Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.08. 01:31 | John Lindroth | ||
| Hienot laivakuvat! | ||||
|
17.08. 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on sekin, että silkalla hiekkavalumuotin jälkeisellä karhealla pinnalla saattaa ajossa syntyä ääntä sen "toisen kenttäpostinumeron" kuuntelulaiteoperaattoreiden riemuksi. Nykyaikana ainakin potkurinlavat työstetään mahdollisimman sileiksi. Syy: turbulenttinen eli pyörteilevä veden virtaus aiheuttaa ei-toivottua vastusta. Tällöin osa voimakoneen tehosta kuluu juuri vastuksen voittamiseksi ja se taas on pois ajotehosta. Ratkaisuna on siis laminaarinen virtaus ilman pyörteilyjä, sitä ei sallita edes veden ja potkurin lavan pinnan rajapinnassa. Tässä rajapinnassa esiintyvää kitkaa ei otettane millään tavoin huomioon potkuria suunniteltaessa? |
||||
|
|
17.08. 00:57 | John Lindroth | ||
| Taustalla laiturissa lienee ruotsalaisen "Svea" varustamon alus! | ||||
|
|
16.08. 23:13 | Rainer Silfverberg | ||
| Linkissä ihan kiinnostavia laivakuvia ja tietoa Turun matkustajalaivaliikenteen historiasta. Harmi että "Otkantti" puretaan uuden terminaalin tieltä. Varsinkin ihmettelen uuden terminaalin rakentamistarvetta kun Tallink-Silja on vähentänyt lähtöjensä määrän yhteen päivässä. | ||||
|
|
16.08. 22:11 | Into Tilander | ||
| Saksan Wikipedian https://de.wikipedia.org/wiki/L%C3%BCbeck_(Schiff,_1905) mukaan Luebeckin potkurin halkaisija olisi 1,6 metriä ja 1,75 metriä. Kuvan potkuri taitaa olla hieman liian rohea, kun on noin kahden miehen korkuinen. Jos halkaisija olisikin säde, olisi mitta aika jämpti. | ||||
|
16.08. 22:01 | Into Tilander | ||
| Täältä Vorgista löysin kuvan vuodelta 2007. Kuvan tietojen mukaan se seisoisi museon raiteistolla. Olisiko ollut kuitenkin loppuelämänsä alusta asti museon vaunu? | ||||
|
16.08. 21:55 | Into Tilander | ||
| Kiitokset Jarno, Petri ja Esa! Laittelen E:n tunnisteisiin. 1920-lukua minunkin mielestäni olisi. | ||||
|
|
16.08. 21:50 | Into Tilander | ||
| Kiitos Mika! Näyttäisi oikealta. | ||||
|
|
16.08. 21:33 | Mika Hakala | ||
| Turku satama näyttäisi ainakin tuosta kohtaa miettimisen arvoiselta https://valkeatlaivat.blogspot.com/2022/05/Turun-Silja-terminaali.html Varsinkin kolmas kuva https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi3aPPg-droNmyOorfIXFs8c9RzFe3Rva5Muo6i6Ec1Mf72SzCQVT081XiE8cDdO7SkUT8xcvmTlMoNXEtWggZ6rjLcE2JsTps9lsNFNzKoFOqFKZT8XP3m71yLSOwnDQO_OjkH0F1o6NPRfViyGFbCPG2AYNE8D9bx2StUyQaWUqqjy8IZz1l5XsyJrg=s640 https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=13&coord=237111.75723044452_6709312.366815114&mapLayers=801+100+default,3400+100+&markers=0|3|ff001e|237078.75723044452_6709255.491815114|Jotakuinki%20tuossa×eries=1948&markers=0|3|ff001e|237078.75723044452_6709255.491815114|Jotakuinki%20tuossa&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false |
||||
|
16.08. 21:24 | Lenni Voutilainen | ||
| Tervetulloo Vaunut.orgiin Ilmari! | ||||
|
16.08. 19:32 | Rasmus Viirre | ||
| Jotain siinä kuussa aina on mikä saa hetkeksi pysähtymään. :) | ||||
|
|
16.08. 19:28 | Rasmus Viirre | ||
| Niin pieni ja hiljainen seisake keskellä Pohjois-Karjalan laaksoja, ja silti useat harrastajat osuivat melkein samaan aikaan paikalle. Vain neljän päivän erolla mentiin: https://vaunut.org/kuva/179402, https://vaunut.org/kuva/179403 | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiemuseopäivä 2026 |
16.08. 18:50 | Noah Nieminen | ||
| Kiitän. Ajattelin, että voisi olla parempi jos lisään suurimman osan kuvista heti. Lisää on vielä tulossa | ||||
|
|
16.08. 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämäkin siis Haapamäellä puistossa ollut vaunu? Voi kissus ja kaktus! | ||||
|
16.08. 18:48 | Noah Nieminen | ||
| Sitten 1096:n jälkeen... | ||||
|
16.08. 18:48 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva, Suomen ja Ruotsin liput kourassa! | ||||
|
16.08. 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tänne tämäkin näköjään päätyi. Ja oli niin hienoksi entisöity ja puleerattu? |
||||
|
|
16.08. 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tämä 1001 ollutkin varattu museoitavaksi? | ||||
|
16.08. 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se 2732:n kokkapelti sisältää Behr - merkkisen jäähdyttäjän koneistoineen. | ||||
|
|
16.08. 18:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksalainen taistelulaiva Lübeck laskettiin vesille maaliskuussa 1904, luokiteltuna kevyeksi risteilijäksi. Koneistona siinä oli Parsons-höyryturbiinit, kahdeksan potkuria neljässä akselissa. Höyrykattiloita oli kymmenen, Schulz-Thornycroft -mallia. Sen suunniteltu teho oli 11 200 akselihevosvoimaa, mikä merkitsi 22 solmun (noin 41 km tunnissa) nopeutta. Hiilitila maksimissaan 800 tonnia (yleensä 400 t). Pisin toimintasäde: noin 11 000 km kymmenen solmun nopeudella. Mitat: pituus n. 100 metriä, leveys noin 13 metriä, ja uppouma maksimissaan 5,3 metriä. Normaaliuppouma n. 3 200 tonnia kuollutta painoa. Henkilöstöä 303 kansiluudalla ratsastajaa! Aseistus: 2 x 150 mm, 6 x 104 mm tykkejä, kaksi konekivääriä (oletettavasti 7,92 mm Spandau?) ja 108 merimiinaa. Tiedot kirjasta: "Jane's Fighting Ships of World War I", painos vuodelta 1990. |
||||
|
|
16.08. 18:28 | Jarmo Ranta | ||
| Ajattomuus. Vuonna 2004: https://vaunut.org/kuva/8284 | ||||
|
|
16.08. 18:12 | Toni Lassila | ||
| Kuvassa ei kylläkään näy missään tuota tunnisteissa mainittua Sr3 3352:ta. Sen sijaan junanumeron voisi laittaa tunnisteisiin. | ||||
|
|
16.08. 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yritin hakea "Hautahaku koko Suomi" -sivustolta, muutellen sukunimeä hiukan eri asuihin, mutta turhaan. Etunimellä haku on anakin työlästä kuin mikä, kuin yrittää juoda Keurusselkää tyhjäksi yhdellä istumalla. Eikä hautahaku koske kaikkia hautausmaitakaan, ei siis vielä. Mahdollisesti hän voi olla menehdyttyään haudattu neuvostoanastajien käsiin jääneelle alueelle...? Ei näistä ikinä tiedä. Hatun kuosi viittaa jonnekin iloiselle 1920-luvulle? Samoin Selman hameenhelman pituus. |
||||
|
|
16.08. 13:36 | Petri Sallinen | ||
| Pyöräkerran sijoittelun perusteella vaunun pituus puskinten ylitse mitattuna on 10756 millimetriä, mikä oli hyvin yleinen alustan pituus. Tällaiselle alustalle rakennettiin sekä E- että DE-sarjan vaunuja. Hyvin yleisesti tällaisessa E-sarjan vaunussa oli 45 istumapaikkaa. Vastaavan pituisissa DE-sarjan vaunuissa toisessa luokassa oli 16 paikkaa ja kolmannessa luokassa 20 paikkaa. Paikkalukumerkinnästä näkyy pelkkä viitonen, mutta rohkenen sen perusteella päätellä, että kyseessä on E-sarjan vaunu. |
||||
|
|
16.08. 11:44 | Jarno Piltti | ||
| E vai DE? Kyljessä kokonaan tai osittain näkyvän luokkamerkinnän alla osittain näkyvä ja vitoseen päättyvä istumapaikkojen lukumäärä. Voiko näistä tunnistaa? | ||||
|
16.08. 10:57 | Teemu Saukkonen | ||
| Enpäs muistanut tätä 9 vuoden takaista "liikenteen avausta": https://vaunut.org/sarja/4149 | ||||
|
16.08. 09:39 | Pertti Miettinen | ||
| Aikataulukaudella 126 , 1.12.1959 Tr2-vetoisija junia on ollut Tl - Tpe 1043 , 2407 , 2409 , 2415 , 2423 ja 2427. Tpe - Tl 1044 , 2408 , 2412 , 2420 , 2424 ja 2426. | ||||
|
16.08. 08:46 | Erkki Nuutio | ||
| Onkohan sälä raiteen vierillä sitä perua, että on aikaisemmassa vaiheessa ajettu neuvostomallisella raiteenrikkomisvaunulla. Vaikuttaa siis kesältä 1941 ja Kannaksen raiteilta. |
||||
|
16.08. 08:28 | Erkki Nuutio | ||
| Esan havainto, että tasoristeysmerkki on päälle maalattu suomalainen tasoristeysmerkki vahvistaa oletusta, että ollaan takaisinvallatulla aluella. Pohjois-Kannas jouduttiin luovuttamaan, vaikka punaroistot eivät pystyneet sitä valloittamaan. Siksi rakennukset jäivät ehjiksi. Valitettavasti kuvauspaikka ei paljastu. Lumiaita hyvinkin. Vuoristo-Hallenbergin kirjassa Talviajotiet (WSOY, 1937, 333 s.) on pitkät selostukset kuvineen lumiaidoista ja niiden tehokkuudesta. |
||||
|
16.08. 07:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aatteen miehen vaakunan alla oleva teksti "SVPS" kertoo wikipedian mukaan vaunun olevan "suoranainen makuuvaunu". Nämä olivat erityisen mukavalla sisustuksella ja niitä käytettiin myös neuvostorautateiden kansainvälisissä pikajunissa. Nimitystä ei Venäjällä enää käytetä. Näkyipä niitä aikanaan myös Leningrad - Moskova välin "Punainen nuoli"- pikajunissakin. |
||||
|
|
16.08. 07:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan nainen on ilmiselvästi lotta. "Isä oli kirkkoväärti, äitee lottasväärti, mutta pojastapa ei tullut minkään väärtti." Suomalainen tasoristeysmerkki vissiin saanut aatteen miehen maalaaman ilmiasun. Onkohan lotan takana oleva säleaita ns. lumiaitaa? Eli sellainen viritys, joita laitettiin sopiville paikoille, jotta tuulen kinostama lumi ei kerääntyisi radalle. |
||||
|
16.08. 00:57 | Rasmus Viirre | ||
| Nostalgiaa kuvassa! Ei kulje enää viisi nolla nolla nolla, eikä kaiketi Taimn/Taims -vaunut VR:n operoimana. | ||||
|
15.08. 23:43 | Lenni Voutilainen | ||
| Todellakin kelpaa, hieno tunnelma tässä. | ||||
|
15.08. 21:28 | Esa Niemelä | ||
| Näkymä Hyvinkään veturitallin kolmioraiteen päästä (kuva Voitto Kivi): https://taika.finna.fi/Record/hyvinkaa_mui.mui-108254 |
||||
|
|
15.08. 21:17 | Erkki Nuutio | ||
| Rouva ei ole neuvostolasta, vaan kanta-Suomesta. Ehkä talvelta 1941/42, siis valtauksen jälkeiseltä talvelta (kyltti vielä esillä). Taidetaan olla Moskovan rauhassa luovutetulla ja takaisin vallatulla alueella. |
||||
|
|
15.08. 21:13 | Into Tilander | ||
| Kiitos Rainer, nyt korjattu. | ||||
|
15.08. 21:06 | Erkki Nuutio | ||
| Kolmeakselinen tenderi: Sk3 (G3, G5 tai G10, mutta ei Piiska-Mummo G11 Dutzin venttiilikupuineen). Sotilas- ja siviilijunan törmäys. Etualan siviilirouvan päätä on kai sidottu onnettomuuden jäljiltä. Aikahaarukka 1941-1944. |
||||
|
|
15.08. 19:29 | Erkki Nuutio | ||
| Onkohan varaosapotkuri lähdössä Lyypekkiin vai risteilijä Lyypekkiin: https://en.wikipedia.org/wiki/SMS_L%C3%BCbeck ? Laivassa oli varmaankin parikin potkuria. Kyseinen laiva sai vuonna 1916 ankaran mällin merimiinasta Itämeren taisteluissaan. Korjauksen jälkeen laiva joutui toisarvoiseen sotilaskäyttöön. Rauhassa se luovutettiin briteille ja kohta purettiin. Könösen kirjassa Lokomo 70 vuotta on sivulla 57 kuva jokseenkin oheisen kuvan mukaisesta vuonna 1920 teräksestä valetusta nelilapaisesta potkurista. Yhdessä sen lavoista on Taalintehtaan potkurin leimakuviota kovasti muistuttava Lokomon leimakuvio. Arvausvuodeksi täytyy ottaa 1918, koska silloin olimme Saksan banaanivaltio ja taloutamme palveli Saksaa. Jo vuonna 1919 yritimme miellyttää Ententeä ja kauppa Saksaan supistui vähiin ja risteilijä Luebeckin romutettiin |
||||
|
15.08. 18:55 | Antti Grönroos | ||
| Ei olla Iisalmessa, PALJON alempana. | ||||
|
15.08. 18:53 | Eljas Pölhö | ||
| Työpaine oli 17 kg/m2. pituus oli 25,725 m, pyörästön pituus 22,110 m, korkeus 4,480 m, suurin akselipaino 20,5 t. (Esittely: The Locomotive (Magazine), September 1936 s.298 ja October 1936, s. 319) | ||||
|
15.08. 18:29 | Mikko Nyman | ||
| Millähän mallilla Edmc-vaunujen valmistusprojektin loppusuora mahtaa olla, kun asiasta ei ole kuulunut mitään sitten viime vuoden lokakuun: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/uuden-yojunakaluston-toimitus-viivastyy-08102025/ | ||||
|
|
15.08. 17:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Merkillisen isot sylinterimitat. Paljonkohan mahtoi olla kattilan työpaine? Sellaisella kun on oma vahva vaikutuksensa vetovoimaan tenderin takapään vetokoukussa. |
||||
|
15.08. 15:37 | Pasi Seppälä | ||
| Nätti valo tässä kuvassa. Poikkeavasta kuvakulmasta vielä lisäpisteet. | ||||
|
|
15.08. 14:10 | Rainer Silfverberg | ||
| Reittikilvet SNTL:n junissa oli vain yhdensuuntaisia, Moskovasta pois. Eli herrat saattavat hyvinkin olla matkalla Moskovaan. | ||||
|
|
15.08. 13:52 | Daniel Nironen | ||
| Rauhassa ja Joutsenossa ovat vanhat asemarakennukset vielä pystyssä. | ||||
|
15.08. 13:00 | Rasmus Viirre | ||
| Komea veturi tosiaan, lie ollut odottamassa paluuta Kemiin, kun 2648 on työn ääressä? Se tuli itsekin nähtyä yöjunien kasailussa eilen, kun taas 2567:aa en edes nähnyt ratapihalla. Miksihän puuvaunusto oli pistetty kahtia? | ||||
|
|
15.08. 12:52 | Jarno Piltti | ||
| Minua viisaampi ehdottaa Joutsenoa tai Rauhaa. | ||||
|
|
15.08. 09:38 | Leevi Halonen | ||
| Täällä ehdotettiin Jämsänkoski-Jyväskylä väliä ja Iisalmen ja Jyväskylän välillä on vain 150 km ja lisäksi itsekin mietin samaa kuten Kari Haapakangas, eli mitä sitten tarkoittaa etelässä ja Otanmäen etelässä. Ja muistan että olisin nähnyt vastaavanlaisen talon Iisalmessa, joka tosin voi olla joku toinen talo. Tämän takia ehdotin Iisalmea. | ||||
|
|
15.08. 09:16 | Noah Nieminen | ||
| Chilen Ukko-Pekka... | ||||
|
|
15.08. 09:05 | Uwe Geuder | ||
| Rohkenen vastata, että Iisalmi ei ole etelässä. | ||||
|
|
15.08. 08:16 | Leevi Halonen | ||
| Ollaanko Iisalmessa? | ||||