884-146245 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 19.05. 01:52 John Lindroth  
  Olisikohan tuo Rainerin mainitsema vaunu myös vähän kapeampi? 20-luvulla tuonne lienee tullut myös "Compagnie Des Wagons Lits"kalustoa.
kuva 19.05. 00:24 Rainer Silfverberg  
  Onko tuo vasemmalla lähimpänä oleva vaunu mahdollisesti keski-eurooppalaisella kuormaulottumalla, kun katto on matalammalla kuin muilla vaunuilla?
kuva 19.05. 00:22 Rainer Silfverberg  
  Oikean päätöksen tekivät, joten onnittelut turkulaisille.
Superbussi olisi ollut susipaska, kehitysmaametro.
kuva 18.05. 23:59 Arto Papunen  
  Oliko niin, että Turussa itse liikennelaitos tms itse ajaa liikenteen eikä kilpailuttaisi kuten Tampereella missä VR hoitaa liikennöinnin.
kuva 18.05. 23:50 Veli-Matti Laitinen  
  Ratikka hyväksyttiin! Itse ole ilahtunut, mutta ymmärrän että joillekin tämä on suuri pettymys. Kyseessä superkallis hanke joka päätettiin toteuttaa asukkaiden tahdon vastaisesti. Velka on velkaa ja kustannukset kustannuksia. Ratikkaan voidaan kuitenkin liittää ennakkoluuloja. 10 vuoden päästä saattaa olla, että monen mieli ratikasta on muuttunut. Toivon ainakin, että kalusto tulee Otanmäeltä ja on väriltään keltainen.
kuva 18.05. 23:50 Matti Melamies  
  Ja sitä odotellessa Herra Saukkonen kommenttinsa :)
kuva 18.05. 23:45 Antti Tapani Häkkinen  
  Siispä onnittelut kaikille turkulaisille!
kuva 18.05. 23:05 Markus Selin  
  Ihmeitä tapahtui ja menikin läpi 36-31
kuva 18.05. 22:49 Rasmus Viirre  
  Kiitos ja joo, ei se paha ole. :) En vain alunperin suunnitellut kuvaan muuta kuin luonnon mystisen tunnelman ja yöjunan.
kuva 18.05. 22:46 Rasmus Viirre  
  Hieno, taattua laatua! Tänään oli hieno sää täällä Keski-Pohjanmaallakin, melkein pilvetön taivas, leppoisa pien tuuli, +20°C lämpöä ja t-paitakelit.
kuva 18.05. 22:45 Veeti Saukkonen  
  Herra Pietiä voisi korjata kuvatekstin
kuva 18.05. 21:57 Noah Nieminen  
  Miellyttävät värit kuvassa, sininen tuo tasapainoa. Taivaskin on juuri sopivan värinen :)
kuva 18.05. 21:08 Sampsa Saahkari  
  Toivottavasti kenelläkään ei ole kiire Anderssonin sillalla.
kuva 18.05. 20:54 Tuomas Pätäri  
  Ja jälleen 7.5. oli Sm5 samassa paikassa. Siltä kertaa myös vahvistus, että lounaspaikassa oli pöydällinen VR-asuisia henkilöitä syömässä. En tiedä söivätkö juuri riistakäristystä muusilla, mutta sitä minä söin ainakin :)
kuva 18.05. 18:42 Antti Tapani Häkkinen  
  Tekoäly taas tyypilliseen tapaansa sanoo vähän mitä sattuu, lopullista päätöstä ei ole tehty vaan se on tarkoitus tehdä tänään.
kuva 18.05. 18:05 Teemu Saukkonen  
  Eipä ole pahasti edessä kuitenkaan. Sitten ottaa todella pattiin kun yli tunnin odotettu, ja sekunnilleen joku väni änkeää eteen.
kuva 18.05. 15:58 Pasi Seppälä  
  Ihan hyvä lisä mielestäni nuo auton valot usvan keskellä. Harmituksen tunne on kyllä tuttua kun joku yllättävä tunkee kuva-alalle yllättäen. Mutta usein jälkeenpäin asiaan osaa jo suhtautua paremmin. Esim. kymmenen vuotta vanhassa kuvassa näkyvä auto tms. voi edustaa sopivasti omaa aikakauttaan ja näin ollen on hyvää historian tallentamista. Ja kuva on oikein mainio.
kuva 18.05. 15:55 Jari Välimaa  
  Näin google gemini-tekoäly kertoi kun siltä kysyttiin Turku Raitiotie

"Turun raitiotie on erittäin ajankohtainen ja suuri kaupunkikehityshanke, josta tehtiin lopullinen rakentamispäätös Turun kaupunginvaltuustossa maanantaina 18. toukokuuta 2026.

Hankkeen keskeisimmät tiedot:

Reitti: Ensimmäisessä vaiheessa raitiotie on suunniteltu rakennettavaksi Satamasta keskustan ja Kupittaan kautta Varissuolle. Linjan pituus on noin 12 kilometriä, ja sen varrelle tulee 20 pysäkkiä. Varikko on suunniteltu sijoitettavaksi Iso-Heikkilään.

Kustannukset: Raitiotiehankkeen enimmäishinnaksi on arvioitu 465,2 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamisen ehtona on muiden Suomen raitiotiehankkeiden tapaan 30 prosentin valtionapu, josta neuvotellaan seuraavalla valtion MAL-sopimuskierroksella (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus).

Aikataulu: Rakennustöiden on arvioitu sijoittuvan vuosille 2026–2031, ja raitiovaunuliikenteen olisi tarkoitus käynnistyä 2030-luvun alussa. Raitiotie tulisi osaksi Fölin joukkoliikennejärjestelmää.

Tavoitteet: Hanketta ei pidetä pelkkänä liikenneratkaisuna vaan laajana kaupunkikehityshankkeena. Sen tavoitteena on ohjata Turun voimakasta väestönkasvua tiiviisti raitiotielinjan varrelle, houkutella uusia yritysinvestointeja ja tukea kaupungin ilmastotavoitteita."
kuva 18.05. 13:46 Hannu Peltola  
  Kuvassa vasemmalla näkyy Tallinnan Baltijaamin rautatieaseman alkuperäinen asemarakennus. Tämä vaurioitui pahoin sodassa 1941 ja se korvattiin lopulta nykyisellä betonikuutiolla 1962.
kuva 18.05. 11:28 Ari-Pekka Lanne  
  Hieno kuva. Raumalla on silloin tällöin hetkellisesti neljä päivystyslaitosta, jos molemmat päivystäjät vaihdetaan kertapläjäyksellä.
kuva 18.05. 10:58 Anders Järvenpää  
  Norjan valtion rataverkolla käytetään käsitettä Dvergsignal.

Korkea opastin on luultavasti valopääopastin, jonka yhteydessä on alapuolella Høyt skiftesignal, joka toiminnallisesti etäisesti muistuttaa Suomen valtion rataverkolla aiemmin käytössä ollutta vaihdonkielto-opastinta.
kuva 18.05. 10:47 Anders Järvenpää  
  Kysessä lienee pääosin opastinmuuntajakaappi, koska näkyvissä ei ole kaasupurkaussuojia, jollaisia käytetään raidevirtapiiriliitynnöissä.
kuva 18.05. 10:11 Anders Järvenpää  
  Kuvassa näkynee Saksin kuninkaallisten valtionrautateiden vuoden 1908 esikuvan mukainen esiopastin. Tämänkaltaisia oli käytössä myös Virossa. Tämä on myös Suomen valtion rataverkolla nykyään käytössä olevien esiopastimien esikuva.
kuva 18.05. 10:06 Anders Järvenpää  
  Merkki vastaa nykyistä U-merkkiä. Merkitys: "Pysähdy tähän jos junassasi on 10 akselia."
kuva 18.05. 10:03 Anders Järvenpää  
  Kuvassa näkyy "espanjalainen" vaihdekosketin, ei sähkökääntölaite. Tällaisia on edelleen käytössä muutamissa paikoissa.
kuva 18.05. 10:02 Anders Järvenpää  
  Ne ovat paikalliskääntökytkimiä.
kuva 18.05. 10:00 Anders Järvenpää  
  Kyseessä on dvärgsignal, jolle ei ole suoraa suomenkielistä vastinetta. Käsite raideopastin kääntyy käsitteeksi spårsignal.
kuva 18.05. 09:56 Anders Järvenpää  
  Kuvassa lienee Westinghousen valmistama vaihteen sähkökääntölaite.
kuva 18.05. 09:54 Anders Järvenpää  
  Kyseessä on el-mek (elektriskt ställarställverk med mekanisk förregling) asetinlaite jollaisia on valtion rataverkolla käytössä yksi kappale (Torup, täyttää vuonna 2026 sata vuotta) ja museiradoilla kaksi (Anten, Marielund). Vasemmalla on vaihteiden ja raiteensulkujen asettimet ja oikealla opastimien asettimet ilmaisinakkunoineen ja kertaajineen.
kuva 18.05. 09:48 Anders Järvenpää  
  Lasipurkit ovat paristoja, eivät akkuja. Todennäköisesti kyse on varoituslaitoksen (ringverk) kojekaapista. Releet ovat LME:n hyllyreleitä, jollaisia on edelleen jossain määrin käytössä.
kuva 18.05. 09:42 Anders Järvenpää  
  Kuvassa on vaihteen sähkökääntölaite, todennäköisesti LME:n tai Siemensin.
kuva 18.05. 09:41 Anders Järvenpää  
  Kuvassa on vaihtovirtaraidevirtapiirin muuntaja (syöttö- tai relepää) koteloineen. Kotelosta lähtevät johtimet ovat kiskoliityntäjohtimia.
kuva 18.05. 09:38 Anders Järvenpää  
  Kuvassa näkynee jonkinmoinen virransyöttöyksikkö. Luultavasti sisätiloissa, mahdollisesti sähkölaitekorjaamo.
kuva 18.05. 09:36 Anders Järvenpää  
  Kuva lienee otettu sisätiloissa (vrt. lattia) ja sen taustalla häämöttää valokuva (vai verstasnäkymä?). Onkohan kyse kokeilulaitteesta, jonka avulla on kokeiltu kaapin päällä olevia, kolmesta hyllyreleestä koostuvia yksiköitä? Mahdollisesti varoituslaitoksia (ringverk) varten.
kuva 18.05. 09:32 Anders Järvenpää  
  Kuvassa näkyvät lasipurkit ovat vaihtovirtamoottoriraidereleitä.
kuva 18.05. 09:30 Anders Järvenpää  
  Kyseessä on todennäköisesti sähköisesti kännettävän keskitetyn vaihdeparin 9/42 paikalliskääntökytkin. Asian tekee erikoiseksi, ettei Flenissä ollut kuvan ottamisen aikoihin vaihteita kyseisillä numeroilla.
kuva 18.05. 09:27 Anders Järvenpää  
  Ylimmässä kotelossa on kaksi merkkilamppua. Alemmat kaksi koteloa ovat vipukytkimiä, jotka voi lukita todennäköisesti auki-asentoon varmistuslukko-avaimella. Rakennelman käyttötarkoitus ei ole tiedossa.
kuva 18.05. 09:24 Anders Järvenpää  
  Kuvan vaihde ei ole erityisen pitkä.
kuva 18.05. 09:23 Anders Järvenpää  
  Keskellä kuvaa on sähkösululla varustettu raiteensulku, jonka S-muotoinen (=joustava) lukitustanko on sangen erikoinen ratkaisu.
kuva 18.05. 09:21 Anders Järvenpää  
  Kyseessä on sähköisesti käännettävän keskitetyn vaihteen paikalliskääntökytkin. Kellarivalaisinta on sovellettu merkkilamppuna. Merkintä a/b viittaa risteysvaihteeseen.
kuva 18.05. 09:11 Erkki Nuutio  
  Valitettavasti (kuten totesit) 50-luku (ja 40-luvun jälkipuoli) on musta aukko. Ehkä laajimmin silloisia Sisuja uutisoi Sisu-Uutiset, joka tuolloin ilmestyi 12 kertaa vuodessa. Lahjoitin nipun näitä lehtiä Mobiliaan, jolla ei ollut muita lehden numeroita tuolta ajalta. Nipun olin saanut Karioilta. Näiden kanssa olin asioissa, koska he toimittivat TopDog -kitkapalat Sisuihin

Itsekin kaivoin tiedot lähinnä Mäkipirtin SISU-kirjasta, jossa on vain muutamia sivukuvapiirroksia.
Mäkipirtin mukaan likimain kuvan mukaisia Jyryjä valmistettiin 1967 asti, tosin Kiitokorin kopilla lähinnä 50-luvulla, kun taas kuvien perusteella 60-lukuiset kopit tulivat muualta.
Lisäksi vuonna 1963 tuli tarjolle 0.680:n Power Plus -versio (210 hv), joka paljolta tuhosi Leylandin laatumaineen.

1963/1964 tuli tarjolle Volvoakin ennen Sisun tyylikkäällä kippiohjaamolla varustettu KB-112/117. Kopit oli tehty Kiitokorissa. Tällainen oli mm. Jokioisten - Forssan rautatieoy:llä

Toki Sisun arkistosta varmaan löytyy alkuperäistietoja ja kuvia, mutta on ymmärrettävää, että nykykarjaalaisille on kiire tehdä autoja ja aikaa hypätä mustaan aukkoon ei ole, varsinkin kun tikapuita ylöspalaamiseen ei taida olla.
kuva 18.05. 07:20 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä, herra Erkki. Suhtaudun antamaasi tietoon erinomaisen suurella kiitollisuudella. Siitä pääsee hyvin eteenpäin.

Olin tiedustellut asiaa myös sähköpostitse Sisun Karjaan tehtaiden suunnittelupäälliköltä ja toimitusjohtajalta. Minkäänlaista vastausta ei ikinä tullut. Olisin kiinnostunut piirustuksista, koskien vetoauton päämittoja ja kuvan puoliperävaunua myös.

Elkalta Mikkelistä saattaisi mahdollisesti löytyä jotain, mutta sitäkin instanssia vaivaa sama ilmiö kuin Kansallisarkistoa: - pitäisi osata kysyä asiasta juuri oikealla, tarkalla tyyppimerkinnällä. Elkan hakutoiminto (tabletilla tehtynä) on silkkaa ärräpäitä kirvoittavaa käyttöepämukavuutta.

Itselleni riittäisi aivan mainiosti Markku Mäkipirtin kirjoittamassa Vanaja-kirjassa (Ajoneuvot Suomessa osa 1) olevien piirrosten taso lähteenä käytettäväksi. Olen työskennellyt teknisenä piirtäjänä siinä määrin, että lihasmuistiini on jäänyt pysyvä jälki Rotring-putkiteräkynien lievästä ravistamisesta, ennenkuin viivaa alkoi ilmestyä kuullolle.

Säilyikö muuten kuvan kaltaisten rekka-Sisujen tyyppimerkintä samana, myös silloin kun se "Jyry-Sisu"-merkki ilmestyi konepeltien sivuihin?

Mitä painomerkintöihin tulee, niin viime vaiheessaan niitä oli tosiaan kolme. Ne piti merkitä myös pakettiautoihin, jopa piilofarmareihinkin! Autokouluissa opetettiin ennenvanhaan muistisääntöä: "kanna - koko - akseli" (kantavuus, kokonaispaino ja akselipaino).

Kelirikkoaikoinahan liikennöinnistä tuli joskus aivan mahdotonta, kun keväisin, roudan sulamisen aikaan koko maantie oli yhtä valtavaa pursuilevaa savilillinkiä! Mänttä - Keuruu -maantie oli juuri tällaista "kiusaa", ennenkuin nykyinen kantatie 58 valmistui käyttöön 1960-luvun puolenvälin tienoilla.

Parane pian, herra Erkki.
kuva 18.05. 05:23 Erkki Nuutio  
  Esa: Oletko saanut pyytämäsi tiedon (oletukseni) Sisu-rekkaveturin tyyppimerkinnästä?

Mitä tulee painomerkintöihin ohjaamon oven etupuolella, viittaan tekstiin: https://www.wheels.fi/mita-tarkoittavat-numerot-vanhan-pakettiauton-ovessa/ .
Numeroita ei kuvassa kuitenkaan ole kolmea, vaan kaksi. Oletan että kuvan 10400 viittaisi rekkaveturin sallittuun kokonaispainoon 10400 kg ja 6400 sallittuun taka-akselipainoon 6400 kg.
Vaikka minulla kuorma-autojen tekniikan tuntijana on paljonkin sivuavaa tietämystä ja aineistoa, en ole löytänyt täsmätietoja kulloinkin 30-...60-luvuilla sallituista akseli- ja kokonaispainoista. Pieniähän ne painot olivat ja routa-aikoina tuli ankaria lisärajoituksia ja ajokieltoja.
kuva 17.05. 23:50 Uwe Geuder  
  En ehdi nyt katsomaan koko tunnin Jukan linkkittämää videota. Mutta heti alussa selviää, että 01 066 oli DDR:ssä jo melkein purettu. Remontoitu museoveturi on koottu aika monen eri veturin osista.

Antin kysymykseen: Verkosta löytyy helposti tämä projekti https://www.carmen-ev.de/2023/08/29/eine-historische-dampflokomotive-mit-holzpellets-betreiben-ist-das-moeglich/ Sivussa on linkki videon, jossa myös englanninkielinen tekstitys. Videosta käy ilmi, että pienellä veturilla pellettilämmitys onnistuu pienillä muutoksilla kivihiileen verrattuna. Onko se jo tehty 001-kokoiseen koneeseen, sitä en tiedä.
kuva 17.05. 23:13 Veli-Matti Laitinen  
  Fölin kulkuneuvoissa on lilja-tunnus. Tämä on itse asiassa Neitsyt Marian symboli. Neitsyt Mariaa ja Pyhää (piispa) Henrikiä pidettiin keskiajalla Turun tuomiokirkon suojeluspyhimyksinä. Tämän myötä Turun vaakunassa on neljä liljaa ja lilja on päätynyt Fölin tunnukseksi. Olen teologian opiskelija. On mielenkiintoista tutkia miten kristinusko ja kirkko näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa, ja kulttuurissa. Uskontoja ja uskonnollista symboliikkaa käytetään paljon mm. mainonnassa, populaarikulttuurissa ja mediassa eikä sitä edes tunnista ellei ns. uskonnonlukutaitoa ole.
Huomenna jännä päivä ratikan suhteen.
kuva 17.05. 23:03 Esa J. Rintamäki  
  Herra Mika, omistussuhteet vaiko valtionlaitosten johdon keskinäinen henkilökemioiden muuttuminen silkaksi dynamiitiksi?
kuva 17.05. 23:01 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markus, ihmeitä tosin tapahtuu, mutta omasta mielestäni se surullisen kuuluisa "Turun tauti" on ikuinen ja parantumaton...

Ei pitäisi juoda sitä Aurajoen vettä missään muodossa, ei edes keskikuran muodossa, - hah hah!
kuva 17.05. 21:24 Mika Hakala  
  Miksiköhän puhelinlangoille on uhrattu oma lisätolppa, eikä lisätty lisäorsia... Viron kokoisessa valtiossa ei tietääkseni ollut tuolloinkaan puita tuhlattavaksi asti. Vai onko tuollaisella patentilla jotain kuuluvuutta parantavaa fysikaalista ominaisuutta?
kuva 17.05. 21:24 Noah Nieminen  
  Hyvinkäällä sijaitsee Suomen Rautatiemuso :)

Tyylikäs kuva, sekä hieno kalusto!
kuva 17.05. 20:15 Ida Puolakanaho  
  Nii oli joo huomasin kyllä.
kuva 17.05. 19:50 Erno Pintinen  
  Tänään oli poikkeuksellisen paljon vetureita Rauman tyhjällä ratapihalla: Dv12 2661, 2651, 2523; Dr19 2844; Sr1 3001 ja 3084. Dr 19 2844 ja Dv12 2523 tuli veturisiirrolla 11183 Raumalle. https://juliadata.fi/timetables?s=11183&d=17.5.2026
   >>