Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.07. 19:04 | Veikko Hattunen | ||
| Dr19 vetureita on noin kymmenen tulematta. Jokaisella Dr19:llä on noin kaksi kertaa Deeverin tehot eli yksi Dr19 korvaa Deeverivaljakon, ja yleensä Deeverit ajetaankin tuplana. Kerrankuten Deevereitä on risat 80 tästä jäisi käyttöön vielä noin 60 Deeveriä, juuri näille "Kevyemmän" akselipainon ratapihoille ja linjoille kuten Heinolan rata. (Vaikkapa Heinolan rata juuri ja juuri kestää Dr19:toista.) | ||||
|
05.07. 18:03 | Tuukka Varjoranta | ||
| Asjalliset kömyt! | ||||
|
05.07. 16:40 | Markus Selin | ||
| Keravan kaupunkirata tehtiin raide ja osuus kerrallaan yli kolmenkymmenen vuoden aikana, eikä siellä tainnut olla useampaa isompaa louhintaprojektia, joidenka aikana ei voinut vieressä olla liikennettä. | ||||
|
05.07. 15:22 | Teemu Saukkonen | ||
| Parempi myöhään. Tuo video löytyi unotuneena YT:n draft-listalta, ja on nyt lisätty. Enpä silloin arvannut että tulee historiaksi kohta. | ||||
|
05.07. 14:10 | Veikko Hattunen | ||
| Olihan tässä sininenkin pressu. | ||||
|
|
05.07. 14:09 | Tero Korkeakoski | ||
| Mut yks puhdas pressu jopa. | ||||
|
05.07. 13:43 | Ida Nevalainen | ||
| Tää oli taas tällä viikolla ollu Raumalla, varsin rupinen on. | ||||
|
05.07. 13:39 | Ida Nevalainen | ||
| Nämä tämmöset kuvat hivelee aina silmää. | ||||
|
05.07. 13:36 | Onni Tikkala | ||
| Harmittaa huomata, ettei uusia laiturinäyttöjä ole varustettu analogisella kellolla – edes digitaalisesti toteutetulla sellaisella. | ||||
|
05.07. 13:25 | Ida Nevalainen | ||
| Selviääkö pelkällä akun vaihdolla takasin liikenteeseen? | ||||
|
05.07. 13:00 | Noah Nieminen | ||
| Tämä onkin se kuuluisa kaarre :) Hieno kuva! | ||||
|
05.07. 12:58 | Noah Nieminen | ||
| Sama :D | ||||
|
05.07. 12:57 | Noah Nieminen | ||
| Yksi vorgin parhaita kuvia mielestäni. Ei voi muuta kuin ihailla! | ||||
|
05.07. 12:35 | Erkki Nuutio | ||
| Titanien (L39) valmistus alkoi vuonna 1951, siis heti kun ensimmäinen Volvon 10 litran suoraruiskutusmoottori VDC saatiin toimivaksi ja markkinoille levitettäväksi. Siitä alkoi Volvon valtava kasvu dieseleissä. Investoitiin määrätietoisesti kokeiluihin ja luotettavuuteen ja huolehdittiin järjestelmällisesti (MTM) ja tarvittaessa aika kovin ottein tuottavuuden kehittymisestä. Siirtymä yksilöllisestä työstä toistotyöhön on työntekijälle usein ongelmallista, vaikka palkkaus parantuukin - tosin parhaille avautuu kiinnostavia erityistehtäviä. Kasvun johtajat: Assar Gabrielsson (I) ja Gunnar Engellau (II) uskalsivat ja osasivat kasvaa, huolehtia yrityksen toiminnasta vähin häiriöin, järjestää rahoituksen valtaviinkin investointeihin (kuten Torslanda 50-luvun lopulla) ja pitää asiakkaat riittävän tyytyväisinä. Pehr Gyllehammar (III) oli mätämuna, joka josta Volvo sai pysyvää vahinkoa. Engellaun suuri munaus oli palkata kärkkyvä vävynsä. Omat muistoni ovat kesältä 69 Torslandasta Amazonien ja 142:n pistehitsailuista (raskasta, yksitoikkoista, palkka hyvä) ja kesältä 70 Lundbyn (gamla Volvo) Nordkulan-rakennuksen (jossa Volvon tuotanto alkoi vuonna 1927) Central Forskning och Utveckling -yksiköstä. Se oli suoraan Engellaun alainen. Teoreettisesti olin neljännellä portaalla Volvo-yhtymän organisaatiossa (E -Schalin -Elgeskog -Nuutio). Volvo oli ollut jälkijunassa dieselmoottoreissa 1930-40 -luvuilla. Larson roikotti kovin pitkään Hesselman- ja esikammiomoottoreissa. Ensimmäinen suoraruiskutusmoottori VDA (1947, 6.13 litraa) oli liian kovakäyntinen. Sen ensiprotoissa 1941 oli MAN-lainauksia. |
||||
|
05.07. 12:29 | Luc Grenfell | ||
| Ratateknisistä ohjeista (RATO): "Kaarrepaalu-merkin T-148 osoittaa pääraiteilla kohdan, jossa kiskoon on asennettu Kaarremerkintä." "Kaarremerkintä T-149 osoittaa raiteen vaakageometrian geometrisen elementin parametrit ja elementin pään sijainnin." Kaarremerkintä on raiteelle asennettu pieni valkoinen merkintä, joka on vaikeaa löytää lumisissa olosuhteissa. Tämä nuoli helpottaa löytämistyötä. |
||||
|
|
05.07. 12:20 | Jouni Ijäs | ||
| Äkkiseltään katsottuna näyttää, että aika vähän on kahdessa vuodessa saatu aikaiseksi. Hailuodon pengertie ja sillat tehtiin parissa vuodessa ja valmistui kuukausia etuajassa | ||||
|
05.07. 11:20 | Hugo Leino | ||
| Joo se se on. Laitan kohta selkeemmän kuvan tänne keulasta | ||||
|
05.07. 10:56 | Hannu Peltola | ||
| Wau, kiitos Veikko linkistä! En ollut nähnytkään tätä Joeyn videota ja ihan palasi muistot mieleen! Minulla on hurja määrä raakavideoita, joita en ole ehtinyt editoida ja julkaista missään. Täytyykin ottaa syksyllä teemakausi videoiden julkaisuun! | ||||
|
05.07. 10:52 | Hannu Peltola | ||
| Juuri tässä kohtaa ei tullut sanomista, mutta olimne hetkeä aikaisemmin saaneet aivan oudon ryöpytyksen junan konduktööriltä ja olimme vähän varpaillamme. Tämä on ainoa kerta, kun olen saanut jenkeissä nuhteita kuvaamisesta! | ||||
|
05.07. 10:34 | Teemu Saukkonen | ||
| Eikös tämä ole nyt romutettu? | ||||
|
05.07. 10:31 | Oula Vattulainen | ||
| Tässä Lieksalaisessa on viime aikoina ollut usein Dv12. | ||||
|
05.07. 07:10 | Petri Sallinen | ||
| Vaunun lasti näyttäisi olevan metallisorvin lastua. | ||||
|
|
05.07. 06:52 | Teppo Niemi | ||
| Mikäs tuolla taustalla pilkottaa? Taitaapi olla DDR:n ylpeys, elikäs VT18 diesel-moottorijuna. Vastaavan junan on Halberstadissa toimiva VIS GMBH kunnostanut hiljan https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14233.0 |
||||
|
04.07. 22:26 | Noah Nieminen | ||
| :D | ||||
|
04.07. 22:25 | Tero Korkeakoski | ||
| Tuo nyt on pelkkää kiristystä kiitos Suomen kiristyneen kaivosverotuksen. | ||||
|
04.07. 22:23 | Noah Nieminen | ||
| Jep, Sm2- teleiltä vaikuttavat | ||||
|
04.07. 21:20 | Rasmus Viirre | ||
| Junan numero 55432 oli muuten ennen Oulusta Ykspihlajaan menneen lastissa olleen Kostamuksen rautapellettijunan numero. Vok-junien numeroita on nyt ainakin kolmea alettu uusiokäyttämään sitten liikenteen loppumisen jälkeen v. 2022. Myös numero 5421 (tyhjien Vokkien palautus YKSV-NOK) on nykyään Alholman tyhjässä puujunassa, ja 5401 samoin. | ||||
|
|
04.07. 21:18 | Simo Virtanen | ||
| Mistäpä päättelet, että risuja kuormattaisiin? Minen neä! Voisiko olla metalliromua? Oikeanpuoleisen vaunun seinät viittaisi johonkin raskaaseen. Vasemmanpuoleisen voisi tosiaankin vetää risuja täyteen ja ylikin, mutta tarviiko niissä seiniä kun pankotkin on? |
||||
|
|
04.07. 21:16 | Simo Virtanen | ||
| Varsinkin terveys, kun sittemmin tammenkin puupöly on todetu syöpää aiheuttavaksi. | ||||
|
|
04.07. 21:04 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Väyläviraston on julkaissut viikottain listauksen siitä, että mitä töitä tällä viikolla tehdään, minkä lisäksi hankkeen etenemisestä on kerrottu uutiskirjeissä ja sosiaalisen median päivityksissä ja työtä on kyllä tehty ihan ympäri vuoden. https://vayla.fi/espoonkaupunkirata Hankkeen pituudesta puhuttaessa on myös huomioitava se, että vaikka alueurakat 1-3 ja louhintaurakka alkoivat ja ovat edenneet aikataulussa, päästiin alueurakka 4 aloittamaan västä tänä vuonna, johtuen Espoon kaupungin päässä tapahtuneesta hidastelusta uuden Espooseen sijoitettavan varikon sijaintipaikan valinnassa, joka oli ehtona hankkeen rahoitukselle. Tämän takia alueurakka 4 valmistuu muita myöhemmin (arviolta 2029) ja totaalikatkoja tulee olemman aiottua enemmän. |
||||
|
|
04.07. 19:56 | Rainer Silfverberg | ||
| Ihmettelen, miksi kaupunkiradan rakentaminen voi kestää 5 vuotta, omien havaintojen mukaan vaikuttaa siltä että todellista työtä tehdään vain jokakesäisen totaalikatkon aikana ja muulloin työt lähes seisovat. Silloin kun Helsinki-Tikkurila-Kerava ja Helsinki-Leppävaara kaupunkiratoja rakennettiin niin rakentaminen sujui nopeammin kun töitä tehtiin ympäri vuoden eikä totaalikatkoja tarvittu. Aikaisemmin huhuttiin että 2027 kesällä ei enää olisi totaalikatkoa mutta viimeisten tietojen mukaan kuitenkin on. |
||||
|
04.07. 18:44 | Luc Grenfell | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
04.07. 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, perinteinen ohjaamo- ja autokorivalmistus (linjurit) oli sellaista, että puungon ylle sovitettiin pellinpaloista kaasuhitsauksella koottu peltikuori, joka istui paikalleen kuin hyvää laatua oleva hansikas. Meiilä Suomessa käytetty koivu vaan oli aika rapsakasti lahoavaa. Tammea työstettäessä meni ikä ja terveys! |
||||
|
04.07. 18:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta Reichsbahnista: - alkuperäinen Weimarin tasavallan aikainen Reichsbahn syntyi 1.4.1920. DaaDaaRää - Reichsbahn ikäänkuin pihtisynnytettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun alkuperäiselle Reichsbahnille piti saada aikaiseksi jonkinlainen juridinen olemassa olon "jatkaja". Kätilöinä huseerasivat voittajavaltiot. Natsiajan Reichsbahnilla tietenkin oli se veriruskea syntitaakka kontollaan, mutta DaaDaaRää-Reichsbahnin ei vieläkään tarvitse hävetä itseään ja historiaansa. Innovatiivisuus, joka auttoi selviytymään stalinistisen komento- ja ryöstömentaliteetin alla oli oikeastaan aika huikeaa! Kaikessa haastavuudessaan. Bundesbahnilla oli jokseenkin helpompaa, vaikka senkin innovatiivisuus oli bundesrautatieläisille kunniaksi. |
||||
|
|
04.07. 17:58 | Erkki Nuutio | ||
| Vaihtolavalaitteet söivät varmaan luokkaa 700 kg, kahmarille loput. Jälkimmäistä elämäänsä kuorma-autot tuollaisesssa käytössä viettivät. Titaneita alettiin tehdä vuodesta 1951 lähtien. Kuvan auto ehkä 50-luvun lopulta, ehkä uitettu. Ohjaamo kai Volvon oma, taitaa olla puurunkoinen. |
||||
|
|
04.07. 17:51 | Rasmus Viirre | ||
| Heh, siinä on ilmiselvästi selluvaunuissa sellua ja Zanssissa sellun valmistuksen sivutuotetta eli mäntysuopaa! :) | ||||
|
|
04.07. 16:59 | Teuvo Piirainen | ||
| Telit taitaa kuulua Eioc:lle. | ||||
|
|
04.07. 16:02 | Veikko Hattunen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=fO3qrGxvzGQ | ||||
|
04.07. 15:53 | Veikko Hattunen | ||
| Kyllähän niistäkin puhutaan, jos vaan olisi puhuttavaa. Kaikki joita kiinnostaa tietää jo tonniysin ongelmat ja isommat viat. | ||||
|
|
04.07. 15:51 | Robert Ramstedt | ||
| Veikko - sinäpä sen sanot mutta 1009:n ongelmista ei enää puhuta kun osakkeet vaihtoivat omistajaa. Eikä kyseisestä veturista laiteta ilkkuvia kommentteja enää kun se ei ole Sarantilan hallussa, vaikka yhtä paljon se tarvitsee täysremonttia kuin puoli vuotta sitten. | ||||
|
|
04.07. 15:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko noita videoita jossain tarjolla? | ||||
|
|
04.07. 15:50 | Teemu Saukkonen | ||
| Tuliko sanomista kuvaamisesta? | ||||
|
04.07. 15:19 | Raimo Harju | ||
| Olisko kyseessä kuorimarumpu. | ||||
|
|
04.07. 15:00 | Veikko Hattunen | ||
| Kyllähän tonniysikin on ulkona. | ||||
|
04.07. 14:40 | Rainer Silfverberg | ||
| Joo. ihmettelen kanssa miksi risuja olisi kuljetettu Suomen ja Ruotsin välillä? | ||||
|
|
04.07. 14:25 | Robert Ramstedt | ||
| Arviot liikkuvat 10-100 000€:n välillä riippuu keneltä kysyy. Kannattaa laittaa tarjousta sisään niin se käsitellään. Anterokaan ei voi ottaa kantaa ennen kuin joku lähettää tarjouksen. Miten muuten 1051 on enemmän säiden armoilla kun samalla ratapihalla oleva 1009? |
||||
|
04.07. 12:56 | Reijo Salminen | ||
| Lämpimin osanotto täältäkin! | ||||
|
04.07. 12:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Naantali-Tukholma junalautta ei ottanut matkustajia mukaan paitsi mahdolisesti rautateiden henkilökuntaa. | ||||
|
04.07. 12:14 | Petri Nummijoki | ||
| Vv14-veturit palvelivat enimmäkseen Haminassa ja loppuaikoina myös Mikkelissä. Tosin 1950-luvulla niitä kai lainattiin tarvittaessa muuallekin, kuten Hankoon talviliikenteen aikana, koska dieselvaihtovetureita oli muuten vielä niukanlaisesti. Sikäli siis Vv14-veturin esiintyminen Kouvolan varikon vaikutuspiiriin ulkopuolellakaan ei olisi mahdotonta mutta näin myöhäisenä ajankohtana varmaankin hyvin epätodennäköistä. | ||||
|
04.07. 11:30 | Pasi Seppälä | ||
| Veturissa on mielestäni paljon samaa kuin tuon aikakauden pitkänokkaisten kuorma-autojen hyteissä. | ||||
|
|
04.07. 10:39 | Jarno Piltti | ||
| Voisiko olla Ui⁶³⁵ ? | ||||