590-12987 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 02.09. 23:30 Petri Nummijoki  
  Jos veturi on poistettu liikenteestä syykuussa 1959 niin kai kuvan täytyy olla 1950-luvun puolelta? Tuskin veturi näin ryhdikkään oloinen olisi, jos se olisi kuvaa otettaessa seisonut jo yhden talven yli ajamatta.
kuva 02.09. 22:08 Teemu Sirkiä  
  Paljon on ehtinyt maailma tässäkin muuttua. Ei ole enää releasetinlaitetta eikä relepohjaista vain yhteen suuntaan suojastettua kaksoisraidetta.
kuva 02.09. 21:53 John Lindroth  
  Kuva lienee otettu n. 20.5.60 brittiläisen ryhmän vieraillessa
Suomessa sen lienee ottanut ansioitunut harrastaja D.Trevor Rowe. Matkan toukokuisen matkan järjestäjä Oli LCGB "Locomotive Club Of Great Britain".
kuva 02.09. 21:45 Kari Kuusela  
  Hämmästyttävän paljon tästä vaunusta löytyykin tietoa. Värityksen kysyminen oli kuitenkin ilmeisen turhaa. Aiheesta kun on jo käyty keskustelua useammassakin yhteydessä: esim. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=14528.0 ja https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16806.25. Voitanee todeta, että vaunun korin ulkoinen väri on ollut mustanvihreä.
1800 -luvun tavaravaunujen värityksen kysyminen tekoälyltä antaa kysymyksenasettelusta riippuen vastaukseksi mustanvihreän tai punaruskean. Yksi esimerkki vastausten heikosta luotettavuudesta siis sekin.
kuva 02.09. 21:45 Hannu Peltola  
  Mahtaisiko Mahilla enää nykypäivänä olla Mahtia?
kuva 02.09. 21:07 Rasmus Viirre  
  Kuva on Mahtava! Tällaisia kun näkisi vielä nykyäänkin.
kuva 02.09. 13:29 Erkki Nuutio  
  Kari: Kiitos korjauksesta 1944 koskien!
kuva 02.09. 13:08 Kari Haapakangas  
  Eiköhän silta säästynyt 1944 siksi, koska suomalaiset perääntyivät tuolta vasta välirauhan solmimisen jälkeen. U-linja, jolle hyökkäykset pysäytettiin sijaitsee Jänisjoesta itään Pitkärannan-Loimolan tasalla
kuva 02.09. 12:41 Petri Nummijoki  
  Olisiko kuvan väritys siis peräisin vuodelta 1964, kun veturi oli höyrynannossa Paasivaara Oy:llä Helsingissä? Lievestuoreellahan tämä oli höyrynantotehtävissä 1803:n kanssa jo vuonna 1961.
kuva 02.09. 12:30 Juha Kutvonen  
  Eräs englantilainen harrastaja on kuvannut veturin konepajalla 23.5.1962. Silloin se oli vielä alkuperäisessä värityksessä ja kyljessä erottuvat jopa koristeraidatkin.
kuva 02.09. 12:29 Eljas Pölhö  
  Nykyisin "ei-julkisen" Rataosaston III arkiston kansion Hd:4 Itä-Karjalan radat (pääasiassa 1943) sisältämien tietojen mukaan silta on "laskettu tai tarkistettu kuormalle" 1914. Sillan huomautussarakkeessa lukee että sitä on "yritetty räjäyttää" ja "pölkkyristikot". Esim. 25 km:n päässä olleen Sahakosken sillan kohdalla oli lisätiedot "räjäytetty" ja "pukkisilta".
kuva 02.09. 11:58 Eljas Pölhö  
  Vuoden 1895 Wagns Inventarium-kirjan mukaan vaunu Gabd 2042 kuului vaunusarjaan 2039-2058, jotka oli hankittu Kotkan rautatierakennuksen määrärahoilla. Kirjaan on punakynällä merkitty vaunujen uudet numerot 10.11.1896 päivätyn vaunujen uusien litteroiden ja numerosarjojen luettelon mukaisesti. Yllättävän paljon oli vaunuja, joiden uudelleennumerointi ei mennyt entisessä numerojärjestyksessä milloin mistäkin syystä. Vaunun 2042 kohdalla ei kuitenkaan ollut poikkeusta ja se sai numeron 5042.

Muina tietoina oli, että 2042 valmistaja oli "Docken" (varmaan Sandvikens Skeppsdocka och Mek. verkstad Helsingissä). Valmistusvuosi 1890, vaunun kori puuta, kehys rautaa, hankintahinta 3710 mk, pituus puskimineen 7700 mm (saraketietona "Fot", mutta ei voi pitää paikkaansa). pyörien halkaisija 3 fot, akseleita 2, jarrulaji "hand", (numerosta 2055 alkaen "skruf"), vaunun korin pituus 6500 mm, vaunun korin leveys 2440 mm, vaunun korin korkeus 2110 mm, vaunun paino 7050 kg (sarakkeessa "Centner"), suurin sallittu kuorma 8500 kg ("Centner"). Väristä ei ole mainintaa.

Vaunujen tiedot on kirjoitettu lomakkeen D n:o 415 vanhentuneelle versiolle. Tiedot on jaettu kadelle sivulle ja aukeamia (sivupareja) on noin 220 sellaista, joilla on tekstiä (blankosivuja tulevia numeroita varten en laskenut).
kuva 02.09. 11:54 Juha Kutvonen  
  Ostin tästä samasta aiheesta väridian, jonka kuvaaja vaikuttaisi seisseen tämän kuvan ottajan vierellä, vasemmalla puolella, tai sitten sama henkilö on kuvannut useammalla kameralla. Kuvan oikeassa laidassa näkyy ratapihavalaisin, joka malliltaan sopii Hyvinkäälle.

Diakehykseen on merkitty kuvausajankohdaksi "c -62", mikä ei voi pitää paikkaansa, kuten Eljas sanoo. Onkohan tietoa, milloin ratapihavalaisimet pystytettiin Hyvinkäälle? Ko. valaisin näkyy mm. tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/117029
kuva 02.09. 10:43 Erkki Nuutio  
  Kari kysyi mikä säästi sillan vuonna 1941 kun bolsuarmeija pakeni alueelta Karjalan armeijan hyökätessä.
Eero-Eetu Saarinen kertoo Pioneeriaselajin historia 1918-1968 (1975, 638 s.) s. 280, että Läskelän 145 metrin pituinen rautatiesilta oli räjäytetty käyttökelvottomaksi , mutta Hämekosken rautatiesillasta oli tuhottu vain maatuet. Vauriot massiivisiin osiin olivat ilmeisesti vähäiset ja ne korjattiin. Rata oli SA:n huollon kannalta tärkeä ja sitä jatkettiin VR:n voimin Uksusta Salmiin, SA:n voimin jopa Aunuksenlinnaan vuonna 1942
(Tauno Hovatta: Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan (2022, 114 s.).

Sillan valmistusta ja betonointivirheiden korjausta valottaa VR 1912/37 II s.248-249.
Silta selvisi Talvisodasta, koska läheinen Kollaa kesti sodan loppuun asti - bolsuarmeija ei pystynyt aluetta valloittamaan.
Silta selvisi suomalaisten perääntyessä kesällä 1944, koska bolsuarmeijan maihinnousu Äänisellä (Vitele) sekoitti perääntymisreittejä.
kuva 02.09. 09:47 Ilkka Hovi  
  Mukava kuva, tykästyin kun huomasin yli 8 vuotta kuvan ottamisen jälkeen.
kuva 02.09. 09:47 Jari Välimaa  
  Ensimmäinen linjastoversio on julkistettu
kuva 02.09. 08:54 Pasi Seppälä  
  Tää on nätti kuvauspaikka. Tuolla takakukkuloilla on pitänyt monesti käydä, mutta on jäänyt toistaiseksi käymättä. Ja junakin oikein tyylikäs. Hieno otos.
kuva 01.09. 23:31 Petri Nummijoki  
  Eläinvaunuthan olivat sitten vielä erikseen. Muuten ei kai karjan jätöksiä rautateillä kuljetettu, jos ei lasketa "käymäläjätteiden" kuljetusta pois Helsingistä joskus 100 vuotta sitten, kun viemäröinti oli vielä puutteellista. Tänä päivänä karjan jätöksiä kuljetetaan kyllä rekoilla, jos siirtomatka pellolle on vähänkin pidempi mutta lieneekö vielä 1970-luvullakaan ollut Suomessa edes kartanoilla niin suuria karjakokoja, että traktoria tehokkaampi kuljetusväline oli lietteen siirrossa tarpeellinen?
kuva 01.09. 23:17 Petri Nummijoki  
  Tyypillisesti kalkki mainittiin esimerkkinä likaavasta tavarasta. Kai sekin sentään säkeissä kuljetettiin eikä irtotavarana mutta varmaan kalkkisäkitkin olivat enemmän tai vähemmän pölyisiä.
kuva 01.09. 23:17 Esa J. Rintamäki  
  Yleensä sellaista tavaraa, jonka jäljiltä siivoaminen on niin maan perusteellisen työlästä.

Yhtenä esimerkkinä kalkkia, jauheena. Tarkoitan: - vuotavissa paperisäkeissä. Talkkiakin.

Erityisen likaavaa tavaraa on navettakarjan jätökset (kumpaakin lajia) astioissa, joiden kaatuminen matkan aikana merkitsee likaantumista erityisen korostetusti.
kuva 01.09. 23:01 Mikko Ketolainen  
  Mitä tarkoittaa likaavan tavaran vaunu?
kuva 01.09. 22:59 Mikko Ketolainen  
  Äänekosken tehtaalla on menossa vuosihuoltoseisokki. Ensi viikon junakin on vielä peruttu.
kuva 01.09. 22:44 Hannu Peltola  
  Anna Mahille Mahdollisuus!
kuva 01.09. 22:30 Veikko Hattunen  
  Nykypäivä on aivan Mahdotonta!
kuva 01.09. 22:17 Raimo Harju  
  Harmaat kiitojunat kirjasta löysin mielenkiintoisen tiedon, jossa mainittiin että Hr11 olisi liikennöinyt Mieron tiellä 1950 luvun lopulla, siis Pori-Parkano välillä, olisko jollakin tästä tietoa.
kuva 01.09. 19:54 Miitre Timonen  
  Itse sain taksin KAJ-HYS ja säästin bussilipun verran ja pääsin täten myös suoraan pihaan asti.
kuva 01.09. 17:43 Robert Sand  
  Voiko olla piimaakaivos? Onko ne esiintymät noin syviä?
kuva 01.09. 17:29 Pertti Miettinen  
  Osa tästä junasta jatkoi Äetsäsätä Mäntyluotoon junassa 3845. Tämä veturi palasi 2814:sta.
kuva 01.09. 17:26 Pertti Miettinen  
  27.5 lukien veturina on ollut Dr13, palannut 3814:sta takaisin. 3815 on ollut Tampere - Äetsä juna, mutta osa junasta on jatkanut Äetsästä Mäntyluotoon 3845:llä, jossa vetovoima Dv12.
kuva 01.09. 17:20 Esa J. Rintamäki  
  Eipä silti, sen aikaisen SDP:n jäsenistössä oli v. 1918 sodan aikana myös "äkkivääriä".

Nämä äkkiväärät sittemmin, elokuussa 1918 perustivat Pietarissa keskinäisen kehun kerhokseen Suomen Kommunistisen puolueen.

Ja Talliinin Joopihan kävi loppusyksyllä 1917 Helsingin työväentalolla patistelemassa epäröiviä suomitsuhnia: "- No, yrittäkää edes nyt viimein sitä vallankumousta, tai muuten ei hyvä heilu!"
kuva 01.09. 17:13 Teemu Saukkonen  
  Onko jossain listaa näistä Lokomon valmistusnumeroista? Muistan sellaista katselleeni, mutta siitä eteenpäin muistikuva on hatara.
kuva 01.09. 17:08 Erkki Nuutio  
  Hämekosken silta on vakiintunut nimi. Koska ylitetään Jänisjoki, esintyy myös kuvia Jänisjokeen liittyen: https://vaunut.org/kuva/112315?paik=J%C3%A4nisj%C3%A4rvi .
kuva 01.09. 16:56 Petri Nummijoki  
  Ruotsissahan oli oma radikaalivasemmisto. Tosin asiat eivät edenneet niin pitkälle kuin Suomessa mutta olisiko tähän suurin syy siinä, ettei maantieteestä johtuen Lenin pystynyt vaikuttamaan Ruotsin tilanteeseen niin konkreettisesti kuin Suomen?
kuva 01.09. 16:10 Rainer Silfverberg  
  1904-05 oli aikaikkuna jolloin Venäjä kävi sotaa Japania vastaan ja Suomeen oli sijoitettu vain välttämätön määrä sotilaita.
Irtautumista yritettiin mm salakuljettamalla aseita Suomeen, mutta suurta aselastia tuonut S/S Grafton laiva ajoi karille eikä aseista saatu kuin murto-osa perille.

Japanin sodan seurauksena keisari luopui itsevaltiudestaan parlamentin (Duuman ) hyväksi ja Suomi sai 1906 oman vaaleilla valitun Eduskunnan.
kuva 01.09. 16:02 Niko Salo  
  Liikenteenohjaus toiminut. Heti onnettomuuden jälkeen oli joitain K-junia käännytetty Koivukylässä, Tikkurilassa ja jopa Hiekkaharjun päättyvällä raiteella. Osa myös peruttiin. Näin jäi kehäradalle esteetön kulku.
kuva 01.09. 15:43 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, II sortokausi oli alkanut vuonna 1908, jolloin todennäköisyys Suomen irrottautumiselle Venäjästä oli aika huono. Eikä Neva-joen ylittävän rautatiesillan valmistuminen Pietarissa v. 1913 olisi asiaa mitenkään helpottanut.

Soppaa hämmensi vielä jyrkän suunnan ja tiukan linjan slavofiilien harrastama painostus - niin meitä kuin tsaariakin kohtaan.
kuva 01.09. 14:01 Rainer Silfverberg  
  Tyytymättömyys Suomessa kasvoi 1. maailmansodan takia koska se aiheutti elintarvikepulan koska Suomi joutui maksamaan sekä rahaa että elintarvikkeita Venäjän armeijalle. Torppareilla taas oli niin pienet tilat että eivät elättäneet kunnolla kun kartanoille ja suurtilallisille piti antaa vain enemmän ja enemmän ruokaa joka kuskattiin Venäjälle.

Jos Suomen olisi jotenkin onnistunut päästä irti Venäjästä ennen maailmansotaa (tai kuulunut Ruotsiin) niin vuoden 1918 katastrofista olisi ehkä vältytty.
kuva 01.09. 13:42 Esa J. Rintamäki  
  Pitää vaan muistaa sekin, että taustalla "kummitteli" ensimmäinen maailmansota, eräänlaisen kilpailuasetelman lietsomana.

Mutta: - joka ikinen sota, oikeutetuksi kuvitellut myös, pahentaa moraalikatoa.

Herra Jorma, en itse jaksa uskoa venäläismallisen proletariaatin diktatuurin sopivan millään tavalla suomalaisten tunnettuun perusluonteeseen (lue: vittumaisuuteen) niinkään isossa asiassa kuin mitä vuosi 1918 oksensi esiin.

Niin, ja "toveri UuKaaKaa" oli silloin vielä seitsemäntoistias koulupoika, joka sai omantuntonsa rasitteeksi käskyn johtaa teloitusjoukkuetta Haminassa toukokuussa 1918. Tämä oli häntä jäänyt vaivaamaan, lopuksi ikää...

Mitä ensimmäiseen maailmansotaan muutoin tulee, niin Saksa sai pääsyyllisen leiman itselleen. Kun taas Serbia, jonka tolskaamisesta sota lähti alkuun, periaatteessa sai jäädä rauhaan ja sai jopa hiukan enennettyä maa-alaansa. Sama sota synnytti myös Hitlerin, jonka moraalittomuuden muistomerkkinä nykyinen tilanne on.
kuva 01.09. 13:13 Petri Sallinen  
  Tutkailin asiaa turvealan ammattilaisten kanssa. Toteamus oli: ei voi olla turpeennostoa. Turve näkyisi kuvassa hyvin tummana. Jos suohon olisi kaivettu noin syvä kuoppa, täyttyisi se vedellä ja sen poistamista varten pitäisi olla pumppulaitos.
kuva 01.09. 12:38 Kimmo Huhta  
  Kannonkoskella järjestettiin Suomen Partiolaisten suurleiri Tervas 1.–9.8.1990. Tasoristeyspalsta 3/90:n mukaan Kannonkoskelle ajettiin kymmenvaunuisia henkilöjunia. Ihan pieni maininta tästä löytyy myös Saarijärven Sampo-paikallislehdestä. Menikö yksi junapari alussa ja yksi pari lopussa, vai enemmänkin?
kuva 01.09. 01:24 Into Tilander  
  Kiitokset Erkki ja Kari! Oma mielipiteeni edelleen olisi turve ja sen nostaminen. Kuvasta löydän ainakin kahdeksan turvelapiota, siis tämän mallisia: https://www.finna.fi/Record/lusto.knp-11253?lng=sv Etualan kolmen miehen takana olisi pystyssä kuivumassa palaturvetta. Kuopassa olevista kolmesta kuuppavaunusta takimmaisessa ja keskimmäisessä olisi jo ainakin osittain kuivunutta palaturvetta. Ensimmäisen kuuppavaunun kuormana on pintamaata oikealta olevalta pintamaakaivannolta. Pintamaan kaivamiseen voisi liittyä myös ylemmällä tasolla olevat 2+2 kuuppavaunua. Tavalla tai toisella halutaan tuoda alempi maakerros selvästi näkyviin.

"Ich bin nicht konstrukt insinjör!", sanoin eräässä viime viikon kuvassani. Jos haluttaisiin rakentaa puolustuslinnake tuon aikaisilla välineillä (lapio, kuuppavaunu ja habaa) niin itse kyllä kaivaisin pintamaan ja saven varmasti samaan vaunukuormaan ja kippaisin sen notkelman taakse siihen samaan kasaan. Myös puolustuslinnakkeen perustojen kaivaminen ylös suorakaiteen muotoisissa "palikoissa" ei tunnu ainakaan itseltä luontevimmalta vaihtoehdolta.

Savi on alemmalle maakerrokselle myös hyvä vaihtoehto. Mutta ongelmahan on siinä, että se olisi muotoiltu jo tiilen muotoiseksi, alkukuivatettu läpimärässä savikuopassa ja lyöty erittäin epäloogisesti ja tilaa vievästi kuuppavaunuun kukkuraksi.

No hard fealings!
kuva 01.09. 00:50 Jorma Rauhala  
  Tämä ei nyt oikeastaan kuulu tähän rautatiekuvaan juuri mitenkään, mutta kun nyt muutkin kirjoittavat - aivan turhan laveasti näistä asioista - niin pannaan täältäkin joku rivi.

Aina tuppaa nimittäin monilta unohtumaan, että Suomi oli jo tuohon aikaan, 1918, varsin demokraattinen maa. Oli ollut jo pitkään yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisilla, ja eduskuntakin hoiti asioita jo vuodesta 1907 alkaen. Kaiken kukkuraksi sos.dem oli suurin eduskuntapuolue.

Sitten vaan piti ruveta rähisemään venäläisten matruusien rinnalla ja hommaamaan tännekin punaista bolsevikkihallintoa. Punaisten toimintaahan organisoitiin hyvin pitkälti Venäjältä. Aseapua tuli junalasteittain Etelä-Suomeen Pietarista, ja myös bolsevikkien panssarijunia. Tarkoituksena oli saada proletarian diktatuuri tasavaltaisen demokratian tilalle.

Ilmankos nyt tasan 40 vuotta sitten kuollut presidentti Kekkonenkin kuului tuona keväänä Suomen hallituksen eli valkoisten joukkoihin.
kuva 31.08. 22:57 Petri Nummijoki  
  Joka tapauksessa sodan lopputulos avasi Suomelle mahdollisuuden kehittyä demokraattiseksi maaksi, joka oli jo 1920-luvulla selvästi edellistä vuosikymmentä parempi paikka. Neuvostoliiton "kehityksestä" voidaan päätellä, miten Suomelle olisi käynyt, jos punainen osapuoli olisi voittanut. Radikaalivasemmisto oli Leninin aseistama, joten on äärimmäisen epäuskottavaa, että se olisi pystynyt irtautumaan Leninin otteesta.
kuva 31.08. 22:44 Kari Kuusela  
  Minkähän värinen tämä vaunu tuohon aikaan on ollut?
kuva 31.08. 22:17 Esa J. Rintamäki  
  Otteita "Sisällissodan Pikku Jättiläisestä" (kirj. P. Haapala ja T. Hoppu), painatusvuosi WSOY 2009. Mukana omia mietteitäni.

Sodan kokonaistappioista:

Nykykäsityksen mukaan silloin surmansa sai noin 38 400 henkilöä. Näistä suomalaisia oli noin 36 000, sekä sodassa ja sen jälkeisissä olosuhteissa noin 2 500 muiden maiden kansalaisia. Nämä pääosin Venäjän, Saksan ja Ruotsin alamaisia.

Taisteluissa kuoli noin 9 500 suomalaista. Luvussa on mukana haavoihinsa kuolleet ja taistelujen yhteydessä kadonneet. Valkoisia kaatuneita: n. 3 500, punaisia 5 700. Lisäksi osapuoleltaan epäselviksi jääneitä oli yli 300. Ja vajaat nelisenkymmentä puolueetonta myös.

Taisteluiden yhteydessä arvion mukaan venäläisiä kaatui 800 - 900, noin 350 sakemannia, ja 55 ruotsalaista vapaaehtoista (yksi näistä oli Olof Palme, myöhemmän Ruotsin pääministerin kaima ja setä). Kadonneita venäläisiä ja saksalaisia oli yhteensä hiukan toistasataa.

Taisteluiden ulkopuolella tapettiin aseettomana tai puolustuskyvyttöminä yhteensä noin 11 000 suomalaista. Näisti 1 650 oli taustoiltaan valkoisia ja punikeiksi luettavia oli noin 10 000. Tämän statuksen venäläisiä ammuttiin valtava määrä! [ Esimerkiksi Tampereen valtauksen yhteydessä muun muassa punaisten puolella ollut tykistöluutnantti Rosnatovskij - ammuttiin hiekkakuoppaan... ]

[ Eräskin tapaus: - Suomessa voimassa olleen rikoslain mukaan raskaana olevaa naista EI SAANUT teloittaa, vaan hänen piti saada toipua synnytyksestä. Keväällä 1918 tiensä pään kohtasi muuan Hilma Kaivolahti, jonka laskettuun aikaan oli vielä kolme kuukautta. Samalla tavoin muitakin hilmoja pistettiin päiviltä, eikä laskettuja aikoja liioin kyselty.

Raudussa ammuttiin huhtikuussa 1918 Enosta kotoisin ollut kahden lapsen äiti, n. 35 vee ikäinen Ida Maria Antintytär Kinnunen, joka EI KUULUNUT punakaartiin. Ampumisen motiivi: - suunsoitto ... Eikä ollut ainoa tästä syystä ammuttu!

Viipurissa, toukokuussa valkoiset valloittajat järjestivät Viipurissa olleiden venäläisten joukkotappajaiset. Ja siinä meni joukkohautaan sekin venäläinen entinen tsaarinarmeijan eversti, joka oli sodan aikana kannattanut ja tukenut asehankinnoilla valkoista osapuolta! ]

Vankileireihin koottiin huhtikuun alusta 1918 alkaen punakaartilaisia kannattajineen. Enimmillään vankimäärä oli huhti - toukokuun vaihteessa ollut lähes sata tuhatta. Valkoinen terrori vähensi vankimäärää noin kuudella tuhannella (joista naisia teloitettiin noin 200).

Syksyyn 1918 mennessä koko juttu oli täyttä katastrofia: muutamassa kuukaudessa vankeja kuoli noin 12 500 aliravitsemukseen (tästä käytettiin fiiniä nimitystä: "marasma") ja sen seurauksena erilaisiin sairauksiin. Ja sitten vielä kesä - heinäkuun taitteessa kovalla voimalla iskenyt espanjantauti-nimellä tunnettu influenssaepidemia.

Eikä siinä vielä kaikki: vankileireiltä vapautettuja tiedetään kuolleen noin 700, kotimatkallaan tai pian kotiin päästyään. Kuihdutettu elimistö ei kestänyt pikaista ruuan ahmimista...

Tarkkaa lukua sotaan osallistuneiden määristä ei tietoa helposti löydy.

Yhtenä syynä on koko sodan juridinen perustakin: - sotaa ei voitu noin vain julistaa ketään vastaan, kun se sisällissotaa kerran oli! Ei sitä julistettu bolshevikkihallituksen Venättä vastaan (ei Leniniä, ei Trotskia, eikä varsinkaan valkoisia: Koltshak, Judenits, Denikin ym. vastaan?).

Eikä osapuolista kovin päivänkirkasta käsitystä kaikiten ollut, muun muassa herrojen Rahja (pietarinsuomalaista veljeskatrasta!), von der Goltz, Brandenstein, H. Salmela (Kotkan poikii ilman siipii), Svetshnikov, Bulatselj, Otto Ville K. ynnä muita.

Punaryssä-nimitystä kantoivat tavalliset maaseudun punakaartilaiset, joilla oli yllään jokin venäläisen sotilaspuvun osa, vaikkapa pelkkä lakki! Valkoiset olivat kovin kerkeästi tällaiset "ristiäiset" pitäneet!

Saksan-jääkärit olisivat sodanjulistuksen kiihkoissaan mahdollisesti tehneetkin, mutta valkoisen armeijan johdossa oli runsaasti entisiä tsaarinarmeijan upseereita ja erityisesti kenraaliluunantti Mannerheim himself nokkamiehenä, tämä fakta hiukan toppuutteli äkkinäisimpiä.

Toinen iso ongelma oli: - mitä sotalakia voitiin Suomen sisällissodassa/luokkasodassa/vapaussodassa soveltaakaan? Ruotsinvallanaikaistako vuodelta 1732? Itsenäisyysjulistus oli annettu jo joulukuun kuudentena 1917, joten ei se Venäjän lakikaan kovin suosittu vaihtoehto ollut?

Mannerheim itse sen lain omasta puolestaan kyllä hyvin tunsi ja samoin Lockstedtissa simputuksen takia hampaitaan kiristelleet Kuninkaallisen Preussilaisen 27. Jääkäripataljoonan jääkäritkin, Eduard Ausfeldia myöten Saksan armeijan vastaavan, mutta...?

Kaiken takana oli myös Mannerheimin tunnettu asenne punakaartilaisia kohtaan - nimitteli näitä roistoiksi, isänmaanpettureiksi ja punaisiksi huligaaneiksi. Lisäksi se yllytys, minkä hän laski liikkeelle 25.2.1918 "ammutaan paikalla"-käskynä.

Tämä villiinnytti valkoisen puolen joka ikisen ukkelin joka jonkinlaisessa johtotehtävässä oli. Ja mitä nolointa, lähes kaikki Mannerheim-kirjat ovat tästä käskystä tasan hiljaa!

Toinen, varsin paha synti oli jättää kaikki ne valkoisten kenttäoikeuksissa istuneet ihmiset yksin kamppailemaan omantuntonsa kanssa. Eikä heille mitään jälkihoitoa annettu, muuten kaikki olisi vääjäämättä tullut julki.

Vielä sekin, kun valtionhoitajana ollut "Ukko-Pekka" Svinhufvud allekirjoitti joulukuussa 1918 yleisen armahdusasetuksen, jonka vuoksi valkoisten töistä ei käyty ikinä minkäänlaista oikeudenkäyntiä. Lienee "Vinhuvuutin" omalla pojalla ollut omaa lehmää ojassa, oltuaan Hennalan vankileirin komendanttina?

Punaiset sen sijaan sen oikeuden saivat tuntea nahoissaan, karkeimman jälkeen.
kuva 31.08. 21:42 Hannu Lehikoinen  
  Luulen, että minulla on osaltani sormeni pelissä tuon Pommi nimityksen yleistymisessä harrastajien keskuudessa.

Olin Tampereen varikolla töissä keväällä 1997, kun Dr13-sarja siirrettiin Pieksämäeltä Tampereen varikon vastuulle. Ilmeisesti joku tamperelainen oli keksinyt alkaa puhua Alspommista Alstommin sijaan. Ainakin varikolla sen nimityksen olen kuullut. Olihan veturit aika hurjassa kunnossa; mainittujen tulipalojen lisäksi tanssivia renkaita meni yhtenään, sähköpuolella oli vikoja, laajemmat huollot tekemättä jne. Saatiin tehdä tosissaan töitä, että veturit selvisivät vielä muutaman vuoden urakastaan. Sähköpuolen viat ilmenivät läpilyönteinä (sähkömiehet taitaisivat puhua ylilyönnistä) ja niitä ilmeni sekä generaattoreissa että ratamoottoreissa. Niistä puhuttiin paukkuina, mikä varmaan osaltaan ohjasi tuohon pomminimitykseen. Itsekin pari Dr13:n paukkua kokeneena voin kertoa, että sen aiheuttama täräys on melkoinen ja paikalle osuessa varmasti äänikin.

Kun sitten 2343 saatiin ostettua Haapamäelle ja alettiin painia sen haasteiden kanssa, ei ole ihme, että Alspommi nimeä tuli käytettyä sielläkin ja että se yleistyi Haapamäen porukan keskuudessa.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä eikä nimi miestä pahenna. Niin se tässäkin tapauksessa on: en minä osaa nähdä, että tuo loppuaikojen nimitys ottaisi mitään pois tuolta voimapesältä, joka kuitenkin hoiti sarjana tehtävänsä lähes 40 vuoden ajan, vaikkakin välillä oikutellen.
kuva 31.08. 21:04 Jani Keskinen  
  Hienoa että Mäntyluodon telakan ja sahatavaraliikenne on tämän vuoden aikana herännyt uudelleen vuosien tauon jälkeen, huomenna aikatauluissa on tulossa Mäntyluoto-Tampere suora "iltatavara" 16 vuoden tauon jälkeen!
https://juliadata.fi/timetables?s=53812&d=1.9.2026
kuva 31.08. 20:49 Jimi Lappalainen  
  Satunnaiskuvageneraattori arpoi kuvan, jonka kolmanneksi viimeisessä kommentissa Kimmo käyttää mainitsemaansa koiranleukanimitystä: https://vaunut.org/kuva/72227 :)
kuva 31.08. 20:34 Esa J. Rintamäki  
  Herra Sampo (fanfaarit!) - suuri kiitosmaininta!

Piilossa ollut Toralinna on nyt löytynyt!!!
kuva 31.08. 19:54 Sampo Castrén  
  Toralinna on tuo musta pötkö veturitalleilta länteen. Veturitie erottuu sen länsipuolella ja kuvan vasemmassa laidassa Auroran sairaala.
Veturitallien alapuolella on Eläintarhan koulu, joka on vieläkin olemassa. Sen vieressä kulkee Savonkatu, kuten nykyisinkin. Myös veturitalleista osa on olemassa. Eltsun kentän kohdalla erottuu jonkinlainen soikiomainen juoksurata.
kuva 31.08. 19:37 Noah Nieminen  
  Kuva on näemmä kahteen kertaan täällä: https://vaunut.org/kuva/107715?u=3116&tag0=2%7CSr1%7C3005.

Ihmettelin, että onko muka vielä vuonna 2015-2016 ollut huomioteipittömiä susia. Tässä se selvisikin, eli oikea kuvauspäivämäärä lienee 5.1.2013. Tietokoneella päivämäärä on ehkä mennyt kuvauspäivämäärän ja käsittelypäivämäärän kanssa jotenkin sekaisin, sillä se kuva on lisätty 31.12.2015, ja tässä lukee että tämä olisi kuvattu 31.12.2015, vaikka kyseessä on sama kuva.
   >>