|
|
18.06. 23:47 | Jorma Kattelus | ||
| Jos tuota harmaata taloa jossa mustat ikkunat tarkoitat, niin ex seurakuntatalo (toimistot). Häviää maisemasta kohtapuolin ja rakentavat tilalle uusia asuinkerrostaloja. | ||||
|
|
18.06. 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
18.06. 21:07 | Miitre Timonen | ||
| Tässähän nimenomaan tehtiin dieselillä ;D | ||||
|
|
18.06. 21:01 | Leevi Heino | ||
| Hieman korjausta kuvatekstiin: 3325 ei malttanut levätä vaan lähti viemään autovaunua Helsinkiin. Toki palasi myöhemmin takaisin. | ||||
|
|
18.06. 21:01 | Miitre Timonen | ||
| Mä menin IC67:lla! Mikäs tuo järkyttävä betonikolossi on? :0 | ||||
|
|
18.06. 21:00 | Leevi Heino | ||
| Ei kai ole moneen vuoteen hoidettu näitä vaihtotöitä dieselillä..? | ||||
|
|
18.06. 20:47 | Jani Keskinen | ||
| Meri-Porin raideliikenteessä on tänä keväänä ollut nähtävissä positiivista kehitystä, Mäntyluodon satamaan on alkanut kulkea taas ilahduttavasti kohtuullisen pitkiä sahatavarajunia viikoittain. | ||||
|
|
18.06. 20:36 | Veikko Hattunen | ||
| Suomen rautatiemuseo. | ||||
|
|
18.06. 20:35 | Veikko Hattunen | ||
| Ohhoh upea otos! | ||||
|
|
18.06. 19:57 | Leevi Halonen | ||
| Hyvä huomio Jarno! | ||||
|
|
18.06. 19:52 | Toni Lassila | ||
| Eikö Turussa enää päivystäjä hoida näitä vaihtotöitä vai onko tämä joku poikkeustilanne? | ||||
|
|
18.06. 19:45 | Jesper Vendelin | ||
| Kuka tämän omistaa? | ||||
|
|
18.06. 18:57 | Veeti Heino | ||
| Pari vuotta sitten oon tossa sisällä käynyt (luvallisesti). Lähinnä eteisissä haiskahti home, matkustamo oli yllättävän hyvässä hapessa. Eteiset nyt muutenkin haiskahtaa aina ensimmäisenä homeelta. | ||||
|
|
18.06. 18:54 | Veeti Heino | ||
| Puukoristen kestävyys ei aina ole mitään parasta. Tuossa toki uskoakseni on ihan hyvä alakerta edelleen. | ||||
|
|
18.06. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kimmo T. L.: kyllä muistat läksysi oikein. Itselläni olevat parit rälsbussihistoriat vahvistavat tämän oikeaksi. Carlsson kyllä jossain määrin pahoitti mielensä yhteistoiminnan loppumisesta, vaikka häntä lohdutti sitten Ruotsin kapsulättätilaukset sekä myöhemmin X9-Paprikatågin rakentaminen. En oikein jaksa uskoa siihen, että SJ:n Maskintekniska Byråå olisi noin vain ottanut Carlssonin riitinkejä väänneltäväkseen. Y6:n vetosysteemi oli Bo'2' ja carlssonilaisilla (1A)'(A1)'. Rakennemuutokset olisivat olleet aika laajoja. Ne eivät olleet edes yhteisajokelpoisia. En tiedä täsmällistä syytä Carlssonin heivaamiseen; lähinnä tullee mieleen ajatus hanssonilaisen (Per Albin Hansson ynnä muut Olof Palmeen asti) "solisaliratti"-aatteen tiukkenemisesta. Siihen kuvioon ei yksityinen (kapitalistinen) Carlssonin firma välttämättä hyvin sopinut? SJ kykeni oman verkostoitumisensa myötä järjestämään Y6 plus liitevaunutuotannot (Hägglund, Kalmar, ASJ Linköping plus ASJ Arlöv ja myös Eksjöverket). Kockumsin kanssahan meni pahasti pieleen. ASJ = Allmänna Svenska Järnvägsverkstäderna. Suomalaiset eivät olisi tähän pystyneet. Valmet Tamperehan kunnostautui lentokonetehtaana ja niiden touhujen huvettua sen oli pieni pakko keksaista jotain (Dm4 plus kaikenmoiset Movet). Suomalaisilla rautatienkonepajoilla oli reviirit aika tiukasti rajattuja. Muut Valmetit olivat jokseenkin kiinni omissa aloissaan (Rautpohjan duunatessa paperikoneita ja traktorintekijät olivat oma lukunsa myös). Saalastihan oli silkka nyrkkipaja. Fouga Magistereiden myötä Valmet Tampere ikäänkuin sai tilaisuuden palata vähäksi aikaa juurilleen ja sen jälkeen sitten pukkasi Huru 13:a ja Porkkanaa. Huru 12:sta sun muista (Deeverit) puhumattakaan. Deevereitä lukuunottamatta näiden muiden tuotantosarjat oli jokseenkin "niukkoja". Kauniita toiveita haudottiin kyllä Ison Vaaleen viennistä, mutta... Ja vielä se, että Valmetin ollessa valtionyhtiö, niin kaikenkarvaisilla politikoitsijoilla ja kyläpolitrukeilla oli aina niin kovasti sanottavaa sen asioista. Muuten, carlssonilaiset vetovaunut päätyivät sittemmin Tanskaan yksityisille rautatieyhtiöille (siis niille, jotka eivät hakeneet tai saaneet lainarahaa saksalaivalmisteisten Lynett-dieseljunien hankkimiseksi), myös enemmän tai vähemmän vanhoja Y6-ruotsinlättiä myytiin Tanskaan. Carlssoniin vielä palatakseni: - hänen rälsbussinsa olivat JO SILLOIN valmiina,silti SJ:llä rupesivat vetämään viivaa paperille Y6-projektin merkeissä. |
||||
|
|
18.06. 15:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos nyt oikein läksyni muistan, niin ruotsalainen insinööri ja keksijä Hilding Carlsson kehitti sodan jälkeen kokonaan uuden sukupolven kiskobussin, joka poikkesi sotaa edeltävistä puukorisista malleista á la Bm 2 varsin perusteellisesti, ja siinä oli hitsattu itsekantava kori, johon sitten kaikki tarvittavat osat alla, sisällä ja ulkona, kiinnitettiin suoraan. Carlsson tarjosi tätä SJ:lle, joka tarvitsi ehkä 800 kiskobussia, ja Carlssonin konepaja ei olisi tällaista määrää pystynyt toimittamaan. Ratkaisuna olisi varmaan ollut lisenssivalmistus muilla ruotsalaisilla konepajoilla, mutta SJ keksi tehdä niin, että se muutti Carlssonin piirustuksia ratkaisevasti, ja päälle päin mm. nokan muotoilulla; SJ:n kiskobusseissa on verraten suippo nokka, ja SJ tilasi kiskobussit sitten näillä "omilla" piirustuksillaan. En lähde arvailemaan, mitä Carlsson tästä tykkäsi, mutta tästä syystä SJ:n kiskobussit näyttävät erilaisilta Lättähattuun verrattuna. Carlsson kuitenkin myi kiskobusseja mm. TGOJ:lle sekä joillekin muille yksityisyhtiöille ja nämä perustuvat Carlssonin piirustuksiin ja siitä syystä näyttävät suomalaisilta Lättähatuilta muotoilunsa puolesta. Samoin Carlsson myi SJ:lle kapearaiteisia kiskobusseja, ja niissä on myös "suomalaistyyppinen" nokka, vaikka koko vehje on kapeampi; silti se on 891 mm:n kapearaidevehkeeksi niinkin leveä kuin 2600 mm. Ja siis Valmet osti Carlssonilta valmistuslisenssin kiskobusseille, ja tiettävästi maksoi pienen lisenssimaksun Suomen markoilla, jotka Carlsson sitten sai vaihdettua kruunuiksi; Suomellahan ei 1950-luvun mittaan ollut juurikaan ulkomaan valuuttaa juuri mihinkään, ja siksi lisenssivalmistukset olivat ainoa keino mahdollistaa hankintoja. Valmistuslisenssi ei sisältänyt moottoria, ja Valmet Linnavuoren tehdas suunnitteli moottorin Scania-Vabis D812:n pohjalta, kuitenkin mittoja muuttaen ja tästä ei tullut laskua lisenssittömästä valmistamisesta. |
||||
|
|
18.06. 09:40 | Jukka Eklund | ||
| Näistä junista on jo aiemmin omat kuvansa täällä, joten uusien lisääminen lienee siis turhaa toistoa. Ja tosiaan syvät pahoittelut, että en tarkistanut asiaa ennen kommenttiani 19.12.2010 julkaistun kuvan kommenteista, jossa mainitaan sana "väri" |
||||
|
|
18.06. 09:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hyvä! | ||||
|
|
18.06. 07:25 | Linus Mansner | ||
| ISO 1600 | ||||
|
|
18.06. 06:41 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva. Susien sarjanumerot ovat 3107 ja johto suden sarjanumero on 3034. | ||||
|
|
17.06. 22:44 | Jaakko Tuominen | ||
| Mut kun ihmisellä on vaan hajuaisti. | ||||
|
|
17.06. 22:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä keskustelu on jo käyty: https://vaunut.org/kuva/67018 | ||||
|
|
17.06. 20:43 | Tuomas Pätäri | ||
| Kiitos palautteesta. Normaalisti Kajaanin hake on mennyt Lauritsalaan. Nyt vaunusto on ollut tosiaan Lajittelun raiteella 226 siitä asti kun tämä juna sinne saapui. Juliasta katsottuna loppumatka tapahtuu varmaankin ensi lauantaina https://juliadata.fi/timetables?s=55818&d=20.6.2026 | ||||
|
|
17.06. 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, vähänkin paksumpi taivutettava aines aiheuttaa hieman laskeskelemista, mitä oikaistun pituuden määrittämiseen tulee. Joutuupa paikoin ajattelemaan todellisen keskiviivan siirtämistä paikkaan, jossa se kulkee 1/3 - osan verran ulkopinnalta sisäänpäin. | ||||
|
|
17.06. 20:05 | Esko Maasalo | ||
| Muutin Turkuun alkuvuodesta 1976 ja vielä silloin muistan radan toimineen. Tehdashan ajettiin alas 1978. | ||||
|
|
17.06. 19:39 | Veikko Hattunen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
17.06. 19:02 | Jesper Vendelin | ||
| Löysin tähän selaimen joka toimii ihan hyvin näille yksinkertaisille sivustoille | ||||
|
|
17.06. 19:01 | Jesper Vendelin | ||
| Tää on tietääkseni vuoden 2009 Mac mini (A1283) ja käyttiksenä on OS X Snow Leopard (10.6.8) | ||||
|
|
17.06. 18:59 | Veikko Hattunen | ||
| Mikäs on koneen speksit ja käyttöjärjestelmä? | ||||
|
|
17.06. 18:49 | Jesper Vendelin | ||
| Laitoin muuten tämän kuvan melkein 20-vuotta vanhalla koneella jossa on ainakin yhtä vanha käyttöjärjestelmä, joten kertokaa jos kuva näyttää oudolta tai ei näy ollenkaan :). | ||||
|
|
17.06. 18:45 | Rasmus Viirre | ||
| Priima tarkennus, nappi otos! Ja jotenkin Dv12 näyttää suorastaan Dr21-tasoisen massiiviselle tästä kulmasta katsottuna, verrattuna edessä olevaan hieman kapeampaan ja matalempaan Sr3:een.. | ||||
|
|
17.06. 18:44 | Riku Outinen | ||
| Tästäkin on jo yli 22 vuotta eli aivan hitokseen :D Muistan tämän illan Kuusankoski-Vainikkala junan, oli siinä klo 20 aikoihin muistaakseni Kouvolassa, välillä sai luvan tulla ohi punaisen pääopastimen silmille ja siinä oli kuskin vaihto. | ||||
|
|
17.06. 18:42 | Rasmus Viirre | ||
| Miten ihmeessä en ole ennen huomannut tuota kuinka pahasti on 2607:n alustasta harmaa maali lähtenyt…?? Katsoin alkuun että olisi joku uusi keltainen huomioväri läiskitty. | ||||
|
|
17.06. 17:10 | Aarni Lilja | ||
| Hieno kuva Dv12 sarjanumero on 2607 ja seeprojen sarjanumeroista en ole varma. | ||||
|
|
17.06. 16:26 | Jari Välimaa | ||
| Tuli eilen ajettua tätä siltaa ja hyvin sujui. Kiitos Väyläviraston allianssille. | ||||
|
|
17.06. 15:29 | Jukka Eklund | ||
| Uusimman alle tulee varmaan jäämään paljon ihmisiä ja autoja, kun siinä ei ole tuollaista eri vihreällä tehtyä "turva"teippausta. | ||||
|
|
17.06. 12:35 | Veeti Pietilä | ||
| Tervetuloa vorgiin! | ||||
|
|
17.06. 12:17 | Veikko Hattunen | ||
| Tervetuloa vorgiin! Tässä on tunnelmaakin. |
||||
|
|
17.06. 12:16 | Kari Haapakangas | ||
| Ei ensimmäistäkään automobiilia kuvassa. Nykypäivän havainnekuvista tämä eroaa siinä, että kuvassa on kuitenkin vahvasti työnteon leima, eikä mitään "aurinkoisen kesäpäivän vapaa-ajanviettoa" | ||||
|
|
17.06. 11:48 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaihda toinen kuva joksikin muuksi. | ||||
|
|
17.06. 11:41 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vanha kysymys, johon löytyy vastaus veturin muita kuvia selaamalla, mutta koska kuva tuli itsellekin satunaislotolla kohdalle niin kommentoidaan tähän, että meni uutena Stora Enson Inkeroisten tehtaalle, jossa oli vuoteen 2008 asti. | ||||
|
|
17.06. 11:37 | Teemu Saukkonen | ||
| Minne tämä Kouvolasta jatkaa? Koko tiistain vaunusto seisoi Lajittelun reunassa. | ||||
|
|
17.06. 09:23 | Jarno Piltti | ||
| Tämä erinomaisen mielenkiintonen postikorttikuva taitaa olla jo vorkissa muistankohan väärin? Havainnekuva sanottaisiin ehkä nykyään, ja tyylikäs sellainen. | ||||
|
|
17.06. 09:18 | Jarno Piltti | ||
| Vaunurivi joka toistuu näin eleettömän siististi on kuvauksellinen näky. Ja tässä vielä ilta-aurinko, oi että! | ||||
|
|
17.06. 09:14 | Jarno Piltti | ||
| Täydellisyyttä hipova kuva. Metsä ja vaunut sopivan tummasti ja vaunujen hake sopivan vaaleasti valotettu (tai säädetty). | ||||
|
|
17.06. 09:12 | Veikko Hattunen | ||
| Kiitos Jarno! Ja sinä puhut täyttä totta. | ||||
|
|
17.06. 09:11 | Jarno Piltti | ||
| On hieno kuva hienolta kuvauspaikalta! | ||||
|
|
17.06. 09:10 | Jarno Piltti | ||
| Upea kuva! Sanotaan niin että näiden Imatra-Oulu hakejunien hake haisee, Riihimäki-Joutseno hake tuoksuu. Selvästi eri tavaraa. | ||||
|
|
17.06. 08:46 | Veikko Hattunen | ||
| Kiitos Jimi! | ||||
|
|
17.06. 08:41 | Jouni Hytönen | ||
| Päädyssä taitaa olla kauniit siirtymäkaaret eli kaareva muoto ei ala töksähtäen. Ruotsalaislättien keulan muoto taitaa olla vielä vähemmän ympyränkaari? | ||||
|
|
17.06. 07:50 | Jouni Hytönen | ||
| Minusta hake tuoksuu, toki makuasia. | ||||