Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05. 16:10 | Markku Naskali | ||
| Suorastaan liikuttavan näköinen tuo valonheitin. | ||||
|
19.05. 15:38 | Esko Maasalo | ||
| Kiitos Jukka eri mahtavista äänistä ja hetkelmistä!! Vihellyksen kaiulla oli matkaa kulkea peltoaukean yli ja takaisin monta sekuntia. Löysin juuri laatikkojen kätköistä hienot audio pro- pikkukaiuttimet tietokoneen kylkeen ja nämä suloiset äänimaisemat kantautuivat ensimmäisenä kuuluville. Paaratimarssijoilla taisi mennä rytmi vähän sekaisin kun Paikku kuulutti omaansa. Vau! | ||||
|
19.05. 15:16 | Rasmus Viirre | ||
| Nätti kuva, Dr16 symmetrisyytensä ansiosta aina yhtä hieno myös kohtisuoraan katsottuna! Kuormaksi tulee paluumatkalle samaa, mitä on jo kaksi kertaa aiemminkin ollut, eli käytettyjä betonisia ratapölkkyjä Iistä. https://vaunut.org/kuva/180443, https://vaunut.org/kuva/180439, https://vaunut.org/kuva/180579, |
||||
|
19.05. 14:21 | Kari Aho | ||
| Hienosti aamuaurinko saatu kuvaan. | ||||
|
19.05. 13:57 | Veeti Pietilä | ||
| Okei, Herra Saukkonen. | ||||
|
19.05. 13:03 | Eljas Pölhö | ||
| CIWL:llä oli Eestissä kahta erilaista omaa mallia olevaa puukorista vaunutyyppiä ja joitakin Saksasta siirrettyjä, joissa telit oli vaihdettu. CIWL:in historiakirja on jo Veturimuseossa (Akaa/Toijala) tai pakattu sinne siirtoa varten. Näyttely/kirjastovaunu aukeaa 22.6.2026 ja on avoinna elokuun loppuun. Siirrän sinne ennen avausta noin tuhatkunta rautatiekirjaa ja -lehteä. Siellä voi sitten ihan itse käydä tutkimassa mm. tätä asiaa. Kanadassa oli 1860-luvulla kahta eri raideleveyttä ja silloin tehtiin 500 vaunuun pyöräkerrat, jotka toimivat kummallakin raideleveydellä, jottei tarvinnut siirtokuormata pitkilläkään matkoilla. 1873-1874 hyväksyttiin Euroopassa eri periaitteiila toimivat telinvaihtolaiteiden patentit. Käyttöön niitä tuli myöhemmin 1870-luvulla. Eri raideleyksistä selviytyminen ilman siirtokuormausta on siten 150-160 vuotta vanha asia. Kun kalusto oli yksinkertaisempaa oli toimivien laitteiden ja ratkaisujen teko yksinkertaisempaa kuin nykyisin. |
||||
|
|
19.05. 10:55 | Rainer Silfverberg | ||
| CIWL:llä oli vaunuja Baltian liikenteessä kanssa, samanlaisia R -sarjan ravintolavaunuja kuin Suomessa ja ymmärtääkseni niiden Suomessa liikkuneet makuuvaunut siirrettiin 1918 Viroon. Mutta tämä vaunu ei ihan näytä sellaiselta. Tässä kuvassa https://digi.archives.cz/da/permalink?xid=E456D144D18A11E5AB77001167D6B623&scan=ab0a47fd8f604a3a847ca16bd3188a5e&parentType=10039 Ringhoferin arkistosta on kuva Viron ja Latvian välisen liikenteen CIWL -makuuvaunusta mutta ei näytä täysin siltäkään. |
||||
|
19.05. 10:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Onnittelut Turulle minunkin puolestani. Kannatan raitiotietä, mutta en uskonut että päätös todella menisi läpi. | ||||
|
|
19.05. 08:08 | Jari Välimaa | ||
| eurooppalainen raitiotie palaa takaisin Turkuun | ||||
|
|
19.05. 05:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| FS, sir John? Tarkoitatko 'Ferrovie dello Stato' eli Italian valtionrautateitä? Telinvaihtoja jo tuohon aikaan? Nyt meni mielenkiintoiseksi... |
||||
|
|
19.05. 01:52 | John Lindroth | ||
| Olisikohan tuo Rainerin mainitsema vaunu myös vähän kapeampi? 20-luvulla tuonne lienee tullut myös "Compagnie Des Wagons Lits"kalustoa.Katon muoto ja ikkunat voi muistuttaa FS yhtiön vaunuja?? | ||||
|
|
19.05. 00:24 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko tuo vasemmalla lähimpänä oleva vaunu mahdollisesti keski-eurooppalaisella kuormaulottumalla, kun katto on matalammalla kuin muilla vaunuilla? | ||||
|
|
19.05. 00:22 | Rainer Silfverberg | ||
| Oikean päätöksen tekivät, joten onnittelut turkulaisille. Superbussi olisi ollut susipaska, kehitysmaametro. |
||||
|
|
18.05. 23:59 | Arto Papunen | ||
| Oliko niin, että Turussa itse liikennelaitos tms itse ajaa liikenteen eikä kilpailuttaisi kuten Tampereella missä VR hoitaa liikennöinnin. | ||||
|
|
18.05. 23:50 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Ratikka hyväksyttiin! Itse ole ilahtunut, mutta ymmärrän että joillekin tämä on suuri pettymys. Kyseessä superkallis hanke joka päätettiin toteuttaa asukkaiden tahdon vastaisesti. Velka on velkaa ja kustannukset kustannuksia. Ratikkaan voidaan kuitenkin liittää ennakkoluuloja. 10 vuoden päästä saattaa olla, että monen mieli ratikasta on muuttunut. Toivon ainakin, että kalusto tulee Otanmäeltä ja on väriltään keltainen. | ||||
|
|
18.05. 23:50 | Matti Melamies | ||
| Ja sitä odotellessa Herra Saukkonen kommenttinsa :) | ||||
|
|
18.05. 23:45 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Siispä onnittelut kaikille turkulaisille! | ||||
|
|
18.05. 23:05 | Markus Selin | ||
| Ihmeitä tapahtui ja menikin läpi 36-31 | ||||
|
18.05. 22:49 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitos ja joo, ei se paha ole. :) En vain alunperin suunnitellut kuvaan muuta kuin luonnon mystisen tunnelman ja yöjunan. | ||||
|
18.05. 22:46 | Rasmus Viirre | ||
| Hieno, taattua laatua! Tänään oli hieno sää täällä Keski-Pohjanmaallakin, melkein pilvetön taivas, leppoisa pien tuuli, +20°C lämpöä ja t-paitakelit. | ||||
|
|
18.05. 22:45 | Veeti Saukkonen | ||
| Herra Pietiä voisi korjata kuvatekstin | ||||
|
|
18.05. 21:57 | Noah Nieminen | ||
| Miellyttävät värit kuvassa, sininen tuo tasapainoa. Taivaskin on juuri sopivan värinen :) | ||||
|
18.05. 21:08 | Sampsa Saahkari | ||
| Toivottavasti kenelläkään ei ole kiire Anderssonin sillalla. | ||||
|
18.05. 20:54 | Tuomas Pätäri | ||
| Ja jälleen 7.5. oli Sm5 samassa paikassa. Siltä kertaa myös vahvistus, että lounaspaikassa oli pöydällinen VR-asuisia henkilöitä syömässä. En tiedä söivätkö juuri riistakäristystä muusilla, mutta sitä minä söin ainakin :) | ||||
|
|
18.05. 18:42 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tekoäly taas tyypilliseen tapaansa sanoo vähän mitä sattuu, lopullista päätöstä ei ole tehty vaan se on tarkoitus tehdä tänään. | ||||
|
|
18.05. 18:05 | Teemu Saukkonen | ||
| Eipä ole pahasti edessä kuitenkaan. Sitten ottaa todella pattiin kun yli tunnin odotettu, ja sekunnilleen joku väni änkeää eteen. | ||||
|
|
18.05. 15:58 | Pasi Seppälä | ||
| Ihan hyvä lisä mielestäni nuo auton valot usvan keskellä. Harmituksen tunne on kyllä tuttua kun joku yllättävä tunkee kuva-alalle yllättäen. Mutta usein jälkeenpäin asiaan osaa jo suhtautua paremmin. Esim. kymmenen vuotta vanhassa kuvassa näkyvä auto tms. voi edustaa sopivasti omaa aikakauttaan ja näin ollen on hyvää historian tallentamista. Ja kuva on oikein mainio. | ||||
|
|
18.05. 15:55 | Jari Välimaa | ||
| Näin google gemini-tekoäly kertoi kun siltä kysyttiin Turku Raitiotie "Turun raitiotie on erittäin ajankohtainen ja suuri kaupunkikehityshanke, josta tehtiin lopullinen rakentamispäätös Turun kaupunginvaltuustossa maanantaina 18. toukokuuta 2026. Hankkeen keskeisimmät tiedot: Reitti: Ensimmäisessä vaiheessa raitiotie on suunniteltu rakennettavaksi Satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Linjan pituus on noin 12 kilometriä, ja sen varrelle tulee 20 pysäkkiä. Varikko on suunniteltu sijoitettavaksi Iso-Heikkilään. Kustannukset: Raitiotiehankkeen enimmäishinnaksi on arvioitu 465,2 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisen ehtona on muiden Suomen raitiotiehankkeiden tapaan 30 prosentin valtionapu, josta neuvotellaan seuraavalla valtion MAL-sopimuskierroksella (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus). Aikataulu: Rakennustöiden on arvioitu sijoittuvan vuosille 2026–2031, ja raitiovaunuliikenteen olisi tarkoitus käynnistyä 2030-luvun alussa. Raitiotie tulisi osaksi Fölin joukkoliikennejärjestelmää. Tavoitteet: Hanketta ei pidetä pelkkänä liikenneratkaisuna vaan laajana kaupunkikehityshankkeena. Sen tavoitteena on ohjata Turun voimakasta väestönkasvua tiiviisti raitiotielinjan varrelle, houkutella uusia yritysinvestointeja ja tukea kaupungin ilmastotavoitteita." |
||||
|
|
18.05. 13:46 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa vasemmalla näkyy Tallinnan Baltijaamin rautatieaseman alkuperäinen asemarakennus. Tämä vaurioitui pahoin sodassa 1941 ja se korvattiin lopulta nykyisellä betonikuutiolla 1962. | ||||
|
|
18.05. 11:28 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Hieno kuva. Raumalla on silloin tällöin hetkellisesti neljä päivystyslaitosta, jos molemmat päivystäjät vaihdetaan kertapläjäyksellä. | ||||
|
18.05. 10:58 | Anders Järvenpää | ||
| Norjan valtion rataverkolla käytetään käsitettä Dvergsignal. Korkea opastin on luultavasti valopääopastin, jonka yhteydessä on alapuolella Høyt skiftesignal, joka toiminnallisesti etäisesti muistuttaa Suomen valtion rataverkolla aiemmin käytössä ollutta vaihdonkielto-opastinta. |
||||
|
18.05. 10:47 | Anders Järvenpää | ||
| Kysessä lienee pääosin opastinmuuntajakaappi, koska näkyvissä ei ole kaasupurkaussuojia, jollaisia käytetään raidevirtapiiriliitynnöissä. | ||||
|
18.05. 10:11 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa näkynee Saksin kuninkaallisten valtionrautateiden vuoden 1908 esikuvan mukainen esiopastin. Tämänkaltaisia oli käytössä myös Virossa. Tämä on myös Suomen valtion rataverkolla nykyään käytössä olevien esiopastimien esikuva. | ||||
|
18.05. 10:06 | Anders Järvenpää | ||
| Merkki vastaa nykyistä U-merkkiä. Merkitys: "Pysähdy tähän jos junassasi on 10 akselia." | ||||
|
18.05. 10:03 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa näkyy "espanjalainen" vaihdekosketin, ei sähkökääntölaite. Tällaisia on edelleen käytössä muutamissa paikoissa. | ||||
|
18.05. 10:02 | Anders Järvenpää | ||
| Ne ovat paikalliskääntökytkimiä. | ||||
|
18.05. 10:00 | Anders Järvenpää | ||
| Kyseessä on dvärgsignal, jolle ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta. Käsite raideopastin kääntyy käsitteeksi spårsignal. | ||||
|
18.05. 09:56 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa lienee Westinghousen valmistama vaihteen sähkökääntölaite. | ||||
|
18.05. 09:54 | Anders Järvenpää | ||
| Kyseessä on el-mek (elektriskt ställarställverk med mekanisk förregling) asetinlaite jollaisia on valtion rataverkolla käytössä yksi kappale (Torup, täyttää vuonna 2026 sata vuotta) ja museiradoilla kaksi (Anten, Marielund). Vasemmalla on vaihteiden ja raiteensulkujen asettimet ja oikealla opastimien asettimet ilmaisinakkunoineen ja kertaajineen. | ||||
|
18.05. 09:48 | Anders Järvenpää | ||
| Lasipurkit ovat paristoja, eivät akkuja. Todennäköisesti kyse on varoituslaitoksen (ringverk) kojekaapista. Releet ovat LME:n hyllyreleitä, jollaisia on edelleen jossain määrin käytössä. | ||||
|
18.05. 09:42 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa on vaihteen sähkökääntölaite, todennäköisesti LME:n tai Siemensin. | ||||
|
18.05. 09:41 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa on vaihtovirtaraidevirtapiirin muuntaja (syöttö- tai relepää) koteloineen. Kotelosta lähtevät johtimet ovat kiskoliityntäjohtimia. | ||||
|
18.05. 09:38 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa näkynee jonkinmoinen virransyöttöyksikkö. Luultavasti sisätiloissa, mahdollisesti sähkölaitekorjaamo. | ||||
|
18.05. 09:36 | Anders Järvenpää | ||
| Kuva lienee otettu sisätiloissa (vrt. lattia) ja sen taustalla häämöttää valokuva (vai verstasnäkymä?). Onkohan kyse kokeilulaitteesta, jonka avulla on kokeiltu kaapin päällä olevia, kolmesta hyllyreleestä koostuvia yksiköitä? Mahdollisesti varoituslaitoksia (ringverk) varten. | ||||
|
18.05. 09:32 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvassa näkyvät lasipurkit ovat vaihtovirtamoottoriraidereleitä. | ||||
|
18.05. 09:30 | Anders Järvenpää | ||
| Kyseessä on todennäköisesti sähköisesti kännettävän keskitetyn vaihdeparin 9/42 paikalliskääntökytkin. Asian tekee erikoiseksi, ettei Flenissä ollut kuvan ottamisen aikoihin vaihteita kyseisillä numeroilla. | ||||
|
18.05. 09:27 | Anders Järvenpää | ||
| Ylimmässä kotelossa on kaksi merkkilamppua. Alemmat kaksi koteloa ovat vipukytkimiä, jotka voi lukita todennäköisesti auki-asentoon varmistuslukko-avaimella. Rakennelman käyttötarkoitus ei ole tiedossa. | ||||
|
18.05. 09:24 | Anders Järvenpää | ||
| Kuvan vaihde ei ole erityisen pitkä. | ||||
|
18.05. 09:23 | Anders Järvenpää | ||
| Keskellä kuvaa on sähkösululla varustettu raiteensulku, jonka S-muotoinen (=joustava) lukitustanko on sangen erikoinen ratkaisu. | ||||
|
18.05. 09:21 | Anders Järvenpää | ||
| Kyseessä on sähköisesti käännettävän keskitetyn vaihteen paikalliskääntökytkin. Kellarivalaisinta on sovellettu merkkilamppuna. Merkintä a/b viittaa risteysvaihteeseen. | ||||
|
18.05. 09:11 | Erkki Nuutio | ||
| Valitettavasti (kuten totesit) 50-luku (ja 40-luvun jälkipuoli) on musta aukko. Ehkä laajimmin silloisia Sisuja uutisoi Sisu-Uutiset, joka tuolloin ilmestyi 12 kertaa vuodessa. Lahjoitin nipun näitä lehtiä Mobiliaan, jolla ei ollut muita lehden numeroita tuolta ajalta. Nipun olin saanut Karioilta. Näiden kanssa olin asioissa, koska he toimittivat TopDog -kitkapalat Sisuihin Itsekin kaivoin tiedot lähinnä Mäkipirtin SISU-kirjasta, jossa on vain muutamia sivukuvapiirroksia. Mäkipirtin mukaan likimain kuvan mukaisia Jyryjä valmistettiin 1967 asti, tosin Kiitokorin kopilla lähinnä 50-luvulla, kun taas kuvien perusteella 60-lukuiset kopit tulivat muualta. Lisäksi vuonna 1963 tuli tarjolle 0.680:n Power Plus -versio (210 hv), joka paljolta tuhosi Leylandin laatumaineen. 1963/1964 tuli tarjolle Volvoakin ennen Sisun tyylikkäällä kippiohjaamolla varustettu KB-112/117. Kopit oli tehty Kiitokorissa. Tällainen oli mm. Jokioisten - Forssan rautatieoy:llä Toki Sisun arkistosta varmaan löytyy alkuperäistietoja ja kuvia, mutta on ymmärrettävää, että nykykarjaalaisille on kiire tehdä autoja ja aikaa hypätä mustaan aukkoon ei ole, varsinkin kun tikapuita ylöspalaamiseen ei taida olla. |
||||