Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.06. 14:34 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
12.06. 14:23 | Veeti Saukkonen | ||
| uiui hyvä kuva! | ||||
|
12.06. 13:43 | Rasmus Viirre | ||
| ..Ja se on sun-ny! | ||||
|
12.06. 12:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuntematta lainkaan tämän pyssyn rakenneyksityiskohtia, veikkaan, että siinä on oma koneisto, jolla voidaan tehdä tarkkuussiirtoa senttimetrejä kerrallaan. Käsittääkseni tussarin tähtäystä sivusuunnassa säädettiin rakentamalla kaareva raide, jossa tykkiä siirtämällä saatiin kaivattu sivusuuntainen tähtäys. Idea hitaasti tapahtuvasta omin voimin siirtämisestä toteutuu mm. sähköradan huoltovaunussa Tte, jossa on (ainakin joskus ollut) yhdellä akselilla hydrostaattinen moottori, jota voitiin kauko-ohjata kapineen katon työtasolta. |
||||
|
|
12.06. 11:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Dr16 Turussa 40 vuotta sitten. | ||||
|
12.06. 11:21 | Petri Sallinen | ||
| Suomilätässä pyöristyssäteitä on kolme, vaikka muoto onkin erilainen kuin SJ:n kehittämässä mallissa. Harrastajien keskuudessa ei ole koskaan liikkunut kunnollisia Lätän konepajapiirustuksia, joista olisi luotettavasti saanut mittoja. Paras tapa on ollut ottaa mitat suoraan oikeasta koneesta, johon myös toteamus kolmesta pyöristyssäteestä perustuu. Pienoismalli toteutetaan aina mittakaavan mahdollistamissa rajoissa — mahdollisimman tarkasti. Nykyisillä menetelmillä hyvinkin suuren mallitarkkuuden saavuttaminen ei ole ongelma eikä edes vaikeaa, jos mittatietoja esikuvasta on riittävästi tarjolla. Suurin ongelma on oikeastaan mittatietojen hankinta, ei itse tarkan mallin toteuttaminen. Vaikutelmista ja millin osien kanssa nysväämisestä puhuvat yleensä ne, jotka eivät malleja rakenna. Jokainen mallirakentaja tietää, että esim. 0,3 mm:n virhe jonkin osan tai kokonaisuuden mitoituksessa voi aiheuttaa suuria ongelmia itse rakentelussa. Tarkkuutta ja oikeaa asennetta siis tarvitaan — niitä on turha väheksyä. Se on kokonaan toinen juttu, miten valitun valmistusmenetelmän rajoitukset sovitetaan halutun lopputuloksen kanssa. Esimerkiksi syövyttämisessä 0,3 mm:n minimiainevahvuus on jo itsessään suhteellisen suuri rajoite. |
||||
|
12.06. 10:57 | Jouni Hytönen | ||
| Tässähän oli ajatus rakentaa eritasoyhteys Savon radalta pääradan yli eli Savon rataa etelään tulossa ollut juna olisi päässyt siltaa pitkin Lahti-Kouvola-radan ylitse häiritsemättä muuta liikennettä. Kaiketi Parikkala-Onkamo-oikorata kevensi Savon radan kuormitusta sen verran, ettei tuota eritasoratkaisua sitten lopulta tähän toteutettu. Maastossa näkyy kuitenkin erilaisia jälkiä sen valmistelusta edelleen. | ||||
|
12.06. 10:48 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä kelpaisi aikakonepistäytyminen tähänkin maisemaan, eikä henkilökohtaisesti yhtään harmittaisi höyryvetureiden puuttuminen. :) | ||||
|
|
12.06. 10:26 | Juha Kutvonen | ||
| Duoda duoda, kuva on aivan mahtava, mutta kuvausvuosi ei voi olla 1968, koska teräsvaunujen reittikilvet ovat ulko-ovien vieressä, eikä niissä ole enää puuvaunuista tuttua tekstiasettelua vaunujen keskellä. Nämä muutokset toteutettiin vuodesta 1970 alkaen. | ||||
|
12.06. 09:12 | Rasmus Viirre | ||
| Kiellettyä se onkin, mutta surullisen harvaa tässä maassa muutkaan liikennesäännöt kiinnostavat. | ||||
|
|
12.06. 09:07 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Ja olikohan taas kännykkä kädessä.. Noita tolloja kaupungilla kattelee..kokoajan naama kiinni puhelimessa. Mikä autuus siellä on?? Pöljän näköistäki. Ja vielä nuo mikkihiiret korvilla.. Hirveä riski liikenteessä. Kieltää kokonaan. | ||||
|
|
12.06. 08:40 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Ikävä juttu, Vetureita voi korjata ja ostaa uusia. Ihmishenkiä- ja terveyttä ei. |
||||
|
|
12.06. 07:10 | Timo Arolainen | ||
| Onnettomuuspäivä oli 2.6. | ||||
|
12.06. 00:19 | Mikko Ketolainen | ||
| Eilen torstaina Ilmarinen toi Äänekoskelle puutavarakuorman Haapajärveltä tunnuksella T7266. | ||||
|
11.06. 22:51 | Petri Nummijoki | ||
| Kuvassa myös jäänmurtaja Voima, jota tuohon aikaan säilytettiin vakituisesti Turussa ja vielä aika pitkään tämän jälkeenkin. Olikohan 1993, kun Turkuun sijoitetut murtajat siirrettiin Helsinkiin? Voima on varmaankin aivan äskettäin maalattu uudestaan, koska on jo perinteisen värinen. Voimahan oli vuoden 1979 peruskorjauksen jälkeen puna-valkoinen. | ||||
|
|
11.06. 21:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Auto paalaamoon, auton kuski oikeuslääketieteelliselle lappu isovarpaassa ja perikunnan murheeksi jäänee pitkät keskustelut auton omistaneen rahoitusyhtiön kanssa. Vakuutusyhtiölläkin lienee omat touhunsa rysäyksen tiimoilta. Ratin ja selkänojan välissä "liikaa klappia" ja lopuksi tarvitaankin pappia. Kyllä me suomalaiset sitten ollaankin aivan helvetin hyviä automiesoletettuja. Pitelemättömillä petojen sukuisilla pyydyksillä... |
||||
|
11.06. 21:17 | Julius Thurman | ||
| kiitos. | ||||
|
|
11.06. 21:09 | Aarni Lilja | ||
| Upea kuva Julius. | ||||
|
|
11.06. 20:11 | Kari Haapakangas | ||
| Taitaa olla Surunmaa (03) | ||||
|
|
11.06. 20:05 | Juha Toivonen | ||
| Kuva on todella upea ja kertoo ajasta rautateidemme murroskaudella: Höyry on jo vaihtunut dieseliin, mutta vaunusto on yhä sangen kirjavaa uuden ja vanhan välillä. Kuvassa näkyvät "puolibetonipölkyt" lienevät ehkä sitä kuuluisaa fuskuerää, jossa betonirauta oli korvattu heikkolaatuisella kanaverkolla? | ||||
|
11.06. 19:48 | Ossi Rosten | ||
| on | ||||
|
11.06. 19:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Tai tämä: https://vaunut.org/kuva/173064 | ||||
|
|
11.06. 19:39 | Juha Toivonen | ||
| Miksi kahdessa ensimmäisessä akselissa on kytkintangot? (kuvaajasta katsoen). Ja mikä on tuo koneisto vaunun kehyksen yläpuolella? Näyttäisi äkkiseltään alkeelliselta diesel-sähköiseltä koneistolta, joka puolestaan selittäisi em. kytkintangot? | ||||
|
11.06. 18:20 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
11.06. 18:10 | Kimmo Huhta | ||
| Tykkivene. Turunmaa tai Karjala. | ||||
|
|
11.06. 18:03 | John Lindroth | ||
| Hieno kesäinen kuva jossa suuri määrä detaljeja! Tuota sotalaivaa en tunnista. | ||||
|
11.06. 16:58 | Eemil Liukkonen | ||
| Samaa mieltä Rasmuksen kanssa asiasta ja ylipäätään kuvatekstit ei saisi olla minusta mitään yhden lyhyen lauseen haadaduksia vaan informatiivisiä ja mahdollisimman kuvaavia missä tulisi kasojalle huomioon junan lisäksi, esim. kuvauspaikka, tilanne, tunnelma, sää ja junan kulun tausta (jos sattuu olemaan tiedossa). Tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/181011?u=5419 on mielestäni hyvä kuva teksti ja saisi jatkaa tällä mallilla. Tietenkin ymmärän, että tekstien kirjoittaminen on joskus työlästä, munta tarkka kuvaus, johonka on itse panostanut palkitsee loppupeleissä. | ||||
|
|
11.06. 16:34 | Rasmus Viirre | ||
| Kuulemme kyllä huutamattakin! ;) | ||||
|
|
11.06. 16:33 | Rasmus Viirre | ||
| Lievä kaltevuus luo kuvaan näyttävää vauhdin ja voiman huumaa, hieno! | ||||
|
|
11.06. 16:28 | Rasmus Viirre | ||
| Kyllä riittää katsottavaa! Mikä mahtaa olla harmaisiin pukeutunut kippo kuvan ylälaidassa? Helsinki-luokan ohjusvene? | ||||
|
11.06. 15:21 | Sami Koistinen | ||
| Elokuun alussa pitäisi alkaa vakituinen liikenne. https://www.kaleva.fi/junaliikenne-oulusta-haaparannalle-kaynnistyy-elok/13532030 |
||||
|
|
11.06. 14:46 | Veikko Hattunen | ||
| https://vaunut.org/kuva/120181?tag0=19%7CMove90%7C Ei taida vorgin pahin kuva silti olla? |
||||
|
|
11.06. 14:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos kuvaa ja sen lisäämistä täytyy erikseen pahoitella, kannattaisiko miettiä, lisääkö kuvaa sitten ylipäätään? :) | ||||
|
|
11.06. 13:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomenlätän nokan pyöristyssäteitä on oman havaintoni mukaan kaksi, tutkittuani tarkalla silmällä, harpilla ja astelevyllä Tku knp:sta muistoksi saamiani kahta (Dm6 ja EFia) peruspiirustusta. Mittakaava oli kyllä riittävän suuri. Mittaluvuista tuli kieltämättä hieman omituisia, siihen nähden että teknisessä suunnittelussa yleisesti pyrittiin käyttämään tasalukuja! Valmistuksessa meinaten on paaalljon helpompaa määrittää toleranssit ja mitata valmistustarkkuuden puitteissa tosimittoja esim. 200 mm mittaisesta "dimensiosta" kuin 197,97 millisestä, olkoonpa viimemainittu sitten vaikka kuinka huolellisten lujuuslaskelmien tuloksena saatu. Ruotsinlätällä pyöristyssäteitä on nähdäkseni kolme, joista pienin on aivan nokassa. Ruotsinlätän (Y6 - rälsbussiperhe johdannaisineen) nokan muoto on siten lähempänä ellipsiä, verrattuna kuvassa näkyvään Hilding Carlssonin innovoimaan kapsulättä YP:hen. Y6-perhehän oli Ruotsin oman rautatiehallituksen Maskintekniska byråån työskentelyn tulosta ja sen muotokieli pohjautui ennen sotaa käyttöön tulleen Halmstad - Nässjö - privaattirautatieyhtiön pariin omaan kaksimoottoriseen "Snabbmotorvagniin". Näistä tuli sitten myöhemmin, kansallistamisen yhteydessä, SJ:n vaunuja. (Sarja Yo 3) Suomenlätän pienoismallin nokan muoto saa kyllä omasta mielestäni riittävän hyvin katu-uskottavuutta kuittaamalla se kutakuinkin puoliympyräksi suitsait noin vain. Millin osilla nysväämistä harrastakoon sitten itse kukin oman tulkintansa mukaan, aivan täydellä vapaudella. Tärkeintä on vaikutelma! Oikeastaan asiaan vaikuttaa valmistusmenetelmäkin - vääntääkö keksipurkkipeltiä pyöreän puukapulan avulla, vaiko duunaako lätän koria 3 D - tulostuksella. Makuasia kuitenkin. Suomenlätän äitihän oli H. Carlssonin YCo4 pohjalta kehitelty. Siten voin aivan hyvin väittää kuvan YP:n nokan pyöristyksen voivan kuittaantua samoin puoliympyräksi. Eri mieltä toki saa kuka vaan olla, riittävällä perustelulla... Mitä mallitarkkuuteen tulee, sekoitus: näkemys VAIKO todellisuus tai näkemys JA todellisuus? |
||||
|
Kuvasarja: Museojuna Jyväskylä-Haapamäki |
11.06. 13:01 | Vesa Höijer | ||
| Videoita löytyy täältä. https://www.facebook.com/vesa.hoijer.77/reels/ |
||||
|
|
11.06. 11:07 | Veikko Hattunen | ||
| https://vaunut.org/kuva/133854?tt=16&i1=T&i2=4678 hieman parempi kuvakulma täysin samasta junasta. | ||||
|
11.06. 10:16 | Toni Lassila | ||
| Sattumakuva. Näissä Rantaradan junissa oli tosiaan silloin vielä aika mielenkiintoisiakin kokoonpanoja kun Turun varikko oli käytössä. | ||||
|
11.06. 09:34 | Mikko Nyman | ||
| Jos aihe kiinnostaa, avasin keskustelualueelle uuden säikeen, joka käsittelee kuvanmuokkausta tekoälyllä ja perinteisillä tavoilla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16846.0 | ||||
|
|
11.06. 03:24 | John Lindroth | ||
| Kiva kuva,ruotsalainen kapsu lättä ylhäältä ja edestä esiin tulee myös hyvin nokan muoto mallin rakentajille! | ||||
|
|
11.06. 02:27 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva Shay tukkikuljetuksesta! | ||||
|
10.06. 23:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Gemini poisti kuvasta aidan: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55327375463/ | ||||
|
10.06. 22:26 | Toni Lassila | ||
| Aseman puolelle. Tuo kolmas laituri on ainoastaan huoltolaituri, eikä ollenkaan matkustajien käytössä. | ||||
|
10.06. 22:24 | Tero Korkeakoski | ||
| Timo, tarkoitin että Porissa ei rata mene joen ylitse. | ||||
|
|
10.06. 22:23 | Veikko Hattunen | ||
| Kummalla puolella junan ovet aukeavat raiteella 3/4? Näyttäisi olevan laituri molemmilla puolilla. | ||||
|
|
10.06. 22:18 | Veikko Hattunen | ||
| Näissä on tämmöinen outo terävyysfiltteri. | ||||
|
10.06. 21:43 | Tero Yli-Somero | ||
| Koskakohan saadaan kuva kuvaajasta tänne, koska tämän kuvaaja on selkeästi ikuistettu veturin ohjaamosta.. | ||||
|
|
10.06. 21:41 | Vertti Kontinen | ||
| Kyydissä näytti olevan ainakin paljon VR:n edustajia. Asemalaiturilla tutkailivat esimerkiksi pyörätuolirampin ja laiturin korkeuden yhteensopivuutta. | ||||
|
|
10.06. 21:37 | Visa Pöntinen | ||
| Oli. 600-sarjan numerointia on käytetty esimerkiksi festarien lisäjunissa sekä tilausjunissa, ovat matkustajajunia. Olisikohan Väylä tai muu taho tilannut tämän "neitsytajon"? | ||||
|
10.06. 21:32 | Tero Yli-Somero | ||
| Telejä tuossa eikai koskaan edes ole ollut??? mutta viimeksi kun tuolla kävin niin kyllä siinä pyöräkerrat/akselit pyörineen oli.. jos en nyt väärin muista, tai sitten se leijuu ilmassa.. | ||||
|
|
10.06. 21:32 | Jorma Rauhala | ||
| Oliko junalaji todellakin IC eli kaupallinen matkustajajuna? | ||||
|
|
10.06. 21:15 | Miitre Timonen | ||
| Tämä saattaa olla tyhmä kysymys, mutta miksi tekoälyn tekemä näyttää aina tekoälyn tekemältä? Luulisi, että se osaisi tehdä "hienon" kuvan, joka näyttäisi aidolta? | ||||