Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.11. 21:47 | Teppo Niemi | ||
| Jos veturin numeroa ei muutettu, niin se tapahtunut ennen vuotta 1948, sillä.Valmetin.Move21.veturit saivat numerot 1.- 3. | ||||
|
01.11. 21:25 | Jyrki Talvi | ||
| Vaunujen numeroiden lisääminen on hyvä yksityiskohta, joista saavat tulevat sukupolvet tietoa. | ||||
|
01.11. 21:01 | Erkki Nuutio | ||
| Yhdyn muuten Simon kommenttiin mm. ikkunajaosta, mutta katson että alkuaan kolmiakselisten ja 13 sivuikkunaisten vaunujen ikkunajako ei ollut tarkasti vakio. Kuvan mukaiseksi vakioksi se on muutettu uudelleenkorituksessa. Alkuperäiskori ei missään tapauksessa olisi kestänyt kuuttakymmentä vuotta liikenteessä säilyen kuin uutena. Uudelleenkoritus on ollut välttämätön myös koska vaunu lienee nyt 2-akselinen. | ||||
|
01.11. 20:43 | Erkki Nuutio | ||
| Yhdyn Heikin päätelmään siitä, että kuvassa on Viipurin konepajan veturikonepajan sivulaiva, jonka päässä on sivurakennuksessa mestarikonttori. Olennaisia ovat myös ikkuna-aukkojen kaaret, joita ei ollut Pasilan, Kuopion eikä kaiketi Helsinginkään konepajassa. Yhdyn muihinkin Heikin teräviin kommentteihin koskien mm. veturinpyöriä. Tarkkaa vuotta ei ehkä pysty määrittämään, mutta luultavinta on 30-luvun puoliväli. |
||||
|
|
01.11. 20:37 | Linus Mansner | ||
| Teemu olet kuningas. | ||||
|
01.11. 19:24 | Petri Sallinen | ||
| Joulunäyttely oli vain yhden kerran rautatiehallituksen tiloissa. Muut näyttelyt järjestettiin ravintola Höyrypannussa. Näyttelyn järjestäminen perustui siihen, että saatiin ilmaiset tilat. Näyttelyn järjestäminen loppui siihen, kun ilmaisia tiloja ei enää saatu. | ||||
|
01.11. 19:17 | Teemu Saukkonen | ||
| Kiskot aivan ruosteessa, ei siis ole käytetty hetkeen. | ||||
|
01.11. 19:14 | Teemu Saukkonen | ||
| Video on otettu uudella, siihen jäi pikku vika vakaimen unohduttua päälle. Niin hiljainen hurina ettei onneksi juuri kuulu. | ||||
|
|
01.11. 19:12 | Teemu Saukkonen | ||
| Digikameralla ei maksa mitään jos numerot ottaa talteen. Filmiaikaan oli eri. | ||||
|
|
01.11. 19:00 | Heikki Jalonen | ||
| Voisikohan tämä olla VR Viipurin konepajan veturikorjaamon sivulaivaa? Siinä muodossa, kun se oli vuoden 1926 helmikuussa sattuneen tuhoisan tulipalon korjausten jälkeen. Nuo melko epätavalliset puolipyöreällä holvilla olevat kaksoisikkunat ovat kovasti vanhaa mallia, melkein kuin vanhojen kirkkomuurareiden käsialaa. Vanhat tiiliseinät selvisivätkin tulipalossa melko hyvin ja niitä käytettiinkin uudelleenrakentamisen osana. Jos kuva on Viipurista, niin tuolla taustalla (suurin piirtein ylivalottuneen laikun kohdalla) sijaitsee mestarikonttorin siipirakennus, joka selvisi tulipalosta ehjänä. Vastaavasti, vasemmalla on uudelleenrakennettu veturikorjaamon halli. Uudelleen rakennettuna se tehtiin paljon entistä korkeammaksi ja varustettiin järeällä 70 t siltanosturilla. Vasemman reunan järeät betonipilarit sopisivat siihen ajatukseen hyvin. Pyöräkertahoitoa saavat veturit ovat varsinaisessa päähallissa, poikkisuunnassa, nostettuina ylös, joten asennettavat (ja myös pois puretut) pyöräkerrat ovat suoraan linjassa veturin kohdalla ja ne voidaan yksinkertaisesti työntää sivulaivaan saakka ulottuvia kiskoja pitkin yksi kerrallaan veturin alle. Pyöräkerrat ovat kuvassa jo veturin pyörästön määräämässä järjestyksessä, ne on tuotu asennuspätkälle ja laitettu järjestykseen sivulaivan omalla kissanostimella (huomatkaa katossa oleva I-kisko ja siinä vieressä nostimen 3~vaiheinen sähkönsyöttö juoksulangoilla). Varsinainen pyöräkertojen kokoonpano (akselille puristus, mahdollinen sorvaus, rengastus ym) on tapahtunut toisaalla. Etualan pyörästö on menossa veturiin, jossa on kolme kytkettyä pyöräkertaa, käyttö keskimmäisen pyöräkerran kautta (huomatkaa paksumpi kammentappi, johon käyttävä kiertokanki tulee). Arvauksena voisi esittää, että kyseessä olisi joku G1, G2 tai vastaava, vanha sarja, jossa luistikoneiston käyttö on kehyksen sisäpuolinen; epäkeskokanget on kuvassa jo kiinnitetty keskimmäiseen akseliin ja tuettu siirtoa varten ylös. Epäkeskojen laakerit on helpompi koota ja säätää välyksiin tasalattialla, verrattuna työskentelyyn veturin alla. Kuvassa ei myöskään näy laahauspyöriä, joita noissa vanhoissa G-kevyissä ei ole. Miesten pituus antaa mittakaavaa, pienehköjä ovat nuo pyörät. Aivan etualalla, vain osittain näkyvissä, saattaisi olla F1-sarjan pyörästö: polttoainetilan alle tulevat 2 pienempää ja 2 isompaa vetopyöräkertaa. Kauempana tuossa osastossa näyttää olevan pienempiä työskökoneita (esim laakereiden sorvaamista varten) sekä ns. viilareiden (asentaja) työpaikkoja. Poikittaisen suunnan kissanostimen kisko vie luultavasti pyöräkertasorvin ja puristimen sijaintipaikoille. Niiden kaltaisia isoja koneita ei näy kuvassa. Palon jälkeisen ajan veturikorjaamosta löytyy pihan puoleinen ulkokuva Paavo Koivunevan kirjasta "Höyryhepoa kengittämässä", sivu 33 (kuistantajat Koivuneva ja Suomen Rautatiemuseo, Gummerus Jyväskylä 1998, ISBN 951-97850-2-7). Ulkokuvassa voi erottaa hallin sivulaivassa olevat samanmuotoiset erikoiset pyörökaariset pari-ikkunat (vanhaa osaa mestarikonttorin takana). |
||||
|
01.11. 18:46 | Tero Korkeakoski | ||
| Puolustusvoimat voi ilmoittaa VR:lle että ottavat 20 veturia nyt. Pitäkää ne kunnossa. | ||||
|
01.11. 18:29 | Elmo Kyytinen | ||
| On kyllä todella upea kuva. | ||||
|
|
01.11. 17:55 | Into Tilander | ||
| Keskellä kattoa oli raatihuonemainen torni, joka purettiin 1920-30-lukujen taitteessa. Samassa mylläyksessä tehtiin yläkertaan asuinhuoneistoja lisää. LWR 3:n hylkäysvuodesta itselläni ei ole tietoa, mutta kuitenkin ennen kapearaiteisen loppumista, siis ennen vuotta 1960. Yhden piipuntyven kohdalla on tuollaista tummempaa valumajälkeä. Olisiko pari vuotta muutostöiden jälkeen, jotain 1933-34? | ||||
|
|
01.11. 17:39 | Juho Rintala | ||
| Hienoa Teemu, että otat ylös näitä vaunujen numeroita. | ||||
|
|
01.11. 17:09 | Simo Toikkanen | ||
| Vaunun ikkunajako näyttäisi täsmäävän II luokan D-vaunujen 357, 358, 368, 384, 385 ja 386 kuvalaattapiirustukseen, jossa nämä 12,01 m pitkät vaunut ovat kaksiakselisia. SVR:n kuvastossa vuodelta 1911 vaunut ovat kolmiakselisia ja C-sarjaa numerosarjassa 1271–1283. | ||||
|
01.11. 16:50 | Erkki Nuutio | ||
| Eräs iäkäs jäsentoverini autoteknisessä yhdistyksessä toistuvasti palaili muistoihinsa: "vuonna 41 Syvärillä". Eli vuotta 1940 kuva ei esitä, vaan luultavasti syksyä 1941. Karjalan armeija valtasi Syvärin aseman ja ylitti joen Syvärin voimalaitoksen kohdalla 15.9.41. Sinnehän pysähdyttiin odottamaan "kädenpuristusta Syvärillä". Vuosi 1942 ei käy, koska silloin jo pääteltiin ettei "kädenpuristusta" tulekaan ja lisäkalusto oli tarpeellisempaa muualla. |
||||
|
01.11. 16:44 | Hannu Peltola | ||
| Upea vuoristokuva! | ||||
|
|
01.11. 16:41 | Joonas Kuittinen | ||
| Olipa turhanpäiväistä tuollaisesta pikkuasiasta. | ||||
|
|
01.11. 16:38 | Teppo Niemi | ||
| Näyttäisi olevan käsittääkseni kuotenkin lähdössä Niemen suuntaan, sillä muistaakseni radan itäpuolella. | ||||
|
|
01.11. 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on varmastikin ollut telivaunu. Mitkä telit tässä oli alla? | ||||
|
|
01.11. 16:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea vanha kuva! Onko tässä mitään tuntomerkkejä, joilla kuvan voisi ajoittaa? | ||||
|
|
01.11. 16:24 | Erkki Nuutio | ||
| Ryhdikäs vaunu. Lienee äskettäin uudelleenkoritettu. Vuoden 1913 mustan kirjan sivupiirrokset eivät ehkä siksi täsmää. | ||||
|
01.11. 16:06 | Veikko Hattunen | ||
| Upea Vemppukuva! | ||||
|
01.11. 15:47 | Pasi Seppälä | ||
| Oikean sumun tekeminen pienoismalliin olisikin aika haastavaa. Tekoäly on kyllä tässä tehnyt varsin aitoa tunnelmaa. Valokuvauksellinen keli kertakaikkiaan! | ||||
|
|
01.11. 14:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Blogikirjoitus Loviisasta: https://teilla.blogspot.com/2026/10/drive-in-kirkko.html | ||||
|
|
01.11. 14:06 | Mikko Mäntymäki | ||
| Puolustusvoimien kannattaisi ostaa 10-20 Dv12 veturia koska ne eivät saa olla riippuvaisia sähköstä. Joku taitava kuvankäsittelijä voisi väsätä kuvan jossa Dv12 on kesä ja talvi värityksessä. | ||||
|
|
01.11. 13:21 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Junien numerot ovat 4808 ja 4812. | ||||
|
01.11. 12:28 | Jari Välimaa | ||
| on tuolla Sggmrrs myös tyyppihyväksyntä https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-406-0001-5-001-001 | ||||
|
|
01.11. 12:14 | Juho Rintala | ||
| Jos tämä on se InnoFreight 80 (https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/51-296-0002-8-001-001), jonka Jari sanoi, niin sitten tämä olisi Sggrrs sarjaa. Näin lukee ainakin tässä tyyppihyväksynnässä, jonka Jari jakoi. | ||||
|
|
01.11. 11:31 | Veikko Hattunen | ||
| Vihreät näyttävät enemmän eläviltä kuin ennen. | ||||
|
01.11. 11:09 | Mikko Herpman | ||
| Aurinkopaneelit kaiketi lataavat akkuja mitkä ovat tuolla maassa laatikossa.. Mikä sitten on noiden tarkoitus, ratapihan turvalaitteita tai jotain muuta? Nyt aletaan olla siinä vaiheessa vuotta että paneelit tuottavat todella vähän vaikka paistaisi suoraan paneeliin, eli kovin paljoa kulutusta ei voi noiden varaan laskea. | ||||
|
|
01.11. 10:07 | Jari Välimaa | ||
| onko tämä sittenkin Sggmrrs tyyppinen ? | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia puretulta Raippo/Simola-Lappeenranta-radalta |
01.11. 10:03 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainiota, kiitos :) Oliko yhtään varoituslaitosta? | ||||
|
01.11. 09:12 | Erkki Nuutio | ||
| Oman tuotekehityshankkeeni suojaamisen (varastamiselta) alkuvaiheen neuvottelujen ajaksi on aikomukseni laatia periaatteessa keksinnöllisyysvaatimuksiltaan mahdollisimman täydellinen US. patenttihakemus, mutta jättää se sisään US.Pat.Officeen Provisional Patent Application -muodossa: https://www.uspto.gov/patents/basics/apply/provisional-application Tällainen on voimassa 12 kk raueten (salassa pysyen) automaattisesti sen jälkeen - edellyttäen ettei sen keksinnöllisyysvaatimuksia käytetä tätä ennen jätettävän normaalin US patenttihakemuksen keksinnöllisyysvaatimuksissa. Tällöin niille pätee provisional -hakemuksen sisäänjättöpäivä. Privisional-hakemuksella haen lähinnä edes jonkinlaista suojaa keksinnön varastamisuhkaa vastaan yhteydenotoissa ja neuvotteluissa tavoittelemieni teollisten hyödyntäjien kanssa. Provisional -hakemus huolella laadittuna on samalla täsmällinen keksinnön sanallinen ja kuvallinen selostus. Sellaista tietysti tarvitaan neuvotteluissa hyödyntäjien kanssa. Se on samalla tarpeellinen lähtökohta lopulliselle patenttihakemukselle. Toivottavasti sen laadintaan osallistuu jo hyödyntäjäyrityskin, koska tämän keskeinen intressi on tulevan patentin mahdollisimman kattava suojaavuus. Käsittääkseni Euroopan patenttivirastoissa ei ole tarjolla Provisional patent application -reittiä. Koskien keksijän turvaa neuvotteluissa, viittaan vuosikymmenien takaiseen keksinnön alkuvaiheeseen. Silloinen Saab-Valmetin johtaja totesi, että jos se on hyvä, Scania varastaa sen. Hänen myötävaikutuksellaan voitiin hyödyntäminen tutkia perusteellisesti Volvo LV:ssa GBG:ssä Volvo LV:n tj:n valvonnassa. Keksintöaihio oli Volvolle merkittävä, mutta raakile ja kuumin elekroniikkakehitys ruuhkautti Volvon tuotekehitystä. Siksi aikalisä tarvittiin. Viimeinen niitti oli, että TEKES -johtaja ei uskonut Volvon tulevan teollisesti Suomeen. Kuukauden päästä TEKES-tyrmäyksesta Volvo Bussar tuli teollisesti Suomeen noin 500 työpaikan voimin. Toki nämä Carrus-työpaikat vähitellen katosivat - paljolti suomalaisten omasta syystä. Sittemmin bussien teko Euroopassa romahti. Suomalaiset ovat ylipäätään täysin ulkona talouden ja yrittämisen todellisuudesta ja utopiapuolueet haluavat takaisin valtaan. |
||||
|
01.11. 07:10 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niinkin äkkinäisempi saattaisi ajatella, huomioiden junaparin 924/931 kiireettömän kääntöajan rannassa. | ||||
|
|
01.11. 01:23 | Rasmus Viirre | ||
| ”I should be far down the road but I'm not..” | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia puretulta Raippo/Simola-Lappeenranta-radalta |
01.11. 00:30 | Jouni Hytönen | ||
| 1) 270+911 Raipon kolmio, yksityistie, 2) 271+xxx Vapaavarastontie (rakennettu vasta 90-luvulla), yksityistie, 3) 272+162 Hietajoki, yksityistie, 4) 272+630 Tietäväinen, yksityistie, 5) 273+812 Salkivi, yksityistie, 6) 276+066 Rämän mäki, metsätie, 7) 276+502 Notkolampi, metsätie, 8) 277+594 Kankaanmäki, yksityistie, 9) 278+483 Muuteroinen, yksityistie, 10) 278+984 Kappelinmäki, yksityistie, 11) 279+189 Saviranta, viljelystie, 12) 280+016 Höytiälä, yksityistie, 13) 281+282 Suninen, yksityistie, 14) 281+570 Vehkasalo, viljelystie, 15) 282+715 Tukia, yksityistie, 16) 283+627 Välimäki, maantie 14800 ja 17) 284+728 Tapiola, yksityistie (nyk. Sementtitie Mustolan radalla). | ||||
|
01.11. 00:03 | Mikko Ketolainen | ||
| Näin ja kuvasinkin sen, Meeri tuosta ohitse meni hieman aikataulustaan myöhässä. Jospa sieltä jossain vaiheessa tulisi se "oikea" ArticRailin ja saisi sen ikuistettua, mielellään valoisaan aikaan. | ||||
|
|
31.10. 23:11 | John Lindroth | ||
| Arvostin korkealle PRKn joulunäyttelyä!Juuri niin kuin Juha sanoo itsekin näihin osallistuin.Historiatietoihin perustuen ja itse paikalla aikanaan olleena pääjohtaja E.Saarinen joka oli innostunut pienoisjunista lupasi ylläpitää tätä traditiota jatkossakin! Itse olin kutsuttuna ja tietenkin edustamassa omaa PRK kerhoa hänen lähtiäisissään jolloin sain Vr virallisen vapaalipun kaikkialle Suomeen!Itse vein hänelle pienen Porvoon radalta maalaamani värivesi taulun jossa Hv4 vetää henkilöjunaa sekä tuoreen Cd-tenrilevyni,myöhemmin sain kuulla että ne olivat hänen mielestään upeimmat läksijäisten lahjat! Se vapaalippu on tuolla vitriinissä käyttämättömänä kahden pääjohtajan signeeraamana! Tämä tapahtuma on mahtava muisto rautatieharrastukseni historiasta! Tähän liittyen ja myös muihin tekijöihin PRK saikin tulevien VR suostumuksella vuosia järjestää näitä näyttelyitä | ||||
|
31.10. 22:39 | Elmo Kyytinen | ||
| Tuo määränpääkilpi näyttää jotenkin pieneltä. | ||||
|
|
31.10. 22:13 | Heikki Jalonen | ||
| Artikkeli tosiaankin ilmestyi Tekniikan Maailma-lehdessä nro 7/1977, ilmestymispäivä 14.4.1977 eikä sentään 1.4.1977. Artikkelin koostaminen on tietenkin voinut olla työpöydällä (toimittaja Raimo Hämäläinen) 1.4. tuntumassa... Mutta, varsinainen asia jutun taustalla todellakin ovat aivan todelliset patenttihalemukset, julkaistuna (ensipainos 1932) kirjassa "Absolutely Mad Inventions". Keksintöjä, joissa "terveellä järjellä" ja käytännöllisellä toimivuudella on vähemmän tekemistä. Sitäkin vahvemmin sopii arvailla, että kyseessä useimmiten oli tavoiteltu spekulaatio ja huijaushyöty, jos vaikka sattumalta löytyisi joku hyväuskoinen sijoittaja tai patentin ostaja. Joilta saadaan dollarit parempaan talteen, keksijän taskuun (jonka hän on keksinyt olevan tyhjä). Tietysti, taitavasti laadittu patenttihakemus (riittävän laaja ylikattava kuvaus) saattaa olla arvokas myös silloin, jos markkinoille ilmaantuu tuote, ainakin kaukaisesti patentin vaatimusta hipova, jonka markkinoille tuojan pääsee haastamaan oikeuteen - kelpo korvausta vaatien - tietty. Vain mielikuvitus on rajana. Ja omien asianajajiesi verenhimo... Ehkäpä entisempinä aikoina patentin haku (varsinkin Yhdysvalloissa) oli kohtuullisen (liian?) halpaa noina vuosina, erikoisesti jos mitään itse patentin antamaa tuottoa eí koskaan realisoitunut. Ehkä alan toimistot useinkin hinnoittelivat palvelunsa "korppikotka"-periaatteella eli osuusoikeuksia, rojalteja ynnä vastaavia odottaen (vrt. nykyajan amerikkalainen asianajotoiminta eli 70% If We Win). Nykyiset (vaikkapa Euro-patentin) hakijan maksettaviksi koituvat kustannukset (hakuprosessi ja ylläpitomaksut) karsivat tehokkaasti kekseliäät mutta aivottomat hulluttelut. Tylsää mutta taloutta. |
||||
|
31.10. 21:40 | Elmo Kyytinen | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
31.10. 20:57 | Kari Haapakangas | ||
| Kelkka- vai pyöräreitti? Vaiko molempia? | ||||
|
31.10. 20:53 | Kari Haapakangas | ||
| Mahtavatko portaat olla liikenteen lopettamisen jälkeiseltä ajalta? | ||||
|
31.10. 20:33 | Jorma Rauhala | ||
| Joskus täällä oli tällaista: https://vaunut.org/kuva/14150 | ||||
|
|
31.10. 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Tosiaankin, Ruotsissa Armasjoen rautatiesilta. Sillan takana näkyy Tornionjoki, Suomi ja Vuopionranta. | ||||
|
|
31.10. 18:12 | Panu Breilin | ||
| Armasjoen silta Karunki–Ylitornio-radalla. | ||||
|
31.10. 17:20 | Martti Vuorikoski | ||
| Ai kun olisi tykkää painike. Mahtava tarina junan kulusta. | ||||
|
|
31.10. 12:32 | Jyrki Talvi | ||
| Komea kuva solttujunasta. | ||||
|
|
31.10. 12:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Huh huh! Olisikohan tätä luonnosteltu Tekniikan Maailman toimituksessa hieman kieli poskessa, maalis-huhtikuun vaihteessa 1977, ja julkaistu 1.4.1977? ;) | ||||
|
|
31.10. 11:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nerokas tapa ratkaista "linjakohtauksiin" liittyvät ongelmat...? Kuka teistä taitavista pienoismallinrakentajista ehtii ensimmäisenä valmistaa prototyypin koeajoa varten? Kuvattu patenttihakemuksia käsitelleestä Tekniikan Maailma-lehden artikkelista, vuodelta 1977. |
||||