Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 23:06 | Into Tilander | ||
| Upeat kaaviot Eljakselta! Paikkatietoikkunan ilmakuvat vuosilta 1949 ja 1951 ovat myös hyviä varteenotettavia vaihtoehtoja nojatuolitutkimuksiin. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 22:51 | Eljas Pölhö | ||
| Villatehtaan molemmat haarat näkyvät loppuun asti alemmassa kaaviossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15918.msg122060#msg122060 | ||||
|
02.11. 21:40 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tiedoksi kaikilla Vorgilaisille, että Juha-Pekka ja Linus ovat kumpikin saaneet 2kk mittaiset porttikiellot Vaunut.orgiin alkaen 1.11.2026. //Ylläpito |
||||
|
02.11. 21:34 | Simo Virtanen | ||
| Pitkän ratikan liikennöinti alkaa lauantaina 7.11. Jo edellisenä päivänä kyyditään kutsuvieraita varikon ja Pynsäntorin välillä. | ||||
|
02.11. 20:53 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas kas, onpa tosiaan hyvä juttu Voestalpine-konsernin kiskotuotannosta alkaen Erzbergin rautamalmilouhokselta ― avolouhoksen virroittimilla varustettuine hybrididumppereineen. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 20:50 | Veikko Hattunen | ||
| Teppo, etsisin Villatehtaasta, https://vaunut.org/kuva/43107?paik=Hyvink%C3%A4%C3%A4&tag0=17%7CSekalaiset%7CRatapihakaavio on olemassa paitsi koko Villatehtaan rataa ei näy. Esa, kartat.fi näyttäisi olevan kaatunut. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 20:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Veikko, suppeampi esitys löytyy vanhat kartat.fi sivustolta, eri vuosilta myös. | ||||
|
|
02.11. 20:00 | Teemu Saukkonen | ||
| Jonkinlaisen kuvan kun ottaa suunnilleen numeroiden kohdilta niin yleensä tallentuu. Hämärässä ei onnistu. Pressuvaunuissa saa kaksi kerralla kun niissä on ylhäällä päädyissä numerot. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 19:51 | Teppo Niemi | ||
| Hakutoiminnolla Liikennepaikka = Hyvinkää ja valitsemalla ratapihakaavio löytyy kuusi tulosta. Niistä yksi on https://vaunut.org/kuva/43106 Olisiko tuo se, jota kaipailet? |
||||
|
02.11. 19:42 | Simo Toikkanen | ||
| Uudelleenkorituksessa vaunua tuskin olisi vuorattu vanhaan tapaan rautalevyillä, joiden alle aikalaiskirjoitusten mukaan kosteus tiivistyi ja lahjoitti sitten seinälaudoitusta. Vaunussa itse asiassa näkyy hyvin edelleen vanha jako I ja II luokan osastoihin: tässä päässä on kaksi II luokan kolmeikkunaista penkkiosastoa, niiden jälkeen yksi ikkuna klosettia varten (toisella puolen kamiina) ja sitten toisen pään kaksi I luokan hyttiosastoa väljempine ikkunaväleineen. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 19:23 | Veikko Hattunen | ||
| Onko jossakin ratakaavio? | ||||
|
02.11. 19:23 | Elmo Kyytinen | ||
| Kiitos Noah. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 18:38 | Into Tilander | ||
| Kiitoksia, Timo! Toivotan mukavia tutkimusreissuja! | ||||
|
|
02.11. 18:33 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva kyllä. Sm5 sopii hyvin tuohon tuhnuiseen maisemaan. | ||||
|
02.11. 17:12 | Elmo Kyytinen | ||
| Joo olisihan tuo pitänyt googlettaa, mutta jostain ihmeen syystä päädyin kysymään. Taisi kysymyksen kysymiseen vaikuttaa junan HV 10161 kuvaaminen. Olin niin omissa maailmoissani. | ||||
|
|
02.11. 16:07 | Teppo Niemi | ||
| Esimerkiksi Väyläviraston tiedotteesta rakennustöiden alkamisesta voi päätellä sulkuajankohtaa: https://vayla.fi/-/turun-satamaradan-siirto-uuden-radan-rakennustyot-kaynnistyvat | ||||
|
|
02.11. 15:47 | Elmo Kyytinen | ||
| Milloin tuo suljetaan? | ||||
|
02.11. 15:33 | Petri Sallinen | ||
| Vahvasti retusoitu kuva. | ||||
|
02.11. 15:25 | Samuli Rinne | ||
| Ajoneuvo näyttää olevan yllättäen Kutter 8. Sen ja kuvatun perusteella lienee ollut varsin kiinnostava reissu. | ||||
|
02.11. 15:19 | Mikko Ketolainen | ||
| Tänään olisi jälleen menossa Ilmalan ratapihalta Raumalle tunnuksella HV 10161. | ||||
|
|
02.11. 13:31 | Linus Mansner | ||
| Ei ole enää kauaa tuokaan asema käytössä | ||||
|
|
02.11. 12:21 | Teppo Niemi | ||
| Vastataanpa.Ari-Pekalle: Ainoa paikka, jossa olen nähnyt ratakiskon valssausta on Itävallassa Donawitzissä sijaitseva Voestalpine-konserniin kuiluvassa terästehtehtaassa ja kiskovalssaamossa. Tuosta samasta reisusta löytyy Markku Nummelinin ansiokas kirjoitus Rautatietekniikka-lehden numerossa 1-2026 https://bin.yhdistysavain.fi/1605615/l8QrYpVqQBh2KNhvAt080db47s/Rautatietekniikka_1_2026_harvaK.pdf | ||||
|
02.11. 12:17 | Kimmo Huhta | ||
| Pramea betonipölkkyinen kolmas raide. Hienoa, että pidetään kunnossa ja toiminta kuormauspaikalla jatkunee. Toisaalta harrastustenho karisee sitä mukaa, kun betonin ja sepelin harmaus korvaa puupölkkyjen ja raidesoran lämpimän ruskean värikartan. | ||||
|
|
02.11. 09:48 | Juho Rintala | ||
| Vastaan itse, vaikka minulta ei kysytty. Minä olen itse käyttänyt aina jalustalla kuvattua videota, josta näkee vaunujen numerot kun pausettaa videon. | ||||
|
|
02.11. 09:46 | Erkki Nuutio | ||
| Laadukkaan kuvaversion ansiosta voi kiinnittää huomiota joihinkin yksityiskohtiin. Niitä on vaikeampi havaita huonommista versioista. Ensinnäkin kaempana, hienon Hatanpään puistokadun ja vasta myöhemmin rakennettavan Hatanpään valtatien risteyksen takana on kivinen, noin kolmikerroksinen Hankkijan siemensirottamo. Puistokuja päättyy Hatanpään kartanolle, joka pankinjohtaja Idmanin kavalluksen paljastuttua siirtyi näihin aikoihin kaupungin haltuun, kuten kartanon muutkin valtavat alueet. Silloinen kaupunki oli kaukonäköinen (päinvastoin kuin) ja kaavoitti koko Hatanpään alueen teollisuudelle. Paljolti siksi kaupungin väkiluku jatkoi kasvuaan. Puistokujan katkaisi alunperin yksiraiteinen päärata kohdassa, johon myöhemmin sijoittui Hatanpään seisake. Tasoristeyksen yli tie jatkui "Hatanpään vainioille" (Nekalaan). Etualan isot rakennukset ovat tietysti konepaja (koneistus, veturi- ja muu kokoonpano), terästehdas ja -valimo, konttorirakennus sekä johtajan asuinrakennus. Tehdasalueen sivuutettuaan jatkuu Lokomon teettämä raide Hankkijan alueelle ja Lokomon laiturille. Sille tuli pituutta, koska järvi oli matala ja mutapohjainen. |
||||
|
|
02.11. 09:05 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Alumiini on paremminkin G- ym. -skaalaisten ― sellaisten, jollaisesta myönnän itsekin puolisalaa haaveilleeni pienen ikäni ―, symppisten puutarharatojen autenttisten, Vignole-profiilisten kiskojen matskua. On aivan kuin muistaisin joihinkin takavuosikymmenien Resiinoihin painetun pari tai muutama ilmoitusta, joissa joku kyseli kiinnostusta teettää porukalla tällaista puutarharautatien alumiinikiskoa. En nyt kuitenkaan tähän hätään löytänyt sellaista, kun pläräsin vuosituhannen alun lehtiä. | ||||
|
|
02.11. 08:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiinin kanssa touhuillaan jokseenkin suuressa määrin suulakepuristamalla. Aihion, eli billetin lämpötila on säädetty tarkalleen sellaiseksi, että alumiini virtaa työkalun läpi tahnamaisessa tilassa - ei siis missään tapauksessa sulana "liemenä". | ||||
|
|
02.11. 07:55 | Jari Välimaa | ||
| Raitiotieallianssin esitys https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2026/10/Kooste_Infotilaisuus_Hatanpaan_alueen_asukkaille_20261027.pdf | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat |
02.11. 07:44 | Timo Salminen | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvinkäällä tulee kuitenkin aika usein käytyä täältä naapurista ja liikuttua juuri noilla kulmilla, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi rautatienäkökulmaa. Ensi kerralla varmaankin toisin silmin liikkeellä. | ||||
|
|
02.11. 07:18 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Huomenta vaan, herrat Esa J. sekä Teppo. Ei niin pientä asiaa, etteikö siihen saataisi rautatieharrastajajoukoilta selvyys. Olen kuulemieni perusteella käsittänyt kummatkin termit sopiviksi, niin ettei sen kanssa olisi niin tarkkaa. Kuvatekstin muotoilua on nyt tarkennettu siltä osin. Kiitokset ojennuksesta ja pahoittelut sopimattomasta kielenkäytöstä. Missä tämä Tepon mainitsema ekskursio tapahtui? Saksoissa ehkäpä? |
||||
|
|
02.11. 06:31 | Teppo Niemi | ||
| Kiskon valssausta olen päässyt näkemään syksyllä 2025. Teräsprofiilit tehdään valssaamalla, sen sijaan alumìinille käytetään vetoa. |
||||
|
|
01.11. 23:56 | Heikki Jalonen | ||
| Hienoa Tampere-herkkua! Sama kuva esiintyy T.A. Könösen kirjassa "Lokomo 70 vuotta, Lokomon tehtaat 1915-1985" Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy, Joensuu, 1985 (ISBN 951-99668-4-6) sivulla 29. Kirjassa kuva on melko pienenä vedoksena eikä kuvan painolaatu kestä vertailua tuon erinomaisen digitoinnin rinnalla. Tuo kuva löytyy Vapriikin kuva-arkistosta dnro D/1111 (ajoitus 1920...29) Kirja ajoittaa kuvan vuoteen 1920 ja mainitsee, että se on otettu Hyppösen kenkätehtaan savupiipun huipulta, kuvaaja nimeämätön. Hyppösen uusi kenkätehdas (piippuineen) oli valmistunut vuonna 1918. Kuvan (vielä) melko vähäiset rakennukset ja peltomaan suuri osuus tukee vahvasti vuosikymmenen alkupuolta. |
||||
|
|
01.11. 23:37 | Petri Sallinen | ||
| Kolmiakseliset rautatievaunut muutettiin kaksiakselisiksi pääasiassa kiskoihin kohdistuvan kulumisen, kaarreajon mekaanisten haasteiden sekä vaunujen huoltokustannusten vuoksi. Vaikka kolmiakselisilla vaunuilla pyrittiin alkuaikoina jakamaan vaunun painoa useammalle akselille radan säästämiseksi, ratkaisu osoittautui tekniikan kehittyessä epäkäytännölliseksi useasta syystä. Kun pitkä vaunu ajoi jyrkkään kaarteeseen, keskimmäisellä akselilla ei ollut luonnollista tilaa kääntyä radan mukaisesti. Tämä aiheutti voimakasta mekaanista sivuttaisvääntöä ja kitkaa pyörien laippojen ja kiskon reunan välille. Kiskot ja pyörät kuluivat poikkeuksellisen nopeasti. Pahimmassa tapauksessa keskimmäinen akseli pyrki kampeamaan vaunua pois raiteilta. Jotta kolmiakselinen vaunu toimisi radan pystysuuntaisissa heitoissa, oli keskimmäiselle akselille rakennettava monimutkainen jousitus tai pystysuuntainen välys. Jos rata oli epätasainen, keskimmäinen akseli saattoi kantaa liian suuren osan vaunun painosta, jolloin akselipainot heittelivät vaarallisesti. Kolmannen pyöräkerran sijoittaminen vaunun keskelle vaati monimutkaisempia jousitus- ja jarrumekanismeja. Keskimmäisen akselin huoltaminen ja voiteleminen oli hankalampaa. Tiettyjen kolmiakselisten vaunutyyppien käyttöä oli rajoitettu tietyillä rataosilla. Tällaisten vaunujen aluskehykseen oli maalattu käyttörajoitusta kuvaava merkintä (piirros löytyy määräyskokoelmasta) Kun teräksen laatu ja vaunujen aluskehysten rakennustekniikka paranivat, huomattiin, että vaunuista voitiin tehdä riittävän keveitä ja lujia kantamaan kuormansa vain kahden akselin varassa ilman, että kiskot vaurioituivat. Toisaalta kolmiakseliset vaunut tekivät osittaisen paluun myöhemmin, kun ryhdyttiin rakentamaan kolmiakselisia säiliövaunuja (Go ja sen johdannaiset) ja Silk-vaunuja. |
||||
|
|
01.11. 23:21 | Veeti Heino | ||
| Miten muuten ylipäänsä Teemu otat? Meinaa ne vaunujen numerot. Otatko ensin tämmösen kokonaiskuvan jonka jälkeen nopealla tahdilla joka vaunusta kuva vai teetkö tosi nopeita muistiinpanoja vai mikä on salaisuus siinä? | ||||
|
01.11. 23:18 | Heikki Jalonen | ||
| Käyttämäni nimitys perustuu siihen, miten "sähkönostinta" joskus Oulun kulmien verstailla nimitettiin... Niinpä pajalla - jopa naapurissa asti - saattoi kuulla, kun puolikuuro metallimies melun keskellä huuteli ohjeitaan: "Viiraa vähä... sitte kissaa inan verran viinakaupan suuntaan...". Koska kaikki tietenkin tiesivät, paljonko ovat "vähä" ja "ina" sekä hyvinkin tarkoin missä suunnassa mainittu kauppa oli, annettu ajokäsky oli selkeä ja yksikäsitteinen ja tuli asianmukaisesti ymmärretyksi. | ||||
|
|
01.11. 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei vedetty, vaan valssattu, pyydän saattaa herra Ari-Pekalle tiedoksi. | ||||
|
|
01.11. 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö kolmiakselisesta kaksiakseliseksi johtui ratojen "parantumisesta" kantavammaksi. Muutoksen yhteydessä vaunun akselipaino muuttui hieman suuremmaksi, aikaisempaan verrattuna. Kaarteisilla radoilla vanha kolmiakselinen vaunu oli hieman kankeampi kulkuominaisuuksiltaan. |
||||
|
|
01.11. 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kissanostin, se lienee lapiokäännöstä saksankielestä, jossa siltanosturin palkeissa liikkuva nostoyksikkö koukkuineen on asennettuna. Kyseinen nostoyksikkö on saksaksi "eine Laufkatze" elikkä suomeksi 'juoksukissa'. Hmm, aivan riittävä ja kuvaava nimitys vielä tänäänkin? |
||||
|
|
01.11. 22:04 | Teppo Niemi | ||
| Vaunun muuttaminen 3-akselisesesta 2-akseliseen ei vaadi uudelleenkoritusta. Vaunun aluskehyksen teräspalkeista poostetaan keskimmäisen akselin laakeripesän ohjaimet ja lehtijousien kiinityskohdat ja lisätään tarvittaessa jäykisteansas. | ||||
|
01.11. 21:47 | Teppo Niemi | ||
| Jos veturin numeroa ei muutettu, niin se tapahtunut ennen vuotta 1948, sillä.Valmetin.Move21.veturit saivat numerot 1.- 3. | ||||
|
|
01.11. 21:25 | Jyrki Talvi | ||
| Vaunujen numeroiden lisääminen on hyvä yksityiskohta, joista saavat tulevat sukupolvet tietoa. | ||||
|
|
01.11. 21:01 | Erkki Nuutio | ||
| Yhdyn muuten Simon kommenttiin mm. ikkunajaosta, mutta katson että alkuaan kolmiakselisten ja 13 sivuikkunaisten vaunujen ikkunajako ei ollut tarkasti vakio. Kuvan mukaiseksi vakioksi se on muutettu uudelleenkorituksessa. Alkuperäiskori ei missään tapauksessa olisi kestänyt kuuttakymmentä vuotta liikenteessä säilyen kuin uutena. Uudelleenkoritus on ollut välttämätön myös koska vaunu lienee nyt 2-akselinen. | ||||
|
|
01.11. 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Yhdyn Heikin päätelmään siitä, että kuvassa on Viipurin konepajan veturikonepajan sivulaiva, jonka päässä on sivurakennuksessa mestarikonttori. Olennaisia ovat myös ikkuna-aukkojen kaaret, joita ei ollut Pasilan, Kuopion eikä kaiketi Helsinginkään konepajassa. Yhdyn muihinkin Heikin teräviin kommentteihin koskien mm. veturinpyöriä. Tarkkaa vuotta ei ehkä pysty määrittämään, mutta luultavinta on 30-luvun puoliväli. |
||||
|
|
01.11. 20:37 | Linus Mansner | ||
| Teemu olet kuningas. | ||||
|
01.11. 19:24 | Petri Sallinen | ||
| Joulunäyttely oli vain yhden kerran rautatiehallituksen tiloissa. Muut näyttelyt järjestettiin ravintola Höyrypannussa. Näyttelyn järjestäminen perustui siihen, että saatiin ilmaiset tilat. Näyttelyn järjestäminen loppui siihen, kun ilmaisia tiloja ei enää saatu. | ||||
|
01.11. 19:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Kiskot aivan ruosteessa, ei siis ole käytetty hetkeen. | ||||
|
01.11. 19:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Video on otettu uudella, siihen jäi pikku vika vakaimen unohduttua päälle. Niin hiljainen hurina ettei onneksi juuri kuulu. | ||||
|
|
01.11. 19:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Digikameralla ei maksa mitään jos numerot ottaa talteen. Filmiaikaan oli eri. | ||||
|
|
01.11. 19:00 | Heikki Jalonen | ||
| Voisikohan tämä olla VR Viipurin konepajan veturikorjaamon sivulaivaa? Siinä muodossa, kun se oli vuoden 1926 helmikuussa sattuneen tuhoisan tulipalon korjausten jälkeen. Nuo melko epätavalliset puolipyöreällä holvilla olevat kaksoisikkunat ovat kovasti vanhaa mallia, melkein kuin vanhojen kirkkomuurareiden käsialaa. Vanhat tiiliseinät selvisivätkin tulipalossa melko hyvin ja niitä käytettiinkin uudelleenrakentamisen osana. Jos kuva on Viipurista, niin tuolla taustalla (suurin piirtein ylivalottuneen laikun kohdalla) sijaitsee mestarikonttorin siipirakennus, joka selvisi tulipalosta ehjänä. Vastaavasti, vasemmalla on uudelleenrakennettu veturikorjaamon halli. Uudelleen rakennettuna se tehtiin paljon entistä korkeammaksi ja varustettiin järeällä 70 t siltanosturilla. Vasemman reunan järeät betonipilarit sopisivat siihen ajatukseen hyvin. Pyöräkertahoitoa saavat veturit ovat varsinaisessa päähallissa, poikkisuunnassa, nostettuina ylös, joten asennettavat (ja myös pois puretut) pyöräkerrat ovat suoraan linjassa veturin kohdalla ja ne voidaan yksinkertaisesti työntää sivulaivaan saakka ulottuvia kiskoja pitkin yksi kerrallaan veturin alle. Pyöräkerrat ovat kuvassa jo veturin pyörästön määräämässä järjestyksessä, ne on tuotu asennuspätkälle ja laitettu järjestykseen sivulaivan omalla kissanostimella (huomatkaa katossa oleva I-kisko ja siinä vieressä nostimen 3~vaiheinen sähkönsyöttö juoksulangoilla). Varsinainen pyöräkertojen kokoonpano (akselille puristus, mahdollinen sorvaus, rengastus ym) on tapahtunut toisaalla. Etualan pyörästö on menossa veturiin, jossa on kolme kytkettyä pyöräkertaa, käyttö keskimmäisen pyöräkerran kautta (huomatkaa paksumpi kammentappi, johon käyttävä kiertokanki tulee). Arvauksena voisi esittää, että kyseessä olisi joku G1, G2 tai vastaava, vanha sarja, jossa luistikoneiston käyttö on kehyksen sisäpuolinen; epäkeskokanget on kuvassa jo kiinnitetty keskimmäiseen akseliin ja tuettu siirtoa varten ylös. Epäkeskojen laakerit on helpompi koota ja säätää välyksiin tasalattialla, verrattuna työskentelyyn veturin alla. Kuvassa ei myöskään näy laahauspyöriä, joita noissa vanhoissa G-kevyissä ei ole. Miesten pituus antaa mittakaavaa, pienehköjä ovat nuo pyörät. Aivan etualalla, vain osittain näkyvissä, saattaisi olla F1-sarjan pyörästö: polttoainetilan alle tulevat 2 pienempää ja 2 isompaa vetopyöräkertaa. Kauempana tuossa osastossa näyttää olevan pienempiä työskökoneita (esim laakereiden sorvaamista varten) sekä ns. viilareiden (asentaja) työpaikkoja. Poikittaisen suunnan kissanostimen kisko vie luultavasti pyöräkertasorvin ja puristimen sijaintipaikoille. Niiden kaltaisia isoja koneita ei näy kuvassa. Palon jälkeisen ajan veturikorjaamosta löytyy pihan puoleinen ulkokuva Paavo Koivunevan kirjasta "Höyryhepoa kengittämässä", sivu 33 (kuistantajat Koivuneva ja Suomen Rautatiemuseo, Gummerus Jyväskylä 1998, ISBN 951-97850-2-7). Ulkokuvassa voi erottaa hallin sivulaivassa olevat samanmuotoiset erikoiset pyörökaariset pari-ikkunat (vanhaa osaa mestarikonttorin takana). |
||||
|
01.11. 18:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Puolustusvoimat voi ilmoittaa VR:lle että ottavat 20 veturia nyt. Pitäkää ne kunnossa. | ||||
|
01.11. 18:29 | Elmo Kyytinen | ||
| On kyllä todella upea kuva. | ||||