Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.08. 02:10 | John Lindroth | ||
| Komea Tr1 kuva! Mielestäni tuon mallin lyhdyt omaavat saksassa nimen "Reichsbahnlaterne".Ainakin edesmennyt Guenther Modellbau(Horst Guenther Modellbau Reutlingen Deutschland) Ho käytti tätä nimitystä johon törmäsin HO Riston1096 rakennuksessa!Käytin ja käytän edelleen sopivia massinkivaluja suomalaisissa veturimalleissa mikäli niitä on saatavilla.Nykyistn noita valuja toimittaa ainakin "Modellbau Weinert".Rakentamani Risto 1096 esiintyi VR-125 juhlatilaisuudessa vuonna 1987 Pieksämäen piirissä juhlapöytää kiertävällä radalla kaverinaan Hr 12 numerolla2217 ,tilaisuus oli ikimuistoinen! Ja kiitokset VR organisaation sen aikaisille järjestäjille. Ikimuistettava hetki oli se kun minua"pienoismallirakentajaa" oltiin vastassa VRn mustalla autolla junasta ja kuljettamaan suoraan juhlapaikalle mukana VRn erittäin viehättävä naispuolinen minua opastava henkilö! Mitähän tähän voisi lisätä ei mitään ,tämä muisto on kertakaikkisen fantastinen! | ||||
|
30.08. 01:41 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuva siinä erottaa Mytäjärven ja kolmioraiteen sekä ylempänä Loviisan kapearaiteisen rataa kaartamassa Vesijärven suuntaan. | ||||
|
|
30.08. 00:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä, erityisen mielenkiintoinen kuva on Saksan keisarillisten ilmavoimien lentäjien ottama. Kuvaushetkellä lentokorkeus on ollut 1500 metriä. Nuoli kuvassa osoittaa pohjois-etelä-suunnat. Rautatieasema on merkitty X:llä.Vesijärven rata erottuu viivasuoruudessaan selvänä. "Järvi"-sanasta kello neljän suunnassa näkyvä soikeahko ja tasainen alue on juuri se Fellmanin kartanon pelto! Pelto, joka muistetaan suomalaisten kansallisessa muistissa sisällissodan päätepisteenä ja kärsimysten muistomerkkinä. Nyt sama Fellmanin pelto on kutakuinkin kolmion muotoisena puistona, rajattuna kolmella kadulla, joilla on presidenttien nimet. Punaisten pakolaisten toistakymmentä kilometriä pitkä kolonna, oli tulossa Lahteen. Siinä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja punakaarti suojana taistelukosketusten varalta. Syrjäntaan taistelussa punaiset kohtasivat saksalaisia (von Brandensteinin joukkoja) ja ensimmäistä kertaa saksalaiset joutuivat kuin joutuivatkin perääntymään punaisten takia! Punaisten joukossa erityisesti Valkeakosken nuoret tehtaantytöt olivat tilaisuudessa kunnostautua - ja sen he tekivätkin! Punaisten tilanne heikkeni pahasti, kun saksalaiset saivat vahvistuksia valkoisista suojeluskuntalaisista. Sitten Lahden länsipuolella punaisten oli pakko antautua ja luovuttaa aseensa. Venäjälle pyrkimässä olleet pakolaiset ja punakaartilaiset viettivät ensimmäiset vankeusaikansa Fellmanin pellolla. Sieltä heidät marssitettiin Hennalan kasarmialueelle, ja sitten alkoivat joukkoteloitukset. Hennalan vankileirin komendantti oli määrännyt että viitenä ensimmäisenä päivänä sen ainoa vesijohto oli ampumisen uhalla pidettävä suljettuna! |
||||
|
30.08. 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uudenkylän asematalo on rataosan Riihimäki - Pietari alkuperäistä III luokan tyyppiä, avattu liikenteelle v. 1870. Kyseinen luokitus koskee aseman palvelutason luokitusta, eikä sillä siten ole mitään yhteyttä III luokan odotussalin penkkien puulajin kovuuden kanssa, heko heko! |
||||
|
29.08. 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, näilläkin main sitä nahistelua käytiin. | ||||
|
29.08. 23:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näistä vangeista monikaan elävänä ja ehjänä päässyt kotiinsa normaaleita arjen askareitaan tekemään. Valkoisten suunnaton vihanpito ja kostonhimo täyttivät joukkohautoja urakalla, myös täällä Tammisaaressa. Vasta, kun ulkomailta alkoi kuulua viestejä, että Suomen itsenäisyyden tunnustamisen ehtona oli se, että joukkoteloituksista luovuttaisiin. Itse Lahtari-Kustaa Mannerheimkin yritti toppuutella tätä kiertokirjeellään, mutta viesti ei mennyt perille, ei ainakaan Hans Kalmille Lahdessa. Kevätkylvötkin tyystin tekemättä, maailmanlaajuinen influenssa (espanjantauti) riehumassa täälläkin. Joten ei mikään ihme että viikatemiehellä kiirettä piti! |
||||
|
29.08. 23:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva otettu maantiesillalta. Siten Vilppulan asema olisi vasemmalla, kuvan reunan ulkopuolella. 1970-luvulla koski haisi todella pahalta! Ihan kuin joku olisi päästää pärskäyttänyt maailman suurimmat pierut, kun junalla tästä yli meni. Tosissaankin se rikkivedyn lemu tuli jäämään muistoihin niin kauan kuin vain Yläkerran Isäntä minullekin elonpäiviä vielä sallii. Sellutehdas lopetettiin vanhanaikaisena vuonna 1991 ja sen ylen iäkkäät koneet ja kattilat päätyivät aina Kiinaan asti. Koski on sen jälkeen pikkuhiljaa puhdistunut ja isot pojat hämmästelivät huuli pyöreänä, kun joku oli nähnyt punalihaisten arvokalojen jo nousseen tästä kohti Mänttää ja sen alapuolista vesistöä. Sulfiittisellutehdas, joka teki rikkihapponsa itse ja valkaisi massaa kloorilla. Elikkä se kosken lemu oli siihen aikaan rahan hajua... Ihmekös sitten, että punikit ja lahtarit v. 1918 sihtailivat kiväärintähtäimien läpi toisiaan, just kosken rantamilla. |
||||
|
29.08. 22:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Säpinää Vilppulassa - sotaa, sotaa apat- eikun "anarkiaa" vastaan! Ennen v. 1918 sotaa kutakuinkin harva sieluparka tiesi tämän nimisen liikennepaikan olemassa olosta - ainakin paikalliset sen hyvin tiesivät! Nyt? Eipä juuri mitään! Asemalle ei pääse sisään, makasiini ei palvele. Eikä sitten muutakaan, kun Mäntän suunnan liikennekin tukehdutettiin puolitahallaan jokuja vuosia sitten. Asematalon kuistin kaiteetkin katosivan jonkun tuskaisen ääliön särkemänä vuonna 2019! Niin, ne anarkistimatruusit? Valkoisilla taisi motivaatio olla riittävässä määrin painavampaa - yksi tulitaistelu riitti sammuttamaan matruusien tulisimman taisteluinnon ja nämä poistuivat paikalta suit vikkelästi. Otshen spasiba, radi Bohu, tovaristshii, riitti tätä lajia meille jo! |
||||
|
29.08. 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaussuunta on Orivedelle päin. | ||||
|
29.08. 21:51 | Leevi Heino | ||
| Kiitos. | ||||
|
|
29.08. 21:43 | Eemil Liukkonen | ||
| Oikeen hieno otos peltojen vallitsemasta maisemasta. Mukavasti lämpimiä värisävyjä harmaaseen päivään. | ||||
|
29.08. 20:07 | Pasi Seppälä | ||
| Hienoa kirkkaan valon ja varjon hallintaa tässä kuvassa. Tykkään kyllä kovasti. | ||||
|
29.08. 18:37 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Kummankohan taholta tämä loppuu? Vuoden 2024 tiedoilla VR veloittanut Rise:ltä kuljetuksista 700 000e vuodessa. Eikö sitten kannattavaa vai Rise:lle liian kallista.. | ||||
|
29.08. 18:14 | Toni Lassila | ||
| Kuvahan näyttäisi olevan otettu 29.5. kuten exif-tiedotkin paljastavat, eikä 29.8. | ||||
|
|
29.08. 18:11 | Markus Räsänen | ||
| Kyllä on ollut #3110 nopea. Veturi toi torstaina 27.8 pari tuntia myöhässä liikkuneen IC64:n pohjoisesta Kouvolaan, jossa jäi pois rampautuneen Sr2 #3241:n kanssa. Oletin #3110 lähtevän viemään rampaa Sr2:sta Ilmalaan, mutta #3110 onkin lähtenyt Kouvolasta Tampereelle, josta on tuonnut junan Raumalle. Mutta, onko juna numero oikea, kun sitä ei löydy juliasta? |
||||
|
29.08. 17:35 | Erkki Nuutio | ||
| Tk1 se epäilemättä on. Tk2:n tenderipyörästö on erilainen ja muutkin consolidation -veturit ovat tästä eroavia. | ||||
|
|
29.08. 16:15 | John Lindroth | ||
| Haasteellisessa veturin tunnistamisoperaatiossa olen päätynyt "Consolidation" veturisarjaan Tk1. | ||||
|
|
29.08. 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onkos se "Kiitokori"- Volvo tyypiltään ns. sellibussi? Kun tiämmä kuljetettavilla saattaa välillä olla henkilökemiat hieman hakusessa? |
||||
|
|
29.08. 15:17 | Rainer Silfverberg | ||
| Jos bussi ajaa ojaan niin mikä takaa että vangit eivät karkaa? | ||||
|
29.08. 13:39 | Erkki Nuutio | ||
| Viitteitä vuosiin 1918-1919. Työmiesten (vaiko punavankien) jalkojen juurella on sähkögeneraattori. Jos kivet ovat graniittia, voisi paikka olla Antrea, mutta se on vain eräsvaihtoehdoista: 'https://www.finna.fi/Record/lappeenrannanmuseot.7F20018D-35CC-428F-A236-C3F9F39111A0 |
||||
|
|
29.08. 13:29 | Sauli Vähäkoski | ||
| Tummansininen SLF-497 kilpinen Kiitokori OmniStar Volvo bussi on joskus näkynyt vankien kuljetuksissa. | ||||
|
29.08. 13:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kanervan seisakerakennus valmistui vuonna 1913. Noin aikavälillä 1906-1916 meni valtaosa SVR:n ratainvestoinneista Pietarin henkilöaseman uudistamiseen, uuteen tavara-asemaan ja sen ratapihaan sekä Rajajoki-Pietari välin raiteiden ja rakennusten uudistamiseen. Kanerva on siitä vaatimaton esimerkki. Oheinen kuva on väliltä 1925 +/- 2 vuotta, koska toinen raide, joka on vuoden 1923 ratakaaviossa ( https://vaunut.org/kuva/42835?paik=Kanerva+%28luov.+Karjala%29 ) on jo purettu pois. Kanervan laituri autonomia-aikana, ehkä ennen pysäkkirakennusta : https://vaunut.org/kuva/163216?paik=Kanerva+%28luov.+Karjala%29 |
||||
|
|
29.08. 13:13 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Jossain kohtaa vuosien 2008 ja 2015 välillä, kun ajoin vakituiseen pääsääntöisesti Turun ja Oulun väliä, yöpikavuorossa matkusti kerran vanhempi patruuna, joka kertoi olevansa eläkkeellä oleva kollegani sekä tehneensä koko työuransa Vankeinhoitolaitoksen leivissä. Vankien linja-autokuljetuksillakin on siis jo pidemmät perinteet. | ||||
|
|
29.08. 12:55 | Jyrki Talvi | ||
| Busseilla. | ||||
|
29.08. 12:36 | Veeti Pietilä | ||
| Kiitos. Muokkaan kokoa. | ||||
|
|
29.08. 12:14 | Rainer Silfverberg | ||
| Millä vankeja sitten kuljetetaan pitkiä matkoja? | ||||
|
29.08. 12:08 | Vertti Kontinen | ||
| Taitaa olla menossa uudestaan sulatukseen. Periaatteessa onhan teräs voinut käydä Hämeenlinnassa jalostettavana ja palaa Raaheen, josta laivalla maailmalle. | ||||
|
|
29.08. 11:49 | Ilari Inkiläinen | ||
| Hieno kuva, mutta rikkoo ainakin itsellä ilkeästi sivuston layoutin kun on niin iso kooltaan. Ohje-sivulla puhutaan näin: Suurin sallittu kuvan leveys: 1920 pikseliä, suurin sallittu kuvan korkeus: 1200 pikseliä. Tämä kuva 2160 x 1440. | ||||
|
29.08. 11:44 | Tero Korkeakoski | ||
| Toi on kyllä ollut polkupyöräilyä ajatellen fiksu ratkaisu, kun samalla rakennettiin rinnakkaistie Ulvilasta Haistilaan. Ei tartte enää ylittää valtatie kakkosta joka on varsinkin päiväsaikaan vaatinut pitkähköä odottamista. Eilen just kävin fillarilla Nakkilassa. | ||||
|
|
29.08. 11:38 | Tero Korkeakoski | ||
| Miksiköhän terästä kulkee tuohonkin suuntaan? | ||||
|
29.08. 11:33 | Veeti Pietilä | ||
| Onkos tämä ollut millon viimeksi liikenteessä? | ||||
|
29.08. 11:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Tuolloin nelivuotiaan esikoisemme tokaisu ehkäpä ilmensi molemmiltakin vanhemmiltaan perinnöksi saamaansa määrätietoista, paikoin jopa riippumattomuuteen vivahtavaa, luonnetta. | ||||
|
|
29.08. 09:59 | Raimo Harju | ||
| Mitähän neiti sillä tarkoitti. | ||||
|
29.08. 09:21 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kaksi sateenkaarta ― omansa kummallekin päätyputkalle. Ja sanotaanhan niinkin, että »vanhassa vara parempi». ;o) Tässä juuri yhtenä iltana Kaalihäkin ajoelektroniikka tilttasi täysin väärässä paikassa, kuormajunan lähdettyä keskipakoispuhaltimet hoosiannaa huutaen kiipeämään Ratalinnan edessä olevaa »Kauno Saarion mäkeä». Mäessä ei ollut vauhdin alettua romahtaa ja nopeusmittarin viisarin pudotessa lehmän hännän tavoin ylimäärin aikaa ihmetellä yht'äkkistä tehonpuutetta. Vaan eipä tilanteesta selviämiseen ― mäkeenjäänniltä välttymiseen ― muuta tarvittu kuin eräänlaisen »äkkivaihteen» valitseminen eli »Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto» (Gummerus Kirjapaino Oy, 1995) s. 88 mainittuun »käsisäätöohjaukseen» siirtyminen. Ei taida monessa uudemman kaliiberin laitoksessa onnistua tällainen tehonsäädön korkeampien ominaisuuksien ohitus kesken »kiihkeän ajotilanteen»... |
||||
|
29.08. 08:31 | Tuomas Pätäri | ||
| Innokkaat ketut ovat tungeksineet kuviin montakin kertaa, mutta eniten tästä tuijotukusesta muistui mieleen https://vaunut.org/kuva/50492 | ||||
|
|
29.08. 08:17 | Tuomas Pätäri | ||
| En ole koskaan aarretta löytänyt, mutta mielikuva sellaisesta on ollut aivan jotain muuta kuin Sr1. Mutta kai se on kuvaa uskottava. Hieno on, nuo kaaret saattuvat harvemmin kohdalle niin että ne saa junakuvassa näin hyvin hyödynnettyä! | ||||
|
29.08. 08:12 | Tuomas Pätäri | ||
| Ok, kiitos tiedosta. Jätän lisäämättä listaan kohteista, joita voisi joskus Ruotisissa käydä katsastamassa. | ||||
|
29.08. 08:11 | Jari Välimaa | ||
| Nyssen edustajan mukaan ensimmäinen versio linjastosuunnitelmasta julkaistaan ensi viikolla | ||||
|
29.08. 07:18 | Pasi Seppälä | ||
| Hyvin pohdittu. Lopputulos on hieno. Komeita kuvia kaikki. | ||||
|
28.08. 23:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kansalaisetar Ida, älä sure. Ei sitä käsittämistä kannata millään tasolla yrittääkään. |
||||
|
|
28.08. 23:09 | Rasmus Viirre | ||
| On on asiallinen junarunko ja mukava räme- ja nevamaasto radan varrella. Tämän vilkaisin Tampere junalivestäkin mutta valokuvaamaan en pyrkinyt pilkkopimeässä, tällä kertaa. | ||||
|
|
28.08. 22:13 | Ida Nevalainen | ||
| Tyhmyys tuo ehtymätön luonnonvara! Ei voi käsittää tälläst. | ||||
|
|
28.08. 22:05 | Veikko Hattunen | ||
| https://vaunut.org/kuva/169954?a=1 Kaiketi tässäkin on paikallinen kettu. |
||||
|
28.08. 21:59 | Ida Nevalainen | ||
| Juha tämä erittäin vahvasti! | ||||
|
28.08. 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tienristeyksen yhteydessä oleva nimi on siis Leppälahti ja tie 6181 vie entiselle liikennepaikalle. Leveämpi punaisella merkitty tie on Valtatie 9. Se ylittää radan juuri Leppälahden leikkauksen itä- (siis oikealla) puolella. Satamalahden eteläpuolella järveen pistävä kapea niemeke on entinen Leppälahden sataman laituri. Sen entisen raiteen kohta on myös merkittynä karttaan. Kyseinen satamaraide mainitaan mm. sairaanhoitajatar Ruth Erikssonin muistelmakirjassa "Jorden runt med Alarik", joka oli siis sairasjuna 8, jatkosodan aikana. Nimensä se oli saanut junan päällikkölääkärinä toimineen Alarik Jahkolan mukaan. Kirja on kutakuinkin harvinainen ja ruotsinkielinen. Eli kaikki te, joita EI häiritse niin sanottujen "isäm maalisten" ulisemiset pakkoruotsista, tulette pitämään rouva Erikssonin kirjaa hyvin mielenkiintoisena. Leppälahden laituritupa on merkittynä pienellä violetilla suorakaiteella just raiteen pohjoispuolella. Vasemmalla olevaa radan kaarretta kohti Jykylää on myös hieman ujosti oikaistu. |
||||
|
28.08. 21:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selitys: Ångpannar = höyrykattiloita. Klorfabrik = klooritehdas. Vattentorn = vesitorni. Svängbro = kääntösilta. Brädgård = lautatarha. Såg = sahalaitos. Massafabrik = sellutehdas. Röda försvarsställning = punaisten puolustusasemat. Öppen vatten eller svag is = avovettä tai heikkoa jäätä. Varkauden taisteluun liitetään myös punaisten itse valmistama "Varkauden tykki". Se oli nikarreltu omin nokin laivan potkurinakselista! Vain yksi laukaus, kun tykki lojahti tykkimiesten silmille ja muutti nämä silkaksi veriseksi muusiksi. |
||||
|
28.08. 20:38 | Ossi Rosten | ||
| Tuokas kuvassa https://vaunut.org/kuva/182692 hehkuttaa kontteja, mutta kyllä mulle nää avovanut uppoaa paremmin. Sekajunaa kun ei sekaan sattunut niin peukutan tätä ykköseksi tältä paikalta :) | ||||
|
|
28.08. 20:32 | Ossi Rosten | ||
| Upea kuva!! Näyttää jotenkin epätodelliselta tuo juna, ihan kuin se ois lisätty maisemaan kuvankäsittelyllä, mutta heijastuslammesta näyttää aidolta :D | ||||
|
|
28.08. 20:25 | Daniel Nironen | ||
| Kristallinkirkas heijastus veden pinnasta kyllä kruunaa kokonaisuuden, mahtava kuva! | ||||
|
28.08. 20:20 | Jussi Pajunen | ||
| Oho. Hieno kuva. Upeaa työtä | ||||
|
28.08. 20:06 | Noah Nieminen | ||
| Toimintaa ilmassa. Hieno on! | ||||