Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 25.03. 14:50 Teemu Sirkiä  
  Katsoin pikkukuvasta, että tässä olisi muka Dr16-veturi. :-)
kuva 25.03. 14:02 Antti Laajalahti  
  Kohta Pieksämäki joutaa kumittaa kartalta.
kuva 25.03. 13:47 Toni Lassila  
  Pikkukuvasta katsoin että keulalla olisi kaksi vihervalkoista Dr16-veturia mutta Deevereitä sitten olivatkin.
kuva 25.03. 13:08 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kuinka ollakaan, satunnaisgeneraattori tarjosi jatkoselattavaksi tämän: http://vaunut.org/kuva/58453
kuva 25.03. 07:57 Ilkka Tuominen  
  Nykyisin tuo Lokomo on Veturimuseossa Toijalassa
kuva 25.03. 00:16 Jorma Toivonen  
  Tulipa mieleeni "hassu ajatus" - olisiko ollut mahdollista (?), että juna olisi joskus tuotu vetämällä tuohon laituriin? Veturihan mahtui näpsäkästi tuohon lyhyeen pätkään ja vaihteen ohjaamana pääsi varikolle tai uusiin tehtäviin.
kuva 25.03. 00:02 Toni Lassila  
  Kaksi tällaista seisoi kesäkuussa 2016 Tervolassa muutaman viikon ajan.
kuva 24.03. 23:12 Ville Hautamäki  
  Tänään ajettiin taas veturijunia Kokkolasta Seinäjoelle ja takaisin, niin taitavat nämä kuvan veturit liittyä niihin.
kuva 24.03. 21:24 Markus Räsänen  
  Tuosta vielä puuttuu Sr3 #3303. Sittenhän tuo rivi olisi täydellinen!
kuva 24.03. 21:05 Eero Karttunen  
  Ari kyselee yllä Rekolan asemasta ja matkustajien lämmittelystä takkatulen ääressä ym. Menee pahasti otsikon ohitse, mutta tosiaan radan länsipuolella olleessa Rekolan odotushuoneessa (kuten konttorissakin) oli iso pyöreä puilla lämpiäva pystyuuni, jonka ääressä matkustajat lämmittelivät pakkasilla. Uunia hoitelivat kaksi asemamiestä Esko Ahokas ja Lea Partanen pitkään, olisko palvelu toiminut klo 6 ja 18 välillä, päivällä asema oli suljettu mutta kun samasta odotustilasta vastapäiseltä seinältä palveltiin Rekolan postin asiakkaita, joten lämmittelemään junalle menijä pystyi uunin vieressä arkisin päivälläkin. Postiosa oli 1950-luvulla rakennettu lisäosa asemarakennukseen ja sielläkin oli samanlaisia puu-uuneja. Rouva Partanen muuten näytti jo liikkeelle lähteneille junllle punaista lippua aina, kun tasoristeyksestä juoksi mattimyöhäinen junaa kohti. Hän ei välittänyt konduktöörien äänekkäistäkin moitteista. Asemarakennuksen eteläosassa oli rautatieläisten, pitkään juuri Partasten asunto. Rekola oli siis laituri, ei sivuraiteita, mutta kappaletavara kulki. Rakennuksen eteläpuolella oli aivan oikea rautatiepuutarha ja vajarakennus ja vanha puuseerakennus.

Radan itäpuolella oli lähinnä polkupyörävaraston tapainen varasto ja Rekola-Asola-Tikkurila tien tasoristeyksen pohjoispuolella oli isohko makasiinirakennus korkeine lastauslaitureineen. Kumma kyllä tämä varsin heikon näkyvyyden ainakin pohjoiseen omaava tasoristeys jätettiin jopa 1950-luvulla ilman mitään varoituslaitteita, kunnes viimein noin vuonna 1966 ohikulku-kiskoauton murskattua vuorolla olleen linja-auton, tasoristeykseen rakennettiin puolipuomi-valo-äänivaroituslaitteisto. Varoituslaitteita oli kyllä vaadittu ahkerasti lukuisten allejääntien johdosta, mutta vaadittiin siis lätän vetovaunun ja linja-auton tuhoutuminen ennen kuin turvalaiteasia edistyi. Sittemmin joulukuussa 1980 Koivukylän asema ja uusi Rekolan seisake avattiin ja vanha Rekolan asema ja Hanalan seisake lakkautettiin, ja tasoristeys ja makasiintit, ja myöhemmin jopa hirsinen vanha asemakin purettiin (siirrettiin muualle).

Rekolasta liputettiin junia aamuvarhaisesta alkuiltaan aina 1950-luvun puoliväliin saakka, jolloin linjasuojustus valmistui. Usein liputtajana oli asemamies Nestori Laapas, jonka vaimo Meeri vastasi aseman siivouksesta. Meeri muisteli minulle myöhemmin, että kerran kun Nestori oli ollut lähes tunnin makasiinilla vastaanottamassa kappaletavaraa pitkästä tavarajunsta, virkapuhelin soi ja soi. Viimein Meeri uskalsi vastata: "Rekolan aseman siivooja". "Korson junalähettäjä täällä, missä asemamies on kun ei ole tuntiin vastannut ja Tikkurilastakin olisi tulossa junia?" "Tavaraa on makasiinilla vastaanottamassa, ei kuule puhelinta sinne". "No hyvä, mutta katsokaa nyt tarkasti Korson suuntaan ja aina kun Korsosta päin tulee junia, pyörittäkää kaikille junille aina vain vihreätä lippua, me hoidamme Tikkurilan kanssa junaturvallisuuden". Niinpä muutaman minuutin jälkeen tulikin jo ensimmäiseksi neuvostoliittolainen sotilasjuna, jonka kuljettaja laivan pillillä kiitti vihreästä väristä niin että kuului Tikkurilaan saakka.

Nestori oli myöhemmin selittänyt, että ellei Rekola olisi liputtanut, Korson olisi täytynyt antaa neuvostojunallekin junaturvallisuustiedote, että Rekola ei sillä hetkellä liputa. Viestin antaminen neuvostoveturille oli kuulemma ainakin alkuaikoina jännittävä tapaus, vaikka veturissa oli ilmeisesti suomalainen luotsikin paikalla. Ja ellei viestiä olisi annettu eikä Rekola olisi liputtanut, neuvostokuljettaja olisi ilmeisesti toiminut viimeisen päälle kaikkien ohjesääntöjen mukaisesti ja kytkenyt junan käyttöjarrun päälle. Oli kokemusta, että sen jälkeen neuvostojuna ei pysähdyttyään liikahtaisi muutoin kuin että joku menee resiinalla asemien välille näyttämään junalle vihreätä lippua.
kuva 24.03. 19:19 Esa J. Rintamäki  
  Söpö tuo äffä.
kuva 24.03. 19:14 Esa J. Rintamäki  
  Jouni, kirjoitelmasi oli havaintoesimerkki maan tavasta, jolla kansanedustajat toimivat: ensin oma etu, kaverin etu, sitten eduskuntaryhmän etu, sen jälkeen puolueen etu. Jos jotain jää, niin sitten vasta kansan etu. Voi, voi päästä meille Barabbas!
kuva 24.03. 18:53 Esa J. Rintamäki  
  Auttaako kuvan ajoittamisessa myös nuo kolme naista, eli lottaa? Lotta-Svärd-järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 "fasistis-aggressiivis-taantumuksellis-imperialistis-tannerilais-mannerheimilais-oikeistolais-valkokaartilaisena" järjestönä. Samalla lakkautetiin suojeluskunta. Stalin vihaamalla vihasi suojeluskuntaa, jonka ansiota osaksi oli talvisodan lopputulos...
kuva 24.03. 18:44 Esa J. Rintamäki  
  Tänäkin iltana on monellakin jannulla reilusti promilleja, heko heko...
kuva 24.03. 18:24 Esa J. Rintamäki  
  Eräskin lättävuorossa palvellut kuljettaja viimeisenä vuotenaan ennen eläkkeelle jääntiä piti tapanaan kirjoittaa vikakirjaan, aina kun lättään tuli vikaa: "vibrafonisäätäjästä räppämyllyyn menevä sekoitinkeppi poikki".
kuva 24.03. 18:15 Esa J. Rintamäki  
  Viimeisen kerran näin (ja matkustin) Eis-vaunun syksyllä 1977 junassa P104, jolla matkustin Tampereelle.
kuva 24.03. 18:11 Jukka Voudinmäki  
  Mahdollisesta siirrosta en osaa sanoa, mutta karttojen ja ratakilometrilukemien perusteella Juupajoen seisake sijaitsee parisataa metriä pohjoisempana kuin Myllylä oli.
kuva 24.03. 18:09 Esa J. Rintamäki  
  Muistan kun 1988 vielä kulki Kkn-Kr-henkilöjunat, jotka pysähtyivät Kelassa. Jonkun kerran vein 2104:n huoltoon Kirkkonummmelle ja junalla Kelaan ja tässä mainittua rataa pitkin kävellen töihin. Silloin VR palveli muitakin kuin pyhiä liikemiehiä... Sitten kun ostin Toyota Lite-Acen keväällä 1990, ei moinen enää onnistunut. Ei muuta kuin polkupyörä mukaan ja sillä sitten Pikkalaan.
kuva 24.03. 17:46 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä keksintöhän tuo Tupperware on, tiiviisti suljettavat kannet toimivat vieläkin suunnitellulla tavalla, vaikka kipoilla on ikää puoli ihmisikää. T. nimimerkki "Sivusta seurannut". Äitini piti aikanaan Tupperware-kutsuja, ja vieraiden lähdettyä sain syödä.yli jäänyttä kuivakakkua aikamoisia paloja...
kuva 24.03. 17:38 Esa J. Rintamäki  
  Sähkömiesten oma asema!
kuva 24.03. 17:33 Esa J. Rintamäki  
  Tietäjät huom! Onko Juupajoki alkuperäisen Myllylän paikalla? Muistaakseni Myllylää siirrettiin 1970-luvun loppuolella hieman lähemmäs Korkeakoskea.
kuva 24.03. 17:20 Esa J. Rintamäki  
  Ja Venäjällä huipulla touhuaa Vladimir Vladimirovitsh...
kuva 24.03. 17:16 Jouni Halinen  
  https://fi.wikipedia.org/wiki/Hotelli_To​rni
kuva 24.03. 17:12 Esa J. Rintamäki  
  Jaa-a, minä tykkäsin Eht:stä! Olipa Eht jossain vaiheessa jopa P41:ssäkin. Näitä näkyi myös Vaasa-Seinäjoki-henkilöjunissa. Vaasasta pääsi suoraan Helsinkiin, kun vaunut kytkettiin P68:aan. Vs-Jy-henkilöjunisssakin 1978 oli toinen vaunu Eht.
kuva 24.03. 16:52 Esa J. Rintamäki  
  Oli se aikaa, P94 Porkkanalla Vilppulasta Riihimäelle, huimaa vauhtia ja Riihimäeltä Kouvolaan P15 ja sekin Porkkanalla... Rööki huulessa kuunnellen moottorin ääntä silloin siinä parikymppisenä... Paluu puuvaunussa P2:ssa, vaihto Riihimäellä.P41:een, edelléen puuvaunussa.
kuva 24.03. 16:39 Esa J. Rintamäki  
  Sarjan ensimmäiset Eift:t muutettiin Eit-vaunuista.
kuva 24.03. 16:36 Esa J. Rintamäki  
  Oi niitä aikoja! P42:ssa Vilppulasta Tampereelle, kuvan Eikt:ssa nojaillla pöytään, juoda kitkerää kahvina myytyä rötköä, kuiva korvapuusti siinä ennen Orivettä pyörien kolkkeessa Hurun vetämänä...! Matkaravinnon täti huolehti myynnistä.
kuva 24.03. 16:34 Jouni Halinen  
  Mikko 11/12 V kuvanottohetkellä ?
kuva 24.03. 14:30 Mikko Nyman  
  Kimmon toinen kuva http://vaunut.org/kuva/72028 on otettu samana päivänä kuin tämä, niin ikään raiteiden 15-16 uudelta laiturilta. Tämä kyseinen laituri otettiin käyttöön Pyhän Martinlaakson radan Vantaankosken sivuhaaran avajaisten yhteydessä 2.9.1991. Puusaaren Juhan kysymykseen: kyseessä ei siten ollut laiturin pidennys, sillä tämä oli kokonaan uusi laituri. Mutta mitä yksinäinen susi tuossa tekee, sitä eivät historiankirjat kerro.
kuva 24.03. 14:24 Mauri Monto  
  Mainio kuva. Optiikka puristaa matkan lyhyeksi ja tunnelman tiiviiksi.
kuva 24.03. 14:12 Teppo Niemi  
  Oikealla, väliin tulee vielä saapuvan ja lähtevän tavaran makasiinit jotka tunnettiin Töölön Tavara-asemana.
kuva 24.03. 12:10 Mikko Herpman  
  Mites satamarata, menikö se tästä kuvaajan jalkojen alta vaiko enemmän oikealta?
kuva 24.03. 11:38 Kari Haapakangas  
  Onkohan tuo kyltin takainen raide jatkunut aiemmin kohden kuvaajaa? Tuossa tilassa kyltin takainen vaihde on aikalailla turhake, kun minkäänlaista operointitilaa minkäänkokoiselle kalustolle ei jää.
Kuvasarja:
Kuvia Taavetti-Lappeenranta-tiehankkeesta
 
24.03. 11:00 Timo Arolainen  
  Hienoa dokumentaatiota, vielä kun saisi vertailukuvat valmiista tiesysteemistä.
kuva 24.03. 10:46 Raimo Harju  
  Ei ole tainnut veturin omistajataho esittää tällä sivustolla vastakommentteja, tarkoitan HR11 veturia. Joku täs taannoin niin hauskasti totes että näillä verkkovoivotuksilla vois tulostettuna tapetoida rautatiemuseon seinät, tai jotain sinneppäin.
kuva 24.03. 09:19 Johannes Erra  
  Kyllä. Omaa, vakinaista kalustokiertoa veturille ei enää ole. Säännöllisen epäsäännöllisesti käytön on tarkoitus jatkua henkilöliikenteen junissa Münchenin ympäristössä vielä tämän kuukauden ajan. Sen jälkeen tulevaisuus on epäselvä.
kuva 24.03. 08:09 Teppo Niemi  
  Ja eikös noiden raiteiden nimet olleet ensi sota, toinen sota ....
kuva 24.03. 08:07 Teppo Niemi  
  Etenkin kun tietää veturin omistajan. Sehän voi päätyä muuten vaikkapa kilpailijoiden vetovoimaksi....
Esim. Saksanmaalta on esimerkkejä, että museoveturi on päätynyt yksityisoperaattorille aktiivikäyttöön.
kuva 24.03. 07:58 Janne Louhi  
  Eiköhän se Hr11 mee kohta paaliin, kun VR OY pitää tyhjentää 2018 loppuun mennessä Hyvinkään pajan piha..
kuva 24.03. 03:23 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä vihje: -Pelatkaa lottoa, viikinglottoa, eurojackpottia, totoa ym, niin eiköhän sitä joskus miljoonan vuoden perästä voita rahat Hr11:n ehostukseen...
kuva 24.03. 03:00 Esa J. Rintamäki  
  Talonpoikaismarssin aikana ohjattiin Pohjanmaalta tuleva erikoisjuna kuvan sotilaslaiturille. Siinä on tainnut Vihtori Kosola tassutella...
kuva 24.03. 02:52 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunu oli entinen Cit 2351.
kuva 24.03. 02:41 Esa J. Rintamäki  
  Joskus 1980-luvun puolivälin aikoina bussivarikolla majaili Paikallislinjat.
kuva 24.03. 02:18 Esa J. Rintamäki  
  Koki loppunsa kaivinkoneen kynsissä syyskuussa 1998.
kuva 24.03. 02:17 Esa J. Rintamäki  
  Miehitys poistettiin 1.11.1977 kun Jämsän oikoradalla aloitettiin tavaraliikenne. Samalla poistui myös kampiasetinlaite ja semaforit.
kuva 24.03. 02:15 Esa J. Rintamäki  
  Laajennettu muistaakseni vuonne 1908. Samoilla piirustuksilla laajennettiin myös Pihlajaveden asemataloa, eroa oli vain yhden ikkunan (!) verran. Mainittu ikkuna on vasemmassa päädyssä, ei näy kuvassa.
kuva 24.03. 02:12 Esa J. Rintamäki  
  Laajennettu vuonna 1920.
kuva 24.03. 02:00 Esa J. Rintamäki  
  Asematalo on vuodelta 1908.
kuva 24.03. 01:51 Esa J. Rintamäki  
  Dm7-auran näin viimeksi lojumassa Turun konepajan alueella, siis vain yhden, kesällä 1979.
kuva 24.03. 01:14 Esa J. Rintamäki  
  Talousmiehet puhuvat sellaista, että jos rahan arvo nousisi, eli tapahtuisi deflaatio, niin kansa nousisi järkyttyneenä kapinaan.... Toisin sanoen, inflaatio on helpommin hyväksyttävissä myös tietämättömien joukossa. Yhteiskuntarauhakin säilyy.
kuva 24.03. 00:56 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Reino Riihimäen ex. muistomerkistä ( http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10154.msg80072/topicseen.html#msg8​0072 ).
Kolmena "sulan maan" vuotena on veturin vierellä tullut vietettyä aikaa kerran viikossa http://vaunut.org/sarja/2729 . Viimeksi jahkailimme valonheittimen sivuluukusta loistavaa veturin numeroa - viimeaikaisissa kuvissa tuota ei näy,mutta kuvasi todistaa, että alunperin tuollainen oli.
Riihimäen kaupunkihan veturin omistaa ja toimii haluammallaan tavalla entisöidyn muistomerkin omistajan ominaisuudessa, "Riihimäen veturiveteraanit" ovat vain vietelleet aikaansa muistomerkin vierellä kolmena kesänä asiantuntemustaan jaellen. - Ilmeisesti ei tarvitse puuttua tuohon puuttuvaan numerointiin...