Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.09. 20:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, siellä se siis on. Kiitos havainnosta! | ||||
|
24.09. 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko jossain lippupohjassa joskus lukenut "Hyvää matkaa"? | ||||
|
24.09. 20:31 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä tällaisia höyryjä voi nähdä, tosin kesäkuumalla en tiedä kuinka paljon poistohöyry todellisuudessa näkyy. | ||||
|
24.09. 20:22 | Noah Nieminen | ||
| Tuota ohjaamoa pitäisi siirtää vain vähän keskemmäksi. | ||||
|
|
24.09. 20:17 | Jaakko Tuominen | ||
| Tästä sais helposti Dr19 muotoisen mallin. | ||||
|
24.09. 20:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Vaikka heinäkuun keskellä olevana aurinkoisena kesäpäivänä luulisi kaikkien käytössä olevien veneiden olevan aalloilla, ei noista kuitenkaan käyttämättömyys paistanut läpi. Muutenkaan en nyt muista rekisteröineeni alueella yhtään erityisen huonokuntoista venettä. Voi olla, että kaupungin puistoalueena tätä siivotaan epämääräisempiä ryteikköjä herkemmin. | ||||
|
24.09. 19:51 | Noah Nieminen | ||
| Mistä yhtäkkiä moinen numero 654? | ||||
|
24.09. 19:48 | Janne Karresuo | ||
| Pirun nätti kuva! | ||||
|
24.09. 19:35 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
24.09. 19:34 | Noah Nieminen | ||
| Mukava peruskuva. Näitä Sameja kannattaakin nyt ikuistaa niiden lopun häämöttäessä. | ||||
|
|
24.09. 16:57 | Joonas Viita | ||
| Tämäkin veturi näytti päätyneen Hyvinkään konepajalle. | ||||
|
|
24.09. 16:35 | Noah Nieminen | ||
| Näinhän se menee. Dr19:t varmaan aiheuttavat huomattavasti vähemmän ympäristöhaittoja, kuin suomalaiset hylätyt lasikuituveneet yhteensä.. :) | ||||
|
|
24.09. 16:34 | Noah Nieminen | ||
| Voihan tämä olla sitä. Ainoastaan veturin omistaja tietää, mistä hiiltä on hankittu. Kallista se kuitenkin on. | ||||
|
24.09. 15:35 | Rasmus Viirre | ||
| Kerrassaan herkullinen kuva tutuista lätistä. | ||||
|
24.09. 15:18 | Timo Arolainen | ||
| Kiitos tästä kuvasta, tätä silmäilee kauemminkin. | ||||
|
|
24.09. 12:39 | Into Tilander | ||
| Olisiko tämä nyt sitä belgialaista kivihiiltä? Omanlainen vaalean ruskea häive erottuisi silmiini savupilvestä. | ||||
|
|
24.09. 12:28 | Into Tilander | ||
| Komiata komiata! Teräsmieshän tuo on. Pullan teliin pitää mahduttaa moottori ja vaihteisto, joten telit ovat tottakai huomattavasti suuremmat. Esimerkiksi kuvassa https://vaunut.org/kuva/116393?tt=1&i1=Hr11 | ||||
|
|
24.09. 12:01 | Juhani Katajisto | ||
| Näyttää vähän siltä, että kaivinkone on aloittamassa näiden siltojen uusimiseen liittyneitä maanrakennustöitä. Sillat uusittiin 1970-luvun alussa. Molemmin puolin katua on muuuten samanlaiset Karhun kierroksen alkoholimainokset. Joissain kuvissa näkyy, että tässä risteyksessä on poliisi ohjaamssa liikennettä siis ilman minkäänlaista korotusta. | ||||
|
|
24.09. 11:54 | Ari Virtanen | ||
| Onpa todella säväyttävä kuva. Jotenkin kuvassa korostuu, kuinka Hr11:ssa on todella pitkät telit veturin kokonaispituuteen suhteutettuna. Asia vielä korostuu, kun vertaa tuohon kiitojunan vaunun teliin. | ||||
|
|
24.09. 10:45 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Teräsmieheltähän tuo näyttää ainakin takaapäin. | ||||
|
24.09. 10:28 | Petri Nummijoki | ||
| Tosiaan harvinainen kuva siksikin, että Hangossa höyryveturit korvattiin vaihtotöissä Vv13-dieselvetureilla jo 1950-luvun puolella. Muistaakseni joku Vv14-sarjalainenkin on ollut Hangossa talviliikenteen aikaan ruuhka-apuna. Hangon rautatie-kirjassa kerrottiin syykin, miksi Hangossa dieselöinti tapahtui aikaisemmin, kuin usealla muulla paikkakunnalla eli siellä veden laatu ei sopinut höyryvetureille kovin hyvin. Se ei varmaankaan linjavetureita haitannut, jos ne saivat huonolaatuisempaa vettä silloin tällöin mutta vaihtoveturissa ikävää, kun saman laatuisella vedellä jouduttiin ajamaan päivästä toiseen. | ||||
|
24.09. 10:01 | Juhana Nordlund | ||
| Tyylikäs kuva Ilmarilta. Samaan sarjaan kuuluvan vaunun 114 näin hieman poikkeavassa paikassa viime toukokuussa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/15_erillishavaintoja/IMG_38559A.jpg |
||||
|
|
24.09. 09:15 | Kari Haapakangas | ||
| Aika hyvä kavalkadi aikakautensa pieniä henkilökuljettimia. Kaivinkoneko tuolla siltojen välissä on? |
||||
|
|
24.09. 03:20 | John Lindroth | ||
| Komea historiallinen kuva Vr1 veturista 787 Hangossa. | ||||
|
|
24.09. 01:59 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Juhanilta ja aihe on ajankohtainen! | ||||
|
24.09. 01:54 | John Lindroth | ||
| Komea HV kuva! | ||||
|
23.09. 22:13 | Heikki Jalonen | ||
| Tätä voi hyvällä syyllä pitää Euroopan merkittävimpänä toimintakuntoisena höyryveturina. Sekä teknisessä mielessä että myös liikenteen historian kannalta. Tämä ei vähimmässäkään määrin kalpene mahtavimpiekaan Henchelien, Gresleyiden tai Chapelonien rinnalla. Veturi on valmistunut 1931 (Fives-Lille, Lille) ja alunperin numeroltaan 241-001 eli sarjansa ensimmäinen, alkuperäinen operaattori oli CFE, ennen SNCF:n muodostamista 1938. Alkuperäinen reititys oli pikajunakäytössä Pariisi-LeHavre/Pariisi-Cherbourg, joilla rataosilla oli merkittäviä korkeuseroja jota vaativat veturilta tehoa ja painoa. Työpaino noin 200 t, kattilapaine 18 bar, vetopyörän halkaisija 1950 ja pituutta 25,96 m p-p. Hiilejä 9 t, vettä 35 m3. Vetopyöräteho yht. 3500 hv. Suurin nopeus 110 km/h. Aikanaan noudatettuja junapainotietoja en tähän löytänyt, ovat aikanaan olleet kuitenkin aikansa raskaimpia pikajunia, varmaan yli 1000 t. Veturin suuri erikoisuus on sen nelisylinterinen yhdyskoneisto (kaksois-kompoundkoneisto) malli DuBousquet-DeGlehn. Kuvassa näkyy ulompana oleva vasen korkeapainesylinteri, joka käyttää 2. vetopyöräkertaa. Sisempänä oleva matalapainesylinteri puolestaan käyttää 1. vetopyöräkertaa. Matalapainesylinterin männänvarren vaippaputken pää näkyy puskinlevyn yläosassa. Oikean puoleinen koneisto on vasemman peilikuva ja vaikuttaa samoihin akseleihin. Järjestely pienensi vetopyöräkertojen kuormitusta, varsinkin jos sitä vertaa nelisylinteriseen yhden akselin kautta vaikuttavaan koneistoon. Sylintereiden (kp-mp) keskinäisiä paisuntasuhteita voidaan säädellä toisistaan erillisinä. Käyttö vaatii kuljettajalta osaamista, mutta pätevän kuljettajan käsissä kulku on nykimätöntä ja höyryä säästävää. Käytössä on myös piiskaventtiili, jolla saadaan tarvittaessa aikaan huomattava irtiottoveto. Veturin aktiiviura Ranskassa päättyi 1965 ja se jäin ensin höyrynantoon ja sitten hylkyjonoon. Sieltä sen pelastivat valveutuneet henkilöt. 241-A-65 valmistui Meiningenistä täyskorjauksesta 1997 yksityisten (sveitsiläisten) omistajien ja sponsorien tuella. Veturi siis ei ole enää SNCF:n omistuksessa, vaikka sen historiaan kuuluvat logot ovatkin näkyvissä. Sen nykyinen omistaja on Dampflok-Depot Full-Reuenthal, Aargau, CH. Nettisivut https://www.241a65.ch/ JuuTuubista löytyy useita ajovideoita kun hakee "241-A-65". Äänimaailma on kerrassaan upea. Kun muistetaan, että melkoinen osa SNCF:n paremmasta kalustosta - siis myös 241:et - kelpasivat sodan aikaan "käyttölainaan" saksalaisille, on hyvinkin luultavaa, että sellaisia on liikkunut myös silloisilla Sudeettimailla ja Böömin ja Määrin Protektoraatin rautateillä. Hyvinkin sopivia kun vuoristoisille radoille olivat... |
||||
|
|
23.09. 20:47 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä tätä ajetaan hiilellä edelleen, puut menisivät nopeasti ja tietysti lähdöissä kyllä näkyi jonkin verran myös savua. Osaava lämmittäjä meillä SVY:llä :) | ||||
|
23.09. 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Geoab:in takana seisoskeleva postiliite olisikin PFoab 10113? Noihin aikoihin sen numeroinen odotti Riihimäellä kohtaloaan. |
||||
|
23.09. 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm / Em 2179 valmistui vuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
|
23.09. 18:47 | Antti Laajalahti | ||
| Mitä lienee polttoaineena, missään kuvassa ei savua juurikaan erotu. | ||||
|
23.09. 17:38 | Alex Chudoba | ||
| Kuvan maisema muuttui olennaisesti vielä 2010-luvulla, kun kuva-alan rakennukset katosivat maisemasta vuosien 2016-2017 aikana. Tarkennettakoon myöskin kuvatekstin viittausta Tampereen suunnan vetoraiteeseen: kuvaushetkellä ja vielä nykyäänkin kuvan takimmainen raide on ollut parinsadan metrin mittainen vetoraide. Vertailukuvan tilanteessa vuonna 1987 se on kuitenkin vielä ollut reilun kilometrin pidempi Santalahteen Näsijärvi Oy:n pahvitehtaalle ulottuva teollisuusraide. | ||||
|
23.09. 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| On se vain komea valjakko! | ||||
|
|
23.09. 16:54 | Noah Nieminen | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
23.09. 15:01 | Daniel Nironen | ||
| Noah, samaa voisi sanoa vaikkapa tuosta kuvassa olevasta veturista. Hieno lisä kuvaan, mutta eihän sekään tee ympäristölle hyvää... | ||||
|
23.09. 14:45 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
23.09. 08:18 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
23.09. 03:25 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Olisivatko 2755:n ja 2562:n kaksoisvalonheittimet olleet osa jonkinlaista vuoden kestänyttä rajoitettua kokeilua, johon 2710 ei ehtinyt mukaan, koska se valmistui vauriokorjauksesta vasta paljon myöhemmin? 2755:n korjaushan valmistui verrattain aikaisin — jo 07.11.89. Myös 2724 taisi valmistua vauriokorjauksesta (28.06.90) ilman kaksoisvalonheittimiä. Ainakaan en sellaisia erota 11.04.91 kuvatusta kuvasta: https://vaunut.org/kuva/43739 Milloinkas varsinainen kaksoisvalonheittimien asentaminen alkoi? Vuoden 1991 alussako? Lähde 2755:n korjausajalle: https://digihakemisto.net/item/837845910/12478562473/181 |
||||
|
|
22.09. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| No nyt minä hämmästyn - Ranskan SNCF:n 241A Tsekissä! No, mikä ettei. Huisin mahtavaa!!! |
||||
|
22.09. 21:19 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva ja siinä itse Lasse T. "Oberdampfloksfuehrer"Lasse & Co upeasti vie maamme höyryveturiharrastuksen kulttuuria eteenpäin myös maamme ulkopuolelle,koska ulkomaiset harrastajamediat seuraavat myös meidän juna tapahtumia,ja näinolleen suuren Pacific 1009 höyryveturin liikenne ei jää huomaamatta! Jotta voimme jatkossa nauttia tästä mahtavasta sydämiemme rakastavasta harrastuksesta myös tulevaisuudessa!Tämän toteutumiseen tarvitsemme mahtavia tyyppejä esim Lasse ja Make sekä muut Team jäsenet! Teillä on energiaa ,sydäntä sekä intohimoa(Passion)viedä harrastustamme eteenpäin ja kiitokset kaikille teille! Me tulemme aina korkeasti arvostamaan ja diggaamaan teitä! Te kaikki ihan mahtavia tyyppeja me tyäktaan teistä ihan kaikkija! | ||||
|
|
22.09. 21:14 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
22.09. 20:11 | Kimmo Huhta | ||
| Noista Saarijärven tulo-opastimista kuulin eräältä veturinkuljettajalta, että ne olisivat olleet ainakin 80-luvulta asti pimeänä. Syynä kuulemma liikenteen harvuus henkilöliikenteen loppumisen jälkeen. Mistään muualta ei ole tullut tätä vahvistavaa tietoa. Onko jollain havaintoja Srj opastinvalojen palamisesta tai ei palamisesta? | ||||
|
|
22.09. 19:24 | Noah Nieminen | ||
| Värikäs ja miellyttävä kuva. Nuo veneet ovat juuri hyvä lisä kuvaan, mutta ympäristön kannalta tuollaiset käyttämättömiksi (?) jääneet soutuveneet rantojen lähettyvillä ovat ilmeisesti haitallisia. Niistä irtoilee lasikuitua mikä ei tee hyvää päätyessään tuonne veteen, eikä se myöskään maadu. |
||||
|
22.09. 19:18 | Noah Nieminen | ||
| Monilla on ollut sekaannuksia juuri tämän vaunun kanssa Julian havainnoissa, myönnän itsekin tehneen tämän virheen ja huomannut vasta jälkikäteen. Useissa havainnoissa näkyy EFit 23651. | ||||
|
|
22.09. 19:18 | Jussi Mäkinen | ||
| Varsin hieno kuva! | ||||
|
22.09. 19:15 | Noah Nieminen | ||
| Ajos on ollutkin viime kuvien päätähti. Rantamaisema junan kanssa on hyvä valinta, tässä vihreä veturi sopii vielä hyvin kesäiseen maisemaan. | ||||
|
|
22.09. 19:12 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos. Harkitsin aluksi, että kuvaisin tämän Nummelan asemalla, mutta päätin kuitenkin, että tuttu Yli-Lankila voisi sopia paremmin. 1982:n kuvasin suunnitellusti sitten Nummenkylässä, mutta näin kaverini lähettämän kuvan siitä Nummelasta ja kaduin heti valintaani... Olisi ollut upeat savut... Nummenkylästä otettu kuva on kyllä omasta mielestäni muuten ihan onnistunut. |
||||
|
22.09. 18:59 | Tuomas Pätäri | ||
| Onpas touhuamisen makua Ajoksessa! | ||||
|
22.09. 17:57 | Tommi Koskinen | ||
| Selvä ja nopeahan tämä oli, vaikka onkin harvemmin kuvattu paikka ja veden tilalla on vielä muutama vuosi sitten ollut metsää. En tiedä paniko kukaan merkille, että koordinaatit oli vihjeenä heitetty Soja-nimisen kylän lähistölle Intiaan. :D Maisemassa on myös mäntyluotomaisuutta, vaikka sähköt toki puuttuvat. | ||||
|
|
22.09. 15:56 | Tuomas Pätäri | ||
| Loistava kuva tonniysistä. On sille oikein sopiva kuvauspaikka. | ||||
|
22.09. 15:17 | Rasmus Viirre | ||
| Onhan siinä eroa, mutta myös useita syitä. Puuston alkuperä, metsän kasvupaikkatyyppi ja hakkuutavat vaikuttavat jo millaista puuta on saatu. (Yhdessä junassa myös todnäk. usean eri metsänomistajan puita.) Tuossa VR:n junassa näkyy pääasiassa kuitukoivua ja vähän mäntyä seassa. On todennäköistä, että kyseiset puut on harvennushakkuussa saatuja, jolloin metsän arvokkaimmat puut jätetään vielä järeytymään, kuten hyväkuntoisimmat männyt ja varttuneimmat kuuset. Koivu kasvaa lähes aina mutkikkaasti, eikä siitä Suomessa useimmin muuhun ole kuin energiaan tai selluun. Luontoarvojen ja -palveluiden kannalta VR:n junan puut voivat olla tässä tapauksessa ”arvokkaammasta” metsästä, missä puuston rakenne on ollut vaihtelevampaa niin lajillisesti, kuin myös rakenteellisesti. Fenniarailin junassa näkyy olevan pääasiassa tasarakenteista ja kapeahkoa mäntykuitua. Tällainen puusto voi hyvinkin olla hakattu paikasta, jossa ei muuta kasva, ja se mikä kasvaa, kasvaa hyvin hitaasti. (Esim. rämeet.) Lopputuloksena siis paljon tasarakenteisemmista puista koostuvat niput. Sitten on vaikuttajina myös vaunujen erot. VR:n Sp/Sps:t ovat pidempiä ja pankkojen välit erit. Fenniarailin Vopeissa pankot ovat lähekkäämmin ja nippuja kaksi/vaunu. Rungot pidemmät. | ||||
