Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 18.11. 14:55 Tapio Nikula  
  Höyryvetureissa poltettiin puolen metrin mittaisia halkoja. Polttoainevarastolle halot tulivat metrisinä. Halkoja varastoitiin aumoissa useita vuosia, ainakin kaksi vuotta. Kun aumaa purettiin, niin halot sahattiin kahtia. Niitä ei pilkottu pienemmäksi, joten voidaan kai todeta, että vetureissa ei käytetty klapeja. Pieksämäellä oli valtavat laanit halkoja ja kivihiilikasoja. Hiilikasojen päältä oli hyvät pers- ja suksimäet pikkuskideille. Halkopinojen uumenissa taas puristeltiin tyttöjä. Koko polttoainelaani oli varustettu kapearaiteisilla radoilla (lienee 600 mm). Sahatut halot kuljetettiin rullavaunuilla vyörytyslaitokseen. Halkovaunuja veti traktori, 60-luvun alussa Fordson Major. Viikonloppuisin, polttoainevarastolla olivat duunissa vain vyörytyslaitoksen väki, niin me penskat tietysti ajelimme niillä rullavaunuilla. Ja omat halot kotiin saatiin siis polttoainevarastolta kohtuullisella maksulla. Halkoja yleensä ostettiin kaksi mottia kerrallaan. Halot kuskasi hevosmies pientä korvausta vastaan. Ne voi myös kuljettaa itse isoilla halkokottikärryillä tai halkoreellä. Kyseiset pelit lainasi polttoainevarasto.

Uusia halkoja laanille tuli rautateitse ja lähistön toimittajilta kuorma-autoilla. Taisi jo 60-luvulla suurin osa tulla autoilla. Me penskat tietysti liftasimme autoihin. Samoin tehtiin myös vetureille ja monia monia kertoja on päästy kyytiin vyörytyslaitokselta talleille. 50-luvulla uudella tallilla (nyt jo purettu) ei ollut vielä sähkökäyttöistä venkiä ja taisi joka päivä olla lauma kakaroita vengin aisoissa työntöapuna.
kuva 18.11. 14:12 Tero Korkeakoski  
  Hakkeelta näyttää. Ompas kukkuraiseksi kuormattu.
Kuvasarja:
Signe Branderin rautatievaunut
 
18.11. 13:37 Kurt Ristniemi  
  Varmasti löytyykin. Tämä kuvasarja on kuitenkin rautatievaunuista Signe Branderin ottamissa valokuvissa. Sellaisissa kuvissa, joista osasuurennosten avulla näkee vaunut niin selvästi, että niiden avulla saa käsityksen, minkänäköisiä 1900-luvun alun rautatievaunut yksityiskohtineen olivat. - Aihe 'rautatiet' on kokonaan toinen aihe.
Kuvasarja:
Signe Branderin rautatievaunut
 
18.11. 13:11 Mika Koukkari  
  Helsinkikuvia.fi -sivustolta löytyy kyllä mittava määrä rautatieaiheisia kuvia, pikahaulla 1835 kpl!
kuva 18.11. 13:10 Johannes Sankari  
  Tulevaisuus näyttää ainakin valoisammalta kuin vielä vuosi sitten. :)
kuva 18.11. 13:07 Santeri Kivioja  
  Kuvasta voi vielä löytää "ashjalliset" kolmivaloiset valo-opastimet siltakannen reunasta ja tukipilarista.
kuva 18.11. 10:30 Miro Salo  
  Tropicanan mehujunat tosiaan kulkevat vielä kokojunina, ja ovat korkean prioriteetin junia CSX:llä.
kuva 18.11. 10:27 Miro Salo  
  Illinois Centralin valmistama, vanhasta Union Pacificin B-mallin GP9:stä, mikä selittänee tuon modernin kulmikkaan hytin. GP10:ssä on pääosin pyöreäkattoisia yksilöitä. Myöhemmässä IC:n GP11-sarjassa hytit vaihdettiin kaikkiin.
kuva 18.11. 10:21 Miro Salo  
  Sen verran korjaan että Great Western Railway on nykyään nimellä Great Western Railway of Colorado ja on toiminnassa edelleen.
kuva 18.11. 10:12 Miro Salo  
  Sanoisin että tämä on 99% varmuudella IMCX 204, Kinder Morganin entinen vaihtoveturi Port Suttonin tehtailta Floridasta. Mikäli näin, niin ei tämä montaa vuotta ole ollut museoituna. Alunperin tämä on ollut Santa Fe:n F7A 238L vuodelta 1950, ja siitä on sittemmin rakennettu tällainen CF7 joka saanut numeron 2472. Santa Fe luopui CF7-vetureistaan suhteellisen nopeasti, ja niitä päätyi paljon teollisuusvetureiksi ja short line-yhtiöiden käyttöön. 80-luvulta lähtien näitä on romutettu, mutta paljon löytyy vielä liikenteestä. Tämä päätyi 1985 Pennsylvaniaan Blue Mountain & Reading Railroad-yhtiölle, ja on sen jälkeen jossain vaiheessa päätynyt IMC Fertilizer-lannoiteyhtiölle, joka on ilmeisesti tätä nykyä Kinder Morganin omistuksessa.
kuva 18.11. 10:10 Teemu Sirkiä  
  PAI (päivystäjä) on lähtökohtaisesti tavaraliikenteen vaihtotyötä, SAA (saatto) on alun perin ollut nimensä mukaisesti esim. Ilmalasta Helsinkiin työnnettäville junarungoille.
kuva 18.11. 10:08 Ilkka Hovi  
  Yleensä kaikissa höyryvetureissa.
kuva 18.11. 09:56 Pasi Utriainen  
  Mitä eroa on PAI:lla ja SAA:lla ja mistä ne ovat lyhenteitä? Eivätkös molemmat ole kuitenkin vaihtotyötä.
kuva 18.11. 09:28 Kurt Ristniemi  
  Jorma: Elin siinä harhaisessa käsityksessä että Pasila alapihaa ei enää olisi olemassa, ei ainakaan välittömässä lähitulevaisuudessa. Mutta silmäys alueen maankäyttösuunnitelmiin osoitti, että nimenomaan tämä veturitallien länsipuolinen osa tulee jatkossakin säilymään.

Niinpä vaihdoin liikennepaikaksi Pasila alapihan. Vaikka kuvanottoaikaanhan sellaista ei ollut olemassakaan, vaan paikka oli Fredriksberg.

Muuten, ei tämä ole ensimmäinen kuva, jonka kuvauspaikaksi on merkitty Fredriksberg.
kuva 18.11. 09:17 Antti Laajalahti  
  Onko Tr2:sessa kattilan kannatuksen pitkittäinen jousto takapäässä?
kuva 18.11. 08:42 Kurt Ristniemi  
  Ilkka, jos vasemmanpuolimmaisella vaunulla tarkoitat 'toisella' raiteella olevaa 8-tolppaista vaunua, niin se on tulkintani mukaan K-vaunu.
kuva 18.11. 08:09 Tommi K Hakala  
  Voisivatkohan IK-vaunujen puutavarat olla matkalla telakalle, puulaivojen valmistukseen? Muu ei oikein selittäisi noin pitkien lankkujen tarvetta.
kuva 18.11. 06:55 Juhana Nordlund  
  Kuvan ajankohta voi periaatteessa olla lähellä myös Helsingin kaupungin metrotoimiston tuottaman esittelyfilmin tekoaikaa, mutta on tuolla ihan varmasti käyty kuvaamassa muutenkin. HKL HST on julkaissut tarkoittamani filmin youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=WBlPuog7​fJ0 . Lyhytelokuvassa näkyy kohdassa 4:24 - 4:25 tuo sama metrokaavio vanhoilla aseman nimillä kuitenkin niin, että Hiihtäjäntie oli jo korvattu Herttoniemellä (Hiihtäjäntie ei siis näy enää yllä näkyvässä kuvassa eikä videollakaan, vaikka alun perin aseman nimeksi oli tarkoitettu sitä).

Videofilmillä näkyy M100-sarjan sarjajunia, joten ainakin suurin osa materiaalista on 1980-luvun puolelta, mutta ehdottomasti ennen metron luovuttamista liikennelaitokselle. Junissahan näkyy vielä metrotoimiston logo liikennelaitoksen tunnusten asemesta. Usea muukin seikka osoittaa, että kuvaukset on suoritettu selkeästi ennen kaupallisen liikenteen alkamista. Ja koko filmin idea on tietenkin kertoa kansaisille tulevasta metrosta - ei käytössä olevasta.
kuva 18.11. 05:52 Kurt Ristniemi  
  Vaikea on kuvasta kaikkien puiden pituutta varsin nähdä. Mutta eivätkö nuo liene halkoja eivätkä klapeja; kertaalleen tai kahdestikin halastuja pöllejä, niinkuin halot ovat.

Vaikka kuka sen tarkaa sanonee, minkä mittaista puuta noihin vasemman reunan vaunuihin on lastattu. Tosin minun silmääni näin äkkiä katsoen näyttävätkin haloilta. Ja tottahan halkoja vaikkapa leivinuunien, saunojen ym. lämmittämiseen käytettiin. SVR myönsi rautatieläisille tietyn määrän polttopuuta vuosittain.

Kaupunkiin vietävän polttopuun varastointi tapahtui ymmärtääkseni muualla kuin Fredriksbergin veturitallin pihassa.

Klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Tämän kertoo Wikipedia.
kuva 18.11. 03:11 Jouni Halinen  
  Mihinkä tämä klapikokoinen polttopuu sitten on menossa?, tätä kokoa käytettiin juurikin uunilämmitys taloissa myös wanhaan aikaan.
kuva 18.11. 02:15 Tauno Hermola  
  Kas kun kokonaisena siirrettiin; perinteisestihän hirsikehikoita on siirretty niin, että ne on purettu, kuljetettu hirret uuteen paikkaa ja sitten pystytetty siellä uudestaan. Minne tuo päätyi?
kuva 18.11. 01:21 Jorma Rauhala  
  Edelliseen kirjoitukseen liittyen: Unto Laitila oli HKL:n ensimmäinen (ja viimeinen) valokuvaajan ammattinimikkeellä toiminut työntekijä. Hän työskenteli alunperin Vallilan hallissa ratikka-asentajana, mutta eteni 1960-luvulla uusiin tehtäviin, kun PR-toiminta (siis Public Relations eli tiedoitus- ja suhdetoiminta) laajeni HKL:lle legendaarisen tiedoitussihteeri Kirsti Liljan aikana. Laitila oli siihen mennessä HKL:n Kamerakerhon aktiivina näyttänyt "kyntensä" laitoksen johdolle valokuvaajana ja eteni siten uudelle urapolulle, kuten tuolloin ennenvanhaan työelämässä oli yleistä. SRS:n perustamiskokouksessa tammikuussa 1972, jossa itse olin sihteerinä ja Ismo Leppänen puheenjohtajana, "Unski" valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi HKL:n edustajana.

Hakaniemen asema oli ensimmäisenä tunneliasemana valmiina jo vuosia ennenkuin junaliikenne käynnistyi. Valmista asemaa näytettiin ja sitä käytiin ahkerasti katsomassa Unto Valtasen Metrotoimiston aikana. Siihen aikaan Metrotoimistolla oli toimistotalo likellä II Linja 7:ssä (HKL majaili tuolloin Ilmalan mäellä Puu-Pasilan takana). Niinsanotussa Metrotalossa oli laaja näyttelyhuoneisto siinä missä nyt syödään Silvopleen kasvisruokaa. Metron "siankärsä" eli Tunnelissa-merkkikin oli talon päädyssä esillä; taitaa täällä sivustolla olla kuvani siitä. Metrotoimiston konttoritilat olivat ylemmissä kerroksissa, missä nyt majailee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy ja konsernihallinto Helsingin kaupungin Liikennelaitos, joka varmaan tulevaisuudessa ottaa sinne hoteisiinsa vielä nykyisen (tai entisen) VR-lähiliikenteenkin, toivotaan ainakin niin! (olisi ainakin johtajajätkillä muutkin kuin omat $$-Bonukset mielessä).

Hakaniemen aseman sisustus oli kutakuinkin valmiitten liikenneolojen mukainen jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin tuo mainittu kuva on varmasti otettu. Laitilan Unskin virassaan ottamia valokuvia on muuten "aika paljon" ja kun ne kerran ovat työnantajan piikkiin otettuja, kehitettyjä ja vedostettuja, on hyvä että ne ovat nyt kaupunkilaisten ihasteltavina HKM:n jakamana. Harmi vain että usein Kaupunginmuseon päiväykset ovat usein jälkeenpäin kirjattuja olettamuksia. Kinofilmiliuskoissahan ei ole koskaan päiväystä.
kuva 17.11. 22:53 Jorma Rauhala  
  Tämä onkin ensimäinen valo kuva joka on otettu Fedriksberg´n kuvaus paikalta. Voisko tämän kuitenki kirjottaa Pasila tavara Alapiha. tms?
kuva 17.11. 22:44 Ilkka Hovi  
  Eikös vasemmanpuolimmaisin H vaunu ole juuri tuollainen missä pylväät olivat "sisäpuolella". Kts myös Kapeat Kiskot kuva 253.
kuva 17.11. 22:43 Tuomas Pätäri  
  Asian hahmottamisen helpottamiseksi (tai vaikeuttamiseksi) voi tutkiskella runkoverkoston vuoden 2050 tavoitetilan teemakarttaa, joka on laadittu Helsingin uuden yleiskaavan yhteydessä: https://www.hel.fi/hel2/ksv/Liitteet/201​6_kaava/Yleiskaava_joukkoliikenteen_runk​overkko_20160614.pdf
kuva 17.11. 22:39 Ilkka Hovi  
  jees, menin harhaan. Voisivatko olla sivuluukun nostamista varten? Jos tuollaisessa vaunussa on irtotavaraa voi sivulaidan hallitseminen olla vaikeaa sillä ensin pitää ottaa pylväät pois. Tätä ennen olen nähnyt lenksuja sivulaidoissa niissä vaunuissa, joissa sivupylväät ovat olleet vaunun lattian läpi ja sivulaidat pylväiden ulkopuolella. Näissä kuvissa löytyy sellainenkin vaunutyyppi.
Tuossa vaaleassa rakennuksessa ollee kipinöitä heittelevä lokomobiili.
kuva 17.11. 22:08 Eljas Pölhö  
  Suoralla savutorvella varustettu veturi on sarjaa I3 (mahdollisuus 7/9) tai I2 (mahdollisuus 2/9). Kaikki olivat hiilipolttoisia ja kaikissa oli kuvassa näkyvä ulkoneva ikkunalokero tähystyksen helpottamiseksi.
kuva 17.11. 21:38 Vesa Höijer  
  Miksei sitä ole maalattu vihreäksi?
kuva 17.11. 20:27 Eljas Pölhö  
  Koko Suomessa höyryvetureiden halkojen kulutus vuonna 1910 oli 656'034 m3.
kuva 17.11. 20:23 Tuukka Ryyppö  
  Tuo linkkaamasi kolmashan on hyvin pitkälti sen 562:n korvaaja. Mitkä ne muut ovat? Jokeri 1 ja Jokeri 2? Jokeri 1 tulee ainakin Oulunkylän kohdalta kiinni kantakaupunginverkkoon ainakin hyvin pian jos ei heti. Jokeri 2 taas yhdistyy viimeistään Malmin ratikkaan, josta taas on jo aika lyhyt matka tuon 562:n reitille.
kuva 17.11. 20:23 Eljas Pölhö  
  Pasilan varikolle sijoitettujen vetureiden halkojen kulutus vuonna 1910 oli 35'000 m3.
kuva 17.11. 18:16 Kurt Ristniemi  
  Jouni, ymmärtääksen halkoaumoissa on nimenomaan SVR:n halkoja. Siis metrisiä halkaistuja pöllejä. SVR:llä oli olemassa oikein amausohje sekä ohje siitä mihin ja miten halkoaumoja sai radanvarteen rakentaa.
Fredriksbergin asemalla höyryvetureiden puuntarve on varmasti ollut suunnaton. Löytyisiköhän jostakin tietoa siitä, kuinka suunnaton?

Minusta näyttää, että taka-alan IK-vaunupareista vasemmanpuoleisessa voisi olla runkoja/hirsiä tai vaikkapa lennätin-/puhelinpylväitä ja oikeanpuoleisessa voisi mahdollisesti olla lankkuja; näyttävät hirsiä ohuemmilta ja jonkinverran taipuneilta. Mutta oleellista on, että vaunuissa on pitkää puutavaraa, minkä kuljetus onkin vaunujen tarkoitus: IK = Avonaisia tavaravaunuja hirsiä (I/J) ja lankkuja (K) varten.
kuva 17.11. 18:15 Timo Salminen  
  Tämä tuli vastaan satunnaiskuvana ja tuli väkisin mieleen, että sivuston tunnisteissa olisi pitänyt alkuaan olla vielä yksi rastitettava ruutu tarjolla: juna maisemassa. Olisi helpottanut näiden hienojen otosten löytämistä. Tämä vain jälkikäteisharmitteluna ilman minkäänlaisia vaatimuksia ylläpidon suuntaan.
kuva 17.11. 18:10 Kurt Ristniemi  
  Ilkka, jos 'päädyillä' tarkoitat tekstini 'toisessa päässä olevaa laitaa', niin tekstini on johtanut harhaan.
'Laidoilla' tarkoitan vaunujen pitkän sivun rakenteita, joita vanhimmissa teksteissä kutsutaan myös sivuluukuiksi. Esim. kahdessa lähimmässä vaunussa on reunan vasemmassa päässä korkea sivuluukku ja oikeassa päässä matala.

Mutta mitä ovat nuo tötsät sivuluukuissa?
kuva 17.11. 18:05 Kurt Ristniemi  
  Ilkka, 'häkkivaunu' on kuvatekstissä mainittu HL.
kuva 17.11. 17:41 Jouni Halinen  
  Jumalattoman pitkää puutavaraa noissa taka-alalla olevissa vaunuissa, nipun alla kaksi vaunua, voisivatko olla sähkö/puhelin pylväitä. Kuvassa näkyy myös suuri määrä höyryhepojen apetta, onko se tässä siinä pituudessa jossa se tenderiin lastattiin?. Voihan kyseessä olla myös kaupunki käyttöön tarkoitettua ”koivuklapia”. Jossain kuvassa ainakin Hakaniemen torilla on ollut ko. tavaraa massiivisissa aumoissa.
kuva 17.11. 17:40 Ilkka Hovi  
  Minusta isopäätyiset ovat eri raiteella ja koska vaunujen päädyt eivät ole kohdakkain tulee vaikutelma vaunuista joilla on eri korkeat päädyt.
kuva 17.11. 17:39 Ilkka Hovi  
  Tuossa keskellä myös vaunujen keskellä näkyy olevan vanhanmallinen halkojenkuljetusvaunu. ("häkkivaunu")
Mikä sen littera oli ?
kuva 17.11. 17:08 Tauno Hermola  
  Laitetaan nyt tähän vielä linkki toiseen kuvaan, jossa oli keskustelua Höyryveturimatkat1009:n kesän 2016 vaunuista: http://vaunut.org/kuva/111746
kuva 17.11. 17:07 Erkki Nuutio  
  Maanviljelyhallituksen tiedonantoja N:o LXXXI 1913 K.J.M. Collan "Pietarin maitokauppaolot - Matkakertomus" (Hki 1913, 106 s. + liitekartta Pietarin maitoalue = Etelä-Suomea ja Baltia) kuvaa perusteellisesti maitokaupan hinta- ja rahtipolitiikkaa ja maitokaupan käytännöllistä toteutusta Pietarista. Kuvissa mm. umpi- ja avoreki ja -kärry jakelua varten pullotettuna / ämpäreissä ja venäjän rautateiden maitovaunu. Kuva myös Suomen aseman maitosillasta, jonka sivulla 2 sivuovellista maitovaunua ja yksi umpivaunu. Ehdotetaan myös erästä sopivampaa paikkaa tälle. SVR:n maitovaunuista seuraavaa:
........
"Vaunuja on useampaa eri mallia, joista G.g.h. ja G.g.k. mallit ovat varustetut suljettavalla eteisellä. Mallissa G.k. on kapea avoin silta, se on verrattain vaarallinen ja epäkäytännöllinen. Sen kapea avoin silta tekee astioiden kantamisen vaikeaksi, jopa vaaralliseksikin.
Kuten on yllä jo mainittu ovat vaunut tarkoitetut voin kuletukseen. Sentähden olisi niihin tehtävä pienempiä lisäyksiä, että ne täydellisesti vastaisivat tarkoitustaan maidonkuletuksessa. Niihin olisi sovitettava lavoja, joille voisi asettaa maitoastioita, joten tilaa vaunuissa voitettaisiin. "
........

Epäkohtia-kappaleessa mainittiin mm. "Yksi tavallisin ja silmiinpistävin epäkohta on maidonkuletusastioiden varomaton, jopa usein huolimaton käsittely rautateillä." ...... "Pysäkillä ei edes aina seisauteta junaa,vaan astiat heitetäänulos junasta sen vähän hiljennyttyä vauhtiaan." ...... "En tiedä löytyykö meillä missään erityistä katosta, joka suojelisi astioita auringolta." jne.

Vaunujen pintamateriaaleja, jäähdytyksen epätasaisuutta ja hygieniaa tarkasteltiin sanallisesti ja viitattiin siinä julkaisuun V.Hirvensalo "Vientivoimme säilytys ja kuletus kesällä v.1909" .

Lopuksi Pietarinmatkaanne varten tarpeellinen tieto:
1 (maito)ämpäri (vedro) 12.999 litraa = 10 tuoppia (stof) =100 pikaria (tsharka).
"Maitopullon pitäisi vanhan tavan mukaan olla 1/16 ämpäriä."
kuva 17.11. 16:16 Tommi K Hakala  
  Osa-vaunu oli laivankuljetusvarustuksella kuin tämän turvonnut isoveli. http://vaunut.org/kuva/76840
kuva 17.11. 13:35 Kurt Ristniemi  
  Sehän sen käyttötarkoitus oikeastaan on; toimia hirsinipun toisen pään telinä.
Littera näyttää olevan J, vaikka ollaankin 1900-luvun puolella. Littera J vaihdettiin I:ksi jossakin vaiheessa ed. vuosisadan puolella.
kuva 17.11. 13:23 Tommi K Hakala  
  11.11 aamulla seurailin Tampereen asemalla, miten raskas oli kahdelle Sudellekin kokonainen hiilivaunujen letka. Hiekka pölisi ilmassa koko aseman matkan, vaikka letka oli lasketellut jo ensin Perkiöstä hieman alamäkeen.
kuva 17.11. 13:20 Tommi K Hakala  
  Tuo I on kuin pelkkä teli.
kuva 17.11. 11:56 Jaakko Hakala  
  Näköjään pienissä pätkissä hiiltä kuskataan Porista eteenpäin. 2524 oli eilen 2624:n kanssa T 3812:ssa.
kuva 17.11. 10:25 Jaakko Pehkonen  
  Joo onhan noiden vaunujen väritys kyllä vaihdellut aikojen saatossa. Kuvien perusteella olen nähnyt niitä punaisina, vihreinä, sinisinä ja nyt tummansinisinä. Linkatussa kuvassa on yksi "sirkusvaunu" ja puuvaunu muut ovat näitä tummansinisia Höyryveturimatkojen omia matkustajavaunuja. Tämä ns. "sirkusvaunu" toimii tiettävästi junan huoltovaununa.
kuva 17.11. 07:55 Kurt Ristniemi  
  Kyllä nuo hirsi/lankku-vaunut ovat todella litteraltaan IK.
J/I:n pituus on n. 3 tolpanmittaa ja JK/IK:n n. 4.

Lisäsin vertailukohdaksi kuvan http://vaunut.org/kuva/123287 jossa on peräkkäin sekä J- että IK-vaunu. Siitä selvittelin nuo ylläolevat mittatiedot.

Hoksasin juuri, että vasemmanpuoleimmassa vaunussa, jonka matala laita on käännetty alas, on 8 tolppaa. Muissa vaunuissa tolppia on 7. 8-tolppainen on arvatenkin litteraltaan K, ja 7-tolppaiset H.
kuva 16.11. 23:45 Tuomas Pätäri  
  Pitäähän sitä noin nyppyläisessä maastossa kaasutella :) No, tosiasiassahan aika suoraan sekä y että z akseleilla tuolla pääsee. Junan takankin taitaa olla jopa kymmenkilometrinen suora. Lumi tekee maisemasta komean.
kuva 16.11. 23:36 Tuomas Pätäri  
  On.
kuva 16.11. 23:23 Tauno Hermola  
  Taidat olla oikeassa; ainakin kuvan kirkkautta lisäämällä kolmas vaunu todella näyttää vihreältä. Aikaisemmin "sirkusvaunujen" väritys on kyllä ollut toisenlainen http://vaunut.org/kuva/13562
kuva 16.11. 23:14 Petri Sallinen  
  Vaikuttavat IK-vaunuilta mittasuhteiden perusteella — aluskehys on itse asiassa aika pitkä.