Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	01.09. 19:54	Miitre Timonen
		Itse sain taksin KAJ-HYS ja säästin bussilipun verran ja pääsin täten myös suoraan pihaan asti.
	01.09. 17:43	Robert Sand
		Voiko olla piimaakaivos? Onko ne esiintymät noin syviä?
	01.09. 17:29	Pertti Miettinen
		Osa tästä junasta jatkoi Äetsäsätä Mäntyluotoon junassa 3845. Tämä veturi palasi 2814:sta.
	01.09. 17:26	Pertti Miettinen
		27.5 lukien veturina on ollut Dr13, palannut 3814:sta takaisin. 3815 on ollut Tampere - Äetsä juna, mutta osa junasta on jatkanut Äetsästä Mäntyluotoon 3845:llä, jossa vetovoima Dv12.
	01.09. 17:20	Esa J. Rintamäki
		Eipä silti, sen aikaisen SDP:n jäsenistössä oli v. 1918 sodan aikana myös "äkkivääriä". Nämä äkkiväärät sittemmin, elokuussa 1918 perustivat Pietarissa keskinäisen kehun kerhokseen Suomen Kommunistisen puolueen. Ja Talliinin Joopihan kävi loppusyksyllä 1917 Helsingin työväentalolla patistelemassa epäröiviä suomitsuhnia: "- No, yrittäkää edes nyt viimein sitä vallankumousta, tai muuten ei hyvä heilu!"
	01.09. 17:13	Teemu Saukkonen
		Onko jossain listaa näistä Lokomon valmistusnumeroista? Muistan sellaista katselleeni, mutta siitä eteenpäin muistikuva on hatara.
	01.09. 17:08	Erkki Nuutio
		Hämekosken silta on vakiintunut nimi. Koska ylitetään Jänisjoki, esintyy myös kuvia Jänisjokeen liittyen: https://vaunut.org/kuva/112315?paik=J%C3%A4nisj%C3%A4rvi .
	01.09. 16:56	Petri Nummijoki
		Ruotsissahan oli oma radikaalivasemmisto. Tosin asiat eivät edenneet niin pitkälle kuin Suomessa mutta olisiko tähän suurin syy siinä, ettei maantieteestä johtuen Lenin pystynyt vaikuttamaan Ruotsin tilanteeseen niin konkreettisesti kuin Suomen?
	01.09. 16:10	Rainer Silfverberg
		1904-05 oli aikaikkuna jolloin Venäjä kävi sotaa Japania vastaan ja Suomeen oli sijoitettu vain välttämätön määrä sotilaita. Irtautumista yritettiin mm salakuljettamalla aseita Suomeen, mutta suurta aselastia tuonut S/S Grafton laiva ajoi karille eikä aseista saatu kuin murto-osa perille. Japanin sodan seurauksena keisari luopui itsevaltiudestaan parlamentin (Duuman ) hyväksi ja Suomi sai 1906 oman vaaleilla valitun Eduskunnan.
	01.09. 16:02	Niko Salo
		Liikenteenohjaus toiminut. Heti onnettomuuden jälkeen oli joitain K-junia käännytetty Koivukylässä, Tikkurilassa ja jopa Hiekkaharjun päättyvällä raiteella. Osa myös peruttiin. Näin jäi kehäradalle esteetön kulku.
	01.09. 15:43	Esa J. Rintamäki
		Herra Rainer, II sortokausi oli alkanut vuonna 1908, jolloin todennäköisyys Suomen irrottautumiselle Venäjästä oli aika huono. Eikä Neva-joen ylittävän rautatiesillan valmistuminen Pietarissa v. 1913 olisi asiaa mitenkään helpottanut. Soppaa hämmensi vielä jyrkän suunnan ja tiukan linjan slavofiilien harrastama painostus - niin meitä kuin tsaariakin kohtaan.
	01.09. 14:01	Rainer Silfverberg
		Tyytymättömyys Suomessa kasvoi 1. maailmansodan takia koska se aiheutti elintarvikepulan koska Suomi joutui maksamaan sekä rahaa että elintarvikkeita Venäjän armeijalle. Torppareilla taas oli niin pienet tilat että eivät elättäneet kunnolla kun kartanoille ja suurtilallisille piti antaa vain enemmän ja enemmän ruokaa joka kuskattiin Venäjälle. Jos Suomen olisi jotenkin onnistunut päästä irti Venäjästä ennen maailmansotaa (tai kuulunut Ruotsiin) niin vuoden 1918 katastrofista olisi ehkä vältytty.
	01.09. 13:42	Esa J. Rintamäki
		Pitää vaan muistaa sekin, että taustalla "kummitteli" ensimmäinen maailmansota, eräänlaisen kilpailuasetelman lietsomana. Mutta: - joka ikinen sota, oikeutetuksi kuvitellut myös, pahentaa moraalikatoa. Herra Jorma, en itse jaksa uskoa venäläismallisen proletariaatin diktatuurin sopivan millään tavalla suomalaisten tunnettuun perusluonteeseen (lue: vittumaisuuteen) niinkään isossa asiassa kuin mitä vuosi 1918 oksensi esiin. Niin, ja "toveri UuKaaKaa" oli silloin vielä seitsemäntoistias koulupoika, joka sai omantuntonsa rasitteeksi käskyn johtaa teloitusjoukkuetta Haminassa toukokuussa 1918. Tämä oli häntä jäänyt vaivaamaan, lopuksi ikää... Mitä ensimmäiseen maailmansotaan muutoin tulee, niin Saksa sai pääsyyllisen leiman itselleen. Kun taas Serbia, jonka tolskaamisesta sota lähti alkuun, periaatteessa sai jäädä rauhaan ja sai jopa hiukan enennettyä maa-alaansa. Sama sota synnytti myös Hitlerin, jonka moraalittomuuden muistomerkkinä nykyinen tilanne on.
	01.09. 13:13	Petri Sallinen
		Tutkailin asiaa turvealan ammattilaisten kanssa. Toteamus oli: ei voi olla turpeennostoa. Turve näkyisi kuvassa hyvin tummana. Jos suohon olisi kaivettu noin syvä kuoppa, täyttyisi se vedellä ja sen poistamista varten pitäisi olla pumppulaitos.
	01.09. 12:38	Kimmo Huhta
		Kannonkoskella järjestettiin Suomen Partiolaisten suurleiri Tervas 1.–9.8.1990. Tasoristeyspalsta 3/90:n mukaan Kannonkoskelle ajettiin kymmenvaunuisia henkilöjunia. Ihan pieni maininta tästä löytyy myös Saarijärven Sampo-paikallislehdestä. Menikö yksi junapari alussa ja yksi pari lopussa, vai enemmänkin?
	01.09. 01:24	Into Tilander
		Kiitokset Erkki ja Kari! Oma mielipiteeni edelleen olisi turve ja sen nostaminen. Kuvasta löydän ainakin kahdeksan turvelapiota, siis tämän mallisia: https://www.finna.fi/Record/lusto.knp-11253?lng=sv Etualan kolmen miehen takana olisi pystyssä kuivumassa palaturvetta. Kuopassa olevista kolmesta kuuppavaunusta takimmaisessa ja keskimmäisessä olisi jo ainakin osittain kuivunutta palaturvetta. Ensimmäisen kuuppavaunun kuormana on pintamaata oikealta olevalta pintamaakaivannolta. Pintamaan kaivamiseen voisi liittyä myös ylemmällä tasolla olevat 2+2 kuuppavaunua. Tavalla tai toisella halutaan tuoda alempi maakerros selvästi näkyviin. "Ich bin nicht konstrukt insinjör!", sanoin eräässä viime viikon kuvassani. Jos haluttaisiin rakentaa puolustuslinnake tuon aikaisilla välineillä (lapio, kuuppavaunu ja habaa) niin itse kyllä kaivaisin pintamaan ja saven varmasti samaan vaunukuormaan ja kippaisin sen notkelman taakse siihen samaan kasaan. Myös puolustuslinnakkeen perustojen kaivaminen ylös suorakaiteen muotoisissa "palikoissa" ei tunnu ainakaan itseltä luontevimmalta vaihtoehdolta. Savi on alemmalle maakerrokselle myös hyvä vaihtoehto. Mutta ongelmahan on siinä, että se olisi muotoiltu jo tiilen muotoiseksi, alkukuivatettu läpimärässä savikuopassa ja lyöty erittäin epäloogisesti ja tilaa vievästi kuuppavaunuun kukkuraksi. No hard fealings!
	01.09. 00:50	Jorma Rauhala
		Tämä ei nyt oikeastaan kuulu tähän rautatiekuvaan juuri mitenkään, mutta kun nyt muutkin kirjoittavat - aivan turhan laveasti näistä asioista - niin pannaan täältäkin joku rivi. Aina tuppaa nimittäin monilta unohtumaan, että Suomi oli jo tuohon aikaan, 1918, varsin demokraattinen maa. Oli ollut jo pitkään yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisilla, ja eduskuntakin hoiti asioita jo vuodesta 1907 alkaen. Kaiken kukkuraksi sos.dem oli suurin eduskuntapuolue. Sitten vaan piti ruveta rähisemään venäläisten matruusien rinnalla ja hommaamaan tännekin punaista bolsevikkihallintoa. Punaisten toimintaahan organisoitiin hyvin pitkälti Venäjältä. Aseapua tuli junalasteittain Etelä-Suomeen Pietarista, ja myös bolsevikkien panssarijunia. Tarkoituksena oli saada proletarian diktatuuri tasavaltaisen demokratian tilalle. Ilmankos nyt tasan 40 vuotta sitten kuollut presidentti Kekkonenkin kuului tuona keväänä Suomen hallituksen eli valkoisten joukkoihin.
	31.08. 22:57	Petri Nummijoki
		Joka tapauksessa sodan lopputulos avasi Suomelle mahdollisuuden kehittyä demokraattiseksi maaksi, joka oli jo 1920-luvulla selvästi edellistä vuosikymmentä parempi paikka. Neuvostoliiton "kehityksestä" voidaan päätellä, miten Suomelle olisi käynyt, jos punainen osapuoli olisi voittanut. Radikaalivasemmisto oli Leninin aseistama, joten on äärimmäisen epäuskottavaa, että se olisi pystynyt irtautumaan Leninin otteesta.
	31.08. 22:44	Kari Kuusela
		Minkähän värinen tämä vaunu tuohon aikaan on ollut?
	31.08. 22:17	Esa J. Rintamäki
		Otteita "Sisällissodan Pikku Jättiläisestä" (kirj. P. Haapala ja T. Hoppu), painatusvuosi WSOY 2009. Mukana omia mietteitäni. Sodan kokonaistappioista: Nykykäsityksen mukaan silloin surmansa sai noin 38 400 henkilöä. Näistä suomalaisia oli noin 36 000, sekä sodassa ja sen jälkeisissä olosuhteissa noin 2 500 muiden maiden kansalaisia. Nämä pääosin Venäjän, Saksan ja Ruotsin alamaisia. Taisteluissa kuoli noin 9 500 suomalaista. Luvussa on mukana haavoihinsa kuolleet ja taistelujen yhteydessä kadonneet. Valkoisia kaatuneita: n. 3 500, punaisia 5 700. Lisäksi osapuoleltaan epäselviksi jääneitä oli yli 300. Ja vajaat nelisenkymmentä puolueetonta myös. Taisteluiden yhteydessä arvion mukaan venäläisiä kaatui 800 - 900, noin 350 sakemannia, ja 55 ruotsalaista vapaaehtoista (yksi näistä oli Olof Palme, myöhemmän Ruotsin pääministerin kaima ja setä). Kadonneita venäläisiä ja saksalaisia oli yhteensä hiukan toistasataa. Taisteluiden ulkopuolella tapettiin aseettomana tai puolustuskyvyttöminä yhteensä noin 11 000 suomalaista. Näisti 1 650 oli taustoiltaan valkoisia ja punikeiksi luettavia oli noin 10 000. Tämän statuksen venäläisiä ammuttiin valtava määrä! [ Esimerkiksi Tampereen valtauksen yhteydessä muun muassa punaisten puolella ollut tykistöluutnantti Rosnatovskij - ammuttiin hiekkakuoppaan... ] [ Eräskin tapaus: - Suomessa voimassa olleen rikoslain mukaan raskaana olevaa naista EI SAANUT teloittaa, vaan hänen piti saada toipua synnytyksestä. Keväällä 1918 tiensä pään kohtasi muuan Hilma Kaivolahti, jonka laskettuun aikaan oli vielä kolme kuukautta. Samalla tavoin muitakin hilmoja pistettiin päiviltä, eikä laskettuja aikoja liioin kyselty. Raudussa ammuttiin huhtikuussa 1918 Enosta kotoisin ollut kahden lapsen äiti, n. 35 vee ikäinen Ida Maria Antintytär Kinnunen, joka EI KUULUNUT punakaartiin. Ampumisen motiivi: - suunsoitto ... Eikä ollut ainoa tästä syystä ammuttu! Viipurissa, toukokuussa valkoiset valloittajat järjestivät Viipurissa olleiden venäläisten joukkotappajaiset. Ja siinä meni joukkohautaan sekin venäläinen entinen tsaarinarmeijan eversti, joka oli sodan aikana kannattanut ja tukenut asehankinnoilla valkoista osapuolta! ] Vankileireihin koottiin huhtikuun alusta 1918 alkaen punakaartilaisia kannattajineen. Enimmillään vankimäärä oli huhti - toukokuun vaihteessa ollut lähes sata tuhatta. Valkoinen terrori vähensi vankimäärää noin kuudella tuhannella (joista naisia teloitettiin noin 200). Syksyyn 1918 mennessä koko juttu oli täyttä katastrofia: muutamassa kuukaudessa vankeja kuoli noin 12 500 aliravitsemukseen (tästä käytettiin fiiniä nimitystä: "marasma") ja sen seurauksena erilaisiin sairauksiin. Ja sitten vielä kesä - heinäkuun taitteessa kovalla voimalla iskenyt espanjantauti-nimellä tunnettu influenssaepidemia. Eikä siinä vielä kaikki: vankileireiltä vapautettuja tiedetään kuolleen noin 700, kotimatkallaan tai pian kotiin päästyään. Kuihdutettu elimistö ei kestänyt pikaista ruuan ahmimista... Tarkkaa lukua sotaan osallistuneiden määristä ei tietoa helposti löydy. Yhtenä syynä on koko sodan juridinen perustakin: - sotaa ei voitu noin vain julistaa ketään vastaan, kun se sisällissotaa kerran oli! Ei sitä julistettu bolshevikkihallituksen Venättä vastaan (ei Leniniä, ei Trotskia, eikä varsinkaan valkoisia: Koltshak, Judenits, Denikin ym. vastaan?). Eikä osapuolista kovin päivänkirkasta käsitystä kaikiten ollut, muun muassa herrojen Rahja (pietarinsuomalaista veljeskatrasta!), von der Goltz, Brandenstein, H. Salmela (Kotkan poikii ilman siipii), Svetshnikov, Bulatselj, Otto Ville K. ynnä muita. Punaryssä-nimitystä kantoivat tavalliset maaseudun punakaartilaiset, joilla oli yllään jokin venäläisen sotilaspuvun osa, vaikkapa pelkkä lakki! Valkoiset olivat kovin kerkeästi tällaiset "ristiäiset" pitäneet! Saksan-jääkärit olisivat sodanjulistuksen kiihkoissaan mahdollisesti tehneetkin, mutta valkoisen armeijan johdossa oli runsaasti entisiä tsaarinarmeijan upseereita ja erityisesti kenraaliluunantti Mannerheim himself nokkamiehenä, tämä fakta hiukan toppuutteli äkkinäisimpiä. Toinen iso ongelma oli: - mitä sotalakia voitiin Suomen sisällissodassa/luokkasodassa/vapaussodassa soveltaakaan? Ruotsinvallanaikaistako vuodelta 1732? Itsenäisyysjulistus oli annettu jo joulukuun kuudentena 1917, joten ei se Venäjän lakikaan kovin suosittu vaihtoehto ollut? Mannerheim itse sen lain omasta puolestaan kyllä hyvin tunsi ja samoin Lockstedtissa simputuksen takia hampaitaan kiristelleet Kuninkaallisen Preussilaisen 27. Jääkäripataljoonan jääkäritkin, Eduard Ausfeldia myöten Saksan armeijan vastaavan, mutta...? Kaiken takana oli myös Mannerheimin tunnettu asenne punakaartilaisia kohtaan - nimitteli näitä roistoiksi, isänmaanpettureiksi ja punaisiksi huligaaneiksi. Lisäksi se yllytys, minkä hän laski liikkeelle 25.2.1918 "ammutaan paikalla"-käskynä. Tämä villiinnytti valkoisen puolen joka ikisen ukkelin joka jonkinlaisessa johtotehtävässä oli. Ja mitä nolointa, lähes kaikki Mannerheim-kirjat ovat tästä käskystä tasan hiljaa! Toinen, varsin paha synti oli jättää kaikki ne valkoisten kenttäoikeuksissa istuneet ihmiset yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa. Eikä heille mitään jälkihoitoa annettu, muuten kaikki olisi vääjäämättä tullut julki. Vielä sekin, kun valtionhoitajana ollut "Ukko-Pekka" Svinhufvud allekirjoitti joulukuussa 1918 yleisen armahdusasetuksen, jonka vuoksi valkoisten töistä ei käyty ikinä minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Lienee "Vinhuvuutin" omalla pojalla ollut omaa lehmää ojassa, oltuaan Hennalan vankileirin komendanttina? Punaiset sen sijaan sen oikeuden saivat tuntea nahoissaan, karkeimman jälkeen.
	31.08. 21:42	Hannu Lehikoinen
		Luulen, että minulla on osaltani sormeni pelissä tuon Pommi nimityksen yleistymisessä harrastajien keskuudessa. Olin Tampereen varikolla töissä keväällä 1997, kun Dr13-sarja siirrettiin Pieksämäeltä Tampereen varikon vastuulle. Ilmeisesti joku tamperelainen oli keksinyt alkaa puhua Alspommista Alstommin sijaan. Ainakin varikolla sen nimityksen olen kuullut. Olihan veturit aika hurjassa kunnossa; mainittujen tulipalojen lisäksi tanssivia renkaita meni yhtenään, sähköpuolella oli vikoja, laajemmat huollot tekemättä jne. Saatiin tehdä tosissaan töitä, että veturit selvisivät vielä muutaman vuoden urakastaan. Sähköpuolen viat ilmenivät läpilyönteinä (sähkömiehet taitaisivat puhua ylilyönnistä) ja niitä ilmeni sekä generaattoreissa että ratamoottoreissa. Niistä puhuttiin paukkuina, mikä varmaan osaltaan ohjasi tuohon pomminimitykseen. Itsekin pari Dr13:n paukkua kokeneena voin kertoa, että sen aiheuttama täräys on melkoinen ja paikalle osuessa varmasti äänikin. Kun sitten 2343 saatiin ostettua Haapamäelle ja alettiin painia sen haasteiden kanssa, ei ole ihme, että Alspommi nimeä tuli käytettyä sielläkin ja että se yleistyi Haapamäen porukan keskuudessa. Rakkaalla lapsella on monta nimeä eikä nimi miestä pahenna. Niin se tässäkin tapauksessa on: en minä osaa nähdä, että tuo loppuaikojen nimitys ottaisi mitään pois tuolta voimapesältä, joka kuitenkin hoiti sarjana tehtävänsä lähes 40 vuoden ajan, vaikkakin välillä oikutellen.
	31.08. 21:04	Jani Keskinen
		Hienoa että Mäntyluodon telakan ja sahatavaraliikenne on tämän vuoden aikana herännyt uudelleen vuosien tauon jälkeen, huomenna aikatauluissa on tulossa Mäntyluoto-Tampere suora "iltatavara" 16 vuoden tauon jälkeen! https://juliadata.fi/timetables?s=53812&d=1.9.2026
	31.08. 20:49	Jimi Lappalainen
		Satunnaiskuvageneraattori arpoi kuvan, jonka kolmanneksi viimeisessä kommentissa Kimmo käyttää mainitsemaansa koiranleukanimitystä: https://vaunut.org/kuva/72227 :)
	31.08. 20:34	Esa J. Rintamäki
		Herra Sampo (fanfaarit!) - suuri kiitosmaininta! Piilossa ollut Toralinna on nyt löytynyt!!!
	31.08. 19:54	Sampo Castrén
		Toralinna on tuo musta pötkö veturitalleilta länteen. Veturitie erottuu sen länsipuolella ja kuvan vasemmassa laidassa Auroran sairaala. Veturitallien alapuolella on Eläintarhan koulu, joka on vieläkin olemassa. Sen vieressä kulkee Savonkatu, kuten nykyisinkin. Myös veturitalleista osa on olemassa. Eltsun kentän kohdalla erottuu jonkinlainen soikiomainen juoksurata.
	31.08. 19:37	Noah Nieminen
		Kuva on näemmä kahteen kertaan täällä: https://vaunut.org/kuva/107715?u=3116&tag0=2%7CSr1%7C3005. Ihmettelin, että onko muka vielä vuonna 2015-2016 ollut huomioteipittömiä susia. Tässä se selvisikin, eli oikea kuvauspäivämäärä lienee 5.1.2013. Tietokoneella päivämäärä on ehkä mennyt kuvauspäivämäärän ja käsittelypäivämäärän kanssa jotenkin sekaisin, sillä se kuva on lisätty 31.12.2015, ja tässä lukee että tämä olisi kuvattu 31.12.2015, vaikka kyseessä on sama kuva.
	31.08. 19:12	Kimmo Säteri
		Ottamastani kuvasta (https://vaunut.org/kuva/182722) tulikin mieleen: vaihdetaanko tuo kilvitys Myyrmäeksi/Helsingiksi vasta siinä vaiheessa, kun juna on pysähtynyt lentoasemalle? Ottamani kuva on siis otettu siinä vaiheessa, kun junan ovet olivat sulkeutuneet ja juna oli valmiina jatkamaan matkaansa.
	31.08. 19:02	Tapio Keränen
		Kiitos oikaisustasi, Noah! Korjasin tekstin.
	31.08. 18:18	Noah Nieminen
		Epäilen, että joku näistä olisi hinauksessa,. Jos kolmen nippuja täytyy siirtää, on helpompi ajaa kaikki veturit koneet päällä kuin valmistella yksi vetureista hinauskuntoon. Sitä paitsi tuosta lämpöväreilystä päätellen kaikki veturit näyttävät olevan ajossa,
	31.08. 17:57	Noah Nieminen
		Olisiko Gb valmistui? Hyvä kuva.
	31.08. 16:04	Jarno Piltti
		Eikös Suomessa kuljetettu aika paljonkin hiiltä Hdk ja Hk -tyyppisillä tolppavaunuilla joissa oli matalat sivulaidat? Tämä oli kaiketi melkoinen kompromissi mutta eipähän tarvittu omaa kallista erikoisvaunua. Resiina 4/93 kertoo tästä hieman.
	31.08. 13:49	Erkki Nuutio
		Voisiko kuvassa ollakin perustuskuopan kaivaminen jotakin Kannakselle 30-luvulla rakennettua puolustuslinnaketta varten? Rakennesyvyys niistä suurimmissa oli hyvinkin 10 m. Reunapuuston takaa näkyy hyvinkin soveliasta ampuma-alaa.
	31.08. 12:08	Kari Haapakangas
		Turvetta, vaiko savea? Kunttakerroksen alla näyttää olevan kivennäismaata, ja tosiaan turpeen nostaminen noin syvältä vaikuttaa oudolta.
	31.08. 11:52	Petri Nummijoki
		Minustakin aliarvioiva. Tämä taitaa olla ainoa "suurikokoinen" veturi Suomessa (höyry, diesel ja sähkö mukaan luettuna), joka oli kelvollinen liikennöimään myös keveillä kiskoilla eli A-radoilla. Uutena näillä korvattiin tyypillisessä tilanteessa Tr1-, Tr2- ja Tv1-vetureita, joista viimeksi mainittuja oli vielä jopa halkopoltolla. Hr13/Dr13-veturiin siirryttäessä oli vetovoima koko nopeusalueella 50-200 % suurempi mainittuihin edeltäjämalleihin verrattuna. Harvoin on tainnut uusi veturi olla kaikissa tilanteissa näin paljon edeltäjää pystyvämpi. Ehkä Tv1-2 olivat sitä aikoinaan verrattuna Tk1-2-sarjoihin tai Pr1 verrattuna Vk1-3-vetureihin mutta näissäkään tilanteissa muutos tuskin oli yhtä suuri esim. veturin toimintasäteen tai veturimiehistön työskentelyolosuhteiden kannalta. Lämmittäjän osalta työmäärä lienee paremminkin lisääntynyt siirryttäessä Tk1-2 -> Tv1-2 tai Vk1-3 -> Pr1.
	31.08. 11:22	Petri Nummijoki
		Punakaartissa taisi olla enimmillään 100000 ihmistä ja valkokaartissa 60000 eli yhteensä noin 5 % suomalaisista. Toisin sanoen noissakin olosuhteissa taisi useimmilla olla aika hyvät mahdollisuudet pysytellä rettelöintiporukoiden ulkopuolella, jos oikeasti mieli teki vain normaaleita arjen askareita suorittamaan.
	31.08. 09:42	Esa J. Rintamäki
		Herra Erkki, talvilakki m/1922. Kirvesmiehen yläpuolisen jannun manttelinhihoissa näyttää olevan luutnantin nauhat. Luolan ovisuun mantteliherra lienee myös upseerismies. Muut läsnäolevat näyttävät ikänsä puolesta olevan varusmiehiä. Tuota karvalakkimallia käytettiin vielä talvisodan aikana. Se myöhempi karvalakkimalli, jota Valtion Rautatietkin käytti vuoden 1951 virkapukuohjesäännön mukaan (käyttöön otettuna), oli samanlainen kuin merivoimien m/1939.
	31.08. 08:27	Erkki Nuutio
		Mielenkiintoinen kuva turvetöistä muualla kuin tavanomaisesti, eli turvesuolla. Kuva on ajalta ennen ns. ilmastonmuutosta ja kesältä jolloin pitkäaikaisesti on ollut hyvin vähän sateita. Koko esiintymä on kuiva vielä kymmenen metrin syvyydessä. Ajankohta lienee väliltä 1925 +- 5 vuotta. Turpeen käyttöä Suomessa valaisee mm. Keksintöjen kirja - Polttoaineet ja voimakoneet (1935), mutta se ei anna vihjeitä oheista kuvaa koskien.
	31.08. 07:57	Erkki Nuutio
		Mihin aikaväliin Sa-Intin hatuissa kuva viittaa? Onko kyse Kannaksen kenttälinnoittamisesta 20-luvulla? Irincheevin Osprey-kirjassa The Mannerheim Line 1920-1939 on (s.21) kuva Summan kylään tehdyn Sk10 -bunkkerin säilyneestä suuaukosta. Ahtaudessaan se muistuttaa oheisen kuvan parruilla vahvistettua suuaukkoa
	31.08. 05:30	Kari Haapakangas
		Sata vuotta myöhemmin tuosta kaikesta on hämmästyttävän vähän jäljellä, mukaan lukien maastonmuodot.
	31.08. 03:18	Esa J. Rintamäki
		Pasilan ratapihaa. Asematalo, veturitallit, rantaradan lähtösuunta ja Sörnäisten satamaan johtava raide näkyvät jokseenkin selvästi. Kuva-arvoitus: löydä Toralinna! Ensimmäinen palkinto: suuri kiitosmaininta.
	31.08. 00:43	John Lindroth
		Kiva kuva!
	30.08. 23:00	Robert Sand
		Tuo on kääntöpöytä ja kampi lukitsee sen. Samasta kammesta saa kääntöpöydän pyöritettyä.
	30.08. 22:30	John Lindroth
		Teppo!Kiitos palautteesta ,ajatellen asiaa tälle täytyy luoda jonkinlainen strategia ja ehkä halukkaiden koalitio. Asia lienee myös hyvä diskuteerauksen /Brainstorm kohde jolloin selvitetään projektin ideointia,rahoiotusta ja varojen kerääminen ,on selvä että yksi taho ei tähän riitä! Aluksi en pitäisi ihmeenä jos projektille avattaisiin jonkinlainen rahasto?
	30.08. 22:29	Osku Reinikka
		Ettei ois huomioliivi.
	30.08. 21:55	Teppo Niemi
		Onhan tästä asiasta ollut keskustelua aiemminkin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10207.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=1410.0 https://vaunut.org/keskustelut/index.php?board=7.0 Näissä keskusteluissa ilmenneihin asioihin on ainakin omistajan suhteen tapahtunut muutoksia, sillä käsittääkseni omistus on siirtynyt Rautatie museon säätiölle. Useilla kuvausmatkoilla on viime vuosina usein keskusteltu tämän veturin tulevaisuudesta. Niissä on tullut ilmi, että jotain asialle pitäisi tehdä, mutta muiden pitäisi tehdä se. Olisiko John se, joka aloittaisi keskustelut säätiön johdon kanssa tuon uroteon toteuttamismshdollisuuksista. Onhan yksityishenkilö hankkinut Jokioisten Rautatien 5 Briteistä takaisin Suomeen
	30.08. 21:51	Kimmo T. Lumirae
		Arvelen, että joku koiranleuka on vain keksinyt, että Alstommi onkin Alspommi. Uransa viimeisen kymmenen vuoden aikana noissahan syttyi lukuisia tulipaloja konehuoneessa, kun konehuoneiden puhdistukset lopetettiin dynaamisessa liikelaitoksessa tarpeettomana menoeränä, ja mm. MGO-päämoottorien päällä, ns. V-tilassa eli sylinterien välissä lillui sekä lämmintä naftaa että kuumaa moottoriöljyä. Käsittääkseni läpilyönnit tapahtuivat päägeneraattoreissa, ja niinikään käsittääkseni syitä ei lopulta saatu selville. Kollektorin hiiliharjoista käytössä irtoava grafiittipöly oli kai suosituin ehdotus syyksi.
	30.08. 20:59	Jimi Lappalainen
		Voihan tunnelin sisällä olla 4G-verkon vahvistin, ja tuo masto tuo sen verkon vahvistimelle.
	30.08. 20:28	John Lindroth
		Tämän kunnostaminen olisi museaalinen uroteko!
	30.08. 20:23	Hannu Peltola
		Puhdas arvaus on, että monissa maissa tärkein rautateillä kuljetettava tuote on kivihiili, jonka kuljetuksiin (pohjaluukuilla varustettu) Gondola sopii erinomaisen hyvin. Yhdysvalloissa vanhaan aikaan Gondola oli monilla rautatieyhtiöillä toiseksi yleisin vaunutyyppi umpivaunun jälkeen. Esimerkiksi Great Northern Railwayllä vaunujen jakauma 1940-luvun lopulla oli seuraava: - umpivaunu (Box Car) 40% - korkealaitainen avovaunu (Gondola) 12% - Jäähdytysvaunu (Reefer) 12% - avovaunu (Flat Car) 9% - itsepurkava avovaunu (Hopper) 7% - itsepurkava umpivaunu (Covered Hopper) 2 % - Puutavaravaunut (Log Car tai Pulpwood Log Car) 5% - malmivaunu (Ore Car) 5% - eläinvaunu (Stock Car) 3% - Tankkivaunu (Tank Car) 5% (Great Northernin vaunusto oli tavallisuudesta poikkeava, yhtiö ei ollut merkittävä kivihiilen kuljettaja ja toisaalta jäähdytysvaunut olivat moneen yhtiöön verrattuna yliedustettuina)
	30.08. 19:45	Toni Lassila
		Miksiköhän Suomessa korkealaitaiset avovaunut eivät koskaan yleistyneet? Ex. Neuvostoliiton lisäksi monissa Keski-Euroopan maissakin on vastaavanlaisia vaunuja (esimerkiksi sarjaa Eanos) käytössä.
	30.08. 19:28	Mikko J. Putkonen
		Tämä on sommittelultaan pusikosta otetuksi ihan hyvä kuva.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset