja: Junabongausta huimissa maisemissa Kanadan Kalliovuorilla |
12.09. 19:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Stefan! | ||||
|
|
12.09. 19:53 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Stefan ja Pasi! Nämä Kanadan Kalliovuorten solat ovat kyllä mahtavia ja voin suositella paikkaa matkakohteeksi kaikille vuoristoradoista kiinnostuneille! Rogers Passin korkeus merenpinnasta on 1330 metriä. | ||||
|
12.09. 19:50 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Teppo täsmennyksestä! | ||||
|
12.09. 19:49 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Jarno ja Tuomas! Kanadan Kalliovuorilla luonto on kyllä uskomattoman jylhää, tämä on vuoristorata parhaimmillaan! Mielenkiintoista on myös, että USA:n puolella päävuoristoissa on pääsääntöisesti yksi vuoristokohta, joka ylitetään/alitetaan sopivaa solaa pitkin. BNSF:n pohjoisella pääradalla (vanhalla Great Northernin reitillä) näitä ovat Kaskadi-vuoristossa Stevens Pass ja Kalliovuorilla Marias Pass. CP:n pääradalla pelkästään Revelstokesta itään mennessä on neljä toinen toistaan haastavampaa vuoristokohtaa ja niiden kautta kulkevaa solaa: Albert Canyon (korkeus merenpinnasta 682 m), Rogers Pass (korkeus 1330 m), spiraalitunneleiden kohdalla oleva Kicking Horse Pass (korkeus 1627 m) ja viimeisenä itään Crowsnest Pass (korkeus 1358 m), joka tämän junan täytyy vielä ylittää ennen laskeutumista preerioille. Olen jotenkin niin tottunut näihin kaksikerroksiin konttijuniin, ettei niitä aina enää huomaa ihmetellä. Olette kyllä oikeassa, ne ovat loppujenlopuksi aivan mielettömän massiivisia! Ja mitä suurimmalla todennäköisyydellä tämä itään menevä juna on lastattu täyteen Kiina-krääsää. Tällä matkalla olin noin viikon Vancouver Islandilla mm. valaita ja karhuja bongaamassa ja vuoristossa vaeltamassa ja viikon täällä Kalliovuorilla. Vancouver Islandilla oli tämän matkan mahtavimmat maisemat, vuoristo oli lähes yhtä jylhää, mutta sen lisäksi valtameri oli melkein kaikkialla läsnä. Täydellistä! Syksyn aikana julkaisen varmasti useampia kuvasarjoja myös Vancouver Islandin junaliikenteestä, se osoittautui aivan äärettömän mielenkiintoiseksi! |
||||
|
12.09. 19:30 | Hannu Peltola | ||
| Junakohtauksissa on aina jotain draamaa ja jälleen oikein mielenkiintoinen kuva! | ||||
|
12.09. 19:20 | Hannu Peltola | ||
| Upea kuva, kolmen junan junakohtaukset eivät ole ihan jokapäiväistä herkkua! | ||||
|
12.09. 18:41 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvä talvinen satunnaiskuva! Pian taas tällaista, toivon mukaan. | ||||
|
|
12.09. 18:36 | Rasmus Viirre | ||
| Sangen harmillista jos superkurppa 2652:lle on tullut noutaja. | ||||
|
12.09. 18:34 | Rasmus Viirre | ||
| Hyvä kun kalustoa, joka ei ole edes kaupallisessa käytössä vielä, pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Eilenkin IC 34:ssä yksi vaunu jouduttiin poistamaan käytöstä vian vuoksi. Hyvä combo perjantairuuhkan kanssa.. | ||||
|
12.09. 18:31 | Tapio Keränen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/149380?tag0=11%7CGb%7C57459 Gb 57'459 on jo kauhtunut tummanharmaaksi Hernesaaressa 8.11.1975. Kirkkaanvihreät vaneripinnat oli jo ehditty maalata tavaravaunun mustanvihreäksi. | ||||
|
12.09. 16:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko Vertillä tuoretta kuvaa Kankaan asemarakennuksesta? | ||||
|
|
12.09. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, onko kellään kuvaa siitä kirkasvärisestä Gb:stä (57'549?) joka ol kokeeksi koritettu filmiliimatulla vanerilla? | ||||
|
12.09. 15:51 | Leevi Heino | ||
| Junanumero taitaa olla 7328? | ||||
|
|
12.09. 15:38 | Leevi Heino | ||
| Pasi on ollut taas oikeassa paikassa oikeaan aikaan, hieno otos! | ||||
|
|
12.09. 15:37 | Leevi Heino | ||
| Mukava kohtauskuva! Mietinkin, että mitä tämä Nortin tavarajunapari oikein sisälsi, hyvä että joku kävi kuvaamassa. | ||||
|
12.09. 15:20 | Tiitus Lindholm | ||
| Mites tänne pääsee viisaimmin jos itsekin tahtoo poiketa? | ||||
|
12.09. 14:26 | Jussi Mäkinen | ||
| Hieno sivuprofiilikuva! | ||||
|
12.09. 13:52 | Jimi Lappalainen | ||
| 2023: https://tinyurl.com/saksala-streetview | ||||
|
12.09. 13:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Veikkaus: ei ainakaan kyynärsauvoja tai pyörätuolia apunaan käyttäen. | ||||
|
|
12.09. 13:18 | Tiitus Lindholm | ||
| Mitenköhän tälle paikalle mahtaa päästä? | ||||
|
12.09. 12:42 | Petri Sallinen | ||
| Kirjoitin Mestarimallien uutiskirjeeseen aikoinani jutun Gav-vaunuista. Se löytyy täältä. https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2022/05/Mestarimallit-Uutiskirje-14.9.2021.pdf |
||||
|
12.09. 12:32 | Toni Lassila | ||
| Hienoja kuvia, vaikka tämä pohjoisen junaliikenne on melkein Suomen yksitoikkoisinta. No ehkä rantaradalla ja Vaasan radalla sekä pääkaupunkiseudun kaupunkiradoilla on vielä tylsempää liikennettä. | ||||
|
|
12.09. 11:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen havainto :) | ||||
|
|
12.09. 11:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin, muuten, lähettikös se Oskari Tokoi viisi viljajunaa hakemaan sitä Siperiasta asti? | ||||
|
12.09. 11:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuopion konepaja: https://www.youtube.com/watch?v=KkIvezMJeR0 | ||||
|
|
12.09. 11:20 | Erkki Nuutio | ||
| Pietarin pohjoinen liikennesolmu sekä yhdysrata ja puoliksi maksamamme Nevan silta ei ole meille enää merkitykserllinen, mutta annan viittauksen: VR 1912/37 II s. 155. Siinä oleva piirros on hyvin valaiseva. Vuoden 1917 mittaan joutuivat Venäjän rautatiet vähitellen sekasortoon ja yhdysliikennekin alkoi hiipua. Kuva lienee kevättalvelta 1917 (kuten 3.1917), jolloin sitä vielä oli ja ensimmäisiä K3 -vetureita oli tullut Viipurin varikon käyttöön. Vuoden 1918 kapinan aikana palasi viljanhakureissultaan vain yksi K3 . Kohta Rajajoen silta räjäytettiin. Raasuliinkin valmistunutta rataa ei varsinaisesti avattu. Eli sama tilanne kuin tänä päivänä! |
||||
|
12.09. 11:06 | Rainer Silfverberg | ||
| Sinne Ruskealaanhan on ajettu viime aikoina erikoisjunia höyryvetureilla. Siis Pietarista Ruskealaan, ja jossain vaiheessa oli tarkoitus jatkaa junien matkaa myös Joensuuhun, mutta tyssäsi byrokratiaan, siis ennen tätä sotaa. | ||||
|
|
12.09. 10:56 | Erkki Nuutio | ||
| Marmori oli Alvarin sopimaton, mutta kylttuuriväelle riittävän kallis materiaalivalinta Finlandia-taloon. Konkreettisesti marmori on kiteistä kalkkikiveä - kerrostuneen kalkin muuttumistulos (prof. Iivari Leiviskä). Tietosanakirja 8 (1916) kertoo: Ruskealan marmori on (siis oli) Suomen ainoa rakennustarkoituksiin käytetty kalkkikivi. Samasta vuoresta saatiin kahdenlaista marmoria: hienorakenteista dolomiittista (esim. Pietarin marmoripalatsi) ja karkearakeista kalkkisälpämarmoria (esim. Helsingissä HSp:n talo Kasarmitorilla). Ruskealan tuotanto oli vuonna 1914 70 000 hl (sammuttamattomana), josta 1/3 selluloosatehtaisiin (siis kalkkina), 1/3 rakennus- ja maanviljelykäyttöön (siis ainakin pääosin kalkkina) ja 1/3 Pietariin. Julkisivukiveksi meni siis vain noin kolmannes ehjinä sahattuina osina. Suurempi osa siis louhittiin kuvan mukaisesta rikkonaisesta osasta vuorta. Rikkonaisuuden vuoksi sillä ei ollut sellaisenaan arvoa rakennuskivenä. Ajankohta-arvaus: 1908-1915 . Teekkareita kutsuttiin Kalkki-Petterin pitopöytään (ennen 1917:n kieltolakia), mutta myös Ruskealaan. Pidän Käkisalmi-museon kuvan suureen yhtäläisyyteen viitaten Ruskealaa todennäköisempänä - jolleivat mahdolliset lisäkuvat viittaa toisaalle. |
||||
|
|
12.09. 09:32 | Pasi Seppälä | ||
| Onpas makea mutkakuva. Kokonaan näkyvä puurahtikin näyttää ihan kivalta kun sen laittaa tällä lailla taipumaan. | ||||
|
12.09. 08:39 | Tuomas Pätäri | ||
| Jonkinlaisen käsittelyn paljastaa ainakin huntu, joka ympäröi latvustoja aina kauempana olevien metsiköiden päällä. Toki vastaavaa saa tehtyä manuaalisella käsittelylläkin. Mutta ei tässä mielestäni mitään erityisen häiritsevää ole, kännykät ovat jo pitkään olleet oivia kameroita ja tämä on teknisesti ja muutenkin hyvä junakuva. Järkkäreissä etuna tietysti on (kun käyttää raakakuvaformaatteja) että tuollaiset Pasin mainitseman kaltaiset säädöt ja tehosteet menevät kuvaan vain metatietona ja itse kuva tallenntuu aina samalla tavalla säädöistä riippumatta. On siis lopputuloksen kannalta aivan sama onko säädöt määritetty ennen kuvausta vain vasta myöhemmin editoidessa. |
||||
|
|
12.09. 08:26 | Tuomas Pätäri | ||
| Kun näitä huikeita kuvia jo aiemmin tuoreeltaan katsoin, sattumoisin itsekin kiinnitin juuri tähän erityisen huomioni. Kun ennenkin olen Hannun kuvauskohteista nostanut esiin ne joissa junat ja maisemat ovat mielestäni mahtipontisimmillaan, niin tässähän kaikki valtavuus on jo lähtenyt täysin lapasesta, niin maiseman kuin junankin osalta! | ||||
|
12.09. 00:56 | Onni Tikkala | ||
| Onnistunut otos! | ||||
|
12.09. 00:00 | Stefan Baumeister | ||
| Aivan oikea, Esa. C51 no. 239 ja hänen sisko no. 236 vetivät keisarin junan 1920 ja 1930-luvulla. | ||||
|
11.09. 23:58 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä Esa, näin saata olla. | ||||
|
11.09. 23:57 | Stefan Baumeister | ||
| Kyllä Esa, kaikki pääradan junia paitsi Shinkansen ajoo 1067 mm raidelevydellä Japanissa. Shinkansen käytää 1435 mm. | ||||
|
11.09. 23:25 | Pauli Ruonala | ||
| Ruotsalainen yksityisrautatie HNJ (Halmstad-Nässjö Järnväg) hankki 1930-luvulla Nohabilta kolme moottorivaunua nopeuttamaan Halmstadin ja Tukholman välistä liikennettä. Vaunujen suurin nopeus oli 110 km/t, samaan aikaan SJ:n suurin nopeus oli 100 km/t. Liikennettä silmälläpitäen kaikki ylikäytävien varoituslaitteet automatisoitiin vuosina 1937-38. Vaunuissa ei ollut moniajomahdollisuutta eikä niissä ollut edes kytkimiä. Jos matkustajia tuli enemmän, lähetettiin toinen vaunu perään. Jos pyhäliikenteessä sekään ei riittänyt, vaunu korvattiin veturivetoisella junalla. Matka-aika lyheni 30%. Hilding Carlsson otti näistä vaunuista mallia SJ:n YCo4-moottorivaunuun (1951), jonka piirustuksista suomalainen lättä tehtiin. Nohab-vaunut laitettiin SJ:llä sarjaan Y03 ja poistettiin käytöstä 1964-65. Ks. https://www.historiskt.nu/rullande/ralsbussar/ralsbussen_stal.html |
||||
|
11.09. 22:15 | Jarno Piltti | ||
| Samaa mieltä reissun onnistuneisuudesta. Täytyy välittää pullakiitokset leipomon puolelle! | ||||
|
11.09. 22:08 | Jarno Piltti | ||
| Mia Greenin kuvia jonkin verran myös Finnassa. | ||||
|
|
11.09. 22:02 | Jarno Piltti | ||
| Tästäkin kuvasarjasta on vaikea valita yhtä suosikkia ylitse muiden mutta nostetaan tämä: Historiaa huokuva asema aivan mielipuolisen upeassa vuoristomaisemassa, ja junassa Kiinasta tilattua krääsää nykykuluttajalle kahdessa kerroksessa. Yksinäinen säiliövaunu kruunaa asetelman. No okei konteissa voi olla mitä vaan mutta nykyinen elämäntapa ja maailmantalous niihin tiivistyy. | ||||
|
11.09. 21:50 | Jarno Piltti | ||
| Erinomaisen havainnollinen kuva sekä konttikuljetuksista että pitkin junaa jaetusta vetovoimasta. | ||||
|
11.09. 21:16 | Juha Toivonen | ||
| Oma valintaperusteeni autolle on, että kykenen asettamaan oman varsin kankean 106 kiloisen ruhoni ratin ja penkin väliin ilman suurempia ongelmia, ja että takaboksiin mahtuu tölkkeihin pakattuna vähintään 300 litraa hyvää nelosolutta, Euroopasta ja Baltiasta tuotuna. Ja että täydet tehdastakuut ovat voimassa koko auton käyttöajan. | ||||
|
|
11.09. 21:13 | Into Tilander | ||
| Hyvä, että oikaisitte Heikki ja Ossi! Nyt kun sanoitte, niin ei tuo "marmorin" räjäyttäminen kuulosta yhtään hyvältä. Kalkkikivikaivoksella siis ollaan. Taidan hieman katsella Förby-kuviani, jos sieltä "Heureka!" syntyisi. | ||||
|
|
11.09. 21:05 | Ossi Rosten | ||
| Kyä tässä ei ole mitään muuta samaa tuon Ruskealan kalkkkikaivoksen kuvan kanssa kuin radan haarauma. Tämä kuva on kyllä joku kalkkikivikaivos, kuten Heikkikin sanoo. Ruskealan kallio on juonteikasta (näkee tusta Mikan mv kuvastakin, mutta kuvahauku tuo paremmin värikuvina esille) kun taas tässä kuvassa oleva kallio on pääosin vaaleaa (valkoista?) ja vain vähän eri väristä kiveä, mutta ei laisin samaan tapaan juonteilevasti kuin Ruskealassa. Myöskään tuo murske kuopan pohjalla ei viittaa marmoriin vaan selkeästi kalkkilouhosta. Pitkän tovin hahmottelin tuota nuorisojoukkoa Mikan linkkaaman kuvaan notkoon jossa sähkökaapeli tms. laskee kuopan pohjalle. Pikavilkaisulla näytti sopivan, mutta kallion väritys, muodot ja taustan puusto ei istu kun pidempään katsoo... |
||||