Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	16.09. 23:55	Into Tilander
		Onpa hauska idea kuvamanipulaatiosta!
	16.09. 23:43	Into Tilander
		Tepon linkkaamassa vanhassa keskustelussa käytyä varaosatilannetta selvitin hieman itse: Kuvien mukaan kaksi moottoria (Maybach MD 325) löytyisi Saksainmaalta, joten varaosien saaminen moottoreihin ei ehkäpä liene olevan mikään pahin ongelma: https://www.metzendorff-co.com/parts/3414#prettyPhoto[gallery_3414]/0/ Samaa moottorityyppiä näyttäisi olevan käytetty myös eräässä potskissakin: https://www.youtube.com/watch?v=dD48gf63rhc Missäköhän on Pullan omat moottorit? Ovatko ne Pullassa sisällä, siinä avotavaravaunussa vai ei missäkään? Vaihteistosta (Maybach Mekydro KL 64 tai K64 B) en netistä löytänyt osien muodossa mitään. Joitain kuvia kylläkin. Tai etsiskelyssä tuli vastaan se kuuluisa teknillisen tietotaidon puuttuminen. Hr11:sta lisäksi samaa vaihteistomallia on käytetty Irlannissa CIÉ 401 -vetureissa. Tämän tyypin vetureista ei ole säästynyt yksikään. Jos säätiöllä palaa rahaa konepajan tilojen vuokriin ja veturia haluttaisiin kunnostaa tai edes säilyttää paremmissa oloissa, niin jonkinlainen varainkeruu olisi mielestäni tämän asian kannalta välttämätöntä järjestää sponsoreiden ja yksityisten voimin. Telttakatoskin olisi jo suurta edistystä ainakin säilyvyyden suhteen! Onhan tätäkin asiaa jo puitu, mutta puidaan vielä lisää! Ei se mielestäni mitään "huonoa kehitystä" ole - ennemminkin tarvetta muuttaa kurssi huomattavasti parempaan suuntaan! Kunhan ei unohdeta!
	16.09. 22:50	Esa J. Rintamäki
		Kiitos palio, herra Kari! Simpsiönvuaren kokoonen kivenjötkäles putosi mun syrämmeltäni notta kuuppiluijaa! No, kunhan ny ainakin paikalliset vissihin osaavat trossata, notta mihinä sitä kukakin mumma ja paappa asuuloo! Onneksi ei oo tuas oven takana fankiföörari orottamas, että koska hairaasis tämänkin rumaasen valtionkyyril Vaasan linnahan taikka Poseliiniahan (fankisiirtolaan Siperiaan).
	16.09. 22:47	Mika Hakala
		Onpas komea mäki.
	16.09. 21:51	Uwe Geuder
		Vaunu on rakennettu sivuradalle https://de.wikipedia.org/wiki/Bahnstrecke_N%C3%BCrtingen%E2%80%93Neuffen. Linjan pituus 8,9 km, korkeusero 111 m, suurin kaltevuus 22 ‰. Voisin hyvin kuvitella, että vuonna 1905 kuviteltiin, ettei enemmän kuin 40 km/h koskaan tarvitakaan.
	16.09. 20:54	Teppo Niemi
		Ainakin 1980-luvulla Dm8-9-huoĺossa määräaikaishuollot (V10/V15 ja V40/V45 -huollot) jouduttiin tehdyt huollot kuittaamaan.
	16.09. 20:28	Reijo Salminen
		Kun lukee tuota Esan kirjoittamaa listaa huoltotoimenpiteistä, niin täytyy todeta että Team Ahmakin noille kyllä kalpenee. Jos minä traktorilla noudattaisin vastaavaa niin joka kylilläkäynnin jälkeen olisi öljynvaihto huuhteluineen, venttiilien säätö, joka ruuvi momentilla tarkastus puhumattakaan hallintalaitteista jne jne. On se ollut tarkkaa ja varmasti syystä tuolloin, safety first! Ja oletan että joka ikinen huoltotoimenpide on laitettu kirjoihin ja kansiin ylös ja vastaava on ne signeerannut. Olenko väärässä?
	16.09. 19:43	Erkki Nuutio
		1786 ja 1785 olivat tuttuja asema-alueen vaihtotöissä. En ole koskaan nähnyt niitä parina.
	16.09. 19:07	Simo Toikkanen
		Ylläpito käänsi maailman taas oikeinpäin.
	16.09. 18:50	Juha Toivonen
		1-kerros IC vaunut pilkottiin kiireellä ja vain sen vuoksi, ettei kilpailua VR:n monopoliin päässyt syntymään ylimääräisen liikennekelpoisen kaluston myötä. Ja ihan yhtä ohuilla täysin tekaistuilla selityksillä meni sulattoon koko yhä käyttökelpoisten sinisten vaunujen armada.
	16.09. 17:34	John Lindroth
		Komea nostalgiakuva Forssasta!
	16.09. 15:31	Hannu Peltola
		Vaati peräti yhden sähköpostin Iiro Niemelle selvittää veturin omistus. Veturi on Rautatiemuseon kalustoa. Juha voisi selvittää aiheesta eniten pöyristyneenä vapaita halli- tai korjaustiloja veturille.
	16.09. 14:09	Hannu Peltola
		Tämä on upea kuva! Syksy on hienoa valokuvausaikaa.
	16.09. 13:41	Hannu Peltola
		Ooh, Australian lahja suomalaiselle rautatieliikenteelle! Selvästi myös australialaisten asentama: "ainahan me asennetaan kiskokalusto maapallolle tähän asentoon!" :-)
	16.09. 13:39	Kari Haapakangas
		Elä Esa huolehi, soon etelän vareksilla hyvinkin yleistä erehtyä tuon Kempeleen suhteen. Me paikalliset kyllä tiiämme, notta se on oikein sanua Kempeleesä.
	16.09. 13:20	Vertti Kontinen
		Lyhyesti se on avainsalpalaite, jossa avaimen saamiseksi täytyy kertoa avainsalpalaitteen näytöllä oleva numerosarja liikenteenohjaajalle. Mikäli numerosarja on oikein, kertoo liikenteenohjaaja numerosarjan loppuosan. Loppuosa syötetään avainsalpalaitteelle, jolloin vaihteiden ja raiteensulkujen avaimet vapautuvat. Käyttöavaimia palauttaessa, kerrotaan liikenteenohjaajalle salpalaitteessa näkyvä palautuskoodi. Mikäli koodi on oikein, liikenteenohjaaja tietää vaihteiden olevan palautettuna perusasentoonsa. Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi tästä Väyläviraston julkaisusta: https://aineistot.vayla.fi/api/file/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/opas_2019-02_numerosalpalaitoksen_toiminta_web.pdf
	16.09. 13:16	Jouni Hytönen
		Kai sitä joskus voisi matkustaa nimenomaan Kohtavaaraan ja käydä vaikka vaaran laella kääntymässä ennen paluuta. Kerran matkustin yöjunalla Helsingistä Kuusivaaraan, talsin kantatien 82 varteen ja palasin junaa korvaavalla bussilla takaisin Rovaniemelle. :)
	16.09. 12:59	Esa J. Rintamäki
		Olin kyllä yritellyt muokkaamisvaiheessa saada tämän immelmannin oikaistua, ei onnistunut! Parisen päivää sitten tuli tähän 4 kk sitten käyttöön ottamaani "sampsunkiin" tosi iso ohjelmapäivitys, joka samalla pilasi tästä helvetinkoneesta parisen muutakin usein käyttämääni juttua. Harmillinen takaisku, lievästi sanottuna. Tekisi kyllä mieleni tarjota tälle ihmevärkille "Tohtori Kengän" tarjoamaa terminaalihoitoa, että RÄKS -vaan ja vähemmän haikeat hyvästit. Toivottavasti erot tapauksissa "olla kusella" versus "olla kusessa" joskus kirkastuvat...?
	16.09. 12:26	Jukka Eklund
		Eipä näytä tekniikkapuolellakaan olevan hajua, kun ovat ajaneet junan katolleen asemalle.
	16.09. 12:19	Kimmo Huhta
		Minkälainen turvalaite on numerosalpalaite? Mitä se tekee ja miten?
	16.09. 11:49	Hannu Peltola
		Silloin keskustelu muuttuu räkyttelyksi, jos yksittäistä yritystä aletaan syyttää negatiivisella hyökkäyksellä asiasta, joka ei kuulu heille pätkän vertaa. Kommentit "jos Haukkamainen Business-VR edes vähääkään kunnioittaisi itseään" ja "Hr11:n entisöinti VR:n kustannuksilla, ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja kyseisen yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Kyse on vain tahtotilan puutteesta." osoittavat aikamoista arroganssia ja jos olisin VR:llä perinteistä vastaavana, en koskisi tähän projektiin pitkällä tikullakaan. Jos hanketta halutaan oikeasti edistää, kannattaa pitää mahdolliset yhteistyökumppanit mukana hankkeessa.
	16.09. 11:47	Jukka Viitala
		Keulan malli on selkeästi Klotoidi eli Eulerin spiraali, jonka tavallinen saabisti kohtaa useimmiten motarien rampeissa, jotka kiristyvät poistuttaessa ja avautuvat tullessa. Mulla taitaa olla vieläkin tekuaikainen klotoidiviivain jossain laatikon pohjalla.
	16.09. 11:18	Raimo Harju
		Ei kommentointi ja kirjoittelu minun mielestä mitään räkyttelyä ole, hyvä vaan että tuodaan mielipiteitä esiin, ei se, että lopetetaan ne kokonaan, edistä kunnostusprojektia yhtään.
	16.09. 11:17	Lauri Niemi
		Kohtavaaran lähellä on toiminut evankelinen opisto vuoteen 2005 asti ja tiloissa on jotain toimintaa kai ollut sen jälkeenkin. Varmaankin opiston takia seisake jäi kun lättähatuista siirryttiin veturijuniin eikä enää 2000-luvulla ole asiaa tarkasteltu uudelleen.
	16.09. 10:35	Petri Nummijoki
		Onko Tampereella havaittu muita vaihtovetureita? Esim. havainnot vetureista 1785 ja 1786 kiinnostaisivat eli toimivatko Tampereen aikoina parina vai yksittäin?
	16.09. 10:25	Mika Hakala
		Olen toki tyytyväinen seisakkeen olemassaolosta, mutta omituinen sen tarve kieltämättä on. Tarkastin, ettei kahtena meno-paluu suuntana päivässä vaarannu keneltäkään se henkilöauton työvähennys verotuksessa, kun kohtuullinen työmatka (3h/edestakaisin) ylitty... Se ylittyisi junalla matkatessa, mikäli aikataulut täsmäisi työvuoroon. Olisiko sitten joku epämääräinen sote-juttu? Luumäen Taavetista päättyi aikoinaan oikoradan valmistuttua se pysähdys, kun Helsinki-Lappeenranta(vai oliko jopa Imatra) muuttui tuetusta liikenteestä markkinaehtoiseksi... Silloin myös esim. Lappeenrannan lentokenttä hiljeni. Vai olisiko jopa virallinen panostus Pohjois-Karjalaan itsessään määräys tuosta pysähdyksestä? Joka tapauksessa, nyt ei vaan realisoitunut tilastotiede...
	16.09. 10:22	Teppo Niemi
		Tästä Hr11 on keskustelun puolella useita ketjuja, joista esimerkit olen koonnut keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4975.msg133795#msg133795 . Olen tosiaankin samaa mieltä Hr11 tilanteesta Hannu Peltolan ja Teuvo Piiraisen kanssa. Käsittääkseni Rautatiemuseon säätiö joutuu maksamaan vuoraa myös Hyvinkään konepaja-alueella käyttämistään tiloista.
	16.09. 10:22	Juhani Katajisto
		Voi Ankka parka, miten oot elämän kolhuissa saanut siipeesi. No onneksi voin säilyttää ne hienot muistot, jolloin olen saanut seurata työskentelyäsi Haapamäellä. Vastoin montaa muuta lajitoveriasi sinähän olet saanut viettää suuren osan elinkaarestasi 1931-1975 saman varikon eli Tampereen kirjoissa. Mitä nyt joskus olet vähän aikaa ollut Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan muretta opettelemassa. Ja tapasinhan sinut suureksi ihmeekseni kesällä 1969 Jyväskylän tallissa. Mutta nyt alkaisi olla korkea aika saada ehostusta. Lentotuhkapesällinen savutorvesi ruostuu puhki tuosta korsteenisi tuhkaluukun yläpuolelta. Sinäkin kuulut siihen vähemmistöön Ankoista, jotka loppuajoikseen muutettiin sähkövaloille. Vahinko, kun sinusta ei ole mitään kerrottavaa Itä-Suomesta Lappeenrannasta, Imatralta tai peräti Viipurista niin kuin vanhemmista lajitovereistasi 950-952. (Ps. kävin vain pääpiirteittäin sijoitus varikkojasi läpi).
	16.09. 09:48	Juhani Katajisto
		Tapani Kilpinen luettelee matkapäiväkirjassaan nro 59 heinäkuun 4 pv 1962 Tampereella havaitsemaansa kalustoa. Harmi, kun en löytänyt touko- tai kesäkuun merkintöjä vuodelta 1962. Hv4 745 merkitty yksinään kylmillään seisovaksi. Kuvassa esiintyy pari Ankkaa. Vr2 952 on tuolloin merkitty yksinäisenä eli se voi olla joko kylmänä tai lämpimänä, Ankkojen takana on Vr5-sarjan veturi. Kilpinen on tuona päivänä havainnut Vr5 1413:sta vaihtotöissä ja Vr5 1412:sta yksinäisenä. Tässä vain osa hänen tuolloin havaitsemastaan kalustosta. Hän teki tuona päivänä junamatkan Helsingistä Seinäjoelle ja takaisin eli hän on kaksi kertaa junassa ohittanut Tampereen. -- Olin toukokuussa 1962 luokkaretkellä Tampereella. Palasimme Helsinkiin Dm4:n vetämällä junalla ja matkustimme moottorivaunussa. Se oli elämäni ensimmäinen ja viimeinen matkani Dm4:n vetämälla junalla. Minulla on jäänyt hyvät muistot Dm4:sta. Kyyti oli pehmeää ja aivan, kun olisi koti soffalla istunut.
	16.09. 09:33	Teuvo Piirainen
		Hannulta hyviä huomioita; 50 vuotta ilman että kukaan räkyttäjä olisi laittanut tämän ko. kalustoyksikön kunnostuksen eteen tikkua ristiin. Kovasti ollaan vaatimassa, kunhan sen tekee ja rahoittaa joku muu (usein haukkamaisesti vaadittu VR:ää toimiin). Oletan Hr11:sta kuuluvan Rautatiemuseolle, sillä sitä olisi kaiketi muussa tapauksessa tarjottu jollekin yhdistykselle kun vuonna 2025 museon kalustosta tehtiin kartoitusta. Ottaako Juha Toivonen vetovastuun projektin alkuunsaattamisessa? Ainakin kommentoinnista voisi päätellä, että innostusta ja energiaa asian eteenpäin saattamisessa olisi olemassa.
	16.09. 08:27	Kari Haapakangas
		Kempeleeseen, ei Kempeleelle. Varsin omalaatuinen määränpää sinänsä.
	16.09. 08:21	Jimi Lappalainen
		Miksi kello on peitetty?
	16.09. 08:19	Jimi Lappalainen
		Australiastako asti Esa on tämän kuvan käynyt hakemassa?
	16.09. 05:22	Esa J. Rintamäki
		Niin mitenkäs se nyt olikaan se 1990-luvun yksikerros-IC - vaunujen rappeutumisten kanssa? Kun niitä piti niiiiin kovalla kiireellä pilkkoa romuiksi, joitakin vuosia sitten? Alkaa hyvin vahvasti näyttää siltä, että niillä kultaista vasikkaa kumartelevilla talouspuolen epäjumalilla ei näytä olevan harmaintakaan hajua tekniikkapuolen asioista...? Saati mahdollisuuksista. Eikä heidän Olympos - vuortaan peittävä sumu hälvene milloinkaan...
	16.09. 03:32	Esa J. Rintamäki
		Upea kuva teksteineen.
	16.09. 02:32	John Lindroth
		Jukalta harvinaisen kiinnostava kuva! Ennen tuon radan dieselöimista hyvin aikaisessa vaiheessa! Jukalta ainutlaatuinen upea otos!
	16.09. 00:07	Hannu Peltola
		Ei tämä mitään uhittelua vaadi. Laitoin kalenteriini merkinnän, että kommentoin tätä kuvaa tasan vuoden kuluttua 15.9.2027. Voimme silloin katsoa, miten Hr11-kunnostusprojekti on edennyt.
	15.09. 23:11	Mika Hakala
		Jos olisi Magdeburg, niin mielenkiintoisessa kontekstissa tämä "Abfahrt von" (Lähtö :sta, suomen. sanakirja.org:lla, ei osaamista saksankielestä) olisi mahdollisesti tapahtunut. Jos otamme taas jo niin tutuksi tulleen AI:n esiin, niin eräänlaisia lähtöjä olisi tullut huhtikuussa (11.-13.välillä) 1945, kun U.S:n yhdeksäs armeija olisi ajanut saksalaiset niinkin erikoiseen suuntaan kuin itään-päin Elben joesta (Lähteitä tarvitsisi taas jaksaa tarkastella)... Yhtään ei asiaa ainakaan helpota, että tuolla Magdeburgissa on kolmioraide itään päin ja ainakin ratapihat niiden päissä... Ja vähän eteläänpäin on myös kolmioraide länteenpäin, jossa myös ratapiha...
	15.09. 23:05	Into Tilander
		Jouluksi kotiin! Kuka ottaa vetovastuun? https://www.telttakauppa.fi/pressuhalli/49582.html Hintaa 8790€. Alennuksetkin jyllää! No joo. Tasaraha 9000€, jotta saadaan hieman mehuja ja keksejäkin talkoisiin. Itsellä pysyy käsissä Kemppi, rälläkkä ja mirkeli. Älä Hannu kuule uhittele yhtään, kyllä täältä sisua löytyy :) Seuraava kommentoija saa soveltaa ideaa vielä paremmin!
	15.09. 23:02	Petri Nummijoki
		Filmin https://www.youtube.com/watch?v=hGHA5Pn0pJE kohdassa 1:32 seisovat Tv1 1200 ja sen takana oleva Hv4 aivan samalla tavalla, kuin tässä kuvassa. Kyseinen filmi lienee kuvattu toukokuussa 1962, johon perusteluja löytyy kuvan https://vaunut.org/kuva/175559 yhteydestä. 4.6.1962 sopisi varmaan kuvauspäiväksi hyvin siinä mielessä, ettei kumpikaan veturi liene aktiivisessa ajossa ja ovat hyvin voineet seistä 1-3 viikkoa samassa paikassa.
	15.09. 22:25	John Lindroth
		Tv1 veturin takana oleva Hv4 lienee 745. Kuva Mike Morant kokoelmasta!Huom. kuvan oik.reunassa "Tuomi Kukkii"!
	15.09. 22:19	Into Tilander
		Dian kehyksessä lukee vasemmalla yläkulmassa numero "17". Ja oikealla yläkulmassa "AUG 62H" "17" lienee dian numero ja "AUG 62H" kuvausaika ja ehkäpä kuvaajan nimen ensimmäinen kirjain. Elokuussa uskoisin itse kuvan tulleen otetuksi.
	15.09. 22:18	Hannu Peltola
		Joskus leikittelin ajatuksella, että voisin oman yritykseni osalta sponsoroida pieneltä osin jotain veturin kunnostusta. Tulin kuitenkin aika nopeasti järkiini! Jos asenne harrastajilla on "jos haukkamainen yritys XXX edes vähääkään kunnioittaisi itseään..." tai "Hr1:n kunnostaminen ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja yhtiön XXX taloudellisessa tilanteessa...", yrityskumppaneiden saaminen voi olla vaikeata. MIKSI IHMEESSÄ MIKÄÄN YRITYS LÄHTISI TÄLLAISELLA ASENTEELLA SPONSOROIMAAN VETURIN KUNNOSTUSTA, JOS HARRASTAJAT EIVÄT ITSE SAA TEHTYÄ ASIAN ETEEN 50 VUODESSA YHTÄÄN MITÄÄN? Jos tämä veturi on säilyttämisen arvoinen: 1. Sopiva harrastajayhteisö voi perustaa yhdistyksen, jonka tehtävänä on veturin kunnostus. Vaihtoehtoisesti jokin nykyisistä yhdistyksistä voisi ottaa kunnostuksen harteilleen. 2. Yhdistys kerää toiminnallaan sen verran varoja, että Hr11:lle saadaan edes sääsuoja. Rahaa voi kerätä jäsenmaksuilla, erilaisillä Hr11-tuotteilla, tapahtumilla, jne. 3. Kun yhdistyksen toiminta on uskottavaa ja se on saanut kerättyä sopivan alkupääoman, yrityksien saaminen sponsoriksi on hyvin paljon yksinkertaisempaa. Ei ole todellakaan mikään VR:n velvollisuus säilyttää tätä. Sen sijaan jokin sopiva metallialan yritys voisi sponsoroida lahjoittamalla teräkset kunnostukseen. Toinen yritys voisi sponsoroida hitsaaja-apua jne. jne. 4. Yhdistys voi hakea valtiolta ja kunnilta apua kunnostukseen. Itse pitäisin tätä kuitenkin toissijaisena vaihtoehtona yhdistyksen oman toiminnan ja yrityssponsoreiden jälkeen. Veturi on nyt maatunut 50 vuotta sijoillaan ja sen pelastaminen ei näytä olevan kenellekään sydämenasia. Olen itse liian nuori, että innostuisin Pulla-Hurusta. Minulle ainoa kosketus tähän veturiin on kuvan raato, jonka näin samoilla sijoilla lapsena PRK:n retkellä 1983.
	15.09. 22:07	John Lindroth
		Brittiläinen "RCTS" rautatieharrastajien ryhmä vieraili Tampereella 4.6.62 osana laajempaa kierrosta Skandinaviassa!.RCTS"The Railway Correspondence and Travel Society".
	15.09. 21:54	Reijo Salminen
		Tekoäly sanoo että 1962 kesällä (kesä-elokuu) oli vain kaksi virallista liputuspäivää, 4.6. ja juhannus. Syyskuussakaan ei yhtään. Voiko tämä siis olla Mannerheimin synttäripäivän kuva?
	15.09. 21:49	Vertti Kontinen
		Samassa paikassa tuli käytyä alkukesästä kuvaamassa toiseen suuntaan kulkenut juna. Mökki pisti jo silloin silmään ja pohdin miltä maisema näyttäisi junan kanssa. Kerkesitkin selvittämään sen ensin. Oikein tyylikäs otos!
	15.09. 21:39	Into Tilander
		Onpa Hannu muuten hyvä kysymys! Kukas tuon omistaa? Viime vuonna taidettiin näitä omistajuuksia vatvoa - ainakin Valtteri siirrettiin museolle. Olisiko sitten tuon VR-Groupin linkin perusteella siirretty sitten loputkin museolle? https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutiset/vr-perustaa-uuden-tukisaation-vaalimaan-rautatiehistoriaa-luopuu-myos-museokalustonsa-omistuksesta/ Linkistä lyhennetysti suorin lainauksin: "VR on lahjoittanut omistamansa museokaluston ja esinekokoelman sovitussa laajuudessa Suomen Rautatiemuseolle. Taustalla on VR-Yhtymä Oyj:n kevään 2024 yhtiökokouksen päätös. Osa Rautatiemuseossa esillä olevasta museokalustosta on ollut VR:n omistuksessa, mutta museon hallinnassa." "Sovitussa laajuudessa"...
	15.09. 21:18	Hannu Peltola
		Kuka veturin omistaa, onko se edes VR:n omistama? Miksi VR:n pitäisi kunnostaa veturi, mikä side nyky-VR:llä on Hr11-veturiin?
	15.09. 21:09	Juha Toivonen
		Hr11:n entisöinti VR:n kustannuksilla, ei näyttelisi edes pilkun jälkeisiä desimaaleja kyseisen yhtiön taloudellisessa tuloksessa. Kyse on vain tahtotilan puutteesta.
	15.09. 20:26	Hannu Peltola
		Harrastajat voivat kyllä pelastaa veturin, jos tahtoa on. Malliksi: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000161684.html
	15.09. 20:22	Juha Toivonen
		Muualla sivistyneessä Euroopassa on tämän kaltaisia rautateiden helmiä säilötty kunnostuksen kautta museoihin jo 1960- luvulta lähtien. Vaan Suomen maaperällä tällaiset jatkavat mädäntymistään yhä vuonna 2026. Mikä häpeä!

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset