Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	01.11. 09:22	Linus Mansner
		Oot Robotti.
	01.11. 09:12	Erkki Nuutio
		Oman tuotekehityshankkeeni suojaamisen (varastamiselta) alkuvaiheen neuvottelujen ajaksi on aikomukseni laatia periaatteessa keksinnöllisyysvaatimuksiltaan mahdollisimman täydellinen US. patenttihakemus, mutta jättää se sisään US.Pat.Officeen Provisional Patent Application -muodossa: https://www.uspto.gov/patents/basics/apply/provisional-application Tällainen on voimassa 12 kk raueten (salassa pysyen) automaattisesti sen jälkeen - edellyttäen ettei sen keksinnöllisyysvaatimuksia käytetä tätä ennen jätettävän normaalin US patenttihakemuksen keksinnöllisyysvaatimuksissa. Tällöin niille pätee provisional -hakemuksen sisäänjättöpäivä. Privisional-hakemuksella haen lähinnä edes jonkinlaista suojaa keksinnön varastamisuhkaa vastaan yhteydenotoissa ja neuvotteluissa tavoittelemieni teollisten hyödyntäjien kanssa. Provisional -hakemus huolella laadittuna on samalla täsmällinen keksinnön sanallinen ja kuvallinen selostus. Sellaista tietysti tarvitaan neuvotteluissa hyödyntäjien kanssa. Se on samalla tarpeellinen lähtökohta lopulliselle patenttihakemukselle. Toivottavasti sen laadintaan osallistuu jo hyödyntäjäyrityskin, koska tämän keskeinen intressi on tulevan patentin mahdollisimman kattava suojaavuus. Käsittääkseni Euroopan patenttivirastoissa ei ole tarjolla Provisional patent application -reittiä. Koskien keksijän turvaa neuvotteluissa, viittaan vuosikymmenien takaiseen keksinnön alkuvaiheeseen. Silloinen Saab-Valmetin johtaja totesi, että jos se on hyvä, Scania varastaa sen. Hänen myötävaikutuksellaan voitiin hyödyntäminen tutkia perusteellisesti Volvo LV:ssa GBG:ssä Volvo LV:n tj:n valvonnassa. Keksintöaihio oli Volvolle merkittävä, mutta raakile ja kuumin elekroniikkakehitys ruuhkautti Volvon tuotekehitystä. Siksi aikalisä tarvittiin. Viimeinen niitti oli, että TEKES -johtaja ei uskonut Volvon tulevan teollisesti Suomeen. Kuukauden päästä TEKES-tyrmäyksesta Volvo Bussar tuli teollisesti Suomeen noin 500 työpaikan voimin. Toki nämä Carrus-työpaikat vähitellen katosivat - paljolti suomalaisten omasta syystä. Sittemmin bussien teko Euroopassa romahti. Suomalaiset ovat ylipäätään täysin ulkona talouden ja yrittämisen todellisuudesta ja utopiapuolueet haluavat takaisin valtaan.
	01.11. 07:10	Ari-Pekka Lanne
		Niinkin äkkinäisempi saattaisi ajatella, huomioiden junaparin 924/931 kiireettömän kääntöajan rannassa.
	01.11. 01:23	Rasmus Viirre
		”I should be far down the road but I'm not..”
Kuvasarja: Kuvia puretulta Raippo/Simola-Lappeenranta-radalta	01.11. 00:30	Jouni Hytönen
		1) 270+911 Raipon kolmio, yksityistie, 2) 271+xxx Vapaavarastontie (rakennettu vasta 90-luvulla), yksityistie, 3) 272+162 Hietajoki, yksityistie, 4) 272+630 Tietäväinen, yksityistie, 5) 273+812 Salkivi, yksityistie, 6) 276+066 Rämän mäki, metsätie, 7) 276+502 Notkolampi, metsätie, 8) 277+594 Kankaanmäki, yksityistie, 9) 278+483 Muuteroinen, yksityistie, 10) 278+984 Kappelinmäki, yksityistie, 11) 279+189 Saviranta, viljelystie, 12) 280+016 Höytiälä, yksityistie, 13) 281+282 Suninen, yksityistie, 14) 281+570 Vehkasalo, viljelystie, 15) 282+715 Tukia, yksityistie, 16) 283+627 Välimäki, maantie 14800 ja 17) 284+728 Tapiola, yksityistie (nyk. Sementtitie Mustolan radalla).
	01.11. 00:03	Mikko Ketolainen
		Näin ja kuvasinkin sen, Meeri tuosta ohitse meni hieman aikataulustaan myöhässä. Jospa sieltä jossain vaiheessa tulisi se "oikea" ArticRailin ja saisi sen ikuistettua, mielellään valoisaan aikaan.
	31.10. 23:11	John Lindroth
		Arvostin korkealle PRKn joulunäyttelyä!Juuri niin kuin Juha sanoo itsekin näihin osallistuin.Historiatietoihin perustuen ja itse paikalla aikanaan olleena pääjohtaja E.Saarinen joka oli innostunut pienoisjunista lupasi ylläpitää tätä traditiota jatkossakin! Itse olin kutsuttuna ja tietenkin edustamassa omaa PRK kerhoa hänen lähtiäisissään jolloin sain Vr virallisen vapaalipun kaikkialle Suomeen!Itse vein hänelle pienen Porvoon radalta maalaamani värivesi taulun jossa Hv4 vetää henkilöjunaa sekä tuoreen Cd-tenrilevyni,myöhemmin sain kuulla että ne olivat hänen mielestään upeimmat läksijäisten lahjat! Se vapaalippu on tuolla vitriinissä käyttämättömänä kahden pääjohtajan signeeraamana! Tämä tapahtuma on mahtava muisto rautatieharrastukseni historiasta! Tähän liittyen ja myös muihin tekijöihin PRK saikin tulevien VR suostumuksella vuosia järjestää näitä näyttelyitä
	31.10. 22:39	Elmo Kyytinen
		Tuo määränpääkilpi näyttää jotenkin pieneltä.
	31.10. 22:13	Heikki Jalonen
		Artikkeli tosiaankin ilmestyi Tekniikan Maailma-lehdessä nro 7/1977, ilmestymispäivä 14.4.1977 eikä sentään 1.4.1977. Artikkelin koostaminen on tietenkin voinut olla työpöydällä (toimittaja Raimo Hämäläinen) 1.4. tuntumassa... Mutta, varsinainen asia jutun taustalla todellakin ovat aivan todelliset patenttihalemukset, julkaistuna (ensipainos 1932) kirjassa "Absolutely Mad Inventions". Keksintöjä, joissa "terveellä järjellä" ja käytännöllisellä toimivuudella on vähemmän tekemistä. Sitäkin vahvemmin sopii arvailla, että kyseessä useimmiten oli tavoiteltu spekulaatio ja huijaushyöty, jos vaikka sattumalta löytyisi joku hyväuskoinen sijoittaja tai patentin ostaja. Joilta saadaan dollarit parempaan talteen, keksijän taskuun (jonka hän on keksinyt olevan tyhjä). Tietysti, taitavasti laadittu patenttihakemus (riittävän laaja ylikattava kuvaus) saattaa olla arvokas myös silloin, jos markkinoille ilmaantuu tuote, ainakin kaukaisesti patentin vaatimusta hipova, jonka markkinoille tuojan pääsee haastamaan oikeuteen - kelpo korvausta vaatien - tietty. Vain mielikuvitus on rajana. Ja omien asianajajiesi verenhimo... Ehkäpä entisempinä aikoina patentin haku (varsinkin Yhdysvalloissa) oli kohtuullisen (liian?) halpaa noina vuosina, erikoisesti jos mitään itse patentin antamaa tuottoa eí koskaan realisoitunut. Ehkä alan toimistot useinkin hinnoittelivat palvelunsa "korppikotka"-periaatteella eli osuusoikeuksia, rojalteja ynnä vastaavia odottaen (vrt. nykyajan amerikkalainen asianajotoiminta eli 70% If We Win). Nykyiset (vaikkapa Euro-patentin) hakijan maksettaviksi koituvat kustannukset (hakuprosessi ja ylläpitomaksut) karsivat tehokkaasti kekseliäät mutta aivottomat hulluttelut. Tylsää mutta taloutta.
	31.10. 21:40	Elmo Kyytinen
		Hieno kuva.
	31.10. 20:57	Kari Haapakangas
		Kelkka- vai pyöräreitti? Vaiko molempia?
	31.10. 20:53	Kari Haapakangas
		Mahtavatko portaat olla liikenteen lopettamisen jälkeiseltä ajalta?
	31.10. 20:33	Jorma Rauhala
		Joskus täällä oli tällaista: https://vaunut.org/kuva/14150
	31.10. 20:14	Jorma Rauhala
		Tosiaankin, Ruotsissa Armasjoen rautatiesilta. Sillan takana näkyy Tornionjoki, Suomi ja Vuopionranta.
	31.10. 18:12	Panu Breilin
		Armasjoen silta Karunki–Ylitornio-radalla.
	31.10. 17:20	Martti Vuorikoski
		Ai kun olisi tykkää painike. Mahtava tarina junan kulusta.
	31.10. 12:32	Jyrki Talvi
		Komea kuva solttujunasta.
	31.10. 12:10	Jimi Lappalainen
		Huh huh! Olisikohan tätä luonnosteltu Tekniikan Maailman toimituksessa hieman kieli poskessa, maalis-huhtikuun vaihteessa 1977, ja julkaistu 1.4.1977? ;)
	31.10. 11:55	Esa J. Rintamäki
		Nerokas tapa ratkaista "linjakohtauksiin" liittyvät ongelmat...? Kuka teistä taitavista pienoismallinrakentajista ehtii ensimmäisenä valmistaa prototyypin koeajoa varten? Kuvattu patenttihakemuksia käsitelleestä Tekniikan Maailma-lehden artikkelista, vuodelta 1977.
	31.10. 11:23	Veikko Hattunen
		Se oli Meeri.
	31.10. 10:50	Kimmo Huhta
		Näitkö, Mikko, tuota LIV 73599:ää? Oliko se jokin tarkastusajo vai mikä?
	31.10. 10:47	Kimmo Huhta
		Komea näky. Teipitön punainen saatu etummaiseksi.
	31.10. 10:27	Juha Kutvonen
		Tämän liikkumista ei voi olla huomaamatta :) Parhaat Nohab-äänimuistot minulle on jääneet Norjasta, jossa EMD:n kaksitahtikoneiden jyskytys oikein korostui vuorten seinämistä kaikuessaan.
	31.10. 10:17	Juha Kutvonen
		PRK:n joulunäyttely oli mukava, mutta valitettavan lyhyeksi jäänyt perinne. Kompaktin kokoinen, keskeisellä paikalla ja juuri sopivasti joululahjojen hankinta-aikaan.
	31.10. 09:53	Joel Kuikka
		Toinen vihreistä deevereistä tais lahota Parolan junassa. Tai ainakin Tampereelle menivät neljällä deeverillä ja Parolaan jälleen kolmella jolloin mukana oli enää vain yksi vihreä yksilö eli olivat jättäneet sen viallisen yksilön Tampereelle.
	31.10. 09:24	Jari Välimaa
		Miksi juliassa näkyy vasta illalla Vet 11872 joka on myönnetty 18:30 ja lähtöaika Niinisaloon oli 18:44 ?
	31.10. 01:50	John Lindroth
		Komea veturi ja kuva!
	30.10. 23:44	Mikko Ketolainen
		Suolahden ratapihalla seisoi iltapäivällä traktoreita sisältänyt vaunuletka jonka Äänekosken puoleisessa päässä oli veturina Sr3. Katsoin Juliasta, että mikäs tuollainen juna on, kun on kerta Sr3 veturina, eikä Dv12. Kyseessä oli tavarajuna tunnuksella T53408 Suolahdesta Vuosaareen. Kulkuhistorian mukaan kulkenut elokuun lopusta lähtien tällä tunnuksella Suolahdesta Vuosaareen. Ihmettelin, kun kello lähestyi 15:sta, joka oli merkitty junan lähtöajaksi, niin veturi on edelleen junan Äänekosken puoleisessa päässä. Myöhemmin huomasin Juliasta, että matkaan oli päästy vasta kello 16.42. Myöhästyneen lähdön vuoksi on aikatauluun merkittyjä yli tunnin taukoja jäänyt pois, esim. Jyväskylästä ja Jämsänkoskelta. Pisin tauko on tällä hetkellä Tampere tavarassa, noin viisi ja puoli tuntia.
	30.10. 22:49	Hannu Peltola
		Miten oli Otto, jättikö EMD 567:n murina unohtumattomia äänimuistoja?
	30.10. 22:46	Hannu Peltola
		On tämä vaan upea veturi, varsinkin tässä alkuperäisvärityksessä!
	30.10. 20:35	Esa J. Rintamäki
		Vilppula, vuonna 1947, sijoituslistan mukaan: (4. liikennejakso) E 877 ja F 3593 (F oli vuodelta 1926).
	30.10. 20:29	Leevi Heino
		Ensi keskiviikkona kulkee Sulkulahdesta Tohmajärvelle T 54581, raakapuunlastaus jatkunee.
	30.10. 19:53	Rasmus Viirre
		Jep, älä huoli. Suhtaudun aina kriittisesti AI:n sanomaan. Tarkistin itsekin menikö oikein, kun lähteet oli merkitty vastauksen perään (Suomen Asiakastieto sekä Tekniikka&Talous). Sentään kerron mistä sain tietää, etten esittäisi aivan kaikkitietäjää..
	30.10. 18:04	Antti Tapani Häkkinen
		Luvut näyttäisivät pitävän paikkansa: https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/arcticrail-oy/33612599/taloustiedot Ja esitän mitä nöyrimmän toiveen, että sen verran viitsittäisiin nähdä vaivaa, että tarkistetaan asia jostakin oikeasta lähteestä, sen sijaan että sanotaan, että tekoäly sanoi sitä ja tätä. Sen ei pitäisi olla kovin paljoa pyydetty, ei minultakaan tähän kahtakymmentä sekuntia mennyt.
	30.10. 17:52	Rasmus Viirre
		Käännellään kysymystä toiseen muotoon. Ei kai alassaan toistaiseksi vielä niin nuori ja pieni yhtiö tuosta noin vain suorittaisi järjettömiä ajoja? Tekoäly antoi alle minuutin haulla tilikaudelle 2025 AR:n liikevaihdoksi 361 000 € ja liiketulokseksi -349 000 € tappion. Toisaalta varsinainen kaupallinen liikenne alkoi kaiketi vasta vuoden loppupuolella, kun sopimus raakapuunkuljetuksista UPM:n tehtaille Kuusankoskelle allekirjoitettiin. Mielenkiinnolla kauden 2026 tulosta odotellessa.
	30.10. 16:20	Esa J. Rintamäki
		Herra Juhani K.: - Kertomasi Dm4-keissin ja sen mittakaavan pohjalta erityisesti - muistan jotenkin televisiossa 1960- ja 1970-luvun tienoilla mainostetun isomittakaavaisen aidosta muovista tehdyn "Big Big Train" - lelujunan. Muovia oli sen raidepätkätkin. Joskus parikymmentä vuotta sitten näin sen pari vihreää matkustajavaunua Kurvin Fida-kirpputorilla. Ne olivat englantilaista mallia, joten en tullut ostaneeksi. Olisiko vaunut olleet jotain 30 senttimetrin pituisia ja rakenteeltaan aika simppeleitä (ei sisustusta).
	30.10. 15:55	Juhani Katajisto
		Linkkikuvan (ei siis tämän varsinaisen takaapäin otetun kuvan) Dm4 muovimallin tekijan tunsin hyvin. Hän oli töissä Philipsin tehtailla Helsingin Vallillassa ja alkoi sivutoimenaan tehdä leluja. Kun lelujen tekeminen osoittautui varsin tuottoisaksi hän perusti siihen tarkoitukseen oman firman T:mi Nyman 1960-luvun lopulla ja irtisanoutui leipätyöstään. Tämän Dm4-mallin suhteen hänellä oli suunnitteilla moottorisoida se ja tehdä siihen myös junarataa. Osoittauitui kuitenkin, että hänen monet muut tuotteet olivat kaupallisesti myyvämpiä mm. perämoottoreilla valmistetut lasten uitettavat moottoriveneet. Itselläni on vuosien saatossa ollut useita näitä Nymannin tekemiä Dm4 moottorivaunuja. Nymannilla oli jonkinlainen rakkaus rautateihin ja vahinko, kun hän ei pystynyt toteuttamaan suunnitelmiaan tehdä tästä raiteilla liikkuva malli. Siitä olisi voinut tulla ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä kaupallisesti menestyneitä suomalaisen näköisiä sähköllä toimivia junaleluja. Tämä Dm4 on hyvin vanha malli. Tehty jo 1950- luvun puolivälissä. Harmi, kun ei tullut koskaan kysyttyä, milloin hän teki viimeiset Dm4 moottorivaunut. Olin hänen kanssa tekemisissä aina pitkälle 1980-luvulle saakka. Viimeisen kerran, kun näin tämän Dm4:n oli Joensuussa Arvi A Lallukan lelukaupan takahuoneessa 1975. Se ei siis ollut heilläkään enää myynnissä, mutta suostuivat myymään sen minulle.
	30.10. 15:16	Juha-Pekka Marttila
		Saakohan Artikki ees tiliä, kun ensin ajellaan etelästä letkan kautta Ouluun ja vielä Tornioon..Sitten tyhjänä taas etelään.. Näin maallisena..onko tuossa mittään järkeä..heittokeikka vanhalla veturilla satojen kilometrien taakse.. ja taas takaisin..
	30.10. 12:17	Jari Välimaa
		mitä siellä tehtiin löytyy vorgista https://vaunut.org/kuvat/?liikp1=2596
	30.10. 10:43	Heikki Jalonen
		Ikkuna-erkkeri lienee ollut erikoisen tarpeellinen juuri Kymintehtaan linjalla, jonne oli pakkokin mennä toiseen suuntaan tenderi edellä, eihän siellä ollut veturin kääntömahdollisuutta. Erkkeri paransi (ainakin vähän) tähystämistä ja teki samalla ajamisesta mukavampaa, vaikkei ajo niin valtavan pitkä ollutkaan. Kun kyseessä olivat vanhemmat, pienet ja kapeammat veturisarjat (F1, G1 ym.) ei LKU:kaan ollut niin suurena esteenä hytin leventämiselle. Molemmista päistä ajettava moottorivaunu oli tietenkin ihanteellinen tämmöisessä pendeliliikenteessä, ainakin mitä ajonäkyvyyteen tulee.
	30.10. 10:15	Kari Haapakangas
		Vaan mitä siellä Härmälänojan takana oli, ja mitä siellä tehtiin taitaa olla kiskoliikennehistorian kannalta mielenkiintoisempaakin kuin sinne johtanut (tarpeellinen) raide.
	30.10. 08:45	Jari Välimaa
		myös Aamulehti kommentoi https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000012376361.html
	29.10. 22:20	Into Tilander
		Näköjään seuraavana päivänä oli veturi jo historiaa, kuten kuvatekstikin sen kertoo: https://vaunut.org/kuva/20279?tt=1&i1=Dr13&i2=2342
	29.10. 22:10	John Lindroth
		Itselleni on iskostunut mieleen tuo "Pikkurusko" Kolpakkopätkällä jolloin ensemmäisen kerran tuli havannoitua G1 vaihtotyöhön tarkoitetuilla hytin levennyksillä! Tällainen G1versio esiintyy myos Finnan vanhassa kuvassa Haukivuorella!Tämä siksi että selailin vanhoja Haukivuori kuvia ennen taannoista "Savon Radan Päivää" ,jolloin Sk2 /314 veturi Ho ahkeroi pienen junansa kanssa menestyksellisesti Haukivuoren tunnetulla Pienoisrautatiellä!
	29.10. 21:58	John Lindroth
		Kiva talvinen höyryjuna!
	29.10. 21:46	Julius Thurman
		Kiitoksia!
	29.10. 21:34	Heikki Jalonen
		Lisättäköön tähän vielä muutama yksityiskohta tuota Kymintehtaan (Kuusankoski) liikennettä koskien, tiedot peräisin kirjasta "Kuivakiskoisia rautatiejuttuja", koonnut Sakari Viinikainen, kustantamo Reuna, 2. painos 2022 (ISBN 978-952-355-126-8). Kirjan mukaan ensimmäinen Motti Kymintetaan radalla aloitti liikenteen jo vuonna 1928, se mainitaan bensiinikäyttöiseksi eli kyseessä täytyy olla ensimmäistä Pasilan moottorivaunusarjaa, Mot2/Bs1. Dieselkäyttöinen vaunu vaihtui Kouvolan Sanomien (24.4.1930) mukaan käyttöön 1930. Kirjan mukaan se olisi ollut "Dm1"; Ds1 on tietysti kyseessä. Edelleen, Kouvolan Sanomat uutisoi (18.11.1933) käyttöön tulleen uudemman moottorivaunun. Kirja käyttää litteraa "Dm2", tarkoittaen tietenkin Ds2. Eli, kuvan ottamisen aikaan (1931) Kymintehtaan henkilöliikennettä oli hoidettu vakinaisesti moottorivaunuilla jo useamman vuoden ajan, joten "Motti"-nimen vakiintuminen tuntuu hyvinkin luontevalta. Kirjassa mainitaan myös, että liikenteessä käytettiin yleisesti myös höyryvetureita. Voisi olettaa, että moottorivaunujen kanssa oli erilaisia hankaluuksia eikä varayksilöitä liene ollut käytettävissä vikaantumisia paikkaamaan. Kirjan mukaan Kouvolan asemalle rakennettiin vuonna 1935 Kymintehtaan henkilöjunalle oma lyhyt raiteensa, aivan vanhan asemaravintolan viereen. Paikalliset antoivat raiteelle nimen "Kolpakkopätkä", perin edullinen sijainti epäilemättä inspiroi nimenantoa... Pätkästä oli tosiaan kyse, siihen mahtui veturi ja korkeintaan parisen vaunua. Toisaalta - jos oli veturijuna - näissä junissa voitiin hyödyntää vanhempia ja heikompia veturisarjoja, joten vaunumäärä oli sitäkin kautta rajallinen. Kirjassa (sivu 122) on kuva vuodelta 1937, jossa "Kolpakkopätkällä" on Pikku-Rusko (G1), johon on rakennettu saman tyylinen ikkunaerkkeri kuin aiheen kuvassakin. Tenderi on Kuusankosken suunnassa, kattilan päässä yksi henkilövaunu, konduktööriosastolla. Vaunun litteraa en tunnista, telivaunu jossa konduktööriosaston puoleinen matkustajaovi sisäänvedetty kuten esim. Ds1-vaunussa oli moottoripäässä. Voisiko kyseessä olla jokin Ds/Bs-muunnosvaunu? Kuvassa matkustaja astuu vaunusta ulospäin, eli veturi on ajettu ympäri ennen pussiraiteelle työntämistä.
	29.10. 19:39	Jarno Piltti
		Samaa mieltä edellisten kanssa, hieno kuva työjunasta työmaallaan. Äänen eli melusaasteen voi vaan kuvitella kun sepeli putoaa metalliseen vaunuun.
	29.10. 19:34	Jarno Piltti
		Teknisesti tasokas kuva harvemmin kuvatusta veturisarjasta, kiitos tästä.
	29.10. 19:03	Linus Mansner
		Aikalailla kaikki kuvauspaikat ummessa siellä uudistuksen jälkeen.
	29.10. 17:21	John Lindroth
		Heikki! Varmaankin näin on,en ole ennen samanlaisia nähnyt!

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset