Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.09. 07:46 | Timo Salminen | ||
| Tuossa voisi äkkinäiselle kyllä syntyä väärinkäsitys siitä, millä kalustolla ollaan liikkeellä... | ||||
|
25.09. 07:45 | Timo Salminen | ||
| Tällaiset yksityiskohdat ovat aina mukavia. | ||||
|
24.09. 22:43 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Porvoon asemalta! | ||||
|
24.09. 22:31 | John Lindroth | ||
| Mielestäni Kana Veturi 787 löytyy myös Finnasta, kuva 30-luvulta (Kuvaaja Pietinen Aarne) ,haulla "Helsingin Eteläsatama ja Kauppatori". Siinä se on painamassa roikkaa Katajanokalle!Kuva on minulle tuttu jo kouluajoilta sen ollessa eräässä maantieteen oppikirjassa. Ellen väärin muista se kirja oli "Kotikaupunkini Helsinki/Teppo Mäkelä". | ||||
|
24.09. 22:25 | John Lindroth | ||
| Itse olin tuon Tpe-Noa-Tpe junan kyydissä mutta varsinaista juhlajunaa en päässyt seuraamaan! Mielestäni juna oli täpöten täynnä! | ||||
|
24.09. 22:03 | Eljas Pölhö | ||
| Alkuperäinen yhtiö on ehkä paremmin tunnettu nimellä Etat (valtio). Etat-yhtiöllä oli näitä 49 ja Est-yhtiöllä jokseenkin samanlaisia 41. Vetureista 9 oli sota-aikana Saksaan sijoitettuina ja yksi jäi sinne lopullisesti (oli siellä sittemmin DR 08 1001 ja se toimi koeveturina mm. hiilipulveripolttoisena). Toijalassa näyttelyvaunussa on 9-osainen kirjasarja, jossa on kaikkien ranskalaisten yleisessä liikentreessä olleiden häyryvetureiden valmistusnumerot, numeromuutokset ja hylkäysvuodet, joten niitä voi käydä siellä tutkimassa taas ensi kesänä. 1930-40-luvuilla raskaiden pikajunien tyypilliset koot Ranskassa olivat 500-800 tonnia ja se on yleinen koko myös kellotetuissa junissa ja koeajoilla. Suurin näillä (Etat ja Est -> SNCF 241-A) vetureilla mitattu nopeus on kirjallisuudessa 126 km/h. Ranskassa vetureilla ei ajettu suurimmilla mahdollisilla nopeuksilla kuten Englannissa ja höyryillä olipitkään tiukka 120 km/h rajoitus (eräin poikkeusluvin). Täten vetureiden suunnittelussa oli tärkeää päästä vastamäkeen suurella nopeudella, koska myötämäessä ei saanut ylittää sallittua nopeutta. Tämän veturisarjan kuormitustaulukossa on seuraavat junapainot nopeudella 60 km/h eri proilen suuruisissa nousuissa 3=1370 t, 5 = 1170 t, 8 = 855 t, 10 = 740 t, 12 = 615 t ja 15 = 515 t. Suurin kunapaino 3 promillen nosussa on 1605 t (40 km/h tai alle). Kuormataulukot on Ranskassakin laadittu vakioidulla höyrynkulutuksella, joten hyvin höyryttävä veturi tai tilapäisesti kuluttamalla enemmän höyryä kuin uutta luotiin, saavutettiin näitä parempia tuloksia. Joitain esimerkkejä kirjasta Les Mountain françaises (Chavy-Maillet-Gibert; Cabri 1992) Paris-Le Havre 17.2.32 keskinopeus pysähdyksestä pysähdykseen 2h22' =44 km/t·’ 97.7 km/h ylittämättä 120 km/h. 10.8.32 583 tonnin junan kanssa piti nopeuden 100 km/h pitkässä 6 promillen nousussa. Est'in puolella yksi ajo oli 167 km:n matka 700 tonnin junan kanssa 1h35' keskinopeudella 105 km/h nopeuden pysyessä 90 km/h yli kaikissa nousuissa matkan varrella. Yhdellä koeajolla suurin indikoitu teho oli 3650 hv, vetukoukussa 2820 hv ja höyrynkulutus 834 kg/m2/h (vakioitu arvo oli 550 kg/m2/h). Eniten ajokilometrejä keräsi 241-A-29 = 2'114'910 km. Museoveturi 241-A-65 ajoi 1'194'728 km + sota-aikaiset kilmetrit Saksassa. |
||||
|
|
24.09. 21:48 | Alex Chudoba | ||
| Kuvassa ollaan siis kuitenkin Kalkun laiturivaihteen vanhalla ratapihalla, vaikka liikennepaikan sijainti olikin vuonna 1984 siirretty käytöstä poistuneen laiturirakennuksen ja henkilöliikenteen laiturin luota liikennepaikan tavaraliikenteen kannalta relevantimpaan paikkaan ratapihan länsipään vaihteille. Pidän tosin jakoa "uuteen" ja "vanhaan" Kalkkuun hieman keinotekoisena, kun kuvan ratapiha ja "uusi" Kalkun ratapiha Myllypuron teollisuusraiteistolla ehtivät olla yhtä aikaa olemassa yli kolmekymmentä vuotta. Muuttuikohan maastossa mikään tuolloin kesäkuussa 1984, ehkäpä liikennepaikkakyltin siirto sentään? Kuvan tilanteessa tällä ratapihalla ei ollut enää vaihdeyhteyttä pääraiteeseen kuin länsipäässään lähellä Myllypuron suunnan raiteiden edelleen olemassa olevaa vaihdetta. | ||||
|
24.09. 21:19 | Noah Nieminen | ||
| Kiitos. Hyvä tuuri kävi, kun ei satanut. | ||||
|
24.09. 20:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Ahaa, siellä se siis on. Kiitos havainnosta! | ||||
|
24.09. 20:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko jossain lippupohjassa joskus lukenut "Hyvää matkaa"? | ||||
|
24.09. 20:31 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä tällaisia höyryjä voi nähdä, tosin kesäkuumalla en tiedä kuinka paljon poistohöyry todellisuudessa näkyy. | ||||
|
24.09. 20:22 | Noah Nieminen | ||
| Tuota ohjaamoa pitäisi siirtää vain vähän keskemmäksi. | ||||
|
|
24.09. 20:17 | Jaakko Tuominen | ||
| Tästä sais helposti Dr19 muotoisen mallin. | ||||
|
24.09. 20:13 | Tuomas Pätäri | ||
| Vaikka heinäkuun keskellä olevana aurinkoisena kesäpäivänä luulisi kaikkien käytössä olevien veneiden olevan aalloilla, ei noista kuitenkaan käyttämättömyys paistanut läpi. Muutenkaan en nyt muista rekisteröineeni alueella yhtään erityisen huonokuntoista venettä. Voi olla, että kaupungin puistoalueena tätä siivotaan epämääräisempiä ryteikköjä herkemmin. | ||||
|
24.09. 19:51 | Noah Nieminen | ||
| Mistä yhtäkkiä moinen numero 654? | ||||
|
|
24.09. 19:48 | Janne Karresuo | ||
| Pirun nätti kuva! | ||||
|
24.09. 19:35 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
24.09. 19:34 | Noah Nieminen | ||
| Mukava peruskuva. Näitä Sameja kannattaakin nyt ikuistaa niiden lopun häämöttäessä. | ||||
|
|
24.09. 16:57 | Joonas Viita | ||
| Tämäkin veturi näytti päätyneen Hyvinkään konepajalle. | ||||
|
|
24.09. 16:35 | Noah Nieminen | ||
| Näinhän se menee. Dr19:t varmaan aiheuttavat huomattavasti vähemmän ympäristöhaittoja, kuin suomalaiset hylätyt lasikuituveneet yhteensä.. :) | ||||
|
|
24.09. 16:34 | Noah Nieminen | ||
| Voihan tämä olla sitä. Ainoastaan veturin omistaja tietää, mistä hiiltä on hankittu. Kallista se kuitenkin on. | ||||
|
24.09. 15:35 | Rasmus Viirre | ||
| Kerrassaan herkullinen kuva tutuista lätistä. | ||||
|
24.09. 15:18 | Timo Arolainen | ||
| Kiitos tästä kuvasta, tätä silmäilee kauemminkin. | ||||
|
|
24.09. 12:39 | Into Tilander | ||
| Olisiko tämä nyt sitä belgialaista kivihiiltä? Omanlainen vaalean ruskea häive erottuisi silmiini savupilvestä. | ||||
|
|
24.09. 12:28 | Into Tilander | ||
| Komiata komiata! Teräsmieshän tuo on. Pullan teliin pitää mahduttaa moottori ja vaihteisto, joten telit ovat tottakai huomattavasti suuremmat. Esimerkiksi kuvassa https://vaunut.org/kuva/116393?tt=1&i1=Hr11 | ||||
|
|
24.09. 12:01 | Juhani Katajisto | ||
| Näyttää vähän siltä, että kaivinkone on aloittamassa näiden siltojen uusimiseen liittyneitä maanrakennustöitä. Sillat uusittiin 1970-luvun alussa. Molemmin puolin katua on muuuten samanlaiset Karhun kierroksen alkoholimainokset. Joissain kuvissa näkyy, että tässä risteyksessä on poliisi ohjaamssa liikennettä siis ilman minkäänlaista korotusta. | ||||
|
|
24.09. 11:54 | Ari Virtanen | ||
| Onpa todella säväyttävä kuva. Jotenkin kuvassa korostuu, kuinka Hr11:ssa on todella pitkät telit veturin kokonaispituuteen suhteutettuna. Asia vielä korostuu, kun vertaa tuohon kiitojunan vaunun teliin. | ||||
|
|
24.09. 10:45 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Teräsmieheltähän tuo näyttää ainakin takaapäin. | ||||
|
|
24.09. 10:28 | Petri Nummijoki | ||
| Tosiaan harvinainen kuva siksikin, että Hangossa höyryveturit korvattiin vaihtotöissä Vv13-dieselvetureilla jo 1950-luvun puolella. Muistaakseni joku Vv14-sarjalainenkin on ollut Hangossa talviliikenteen aikaan ruuhka-apuna. Hangon rautatie-kirjassa kerrottiin syykin, miksi Hangossa dieselöinti tapahtui aikaisemmin, kuin usealla muulla paikkakunnalla eli siellä veden laatu ei sopinut höyryvetureille kovin hyvin. Se ei varmaankaan linjavetureita haitannut, jos ne saivat huonolaatuisempaa vettä silloin tällöin mutta vaihtoveturissa ikävää, kun saman laatuisella vedellä jouduttiin ajamaan päivästä toiseen. | ||||
|
24.09. 10:01 | Juhana Nordlund | ||
| Tyylikäs kuva Ilmarilta. Samaan sarjaan kuuluvan vaunun 114 näin hieman poikkeavassa paikassa viime toukokuussa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/15_erillishavaintoja/IMG_38559A.jpg |
||||
|
|
24.09. 09:15 | Kari Haapakangas | ||
| Aika hyvä kavalkadi aikakautensa pieniä henkilökuljettimia. Kaivinkoneko tuolla siltojen välissä on? |
||||
|
|
24.09. 03:20 | John Lindroth | ||
| Komea historiallinen kuva Vr1 veturista 787 Hangossa. | ||||
|
|
24.09. 01:59 | John Lindroth | ||
| Komea kuva Juhanilta ja aihe on ajankohtainen! | ||||
|
24.09. 01:54 | John Lindroth | ||
| Komea HV kuva! | ||||
|
|
23.09. 22:13 | Heikki Jalonen | ||
| Tätä voi hyvällä syyllä pitää Euroopan merkittävimpänä toimintakuntoisena höyryveturina. Sekä teknisessä mielessä että myös liikenteen historian kannalta. Tämä ei vähimmässäkään määrin kalpene mahtavimpiekaan Henchelien, Gresleyiden tai Chapelonien rinnalla. Veturi on valmistunut 1931 (Fives-Lille, Lille) ja alunperin numeroltaan 241-001 eli sarjansa ensimmäinen, alkuperäinen operaattori oli CFE, ennen SNCF:n muodostamista 1938. Alkuperäinen reititys oli pikajunakäytössä Pariisi-LeHavre/Pariisi-Cherbourg, joilla rataosilla oli merkittäviä korkeuseroja jota vaativat veturilta tehoa ja painoa. Työpaino noin 200 t, kattilapaine 18 bar, vetopyörän halkaisija 1950 ja pituutta 25,96 m p-p. Hiilejä 9 t, vettä 35 m3. Vetopyöräteho yht. 3500 hv. Suurin nopeus 110 km/h. Aikanaan noudatettuja junapainotietoja en tähän löytänyt, ovat aikanaan olleet kuitenkin aikansa raskaimpia pikajunia, varmaan yli 1000 t. Veturin suuri erikoisuus on sen nelisylinterinen yhdyskoneisto (kaksois-kompoundkoneisto) malli DuBousquet-DeGlehn. Kuvassa näkyy ulompana oleva vasen korkeapainesylinteri, joka käyttää 2. vetopyöräkertaa. Sisempänä oleva matalapainesylinteri puolestaan käyttää 1. vetopyöräkertaa. Matalapainesylinterin männänvarren vaippaputken pää näkyy puskinlevyn yläosassa. Oikean puoleinen koneisto on vasemman peilikuva ja vaikuttaa samoihin akseleihin. Järjestely pienensi vetopyöräkertojen kuormitusta, varsinkin jos sitä vertaa nelisylinteriseen yhden akselin kautta vaikuttavaan koneistoon. Sylintereiden (kp-mp) keskinäisiä paisuntasuhteita voidaan säädellä toisistaan erillisinä. Käyttö vaatii kuljettajalta osaamista, mutta pätevän kuljettajan käsissä kulku on nykimätöntä ja höyryä säästävää. Käytössä on myös piiskaventtiili, jolla saadaan tarvittaessa aikaan huomattava irtiottoveto. Veturin aktiiviura Ranskassa päättyi 1965 ja se jäin ensin höyrynantoon ja sitten hylkyjonoon. Sieltä sen pelastivat valveutuneet henkilöt. 241-A-65 valmistui Meiningenistä täyskorjauksesta 1997 yksityisten (sveitsiläisten) omistajien ja sponsorien tuella. Veturi siis ei ole enää SNCF:n omistuksessa, vaikka sen historiaan kuuluvat logot ovatkin näkyvissä. Sen nykyinen omistaja on Dampflok-Depot Full-Reuenthal, Aargau, CH. Nettisivut https://www.241a65.ch/ JuuTuubista löytyy useita ajovideoita kun hakee "241-A-65". Äänimaailma on kerrassaan upea. Kun muistetaan, että melkoinen osa SNCF:n paremmasta kalustosta - siis myös 241:et - kelpasivat sodan aikaan "käyttölainaan" saksalaisille, on hyvinkin luultavaa, että sellaisia on liikkunut myös silloisilla Sudeettimailla ja Böömin ja Määrin Protektoraatin rautateillä. Hyvinkin sopivia kun vuoristoisille radoille olivat... |
||||
|
|
23.09. 20:47 | Noah Nieminen | ||
| Kyllä tätä ajetaan hiilellä edelleen, puut menisivät nopeasti ja tietysti lähdöissä kyllä näkyi jonkin verran myös savua. Osaava lämmittäjä meillä SVY:llä :) | ||||
|
23.09. 19:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei tuo Geoab:in takana seisoskeleva postiliite olisikin PFoab 10113? Noihin aikoihin sen numeroinen odotti Riihimäellä kohtaloaan. |
||||
|
23.09. 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm / Em 2179 valmistui vuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||
|
|
23.09. 18:47 | Antti Laajalahti | ||
| Mitä lienee polttoaineena, missään kuvassa ei savua juurikaan erotu. | ||||
|
23.09. 17:38 | Alex Chudoba | ||
| Kuvan maisema muuttui olennaisesti vielä 2010-luvulla, kun kuva-alan rakennukset katosivat maisemasta vuosien 2016-2017 aikana. Tarkennettakoon myöskin kuvatekstin viittausta Tampereen suunnan vetoraiteeseen: kuvaushetkellä ja vielä nykyäänkin kuvan takimmainen raide on ollut parinsadan metrin mittainen vetoraide. Vertailukuvan tilanteessa vuonna 1987 se on kuitenkin vielä ollut reilun kilometrin pidempi Santalahteen Näsijärvi Oy:n pahvitehtaalle ulottuva teollisuusraide. | ||||
|
23.09. 17:19 | Rasmus Viirre | ||
| On se vain komea valjakko! | ||||
|
|
23.09. 16:54 | Noah Nieminen | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
23.09. 15:01 | Daniel Nironen | ||
| Noah, samaa voisi sanoa vaikkapa tuosta kuvassa olevasta veturista. Hieno lisä kuvaan, mutta eihän sekään tee ympäristölle hyvää... | ||||
|
23.09. 14:45 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
23.09. 08:18 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos! | ||||
|
23.09. 03:25 | Jussi-Pekka Halonen | ||
| Olisivatko 2755:n ja 2562:n kaksoisvalonheittimet olleet osa jonkinlaista vuoden kestänyttä rajoitettua kokeilua, johon 2710 ei ehtinyt mukaan, koska se valmistui vauriokorjauksesta vasta paljon myöhemmin? 2755:n korjaushan valmistui verrattain aikaisin — jo 07.11.89. Myös 2724 taisi valmistua vauriokorjauksesta (28.06.90) ilman kaksoisvalonheittimiä. Ainakaan en sellaisia erota 11.04.91 kuvatusta kuvasta: https://vaunut.org/kuva/43739 Milloinkas varsinainen kaksoisvalonheittimien asentaminen alkoi? Vuoden 1991 alussako? Lähde 2755:n korjausajalle: https://digihakemisto.net/item/837845910/12478562473/181 |
||||
|
|
22.09. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| No nyt minä hämmästyn - Ranskan SNCF:n 241A Tsekissä! No, mikä ettei. Huisin mahtavaa!!! |
||||
|
22.09. 21:19 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva ja siinä itse Lasse T. "Oberdampfloksfuehrer"Lasse & Co upeasti vie maamme höyryveturiharrastuksen kulttuuria eteenpäin myös maamme ulkopuolelle,koska ulkomaiset harrastajamediat seuraavat myös meidän juna tapahtumia,ja näinolleen suuren Pacific 1009 höyryveturin liikenne ei jää huomaamatta! Jotta voimme jatkossa nauttia tästä mahtavasta sydämiemme rakastavasta harrastuksesta myös tulevaisuudessa!Tämän toteutumiseen tarvitsemme mahtavia tyyppejä esim Lasse ja Make sekä muut Team jäsenet! Teillä on energiaa ,sydäntä sekä intohimoa(Passion)viedä harrastustamme eteenpäin ja kiitokset kaikille teille! Me tulemme aina korkeasti arvostamaan ja diggaamaan teitä! Te kaikki ihan mahtavia tyyppeja me tyäktaan teistä ihan kaikkija! | ||||
|
|
22.09. 21:14 | John Lindroth | ||
| Komea kuva! | ||||
|
22.09. 20:11 | Kimmo Huhta | ||
| Noista Saarijärven tulo-opastimista kuulin eräältä veturinkuljettajalta, että ne olisivat olleet ainakin 80-luvulta asti pimeänä. Syynä kuulemma liikenteen harvuus henkilöliikenteen loppumisen jälkeen. Mistään muualta ei ole tullut tätä vahvistavaa tietoa. Onko jollain havaintoja Srj opastinvalojen palamisesta tai ei palamisesta? | ||||
|
|
22.09. 19:24 | Noah Nieminen | ||
| Värikäs ja miellyttävä kuva. Nuo veneet ovat juuri hyvä lisä kuvaan, mutta ympäristön kannalta tuollaiset käyttämättömiksi (?) jääneet soutuveneet rantojen lähettyvillä ovat ilmeisesti haitallisia. Niistä irtoilee lasikuitua mikä ei tee hyvää päätyessään tuonne veteen, eikä se myöskään maadu. |
||||
