|
|
10.11. 19:23 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi 3 sai numeroksi 5 kun moottirivetureille annettiin numerot. Alkuperäinen 5 oli Brooks 3210/1899,2-6-0. Uusi numero 5 oli 2-8-0 Brooks 3208/1899. Veturi seisosteli tallin vieressä vuonna 1957, hylättynä. | ||||
|
|
10.11. 19:16 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Oliko peräti ensimmäinen Pasilassa kuormattu kaupallinen tavarajuna vuoden 2014 jälkeen? | ||||
|
|
10.11. 18:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Sattuipas tämä sattumakuvana, kaverin kanssa oltiin kaksi niistä viidestä: https://vaunut.org/sarja/3630 | ||||
|
|
10.11. 17:57 | Noah Nieminen | ||
| Eiköhän tuo ole menossa sinne tehtaalle Otanmäkeen. | ||||
|
|
10.11. 17:56 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikästä menoa, ja mukavaa miten liikenne monipuolistuu. Hieno kuva kaiken kaikkiaan. | ||||
|
|
10.11. 16:52 | Joonas Kuittinen | ||
| Oliko testiä vai mitä? | ||||
|
|
10.11. 16:33 | Keijo Leinonen | ||
| Kolmioraiteen eteläpuolella oleva jatko on Saksalaisten 2 maailmansodan aikana tekemä rata ns. Pikku Berliiniin. | ||||
|
|
10.11. 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksoismonarkia tosin muodostettiin vuonna 1867, silloinkin eräänlaisena kompromissinhakemisena. Muut keisarikunnan kansat siitä olivat mieltään pahoittamassa. Muun muassa slaavit, tsekit etunenässä ainakin. Saksalainen kansanosa pelkäsi arvovaltansa kapenemista. Ja sitten kun kruununperijöilläkin jouduttiin puljaamaan, niin ei siitäkään hyvää seurannut. Itse itselleen epämääräisen maineen hankkinut Frans Joosefin poika, Rudolf (1858 - 1889) ampui rakastajattarensa ja itsensä Mayerlingissa, joten kruununperijäksi tuli Frans Joosefin broidi Karl Ludwig (1833 - 1896). Kun tämä vuorollaan siirtyi ajasta ikuisuuteen, niin poikansa Franz Ferdinand (1863 - 1914) vuorostaan peri viran. Franz Ferdinand puolestaan hautoi ajatusta laajentaa kaksoismonarkiaa KOLMOISMONARKIAKSI, aikomalla ottaa mukaan eteläslaavit (eli jugoslaavit). Toisin sanoen: - serbikiihkoilijat (Musta käsi - terroristikerhosta) ampuivat Sarajevossa oman ystävänsä! Kunhan halusivat herättää pikku hämminkiä. Hämminki kuitenkin karkasi käsistä ja pahasti. Eikä ampuja itse, ruipelomainen Gavrilo Principkään elänyt nähdäkseen temppunsa seurauksia, kuoli vankilassa keuhkotautiin keväällä 1918. Herra Karin mainitsema vuosi 1848, oli "Euroopan hullu" vuosi, - silkkaa kapinointia ja vallankumouksia. Itävallan keisarikunta narahteli pahasti liitoksissaan, kun unkarilaiset alkoivat pyrkiellä kohti itsenäistymistä. Vuoden 1848 perussyynä alkuun oli Napoleonin-vastaisuus! Puhumattakaan köyhyyden lisääntymisestä satokausien mentyä pieleen. Mukavana lisukkeena vuoden 1848 kiehunnassa oli myös Karl Marxin ja Friedrich Engelsin yhdessä julkaisema, uutta evankeliumia julistava Kommunistisen puolueen manifesti. Ja putka- ja vankilareissujahan siitä kummallekin partaradikaalille tuli, kuinkas muuten! |
||||
|
|
10.11. 13:16 | Pietu Tuovinen | ||
| A-ryhmä! | ||||
|
|
10.11. 13:06 | Robin Raita | ||
| Kun V:n Vaihtaa A: kirjaimeksi, Alkaa rautatiet palvelemaan. | ||||
|
|
10.11. 12:55 | Simo Virtanen | ||
| Hienoa! Kuinka on mahdollista, että tällainen irtotavararahti kannattaa Suomessa? Eikö sen pitänyt olla mahdotonta? | ||||
|
|
10.11. 12:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onpa hienoa nähdä tällaisia kuljetuksia kiskoilla! | ||||
|
|
10.11. 11:57 | Jari Välimaa | ||
| Joko tähän tai Partolaan | ||||
|
|
10.11. 11:27 | Simo Virtanen | ||
| Lisäksi voitaneen helpommin ajaa extravuoroja keskustan tapahtumien liikennettä helpottamaan. | ||||
|
|
10.11. 11:14 | Esa Lehtinen | ||
| Olisikohan kuormaulottumakysymys. Muualla Euroopassa on ahtaammat kuormaulottumat kuin Suomessa. | ||||
|
|
10.11. 09:22 | Kari Haapakangas | ||
| Itävallan armeijan suorituskyky tuossa suuressa sodassa kärsi melkoisesti nousevasta kansallistunteesta. Keisarikunnassa kun ei ollut yhtä enemmistön muodostavaa kansallisuutta, vaan monien tilkkutäkki. Toki Venäjän keisarikunnalla oli vähän samaa, mutta isovenäläiset olivat kuitenkin selvästi suurin ja vahvin, ja muutenkin yleisslaavilainen panslavismi jylläsi, mistä Suomen suuriruhtinaskuntakin oli joutunut kärsimään. Habsburgien keisarikunnan hajoamisen suurin häviäjä olivat muuten sukulaiskansamme unkarilaiset, jotka saivat kallisti maksaa vuoden 1848 onnistumisen, jolloin Itävallasta tuli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Unkarilaiset luettiin saksalaisten ohella häviäjiin, jonka takia melkoinen määrä unkarilaisia päätyi asumaan Unkarin ulkopuolella. Tosin tuon alueen kansallista tilkkutäkkiä olisi ollut mahdotonta jakaa mitenkään oikeudenmukaisesti ilman melkoisia (tuhoisia) väestön pakkosiirtoja. Näinkin tuloksena oli tynkä-Unkari, etelä-slaavien "yhteisvaltio" Jugoslavia sekä tsekkien ja slovakkien pakkoavioliitto. Oman osansa nappasivat vielä Puola, Romania ja Italia. Lopputulos oli sellainen johon oikein kukaan ei ollut tyytyväinen. |
||||
|
|
10.11. 09:12 | Kari Haapakangas | ||
| Mitähän tuolla pankkojen taivuttamisella kärjestä oikein haetaan? Tuntuu että se vain haittaa vaunun purkamista/lastaamista. | ||||
|
|
10.11. 08:35 | Jouni Hytönen | ||
| DR1A-runkoja on kohtalaisen runsaasti tuunattu alkuperäisestä neuvostovalmisteisesta dieselmoottorijunasta. Alkuperäiset penkit olivat kovat puupenkit varustettuna hyvin maltillisella kernipehmusteella. :) Nämä näyttäisivät Vogelsitzen linja-autoistuimilta. | ||||
|
|
10.11. 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti moternin näköinen "mummunpidike" eli käsinoja...! | ||||
|
|
10.11. 07:22 | Jarno Piltti | ||
| Siinäpä on muuten asiat hieman kehittyneet dieselveturitekniikassa! Hieno kuva. | ||||
|
|
10.11. 07:18 | Jarno Piltti | ||
| Todella hyvä nosto! | ||||
|
|
10.11. 07:17 | Jarno Piltti | ||
| Simolta hyvä kysymys ja Jormalta hyvä vastaus. Tapa merkitä vaunun jokin pääominaisuus isolla kirjaimella ja täsmentävät ominaisuudet pienillä kirjaimilla on Euroopassa hyvin vanha. Nykyisin kirjaimet on tosiaan standardoitu ainakin Euroopan laajuisesti. Littera on eräällä tapaa keinotekoinen kieli ja sen avulla voidaan tietää vaunua näkemättä sen tärkeimmät tekniset tai kaupalliset ominaisuudet. UIC ja nykyisin EVN-järjestelmä on todellakin standardoitu, eli jokaisella kirjamella on aina sama vakiintunut merkitys. VR:n vanha systeemi oli sellainen että jokaisella kirjaimella on lähes vakiintunut merkitys, eli toisin sanoen merkitykset voivat olla ja ovat vaunukohtaisia. VR:n vanhassa systeemissa tuntui olevan pyrkimys antaa joka vaunulle oma litteransa vaikka väkisin, maailmalla on totuttu siihen että kaikki vaikkapa nyt sitten Sggmrrs vaunut eivät ole samanlaisia. | ||||
|
Kuvasarja: Penkkejä rautatieasemilla ja junissa |
10.11. 01:12 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen sarjaidea. Minun lysäykseni: https://vaunut.org/kuva/183824 |
||||
|
|
10.11. 00:51 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ne olivat selvästi linja-autoistumia. Jollakin tavalla kevyempiä kuin junan penkit yleisesti. | ||||
|
|
09.11. 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Heikki. Mutta sitten vuonna 1916 Venäjän valtio meni töppäämään tosi raskaasti, kun tsaari Nikolai II itse asettui johtamaan sotaa! Meni tyhmyyttään ja/tai kiltteyttään muuttamaan itsensä kurjasti sujuneen sodan keulakuvaksi. Ja se siitä sitten - |
||||
|
|
09.11. 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan esimerkillistä omaisuudenhoitoa nähtävissa tästä kuvasta! | ||||
|
|
09.11. 22:53 | Tiitus Lindholm | ||
| Kyllä ne huligaanit sinne pääsevät. Helppo kohde esimerkiksi yöaikaan kun ei minkäänlaista junaliikennettä. | ||||
|
|
09.11. 22:34 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ja olisihan nuo voinut viedä vaikka Riihimäki lajitteluun. Jos ne olisi sinne keskiraiteille jättänyt, niin tuskin niitä oltaisiin keskeltä käytössä olevaa ratapihaa lähdetty rikkomaan. Ja Riihimäki lajittelussa on kuitenkin tällä hetkellä ylimääräistä tilaa tarjolla. | ||||
|
|
09.11. 22:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Veisivät sitten ennemmin Tahkoluotoon niin ovat sataman aitojen sisällä. | ||||
|
|
09.11. 22:04 | Jorma Kattelus | ||
| https://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html tuolta löytyy tietoa noista kirjaimista. Euroopassa ja Suomessa (VR) sovelletaan pääosin kansainvälisen rautatieliiton (UIC) standardoimaa järjestelmää, jossa vaunun tyyppi ilmaistaan isolla pääkirjaimella ja tarkemmat ominaisuudet pienillä alakirjaimilla. | ||||
|
|
09.11. 21:43 | Simo Virtanen | ||
| Mikä tai kuka nämä vaunujen litterat määrittelee? Onko ne yksilöllisiä koko universiumissa? | ||||
|
|
09.11. 20:10 | Veikko Hattunen | ||
| Joo. | ||||
|
|
09.11. 20:09 | Eliel Kulppi | ||
| romutettu nykyään? | ||||
|
|
09.11. 20:08 | Eliel Kulppi | ||
| Oispa hauska jos suunnitelma menee pieleen ja vaunut pysyisi kunnossa. Mitäs sitte voi tehdä :D | ||||
|
|
09.11. 19:35 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllähän Keskusvaltojenkin Suuret Päälliköt töppäilivät. Mutta Venäjän armeijassa oli paljon (paljon!) enemmän päälliköitä, siis suorassa suhteessa paljon enemmän töppäilyä... Kuvan vuosileima 1915 kääntää töppäyssuoritusten vaakakupin Ulkovaltojen - siis tässä tapauksessa todennäköisemmin Venäjän puolelle. Myöhemmin, vuosina 1917...18 vaaka sitten kyllä kääntyi. Vuoden 1914 tuhoisissa kampanjoissa kaikille Venäjän armeijan kenraaleille ei riittänyt edes omaa rykmenttiä, divisioonasta tai armeijakunnasta puhumattakaan. Eikä asia johtunut divisioonien puutteesta, vaan kenraalien määrästä. Ja epäpätevimmät (mutta hovin silmissä kiiltävimmät!) kenraalit eli esikuntaportaan joulukuuset saivat käskyvaltaa armeija- ja armeijakuntatasolla, monet ilman vähäistäkään todellista sotakokemusta. Mutta (itselleen) suotuisia raportteja he olivat loistavia laatimaan. Rauhaa oli kestänyt ja Japanin sota oli liian häpeällinen jotta olisi otettu oppia, unohtaminen parempi. Harva muistaa enää Zhilinskin tai Kljuevin tai muitakaan vuoden 1914 komentajia; ei muistella kaaosta ja pakenemista. Eipä siis ihme, että Leninin lupaus "Rauha!" upposi Venäjän kärsineeseen armeijaan ja historia kääntyi. |
||||
|
|
09.11. 18:57 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä tämä sopisi olla Kotka. Mutta ei Kantasatama, vaan Itäsatama. Kantasatamassa ei voisi olla noita vastapuolen laiturissa olevia laivoja, Kantasatamassa ei ole eikä ole ollut laituria noin vastapäätä. Tuo Gb-vaunu seisoo paikassa, jossa nykyään kulkee Miljoonamöljänkuja. Raiteita ei siinä enää ole, vaan asfalttikenttä ja RoRo-ramppi sekä isoja makasiineja. RoRo-ramppi on juurikin kuvassa olevien auton, mopojen ja polkupyörien kohdalla. Vuoden 1963 ilmakuvassa tällä kuvan laiturilla on 3 nosturia, varjonsa perusteella juuri tuollaisia suorapuomisia (samaa tyyppiä, kuin Kantasataman museonosturikin); raiteita on 4. Ilmakuvasta voi erottaa myös tuon vasemmalla olevan pienen rakennuksen. Vastapäisellä laiturilla on 3 nosturia, niistä ulommaisen varjo paljastaa sen olevan suunnikaspuomilla, juuri kuten kuvassa näkyvä on. Raiteita oli 2. Taunuksen kyljissä ei (vielä) ole takaikkunoita, se on melko uusi. Tarkalleen sanottuna - arvaamme - alle 3 vuotta rekisteröinnistä. 3-vuotis-syntymäpäivänään se melkoisen varmasti sai kylkipunktion ja ikkuna-implantit ja muuttui Piilofarmariksi (1. sukupolvi, pehmuste yli 3 cm)... Erkin arvio vuodesta 1962 on varsin hyvä. |
||||
|
|
09.11. 18:39 | Antti Laajalahti | ||
| Anteeksi, sanotko uudelleen mikä se vaunun tyyppi olikaan, ei tarvitse luetella kirjain kirjaimelta, sanot vaan. | ||||
|
|
09.11. 18:33 | Petri Sallinen | ||
| Kattokoroke on hyvä suomenkielinen vastine. Lanterniinikattoisia vaunuja esittelevässä jutussa 1900-luvun alussa käytettiin myös ilmaisua skailetti. | ||||
|
|
09.11. 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutenkaan Itävalta-Unkarin sota ei mennyt kuin yleisesikunnan päällikkö haaveili. Mainittu päällikkö Conrad von Hötzendorff oli kovin innokas vuodattamaan wieniläisverta Venäjän vastaisella rintamalla ja huseerasi ylittämättömän tolkuttomana sodanlietsojana heinäkuussa 1914. Hinta: 20 miljoonan ihmisen henki! |
||||
|
|
09.11. 17:35 | Ilkka Hovi | ||
| Siinäpä mainio nimi tuolla veturille. Täytyy ottaa käyttöön. | ||||
|
|
09.11. 17:13 | Antti Havukainen | ||
| Haluaisin olla väärässä, mutta veikkaanpa näillä olevan edessään sama kohtalo kuin Turussa "kierrätyskuntoon" saatetuilla Eileillä. https://vaunut.org/kuva/122140 https://vaunut.org/kuva/122820 |
||||
|
|
09.11. 16:50 | Veikko Hattunen | ||
| Tyhjentää Ilmalan Ratapiha tehdä tilaa Sm7:lle. | ||||
|
|
09.11. 16:26 | Heikki Jalonen | ||
| Pyöränkehät ovat jo ruosteessa. Ovat siis tainneet olla jo pitempään kumollaan tuossa. Ruuvikytkin puuttuu, ehkä kytkinkoukku on katkennut, myös puskimen varsi on taipunut; molemmat viittaisivat jonkilaiseen törmäilyyn tai suistumiseen. Ehkä kuva on otettu jossain I Suuren Sodan jo rauhoittuneella sotatoimialueella ja kuvan kalusto on "edellisen omistajan" tavaraa - eikä siten kuvan herrojen ongelma. Kuva lienee otettu muistoksi ja laatta on vedostettu sitten kotilomalla Wienissä. Kuvan on myös voinut ottaa joukkojen mukana kulkeva ammattikuvaaja. On jopa mahdollista, että vaunut on tarkoituksella kaadettu syrjään, varsinkin jos ne olivat jotenkin vaurioituneita. Jolloin tapaus olisi "romut pois" pois tärkeämpien (sotilaallisten) kulkijoiden tieltä. Siinä tapauksessa ne saattaisivat olla venäläistä jälkeenjäänyttä kalustoa. Kuten muistetaan, vuoden 1914 tapahtumat varsinkin Itä-Preussin alueella mutta myös muilla rintamalohkoilla olivat Nikolain armeijalle - lievästi sanottuna - katastrofaalista hässäkkää ja pakopaniikkia. Armeijan johtaminen ja tapahtumien keskitetty koordinaatio kun oli täysin luokatonta. Raiteen suuntaan muodostuneet polut viittaavat, että raidetta on käytetty marssijoiden tai hevosvetoisen kaluston kulkutienä. Toinen osapuoli vetäytyessään, toinen edetessään. Ainakin jälkimmäisessä tapauksessa esteiden raivaaminen on hyödyllistä ja kulkua nopeuttavaa. Rautatien käyttö rautatienä saattoi olla mahdotonta, siltoja ja rataa oli varmasti poikki monista kohdista, eikä liikkuvaa kalustoa saatu sinne minne tarvittiin. Huomattavaa on, että kukaan ei kanna asetta, ei lyhyttä eikä pitkää. Tilanne on joko jotenkin rauhanomainen, kaukana taistelulinjoista tai sitten kuvan miehet kuuluvat johonkin rakennus- tai sanitääriosastoon tai vastaavaan. Mielestäni kuvan upseerilla ei ole jalkaproteesia, molemmissa jaloissa on saappaat; kannuksineen. Ratsastamiseen kykenevä mies siis ja kenttäpalvelukseen vähintään kelpaava. Arvoaste on hieman arvailussa, kauluslaatat vaikeasti tunnistettavissa. Mahdollisesti siinä on kolmiomuodossa kolme tähteä, eli kapteenin arvoinen herra olisi kyseessä. Itävalta-Unkarin KuK armeijan kenttäunivormu (m. 1908) hänellä varmuudella on; nuo taskun läppien leikkaukset ovat niin omanlaisensa. Mitään koreisteluita ei kuulukaan näkyä, myöskään rähinäremmi ei kuulu asuun. Kauluksen pohjaväri ei ole tunnistettavissa, se paljastaisi paljon tehtävästä. Oikeassa kädessään hänellä voi tosiaan olla keppi. Luultavammin kuitenkin ratsuraippa tai muu apulainen. Tupessaan oleva miekka olisi vasemmalla kyljellä (ellei irrrotettuna kannikkeestaan kuten siviilitervehdystä varten). Miehet taustalla ovat selvästi Kunnon Sotamies Švejk'in aseveljiä. Asepuvutkin vaikuttavat vähän kulahtaneilta ja kurittomilta, nostoväkilaatua ehkä. Jos valokuvaamon vuosi ei olisi tiedossa, voisi luulla että kuva onkin otettu Sodan Jälkeen, keskiviikkona..? |
||||
|
|
09.11. 15:32 | Sisu Karhu | ||
| Mitäs varten tämä siirto on tehty? | ||||
|
|
09.11. 09:38 | Vertti Kontinen | ||
| On kyllä osuva valinta viikon kuvaksi! | ||||
|
|
09.11. 09:28 | Pasi Seppälä | ||
| Komeat syksyiset olosuhteet sattuneet tähän tyylikkääseen kuvaan. Junakin kanttaa kaarteeseen hienosti. | ||||
|
|
09.11. 09:08 | Jari Välimaa | ||
| Näitä pylväitä on montaa tyyppiä mutta supistuvia en ole havainnut. sen sijaan tässä kuvassa laajenee ja kiertyy https://vaunut.org/kuva/180950?s=1 | ||||
|
|
09.11. 09:04 | Jouni Hytönen | ||
| Esim. https://vaunut.org/kuva/109305 | ||||
|
|
09.11. 08:54 | Jouni Hytönen | ||
| Näyttää juurikin siltä ja kyseisenlaisia yhdistelmiä kulki vuosina 2015-16 Suomen rataverkolla. :) | ||||
|
|
09.11. 08:49 | Jouni Hytönen | ||
| Jännä, kun Tampereen raitiotien ratajohtopylväät eivät ole samalla tavoin ylöspäin supistuvia ja yläosastaan yhtyviä kuten rautateiden sähköratapylväät. Silmä tulkitsee alitajuisesti, että jotain puuttuu vielä yläpäästä ja rakenteet ovat keskeneräisiä, vaikka pylväät ovat samanlaisia käytössä olevillakin osuuksilla. | ||||
|
|
09.11. 06:49 | Antti Ojala | ||
| Lanterniini katossa on korea kuin fortuska ikkunassa, mutta kunnossapitäjälleen pelkkää päänsärkyä. Ehkä jos katto olisi juotettua lyijypeltiä ja puutavara hyväsyistä tammea, se voisi toimiakin. Mutta vanhan mallin mukaan tehtynä, pitäisin mustasukkaisesti sisällä kuin omaa vaimoa ja näyttäisin ulkona vain kauniilla säällä. | ||||