1052-139048 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 02.11. 09:48 Juho Rintala  
  Vastaan itse, vaikka minulta ei kysytty. Minä olen itse käyttänyt aina jalustalla kuvattua videota, josta näkee vaunujen numerot kun pausettaa videon.
kuva 02.11. 09:46 Erkki Nuutio  
  Laadukkaan kuvaversion ansiosta voi kiinnittää huomiota joihinkin yksityiskohtiin. Niitä on vaikeampi havaita huonommista versioista. Ensinnäkin kaempana, hienon Hatanpään puistokadun ja vasta myöhemmin rakennettavan Hatanpään valtatien risteyksen takana on kivinen, noin kolmikerroksinen Hankkijan siemensirottamo. Puistokuja päättyy Hatanpään kartanolle, joka pankinjohtaja Idmanin kavalluksen paljastuttua siirtyi näihin aikoihin kaupungin haltuun, kuten kartanon muutkin valtavat alueet. Silloinen kaupunki oli kaukonäköinen (päinvastoin kuin) ja kaavoitti koko Hatanpään alueen teollisuudelle. Paljolti siksi kaupungin väkiluku jatkoi kasvuaan.
Puistokujan katkaisi alunperin yksiraiteinen päärata kohdassa, johon myöhemmin sijoittui Hatanpään seisake. Tasoristeyksen yli tie jatkui "Hatanpään vainioille" (Nekalaan).

Etualan isot rakennukset ovat tietysti konepaja (koneistus, veturi- ja muu kokoonpano), terästehdas ja -valimo, konttorirakennus sekä johtajan asuinrakennus. Tehdasalueen sivuutettuaan jatkuu Lokomon teettämä raide Hankkijan alueelle ja Lokomon laiturille. Sille tuli pituutta, koska järvi oli matala ja mutapohjainen.
kuva 02.11. 09:05 Ari-Pekka Lanne  
  Alumiini on paremminkin G- ym. -skaalaisten ― sellaisten, jollaisesta myönnän itsekin puolisalaa haaveilleeni pienen ikäni ―, symppisten puutarharatojen autenttisten, Vignole-profiilisten kiskojen matskua. On aivan kuin muistaisin joihinkin takavuosikymmenien Resiinoihin painetun pari tai muutama ilmoitusta, joissa joku kyseli kiinnostusta teettää porukalla tällaisia puutarharautatien alumiinikiskoja. En nyt kuitenkaan tähän hätään löytänyt sellaista, kun pläräsin vuosituhannen alun lehtiä.
kuva 02.11. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Alumiinin kanssa touhuillaan jokseenkin suuressa määrin suulakepuristamalla. Aihion, eli billetin lämpötila on säädetty tarkalleen sellaiseksi, että alumiini virtaa työkalun läpi tahnamaisessa tilassa - ei siis missään tapauksessa sulana "liemenä".
kuva 02.11. 07:55 Jari Välimaa  
  Raitiotieallianssin esitys https://pirkkalalinnainmaa.fi/wp-content/uploads/2026/10/Kooste_Infotilaisuus_Hatanpaan_alueen_asukkaille_20261027.pdf
Kuvasarja:
Yhdistyneet Villatehtaat
 
 02.11. 07:44 Timo Salminen  
  Mielenkiintoinen kuvasarja. Hyvinkäällä tulee kuitenkin aika usein käytyä täältä naapurista ja liikuttua juuri noilla kulmilla, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi rautatienäkökulmaa. Ensi kerralla varmaankin toisin silmin liikkeellä.
kuva 02.11. 07:18 Ari-Pekka Lanne  
  Huomenta vaan, herrat Esa J. sekä Teppo. Ei niin pientä asiaa, etteikö siihen saataisi rautatieharrastajajoukoilta selvyys. Olen kuulemieni perusteella käsittänyt kummatkin termit sopiviksi, niin ettei sen kanssa olisi niin tarkkaa. Kuvatekstin muotoilua on nyt tarkennettu siltä osin. Kiitokset ojennuksesta ja pahoittelut sopimattomasta kielenkäytöstä.

Missä tämä Tepon mainitsema ekskursio tapahtui? Saksoissa ehkäpä?
kuva 02.11. 06:31 Teppo Niemi  
  Kiskon valssausta olen päässyt näkemään syksyllä 2025.

Teräsprofiilit tehdään valssaamalla, sen sijaan alumìinille käytetään vetoa.
kuva 01.11. 23:56 Heikki Jalonen  
  Hienoa Tampere-herkkua!

Sama kuva esiintyy T.A. Könösen kirjassa "Lokomo 70 vuotta, Lokomon tehtaat 1915-1985" Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy, Joensuu, 1985 (ISBN 951-99668-4-6) sivulla 29.

Kirjassa kuva on melko pienenä vedoksena eikä kuvan painolaatu kestä vertailua tuon erinomaisen digitoinnin rinnalla. Tuo kuva löytyy Vapriikin kuva-arkistosta dnro D/1111 (ajoitus 1920...29)

Kirja ajoittaa kuvan vuoteen 1920 ja mainitsee, että se on otettu Hyppösen kenkätehtaan savupiipun huipulta, kuvaaja nimeämätön. Hyppösen uusi kenkätehdas (piippuineen) oli valmistunut vuonna 1918.

Kuvan (vielä) melko vähäiset rakennukset ja peltomaan suuri osuus tukee vahvasti vuosikymmenen alkupuolta.
kuva 01.11. 23:37 Petri Sallinen  
  Kolmiakseliset rautatievaunut muutettiin kaksiakselisiksi pääasiassa kiskoihin kohdistuvan kulumisen, kaarreajon mekaanisten haasteiden sekä vaunujen huoltokustannusten vuoksi.

Vaikka kolmiakselisilla vaunuilla pyrittiin alkuaikoina jakamaan vaunun painoa useammalle akselille radan säästämiseksi, ratkaisu osoittautui tekniikan kehittyessä epäkäytännölliseksi useasta syystä. Kun pitkä vaunu ajoi jyrkkään kaarteeseen, keskimmäisellä akselilla ei ollut luonnollista tilaa kääntyä radan mukaisesti.

Tämä aiheutti voimakasta mekaanista sivuttaisvääntöä ja kitkaa pyörien laippojen ja kiskon reunan välille. Kiskot ja pyörät kuluivat poikkeuksellisen nopeasti. Pahimmassa tapauksessa keskimmäinen akseli pyrki kampeamaan vaunua pois raiteilta.

Jotta kolmiakselinen vaunu toimisi radan pystysuuntaisissa heitoissa, oli keskimmäiselle akselille rakennettava monimutkainen jousitus tai pystysuuntainen välys. Jos rata oli epätasainen, keskimmäinen akseli saattoi kantaa liian suuren osan vaunun painosta, jolloin akselipainot heittelivät vaarallisesti.

Kolmannen pyöräkerran sijoittaminen vaunun keskelle vaati monimutkaisempia jousitus- ja jarrumekanismeja. Keskimmäisen akselin huoltaminen ja voiteleminen oli hankalampaa. Tiettyjen kolmiakselisten vaunutyyppien käyttöä oli rajoitettu tietyillä rataosilla. Tällaisten vaunujen aluskehykseen oli maalattu käyttörajoitusta kuvaava merkintä (piirros löytyy määräyskokoelmasta)

Kun teräksen laatu ja vaunujen aluskehysten rakennustekniikka paranivat, huomattiin, että vaunuista voitiin tehdä riittävän keveitä ja lujia kantamaan kuormansa vain kahden akselin varassa ilman, että kiskot vaurioituivat. Toisaalta kolmiakseliset vaunut tekivät osittaisen paluun myöhemmin, kun ryhdyttiin rakentamaan kolmiakselisia säiliövaunuja (Go ja sen johdannaiset) ja Silk-vaunuja.
kuva 01.11. 23:21 Veeti Heino  
  Miten muuten ylipäänsä Teemu otat? Meinaa ne vaunujen numerot. Otatko ensin tämmösen kokonaiskuvan jonka jälkeen nopealla tahdilla joka vaunusta kuva vai teetkö tosi nopeita muistiinpanoja vai mikä on salaisuus siinä?
kuva 01.11. 23:18 Heikki Jalonen  
  Käyttämäni nimitys perustuu siihen, miten "sähkönostinta" joskus Oulun kulmien verstailla nimitettiin... Niinpä pajalla - jopa naapurissa asti - saattoi kuulla, kun puolikuuro metallimies melun keskellä huuteli ohjeitaan: "Viiraa vähä... sitte kissaa inan verran viinakaupan suuntaan...". Koska kaikki tietenkin tiesivät, paljonko ovat "vähä" ja "ina" sekä hyvinkin tarkoin missä suunnassa mainittu kauppa oli, annettu ajokäsky oli selkeä ja yksikäsitteinen ja tuli asianmukaisesti ymmärretyksi.
kuva 01.11. 22:32 Esa J. Rintamäki  
  Ei vedetty, vaan valssattu, pyydän saattaa herra Ari-Pekalle tiedoksi.
kuva 01.11. 22:29 Esa J. Rintamäki  
  Muutostyö kolmiakselisesta kaksiakseliseksi johtui ratojen "parantumisesta" kantavammaksi. Muutoksen yhteydessä vaunun akselipaino muuttui hieman suuremmaksi, aikaisempaan verrattuna.

Kaarteisilla radoilla vanha kolmiakselinen vaunu oli hieman kankeampi kulkuominaisuuksiltaan.
kuva 01.11. 22:24 Esa J. Rintamäki  
  Kissanostin, se lienee lapiokäännöstä saksankielestä, jossa siltanosturin palkeissa liikkuva nostoyksikkö koukkuineen on asennettuna.

Kyseinen nostoyksikkö on saksaksi "eine Laufkatze" elikkä suomeksi 'juoksukissa'.

Hmm, aivan riittävä ja kuvaava nimitys vielä tänäänkin?
kuva 01.11. 22:04 Teppo Niemi  
  Vaunun muuttaminen 3-akselisesesta 2-akseliseen ei vaadi uudelleenkoritusta. Vaunun aluskehyksen teräspalkeista poostetaan keskimmäisen akselin laakeripesän ohjaimet ja lehtijousien kiinityskohdat ja lisätään tarvittaessa jäykisteansas.
kuva 01.11. 21:47 Teppo Niemi  
  Jos veturin numeroa ei muutettu, niin se tapahtunut ennen vuotta 1948, sillä.Valmetin.Move21.veturit saivat numerot 1.- 3.
kuva 01.11. 21:25 Jyrki Talvi  
  Vaunujen numeroiden lisääminen on hyvä yksityiskohta, joista saavat tulevat sukupolvet tietoa.
kuva 01.11. 21:01 Erkki Nuutio  
  Yhdyn muuten Simon kommenttiin mm. ikkunajaosta, mutta katson että alkuaan kolmiakselisten ja 13 sivuikkunaisten vaunujen ikkunajako ei ollut tarkasti vakio. Kuvan mukaiseksi vakioksi se on muutettu uudelleenkorituksessa. Alkuperäiskori ei missään tapauksessa olisi kestänyt kuuttakymmentä vuotta liikenteessä säilyen kuin uutena. Uudelleenkoritus on ollut välttämätön myös koska vaunu lienee nyt 2-akselinen.
kuva 01.11. 20:43 Erkki Nuutio  
  Yhdyn Heikin päätelmään siitä, että kuvassa on Viipurin konepajan veturikonepajan sivulaiva, jonka päässä on sivurakennuksessa mestarikonttori. Olennaisia ovat myös ikkuna-aukkojen kaaret, joita ei ollut Pasilan, Kuopion eikä kaiketi Helsinginkään konepajassa.
Yhdyn muihinkin Heikin teräviin kommentteihin koskien mm. veturinpyöriä.
Tarkkaa vuotta ei ehkä pysty määrittämään, mutta luultavinta on 30-luvun puoliväli.
kuva 01.11. 20:37 Linus Mansner  
  Teemu olet kuningas.
kuva 01.11. 19:24 Petri Sallinen  
  Joulunäyttely oli vain yhden kerran rautatiehallituksen tiloissa. Muut näyttelyt järjestettiin ravintola Höyrypannussa. Näyttelyn järjestäminen perustui siihen, että saatiin ilmaiset tilat. Näyttelyn järjestäminen loppui siihen, kun ilmaisia tiloja ei enää saatu.
kuva 01.11. 19:17 Teemu Saukkonen  
  Kiskot aivan ruosteessa, ei siis ole käytetty hetkeen.
kuva 01.11. 19:14 Teemu Saukkonen  
  Video on otettu uudella, siihen jäi pikku vika vakaimen unohduttua päälle. Niin hiljainen hurina ettei onneksi juuri kuulu.
kuva 01.11. 19:12 Teemu Saukkonen  
  Digikameralla ei maksa mitään jos numerot ottaa talteen. Filmiaikaan oli eri.
kuva 01.11. 19:00 Heikki Jalonen  
  Voisikohan tämä olla VR Viipurin konepajan veturikorjaamon sivulaivaa?

Siinä muodossa, kun se oli vuoden 1926 helmikuussa sattuneen tuhoisan tulipalon korjausten jälkeen. Nuo melko epätavalliset puolipyöreällä holvilla olevat kaksoisikkunat ovat kovasti vanhaa mallia, melkein kuin vanhojen kirkkomuurareiden käsialaa. Vanhat tiiliseinät selvisivätkin tulipalossa melko hyvin ja niitä käytettiinkin uudelleenrakentamisen osana.

Jos kuva on Viipurista, niin tuolla taustalla (suurin piirtein ylivalottuneen laikun kohdalla) sijaitsee mestarikonttorin siipirakennus, joka selvisi tulipalosta ehjänä. Vastaavasti, vasemmalla on uudelleenrakennettu veturikorjaamon halli. Uudelleen rakennettuna se tehtiin paljon entistä korkeammaksi ja varustettiin järeällä 70 t siltanosturilla. Vasemman reunan järeät betonipilarit sopisivat siihen ajatukseen hyvin.

Pyöräkertahoitoa saavat veturit ovat varsinaisessa päähallissa, poikkisuunnassa, nostettuina ylös, joten asennettavat (ja myös pois puretut) pyöräkerrat ovat suoraan linjassa veturin kohdalla ja ne voidaan yksinkertaisesti työntää sivulaivaan saakka ulottuvia kiskoja pitkin yksi kerrallaan veturin alle. Pyöräkerrat ovat kuvassa jo veturin pyörästön määräämässä järjestyksessä, ne on tuotu asennuspätkälle ja laitettu järjestykseen sivulaivan omalla kissanostimella (huomatkaa katossa oleva I-kisko ja siinä vieressä nostimen 3~vaiheinen sähkönsyöttö juoksulangoilla). Varsinainen pyöräkertojen kokoonpano (akselille puristus, mahdollinen sorvaus, rengastus ym) on tapahtunut toisaalla.

Etualan pyörästö on menossa veturiin, jossa on kolme kytkettyä pyöräkertaa, käyttö keskimmäisen pyöräkerran kautta (huomatkaa paksumpi kammentappi, johon käyttävä kiertokanki tulee). Arvauksena voisi esittää, että kyseessä olisi joku G1, G2 tai vastaava, vanha sarja, jossa luistikoneiston käyttö on kehyksen sisäpuolinen; epäkeskokanget on kuvassa jo kiinnitetty keskimmäiseen akseliin ja tuettu siirtoa varten ylös. Epäkeskojen laakerit on helpompi koota ja säätää välyksiin tasalattialla, verrattuna työskentelyyn veturin alla. Kuvassa ei myöskään näy laahauspyöriä, joita noissa vanhoissa G-kevyissä ei ole. Miesten pituus antaa mittakaavaa, pienehköjä ovat nuo pyörät.

Aivan etualalla, vain osittain näkyvissä, saattaisi olla F1-sarjan pyörästö: polttoainetilan alle tulevat 2 pienempää ja 2 isompaa vetopyöräkertaa.

Kauempana tuossa osastossa näyttää olevan pienempiä työskökoneita (esim laakereiden sorvaamista varten) sekä ns. viilareiden (asentaja) työpaikkoja. Poikittaisen suunnan kissanostimen kisko vie luultavasti pyöräkertasorvin ja puristimen sijaintipaikoille. Niiden kaltaisia isoja koneita ei näy kuvassa.

Palon jälkeisen ajan veturikorjaamosta löytyy pihan puoleinen ulkokuva Paavo Koivunevan kirjasta "Höyryhepoa kengittämässä", sivu 33 (kuistantajat Koivuneva ja Suomen Rautatiemuseo, Gummerus Jyväskylä 1998, ISBN 951-97850-2-7). Ulkokuvassa voi erottaa hallin sivulaivassa olevat samanmuotoiset erikoiset pyörökaariset pari-ikkunat (vanhaa osaa mestarikonttorin takana).
kuva 01.11. 18:46 Tero Korkeakoski  
  Puolustusvoimat voi ilmoittaa VR:lle että ottavat 20 veturia nyt. Pitäkää ne kunnossa.
kuva 01.11. 18:29 Elmo Kyytinen  
  On kyllä todella upea kuva.
kuva 01.11. 17:55 Into Tilander  
  Keskellä kattoa oli raatihuonemainen torni, joka purettiin 1920-30-lukujen taitteessa. Samassa mylläyksessä tehtiin yläkertaan asuinhuoneistoja lisää. LWR 3:n hylkäysvuodesta itselläni ei ole tietoa, mutta kuitenkin ennen kapearaiteisen loppumista, siis ennen vuotta 1960. Yhden piipuntyven kohdalla on tuollaista tummempaa valumajälkeä. Olisiko pari vuotta muutostöiden jälkeen, jotain 1933-34?
kuva 01.11. 17:39 Juho Rintala  
  Hienoa Teemu, että otat ylös näitä vaunujen numeroita.
kuva 01.11. 17:09 Simo Toikkanen  
  Vaunun ikkunajako näyttäisi täsmäävän II luokan D-vaunujen 357, 358, 368, 384, 385 ja 386 kuvalaattapiirustukseen, jossa nämä 12,01 m pitkät vaunut ovat kaksiakselisia. SVR:n kuvastossa vuodelta 1911 vaunut ovat kolmiakselisia ja C-sarjaa numerosarjassa 1271–1283.
kuva 01.11. 16:50 Erkki Nuutio  
  Eräs iäkäs jäsentoverini autoteknisessä yhdistyksessä toistuvasti palaili muistoihinsa: "vuonna 41 Syvärillä".
Eli vuotta 1940 kuva ei esitä, vaan luultavasti syksyä 1941. Karjalan armeija valtasi Syvärin aseman ja ylitti joen Syvärin voimalaitoksen kohdalla 15.9.41. Sinnehän pysähdyttiin odottamaan "kädenpuristusta Syvärillä".
Vuosi 1942 ei käy, koska silloin jo pääteltiin ettei "kädenpuristusta" tulekaan ja lisäkalusto oli tarpeellisempaa muualla.
kuva 01.11. 16:44 Hannu Peltola  
  Upea vuoristokuva!
kuva 01.11. 16:41 Joonas Kuittinen  
  Olipa turhanpäiväistä tuollaisesta pikkuasiasta.
kuva 01.11. 16:38 Teppo Niemi  
  Näyttäisi olevan käsittääkseni kuotenkin lähdössä Niemen suuntaan, sillä muistaakseni radan itäpuolella.
kuva 01.11. 16:37 Hannu Peltola  
  Vaunu on varmastikin ollut telivaunu. Mitkä telit tässä oli alla?
kuva 01.11. 16:37 Hannu Peltola  
  Upea vanha kuva! Onko tässä mitään tuntomerkkejä, joilla kuvan voisi ajoittaa?
kuva 01.11. 16:24 Erkki Nuutio  
  Ryhdikäs vaunu. Lienee äskettäin uudelleenkoritettu. Vuoden 1913 mustan kirjan sivupiirrokset eivät ehkä siksi täsmää.
kuva 01.11. 16:06 Veikko Hattunen  
  Upea Vemppukuva!
kuva 01.11. 15:47 Pasi Seppälä  
  Oikean sumun tekeminen pienoismalliin olisikin aika haastavaa. Tekoäly on kyllä tässä tehnyt varsin aitoa tunnelmaa. Valokuvauksellinen keli kertakaikkiaan!
kuva 01.11. 14:54 Jimi Lappalainen  
  Blogikirjoitus Loviisasta: https://teilla.blogspot.com/2026/10/drive-in-kirkko.html
kuva 01.11. 14:06 Mikko Mäntymäki  
  Puolustusvoimien kannattaisi ostaa 10-20 Dv12 veturia koska ne eivät saa olla riippuvaisia sähköstä. Joku taitava kuvankäsittelijä voisi väsätä kuvan jossa Dv12 on kesä ja talvi värityksessä.
kuva 01.11. 13:21 Antti Tapani Häkkinen  
  Junien numerot ovat 4808 ja 4812.
kuva 01.11. 12:28 Jari Välimaa  
  on tuolla Sggmrrs myös tyyppihyväksyntä https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-406-0001-5-001-001
kuva 01.11. 12:14 Juho Rintala  
  Jos tämä on se InnoFreight 80 (https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-296-0002-8-001-001), jonka Jari sanoi, niin sitten tämä olisi Sggrrs sarjaa. Näin lukee ainakin tässä tyyppihyväksynnässä, jonka Jari jakoi.
kuva 01.11. 11:31 Veikko Hattunen  
  Vihreät näyttävät enemmän eläviltä kuin ennen.
kuva 01.11. 11:09 Mikko Herpman  
  Aurinkopaneelit kaiketi lataavat akkuja mitkä ovat tuolla maassa laatikossa.. Mikä sitten on noiden tarkoitus, ratapihan turvalaitteita tai jotain muuta? Nyt aletaan olla siinä vaiheessa vuotta että paneelit tuottavat todella vähän vaikka paistaisi suoraan paneeliin, eli kovin paljoa kulutusta ei voi noiden varaan laskea.
kuva 01.11. 10:07 Jari Välimaa  
  onko tämä sittenkin Sggmrrs tyyppinen ?
Kuvasarja:
Kuvia puretulta Raippo/Simola-Lappeenranta-radalta
 
 01.11. 10:03 Jimi Lappalainen  
  Mainiota, kiitos :) Oliko yhtään varoituslaitosta?
kuva 01.11. 09:12 Erkki Nuutio  
  Oman tuotekehityshankkeeni suojaamisen (varastamiselta) alkuvaiheen neuvottelujen ajaksi on aikomukseni laatia periaatteessa keksinnöllisyysvaatimuksiltaan mahdollisimman täydellinen US. patenttihakemus, mutta jättää se sisään US.Pat.Officeen Provisional Patent Application -muodossa:
https://www.uspto.gov/patents/basics/apply/provisional-application

Tällainen on voimassa 12 kk raueten (salassa pysyen) automaattisesti sen jälkeen - edellyttäen ettei sen keksinnöllisyysvaatimuksia käytetä tätä ennen jätettävän normaalin US patenttihakemuksen keksinnöllisyysvaatimuksissa.
Tällöin niille pätee provisional -hakemuksen sisäänjättöpäivä.

Privisional-hakemuksella haen lähinnä edes jonkinlaista suojaa keksinnön varastamisuhkaa vastaan yhteydenotoissa ja neuvotteluissa tavoittelemieni teollisten hyödyntäjien kanssa. Provisional -hakemus huolella laadittuna on samalla täsmällinen keksinnön sanallinen ja kuvallinen selostus. Sellaista tietysti tarvitaan neuvotteluissa hyödyntäjien kanssa.
Se on samalla tarpeellinen lähtökohta lopulliselle patenttihakemukselle. Toivottavasti sen laadintaan osallistuu jo hyödyntäjäyrityskin, koska tämän keskeinen intressi on tulevan patentin mahdollisimman kattava suojaavuus.
Käsittääkseni Euroopan patenttivirastoissa ei ole tarjolla Provisional patent application -reittiä.

Koskien keksijän turvaa neuvotteluissa, viittaan vuosikymmenien takaiseen keksinnön alkuvaiheeseen. Silloinen Saab-Valmetin johtaja totesi, että jos se on hyvä, Scania varastaa sen. Hänen myötävaikutuksellaan voitiin hyödyntäminen tutkia perusteellisesti Volvo LV:ssa GBG:ssä Volvo LV:n tj:n valvonnassa. Keksintöaihio oli Volvolle merkittävä, mutta raakile ja kuumin elekroniikkakehitys ruuhkautti Volvon tuotekehitystä. Siksi aikalisä tarvittiin.
Viimeinen niitti oli, että TEKES -johtaja ei uskonut Volvon tulevan teollisesti Suomeen.
Kuukauden päästä TEKES-tyrmäyksesta Volvo Bussar tuli teollisesti Suomeen noin 500 työpaikan voimin.
Toki nämä Carrus-työpaikat vähitellen katosivat - paljolti suomalaisten omasta syystä. Sittemmin bussien teko Euroopassa romahti.

Suomalaiset ovat ylipäätään täysin ulkona talouden ja yrittämisen todellisuudesta ja utopiapuolueet haluavat takaisin valtaan.
kuva 01.11. 07:10 Ari-Pekka Lanne  
  Niinkin äkkinäisempi saattaisi ajatella, huomioiden junaparin 924/931 kiireettömän kääntöajan rannassa.
   >>