701-145673 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.04. 03:00 Juhana Nordlund  
  Dv12 + 8 teräsvaunua päiväpikajunassa ei missään tapauksessa ollut tavanomainen kokoonpano 1980-luvulla. Oli tiettyjä junia, joissa sellaisenkin kokoonpanon saattoi nähdä silloin tällöin. Rantaradalla Helsingistä klo 16:02 Turkuun lähtenyt P 127 (myöhemmin P 129) oli sellainen. Aikataulukirjan sivulle olikin merkitty Dv12, 400 tn. Ajoaika Helsingistä Turun satamaan olikin jotakuinkin 3 tuntia.

Deeverijunissa yhdellä koneella ajettaessa matkustajavaunujen maksimimäärä oli usein kuuden vaunun luokkaa. Aikataulukirjaan oli merkitty sangen yleisesti Dv12, 280 tn. Tuokin aikataulu oli kovin löysä tämän päivän näkökulmasta katsottuna. Viikonloppuisin juniin laitettiin tuplaveto lisävaunujen takia. Porkkanoiden aikataulut eivät kireydeltään poikenneet juuri yhtään Dv12-junien aikatauluista. Yhtäkkiset kalustomuutokset eivät ainakaan aiheuttaneet aikatauluongelmia tältä osin.

Ennen vanhaan riitti, että Turkuun pääsi vajaassa kolmessa tunnissa, nyt jotkut haluavat sinne (tai sieltä pois) noin tunnissa...
kuva 19.04. 02:39 John Lindroth  
  Eli 3 Porkkanarunkoa yhteensä yli 3000Hv vastaan 8 teräsvaunua ja Dv12 /1360 hv ei ole kilpailukykyinen!
kuva 19.04. 00:52 Mikko Ketolainen  
  "Aino" toi eilen tavarajunan T7281 Toijalasta Äänekoskelle.
kuva 18.04. 23:39 Petri Nummijoki  
  Vielä Porkkanajunien pikajunakäytön loppuaikoinakin saattoi esim. Helsingin ja Turun välinen pikajuna näyttää tältä https://vaunut.org/kuva/106380. Dv12 + 8 teräsvaunua painaa osapuilleen saman kuin 9-vaunuinen Porkkanajuna ja tehoa on 1360 hv. Tähän verrattuna Porkkanajunan teho riitti teoriassa ja käytännössä erinomaisesti 3-vaunuiseen runkoon ja melko varmasti 4-vaunuisenakin olisi pärjännyt esimerkin Dv12-vetoista junaa vastaan.
kuva 18.04. 23:23 Visa Lehtimäki  
  Kiitos!
kuva 18.04. 23:19 Lenni Voutilainen  
  Hieno kuva Visa!!
kuva 18.04. 22:55 Rasmus Viirre  
  Joukahainen* :)
kuva 18.04. 19:52 Tuukka Varjoranta  
  Digirata on EU:n osarahoittama.
kuva 18.04. 19:39 Tuukka Varjoranta  
  Onko tälle rataosalle tulossa ETCS-varustelu, kun radalla näyttää olevan eurobaliiseja?
kuva 18.04. 19:28 Tuukka Varjoranta  
  Radan heitto sillan kohdalla on aikamoinen!
kuva 18.04. 19:11 Jesper Vendelin  
  Raide 1 on maadoitettu ja yö-/autovaunujen säilytyspaikalta pääsee vain siihen ykkösraiteelle, joten siinä on syy.
kuva 18.04. 18:55 Antti Laajalahti  
  Tuon sillan kun näkee niin mieleen tulee aina giljotiini joka voi napata junan poikki.
kuva 18.04. 18:49 Joonas Kuittinen  
  V kulkee tunnuksella hv. Vain hl poistuu.
kuva 18.04. 18:42 Miitre Timonen  
  Turussahan tehdään muuten tällä hetkellä 933:n vaihtotöitä osittain Sr3:n dieselillä, syynä lienee Logohubin työmaahan liittyvä työmaadoitus.
kuva 18.04. 18:31 Jesper Vendelin  
  Kiitokset tervetulotoivotuksesta Lenni!
kuva 18.04. 18:00 Lenni Voutilainen  
  Tervetuloa vaunut.orgiin Jesper! Katsoin ensin että tämä on Pasilasta (tarkemmin sanottuna eteläpuolelta) kuvattu, mutta pian tajusin että kyseessä on Turku.
kuva 18.04. 16:36 Esa J. Rintamäki  
  Olisikohan kolmospilttuu ollut jonkinlaisena verstaana? Pikakorjauksia varten ainakin. Raumalta on sitä matkaa Hyvinkäälle, Kuopioon tai Vaasaan. Lähde siinä sitten ähistelemään muun liikenteen seassa, (omin konein tai hinauksessa).

Korjattavan höyryveturin lisäksi sinne olisi vissiinkin mahtunut työpöytä, kärkisorvi ja porakonekin. Sekä tarpeelliset vermeet liukulaakerien valamiseksi ja skaavaamiseksi? Tarveaineet jossain ulkovarastossa.

Jos näin on, niin vetokaluston vaihtuminen höyryistä dieseleihin merkitsi samalla mittaus- ja valmistustarkkuuksien huomattavaa tiukentumista: - kymmenesosamillimetrien vaihtuminen sadasosamillimetreihin ja tarvittaessa siitäkin tarkemmiksi (dieselien ruiskutuspumppujen ja - suuttimien toiminta vaati millin tuhannesosia, vähän joka kohdassa).

Viimemainitut vaativat tosin täydellisiä dieselkorjaamon vehkeitä tarkastuspenkkeineen. Ei kannattanut alavarikkotöinä ährätä moisia...

Niin, Tampereellahan oli se Tammer-Dieselin pääpaikka...?
kuva 18.04. 16:18 Rainer Silfverberg  
  Niin on!
kuva 18.04. 15:31 Noah Nieminen  
  Totta. Mielenkiintoistahan on se, että V-junat eivät häviä koskaan kulkuhistoriasta vaikka ne lähijunatunnuksin kulkevatkin. https://juliadata.fi/timetables?s=10144&d=5.9.2022
kuva 18.04. 14:47 John Lindroth  
  ALn 442/448 valm. 1957-1958 valmistaja Breda. Hylätty vv 1983-1999.Ehkä tunnetuin HO malli on tästä junasta "Rivarossi"valmistetta.
kuva 18.04. 12:42 Tuomas Pätäri  
  No on se outoutta jos vertailukohdaksi ottaa tilanteen joskus ennen, kun tuollaista 2 viikon aikarajaa ei ollut :) Mutta kiitos tiedosta, tämä selittikin havaitsemani merkillisyydet.
kuva 18.04. 12:25 Ilkka Hovi  
  Hänen sairasjunat olivat 15 vaunusia ja halusi veturien vetävän tasaisesti. Hv lähtö öli aika toivotonta haloilla
kuva 18.04. 11:28 Jimi Lappalainen  
  Upea kuva! :)
kuva 18.04. 11:10 Rainer Silfverberg  
  Tarkoitat italialaisella junalla varmaan tyyppiä ALn 442/448 joka oli TEE-liikenteeseen tarkoitettu dieselmoottorikiitojuna. Se oli hieman vanhempi konstruktio kuin Dm8/9 ja sille oli kovat vaatimukset että pystyy ajamaan 140 km/h useimmissa olosuhteissa, ottaen huomioon että matka kulki Alppien läpi. Siksi välivaunu oli jätetty pois.

Muttta taitaa olla niin että vaikka porkkanoiden Breda-moottoreissa oli junarunkoa kohden 1010 hv teho niin se saavutettiin vain jollain tietyllä kierroslukualueella. Monessa pikkuautossakin on papereiden mukaan yli 100 hv moottori mutta sitä täytyy rääkätä kunnolla.
Kuvittelisin että sellaiset moottorivaunut jossa moottori on erillisessä konehuoneessa eikä lattian alla, olisi pidemmän päälle luotettavampi, voitiin asentaa isompi moottori ja jäähdytys hoitaa tehokkaammin. Sellaisia kuten länsisaksalainen VT 11.5 , siitä edelleen kehitetty tanskalainen MA tai itäsaksalainen VT 18.16. VR halusi mooottorivaunun joka olisi mahdollisimman kevyt ottaen huomioon ratojen kunto.
kuva 18.04. 11:09 Noah Nieminen  
  Ne puuttuvat kaikilta lähijunilta. Lähijunien aikataulut ilmestyvät Juliaan 2 viikkoa ennen ajoa ja häviävät 2 viikkoa ajon jälkeen, ei ole mitään outoutta.
kuva 18.04. 10:57 Harri Pesonen  
  Eilen oli Ylämyllyn asemalla fenian veturi klo22 aikaan parkissa pimeänä..Kuskit varmaan sit lähtee kotiansa ja veturi jää aamua siihen odottelemaan....
kuva 18.04. 10:54 Noah Nieminen  
  Taitaa 2634:nkin ajot ajettu.
Kuvasarja:
Routa runtelee ratoja
 
 18.04. 10:45 Toni Lassila  
  Oulun ja Kontiomäen välillä on myös paljon routarajoituksia tänä keväänä ja sen seurauksena varsinkin matkustajajunat kärsii myöhästymisistä sillä välillä. Esimerkkinä vaikka tämä: https://juliadata.fi/timetables?s=67&d=17.4.2026
kuva 18.04. 10:44 Tuomas Pätäri  
  Mielenkiintoista, onkos tämä nyt Kouvolan seudulla ensimmäinen merkki Krokojen saapumisesta? Itse en ole seudulla havainnut vielä yhtään.
kuva 18.04. 10:42 Tuomas Pätäri  
  Oikealla olevalta kalliolta laitoin viime syksynä joitain kuvia, löytyy tuosta sarjasta: https://vaunut.org/sarja/6394
kuva 18.04. 10:41 Tuomas Pätäri  
  Avoimessa datassa on jotain outoutta, koska olen nyt keväällä huomannut, että Lahden ja Kotkan taajamajunien kulkutiedot puuttuvat aina joiltain tietyiltä päiviltä ja tietyiltä päiviltä ne löytyvät. Esimerkiksi tämä ei näy Juliassa.
kuva 18.04. 08:08 Jari Välimaa  
  Taitaa Juho keksiä aina uuden vastalauseen sähköautolle kun autotehtaat vastaavat. Näin eilen

"Tämä sähköauto kulkee nyt lähes 1000 kilometriä yhdellä latauksella"

https://www.iltalehti.fi/sahkoautot/a/e6e68842-b706-4899-a261-b21b6f903660
kuva 18.04. 01:25 Mikko Mäntymäki  
  Minun tietokannan mukaan vielä on 73 kpl ajossa, päivittäkää jos tieto on vanhentunut.
kuva 17.04. 23:23 Juhani Pirttilahti  
  Tyhjällä Sr1:n korilla on totta tosiaan hyvä ajella ympäri rataverkkoa.
kuva 17.04. 23:21 Juhani Pirttilahti  
  Käsittääkseni on aikaista kysellä, koska ainakin deevereistä saattaa puuttua erinäisiä osia kuten päämoottoreita ja telejä.
kuva 17.04. 23:16 Juhani Pirttilahti  
  Moottorien teho oli teoriassa sopiva yhdelle välivaunulle, mutta käytännössä voidaan olla toista mieltä. Italiassa vastaavissa junissa luovuttiin välivaunuista juuri siitä syystä, että vetovaunujen teho ei ollut aivan riittävä edes sille yhdelle välivaunulle. Sähkö sinänsä olisi riittänyt, sillä eihän vaunut sinänsä vieneet paljoakaan sähköä, mutta moottoriteho ei olisi edes teoriassa riittänyt vetämään pidempää junaa.

Valtionrautatiet kyllä suunnitteli yhteen aikaan, että Porkkanoista olisi tehty veturivetoisia runkoja, mutta sitä suunnitelmaa ei sitten ikinä toteutettu. Se olisi käytännössä vaatinut melkoisia muutoksia Porkkanan vaunuihin esimerkiksi lämmityksen suhteen. Esimerkiksi jarrujärjestelmä olisi pitänyt uusia ja suoran sähkölämmityksen asentaminen olisi vaatinut merkittäviä muutostöitä.
kuva 17.04. 22:58 Rasmus Viirre  
  Onpa paikka ja kuva!
Timo: Se vaan on metsänomistajan oma valinta, mitä metsälle tehdään (paitsi lakikohteet), mutta jos on sertifioitu metsä, tulee säästöpuita jättää, ja näistä useimmiten osa on metsän kelopuut. Sitten tehdään teko- ja maapökkelöitä lisää.
kuva 17.04. 21:21 Noah Nieminen  
  Kertakaikkisen upea kuva. Tässä jää aivan sanattomaksi.
kuva 17.04. 20:00 Rainer Silfverberg  
  Minulla on 1980 rakennetussa talossa varaava vesikiertoinen sähkölämmitys, toki ilman mitään lämpöpumppua. Varaava boileri lämpiää yösähköllä joka oli edullista ennen vuoden 2022 sotaa. Sen jälkeen kiinteähintaiset sopimusten hinnat kaksinkertaistuivat, vaihtoehdoksi jäi pörssisähkö joka on sahannut aivan mielivaltaisesti.
Esim viime ja tällä viikolla pörssisähkö on ollut YÖLLÄ kalliimpaa kuin päivällä vaikka ulkona on lämmintä ja tuuleekin. Lähes tammikuun hinnoissa ollaan.
kuva 17.04. 19:29 Juha Toivonen  
  ...juuri tätä kuvassa näkyvää yksilöä ei ehkä kannata harkita/ostaa aivan ykkösenä. Pieksämäki Outletin takapihalta voi löytyä hieman parempiakin second hand locoja. Muista kysyä aukoton huoltohistoria, ja takuun kattavuus ja sen voimassaolo!
kuva 17.04. 19:23 Juha Toivonen  
  Ilmeisesti täällä Tampereella ei ole noita maalämmön kannattamattomuuden karttoja julkaistu? Yhtä h-vetillistä vääntöä on huoltofirmojen kanssa ollut jo 8 vuotta, kun yrität rautalangasta vääntää, ettei +17C ole mitenkään kelvollinen lämpötila makuuhuoneeseen. Kaikki on kuulemma ollut kunnossa... niinpä niin.
kuva 17.04. 18:44 Petri Sallinen  
  Toimivuus/toimimattomuus on toimittajakohtaista, rakennuskohtaista ja aluekohtaista. Asun sodan jälkeen perustetulla rintamamiesalueella. Täällä on uusia taloja ja alkuperäisiä taloja — lähes kaikkia lämmitysmuotoja, myös kaukolämpöä, joka on harviaista omakotitaloissa. Uutuutena naapurissa kaksi aivan uutta taloa, jossa ilmasta-veteen-pumput. Jaksavat jauhaa hyvällä hyötysuhteella jopa 20 asteen pakkasessa, kun vanhemmat muuttuvat sähkölämmittimiksi jo -10 asteessa.

Alueen maalämpöpumput toimivat erinomaisesti. Koko Espoo on kartoitettu maalämmön suhteen. Täällä on alueita, joille ei kannata rakentamaa maalämpöä — se näkyy kartoissa. Noh, Otaniemessä St1 taisi painua ties kuinka monen kilometrin syvyyteen peruskalliossa, kunnes lusikka otettiin kauniisiin käteen: vain kädenlämpöistä vettä, josta ei kaukolämpöä kannata ryhtyä priimaamaan.
kuva 17.04. 18:35 Juha Toivonen  
  Nyt on jokaisella rautatieoperaattoriksi haluavalla "elämänsä tilaisuus", eli "Great Momentum with your Ostohousut". On Dv:tä, on Sr:ää tarjolla. Tarvitaan vain riittävästi massia pöytään ja tulevaisuus on Sinun!
kuva 17.04. 18:23 Juha Toivonen  
  Joku tuolla tokaisi kuinka Suomeen on tulossa x-kymmentätuhatta megawattia uutta tuulivoimaa. No kiva. Vielä kun saadaan vähintään triplasti sitä pyörittävää säännöllistä tuulta tonteille, niin varmaan hyvä tulee? Nyt juuri tuo tuuli on hieman hakusessa ja kalliit propellit seisoo tyhjänpanttina.
kuva 17.04. 18:14 Juha Toivonen  
  Lahjoittaa toki voisi, vaan missä telit? Ainakin kuvan etualan 2623 näyttäisi kituvan ilman pyöriä/telejä, suoraan pohjakosketuksessa Pieksämäkeläisen Isänmaan kanssa. Sitä tuo Deeverikin on varsin huono liikkumaan, jos on vailla pyöriä saati kokonaisia telejä...
kuva 17.04. 17:54 Juha Toivonen  
  Tuossa lämmittämisessäkin on monta eri tulokulmaa. Asuin aiemmin maalämpötaloksi saneeratussa v1968 kerrostalossa. Varsin huonoin tuloksin lämmöntuottojärjestelmän vaihdon suhteen. Suora sähkö tuli ottaa avuksi, sillä tuo maalämpöjärjestelmä ei toiminut odotusten mukaan.

Nyt asun 2018 rakennetussa kerrostalossa, jossa vesikiertoinen maalämpö on lämmönlähde. Teoriassa toimii, käytännössä ei. "Halpaa maalämpöä" pihistellään tarkoituksenmukaisesti, sillä kulutushuippuihin varattua sähkökattilajärjestelmää ei kustannusten vuoksi haluta käyttää. Siispä meillä on asunnossamme "ekologisen" maalämmön lisänä, asuntokohtainen suora sähkölämmitys. Vankkumaton mielipiteeni on, kuinka kuluttajia suorastaan kuset*taan maalämmön edullisuudella ja ongelmattomuudella. Ei toimi Tampereella, eikä se toiminut Forssassa vuodesta 2013 alkaen.
kuva 17.04. 17:25 Petri Sallinen  
  Suora, varaamaton sähkölämmitys pitäisi kieltää kokonaan rakennusmääräyksissä. Patterilämmitys on täysin joustamaton lämmitystapa. Jos on pakkasta, niin kämppä alkaa jäähtyä jo muutamassa tunnissa, eli suoraa sähkölämmitystä on turha ohjailla hinnan tai sähköntarjonnan mukaan. Tämä rasittaa sähköjärjestelmää ja pakottaa käyttämään kalliita sähköntuotantomuotoja silloin, kun sähköntarjonnasta on niukkuutta — ja kaikki maksavat viulut, kun tammikuussa joudutaan käyttämään kalliita sähköntuotantomuotoja suoraa sähkölämmitystä käyttävien vuoksi.

Hallituksen pitäisi kehittää suoran sähkölämmityksen tapporaha, kuten on ollut käytössä öljylämmityksen osalta — tai suoraa sähkölämmitystä käyttäville olisi kehitettävä erillinen tariffi, joka ohjaa markkinaehtoisesti pois sen käytöstä.

Suoran sähkölämmityksen kiinteistöt on suhteellisen helppo saneerata vesikiertoisiksi esim. pinta-asennettavilla komposiittiputkilla. Lämmön lähteeksi maalämpö tai ilmasta veteen lämpöpumppu. Varaava vesikiertoinen sähkölämmityskin toimii, jos on tilaa suurelle vesimassalle (minulla on tällainen). Jos näkee vähän vaivaa ja on tiloja, niin järjestelmään voi vielä yhdistää kattilan, jossa puuta polttamalla veteen voidaan varata lämpöä.

Sähkömarkkinat toimivat siten, että uutta sähköntuotantoa ja siirtoyhteyksiä rakennetaan, jos on kysyntää. Tasaisesti sähköä käyttävät datakeskukset ja vetyä 24/7 tuottavat elektrolyyserit ovat sähköjärjestelmän kannalta ihanteellisia käyttäjiä. Niiden käyttö voidaan ennakoida. Sähkölämmitys taas on viheliäinen satunnaisten ja yllätyksellisten tehopiikkien aiheuttaja.
kuva 17.04. 17:12 Juha Toivonen  
  Mitä mahtaa kuulua Arctic Railin muulle vetokalustolle, eli 2813 ja 26xx vetureille? Joko ovat käytössä?
kuva 17.04. 17:06 Rainer Silfverberg  
  Sähköllä lämmitettävät omakoti- ja muut pientalot tulivat kauan ennen datakeskuksia. Suurimpaan osaan niistä on vaikea vaihtaa lämmitysmuotoa, tai jos on niiin asukkailla ei ole rvaraa tai resursseja. Tuulivoimasta ei ole paljon iloa jos ei tuule. Datakeskusten lisäksi sähköä syövät nuo uudet vihreän energian vetytehtaat, joita aiotaan rakentaa ympäri Pohjoismaita.
kuva 17.04. 16:30 Juha Toivonen  
  "Venäläisillä vaunuillahan" on poikkeuslupa käyttöön Suomen rataverkolla? Oliko 2026, vaiko 2027 loppuun asti? Tämä siis tarkoittanee venäläisperäisiä vaunuja? Miksi nuo vaunut tarvitsevat poikkeusluvan? Sivusta useasti katsoneena, voisin todeta niiden kulkeneen erittäin mallikkaasti.
kuva 17.04. 16:21 Juha Toivonen  
  Taisin unohtaa mainita kuinka "se ensimmäinen mahdollinen tuleva sähköautoni (?) " ei ole valmistettu Kiinassa. Japanin ja Etelä-Korean tuotteet hyväksyn tarvittaessa, mutta kansantasavallan kulkuneuvoja en.
   >>