Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	01.02. 21:34	Noah Nieminen
		Jep. 2746 on hylätty jo pitkän aikaa sitten. Itse olin tekemässä Dv12- kirjanpitoa, ja huomasin, että Juliassa joku oli kirjannut havainnon 30.10.2020, jossa Onttolan päivystäjä olisi ollut 2746. Tämäkään ei varmasti ole mahdollista, sillä tässä https://vaunut.org/kuva/104954?tag0=1%7CDv12%7C2746 ja tässä https://vaunut.org/kuva/110679?tag0=1%7CDv12%7C2746 kuvassa se on jo hylätty.
	01.02. 21:31	Aarni Lilja
		Erittäin upea kuva Daniel.
	01.02. 21:16	Ari-Pekka Lanne
		Onhan tässä viime päivinä ollut rätiseviä virroitinkelejä. Kolmosen erikoisominaisuuksiin kuuluvasta kuuranpoistosta tässäkin on kyse. Etuvirroitin pyyhkii ajolangasta pahimpia härmeitä, jolloin veturia virroittavan takavirroittimen hiilet eivät kulu niin voimakkaasti kuuravalokaaren räiskeessä. Tällöin toki etuvirroitin on kylmänä, erotettuna pois veturin virtapiiristä. Muuten ― jos molemmat virroittimet olisivat vian kautta ylhäällä ja yhteydessä toisiinsa ― erotusjaksossa kävisi »pieni räpsy», kun erotusjakson toisistaan erottamien ajolankaosuuksien eri vaiheessa olevat jännitteet pääsisivät sekaantumaan toisiinsa.
	01.02. 21:01	Veikko Hattunen
		Upea kuva!
	01.02. 20:49	Ari-Pekka Lanne
		On hieno bongaus. Harvoin jos koskaan näin sekalaisia hinuumuodostelmia näkee liikkeellä. Jos kohta nipun kasaaminen on kysynyt lähtöpäässä työtä, on tällaisessa saaliissa sulattelemista vastapelurillakin. Vielä tänään sunnuntaina 1/2 puolenpäivän jälkeen letkan hännän laitokset ― Sr3 3363 ja Dr14 1872 ― näkyivät lojuvan Ilmalan ratapihalla toisissaan kiinni samassa paikkaa, mihin veturijunan junanjäljet Juliassa loppuvat; Kolmosessa virroittimet alhaalla ja Seeprassa perä käynnissä.
	01.02. 18:41	Daniel Nironen
		Tietystihän myös puun kumipyörille siirtäminen ei ole mahdoton idea. Immolassa ainakin onnistuisi helposti. Tietystihän tämä Fenniarailin ja UPM:n pitkä ja kestävä suhde pitää puun viennin idean Stora Ensolle kauempana, muttei tietenkään mahdottomuutena. Onhan Imatralla tosiaan myös mahdollisuus puun lastaamiseen Saimaallekin. Imatralle puuta matkaa kuitenkin säännöllisesti joka lauantai, kuitenkin todella vähän yhdelle maailman suurimmista nestepakkauskartonkitehtaista, joka syö paljon puuta. Saattaahan tämä myös olla jonkinlainen kokeilu Fenniarailin ja Storan välillä, kun määrät näin vähäisiä, tai sitten yksinkertaisesti kaluston puute syynä vuorojen vähäisyyteen.
	01.02. 17:38	Arto Papunen
		Voisi näinkin olla. Toisaalta erikoisen kuvion tekisi kun eikö tehtaat Imatralla ole vallan Stora Enson ja muuten kaikki vaunut kulkee UPM:n tehtaille tuota lukuunottamatta. Ja taitaako vaunut olla UPM:lle vuokralla? (Ja onhan joskus välivarastointia varten ajettu junia Kullasvaaraan, Mustolan satamaan ja Immolaan). Mutta ei kait siinä mitään, jos nyt vain jonnekkin menee.
	01.02. 17:09	Esa J. Rintamäki
		Jo on matala siipiopastin, vieläpä yhteen kytketyillä siivillä. Asiantuntijat: mikä on tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta?
	01.02. 17:06	Aarni Lilja
		Hieno kuva Niklas.
Kuvasarja: Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen	01.02. 17:05	Aarni Lilja
		Erittäin upeita kuvia Teemu.
	01.02. 16:57	Daniel Nironen
		Ainakaan varmaa faktaa ei ole. Mahdollista se kuitenkin on, sillä esimerkiksi tämän kuvassa näkyvän T7196:n jälkeen seuraava juna Imatralta Fenniarailin toimesta lähti Tuupovaaraan. T7196 saapui raiteelle 610, ja Tuupovaaran T7185 lähti raiteelta 611. Viime juna raiteella 611 on ollut osittain peruttu, Imatralta lähtevä LRS-KIT juna. Raideosuuksien historiaa katsellen on hyvin todennäköistä, että raiteella 610 hiukan T7196:n saapumisen jälkeen tapahtunut liike olisi rungon siirto tehtaille. Sieltä juna oltaisiin ajettu Kaukopään raakapuuterminaalilta raiteelle 611, sen osuuden historiaa tarkastellen saapuminen tälle raiteelle olisi tapahtunut klo 11:35. Seuraavan kerran liikettä raiteella oli ollut n. 1,5h ennen lähtöä Tuupovaaraan, klo 14:56. Näitä tarkastellen on todennäköistä, että puut ajettaisiin tehtaille. Muita järkeviä vaihtoehtoja en oikein keksi. Imatralta lähtevien Fenniarailin vuorojen valossa tämä on todennäköisintä, sillä Imatralta ei kertakaikkiaan lähde junia paikkoihin, jossa puuta tarvittaisiin, vain paikkoihin, jossa puuta lastataan.
	01.02. 14:46	Arto Papunen
		Onkohan tuosta varmaa faktaa, että menisi Imatralla tehtaille? Ettei esimerkiksi välivarastointia puille Imatralla, jotka lopulta päätyisi muualle.
	01.02. 09:53	Mikko Mäntymäki
		Eikö noin pitkillä kuljetus väleillä kannattaisi niputtaa kaksi junaa yhdeksi, tosin jos menee Rauman satamaan niin miehistön vaihdon aikana juna ei mahtuisi Tampereen asemalle kun raiteiden pituus on 500m. Jos Vuosaareen niin perkiön pisimmälle TPET 841 817 metriselle raiteelle mahtuisi. 841 tielle mahtuisi 2Sr3+42 selluvaunua pituus olisi 812 metriä ja paino 3540 tonnia. Laskemani peruste on että sen pitää mahtua Perkiön pisimmälle miehistön vaihtoraiteelle.
	31.01. 22:12	Ari-Pekka Lanne
		On kyl hieno kuva! Saapunut kuljettaja saattaa tarinoida junavarkaisiin tulleelle vaikkapa: »Siin sul ny o ajamist! Kakkoskeli ja antaa hyvät kyydit. Veivi on tual toises pääs, enkä käyny nyv vääntämäs sitä, jollei sit ol ollu Kouvvolast ast.»
	31.01. 21:47	Erkki Nuutio
		Kommenttini 2. Rautatiepatterin 152 mm:n rautatietykeistä pitää paikkansa Täktomiin varastointiin ja miehistön kotiuttamiseen asti. Nämä tykit eivät kiinnostaneet Neuvostoliittoa ja ne jäivät Suomeen. Kiinnostus ja myynti kohdistui 3. Rautatiepatterin 180 mm:n ja 305 mm:n rautatietykkeihin ja niiden erikoisvaunuihin. Nämä myytiin ja siirrettiin rautateitse Vainikkalan kautta Neuvostliittoon. 152 mm:n rautatietykkien putkia yritettiin korjata Tampellan toimesta vuodesta 1947 lähtien ja vuonna 1949 niistä tehtiin sisäputkellisina 152/46 tykkejä. Mutta tavoitteet elivät ja tykit päätyivät Raippaluotoon. Yksi näistä tykeistä on Hangon rintamamuseossa Lappohjassa. Ove Enqvist kertoo asiat kirjassaan täsmällisesti (ja ilman virheitä). Pahoittelen 152 mm:n ja 180 mm:n sekoittamista samaan soppaan. Pätevyyteni ulottuu vain 100 mm:n taisteluvaunun kanuunaan asti. Ei ole syytä epäillä tietoa kahdesta 40 mm:n ilmatorjuntavaunuista.
	31.01. 20:25	Julius Thurman
		tämä on komea!
	31.01. 19:53	Petri Nummijoki
		Vai Boforsin? https://fi.wikipedia.org/wiki/Boforsin_40_millimetrin_ilmatorjuntakanuuna Mutta Erkin kommenttiakin pitäisi ehkä tarkentaa, kun tykit ovat välillä 152 mm ja välillä 180 mm.
	31.01. 18:59	Esa J. Rintamäki
		40 mm ilmatorjuntatykit, etteivät olisikin Madseneja?
	31.01. 18:19	Pasi Seppälä
		Erinomainen kuvauspaikka johon juna on taidokkaasti mahdutettu. Hieno lopputulos.
	31.01. 18:01	Vertti Kontinen
		Ovat uusien numerosalpalaitosten aurinkopaneeleja. Haapajärven radalla on Saarijärvellä, Kannonkoskella, Keitelepohjassa ja Pihtiputaalla siirrytty näiden (koe?)käyttöön.
	31.01. 16:47	Jarno Piltti
		Erittäin herkullinen kuva ja kuvaus teollisuusraiteen vaihtotöistä tässä.
	31.01. 16:45	Jarno Piltti
		Aurinkopaneeli? On kyllä erittäin opastimen näköinen. Raiteensulun numero entisaikojen tyyliin roomalainen I.
	31.01. 16:41	Daniel Nironen
		Koska Fenniarail hyvä esimerkki suomalaisesta yrityksestä joka työllistää monia ihmisiä tässä työttömyyskriisissä?
	31.01. 16:14	Teemu Saukkonen
		Toimiko tässä GPS?
	31.01. 16:12	Teemu Saukkonen
		Mikä on tuo oikean laidan opastinta muistuttava tolppa?
	31.01. 15:47	Vertti Kontinen
		Kiitos kehuista! Vaihtotyökuvio meni juurikin arvaamallasi tavalla.
	31.01. 15:21	Jaakko Pehkonen
		Hyviä kuvia Vertiltä! Sivuraiteen molemmissa päissä näkyy raiteensulut olevan käänettynä kiskoille. Veturit ovat kuitenkin tulleet kuvaaja suunnasta joilloin kuvan etualalla oleva raiteensulku 1 on täytynyt olla auki. Tästä voisi päätellä että runko siirrettiin Keitelepohjan pään kautta lähtöraiteelle. Meiniköhän päättely oikein? En äkksieltään löydä muusta liikenteestäkään syytä sivuraiteelle sulkeutumiselle.
	31.01. 15:17	Juho Nukala
		jos joku putsausjuna heille lienee olevan?
	31.01. 14:57	Erkki Nuutio
		Ove Enqvist : Rautatietykistö Suomessa -kirjan tykkivaunujen muodon perusteella kuvassa lienee 2. Rautatiepatteri (4/152/45 "Iivari"). Perustettaessa 16.6.1941 se oli vasta kaksitykkinen, mutta täydentyi 7.1941 kuluessa kolmannella ja neljännellä 152/45 -rautatietykillä . Rautatietykkiensä lisäksi patterilla oli kaksi ilmatorjuntavaunua, joissa 40 mm:n ilmatorjuntatykit. Patteri toimi hyökkäysvaiheessa Karjalan armeijan tukena ja asemasodan aikana Itä-Karjalan rintamilla ja Laatokan rannikkopuolustuksessa. Loppuunkuluneilla neljällä tykillään patteri ampui Impilahdessa 28.7.1944 samasta tuliasemasta viimeiset laukauksensa kohti vihollista. Kenties kuvan yhteislaukaus ammuttiin tuolloin Impilahdessa. Patteri siirtyi varastoitavaksi Täktomiin Hangon alueelle 24.10.1944 ja miehistö kotiutettiin 1.1944. Tarkastettuina ja osin kunnostettuina tykit ja erikoisvaunut myytiin Neuvostoliittoon vuoden 1944 lopulla. Siellä ne olivat kunnostuksen jälkeen palvelukäytössä 1960-luvun alkuvuosiin asti. Yksi näistä 180 mm:n tykeistä on muistomerkkinä Sevastopolissa, toinen Krasnaja Gorkan (Yhinmäki) linnoituksessa ja kolmas Moskovassa.
	31.01. 13:59	Rainer Silfverberg
		Hyvä talvikuva hieman eksoottisesta junasta!
	31.01. 13:30	Jimi Lappalainen
		Mahtava kuva, upeat värit!
	31.01. 13:29	Jimi Lappalainen
		Vertaa: https://vaunut.org/kuva/21292
	31.01. 12:42	Pasi Seppälä
		Viluisimmat viihtyvät sisällä mutta kylmää pelkäämättömät junakuvaajat saalistavat pakkasesta huolimatta. Siitäpä onkin nyt näytillä mukava setti komeita talvikuvia.
	31.01. 11:54	Aarne Rantala
		Aivan. Kiitos selvennyksestä.
	31.01. 11:14	Rainer Silfverberg
		Jossain aiheessa 1980-lukua, olisiko ollut Moskovan olympialaisten yhteydessä, tuli Repiniin ja Tolstoihin ravintolavaunukin (ja junat saivat nimet). Mutta ennen sitä tarjonta varsinkin Leningradiin oli varsin niukka muutoin kuin juhlapyhinä ja kesällä. Yksi "kansainvälinen" 1. luokan makuuvaunu ja yksi 2. luokan, ja posti/matkatavaravaunu. Syy oli kai se että matkatoimistot myivät suomalaisille viikonlopputuristeille mielummin bussimatkoja. Junalla kulki etupässä diplomaatteja ja liikemiehiä.
	31.01. 10:40	Jari Välimaa
		Meille on tulossa paljon investointeja jotka käyttävät sähköä. tuo lapa uutinen ei ole enää voimassa tuulivoima tuottaa tällä hetkellä 2500 MW
	31.01. 10:07	Pasi Utriainen
		Onko vihreä energia kovin vihreää, jos tarkoituksena on lisätä ylikulutusta. Esimerkiksi Etelä-Suomen osalta sähkönkulutuksen on ennustettu kaksinkertaistuvan 2035 mennessä ja uusien satoja kilometrejä pitkien sähkönsiirtolinjojen takia joudutaan kaatamaan ja pirstomaan tuhansia hehtaareja metsää. Kuopioonkin kaavailtu sähkösyöppö eSAF-lentokonepolttoaine tehdas nostaisi kaupungin sähkönkulutusta 80 %. Nytkin tuulivoimaloiden siivet ovat jäässä ja niiden sähköntuotanto on vähäistä.
	31.01. 09:51	Veikko Hattunen
		Kiitos verner
	31.01. 09:39	Verner Sundberg
		Komea auringonlasku kuvassa
	31.01. 09:05	Jari Välimaa
		Uusiutuvan teollisuuden tulo Suomeen jatkuu kun tänä vuonna tulee lisää puhdasta energiaa jonka tuotteilla voidaan tehdä vetyjohdannoisia teollisuuden tarpeisiin https://suomenuusiutuvat.fi/suomeen-suunnitteilla-lahes-26-gigawattia-aurinkovoimaa-ja-yli-300-hanketta/
	31.01. 08:52	Jari Välimaa
		Miksi työministeri ?
	31.01. 07:06	Jarno Piltti
		Tässäkin vain kolme vaunua.
	31.01. 07:03	Jarno Piltti
		Kyllä se on.
	30.01. 23:36	Jani Tuominen
		Onko se Hankkijan raide nyt tässä kuvassa lumen alla piilossa, kun ei neä? :)
	30.01. 21:42	Heikki Jalonen
		Huomatkaapa muuten tuo jo kuvaa otettaessa kuolleena ollut vanhan systeemin pääopastin tuolla sillan vasemman pään portaalin päällä, katselusuunnaltaan kohti Pirtinvirtaa eikä lähestyvää junaa. Se lienee aikanaan varmistanut Pirtinvirran kääntösillan kulkua ja jäänyt toimettomaksi sillan käyttölaitteiston ja opastinjärjestelmän uusinnan myötä. Opastinyksikkö on vieläkin paikallaan, sillan vanha ohjaustaulu sen sijaan on päätynyt Pieksämäelle, Savon Radan museoon. Pirtinvirran kääntösilta on edelleen käyttökuntoinen, joskin toisinaan epäluotettava. Kääntökoneisto on muutettu sähköhydrauliikalle. Pääasiallinen sillan avaamista tarvitsevat kulkijat ovat nykyään S/S Warkaus VII kyljellään eväskontti "Eija" ja jokunen saitsari, jotka Navitaksen laituriin ajavat, puhdasta kesäkauden liikennettä siis.
	30.01. 21:38	Petri Nummijoki
		Kyllä siinä pidempiäkin kokoonpanoja esiintyi. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/46371 taitaa olla 9-vaunuinen Repin joskin kesäaikana. Pääsiäinen oli varmaankin Suomesta Neuvostoliittoon suuntautuneen turismin suurin sesonki 60-luvulta 80-luvulle, kun Suomessa oli siinä sopivasti neljä peräkkäistä vapaapäivää ja pääsiäisen viettoon ei suomalaisten enemmistöllä tainnut liittyä samassa mittakaavassa perinteitä, kuten joulun ja juhannuksen juhlintaan. Pääsiäisruuhkan Repinin muistaisin lähemmäs laiturin mittaisena junana 1980-luvulta eli jotain 15 vaunun luokkaa.
	30.01. 21:06	Rainer Silfverberg
		Oli ihan vakiokokoonpano talvella, muutoin kuin juhlapyhinä.
	30.01. 20:09	Oliver Laaksonen
		Kyseinen yksilö romtutetu syyskuussa 2025, harmi :(
	30.01. 19:41	Jarno Piltti
		Oliko näin lyhyt Leningradin juna yleinenkin näky?
	30.01. 19:25	Tero Yli-Somero
		@jouni Miksi?
	30.01. 19:10	Tero Yli-Somero
		Thanks.. @Jimi

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset