Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.09. 13:16 | Rasmus Viirre | ||
| Dr19 korvaa kuitenkin kohtsilleen. Kokkolassakin lojui nyt tällä viikolla Dv12:n lisäksi ensimmäistä kertaa myös Dr19 talliraiteella. Lienee koulutus Kokkolan pojille ja tytöille käynnissä? | ||||
|
27.09. 13:10 | Rasmus Viirre | ||
| Kemissä näkyi näitä kaksi kappaletta 11.9., mutta Destian kalustoa en huomannu. Suorsa Groupin Dv12 2640 oli ja Sundströmmin Ttk. Kas kummaa kun tulee Ome vaunut mieleen. | ||||
|
27.09. 12:44 | Petri Nummijoki | ||
| Viimeiset esilämmittimet poistuivat Hv3-vetureista ilmeisesti 1954 (en tiedä juuri 647:stä) mutta ehkä halkopoltto sopisi paremmin muutamaa vuotta vanhempaan aikaan ja olisi 1950-luvun puolivälin lähestyessä ollut Hv1-3-sarjoissa jo enemmän poikkeuksellinen järjestely. 638-647 olivat sodan jälkeen Pieksämäen vetureita, joten ajopiirin rajat olivat varmaankin Haapamäki, Kontiomäki, Joensuu, Imatra (Savonlinnan kautta) sekä Kouvola. Savonlinna-Imatra- ja Kouvola-Pieksämäki-välejä ajettiin myös Kouvolan varikon vetureilla, joten ne lienevät vähiten käytetyt ajosuunnat mutta varmastikin riittävän yleisiä, että veturi olisi näilläkin väleillä voinut päätyä kuvattavaksi. | ||||
|
27.09. 12:05 | Mikko Herpman | ||
| Olisikohan lehtikelien takia varmistettu vetovoimaa että juna kulkee hyvin... | ||||
|
27.09. 12:00 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja Bodenissahan on Ruotsin suurin varuskunta. | ||||
|
|
27.09. 11:59 | Tero Korkeakoski | ||
| Kai se vaatii omanlaisensa koulutuksen ja luvat. Eihän noita ole enää kuin muutamalla paikkakunnalla. | ||||
|
27.09. 11:47 | Linus Mansner | ||
| Raiteen 620 lisäksi tuossa silloin tällöin jotain käyttämätöntä säilytetään | ||||
|
|
27.09. 11:20 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi Ruokosuolla ei ole Dr14? | ||||
|
|
27.09. 10:44 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitos Petrille esilämmitinvinkistä - kattava vastaus kysymykseen. Ajankohta tarkentunee välille 1946 + max 6 vuotta. Entä paikka? Halot on vyörytetty kuvan asemalla. Iisalmen asemamaisema ei täsmää, eikä Pieksämäenkään. Savonlinnassa ei vyörytelty. |
||||
|
|
27.09. 10:02 | Petri Nummijoki | ||
| Esilämmittimien eduista ja haitoista oli keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/125225 yhteydessä. Hv3-vetureista (vain 600-sarja) ne poistettiin 1950-luvun alkupuolella mutta Tv1-vetureista pidemmän ajan kuluessa ja viimeiset olivat käytössä noin 1960-1961 asti. | ||||
|
|
27.09. 06:04 | Kari Haapakangas | ||
| Ihka ensimmäinen Torniojoen sillan kupeessa on edelleen nähtävissä, kopeloitavissa ja kuvattavissa. 80-luvulla suomalaisten ei sopinut pysähtyä edes kuselle Haaparannan ja Luulajan välillä, ja teiden varsilla näkyi näitä sulkurakennelmia. Valtatien varrelta nämä ovat kyllä kadonneet. Metsän kätköissä lienee muitakin puolustusvarustuksia. Eihän tuollainen valvomaton este olisi kummoinenkaan hidaste. |
||||
|
27.09. 01:28 | John Lindroth | ||
| Tässä kuvassa jo halkohäkki on poistettu ja veturi muunnettu hiilipoltolle! Samoin Knorr esilämmitin on poistettu.Esilämmittäjista luovuttiin pääasiassa tiedon mukaan vuosina 52-54.RH päätöstä asiasta en ole nähnyt! | ||||
|
27.09. 00:48 | Veeti Heino | ||
| Onkohan tossa vaunussa pidetty koskaan yhtään konferenssia? | ||||
|
|
27.09. 00:01 | John Lindroth | ||
| Erkiltä komea kuva! Tätä arvostetaan! | ||||
|
|
26.09. 23:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Mahtaakohan näitten kuvaaminen olla taas haastavampaa Ruotsissa? (nämä toki taitaa olla jopa purettu tai sitten jätetty paikalleen ruostumaan kun rata on kadonnut) | ||||
|
26.09. 23:06 | Tero Korkeakoski | ||
| Mitähän noissa Hai -vaunuissa oli kuormana? Ja tuo Kevitsan liikenne on kyllä aika erikoista kun ajetaan rekalla satamaan ja satamasta junalla sulattoon. En ymmärrä miksei näitä voisi lastata vaikka Patokankaalla tai Kemijärvellä. |
||||
|
26.09. 22:46 | Noah Nieminen | ||
| Värimaailma erittäin punainen | ||||
|
26.09. 22:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehdottomasti yksi Suomen mielenkiintoisimpia vetureita. Pitäisi saada sisälle säilöön. | ||||
|
26.09. 22:07 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos tiedosta! | ||||
|
|
26.09. 21:47 | Tiitus Lindholm | ||
| Ja tämäkin monta vuotta sitten. | ||||
|
26.09. 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Minulla tulee tästä taustan teollisuusrakennuksesta vahvasti mieleen John Allenin legendaarinen Gory & Daphetid -pienoisrautatie ja sen Port Plastics -teollisuusrakennus (linkin kuvassa oikealla): https://gdlines.org/GDRP/JA_Photos/album/Color%20Slide%20Scans/1966%20and%201967/index.html#img=s0_054_bldg_apr67.jpg |
||||
|
|
26.09. 21:45 | Juho Rintala | ||
| Siirretiin Pieksämäelle, romutettiin siellä. | ||||
|
|
26.09. 21:37 | Linus Mansner | ||
| Robotti. | ||||
|
|
26.09. 21:33 | Veeti Pietilä | ||
| Ovatko nämä vielä kuvattavissa vai kokonaan romuna? | ||||
|
|
26.09. 21:06 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo teollisuuskerrostalojen hätäuloskäyntiportaikot ovat hauska erikoisuus. Noita oli hyvin usein juuri tuollaisissa sotien jälkeisissä teollisuuskerrostaloissa. Tulee mieleen aina jotkin amerikkalaiset vanhat leffat, joissa tuollaisissa tapahtui "takaa-ajoja". Kakkoskerroksen ja maantasan välillä portaat eivät enää olleet eheästi jatkuvat, vaan viimeinen porrasrakenne oli normaalisti vaaka-asennossa ja laskeutui alasmenoasentoon vasta kun sille tasolle ihminen astui. Näin estettiin asiaton kipuaminen maasta yläkerroksiin. Lähimmät muistot tuollaisesta porrasrakenteesta on itsellä Kirstinkadun varren eräästä teollisuuskerrostalosta. | ||||
|
|
26.09. 20:53 | Jorma Rauhala | ||
| Henskeli on jonkinlaisen lavetin päällä, sillä sehän on normaaliraiteinen eikä ole siis Suomen rataverkolla. Veturi sopisi Tampereen raitiotien vaihtoveturiksi, mutta siellä ei sellaiselle ole tarvetta (on aikoinaan kysytty) tai sitten se sopisi vaikkapa Tornioon Ruotsin raiteistolle veturipässiksi, mutta eipä liene sielläkään tarvetta. Tuo on siis tällä hetkellä ainoa normaaliraiteisen raideleveyden veturi maassamme ja varmaankin ihan ajokelpoinen pienen huollon jälkeen. Normaaliraiteinen Henschel DHG 325B veturi (30879/1963) seisoi pitkään monumenttina Turussa. Veturin ensimmäinen omistajayritys oli Duisburger Kupferhütte. Suomeen se hankittiin Uudenkaupungin normaaliraiteisen ratapihan junalauttapässiksi, jossa hommassa veturi toimi 1989–1996. Myöhemmin se siirrettiin Turkuun samanlaisiin normaaliraideleveyden junalauttatöihin. Veturi on kuitenkin alunperin Esslingen 5305/1962, mutta rakennustyö jäi sillä tehtaalla kesken ja Henschel teki rakennustyön loppuun. Erikoinen historia on siis tällä jo 64 vuotta vanhalla veturilla. Ja mitä ilmeisimmin se siis jatkuu Arcticin rosterissa. Tuskin kannattaa raideleveyttä mennä edelleenkään muuttamaan, eli mikähän onkaan veturin tulevaisuus? Ei sitä nyt kai Turkuun rakennettavalle raitiotiellekään työmaaveturiksi tarvita... |
||||
|
|
26.09. 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Milloin Knorrin esilämmitinlaite poistettiin tästä veturista. Vuonna 1964 sitä ei ollut ( https://vaunut.org/kuva/102226?tag0=0%7CHv3%7C647 ). Milloin ja miksi nämä laitteet poistettiin niistä Hv- ja Tv1 -vetureista, joissa sellainen oli? |
||||
|
|
26.09. 20:07 | John Lindroth | ||
| Hassua! Kotiradallani pyörii pari päivää sitten Ho Hv3 numero 646 halkopolttoisena ja Knorr esilämmittimellä varustettu!.Huomaa valmistajan laatta tenderin takaseinässä! | ||||
|
|
26.09. 19:09 | Veikko Hattunen | ||
| Hassun korkealta näyttää. | ||||
|
|
26.09. 18:19 | Samuel Pajunen | ||
| Kolme yksikköä, 6073, 6090 & 6091. | ||||
|
26.09. 17:54 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva ja Idän Ihme valjakko. | ||||
|
26.09. 17:31 | Juhani Katajisto | ||
| Jouni Miltäs tämä kuulostaa. Kuvauskuukautena eli lokakuussa 1969 ajettiin Hr11 1950:llä 7035 km ja Hr11 1953:lla 7568 km. Hyvin tunnut olevan näiden ajoista selvillä. | ||||
|
26.09. 16:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Olisiko tämä sama? https://vaunut.org/kuva/149204 | ||||
|
|
26.09. 15:26 | Ari Virtanen | ||
| Tuohon Raimon ajatukseen liittyen myytävästä kuvasta (tai kalenterista) olisi ehkä hyvä luoda rautatiemuseolle oheen joku vetoomus jolla tuodaan ilmi harrastajien ja muiden yhdistysten huoli ja turhautuminen tuon ensimmäisen ja ainutkertaisen suomalaisen dieselveturin nykytilasta, sekä vaatimus konkreettisimmista toimenpiteistä Hr11 veturin pelastamiseksi tuleville sukupolville. Vetoomuksen ydinviesti olisi se, että mikäli museolla ei ole näköpiirissä mitään suunnitelmaa tai edes intressejä kunnostuksen aloittamiseksi, pitää Hr11 pelastamiseksi kartoittaa muita mahdollisuuksia. Yksi selvitettävä vaihtoehto on myydä veturi sellaiselle toimijalle jonka intresseissä on veturin kunnostaminen. Mikäli sellaista toimijaa ei löydy, tulee veturille kunnostusta varten luoda oma rahoitusmalli, jossa yksityisillä lahjoituksilla ja Hr11 -tuotteilla kerätään korvamerkittyä pohjakassaa veturin kunnostamisen alkuun saattamiseksi. Toisin sanoen keräystilin avaaminen ja museossa myytävä juliste (tai Hr11 kalenteri) olisi ensimmäinen askel. Käytännössä samaa olen jo museolle yksityishenkilönä ehdottanutkin ilman vastausta, mutta olisiko yhdistysten ja yksityishenkilöiden vetoomuksessa enemmän voimaa? | ||||
|
|
26.09. 13:59 | Markku Naskali | ||
| M niin kuin Manse :)? Kuinka monta punaista on liikenteessä? | ||||
|
|
26.09. 11:44 | Erkki Nuutio | ||
| Vuosi 1921 oli lähes kohtalokas Schwarzkoppfille. Silti yhtäläinen kookas ja painava messinkikilpi laitettiin tenderiin kuin hytinkylkiin. Toijalan veturimuseon kaapissa lasioven takana on 1921:n ja 1919:n kilvet. Ehostin ne 60-luvun llopulla. Olisiko veturi kuvattu 40- luvun lopulla, sillä varalaidat on tuoreesti lisätty selvästikin vyöryttämällä annettujen halkojen mahduttamiseksi. Vyörytyslaitoksia tehtiin pääasemille sodan lopun vaiheilla. Hiekkapölykuorrutusta teleissä ja tenderin kyljillä - peräisin hiekka-ratapenkasta. Mielenkiintois-harvinainen kuva Schwarzkoppfin Hv3 -veturista! |
||||
|
26.09. 11:36 | Vertti Kontinen | ||
| Ensi viikolla tämä SCA-pendeln loppuu Piitimen ja Holmsundin välillä, kun paperi lastataan laivoihin jo Piitimestä. Paperin ajaminen Etelä-Ruotsiin jatkuu yhä. | ||||
|
|
26.09. 10:48 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä maisema on muuttunut lähes tunnistamattomaksi. Minun työpaikkani oli tuossa korkeassa rakennuksessa (Päijänteentie 12) vuosina 2006-2012. | ||||
|
26.09. 10:30 | Juha Kutvonen | ||
| Finnassa on kuva Vallilan tavara-asemalta v. 1968, jossa Jenbach näkyy seisomassa ratapihan laidalla: https://finna.fi/Record/hkm.8205AD71-0EF2-4472-99F2-D74747916B7F | ||||
|
26.09. 09:42 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä tilannekuva! | ||||
|
|
26.09. 09:20 | Tapio Keränen | ||
| Etualalla Vallilan ratapihaa Helsingissä. Gb-vaunujen takana Teollisuuskatu. Onhan siinä vasemmalla myös Gd. | ||||
|
26.09. 07:17 | Mika Hakala | ||
| Tuosta radasta on näköjään Google streetiin view:iin julkaistu kuvarainaa veturin perästä... | ||||
|
|
26.09. 02:13 | John Lindroth | ||
| Veturi on 2-8-2 ST(Saddle tank) Baldwin vuodelta 1929,paino 80t. | ||||
|
|
26.09. 01:08 | Hannu Peltola | ||
| Kerro Leevi vielä, onko paikka tuttu vai käytitkö tekoälyä kuvan tunnistamiseen? | ||||
|
|
26.09. 00:34 | Hannu Peltola | ||
| No, Leeviltä tuli kerrasta aivan täydellinen vastaus! | ||||
|
|
26.09. 00:30 | Leevi Halonen | ||
| Voisikohan olla Alberni Pacific Railway joka on Port Albernin kaupungissa, brittiläisessä kolumbiassa? | ||||
|
25.09. 23:33 | Veikko Hattunen | ||
| En osaa sanoa klo 16 ajosta mutta ainakin 14 ajettiin. | ||||
|
|
25.09. 23:23 | Jorma Rauhala | ||
| Liikkuiko Volkswagen/Teijo:n "MoRe" sitten myöhemmin? | ||||
|
|
25.09. 22:04 | Veikko Hattunen | ||
| Oli epäkunnossa klo 12 joten sitä ei saatu ajettua. | ||||
|
25.09. 21:13 | Noah Nieminen | ||
| Eli siis ajokuntoinen kuitenkin? | ||||
|
25.09. 21:12 | Noah Nieminen | ||
| Tämäkin tuli aivan sattumalta vastaan. Näin perhosen tuolla ja otin kameran esille, ei ehtinyt karkuun. En itse perhosia hyvin tunne, mutta veikkaukseni neitoperhonen osui oikeaan. | ||||
