Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08. 16:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Suurin sallittu nopeus on kuitenkin suurin sallittu nopeus ja kun sitä kirjaimellisesti tulkitaan, suurempi nopeus on sääntöjen rikkomista. Maantieliikenteessä raskaiden yhdistelmäajoneuvojen "sn" on 80, ja silti niiden rajoittimet säädetään käsittääkseni 89:ään, eli kaikessa hiljaisuudessa tehdään mahdolliseksi suurimman sallitun nopeuden tuntuva ylittäminen. Sallituksi tämä ei kuitenkaan ylinopeutta muuta. Junien perinteinen kulunvalvonta JKV alkaa varoittaa nopeuden ylittämisestä vasta 3 km/h ylityksessä ja mahdollistaa ajon ainakin vielä 8 km/h nopeusylityksellä ennen JKV:n tekemää pakkojarrutusta. Eli näissä on helpotettu tilanteita, joissa nopeus lipsahtaa tahattomasti yli sallitun. Kun sn 80 -tavarajunalla mennään alamäkeä 87 km/h, ja heti alamäen jälkeen alkaa jyrkkä 2 km pitkä ylämäki, niin siinä ei ole kyse siitä, että otetaan tarkoituksella vähän vauhtia siihen ylämäkeen, vaan siitä, että jos siellä alamäessä tai "montun pohjalla", missä alamäki vaihtuu jyrkäksi ylämäeksi, käytetään koko junaan vaikuttavaa jarrua, eli ns. tehdään jarrutus, niin se jarrutus kestää 1-2 minuuttia, vaikka jarrutus jätetään hyvin lyhytaikaiseksi ja jarrut irrotetaan pian; tavaravaunujen jarrujen irrottuminen saattaa kestää minuutinkin verran, ja kuvaamassani tilanteessa mennään siis sitä jyrkkää ylämäkeä tavarajunan jarrut päällä. Tietysti energiaakin kuluu, ja matka-aikaa tulee lisää, mutta ääritilanteessa siinä saattaa olla mäkeen jäänti lähellä, eli juna pysähtyy siihen ylämäkeen, eikä esim. liukkaalla kelillä, pahimmassa tapauksessa, pääse enää siitä liikkeelle, kun veturin vetovoima ei siihen riitä. Luvallista ja laillista tämä ei silti ole. Jos sn 80 -junalla ajetaan junavaurio 87 km/h nopeudessa, kyllä siinä tuomioistuin toteaa ihan aluksi rikotun nopeussäädöksiä, ja sitten arvioidaan, paljonko näin todennettu ylinopeus on vaikuttanut onnettomuuden syntyyn tai vakavuuteen. Eli lyhyesti: tahallista ylinopeutta ei ajeta koskaan, koska saattaa käydä niin, että siitä ei ns. hyvä heilu. Ja siis mm. Juliasta nähtävä nopeuden GPS-arvo ei ole luotettava. |
||||
|
02.08. 16:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sveitsissä ajettiin noin-vuoteen 1950 asti seisten, samoin kuin Ranskassa vielä vähän myöhempäänkin, viitaten myös Dr13 Alstomin ohjaamoon, joka on suunniteltu seisten ajettavaksi. 1952 SBB sai Ae 6/6 -protot ajoon, ja niissäkään ei vielä ollut istuinta, ja käyttöön otettiin baarituolin kaltainen istuin, jossa ei ollut joustoa. Ja tätäkin pidettiin suurena edistysaskeleena. |
||||
|
02.08. 15:36 | Aatos Heinämäki | ||
| Komee kuva! | ||||
|
02.08. 15:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai oliko kori saanut remontteeratun aluskehyksen? Ei liene konstikaan irrottaa suht hyväkuntoinen kori siksi aikaa. Vai kiirettäkö pukkasi? |
||||
|
02.08. 15:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, sallinet pari kysymystä: 1) Mainitsemasi B & W, onko se Burmeister & Wain? (Tietääkseni Babcock & Wilcox viittaisi tuonne höyryvoimalaitospuolelle.). 2) Millaiset juuret ovat jäljitettävissä Wärtsilä Vaasan (tai jktn sinnepäin) moottoritehtaan historiassa? Toisin sanoen: - syntyikö kana ennen munaa? Jos osaavalta porukalta vedetään firma vessasta alas, niin kait ne osaajat ovat hyvin edes jonkun/jonkin muistissa? Koulutuksessa olleet lahjakkuudet eivät sentään nyt mitään valtionsalaisuuksia ole, eikä suunnittelutoimistojen esimiehiltäkään vissiin vaitiolovelvollisuutta vaadita? (Armeija kytköksineen olisi eri asia.) |
||||
|
|
02.08. 14:28 | Erkki Nuutio | ||
| Lienee kyse Valmetin varaosatoimituksesta Pansion telakkkansa tekemään laivaan.. Päämoottorit laivoihin teki B&W:n lisenssillä Valmetin Rautpohjan tehdas. Pääjohtaja Wrede oli aikaansaanut sopimuksen B&W:n kanssa antaakseen Rautpohjan paperikoneiden tukijalaksi yhtä järeää valmistusta vaativan tuotteen. Rautpohja teki vuosina 1960-77 yhteensä 118 moottoria laivoihin ja voima-asemille. Suurimmat olivat 30700 hv:tehoisia. Ongelmiakin (kuten kampiakselin katkeamisia) syntyi - lähinnä lisenssinantajan kanstruktiovirheiden seurauksena. Varaosan toimitusvuoden perusteella olisi ehkä kyse moottorityypistä 6K62EF. Sen teho oli 8300 hv, ja sellaisia ilmeisesti käytettiin hampurilaiselle tukkuliikkeelle myydyissä jäähdytetyissä 3400 dwt:n hedelmälaivoissa (toimitettu Pansiosta vuonna 1958). Poistuvan Wreden seuraajakseen valitseman Härkösen kuoltua yllättäen vuonna 1964 alkoi Valmet politisoitua. Rappion kruunasi Kekkonen hoitamalla kepulaismuurari Olevi J. Mattilan Valmetin pääjohtajaksi vuonna 1973. Raskaat strategia- ja muut virheet seurasivat. Yksi niistä oli Vuosaaren telakka, jonka ensimmäiset laivat valmistuivat vuonna 1975. Se upotti Valmetin telakat ja laivamoottorienkin valmistuksen. |
||||
|
02.08. 13:15 | Toni Lassila | ||
| Toinen vaihtoehto ilmoittaa kuvauspaikan tarkka sijainti on toki sitten karttakoordinaattien käyttäminen. Joskus niissä tosin on esiintynyt bugeja ja se karttalinkki vienyt ihan muuhun paikkaan kuin olisi tarkoitus. | ||||
|
02.08. 11:38 | Janne Karresuo | ||
| Kiitos Jarno! Makuasioitahan nämä todellakin ovat :) | ||||
|
|
02.08. 11:23 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Tasoristeys on kuvan takana, mutta en keksinyt parempaa sijaintia mitä merkitsisin kuvaan. | ||||
|
02.08. 11:15 | Joonas Viita | ||
| Väyläviraston karttapalvelu kertoo (Heinävaara)-Ilomantsi välin olevan D-luokassa, ja Saarijärvi-Haapajärvi välin olevan B1-tasoinen. | ||||
|
|
02.08. 11:09 | Eljas Pölhö | ||
| Mielenkiintoista, että 2020-luvun tiedot ovat julkisia, mutta aikakauden 1920-1986 päällysrakennetta koskevat tiedot ovat Väyläviraston johtoryhmien päätöksellä "ei-julkisia", mikäli niitä haluaa katsoa Rataosaston arkistosta (tilanne kesäkuun lopulla 2026). Samat vanhentuneet tiedot löytyvät toki helpolla VR:n painetuista julkaisuista tai Suomen virallisesta tilastosta. Mikähän logiikka tässäkin on? Pitäisikö vuosien 1920-1986 julkaisut polttaa? | ||||
|
|
02.08. 10:52 | Mika Hakala | ||
| Ote Väyläviraston julkaisuista 3/2023: " 6.1.2 (Joensuu)–Ilomantsi Rataosuuden liikennepaikkaväli Joensuu–Heinävaara on peruskorjattu vuonna 2010. Heinävaara–Ilomantsi-välin päällysrakenne on ollut erittäin huonossa kunnossa. Päällysrakenne kuitenkin uusittiin marraskuussa 2022 valmistuneiden tehostettujen ylläpitotoimien yhteydessä, jonka myötä radan suurin sallittu akseli-paino ja nopeusrajoitus normalisoituivat (akselipaino 200 kN ja nopeusrajoitus 60km/h). Radalla ei ole ollut välityskykyongelmia, joten näköpiirissä ei ole tarvetta kapasiteettia parantaville toimenpiteille." Eli palautettiin alkuperäistä vastaavaan kuntoon (eli A-luokassa pysyi) |
||||
|
|
02.08. 09:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Missä tässä kuvassa näkyy tuo mainittu Kulottajanpolun tasoristeys? | ||||
|
|
02.08. 08:26 | Jarno Piltti | ||
| En tiedä, makuasioita. Keväinen lehdetön puusto junan ympärillä on varsin kuvauksellinen, varsinkin vasta-auringossa. Todella hieno kuva näinkin! | ||||
|
02.08. 06:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa täyttä asiaa. 1990-luvun tahallinen lama (jolla meille suomalaisille opetettiin kuria ja järjestystä) ja epäinhimillinen hurmaantuminen Ronnien ja Maggien rutsaamaan epäsikiöön nimeltä "uusliberalismi" tuhosivat kaiken tämän. Johdonmukaisuus ja reilu meininki katosivat samalla. Ja se vähäinenkin elpymnen torpattiin vuoden 2008 rahakriisiilä. Nyt elämme toveri Donaldovitshin aiheuttamaa moraalikatoa. Mitä väliä enää millään... |
||||
|
02.08. 03:16 | John Lindroth | ||
| Upea veturi joka olisi hyvä saada korjattua ja edustamaan museoliikenteeseen! | ||||
|
02.08. 00:19 | Rasmus Viirre | ||
| No huh mitä sattumakuvan herkkua taas! Tosin ei heti uskoisi että kyseessä on kesäkuu.. | ||||
|
|
01.08. 23:07 | Juha Kutvonen | ||
| Täällä on listattu A-radat, joiden sallittu akselipaino on alle 22,5 tonnia: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/rataosat-joiden-suurin-sallittu-akselipaino-alle-225-t Luettelo ei tosin ole ajantasainen, koska ainakin Saarijärvi - Kannonkoski ja Kontiomäki - Pesiökylä on parannettu raskaammalle kiskotukselle. Miten on Heinävaaran - Ilomantsin tilanne? Deevereiden poistuttua näyttäisivät ainoastaan Dr16 (20,5 t) ja Dr18 (20 t) kykenevän liikennöimään A-radoilla. |
||||
|
01.08. 22:17 | Noah Nieminen | ||
| Näyttäisi näemmä olevan. Hieno kuva! | ||||
|
01.08. 20:50 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos, Jussi! | ||||
|
|
01.08. 19:31 | Erkki Nuutio | ||
| Lempeä kuva ryhdikkäästä pysäkkirakennuksesta! 60-luvun puolivälissä voimakkasti kihdytetty paikallisliikenteen alasajo oli tuhoisa ja sen uudelleenkehittäminen on siksi hankalaa. Jos kunnat (tässä Kangasala ja Tampere) olisivat halunneet toisin, olisi Siitamaankin voitu kaavoittaa pientaloja ja kerrostaloja edullisille tonteille (esimerkiksi 2000 ihmiselle) olisi tilanne nyt toinen. |
||||
|
|
01.08. 19:24 | Jussi Pajunen | ||
| Hieno kesäinen kuva. Hyvä :) | ||||
|
01.08. 17:51 | Samu Saikkonen | ||
| Kiitokset molemmille. Tämä kuva on myös oma suosikki. Loppukesän merkit alkaa hiljalleen lähestyä kieltämättä. | ||||
|
01.08. 14:19 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Itse ehkä suosisin Kotka Hovinsaarta, mutta joka tapauksessa mielestäni olisi kaikkien Hietasen kuvien tunnisteisiin saada joku Kotkan liikennepaikan osa, oli se sitten Kotka Hovinsaari tai Kotka tavara, että helpommin löytyisivät hakemalla ja kuitenkin Kotkan liikennepaikalla tässä ollaan. | ||||
|
01.08. 13:21 | Miitre Timonen | ||
| Liikenteen kontekstissa ei kuitenkaan mene. :) | ||||
|
|
01.08. 12:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Kyllähän se silti meni ohi. | ||||
|
|
01.08. 12:14 | Leevi Heino | ||
| Miksi S56 täytyisi päästää ohi, jos menee toiseen suuntaan eri raidetta? | ||||
|
01.08. 11:27 | Veeti Heino | ||
| Mää vein ton kuvan ja lahjotin sen Mikkelin Kiinaan. | ||||
|
|
01.08. 10:30 | Veeti Pietilä | ||
| Minun kuva näkyy ainakin itsellä onnistuneesti. | ||||
|
01.08. 01:03 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
|
01.08. 00:31 | Ida Nevalainen | ||
| Tämän värimaailman ku sais takas ni ai että! | ||||
|
|
01.08. 00:23 | Mikko Ketolainen | ||
| Pitäisi olla välillä Äänekoski-Saarijärvi 22.5 tonnia ja sieltä ylöspäin alle 22.5 tonnia. Saarijärvelle asti pääsisi, mutta ylöspäin sieltä ehkä ei. | ||||
|
31.07. 23:56 | Veeti Heino | ||
| Kuvassa näkyvä Gbl ja raiteilla kulkeva työauto on vain muutama päivä sitten huollettu. | ||||
|
31.07. 23:56 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos kehusta! | ||||
|
31.07. 23:55 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva Jukalta! | ||||
|
|
31.07. 23:29 | Rasmus Viirre | ||
| Erinomaisia kuvia kaikki neljä, joista tämä melkein ”syksymäinen” osoittautui suosikiksi. Loppukesä on jälleen alkamassa. | ||||
|
|
31.07. 23:08 | Rasmus Viirre | ||
| Mmhmm ja tämän myötä alkaa Dr19:n esiintymisalue olla melkein joka kolkassa maamme sähköistämättömiä ratoja, joissa on liikennettä. Haapajärvi-Äänekoski -korpiradalla ei vielä ole, mutta mikäs onkaan tuon radan suurin sallittu akselipaino? | ||||
|
|
31.07. 22:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin on. Miljöö ja juna niin aidon vanhanaikainen että voisi luulla kuvan olevan 1960-luvulta! | ||||
|
|
31.07. 21:46 | Tuomas Pätäri | ||
| Todella mielenkiintoisia kuvia, kun noilta kulmilta ei niitä kauheasti ole näkynyt viime vuosilta. Hietanen on siinä hankala nimi tunnisteissa kun rataverkolla on ollut myös liikennepaikkahietanen. Toisaalta en keksi oikein parempaakaan. Hietasen satama voisi tietysti olla. Itse olen näköjään joskus tägännyt omat Hietasen kuvani Kotka Tavaraan, mutta ei sekään ole oikein kun yksityisraiteilla tässä seilataan. | ||||
|
|
31.07. 21:44 | Noah Nieminen | ||
| Hyvä kuva Palikan ja Deeverivaljakon kohtaamisesta. Juuri tämän tilanteen kuvittelin julian karttaa katsellessani :) | ||||
|
|
31.07. 21:41 | Noah Nieminen | ||
| Kiva kuva sekä mukavaa vaihtelua tällainen maisema. | ||||
|
31.07. 21:40 | Noah Nieminen | ||
| Sinä et siis ollut Joutjärvellä, joku kuvaaja siellä minun lisäkseni sorakasan päällä TeleTötterön kanssa :) | ||||
|
|
31.07. 21:38 | Noah Nieminen | ||
| Ei täälläkään, toivottavasti korjaantuu | ||||
|
31.07. 21:37 | Noah Nieminen | ||
| Kyllähän tuon uskoo. Sitten vain koko Palikkasarja kokoon :) | ||||
|
|
31.07. 21:36 | Tuomas Pätäri | ||
| Laadukkaasti olet taltioinut ensimmäisen junan, koko vaunusto näkyy tässä hyvin. | ||||
|
31.07. 21:27 | Niklas Rinta-Kanto | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
31.07. 21:20 | Julius Thurman | ||
| Ei näy minullakaan, muistaakseni näin on aiemminkin käynyt ja korjaantui kai itsestään ajan myötä. | ||||
|
31.07. 21:13 | Veikko Hattunen | ||
| Tämäkään ei näy. | ||||
|
|
31.07. 21:11 | Veikko Hattunen | ||
| Sama täällä. | ||||
|
|
31.07. 21:11 | Toni Lassila | ||
| Minullakaan ei näy, ei puhelimella eikä koneellakaan. | ||||
|
|
31.07. 21:04 | Leevi Heino | ||
| Mitähän kuvalle kävi? Minulla ei ainakaan näy. | ||||