Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 14.01. 00:47 Leevi Halonen  
  Itse myös toivon että kuville voisi antaa pisteitä.
kuva 14.01. 00:35 Leevi Halonen  
  Pyörikö tuo kääntöpöytä vai oliko se koko ajan paikoilaan?
kuva 13.01. 23:52 John Lindroth  
  Onnistunut VR 125 nostalginen kuva juhlajunasta!
kuva 13.01. 23:16 John Lindroth  
  Komea ja harvinainen Hv3 veturin lähtö Porvoosta!
kuva 13.01. 21:40 Veikko Hattunen  
  Olin alle minuutin koska oli kiire mennä junaan. Kaunis oli!
kuva 13.01. 21:35 Heikki Jalonen  
  Näyttäisi olevan BVG:n MAN (tai MAN-Büssing) -kaksikerrosbussi vähän pidemmällä pendelillä, Berliinistä Thalhauseniin on yli 600 km. Mikähän lienee taksavyöhyke, Z+++?
kuva 13.01. 17:18 Esa J. Rintamäki  
  Oberammergausta pieni kansanlaulupätkä:

"Heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!
Über-aber-ober Oberammergau,
über-aber-ober Unterammergau,
heut' kommt der Hans zu mir, und es passt mir gut!"
kuva 13.01. 17:07 Rainer Silfverberg  
  Totta Esa, Laatokalla oli suomalaisten lisäksi myös italaialainen moottoritorpedovene-laivue.
kuva 13.01. 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, Laatokalla oli pyöriskelemässä myös italiaanoja moottoritorpedoveneillään. Se työ ei kauaa kestänyt.

Aatun jäykkäniskaisuus erillisrauhojen suhteen johtui hänen "elintila" - haaveistaan. Haaveista, joita hän teki julkisiksi jo 1925 "Mein Kampfissaan". Se, että sen aikaiset ihmiset suhtautuvat asiaan säälinsekaisella hymyilyllä, luen näille ihmisille raskaaksi synniksi.

Varoituksen ääniä (niitäkin sentään oli - jo silloin) ei kuunneltu: "Katsokaa - tuolla miehellä on Chaplinin viikset - hahahaahaa!"

Lemberg on samaa kuin Lvov tai Lviv... (Riippuen omistavasta valtiosta).

Ne saksalaiset vuoristojoukot (mukana myös joku SS-vuoristojoukot) näyttivät pohjoisen hyttysiä kuhisevissa risukoissa taisteluarvonsa: luokkaa olematon! Komentajasta, SS-Brigadeführer Demelhuberista kenraalimme Hj. Siilasvuo totesi: - en huoli edes keittiömieheksi!
Herra Erkki, se Molotov - Ribbentrop - sopimuksen synnyttämä "sydämellisyys" oli hieman väkinäisen oloista.
Enemmän sydämellisyyttä löytyy nykyisestä First Ladystä rapakon takaa paaaljon enemmän ja helpommin.

Talvisodan lopulla muuten Göring oli vihjaissut suomalaisille, että saavat kaiken menettämänsä korkojen kanssa takaisin, mikäli tekevät rauhan neukkujen kanssa ja - pian!
kuva 13.01. 16:47 Erkki Nuutio  
  Täydennystä tietopohjaan valtaradasta antaa Matti Haro myös Resiinassa (5/87 s. 34-36). Kirjoituksesta selviää suunittelun ajoitus ja johtohenkilöt. Suunnittelu jatkui vuodelle 1943, siitä varmaan kartan otsikon vuosiluku. Kartta tosiaan lienee vuodelta 1939.
Asian selittänee se, että Valtaradan suunnittelupäälliköksi nimitettiin avuonna 1943 Dr.Ing. Guenther Wiens, joka sai suunnitteluun avukseen 76 kiskoliikenteen asiantuntijaa.

Siemensin rahoittama Wiensin väitöstutkimus oli juuri vuodelta 1939. Karttapohjan karkeasti hahmottelemat ratalinjat lienevät peräisin Wiensin väitöskirjasta. Väitös on valmistunut sopivasti kun Molotov ja Ribbentrop allekirjoittivat Neuvostoliiton ja Saksan taloudellis-poliittisen liittosopimuksen ja näiden sosialistimaiden välinen ystävyys oli sydämellisin.

Petrin viittaama tutkimus SA:n toimista on selkeä ja tasapainoinen.
Tulee samalla muistaa, että Suomi osallistui Heinrichsin ja muutaman muun yliupseerin johdolla ennakkokaavailuihin saksalaisten kanssa muutamien kuukausien päästä MAHDOLLISESTI alkaviin sotatoimiin. Oletetuissa sotatoimissa mm. Suomi puolustautuu jos NL hyökkää sen kimppuun.
Varman ilmoituksen Saksalta sen täysimittaisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon koko Mustanmeren ja Suomenlahden välisellä alueella saimme kaksi viikkoa ennen toteutunutta hyökkäystä. Koko asia oli tietysti äärimmäisen salainen ja epävarmakin ennen tätä vahvistusta.

On siten selvää, ettei Suomi (SA) ei voinut sisäpolittisistakaan syistä johtuen tehdä varsinaista sotatoimien suunnittelua ennen sodan alkamista NL:n hyökkäyksillä 25.6.1941. Se ja tottumattomuus hyökkääviin sotatoimiin selittää täysin hapuilun hyökkäysvaiheen lopulla.
Myös Mannerheimin johtamistapa ja muut asiat, kuten se ettei Suomi ollut menossa tuhoamaan Neuvostoliittoa maan päältä selittävät.


Saksan rautatiesotaa idässä kuvaa Resiina 1/2001 s.10-17.
kuva 13.01. 16:45 Petri Sallinen  
  Tutkimus ei anna yksiselitteistä vastausta sille, miksi suomalaiset pysähtyivät Leningradin linnoitusalueen eteen, vaan esittää useita erilaisia syitä seuraavasti (tutkimus on vuodelta 2019, eli se on suhteellisen tuore):

"Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syistä on liikkeellä erilaisia näkemyksiä. Perinteisessä suomalaisessa historiankirjoituksessa on korostettu ulkopoliittisten syiden merkitystä pysähtymisen taustalla. Ennen kaikkea on korostettu sitä, että Neuvostoliitto ei olisi koskaan antanut anteeksi, jos suomalaiset olisivat uhanneet Leningradia jatkamalla hyökkäystä Karjalan linnoitusalueen läpi.

Länsimaiset julkaisut puolestaan painottavat enemmän länsimaiden painostusta Leningradin linnoitusalueen eteen pysähtymisen syynä. Neuvostoliittolaiselta ja venäläiseltä puolelta taas pääasiassa korostetaan sitä, että suomalaiset yrittivät hyökätä Leningradiin, mutta Neuvostoliitto torjui hyökkäykset Karjalan linnoitusalueella. Viime vuosina suomalaiset historioitsijat ovat korostaneet pysähtymisen syynä myös Suomen sotilaallisen voiman riittämättömyyttä."
Kuvasarja:
Ukko-Pekka 1009 Helsingissä 10.1.2026
 
13.01. 16:30 Aarni Lilja  
  Upeita kuvia Niklas.
kuva 13.01. 16:19 Juha-Pekka Marttila  
  Siinä saa muutaman kerran nokkia..ennenkuin tuolla 'ruokapöydällä' saa massun täyteen..;)
kuva 13.01. 15:51 Jukka Eklund  
  Ansiokkaaseen kuvatekstiin pieni korjaus:Akselijärjestys on 4-6-4 , eli saksalaisittain 2´C 2´
kuva 13.01. 15:01 Rainer Silfverberg  
  Petri: Linkkaamassasi dokumentissa mainitaan "painostus länsimaiden suunnasta" eli USA ja UK todella painostivat.
Suomella olisi ollut mahdollisuus pommittaa Leningradia sekä tykistöllä että lentopommituksina ja edetä kaupunkiin asti mutta Mannerheim kieltäytyi. Ainoastaan Laatokassa yrittivät suomalaiset laivasto-osastot (moottoritorpedoveneillä lähinnä) edetä Nevalle asti mutta venäläinen rannikkotykistö torjui, niin että Leningradia ei onnistuttu kaikilta suunnilta saartamaan.

Muurmannin radan osalta saksalaisilla oli vastuullaan pohjoiset rintamalohkot mutta eivät pystyneet etenemään radalle asti. Suomalaiset olisivat pystyneet mutta länsiliittoutuneet varoittivat siitä.
kuva 13.01. 14:48 Kari Haapakangas  
  Karttapohja taitaa olla sotaaedeltävältä ajalta, eihän siinä ole piirrettä "valtakunnan" uusia rajoja eikä sen protektoraatteja.
Sinänsä mielenkiintoisesti Itämeri on -Leningradia lukuunottamatta- jäänyt vaille "superrautatieyhteyttä"
kuva 13.01. 14:29 Altti Rankka  
  Onpa mainio kuva! Kumpaakin näistä tulee kyllä kova ikävä.
kuva 13.01. 14:23 Veikko Hattunen  
  Taitaa olla, toinen X40 saapui Suomeen siirtoteleillä viime viikolla.
kuva 13.01. 13:58 Petri Sallinen  
  "USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta." Milloin näin tapahtui?

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/170043/SM1360.pdf
kuva 13.01. 13:51 Verner Sundberg  
  Kiitos, huomasin myöhässä
kuva 13.01. 13:48 Verner Sundberg  
  On kyllä erittäin hieno kuva, tervetuloa!
kuva 13.01. 12:46 Mikko Nyman  
  Olipa mielenkiintoinen postaus!

Löysin Youtubesta 12-minuuttisen "Real Life Snowpiercer - The Insane Giant Nazi Railway - Breitspurbahn" -pätkän, joka kannattaa katsoa, jos aihe kiinnostaa.

Tässä suora linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=zkuEP5iMRiM
kuva 13.01. 11:50 Rainer Silfverberg  
  USA oli varoittanut Mannerheimia pommittamasta Leningradia. Samoin katkaisemasta Muurmannin rataa Sorokan pohjoispuolelta.
kuva 13.01. 10:37 Juho Rintala  
  Oho, minulla kävi kirjoitusvirhe. Laitoin Aarne enkä Kaarne :D
kuva 13.01. 09:25 Jukka-Pekka Manninen  
  https://de.wikipedia.org/wiki/LBE_Nr._1_bis_3 veturisarjan saksawikisivulla on pari kuvaa veturista vaunujen kanssa. Virtaviivaisen näköinen paketti.
kuva 13.01. 09:23 Erkki Nuutio  
  Matti Haron Menolippu uuteen Eurooppaan - Päättäjiä ja päättömiä jatkosodan vuosina (2004, 190 s.) käsittelee otsikkonsa mukaisesti tätäkin asiaa. Ihan hyödyllistä olisi saareensa käpertyneiden nykysuomalaisten tutustua silloiseen Suomeen ja Eurooppaan, vieläpä harrastusalaamme painottaen.

Huomionarvoista on, että kartassa ei Leningradia ole pistetty maan tasalle Fuehrerin määräyksen edellyttämällä tavalla. Jopa käytetään nimenä Leningradia Hitlerin käyttämän Petersburgin sijasta. Voisiko selityksenä olla erillisrauha-ajatus, jolla oli laajasti kannatusta natsien ylimmissä portaissa. Tunnetusti Hitler tyrmäsi aina erillisrauhan?
kuva 13.01. 09:17 Rainer Silfverberg  
  Tyylikäs kuva! Vanha juna nykyaikaisessa maisemassa!
kuva 13.01. 08:55 Kari Haapakangas  
  Muudan nykypäivän presidenteistä taitaisi tuntea olonsa kotoisaksi tuossa vaunussa. Tosin kyseisen maan presidentit eivät ole tainneet liikkua junalla enää toisen maailmansodan jälkeen...
kuva 13.01. 04:59 Esa J. Rintamäki  
  Herra Noah, en oikein usko, koska 1009:n edelllisellä Helsingin-käynnillä (kesäkuussa 2023) eräs henkilökunnan jäsenistä kertoi minulle siitä, kuinka viimeinen englantilainen veturihiiltä louhinut kaivos lopetti toimintansa noin kahta kuukautta aiemmin.

Mielestäni Tonniysin porukan pitäisi varmaan pohtia puupolton käytön (elleivät sitä jo ole funtsineet) aloittamista...?.

Eikös Nigel Sill porukoineen jo hieman muutelleetkin aikoinaan nokipesän sisuskalujen rakenteita...?
kuva 13.01. 04:54 Esa J. Rintamäki  
  Hieno aloituskuva ja tervetuloa mukaan, herra Kaarne. Hyvin lähtee!!!

T. 1974 aloittanut konkarintapainen.
Kuvasarja:
DB Museum - legendaarinen rautatiemuseo Nürnbergissä
 
12.01. 23:28 John Lindroth  
  Edustava kuvasarja hienosta museosta!
kuva 12.01. 23:01 Rasmus Viirre  
  Iisalmi ja sen asemaseutu ovat ehdottomasti kesällä parhaillaan.
kuva 12.01. 22:11 Jimi Lappalainen  
  Juna ylittää levypalkkisillalla Oikolanjoen. Nykyisen sillan kilometrilukema on 134+563.
kuva 12.01. 22:03 Noah Nieminen  
  Olikohan se ostajan virhe? Huolimattomuus, tietämättömyys, vai kyse hiilen hinnasta?
kuva 12.01. 22:00 Noah Nieminen  
  Mukava kesäinen kuva! Kuvan eri värit tuovat tasapainoista kontrastia, joka miellyttää tämän katselijan silmää ;)
kuva 12.01. 20:54 Linus Mansner  
  Ei ollut varsinaista vikaa. Imurin putket vain jäässä tietojeni mukaan.
kuva 12.01. 20:43 Jimi Lappalainen  
  3001:ssä näyttää olevan yksipolvinen koevirroitin, joka näkyy tässä kuvassa: https://www.flickr.com/photos/allanscotson/4676706844/
kuva 12.01. 19:42 Oliver Laaksonen  
  Onko 3004 saanut UIC kaapelit vai mitkä nuo ovat?
kuva 12.01. 18:33 Jimi Lappalainen  
  Tervetuloa Kaarne!
kuva 12.01. 18:19 Juho Rintala  
  Tervetuloa Aarne!
kuva 12.01. 17:16 Kaarne Hörhä  
  Kiitos kaikille positiivisesta palautteestanne.
kuva 12.01. 17:12 Niklas Rinta-Kanto  
  Hieno kuva! Tervetuloa minunkin puolesta.
kuva 12.01. 16:19 Hannu Peltola  
  Hyvä aloitus, tervetuloa mukaan!
kuva 12.01. 15:59 Oliver Laaksonen  
  Kuvasin itse saman, olin menossa 276lla kolariin ja otin sen Sr1sen takaata videon joka liitti autovaunuja raiteella 1. Hauska nähä sama tästä kuvakulmasta :D
kuva 12.01. 15:42 Kaarne Hörhä  
  Kiitos kiitos.
kuva 12.01. 15:37 Veeti Pietilä  
  Samat sanat Veikon kanssa!
kuva 12.01. 15:31 Veikko Hattunen  
  Tervetuloa vorgiin ja hyvä kuva!
kuva 12.01. 15:26 Juha Kutvonen  
  Menetetty mahdollisuus Pieksämäki - Joensuu -reitille, jossa Dm12:n kapasiteetti on toistuvasti koetuksella.
kuva 12.01. 15:19 Juha Kutvonen  
  Sarjan uuden muotoilun esikuvana V160 010:sta alkaen oli Henschelin V320 001: https://www.bundesbahnzeit.de/seite.php?id=329
kuva 12.01. 15:14 Jimi Lappalainen  
  Dr16 ja IC-vaunut Huutokoskella, no huh huh :)
kuva 12.01. 11:59 Daniel Nironen  
  Eihän se voimalaitoshiili tosiaankaan ole.