Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 28.02. 01:19 Jorma Toivonen  
  Riihimäellä "lista", Tampereela "heitto". Riihimäellä "tsuppari", Tampereella "lähetti". Mikäli aikoinaan isäni puheista ymmärsin, täytyi "heittovuoron" miehistön kirjautua "tp:n listalle" saavuttuaan edellisestä työvuorostaan (1950-luku, ehkä vielä 1960-luvun alku). Kunnes seuraava vajavuus miehistöstä aikanaan koitti, listalla ensimmäisenä oleville (seuraaville varmuuden vuoksi) tarjottiin vapaana olevaa työvuoroa. Mikäli heitä ei tavoitettu (omankodin rakennus), "tsupparilla" oli myös seuraava vaihtoehto pyöräilevälle lähetille (pari Armirioota/markkaa taskussaan).
kuva 28.02. 00:23 Kimmo T. Lumirae  
  Kouvolassa ainakin, siinähän ei ollut oikein mitään Pietarin rataa rakennettaessa. Ja tällöin aivan aikojen tai ainakin ko. rautatien alussa, Valtionrautatiet rakensi myös asunnot virkamiehille, jotta heidän ylipäätään oli mahdollisuus tehdä töitä kyseisellä paikalla.

Seinäjokea ajattelin vain niin voimakkaan maatalousvaltaisena ympäristönä, johon kuitenkin syntyi merkittävä risteysasema varikkoineen. Kun taas joku Haapamäki on varmaan ollut pitkäänkin paikka, jossa ei juuri muita elinkeinoja ollut kuin rautatiet ja rautatievirkamiesten ja heidän perheidensä palvelut.

(edit) Ja Jormalle kiitokset muisteloista, eli Riihimäellä oli varikolla tai ylipäätään VR:llä lähetti eli tsuppari? Enkä itse asiassa ymmärtänyt tätä selostamaasi listaa, johon nimi kuitattiiin töistä tultaessa. "Listalla olo" on kai Riihimäellä tarkoittanut heittovuoroa, mutta jos viitsit tuota mainitsemaasi lista-asiaa vielä selventää?
kuva 28.02. 00:18 Jorma Toivonen  
  Kimmo: Useankin kerran tuli aikoinaan matkattua varikon Transitin kyydillä asemalta Perkiöön ja päinvastoin. Kuljettajalla oli lista mistä junasta/junaan odotellaan vielä miehistöä, sitten lähdetään - joskus melko hurjaakin kyytiä.

Höyryaikana tuskin miehistön vaihdossa ei omaa veturia luovutettu vieraille, vaan oma kone "otettiin levolle mukaan" - hoidelkoot jatkoa omalla kalustollaan.

Muistelen, että vielä 50-luvulla (ehkä myöhemminkin) ns. "listan miehen" (ei vakiovuorossa oleva?), täytyi ilmottautua, mikäli poistui paikkakunnalta. "Listanmies" kirjoitti nimensä "jonkinlaiseen listaan" saavuttuaan työvuoroltaan ja siitä järjestyksessä tallipäivystäjä kirjaili lapun seuraavalle vapaana olevalle työvuorolle, jota "tsuppari" lähti pyöräillen tavoittelemaan. Vielä 80-luvulla oli tallipäivystäjän hallussa yleisavaimia kerrostaloihin, mikäli veturimiehellä ei ollut puhelinta.
kuva 27.02. 23:49 Heikki Kannosto  
  Pjongjangistahan se alkaa. Ensimmäiset 10267 kilometriä pääsee ilman junanvaihtoa joskin helpompi tapa lienee aloittaa Vladivostokista.

https://en.wikipedia.org/wiki/Longest_tr​ain_services
kuva 27.02. 23:46 Jorma Toivonen  
  Trumpin nykyinen sijoituspaikka on vuodesta 2014 alkaen ollut http://vaunut.org/kuva/89767 . Eivät Tuukka ja Tauno ole kovin usein tainneet museossa vierailla? Näyttelyesineitähän (raskaita) siirreltiin useinkin paikasta toiseen uudisrakennuksen töiden edistyessä. Jos edeltävän kommenttini olisi viitsinyt lukaista, olisi varmaan molempien kavereiden ihmettelyjen aiheet selvinneet.
kuva 27.02. 22:55 Ari-Pekka Lanne  
  Eikös niitä vanhoja rautatieläisten asuntokasarmeja ole (ollut) jokseenkin kaikilla perinteisillä rautatiepaikkakunnilla. Ja vielä ratavartijoiden korpiasumukset radanvarsissa. 1800-luvulla rautatieläisen olisi kai ollut sula mahdottomuus asua kovin etäällä asemapaikaltaan, tai yleensäkään rengin työmaaltaan. Jollei tämä muuten järjestynyt, niin sitten ei kai auttanut muu kuin pykätä tönö pystyyn. Kun tällaisia töllejä ja ruokakuntia alkaa olla enemmän, ilmaantuu paikalle kohta myös kauppiasta, puuseppää ja suutaria. Lumipallohan voi siitä kasvaa rajattomasti. Monien kaupunkien kerrotaan syntyneen näin; lähtökohtanaan risteysasema tai varikko. Legendan mukaan Riihimäellä oli ennen rautatien tuloa mäki, jolla tönötti riihi; ei juuri muuta. Kun paikalle sitten tuli rautatie, ja pian vieläpä risteysasema veturivarikkoineen, kasvoi paikalle vähitellen kokonainen kaupunki. Ettei vain Seinäjoellakin olisi käynyt jotenkin noin?
kuva 27.02. 22:21 Antti Havukainen  
  Se katu-uskottavampi rahastusvaihtoehto: https://www.youtube.com/watch?v=0hYNkLR-​uUk
kuva 27.02. 21:53 Jouni Halinen  
  Tässähän oli "ihmisiä" niin pitkään kuin minä muistan (1960 luvun alusta noin viime vuosiin) nyt ei kassarouvan tarvitse enää paimentaa juoppoja ja narkkareita (kun Assan "poliisilaitoskin" on lopetettu) . Näin se vaan menee Topi P. Missähän on Topi L??, "kiskoarkeakin" on halvaantunut jo vuonna 2013??.
kuva 27.02. 21:12 Tauno Hermola  
  Miksi silta ylipäänsä on tuossa kohtaa? Ymmärtäisin, jos se olisi ohjaamon kohdalla, niin että sillalta näkee ohjaamoon.
kuva 27.02. 20:34 Niklas Savinsaari  
  Kulkiko Esko siis 5101 - 5102 välivaunun kanssa vielä -87 vuoden puolella tuossa H 341 / 342? Välivaunuthan katosivat välistä nopeasti vuodenvaihteen 86 / 87 aikaan. 5107 ja 5110 lie olivat jonkun aikaa "orpoja" ja tuurailivat huollossa olevia, koska niiden "toiset päät" 5108 ja 5110 olivat Satasarvisessa.
kuva 27.02. 19:53 Jimi Lappalainen  
  Raiteen numero on 96.
kuva 27.02. 18:37 Teemu Saukkonen  
  Nyt puolestaan kysymys, onko noita ennen 8/2014 aikuisia kulkutietoja jossain?
kuva 27.02. 18:13 Markku Naskali  
  Taasha myö tavattii!

Tuli uudelleen vanha kuva vanhoilta hyviltä ajoilta jolloin junamatkustajia arvostettiin ja palveltiin.
Terveisin Hakkarista Markku
kuva 27.02. 16:53 Jukka Voudinmäki  
  Penttilän sahan raiteen linjausta voi tutkia esim. http://vanhatpainetutkartat.maanmittausl​aitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kart​at/21_Peruskartta_20k/4/4223/422309/4223​09_1974_ei_rajoja.jpg

Täällä oli sahan raiteesta joskus muutama kuvakin, mutta ne poistuivat foorumilta kuvien lisääjän kera.
kuva 27.02. 14:29 Topi Pikkarainen  
  Onhan se toki erinomaista, että on kunnolliset automaattiportit sen sijaan, että edessä näkyvässä tilassa toimisi i h m i n e n .
kuva 27.02. 14:17 Mikko Herpman  
  Teppo, ei aivan löydy.. Tai ehkäpä kyllä jos sahalle tuonne joen varteen ei ole mennyt kiskoja.. http://vaunut.org/kuva/108588 kuvan kaavion satamaraiteet näyttävät kaartavan joenrannasta kohti asemaa. Sahalle menevät olisivat jatkaneet kaaviosta ylöspäin.
kuva 27.02. 13:34 Kimmo T. Lumirae  
  Mukavaa pohdintaa AaPeelta, kuten aina. Tätä juuri mietinkin, että miten oli ennen automobiilien aikaa, veikkaan vikkeläjalkaista lähettiä, joka sulan maan aikaan kulki ehkä "paremmalla polkien", ehkä mieluummin kuin ratsukkoa... Ja toisaalta: ehkä tarve kauan sitten oli hyvin vähäinen, koska Valtionrautatiet huolehti työntekijöidensä asuinmahdollisuuksista ja esim. Tampereella on rakennettu osaketalojakin niin Rautatienkadulle kuin Kalevanpuistotiellekin eli kävelymatkan päähän veturitalleilta. Ja ennen autoistumisen aikaa, ellei lähetti jaksanut kävellä veturinkuljettajan talolle niin tuskin veturinkuljettajakaan jaksoi kävellä töihin eli silloin vain ei asuttu kovin kaukana työpaikasta paitsi ehkä kaupungeissa, joissa oli julkinen liikenne ja yöaikaan vossikat tai pirssit.

Maaseudulla tämäkin asia on varmasti ollut eri tavalla, miten lie jossain Seinäjoella, jossa oli iso varikko harvaan asutun maaseudun keskellä?

Miehistönvaihdot sinänsä saattoivat olla höyryaikana erilaisia: veturi piti käyttää vesillä muutaman kymmenen, viimeistään sadan ajokilometrin jälkeen ja varmaan vetureitakin vaihdettiin vähän väliä ja vaihto tapahtui tietenkin tallilla eli varikolla.
kuva 27.02. 13:15 Markku Naskali  
  Harrastusluonteisessa hommassa ei ymmärrettävästi ole turhia varoja reklaamin tekoon ja näin tieto jää sisäpiiriin. Laajempi julkisuus tosin toisi lisää matkustajia ja samalla rahaa museotoiminnan pyörittämiseen.
kuva 27.02. 12:31 Teppo Niemi  
  Löytyisiköhän Mikon kysymykseen vastaus näistä kuvista: http://vaunut.org/kuva/108588, http://vaunut.org/kuva/108587 ?
kuva 27.02. 11:51 Mikko Herpman  
  Sattumakuvana pollahti.. jo paljon kadonnutta maisemaa dokumentoitunut. Makasiini on palanut, siniset kadonneet, JVV ulkomailla..

Toisaalta joen yli on tehty parikin uutta siltaa, tuonne Penttilän sahan lähelle ja kuvan oikealle puolelle. Lisää taloja tornin viereen ja pitkin joenrantaa.

Tulikin sahasta mieleen, onko sinne ollut pistoraide? Jos on niin mistä se on kulkenut?
kuva 27.02. 11:40 Juhani Pirttilahti  
  T 2710 on tuolloin ollut Uimaharju (18:50) - Kouvola tavara (2:03), ma-pe, 2 Dv12 / 1 Sr1.
kuva 27.02. 11:27 Teemu Saukkonen  
  Mistä T2710 on lähtenyt tähän aikaan?
kuva 27.02. 11:10 Juhani Pirttilahti  
  HMVY:n junassa olisi ollut hyvin tilaa. Tieto ei liene kantanut tarpeeksi monen korviin.
kuva 27.02. 11:04 Markku Naskali  
  Puupenkit ovat mukavat istua, mikäli ovat oikean muotoiset. Nykyvaunuissa on usein ihan kamala istua. Ei se pehmuste ja kangasmateriaali auta jos muoto on väärä.
kuva 27.02. 11:01 Markku Naskali  
  Kun ei ole tarpeeksi ammattitaitoa. Luulisi monopolifirmaakin kiinnostavan tuloksen teko...
kuva 27.02. 10:30 Ari-Pekka Lanne  
  Kyllähän miehistönvaihdoissa on monenlaisia käytäntöjä ja prosesseja sovellettu. Nokelassa on pysäytelty tavarajunia varikon kohdalla: http://www.vaunut.org/kuva/35997 Yleensäkin nuo lennosta tehtävät kuljettajanvaihdot ovat valovoimaisia tapauksia ‒ siinä uupunut kuljettaja pääsee lepoon ja hakemaan uusia eväitä, kun freesimmällä tapauksella jo veri polttelee päästä suuren kulkulaitosten sarviin; kumpikin voittaa. Ajoa jatkamaan saapunut kuljettaja kuulee luettelon kulkulaitoksen ominaisuuksista sekä kootut selitykset myöhästymiseen johtaneista syistä. Kotkassa Mussalon päivystäjän vuoronvaihtoa on tehty komeasti Dv12-veturilla: http://www.vaunut.org/kuva/66265 ; Uusikaupunki-Turku -akselilla oikein kaksois-Dv12:lla: http://vaunut.org/kuva/97256

Tampereen veturivarikon auton historia ei kai kuitenkaan voi ulottua 1800-luvun puolelle, kun aivan ensimmäisten autojen kerrotaan tulleen Suomeen 1900-luvun alussa. Aika 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun ‒ rautateitään rakentelevan suuriruhtinaskunnan aikakausi ‒ oli vossikoiden eli issikoiden ja luonnollisesti ihan jalkamiesten aikaa. Vesiväylät olivat korvaamattomassa arvossa, ja tosiaan rautatiet yhä enemmän ja enemmän rataverkon laajentuessa.

Resiinoita on käsittääkseni ollut jo 1800-luvulla, mutta rata-autot, moottoriresiinat ja kaiken maailman hurunmunat ( http://vaunut.org/kuva/45024 ) tulivat nekin kuvioihin samoihin aikoihin kumirenkaisten autojen kanssa, ollen muodissa 1910-luvulta jonnekin 1960-luvun tienoille. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä kaikkia asioita noilla mahdettiinkaan ehtiä toimittamaan. Jotkut pienoislinja-automaiset rata-autot on selvästi rakennettu miehistön kyyditsemiseen. Mitähän väkeä niillä todella kyytättiin ja mihin ‒ tarkoitan, että pelkästäänkö rataosaston porukkaa, vaiko myös veturimiehistöjä? Meinaan kun Suomen rautateiden alkuaikoina ja vielä 1900-luvun alkupuolella varikot taisivat olla järjestään samassa yhteydessä rautisten kanssa; niinkuin on edelleen vaikkapa Kouvolassa, Seinäjoella, Kokkolassa ja Joensuussa. Syrjässä rautiksesta sijaitsevat suuret veturivarikot tulivat kaikki kai pääosin vasta 1960-luvulla, kun autoistuminenkin oli jo alkanut mennä pahaksi. Ennen vanhaan ei ollut olemassakaan Perkiöitä, Nokeloita, Temuja tai Pasilan soita.
kuva 27.02. 10:10 Teemu Saukkonen  
  Joo-o, Helsinki-Kuopio. Kyllähän se "turvallisempi" on ajaa huonoa tietä pitkin...
Pari lainausta aiheesta: "jos on digi-auto niin hyvä jos edes 10tuntiin pystyt yhtäkään reissua heittää... ainakaan laillisilla ajonopeuksilla", ja seuraus "Että silleen, soitin työn antajalle jotten aja kuin kaks reissua etelään viikossa, niin tämä sano etten aja ollenkaan ja toisaalta hyvä niin. Mutta oli muute elämäni lyhyvin työsuhde"

(http://www.rahtihemmot.com/forum/index.p​hp?topic=6704.0)
kuva 26.02. 23:39 Jouni Halinen  
  Mitähän sille geissille kuuluu jossa Vr pyysi tarjouksia jonkinmoisista tuulenohjaimista tuohon Sr 2:sen katolle. Olikohan tarkoitus jotenkin elimoida tuulen vaikutusta tuossa kaksikerrosvaunun pystyosassa? (aika paskainen on sekin, fiksua käyttää aina samoja vaunuja tässä roolissa). Nyt kun välillä mennään Edo edellä, niin tämäkään ei ole kaikilla matkoilla ongelma.
kuva 26.02. 23:17 Jimi Lappalainen  
  Mitä junalauttavaunuja ratapihalla on?
kuva 26.02. 23:08 Juhani Pirttilahti  
  Interrail-lippu tulostetaan vielä vanhan malliselle lippupohjalle.
kuva 26.02. 21:34 Jussi Mäkinen  
  Myöhäiset kiitokset! Idea junamatkasta oli juuri tuo, valitettavasti se kyllä katkesi muutaman kilometrin verran Tornion aseman ja Tornionjoen sillan länsipään välillä. :( Kiitos Suomen silloiset museojunasäädökset ja ruotsalaisen museojunaoperaattorin oletus että toimii niin kuin ennenkin oli toiminut. Se osa suoritettiin taksilla matkatavaroiden ja oletetun (vääräksi osoittautuneen) kiireen takia. No, se aukko on onneksi sittemmin paikattu, kiitos PoRha:n, joten yhtenäinen (erillisten) junamatkojen verkosto ulottuu Moskovasta Suomen kautta Englannin Devoniin ja Yorkiin, Pariisiin, Sveitsiin ja Nizzaan. :)
kuva 26.02. 21:32 Tero Korkeakoski  
  Kyllähän Suomessa pitäisi olla tarvetta rekkajunille Helsingistä Rovaniemelle, Ouluun, Kajaaniin ja Joensuuhun (vaunujen lisäystä/poistoa Tampereella) sekä Turusta Kuopion kautta Joensuuhun. Kyllä sen pitäisi olla halvempaa kuin monen rekan ajattaminen noilla väleillä.
kuva 26.02. 21:06 Hannu Peltola  
  Tottahan toki se on suoraan Detroitista, näyttäisi olevan vuoden 1950 Buick Super Sedan. Vasemmalla näyttää sen sijaan olevan vanha stuttgartilainen.
kuva 26.02. 20:34 Esko Maasalo  
  Kävin läpi tuon vuoden 1987 muistiinpanoni Toijalan radan Porkkana-liikenteestä, Ukin liikenteestä ei ole havaintoja tuolta ajalta. Merkitsin kokonaisen Porkkanan välivaunuineen vetovaunujen numeroiden välissä x :llä ja mini-Porkkanan ilman välivaunua + -merkillä. Dm8:t eivät enää olleet liikenteessä. P341/342 oli Porkkanoiden vakiovuoro, joka kävi vain Toijalassa asti. Ajossa oli siis seuraavia yhdistelmiä: 5101x5102, 5103+5104, 5109+5110, 5108+5110, 5103+5107, 5108+5123, 5117+5118, 5121+5122, 5123+5124. Nämä nyt ainakin ja muitakin yhdistelmiä olen ylös merkannut, mutta ovat vähän epävarmoja. Pitäisi kaivaa niistä otettuja kuvia ja katsoa, jos niistä voisi varmistaa. 5109+5110 oli Huovintiellä tasoristeysonnettomuudessa 5.2. P342:ssa, jossa 5109 tuhoutui ja toinen kaveri jäi siis vähän heittopussiksi niin kuin voi huomata.
kuva 26.02. 20:30 Raimo Harju  
  Oikeanpuoleinen taitaa olla "Dollarihymy" niinkuin ennenvanhaan oli tapana sanoa, vai onko Amerikasta kotoisin?
kuva 26.02. 19:56 Tuukka Ryyppö  
  Olisi kyllä hienoa, jos tuo kaide voisi olla paksu pleksi, jotta näkyisi paremmin pyörästökin.
kuva 26.02. 19:30 Raimo Harju  
  Joo ja vielä oikein villalapaset, jos on pohojanmaalta kotoosin, sanoo "pässinpukkaamat", miehellä kädessä.
kuva 26.02. 19:10 Antti Laajalahti  
  Työmaadoitus tehdään aina kahdella johtimella. Jos se on tehty yhdellä ja syystä taikka seisemännestä sähkökalustoa ohjautuisi maadoitetulle raiteelle niin että virroitin antaisi sähköä maadoitettuun osuteen, yksi maadoitusjohto palaa repsahtaisi poikki alapään liitoksestaan. Nyt ei olisi maadoitusta ja seuraukset voisivat olla kohtalokkaat. Kaksi köyttä kestää poikkipalamatta täydenkin sähkömällin. Vaikka joku osuus ratapihasta erotettaisiin sähkönsyötöstä, indusoituu mahdollisista viereisistä jännitteellisistä langoista sähköä erotettuihin "kylmiinkin" lankoihin. Niistä on mitattu 1000-1200 volttia indusoitunutta sähköä. Maadoitukset purkavat tuon jännitteen pois.
kuva 26.02. 18:35 Mikael Sahervo  
  Vähän ennen 16 tänään meni kyseinen setti Lahessa kohti Kouvolaa tällä kertaa 2xSr1. Tuli eilen kuvattua tuo sama juna.
kuva 26.02. 18:33 Riku Outinen  
  Nyt on alkanut ilahduttavasti vuorot lisääntyä, kun heti huomenna lähdetään takaisin Kajaaniin.
kuva 26.02. 18:30 Riku Outinen  
  Tältäkin sähläykseltä ja mielipahalta olisi vältytty, jos olisi vaikka viikonloput makaava Eil-runko värvättt kisajunaksi Lahteen? Vai ihan hölmö ajatus? Ilmeisesti kysyntää on ollut ihan OK?
kuva 26.02. 18:28 Harri Pesonen  
  Ylikäytävä rempattiin 2015 syksyllä jolloin lähti vekke betoniset ylikäytäväkannet tilalle tuli kumikansi.
kuva 26.02. 18:23 Harri Pesonen  
  ton mallin Vanajia ei maha olla yhtään enään suomessa entisöitynä...
kuva 26.02. 18:20 Harri Pesonen  
  "VR Kontaktori" kuin sanottiin noita....
kuva 26.02. 18:18 Harri Pesonen  
  pomminvarma vedettävä kello ja airamin litium pattereita
kuva 26.02. 18:09 Harri Pesonen  
  olisiko siinä ollut vesisäiliön mittalasi josta on nähnyt paljon oli vettä säiliössä......
kuva 26.02. 17:21 Ville Hautamäki  
  Omasta lippukokoelmastani löytyi viimeisenä vanhan mallisena lippuna matka Seinäjoelta Lapualle lauantaina 29.1.2011, eli vielä ainakin tuolloin on niitä ollut liikkeellä.
kuva 26.02. 17:10 Riku Outinen  
  Yksi päivä pohdin, koska sai viimeiset "vanhan malliset" liput? Joskus 2010 alkuvuodesta?
kuva 26.02. 10:21 Raimo Harju  
  Olkoon paikan nimi Selki, taivuteltu ja väännelty vaikka minkämoiseen vänkyrään, niin tämä kuva ainakin on komia.
kuva 26.02. 09:47 Tuomo Ala-Keturi  
  Deeveri on tosiaankin kaksi vuotta vanhempi kuin alstikka.
kuva 26.02. 08:02 Juhana Nordlund  
  Kuvan Dv12 2505 ei ikänsä puolesta poikkea kovin paljoa Dr13 2343:sta. 2505 saattaa olla jopa vanhempi. Mielenkiintoista, eikö totta?