Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	13.10. 00:59	John Lindroth
		Hienoa että Reino on dokumentoinut tämän!
	13.10. 00:25	Antti Havukainen
		Jonkinlaisten vastaavantyyppisten laitteiden hankkiminen jokaiseen Sm4- ja Sm7-yksikköön tuntuu jo ajatuksenakin olevan kyseisiä kalustotyyppejä operoivalle firmalle täysi mahdottomuus. On vaan niin paljon helpompaa siirtää vastuu lipun ostoon soveltuvien laitteiden hankkimisesta ja niiden uusimisesta asiakkaille. Eteläisessä naapurimaassakin kertalipun osto onnistuu pankkikorttia vilauttamalla ja uskomatonta kyllä, junissa on tämän lisäksi vielä lippuja myyvää henkilökuntaakin. Suomen erityisolosuhteiden lähijunaliikenteessä (yhtä rajattua aluetta lukuun ottamatta) edes toinen kahdesta em. vaihtoehdosta ei vaan onnistu sitten millään.
	13.10. 00:23	Jari Ahokas
		Amtrakin ACS-64 perustuu pääosin samaan Siemensin tekniikkaperheeseen kuin eurooppalainen Vectron, ja sillä on juuria myös vanhemmassa EuroSprinter-sarjassa. Lähin eurooppalainen vastine on Siemens Vectron MS/AC 6,4 MW, jonka kanssa ACS-64 jakaa paljon vetovoima- ja sähkötekniikkaa. ACS-64 on kuitenkin suunniteltu Yhdysvaltain määräysten mukaan, joten se on raskaampi, vahvemmin törmäyssuojattu ja sovitettu Amtrakin käyttämään sähkörataan.
	13.10. 00:05	Rainer Silfverberg
		Mihin eurooppalaiseen veturityyppiin tuo ACS-64 perustuu, vai onko kokonaan usalainen malli?
	12.10. 23:53	John Lindroth
		Komeata!
	12.10. 23:41	John Lindroth
		"Molli" koko komeudessaan tykkään! Malli Hoe puuttuu vielä! Muistan kun Molli lähtee Heiligendamm risteysasemälta kohti Kuehlungsbornia olivat äänet mahtavat!
	12.10. 23:40	Esa J. Rintamäki
		Yksi hankalista tasoristeyksistä Tpe - Ov välillä oli Lemetyn tasoristeys. Siinä rata kulki penkalla ja kummaltakin puolelta autoilijoiden oli ajettava jyrkkää mäkeä päästäkseen yli. Lätän kuljettajien kannalta arveluttava paikka, jossa useinkin joutui visslan nappia painelemaan. Ruutanasta vielä: - herra Pyrhösen Dm4 ja Hr11-kirjassa on kutakuinkin hyvä kuva laiturirakennuksesta.
	12.10. 23:15	Mikko Ketolainen
		Joo, ei ole Äänekoskella tuota hiertämöä. Eiköhän tuolla Joutsenossa tuo tehdas edelleen ole toiminnassa. Ainakaan mitään ilmoituksia sen lopettamisesta en ole nähnyt/kuullut.
	12.10. 20:32	Jouni Hytönen
		Säynäjärvellä oli kyllä myös yksi mukava kallion kulmalla sijainnut tasoristeys.
	12.10. 20:31	Jouni Hytönen
		Waltin arvo on kyllä varsin kätevä matkustettaessa toisissa Waltti-kaupungeissa. Pitää vain muistaa epäintuitiivinen "Poikkeusmatka".
	12.10. 20:30	Jouni Hytönen
		Lähimaksu on toiminut useammassa maassa, mutta ongelmana juuri tuo, että veloitus on aina aikuisen hinta. Viisihenkisellä perheellä on "kätevää" kaikkein matkatavaroiden kanssa kaivaa yksi tärkeimmistä matkatavaroista esiin joka hengelle, piipata ja joissakin maissa myös muistaa piipata poistuessa.
	12.10. 19:34	Markus Räsänen
		Suomessa on juuri tämä ongelma, että menemme liikaa "teknologia edellä" -ajatuksella, olettaen että kaikki 5,5 milj. ihmistä, vauvasta vaariin ovat teknologia tietoisia ja hallitsevat teknologian. Tässä ajattelussa unohdetaan, edelleen se, miten paljon hajautunutta tiedon ja teknologian hallinta on. Kaikki eivät edelleen hallitse, edes perustaitoja teknologiasta, syystä tai toisesta. VR:n vauhti teknologian käytössä on euroopan kärkikastia, ja siinä ei ajatella ihmistä, vaan ainoastaan bisnestä. Kaikki pyritään siirtämään fyysisestä muodosta sähköiseen muotoon. Tässä unohdetaan tai sivuutetaan maailman herkkä tilanne ja teknologisen infrastruktuurin heikkous. On nähty, kuinka herkästi VR:n tai valtion rautateiden järjestelmät voivat "kyykähtää" ja silloin matkanteko ei onnistu, eikä lippua osteta. Pankkikortilla matkustaminen on mahdollista jo pääkaupunkiseudulla ja tampereen lähiliikennejunissa, muista ei ole tietoa. Se teknologinen kummastus löytyy silti, ettei Waltti-kortteja ole vieläkään otettu käyttöön lähijunissa, tietääkseni teknologinen valmius on jo olemassa.
	12.10. 17:58	Mikko Nyman
		Tämä taisi olla yksi vaarallisimmista ellei jopa vaarallisin tasoristeys Tampereen ja Oriveden välillä radan kaarteisuuden ja kaksiraiteisuuden vuoksi.
	12.10. 16:40	Jari Ahokas
		Kyllä viime viikolla tapahtui. Lisää kuvia tulossa...
	12.10. 13:17	Kimmo Huhta
		Kiitos täsmennyksistä. Metsä Boardin sivuja lueskellen näyttää siltä, että omaa hiertämöä ei Äänekosken kartonkitehtaalla olisi. Jostain muualta sen täytyy siis tulla. Mutta kuten tässä todettu, rautatiellä se ei ainakaan enää liiku.
	12.10. 10:50	Veeti Heino
		Antti, kieltämättä Cmc vaunun ulkokuvat kiinnostaisi.
	12.10. 09:23	Pasi Seppälä
		Hienosti sommiteltu syksyinen kuva.
	12.10. 00:37	Uwe Geuder
		Onko päivämäärä 10 vuotta tulevaisuudessa? Näyttely 1948, kuva 1958? Vai onko siinä jotakin, jota minä en ymmärrä?
	11.10. 23:22	Ari-Pekka Lanne
		No, miten tätä nyt kommentoisi. Näyttää siltä, että Vallat-Björnis -kuparijuna on saanut lähtöluvan ja maalaisveturinkuljettaja on sitten vaunukuormaliikenteen hoitamiseksi laittanut raudan kiertämään. Hieno kuva. Nämä ovat hyviä laitoksia ―, hienoa kyytiä jokainen kilometritolpanväli. Tämäkin Dv12 2527 on Valmetin tekosia vuodelta 1964.
	11.10. 22:44	John Lindroth
		Hieno kuva!
	11.10. 21:00	Jyrki Talvi
		Upeat taivaan tulet.
	11.10. 20:58	Jyrki Talvi
		2652 on ajanpatinoima.
	11.10. 20:17	Noah Nieminen
		2527 on näemmä ahkera Satakunnan kulkija. Komea on myös otos ja sopiva tuo hento savupilvi.
	11.10. 19:38	Leevi Heino
		#harrastajaruuhka
	11.10. 19:30	Sampo Castrén
		https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6861984.415166807&e=598484.6157469669&title=n%C3%A4ill%C3%A4%20main&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjMsIm9wYWNpdHkiOjEwMH0seyJpZCI6Miwib3BhY2l0eSI6MTAwfV0-z Olen käynyt Savonlinnassa kahdesti, mutta näille main sijoittaisin.
	11.10. 17:28	Hannu Peltola
		Kiitoksia John! Tämä on kyllä mielenkiintoinen rata kaikkinensa!
	11.10. 17:08	John Lindroth
		Mielenkiintoinen kuvasarja!
	11.10. 16:05	Eero Karttunen
		Petri tuntuu olevan harvinaisen tietämätön vanhemman väen vaivoista ja erilaisista sairauksista ja näppäilyongelmista älypuhelimien käytön soveltuvuuden suhteen, aina seniorien muistiongelmista alkaen. Itselläni on varsin suurikokoinen läppäri millä nytkin kirjoitan. Sittenkin tekstin näkeminen tuottaa minulle hankaluuksia. Pienempikokoinen ruutu tuottaa jo erittäin suuria näköhankaluuksia. Älypuhelinta, en edes mitään Doroa, en pysty katsomaan. Sormenikin ovat niin "kuluneet", että hyvä kun pystyn näppäilemään isonkin läppärin näppäimiä. Ikääni nähden en myöskään pysty kuljettamaan "repussa" mitään isokokoisia läppäreitä mukanani pelkästään matkalipun saamiseksi VR-paluumatkaani varten. Toki ostan etukäteen myös paluumatkan kotoa, jos vain tiedän milloin palaan. Mutta paluumatkani ajankohta ei ole läheskään aina selvä. Paluulipun täytyy kelvata siinä junassa, jossa lippua tarvitsen. Sanotaan esimerkiksi Hyvinkään rautatiemuseossa käynti. Pitäisikö museossa kävijän tietää viimeistään aamulla kotoa lähtiessä millä junalla tarkalleen ottaen palaa takaisin? R-juniahan lähtee Hyvinkäältä puolen tunnin välein. Hyvinkään R-kioski on aivan toisella suunnalla kaupunkia kuin rautatiemuseo, pitkällä rautatieasemalta. R-kioskille lienee matkaa suuruusluokkaa puolitoista kilometriä yhteen suuntaan. Ennen lipun sai asemalta VR-automaatilta. Teetkö asemalta lähes 3 kilometrin lipunostoleinkin vai hyppäätkö junaan ilmaiskyytiin? Toki HSL-alueella minulla on matkakortti, siihen saa ladattua arvoa viereisessä Alepassa. Mutta arvoakaan ei saisi ostettua entiseltä kotikylästäni Rekolasta, kun siellä on vain K-kauppa josta ei voi ostaa arvoa eikä muitakaan HSL-tuotteita. Vaimoni joutui valtion virastosta työkyvyttömyyseläkkeelle 60 vuotiaana, kun ei enää pystynyt erottamaan edes toimiston isolta ruudulta tekstiä. Näköongelman lisäksi hänen sormensa ovat nykyisin sairauden johdosta sellaiset, että hän hädin tuskin pystyy käyttämään tavallistakaan kännykkää edes puhumiseen. Hän ei pysty käyttämään edes sähköpostia, hänellä ei ole edes sähköpostiosoitetta. Ja esimerkiksi 78 vuotiaan sisareni puoliso ei pysty edes katsomaan erittäin suurikokeista tietokoneen ruutua ilman että suurentaa tekstin yli 200 kertaiseksi. Kuitenkin me kaikki käytämme edelleen esimerkiksi junien kyytiä ja meidän pitäisi pystyä saamaan kulloisillakin matkoillamme ostettua kätevästi myös VR- junalippu ennen junaan menoa. Kerron Petrille ihan tiedoksi, että vaikka Petrillä itsellään tuntuu olevan kaikki hyvin, niin vanhemmilla ihmisillä saattaa olla monenlaisia sairauksia tai esteitä käyttää yleensäkään tietokonetta, puhumattakaan että pysyisi käyttämään älypuhelinta kaikkine jatkuvasti muuttuvine sovellutuksineen. Ilmeisesti nykyisten nuorten, jo alakoulussa älypuhelinta käyttäneiden tietokonetaitureiden, on tavattoman hankala ymmärtää sellaisten seniori-ikäisten hankaluuksia käyttää nykyaikaisia älylaitteita, jotka eivät juuri työelämässäkään joutuneet opettelemaan tämäntapaisten laitteiden käyttöä. Kaikki on outoa ja vanhassa iässä aivan uuden tekniikan oppiminen ei ole mitenkään helppoa, kun ottaa vielä huomioon iän tuomat monenlaiset muisti- ja sairausongelmat. Toki uuden oppiminen saattaa olla toisilla iäkkäinäkin helppoa, meitä vanhuksiahan on "moneen junaan". Helppoahan Perin on kertoa, että minä teen näin ja näin ja kaikki on äärimmäisen helppoa, kun Petri on täysin oppinut tietokoneammattilainen ja ilmeisesti Petrillä sitten ei ole mukanaan kuljettamiensa laitteiden käyttöä vaikeuttamia sairauksia. Mutta kun näin hyvin ei ole laita sadoilla tuhansilla senioreilla, joilla kuuluisi myös olla yhtä hyvä oikeus saada matkustettua junalla kuin vaikkapa juuri Petrillä. Meillä pitää olla mahdollisuus saada helposti hankittua matkalippu siihen junaan kuin kulloisen tilanteen mukaan haluamme. Eikä todellakaan älypuhelimen ja sovelluksen omistaminen ja sovelluksen osaaminen käyttää (huom. esim. muistisairaat!) voi olla mikään edellytys päästä julkisilla varoilla ylläpidettyihin juniin. Muutama vuosi sitten junalla matkustamisessa ei ollut ongelmia, kun matkan saattoi maksaa paikallisjunassakin rahastajalle, siis jopa Suomen laillisilla maksuvälineillä Euroilla, käteisellä.
	11.10. 15:27	Noah Nieminen
		Tyylikäs kuva. Kiva että koko juna mahtunut parin kaarteen kautta.
	11.10. 15:26	Uwe Geuder
		En tiennytkään, että semmoisia oli myös Suomessa. Youtubessa ne ovat aina olleet https://youtu.be/Pfp7dabTX3I
	11.10. 13:57	Mikko Nyman
		Off-topicina Erkin kommenttiin liittyen mainittakoon, että eipä tainnut appiukko aikoinaan tietää, että hänet tulee syrjäyttämään kokonainen appiväki.
	11.10. 13:52	Hannu Peltola
		Siinä on kahdessa "torpedoputkessa" jarrujen paineilmasäiliöt. Näissä Englewoodin SW1200:ssa oli normaalia suuremmat polttoainesäiliöt ja ilmasäiliöt eivät mahtuneet telien väliin.
	11.10. 13:48	Teemu Saukkonen
		Mikähän tuo pötkylä konepeiton päällä on?
	11.10. 13:35	Hannu Peltola
		Tämä kuva tuli nyt toistamiseen satunnaiskuvana, niin jatketaan kommentointia! Lake Cowichan on Vancouver Islandin keskiosissa. Ajoin kesällä 2026 Port Albernista Lake Cowichan kautta Duncaniin ja tämä alue on edelleen lähes koskematonta erämaata. Hiekkatie Port Albernista Lake Cowichaan oli niin huono, etten Suomessa edes lähtisi ajamaan sellaiselle ja matkan aikana sai aidosti pelätä, ettei vuokra-Toyota hajoa reitille. Tämän tukkiradan toinen päätepiste on ollut Duncanissa. Sieltä on ollut vaihtoyhteys Esquimalt & Nanaimo Railwaylle, jonka avulla tukit on saatu joko Vancouver Islandilla oleville sahoille tai mantereelle.
	11.10. 13:16	Uwe Geuder
		Alkuperäinen sarjatunnus oli E 10.12. Se oli aika harvinainen variantti E 10:sta. E 10:iä oli yli 380, E 10.12 vain 31 (kappalemäärä ei ole ihan yksiselittäinen, koska noita muutettiin vähän sarjasta toiseen). Vähän pitempi voimanvälitys ja toiset telineet johtivat siihen, että E 10.12 huippunopeus oli 160 km/h, kun E 10 -perusmallilla oli vain 150 km/h. ATK-numerointiuudistuksessa vuonna 1968 E 10.12:stä tuli 112. Kun itä-Reichsbahnin 212:sta tuli 1991 112, noista tuli 113. Jotkut olivat väliaikaisesti myös 114, mutta se ei koske tätä yksilöä. Yksilönumero jäi koko ajan sama yhteisen E 10 -sarjan numeroinnista. Tämä ei ole siis yksilö 267, vaan oikeasti E 10.12 -alisarjan kolmas yksilö. Rakennettu vuonna 1962. 1990-luvulla näissä aikaisemmissa yksilöissä ilmestyivät yhä enemmän vakavia vahinkoja voimanvälityksessä. Siksi niille ei enää sallittu 120 km/h korkeampaa nopeutta ja ne joutuivat kaukoliikenteestä Müncheniin regioonaliikenteeseen. Ilmeisesti kuva on tuosta vaiheesta. Kuvan veturi on poistettu liikenteestä vuonna 2014. Se on ilmeisesti säilinyt ja seisoo Nördlingenin rautatiemuseossa. Olisi periatteessa vielä ajokuntoinen, mutta pakollisia säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ei ole tehty.
	11.10. 13:03	Erkki Nuutio
		Ehdottomasti kannatan maksukortin (pankkikortin ja paikallisen matkakortin käyttöä). Saamarin äpit ja tihruruudun kautta toimiminen painukoon helvettiin. Se onkin oikea paikka niille. Peruste : näön heikentyminen, sorminäppäryyden heikkeneminen ja kertakaikkinen tarpeeksi saaminen jo kolmekymmenvuotiseen pelleilyyn monesti ala-arvoisten älykännykkäliittymien kanssa: Pelleilyn kulminaatio oli Nokia N8 -"älykännykkä" - kelvottomin eläissäni ostamani tuote - kännykkä jossa oli erinomainen kamera, mutta puhelin oli susi. Kaiken lisäksi oli kallis. Olen valmis osarahoittamaan Ollilalle hautakiven tekstillä: Tämä tyyppi tuhosi Nokian - siinä sivussa saattoi Suomen talouden syöksykierteeseen, joka ei ole oiennut. Ikärasisteille (itse vielä puolinulikoita) kerron tuoreesta kännyköintisopimukseni uusimisesta: Tarjoushinta oli noussut. Kysyin miksi. Pakettiin oli lisätty tabletti (koska myyjät tietävät että useimmat eivät pärjaa pelkällä tihruruudulle). Kerroin hoitavani sellaiset tehtävät mikrolla (joka kylläkin on ala-arvoisen kelvoton Lenovo+W11), enkä huoli tablettia. Täällä on eri kommenteissa kerrottu tapoja, joilla palvelujen tuottavat voisivat hoitaa ongelmakohdat sujuvasti ja saada myös tuottoihinsa merkittäviä lisäyksiä. Samoin asiakastyytyväisyys (onko ihan outo sana) parantuisi. Esteenä on vain oma ylimielisyys ja osaamattomuus hakea järkeviä ratkaisuja. Samalla voisi irtisanoa appiväen ja palkata tilalle tarpeellisia osaajia.
	11.10. 12:37	Ari-Pekka Lanne
		On kivaa, kun kuvatekstissä käytetään värikästä sanastoa. Heh, »muinaisdeeveri». Näin lehtikeleillä ei uskalla ottaa junaan enempää vaunuja. Muuten on heti jumissa jossain ylämäessä.
	11.10. 11:40	Petri Sallinen
		VR:llä oli parhaimmillaan noin 130 lippuautomaattia noin 70 asemalla. Näin kerrotaan VR:n sivuilla. Ei siis mitenkään hirveästi. Ei voida olettaa, että tällaisella peitolla minkä tahansa tuppukylän asemalta olisi koskaan voinut ostaa lippua automaatista. R-kioskien kattavuus on parempi, vaikka niidenkin määrä on laskenut huomattavasti parhaimmista vuosista. Lasku 600:sta kioskista noin 200:aan on ollut huima. HSL-alueella satunnaisen matkan voi maksaa lähimaksuna pankkikortilla kaikissa HSL-alueen kulkuvälineissä. Ei tarvita älypuhelinta, matkakorttia, myyntipisteitä tai lippuautomaatteja. Riittää, että pankkikorttia vilauttaa kulkupelin lukulaitteelle. Ei siis ihme, että HSL on päättänyt poistaa lippuautomaatit. Suomen Pankin mukaan 99 prosenttia suomalaisista omistaa pankkikortin — useimmilla niitä on vahintään kaksi. En tiedä, mikä on tilanne muiden kaupunkin liikennelaitosten alueilla. Kuukausi sitten vierailin Englannissa High Wycombe -nimisessä tuppukylässä. Kaupungin busseissa oli lukulaitteet, joille vilautettiin pankkikorttia, kun nousit bussiin ja toisen kerran, kun poistuit bussista. Jos matkaasi aloittaessa et tiennyt, mille vyödykkeelle matkustat, niin tällä tavalla matkan hinta varmistuu vasta siinä vaiheessa, kun poistut bussista. Samaa ideaa käyttää Lontoon liikennelaitoksen Öyster Card, jolle ladataan rahaa. Matkan hinta määräytyy vasta silloin, kun poistut esim. metroasemalta ja vilautat toisen kerran korttia, joloin järjestelmä imaisee matkan hinnan Öyster Cardilta. Matkustamisen hankaluudet ovat osin itse aiheutettuja ja osin keinotekoisia. Senioreille on tarjolla Doro-älypuhelimia noin 200 eurolla. Mikä on syynä siihen, että ei ole älypuhelinta, mutta on kotitietokone? Onko syy taloudellinen vai periaatteellinen — en ehkä halua opetella käyttämään älypuhelinta? Itse en käytä VR:n äppiä enkä ole sitä älypuhelimeeni asentanut, vaikka matkustan paljon junalla. Ostan junalipun VR.fi-sivulta joko tietokoneella tai puhelimella ja maksan sen pankkikortilla. Yleensä printtaan tällä tavalla saamani PDF-lipun paperille. Ostan kaukoliikenteen liput etukäteen: sekä menon että paluun. PDF-lippu on puhelimessa ja tietokoneella (ja usein myös printattuna). VR:n lipunmyyntijärjestelmä on hyvä: päätän itse paikkani ja sen tuleeko joku istumaan viereeni vai ei. Aika usein minulla on läppäri on mukana, vaikka älypuhelimella voisin tehdä samat asiat. Nykyaikainen läppäri on kevyt, mutta ergonomisempi. Läppäri (ja älypuhelin) repussa mahdollistavat sen, että lipun voi ostaa missä tahansa ja milloin tahansa, jos reissuun tulee muutos. En kaipaa aikoja, jolloin matkustettiin erikseen rautatieasemalle ostamaan lippuja jotain tulevaa matkaa varten. Muutos aikaisempaan verrrattuna on selvästi parempi.
	11.10. 11:21	Jimi Lappalainen
		Erittäin asiallinen kuva, kun veturit on päästetty näin lähelle. Tykkään!
	11.10. 11:13	Teemu Saukkonen
		Ihanko tuoreeltaan tämä tapahtui? Eipä uskoisi nyky-USA:ssa. FB tarjoaa sisältöä, jossa ei nykymeno kuulosta hyvältä: Pidemmät junat ja vuorot, porukkaa vastaavasti pihalle. Turvallisuusöyhötys mennyt yli, ja silti sattuu ja tapahtuu, välillä pahastikin. Syy kuskin joka saa penalttia, vaikka yritti parhaansa.
	11.10. 11:01	Jukka Ahtiainen
		Samat sanat!!
	11.10. 10:50	Erkki Nuutio
		PACCAR osti kanadalaisen Hayes HDX:n vuonna 1975 lopettaakseen sen. Oheinen video sanoo, että osa oli 6x6:sia, mutta video näyttää pelkästään telivetoisia (siis 6x4:sia) : https://www.youtube.com/watch?v=0YlGuBgHG3Q . Ajomukavuus ei varmaan ollut häävi (teliveto ja kova jousitus korkealla olleen painopisteen ja kehnojen metsäteiden pakottamana). Taitaa olla SISU ainoa, joka voisi toimittaa toimivia 6x6 ja 8x8 -malleja - tosin pitkällä toimitusajalla.
	11.10. 10:49	Teemu Saukkonen
		Aika helppo paikka tämä arvata.
	11.10. 10:11	Pasi Seppälä
		Hieno on valaistus taivaalla. Komea kuva!
	11.10. 10:09	Pasi Seppälä
		Kakkosveturin edustavuus ei ole enää parhaasta päästä. Kuva on kuitenkin erinomaisen komea.
	11.10. 09:04	Jari Välimaa
		sen takia ehdotinkin että Junakalusto Oy muuttuisi kunnalliseksi junakalusto yhtiöksi johon mikä tahansa kunta voisi liittyä jäseniksi. Yhtiö toimisi kuten nykyäänkin eli hoitaisi hankinnat, digirata muutoksen sekä huollon.
	11.10. 06:25	Markus Selin
		Oman kaluston hankkiminen Tampereen lähiliikenteeseen olisi aivan kestämätöntä, kun on kyse kaikkine suunnitelluin laajennuksineen n. viidestä yksiköstä. Helsingissäkään ei hankittu omaa kalustoa vasta kun hankinnan laajuus oli 32 yksikköä ja sekin vastasi 48:aa Tampereella käytettävää yksikköä. Ja silloinkin oli kyse vain osan liikenteen hoidosta eli varakalusto oli yhteinen valtakunnallisen liikenteen kanssa.
	11.10. 00:38	Hannu Peltola
		Tämä on myös upea!
	11.10. 00:38	Hannu Peltola
		Kiva syksyinen kuva!
	10.10. 23:37	Leevi Heino
		Apuveturi taitaa olla 2652.
	10.10. 22:39	Mikko Nyman
		En tiedä, miten monimutkaista olisi tuoda VR:n lipputuotteet myyntiin kaikkiin K- ja S-ryhmän kauppoihin (ja siinä sivussa myös ABC-”huoltoasemille”), mutta jos tämän voisi toteuttaa jollain tolkullisella tavalla kustannustehokkaasti, VR:n lipunmyyntipaikkojen peittoalueen saisi kasvamaan huomattavasti. Sitten toinen juttu: joskus myös yksinkertaiset keksinnöt ovat yllättävän käyttökelpoisia. Niinpä mietin, että onkohan kenelläkään käynyt mielessä tekstiviestilippujen kaivaminen haudasta? Käytännössä jokaisella on sms:ien vastaanottoon kykenevä puhelin, ja mikä parasta, tekstiviestiliput eivät vaadi edes paljon parjattujen mobiilisovellusten asentamista. Tämä ratkaisisi ainakin sen, miten älypuheliton ihminen pystyisi hankkimaan junalipun, kun sen voisi maksaa suoraan palveluhinnoiteltuna tekstiviestinä. Vaikka kaikkia erityisryhmiä ei voi millään poppakonstilla palvella täydellisesti, mahdollisuuksia lipunmyyntikanavien kehittämiseksi on kuitenkin olemassa.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset