Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	16.04. 01:44	Mikko Ketolainen
		Äänekoski-Haapajärvi-rataa koskevaan keskusteluun, niin ainakin Äänekoskella oli hieman ennen radan ylittävää Hämeentien siltaa, joka tunnetaan paremmin nimellä Hautalan silta, radan varressa jokin liikennemerkki, jossa oli kyltti ja dieselveturien Dv12 ja Dr13 tunnukset. Itse tulkitsin tuon kyltin, että näillä dieselvetureilla voi ajaa tällä radalla.
	16.04. 00:10	Joona Kärkkäinen
		Alla on akuston ampeerimittari.
	15.04. 23:59	Harri Pesonen
		Taitaa olla Brown powerin releitä noi mustat ? Mikähän mittari tuossa pariston volttimittarin alla on ?
	15.04. 23:52	John Lindroth
		Veturin lempinimi on Saksassa Harzbulle eli suomeksi Harzin härkä! Viittaa suureen tehoon ja vetovoimaan!Näistä yksi eli 99222 on jäljellä kolmesta tehtaan Schwarzkopff alkuperaisversiosta toiset kaksi siirrettiin Norjaan sotatoimien alla ja jäivät sinne sekä päätyivät ikävä kyllä romutettavaksi! Hoe rienoismallin rakennussarja on saatavilla firmoilta Weinert ja Kehi /valmismalli)
	15.04. 21:51	Perttu Karttunen
		Näin n pääsi käymään. Lainaanoa sinun kuvasta tousen veturin numeron, sitä tuskin on Kinahmissa vaihdettu.
	15.04. 21:11	Eemil Liukkonen
		Taidettiin kuvata sama juna, mutta eri paikassa ja eri aikaan!
	15.04. 19:33	Juhani Pirttilahti
		Sm1:n alkuperäisen kuljettajan ikkunan pystyi laskemaan alas samankaltaisella ranskalaisperäisellä mekanismilla kuin muissakin Valmetin tuotteissa. Se siis avautui alas seinän sisään laskeutuen ja sulkeutui ylöspäin. Mekanismissa oli ikkunalasin painon mukaan säädetty lasia paikallaan pitävä vipumekanismi. Alhaalla seinässä näkyykin edelleen olevan siihen liittyvä huoltoluukku.
	15.04. 17:33	Tuomo Ala-Keturi
		Rovaniemelle tämä näyttää nyt päätyneen. https://www.lapinkansa.fi/lattahattu-tuli-rovaniemen-torille-vaunun-yhteytee/3521870
	15.04. 14:30	Timo Oinonen
		Mihin lie matkalla? Tämä 195 pyöri paljon täällä Pielisen itärannikolla, niin siitäkin tuli lempparikone 187:n lisäksi. 187:ssa tuli aikoinaan matkusteltua muutamia kertoja.
	15.04. 13:34	Reijo Salminen
		Ennen pantiin mirrit multaan, nyt ne pannaan Suvikultaan!
	15.04. 13:10	Kari Haapakangas
		Vähän ot, mutta itse palvelin juuri sinä siirtymäaikana, kun armeijassa hoksattiin, ettei varusvässyköille voi kovia antaa kuin suuresti harkiten ja pakottavasta syystä, so. ampumaradalla, joten väijykoneiksi ruvettiin kouluttamaan spolleja. Me tavalliset varusmiehet palvelimme porttiorankeina ihan vaan pampun kera. Pienemmissä ja perinteisimmissä varuskunnissa kiertoväijyyn ei ollut spolleja laittaa ja mekin saimme ihan lippaallisen kovia. Kyllä siinä juhannusyönä Nakkikosken kiitorataa kiertäessä tuli mieleen, että tänne ei ole hyvä humalaisten tulla. Kovia ammuksia oli, mutta aikaa ampumaradalla käyntiin ei ollut liiennyt. Olisi ollut ihan herrassa mihin sillä aseella olisi osunut. Varastojen seiniin kiellettiin jyrkästi ampumasta! Oheisvahingot olisivat nousseet liian kalliiksi.
	15.04. 11:32	Pasi Seljas
		Kari, Annettiin toki patruunat mukaan, mutta käskettiin pitää taskussa. Vasta hätätilanteessa saisi käyttää heh, heh. Hädän tullen ala sitten kaivaa lipasta taskusta jne. Siviileille piti valehdella että marssitiedustelusta oli kysymys, mutta kyllähän siviilit tiesivät miksi siellä oltiin. Virnuilivat vielä lippaan puuttumisestakin.
	15.04. 10:29	Juha Heikkilä
		Joskus kävi niin, että ovien sulkemisen jälkeen ovien välissä näkyikin asiakkaan liikehdintää ja/tai kippari saattoi antaa seis-opasteen sähkösoittopasteena ring-ring-ring-ring-ring, jolloin napista ovet välittömästi auki. Muistaakseni tästä syystä lukitsin ovet erillisenä sormenliikkeenä vasta kun kaikki oli todella kunnossa. En tiedä onko "väärin sammutettu", mutta näin se silloin opetettiin. Kämmenelläkin onnistuu aivan mainiosti nyt kun jälkikäteen ajattelee.
	15.04. 10:22	Topi Lajunen
		Ovet suljetaan ja lukitaan tietysti yhdellä kädenliikkeellä kämmenellä painamalla.
	15.04. 09:50	Erkki Nuutio
		Hieno yllätystallennus! Parkanolainen Mekes Oy toimi 1963-1967 ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Mekes ). Vaunukehittelyä ja -valmistustakin siis yritettiin. Keskuksista kaukana olevan konepajayrityksen aloitus ei ollut helppoa suurista markkinoista syrjässä olleessa maassa. Vielä kun omat kiinnostavat tuotteet puuttuivat oli yritettävä vähän kaikkea. Isoja pääomittajia konepajateollisuuteen ja alueen työllisyyteen ei ollut silloin, eikä juuri nykyäänkään. Suursijoittajia toki on nykyään, mutta sijoitukset menevät kiinteistökeinotteluun sekä ulkomaille,, sielläkin keinotteluluonteisiin kohteisiin. Keskeisemmät kaupungit ovat tänäänkin kiinteistökeinotteluun niin uppoutuneita, että konepajayritykset suorastaan ajetaan pois. Esimerkiksi päivän Aamulehti kertoo puoli vuosisataa Tampereella toimineen Tammermatic Oy:n pakotetusta pikamuutosta yritysystävälliseen Pirkkalaan (Onnea kehitykselle ja kasvulle ystävällisemmässä ympäristössä!). Pakottaja oli kiinteistökeinotteleva Tampereen kaupunki. Tällä kertaa se ei korottanut tontinvuokraa 7...10 -kertaiseksi, vaan myi pikaisesti tontin alta kiinteistörahastajalle.
	15.04. 07:36	Juha Heikkilä
		Hieno kuvasarja ja mukavaa että pääsit tutustumaan kalustoon tarkemmin! Siitä on jo 30 vuotta kun aloitin "polkemaan" näitä paikkuja Pk-seudun lähiliikenteessä sellaisena 14-kesäisenä innokkaana poikana. Noiden namiskoiden sormituntuma ja ajamisen dynamiikka ei ole vieläkään kadonnut muistista! Vasen peukalo ovien sulkupainikkeella ja vasen etusormi vähän koukussa valmiina lukitsemaan suljetut ovet (sulkuasento suoraan eteenpäin, lukitus myös). Katse tiukasti sivupeiliin odottaen kipparin "valmis lähtöön" -käden heilautusta tai pimeällä vilkkuvaa valkoista Airam-taskulampun tuikkua. Tai sähkösoittoopasteella ring-ring. Lähtöajan varmistus Hasslerin viisarikellosta, oikealla kädellä jarrut irti ja ovet kiinni ja lukkoon. Punaisen ovien aukiolosta ilmoittavan lampun sammuttua tarkistus, että jarrusylinterin paine laskenut ja sitten kevyt heilautus nopeudenasetteluratista (pyörähti kevyesti laakereillaan kevyesti nypyttäen toisinkuin esim. Sr1:n ratti), ja värien/nopeusmerkkien/viikkovaroituksen ilmoituksen tai seisakkeiden välimatkan rajoittama nopeuden säätö. Juna nytkähtää liikkeelle ja jalka hakeutuu turvalaitteelle. Katse eteenpäin kohti uusia ilometrejä. Kesäisin ohjaamossa tuoksui pistävä hiki ja tyristorit surisivat selän takana. Sivuikkunat taisivat aueta alhaalta ylöspäin ja aikataulukirjan sivut olivat valkosinisiä. Saisipa noista vuosista edes palan vielä takaisin. Ai niin! Luomassa oli vihellysmerkki ja Kkn ja Epo suoritti aina! Pellossa ei mahtunut aina pitkä juna laituriin ja Keran seisake oli kaarteessa niin, että kipparin oli käveltävä pitkälle sivuun laiturilla, että näki koko junan sivun olevan selvä. M-junat ajettiin vain Martsariin asti, mutta muistaakseni Vantaankoskea rakennettiin jo ja siellä käytiin vaihteen takana juna "kääntämässä" vai oliko niin, että sinne pidemmälle ajettiin kun nukuttiin junassa yön viimeisen ja aamun ensimmäisen vuoron välillä. Sitä en tarkkaan enää muista. Kirkkonummella Tolsan jälkeen aina 35-vaihteen kautta joko 2- tai 3-raiteelle riippuen menikö aikataulun mukaan Turun pikuri paikkua ennen Helsinkiin edellä. Sielläkin on raide/vaihdejärjestelyt muuttuneet sittemmin.
	15.04. 06:08	Jimi Lappalainen
		Tämä on kyllä ollut mielenkiintoinen näky jossain Melkkolan kaarteissa.
	15.04. 02:43	Jimi Lappalainen
		Paikka näyttäisi olevan remondis.
	15.04. 02:26	Jimi Lappalainen
		Kuvatekstin arveluun vastattakoon, että junat olivat 2860 Kvla–Lvs + 2869 Lvs–Kvt. https://juliadata.fi/timetables?s=LVS&d=9.5.2014
	14.04. 19:00	Jukka P. T. Ruuskanen
		Ah mitä idylliä.
	14.04. 18:56	Jukka P. T. Ruuskanen
		Mahtavaa, nyt on asemarakennuksen molemmat puolet nähtävillä.
	14.04. 18:08	Jyrki Längman
		Waude... Tässäpä sitä kadonnutta aikaa on
	14.04. 17:58	Ismo Kirves
		Kyllä. Punainen on kirkas ja harmaakin on tarpeeksi harmaa - alakerta likaantuu kuitenkin aika nopeasti.
	14.04. 17:35	Pasi Utriainen
		195 meni tänään lavetin kyydissä pohjoiseen Kuopion moottoritiellä.
	14.04. 17:33	Aapo Niemelä
		Hienolta näyttää. Lienee vain kuvakulman tuottamaa harhaa, mutta veturin keulablokki vaikuttaa äkkivilkaisulla varsin tyhjälle. Veturinkuljettaja on kehystetty hienosti ikkunoiden raameilla, taustakseen hän on saanut taivaan.
	14.04. 15:44	Teppo Niemi
		Veikaan, että Karjaan itäpuolelelle Hankopaanalle kunnossapitoon tai Rantaradalle pengerlevityksiin. Vaunusto viittaisi ensiksi imainittuun
	14.04. 15:41	Hannu Peltola
		Valaistus on tässä toteutuksessa ihan mielenkiintoinen. Perusvalaistus tulee kahdesta himmennettävästä 4400 K värilämpötilan valkoisesta ledinauhasta, jotka on asennettu yläosaan kennolevyn reunoille. Tätä valaistusta täydentää kennolevyn keskellä oleva RGBW-nauha, jolla voi joko tuottaa erisävyisen valaituksen tai lisätä valkoisen valon tehoa. Tein vasta pieniä kokeiluja, mutta näyttää siltä, että esimerkiksi yövalaistus tai aamuauringon nousu ovat hyvin simuloitavissa!
	14.04. 14:52	Oula Ahlholm
		Tyylikäs kuva.
	14.04. 14:32	Pasi Seppälä
		Valaistuksen värisävy näyttää silmälle hyvältä. Ledinauhaa varmaankin?
	14.04. 14:17	Rainer Silfverberg
		Mihin tuota soraa siihen aikaan ajettiin?
	14.04. 10:50	Juhana Nordlund
		Luottakaamme Raition (ja sen verkkopalveluiden) tietoihin, ne on tarkistettu.
	14.04. 10:37	Jimi Lappalainen
		Raitio.orgin tietojen mukaan tuo vanha päätepysäkki ei sisältänyt silmukkaa. Tämä Harjutorin "kääntö" rakennettiin tilapäiseksi vuonna 1980, edelleen Raition tietojen mukaan.
	14.04. 10:29	Juhana Nordlund
		Vuosina 1941 - 51 kulussa ollut raitiolinja 2 käytti Harjutoria toisena päätepysäkkinään. En ole ihan varma, käytettiinkö silloin tätä silmukkaa, vai oliko raiteet noilla kulmilla eri tavoin. Mutta Harjutori-niminen päättäri on ainakin ollut olemassa vuosikymmeniä sitten kaksiakselisten vaunujen kaudella.
	14.04. 10:28	Jimi Lappalainen
		Tämä sama vahtitupa vuonna 2019: http://vaunut.org/kuva/136272 :)
	14.04. 10:02	Jimi Lappalainen
		Loppuvuodesta 2014 Naantalissa on käyty myös "vitosnumerolla"; https://tinyurl.com/stu8s5ep , sen jälkeen alettiin käyttää PAI-tunnusta, ja yleensä numeroparia 65851–65850.
	14.04. 09:06	Jimi Lappalainen
		Lisäsin linjahistoriaa kuvatekstiin. Onko muilla käyttäjillä lisätietoja, esim. tarkempaa vaihteen poistoaikaa radasta? Tai onko tätä silmukkaa käyttänyt jokin muu linja vakinaisesti? Vai onko kysessä ollut vain varakääntöpaikka?
	14.04. 09:02	Petri Sallinen
		Suomessa kaikki on mahdollista :)
	14.04. 08:48	Timo Salo
		Tähän kuvaan "sopiva" video juutuubissa...:https://www.youtube.com/watch?v=gkkSgPt2YtI
	14.04. 08:13	Lauri Rantala
		HKL:n virallinen tiedote asiasta : https://www.hel.fi/uutiset/fi/hkl/ensimmainen-pikaratikka-helsinkiin
	14.04. 00:27	Misa Lammio
		Tauno: ei voi, vain Sr2 ja Sr3 käyvät.
	14.04. 00:18	Tauno Hermola
		Niin, voiko Edo:lla ohjata Sr1:stä?
	13.04. 23:15	Arto Papunen
		Tämäkin näky jälleen mahdollinen kun Cinderella tulee lisäämään rahtikapasiteettia vajaaksi viikoksi ja sen jälkeen muutaman päivän ajaa Gracen tilalla tämän kuun loppupuolella. Sr1:ia ei taida vaan enää näkyä satamassa ja Sr3 saattaisi olla jossakin sataman junavuorossa?
	13.04. 22:47	Tero Korkeakoski
		Tässä menee sataman päivystysdiesel. Harjavallassa on oma deeveri joka on yöt tehdasalueella "turvassa".
	13.04. 22:27	John Lindroth
		Onnistunut lopputulos!
	13.04. 20:58	Tapio Keränen
		Kiitos asiantuntijoille! Tämä on Myllyojan asemarakennus kadun puolelta. Samat pyykit kuivuivat narulla.
	13.04. 20:58	Jukka Martio
		Kyllä tämä on Myllyojalta, yhtenä todisteena on tuo Tuomikalusteen mainos. Sen myymälä oli noin 100 metrin päässä, varastomakasiini vielä lähempänä. Jyrängössä on ollut 1940-1950-luvuilla pieni mökki, joka lienee purettu viimeistään 1960-luvun puolivälin paikkeilla, koska en ole sitä ehtinyt nähdä.
	13.04. 20:55	Jani Keskinen
		Kaikki rikastejunat kulkee nykyään sähköllä, paitsi tämä aamun eka tyhjävaunujuna Mäntyluotoon joka käy dieselvedolla.
	13.04. 20:44	Reijo Salminen
		Kyllä tämä taitaa sittenkin olla Jyrängössä joskus ollut rakennus, koskahan tämä on hävitetty?
	13.04. 20:20	Jukka P. T. Ruuskanen
		Myllyojahan on tämän näköinen: http://vaunut.org/kuva/140939?paik=Myllyoja Ai niin, mutta linkittämässäni kuvassa on radan puoli ja tässä Tapion kuvassa olisi silloin kadun puoli, koska lastauslaituri on vasemmalla ja aurausmerkki sen takana.
	13.04. 19:42	Juhani Pirttilahti
		Koulun penkiltä ekaa kertaa teollisuuteen lähtiessä kyllä huomasin, että ammatti-ihmisillä oli montaa tapaa vaihtaa noita kahvoja. Kyllä niitä sähköt päällä vaihdeltiin lennosta ja saatettiin päälle murjaista, että ei näin oikeastaan pitäisi tehdä. :-P
	13.04. 19:34	Juhani Pirttilahti
		Satunnaisesti saattaa mennäkin. Toisinaan on ollut deeverin vetämänä aika eksoottisia kuljetuksia kuten Kaskinen - Harjavalta: http://vaunut.org/kuva/103330

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset