Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.09. 17:45 Reijo Salminen  
  Ookkos sinä Noah tuo nokinaama? Jos minä ikinä pääsisin moisen jättiläisen puikkoihin niin tuntisin itseni kuninkaitten kuninkaaksi!
kuva 21.09. 17:18 Noah Nieminen  
  Kyllä.
kuva 21.09. 16:38 Leevi Heino  
  Näissä kulkee ilmeisesti ydinpolttoainetta.
Kuvasarja:
TMY 101:n jäähyväismatka Tågab:n leivissä
 
21.09. 16:37 Vertti Kontinen  
  Mainittakoon, että veturi pääsi eläkkeelle tasan 70 vuoden jälkeen. Veturi toimitettiin DSB:lle 19.9.1956.
kuva 21.09. 16:29 Ilmari Oinonen  
  Harmillisesti, ei ole ajokunnossa tämä
kuva 21.09. 16:17 Jouni Hytönen  
  Ensimmäisenä näkyvä vaihde on mielenkiintoinen erikoisvaihde, vain 1435 mm:n raide haarautuu vasemmalle ja oikealle. 1524 mm:n raide kulkee vain alueen läpi keskellä.
kuva 21.09. 15:42 Veeti Saukkonen  
  Onkos tämä ajokuntoinen kun aika karun näköinen on jo...
kuva 21.09. 15:37 Pasi Seppälä  
  Juu hieno on!
kuva 21.09. 14:51 Kari Roininen  
  Näitä on käytetty myös kun rakennetaan kuormauslaituri esim. sepelin kuormaukseen.
kuva 21.09. 12:08 Erno Pintinen  
  Satunnaiskuva tuli ja on muuten hieno.
kuva 21.09. 11:55 Jouni Hytönen  
  Tämä veturi oli ostohetkellä vielä Rc3, mutta Tågab muunsi sen Rc2-sarjaan. :)
kuva 21.09. 11:49 Teppo Niemi  
  Tuohan selviää, kun katsoo kokardi väriä. Se kun kertoo osaston
- Punainen: Liikenneosasto (eli asema- ja junahenkilökunta)
- Sininen: Koneosasto (eli veturimiehet, tallimiehet)
- Vihreä: Rataosasto (esim. ratavartijat)
- harmaa: ( tuota en muista)
kuva 21.09. 11:35 Esa J. Rintamäki  
  Eipä ole konnari. Koneosaston kokardi lakissa, että kyllä tämä setä lättäkuskina oli.
kuva 21.09. 08:59 Jouni Hytönen  
  Mielenkiintoista, tämä on valmistunut vauriokorjauksesta ilman kaksoisvalonheitintä. 2755 kuitenkin sellaisen sai oltuaan mukana samassa onnettomuudessa.
Kuvasarja:
Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026
 
21.09. 07:44 Noah Nieminen  
  Kiitos.
kuva 21.09. 07:43 Noah Nieminen  
  Tuolla on "the void"
kuva 21.09. 03:13 Jussi-Pekka Halonen  
  07.02.92 rytisi Horonpohjantien tasoristeyksessä. 12.02.92 Dv12 2708 otettiin sisään Hyvinkään konepajalle ja 19.05.92 se pääsi sieltä tuon muotoisena.

Lähteet:
https://digihakemisto.net/item/837844996/14896316762/343
https://www.hs.fi/suomi/art-2000003120535.html
kuva 21.09. 03:10 Jussi-Pekka Halonen  
  Dv12 2710 oli valmistunut vain puolitoista viikkoa aiemmin vauriokorjauksesta (D6), joka sille oli tehty Hyvinkään konepajalla 20.02.89–02.10.90.
Pajareissun syynä oli ollut tasan kaksi viikkoa aiemmin Vilppulan sahan vaihteessa sattunut yhteentörmäys, jossa muut osalliset olivat olleet 2635, 2636 ja 2755.

Lähteet:
https://digihakemisto.net/item/837844996/14896317272/513
https://vaunut.org/kuva/20347
https://finna.fi/Record/srm.173407300670600
https://www.geocaching.com/geocache/GC24ZGC_tungosta-kiskoilla
kuva 21.09. 03:09 Jussi-Pekka Halonen  
  Lisää kuvakulmia onnettomuuspaikalta:
https://finna.fi/Record/srm.173407300795300
https://finna.fi/Record/srm.173407300670600
https://finna.fi/Record/srm.173407300908800
https://www.geocaching.com/geocache/GC24ZGC_tungosta-kiskoilla
kuva 21.09. 00:44 John Lindroth  
  Onnistunut kuva!
kuva 20.09. 23:47 Ilmari Oinonen  
  Ahaa. Kiitoksia tiedosta. Korjataanpas tämä virhe
kuva 20.09. 23:02 Jussi-Pekka Halonen  
  4187 on Haapamäellä. Tämä on 4162.
kuva 20.09. 22:51 Jimi Lappalainen  
  Upea kohtauskuva!
kuva 20.09. 22:30 Veikko Hattunen  
  Tämäkin on ornio
kuva 20.09. 22:29 Veikko Hattunen  
  Ornio?
Kuvasarja:
Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026
 
20.09. 22:16 John Lindroth  
  Hienoja kuvia !
Kuvasarja:
Ukko-Pekka 1009 Hangon radalla 19.9.2026
 
20.09. 21:42 Aarni Lilja  
  Upeita kuvia Ukko-Pekasta Noah.
kuva 20.09. 21:11 Erkki Nuutio  
  Rajamäen farssi -jenkka lienee ollut vuoden 1918 tapahtumien surutyötä : https://fi.wikisource.org/wiki/Rajam%C3%A4en_farssi.
Rajamäen poikien äänitys oli vuodelta 1930. Rajamäen pojat toimi juurena Dallapé -orkesterille.
Mukana jo silloin Martti Jäppilä, Kone ja Silta Oy:n sorvari, punavanki ja VR:n Pasilan konepajan varastomies.
kuva 20.09. 20:09 Noah Nieminen  
  Ruotsalainen "Huru"!
kuva 20.09. 19:25 Jimi Lappalainen  
  EFit-vaunujen numerot alkavat 235, EFiti-vaunujen 236.
kuva 20.09. 19:11 Hugo Leino  
  Aa. Kiitos korjauksesta, sillä katoin vaunujen tiedot kuntoon satunnaisesta Julia havainnosta.
kuva 20.09. 18:51 John Lindroth  
  Kiva kuva!
kuva 20.09. 17:46 Noah Nieminen  
  Vaunun täytyy olla EFiti, sillä EFit 23651 hakemalla ei löydy kuin tämä kuva.
kuva 20.09. 17:45 Noah Nieminen  
  Erikoinen näky
kuva 20.09. 16:02 Sampsa Saahkari  
  Tuohan on teknisesti "kuin" kahdeksanakselinen Dr13.

(Ks. kommentit kuvasta https://vaunut.org/kuva/177503)
kuva 20.09. 15:58 Veeti Heino  
  HVM ei koskaan omistanut tätä veturia, oli vain käyttäjä.
kuva 20.09. 15:12 Teemu Saukkonen  
  Joskus oli hiivatimpaa https://vaunut.org/kuva/51132 ja https://vaunut.org/kuva/104530
kuva 20.09. 14:58 Noah Nieminen  
  Juuri tätä asiaa mietin.
kuva 20.09. 13:40 Rasmus Viirre  
  Tyttölahti eikös vain.
kuva 20.09. 13:36 Rasmus Viirre  
  Tiedä mikä siinä on, mutta rata joka halkoo suomaata on suorastaan herkkua silmääni. Ei kyllä niinkään maastossa liikkumisen kannalta.
kuva 20.09. 13:31 Rasmus Viirre  
  Nämä kaksi ovat olleet pariajossa jo heinäkuun 16. päivänä, ja näin reilu kaksi kuukautta myöhemmin edelleen! Liekö tässä tulevan yleinenkin käytäntö sitten, kun Dv12-vetureita nähdään enää harvojen valittujen ratojen osassa junista vetäjinä, tai päivystäjinä, ja sarjasta on karkeasti ~20-30% enää ajossa? Samoja vetureita pidettäisiin pariajoissa ”yksikköinä” loppuun.
kuva 20.09. 12:18 Eljas Pölhö  
  Vv13 1785+1786 saivat kaksinajolaitteet vasta 60-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin alettiin puhua sarjan muuttamiseksi yhdenmiehenajoon, mutta nämä kaksi rajattiin silloin sen keskustelun ulkopuolelle. Tämänkin asian toteutuminen vei joitakin vuosia.

Tämä sama kuva tai aivan vastaava on ollut European Railways-lehdessä n. 1962-63 jossain Suomea käsittelevässä jutussa (pari Suomi-artikkelia vuosittain). En kyllä tiedä onko minulla enää sitä lehteä (ja jos on, niin missä), koska olen myynyt tai siirtänyt Akaan/Toijalan näyttelyvaunuun paljon lehtiä, joissa on Suomi-aiheisia kirjoituksia.
kuva 20.09. 12:06 Juhani Katajisto  
  Ei aiemmin kertomani näköjään pidä paikkaansa. Löysin myös useita Schwartzkopffin kakkosia joissa ei ole vanteita kupujen ympärillä ja vastaavasti myös useita Suomessa valmistetuja Hv-sarja vetureita, jossa on vanteet kupujen ympärillä. Hyvä kun tsekkasit ja näin putoo yksi tunnistamista auttava keino pois.
kuva 20.09. 11:20 Petri Nummijoki  
  Ymmärränkö jotenkin väärin, mitä vanteilla tarkoitetaan? Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/173010 on Schwartzkopffin Hv2, jossa vanteita ei mielestäni ole ja kuvassa https://vaunut.org/kuva/116377 taas Suomessa tehty Hv2, josta vanteet löytyvät. Vai onko näissä kattilat vaihdettu toisen valmistajan tekemään, jolloin tuntomerkki ei käytännössä päde kuin tilanteeseen, jossa veturi on uusi?
kuva 20.09. 11:12 Noah Nieminen  
  Hyvin näkyy ruska siellä pohjoisessa.
Kuvasarja:
Keitele-Museo Oy:n syysretken kuvia Varkaudesta
 
20.09. 11:08 Noah Nieminen  
  Hyviä kuvauspaikkoja löytynyt lättäjunalle. Lyhyt juna mahtuu sopivasti monenlaisiin kuvausrakoihin. Mukava kuvasarja.
kuva 20.09. 11:06 Noah Nieminen  
  Taitaa olla nyt paremmissa käsissä tämä veturi, kuin HVM:llä aikoinaan :)
kuva 20.09. 11:05 Noah Nieminen  
  Juna ei voi tunkeutua, ellei se suistu raiteilta ja lennä jonkun pihaan.
kuva 20.09. 11:03 Veeti Heino  
  Ehkäpä se on tunkeva hessu
kuva 20.09. 11:02 Noah Nieminen  
  Hieno. Lieneeköhän tämä 2523&2643- pari nyt ikuinen? Veturien vaihtumiselle ei liene tarvetta jos ne eivät vikaannu.
kuva 20.09. 10:47 Juhani Katajisto  
  Petri kaikissa Schwartzkopffin Suomeen toimittamissa Hv2- ja Hv3-sarjan vetureissa on vanteet kupujen ympärillä, mutta niitä ei ole Suomessa valmistetuissa Hv1-, Hv2 ja Hv3-vetureissa. Kun aletaan identifioimaan Hv-sarjan vetureita, hyvä katsoa onko etuoven ikkunassa vastavalosuojaa. Siitä näkee heti mikä se voi olla ja mikä se ei voi olla. Hv:ssä on useita muitakin keskenäisiä eroavaisuuksia, jotka auttavat tunnistamisessa. Valonheittäjiä on vaihdettu, onko pieni vai iso ja kun tietää, missä veturissa oli alunperin isovalonheittäjä ja nyt veturissa on pieni pääsee jyvälle kuvausajankohdasta. Tenderin korkeuksia ja laitojen korotuksia on ollut monenlaisia. Ne kertovat paljon vaihdoksista ja kuvausajankohdista. Ja tietysti niin kuin tuossa kerroitkin veturien sijoitusvarikoista, mutta niin kuin tiedät ne eivät ole aukottomia. Kun samaa veturia katselee eriaikakausina otetuissa kuvissa voi jo jotain päätellä veturin kuvausajankohdasta tai jopa numerosta. Arvelinkin, että ajat takaa VV13 1785 ja 1786 yhteenkytkemisestä ajoja Tampereella, koska tiesin niillä näin ajetun Kokkolassa. Veturimiehet muuten "purnasiva" veturimieslehdessä tästä, kun veturit olivat näin kaksin ajossa Kokkolassa.