Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.09. 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ilkka, tarkoitatko aikataulukirjoista tuttua Alppilan välisuojastuspaikkaa? (Korj.kirotusvihre.) | ||||
|
|
19.09. 01:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Kiitos kommenteista! | ||||
|
18.09. 23:07 | Hannu Peltola | ||
| Asema on kyllä upea! | ||||
|
|
18.09. 22:47 | Jukka Martio | ||
| Valkoinen olisi kolkko kuten junienkin seinissä, mutta jokin punainen sävy voisi aidassa olla kodikas. | ||||
|
18.09. 22:22 | Jyrki Talvi | ||
| Isommat vilkut tuli 1977. | ||||
|
18.09. 21:23 | Rainer Silfverberg | ||
| Tosi tyylikäs funkis-asema. Olispa meillä Stadissa joku tällainen! | ||||
|
|
18.09. 21:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Minusta aita on oikein hyvä näin. Maailmassa on jo aivan liikaa valkoista. :D | ||||
|
|
18.09. 18:48 | Jukka Ahtiainen | ||
| Katsoja taitaa olla aina oikeassa. Omasta mielestä uusi väri on hieno. Muitakin vastaavia kommentteja on kuulunut. Mielestäni uusi väri on yhtä aikaa sekä moderni, että istuva vanhan rautatieaseman miljöössä. Valkoinen väri tuo minulle mieleen omakotitalon, vaikka yksityisomistuksessahan vanha asema on. En muista 60-70 luvuilta oikeastaan yhtään aseman aitaa esikuvaksi (kun raiteiden välissä olleita ruosteisia verkkoaitoja ei lasketa lukuun). | ||||
|
|
18.09. 18:05 | Ilkka Hovi | ||
| Vastapaino on. Ruotsissa käytettiin T-siipiopastinta asemilla mutta Suomessa näitä käytettiin esim suojastuspaikoilla käsikäyttöisinä ennen suojastusvalo-opastinten käyttöönottoa. Helsingin lähellä ainakin Tapanila oli (ilman T-opastinta ?) suojastuspaikka ja toinen taisi olla Pukinmäki. Näin saatiin asemaväli pienemmäksi. Ensimmäiset valosuojastusopastimet (vihreä - punainen ) olivat Huopalahden asemalla Pasilaan päin (osuus Hpl - Psl ) ja Helsingin ja Pasilan välillä asemien puolivälissä olevat valo-opastimet. Jos olen väärässä korjatkaa jotta taas tietäisi lisää. |
||||
|
18.09. 17:37 | Vesa Höijer | ||
| Ei. | ||||
|
|
18.09. 16:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on nähdäkseni tavallinen semafori. 'Tahra' on tosiaan siiven vastapaino. Ruotsin T-semaforeista aikalalilla kattava sivu: https://www.ekeving.se/si/mek/T-sem/T-sem.html |
||||
|
18.09. 16:26 | Teppo Niemi | ||
| Mutta onhan noita T-opastimia ollut ennen JT-aikaakin. Valtionrautatiet 1912 - 1937 on kuva Sorvalista, ihan kuten Sallisen Petri kirjoittaa oamassa kommentissaan. | ||||
|
|
18.09. 16:07 | Hannu Peltola | ||
| Voisiko olla Flåmsbananilta? | ||||
|
|
18.09. 15:38 | Jari Kuusinen | ||
| Useiden eri virastojen (mm. liikennevirasto ja väylävirasto) suosima vakiokorkuinen kuumasinkitty verkkoelementtiaita olisi ollut takuuvarma vaihtoehto. | ||||
|
|
18.09. 15:01 | Vesa Höijer | ||
| Kuva on otettu radan päätepysäkillä. | ||||
|
18.09. 12:59 | Tage Löfman | ||
| Johtuen hinnasta mitä niistä pyydetään. | ||||
|
|
18.09. 12:05 | Jukka Martio | ||
| Vaaleaksi maalattu aita olisi paremman näköinen? | ||||
|
18.09. 11:04 | Jorma Toivonen | ||
| Itse asiassa ASEA valmisti vaunun jo vuonna 1912, vaikka se toimitettiinkin vasta keväällä 1913. Vaunun alkuperäinen suurin sallittu nopeus oli 50 km/h, eli sama kuin radankin, mutta nostettiin sitten 60 km:iin/h ja lopuksi tuohon 70 km:iin/h. SKS |
||||
|
Kuvasarja: Ciech Soda Romanian kapearaiteinen teollisuusrata |
18.09. 10:32 | Hannu Peltola | ||
| Olet saanut todistettua liikenteen viimeiset hetket. Aivan nappiajoitus! | ||||
|
|
18.09. 08:56 | Jouni Hytönen | ||
| Uusimmasta päästä tuotantojonoa joka tapauksessa, kun on jo isot vilkut. Minä vuonna ne tulivat? Ilman tämän parempaa aiheen tuntemusta veikkaisin, että 1976 ei ainakaan vielä ollut, mutta oliko jo 1977? | ||||
|
Kuvasarja: Ciech Soda Romanian kapearaiteinen teollisuusrata |
18.09. 08:55 | Robert Sand | ||
| Viimeinen juna kulki 15.9.2019. http://www.benbe.hu/gallery/bezart-govora/story_eng.php | ||||
|
|
18.09. 08:08 | Timo Järvi | ||
| Vahvan postikorttimainen, sanoisin. Aistikas....hieno! Puhelinmiehille vähän noottia, kun tapsit ei ole kunnossa :) | ||||
|
18.09. 07:33 | Juhana Nordlund | ||
| Näyttää kovasti Kristinebergin asemalta. Jos tämä se on, niin nimen voisi laittaa kuvan tietoihin. | ||||
|
18.09. 00:10 | Jimi Lappalainen | ||
| On: https://juliadata.fi/rollingstock?q=Tve5 :) | ||||
|
18.09. 00:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Ttk1 805, Plasser & Theurer 07-16 Mainliner Universal, ent. Ttk-Rto 54. | ||||
|
|
17.09. 23:13 | Jyrki Talvi | ||
| Vm on todennäköisesti 1977 78 79 isällä oli 8 Kpl SAAB 96 mallia, hyvä Kotimainen auto. | ||||
|
|
17.09. 22:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos tarkoitat tuota siiven oikealla puolella olevaa pistettä, niin eikö se ole mahdollisesti vain vastapaino? | ||||
|
17.09. 21:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Öje https://banvakt.se/foto/009/009692.jpg | ||||
|
|
17.09. 21:39 | Vesa Höijer | ||
| Ei. | ||||
|
|
17.09. 21:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Älvdalen/Njupån? | ||||
|
17.09. 21:06 | Joni Lahti | ||
| Tämä omalaatuinen raideleveyshän johtuu siitä, että vanha ruotsalainen tuuma on vain 24,74 mm ja tästä seuraa se, että jalka on vain 296,88 mm. Kolme jalkaa on 890,64 eli käytännössä 891 mm. Brittiläisillä mitoillahan kolme jalkaa on 914,4 mm. Ruotsissa sattui myös sekoilu raideleveyksien kanssa, kun piti saada 3½ brittijalan eli 1067 mm kalustoa. Ruotsin jaloissa se oli 3,59 jalkaa. No, kävi niin, että tulikin 3,59 brittijalan eli 1093 mm kaluja. |
||||
|
17.09. 20:55 | Reino Kalliomäki | ||
| 42‰ on paha. Kaukaksen tehdasrata korvattiin leveällä raiteella, joten kai 40‰ periytyi, tai ainakin melkein. Kapearaiteisten vanhoja tietoja löytyy m.m. VR:n sotilastoimiston jäljiltä. Jyrkin yleisen henkilöliikenteen nousu oli Lohjan sähköradalla (30‰). "Virattomilla" kapeilla teillä oli täysin uskomattomia mäkiä veturiliikenteessäkin. Joidenkin penger on vielä ehjä. Kunnon varusteita voi lainata. | ||||
|
|
17.09. 20:37 | Reino Kalliomäki | ||
| Ehkä T-opastimia oli ennen miesmuistin alkua meilläkin? http://vaunut.org/kuva/135003 | ||||
|
17.09. 20:27 | Hannu Peltola | ||
| Hetkinen, oliko Dalahäst T2p? Ei pitäisi luottaa ulkomuistiin!!! EDIT: Ai niin, Dalahästhän oli oranssinvärinen! |
||||
|
|
17.09. 20:26 | Eljas Pölhö | ||
| Ei ole Dalahäst. Z6p on lokomoottori. Dalahäst oli isompi 4-akselinen veturi, sarja T2p n:ot 3525 ja 3526. | ||||
|
17.09. 20:22 | Hannu Peltola | ||
| Myös Faringen asemasta löytyy upea H0-pienoismalli risiinivaluna. | ||||
|
|
17.09. 20:17 | Jyrki Längman | ||
| Kyllä tämän radan raideleveys on 891mm. Tämä rata on osa Roslagsbanan rataverkkoa josta iso osa on lakkautettu ja purettu. Roslagsbanan:n eteläosa palvelee yhä Tukholman lähiliikenneratana ja sitä kehitetään aktiivisesti. Tämä osa toimii museoratana ja loput on purettu pois. | ||||
|
|
17.09. 20:15 | Hannu Peltola | ||
| 891-millinen tämä on. Tarkka raideleveys olisi tietenkin 10,2 mm, mutta lähin kaupallinen kisko löytyy H0n3-skaalasta eli jenkkilän 914-millisistä radoista, joiden raideleveys H0:ssa on 10,5 mm. Kiskoja löytyy mm. Micro Engineeringiltä. | ||||
|
17.09. 20:14 | Eljas Pölhö | ||
| Ensimmäinen laivapikajuna ”Finländaren” ajettiin 1.6.1960 (kutsuvieraille 31.5.1960). Vuosina 1960 ja 1961 ajettiin vain kesäkaudella laivan kulkupäivinä. 1960 oli vain yksi laiva kerrallaan (yleensä s/s Regin) eli Finländaren liikennöi joka toinen päivä). Uusi lautta, m/s Skandia tuli reitille 28.5.1961. Vuonna 1962 tuli toinenkin laiva (m/s Nordia) ja ajo muuttui jokapäiväiseksi ja tarvittiin kaksi juna, joista toiselle annettiin nimi ”Roslagen”. Skandia ja Nordia eivät kyenneet niille laadittuun aikatauluun ja jatkuva myöhässäkulku aiheutti ongelmia rautatieliikenteelle suunnassa Norrtälje-Tukholma. Yhteysvuoro muutettiin linja-autoksi 10.11.1962 lukien ja yhteysjunat lakkautettiin 7.1.1963 lukien (viimeinen juna siis 6.1.1963). Finländaren liikennöi satamaan saakka ja pysähdyspaikat sataman ja Stockholm Ö:n välillä olivat Norrtälje ja Rimbo, jossa kulkusuunta vaihtui. |
||||
|
|
17.09. 20:09 | Joni Lahti | ||
| Onko tämän radan raideleveys 891 mm eli kolme Ruotsin jalkaa? Mikä on tällöin raideleveys H0 skaalassa? | ||||
|
17.09. 20:06 | Hannu Peltola | ||
| Veturitallin nurkalla hortoilee SJ:n Tp-sarjan dieselveturi. Veturisarja oli Roslagsbananin suurin dieselveturi. Nämä saapuivat Roslageniin vuonna 1959 SRJ:n siirryttyä SJ:n omistukseen. | ||||
|
17.09. 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Tässä Z4p näkyykin hyvin! | ||||
|
|
17.09. 20:00 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa näkyy Roslagsbananin klassinen Dalahäst, eli SRJ:n Z6 ja myöhemmin SJ:n Z6p-sarjan työhevonen. Takana on Z4p-sarjan pienveturi. | ||||
|
|
17.09. 19:57 | Hannu Peltola | ||
| Almungen asemasta on saatavissa hieno risiinivalupienoismalli H0-mittakaavassa. | ||||
|
17.09. 19:55 | Hannu Peltola | ||
| Veturi on Byvalla-Långhyttans Järnvägin ainoa tenderiveturi BLJ nro 5 eli Thor. Veturi valmistui Falunissa valmistusnumerolla 107 vuonna 1909. | ||||
|
17.09. 19:52 | Teemu Sirkiä | ||
| ”Vaunut.orgia lähteenä käyttäen” taisi olla Tapion kommentin tärkeä osa. Mitä esiintyy Vorgin kuvissa Riksun kolmiossa? :) | ||||
|
17.09. 19:47 | Hannu Peltola | ||
| Tälläkin on luonnollisesti littera eli kyseessähän on X10p-moottorivaunun, UBp-välivaunun ja Ubxp-ohjausvaunun muodostama juna. | ||||
|
|
17.09. 19:45 | Hannu Peltola | ||
| XCo nro 15 valmistui Asealta 1913. Moottorivaunun teho oli 440 kW ja vuodesta 1932 lähtien suurin sallittu nopeus oli 70 km/h. Saltsjöbananilla oli 8 kuvan kaltaista moottorivaunua ja 10 kappaletta näiden kanssa käytettäviä ohjausvaunuja. | ||||
|
|
17.09. 19:44 | Juhani Pirttilahti | ||
| Eipäs nyt liioitella. :D Kyllä VR ajaa tästä ihan reippaita määriä, kuten vaikka viime viikolla 36 tavarajunaa ja kaksi henkilöjunaa. | ||||
|
17.09. 19:41 | Hannu Peltola | ||
| Ja sarjaltaan tämä on C10/C11, kuten toisen kuvan yhteydessä olikin jo todettu. | ||||
|
17.09. 19:38 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on ollut SJ:n literaltaan Xoa4p ja myöhemmin RB:llä ja SLJ:llä X4p. Tämä vaunu 37 valmistui Asealla 1938 ja tämä oli osa yhdeksän vaunun sarjaa, jotka tunnettiin alkuperäisen värityksensä myötä lempinimellä Silverräv, hopeakettu. | ||||