Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.09. 18:01 | Teppo Niemi | ||
| Ja Imatran alueella on tapahtunut runsaasti liikennepaikkojen nimimuutoksia. Alun alkaen Imatran asemaan on Imatrankoski. | ||||
|
|
08.09. 16:33 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuitenkin nykyinen »Imatra tavara» oli vuoteen 1977 asti »Imatra», jolloin otettiin käyttöön nykyinen keskusliikenneasema. Eli siinä mielessä hieman samaa kuviota. | ||||
|
|
08.09. 16:16 | Rainer Silfverberg | ||
| Imatraa ei voi verrata koska keskustassa olevaa Imatrankosken vanhaa rautatieasemaa eivät matkustajajunat voi käyttää koska rata päättyy Venäjän rajalle. Jos Karjalaa ei olisi luovutettu, Imatrankoski toimisi nykyäänkin varmaan Imatran päärautatieasemana josta lähtisivät junat Viipuriin. | ||||
|
|
08.09. 16:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Eiköhän Leikari lähempänä keskustaa ole, jos kohta rautiskin on lähellä monia asuinalueita. Tästä näyttää tulevan hiukan samanlainen systeemi kuin Imatralla, jossa on keskustaa lähellä oleva matkustajarautis ja sitten Imatra tavara on siellä jossain takapihalla, lähempänä teollisuuslaitoksia. | ||||
|
|
08.09. 15:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Mikä estää? Onhan paikka paljon keskeisempi kuin Prisma. Junan on ilmeisesti kuitenkin käytävä siellä kääntymässä? | ||||
|
|
08.09. 15:50 | Tommi Koskinen | ||
| Alustavassa kapasiteetin jaossa on varauduttu siihen, että kaikki junat jatkavat, mutta ilman matkustajia. Saatot 62361-62375 sekä 69360-69374: https://vayla.fi/documents/25230764/35410752/Liite%202%20-%20SaannollinenLiikenneAikataulukausi2027.pdf | ||||
|
|
08.09. 15:45 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Missään ei ole näkynyt ajatustakaan, että rautikselle laitettaisiin matkustajalaituri. | ||||
|
|
08.09. 15:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Sitten kun Rauman radan henkilöliikenne alkaa, niin tulevatko junat ollenkaan jatkamaan tästä Prisman/Leikarin seisakkeelta Rauman nykyiselle rautatieasemalle? | ||||
|
|
08.09. 13:17 | Juha Kutvonen | ||
| Omituista. Oliko maaperätutkimus tekemättä ennen kustannusarvion laatimista? | ||||
|
|
08.09. 12:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Siihen allikkoon sitten junttaantuvat meidänkin kunnallis- ja kiinteistöverot sekä tonttivuokra. Sitä sanotaan Smurffin laiksi. Mutta kuuluu tämän Leikarin etuihin kuitenkin sekin, että siitä on lyhyt matka Vanhaan Raumaan. Jos siis joku kesä- tai talvituristikin joskus eksyisi junan kyytiin. | ||||
|
|
08.09. 11:32 | Kari Haapakangas | ||
| Onpahan taas sitä kahenlaista tuuria. Raumahan on yhtä pahuksen kalliota, ja se yksi hetteikkö löytyy sitten rakennettavan laiturin alta... | ||||
|
08.09. 09:24 | Esko Maasalo | ||
| Kerrostalohan on ent. sairaanhoito-oppilaitoksen asuntola, jonka jokainen nuori porilaismies tiesi ja aina haaveillen kulki ohitse. | ||||
|
|
08.09. 08:30 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kyl mulla heti, kun ekan kerran näin nuo ripustettuina rouvan korviin, alkoi raksuttamaan, että millaisen rautatiekuvan niitä rekvisiittana käyttäen saisi sorvattua. Kokeilin sitten tällaistakin. Sivuhuomautuksena kuvatekstin jatkoksi mainittakoon vielä, ettei minulle alkuaikoina asukaskyselyä tehdessäni tullut edes mieleen, että Leikari voisi joskus olla Rauman ainoa rautis. Tarjosin Leikaria ja Isometsää väliseisakkeiksi ja matkojen myyntiä edistäviksi lisäpalveluiksi vähän samaan tyyliin kuin Hangossa on päärautiksen lisäksi Hanko-Pohjoinen, Kotkassa Kotkan satama, Paimenportti ja Hovinsaari, Turussa Turku satama ja Kupittaa sekä Ugissa oli Kalaranta. |
||||
|
07.09. 21:47 | Tiitus Lindholm | ||
| Marko, en tiedä mitä meinaat kommentilla, mutta tulkitsemani perusteella korostan vielä kuvatekstiä, että tämä oli ensimmäinen tavarajuna palikan vedolla. Veturi on kyllä yksin käynyt jo aiemmin. | ||||
|
06.09. 09:32 | Pasi Seppälä | ||
| Näyttävä silta. Ja hyvin sommiteltu loppukesäinen kuva siitä. | ||||
|
|
06.09. 08:59 | Antti Grönroos | ||
| Tuollaista korvakorua en ole ebnen nähnyt. | ||||
|
|
06.09. 08:27 | Marko Vornanen | ||
| https://vaunut.org/kuva/182137?tag0=1%7CDr19%7C | ||||
|
|
06.09. 07:55 | Jari Välimaa | ||
| Ja kun SRS:n syysajelu tuli tuohon kohtaan matkalla keskustaan niin eikös jalankulkijat olleet jo löytäneet kiskoille ja vaunu joutui jarruttamaan. | ||||
|
05.09. 17:57 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kas. Muistatko mitä herkkuja autossa seilasi? | ||||
|
05.09. 17:12 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin varmaan myyntinumeron pitäisi olla parillinen, jos kysymyksessä olisi P36:n vaunu. Ilmeisesti tuossa oli joku muu logiikka vielä ja 36 ei tarkoita tässä tapauksessa junan numeroa. | ||||
|
|
05.09. 16:20 | Tero Korkeakoski | ||
| Ja Harjavallan ja Kokkolan väliä pendelöi myös vuosituhannen alussa tuollainen sekajunarekka joka vei eri tavaraa eri säiliöissä eri suuntiin. | ||||
|
05.09. 15:42 | Erkki Nuutio | ||
| Koverhar perustettiin vuonna 1960 suomalaisten ja ruotsalaisten teräsyhtiöiden yhteisahankkeena harkkoraudan toimittajaksi ennen kaikkea osakasyrityksilleen. Toimitusjohtaja alkuvuosina, rautaisen kokeneena 75-vuotiaana oli vuorineuvos Berndt Grönblom. Yritys muutettiin uusinvestoinneilla kauppaterästen (kuten hitsauslangat, betoniteräkset) toimittajaksi vuonna 1970 OVAKO -yhtymän puitteissa. Vuodesta 1999 siitä tuli Fundia Wire OyAb Rautaruukin omistuksessa. Joku osannee kertoa mitä tapahtui kun Rautaruukki sipilöitiin SS:lle. Selkeä historiikki erityisesti vuoteen 1970 on Gunnar Lundqvist: Koverharin synty ja aika rautatehtaana (72 s. 2001). Koverharin loppu (2012) on surullinen kertomus: https://web.archive.org/web/20160121005620/http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1452831798068.html (Aina kun käytän W11 Wordia, hävittää se mielivaltaisesti tekstiä. Irvokas ohjelma. Ei esimerkiksi W7 Word koskaan tehnyt mitään vastaavaa. Hukkalyöntien syy on puolestaan kelvottoman Lenovoni ala-arvoinen näppäimistö.) |
||||
|
05.09. 14:59 | Peter Verschelden | ||
| With the wide gauge track on this wooden elevation, it looks more like a support building of a sawmill or so. | ||||
|
|
05.09. 14:45 | Peter Verschelden | ||
| Looks more like an octagonal chimnee. | ||||
|
|
05.09. 14:20 | Petri Nummijoki | ||
| Tyypillisin Hr12-vetoinen Turun pikajuna 60-luvulla oli P31/32 mutta se tässä mitä ilmeisimmin ei ole kysymyksessä, koska P31/32:n vaunujärjestys oli käännetty eli ensimmäinen luokka Helsingistä lähdettäessä junan keulan puoleisessa päässä posti- ja konduktöörivaunujen jälkeen. https://vaunut.org/kuva/38733 Mutta voisiko myyntinumero 361 tarkoittaa, että kysymyksessä on junan 36 vaunu 1 eli käytännössä varmaankin P37:n runko mutta myyntinumeroa ei ole vielä ehditty vaihtaa, kun juna on kääntymässä Helsingissä ennen paluuta Turkuun? P36/37 oli tyypillisesti Hr11- ja/tai Dm4-vetoinen ennen Dm9-aikakautta. Toisaalta koska tuo keltainen raita ensimmäisen luokan osaston merkiksi lisättiin? Sitä ei kai alun perin sinisissä vaunuissa ollut vaan tuli muutaman vuoden päästä eli onko noin varhainen kuvausaika kuin 1964 sittenkään mahdollinen? |
||||
|
05.09. 13:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Valtionrautatiet luopui idän liikenteestä v. 2022: https://yle.fi/a/3-12394793 . Siihen loppuivat malmipelletit, puutavarat, öljyt, kivihiilet, viljat ja monet kemikaalit ―, mitä kaikkea sieltä lainkaan kulkikaan raaka-aineina ja transitona. Osa »junapuun» virroista ehkä käänsi suuntansa, mutta ei kai idän tilannetta voi suoranaisena rautateidemme rahantekokoneena pitää. ― Se on paremminkin kymmenen askelta taakse, yksi eteen -tyyppinen systeemi. | ||||
|
05.09. 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyy olevan punalakkinen junanlähettäjäkin läsnä. F - konduktöörivaunu näyttää tästä kulmasta katsoen olevan avosiltainen...? |
||||
|
|
05.09. 13:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Neliskanttinen savupiippu? Ei kovin moterni ratkaisu, helppo tehtävä taitamattomammalle tiiliasentajalle? |
||||
|
|
05.09. 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu on selvästi tunnistettavissa "esslinkeri" - CEit:ksi. Myös siten, että tihrustamalla jyrkkäsävyistä kuvaa zoomauksen avulla telin malliksi paljastunee "München - Kassel". PAN AM = "Panic Affected Nervous American Manner". |
||||
|
05.09. 12:58 | Jussi Pajunen | ||
| Kiva kuva. Hieno tunnelma. | ||||
|
|
05.09. 10:46 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Suolaa ajetaan nykyään Mänskästä Äetsään maanteitse mepa-autoilla eli »sekajunilla». Ne ovat kuin Ruokiksen ja Hangonsaaren väliä pendelöivä happojuna ― joka ajaa eri sortin happoja ja lannoitteita eri suuntiin ― pienoiskoossa. Suola-autoja osuu silmiin varsinkin Kakkostien latvoilla. Ajolinja 10/2015 s. 6: »Yhdistelmistä erikoisimmassa on keskellä säiliö, jossa kuljetetaan kloraattia Äetsästä Raumalle, UPM:n sellutehtaalle. Paluukuormana tuodaan perävaunun päissä olevilla lavoilla suolaa Porin Mäntyluodosta Äetsään.» Muistan näitä mepa-suola-autoja hehkutetun jo milleniumilla. Muistini ei tosin jaksa tarkentaa, oliko tätä hypetystä vuonna 2007 tai jo aiemmin »Rauman tekun» (SAMK) kuljetuslinjalla, vaiko v. 2007-2008 Huittisten kurssikeskuksen kuljetuspuolella ―, epäilemättä sivumainintoina kummassakin laitoksessa. | ||||
|
05.09. 10:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Hannulla kulkupelinä Ylen lähetysauto n:o 357 :) | ||||
|
05.09. 08:29 | Veeti Pietilä | ||
| https://juliadata.fi/trainspots/6a9ba84453e1cd10d67f38ae Kappas kun olinkin oikeassa. | ||||
|
05.09. 05:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kyllä konneella joutuu", sanoi Ikaalisten mummu, kun virttä kirkossa uruilla säestettiin. | ||||
|
05.09. 00:35 | John Lindroth | ||
| Hieno nostalginen kuva! "Masterpiece" luokkaa! | ||||
|
04.09. 21:56 | Oliver Laaksonen | ||
| Ok! | ||||
|
04.09. 21:35 | Oliver Laaksonen | ||
| Mitäs tuo K tarkoittaa opastimen alla, kaikki muut merkit tunnen, mutten tuota K:ta ole ennen nähnyt... | ||||
|
04.09. 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Esan bommenttiin liittyen: Forssan veturitalllt purettiin vuoden.1982 syksyllä (lähde Resiina 1/1983 | ||||
|
04.09. 20:27 | Erno Pintinen | ||
| Hieno kuva taas. | ||||
|
04.09. 19:09 | Eljas Pölhö | ||
| Röisuon veturin (0-4-2T) ja vaunujen piirrokset löytyvät Röisuon radan liikeenelupapapereista vuodelta 1902. Veturin tiedot piirustuksessa ovat samat kuin Reino mainitsee yllä, paitsi vesitilavuus 1300 l. Yhtiö haki myös lupaa ajaa omalla veturillaan Valkoon saakka. Lupa myönnettiin (suositeltiin) kokojuniin (lisätavarajuniin), mutta yksittäiset vaunut vedettiin Loviisan radan junilla. Tätä varten vaunuihin piti tehdä joku pieni muutos verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan (liittyi kytkimiin). En ole sen tarkemmin perehtynyt lupapapereihin, kun niitä on aika monta monisivuista kirjelmää (käsinkirjoitettuja, ruotsiksi). Paperit pvat TVH:n rautatierakennusosaston arkistossa, kansio Ce 3, 1902-1903; Esittelylistat, yksityist rautatiet. (Kansiossa on reilu 10cm nippu muidenkin yksityisratojen papereita, osassa esiteltyjä asioita on piirroksia, aikatauluja, kirjelmiä ja osassa vain käsitellyn asian esittelylistaus). | ||||
|
04.09. 18:14 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Komea kuva! Alkaa syksyä näkyä. | ||||
|
|
04.09. 14:16 | Tero Korkeakoski | ||
| Vähän enemmän taisi kulua kun tekivät vielä klooria. Kaksi kertaa viikossa kuitenkin meni kymmenkunta vaunua. | ||||
|
|
04.09. 12:59 | Joonas Kauppinen | ||
| Tehdas käyttää kuukaudessa noin 170 tonnia suolaa. Näin tehtaan työntekijä sanoi minulle. | ||||
|
04.09. 12:57 | Veeti Pietilä | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
04.09. 02:01 | John Lindroth | ||
| Hieno kapsukuva! | ||||
|
|
03.09. 22:58 | Tero Korkeakoski | ||
| Äetsän ja Mäntyluodon väliä kulki suolavaunut, mutta voi olla että ovat ottaneet tästä jotain mukaansa. Vielä nykyäänkin Mäntyluodon satamassa näkyy iso kasa suolaa, joka kulkee rekalla. En tiedä millaisia määriä tehdas sitä käyttää nykyään. | ||||
|
|
03.09. 22:45 | Tero Korkeakoski | ||
| Putinin lisäksi syy sellutehtaiden alasajoon on Kiina, joka on saanut vedettyä sellun hinnat niin alas ettei Suomessa kannata tehdä joka tehtaalla. | ||||
|
03.09. 22:00 | Arttu Lapinlampi | ||
| 25 vuotta myöhemmin on tämäkin jo eläkkeellä:( | ||||
|
Kuvasarja: Yöjuna P84 viimeisen kerran Kajaanissa |
03.09. 21:57 | Olli Aalto | ||
| Ja niin on tullut tästäkin yöstä ja tämän aikakauden aamuyöllä 3.9.2006 tapahtuneesta päättymisestä vierähtäneeksi 20 vuotta. Näiden yöjunien ja muiden tässä yhteydessä poistuneiden yhteyksien muistoa kunnioittaen, | ||||
|
|
03.09. 21:43 | Arto Papunen | ||
| Ehkä kuitenkin ilman Putinin hölmöilyä saattaisi raakapuuta mennä junalla rataverkolla enemmän kuin nyt, mutta gost-vaunuille ei olisi annettu lupaa ajaa kotimaan sisäisiä kuten nyt tilapäisesti tehty, mistä hyötyy Fenniarail ja ArcticRail. Voisiko Sunilan tehdaskin olla muuten pystyssä? Jos asiat olisikin menneetkin toisin niin ehkä kuvan veturi saattaisikin ajaa MetsäGroupille kuten nyt, mutta Vainikkalasta Joutsenon sellutehtaalle raakapuuta. | ||||
|
|
03.09. 18:44 | Erno Pintinen | ||
| Huomenna taitavat samat vaunut tulla taas Raumalle. Jättivät Dr 18 veturinkin odottelemaan Raumalle. | ||||