Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03. 23:26 | Oula Vattulainen | ||
| Kivoja nämä kuvat, jossa juna mutkittelee. Tulee hyvin esille junan pituus. | ||||
|
26.03. 21:55 | Kevin Glynn | ||
| Tunnelmallinen kuva! Deeverissä näemmä yksi valo päällä | ||||
|
26.03. 21:53 | Kevin Glynn | ||
| Hieno tasoristeyskuva! | ||||
|
26.03. 20:44 | Linus Mansner | ||
| Oulusta jatkaa ainakin Tampereelle vielä. https://juliadata.fi/timetables?s=5186&d=27.3.2026 | ||||
|
26.03. 18:56 | Pekka Kerola | ||
| Käsittääkseni Kansallisarkistosta löytyy suurin osa vanhojen asemien piirustuksista. Kun viimeksi etsimme alkuperäiskuvaa, niin saimme tiedon, että Jyväskylän toimipisteelle näitä olisi tallennettu. Olen nähnyt jossain listan, mihin oli kirjattu tarvittava hakunumero. | ||||
|
26.03. 18:39 | Paavo Joensuu | ||
| Operaattoriin laitetaan pelkkä operaattori! Vorgin nuo lisätietotägit on tehty samalla pohjalla, joten numero-ominaisuus on. Mutta siihen ei tosiaan laiteta mitään, veturin numero on veturin tiedoissa. |
||||
|
26.03. 18:13 | Joonatan Kopra | ||
| onko olemassa kuvia tosta radasta jonka päätepuskuri näkyy vasemmalla | ||||
|
26.03. 17:56 | Veeti Saukkonen | ||
| Tämä on jokelasta eikä saunakalliosta | ||||
|
26.03. 17:43 | Sisu Karhu | ||
| Olivatko hytitkin tyhjät? | ||||
|
|
26.03. 17:42 | Lenni Voutilainen | ||
| Mitä edes operaattoriin kuuluu laittaa?, kun välillä tulee ihmeteltyä.. | ||||
|
26.03. 17:40 | Lenni Voutilainen | ||
| Kävin 21 päivä Iisalmessa junilla 63/70. | ||||
|
|
26.03. 16:57 | Vili Kahilainen | ||
| Onko jossain tästä vielä piirrustukset? | ||||
|
26.03. 16:12 | Osku Reinikka | ||
| Herra Esa on saanut harvinaisesta aiheesta varsin laadukkaan ja upean kuvan! | ||||
|
|
26.03. 16:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Koskahan jo ostettu 2813 saadaan liikenteeseen.? | ||||
|
26.03. 15:44 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitän, Rainer! | ||||
|
|
26.03. 15:42 | Rasmus Viirre | ||
| Kuvaa ladatessa mietein, että oliko Eil vai Eilf. Molempia kun näissä aina käytetään, ja toisesta kuvasta näin vain numeron, mutten litteraa. Unohtui sitten tarkistaa jälkikäteen, kumpi on kyseessä. | ||||
|
26.03. 15:32 | Joonas Viita | ||
| No onneksi heidän päätökset ei vaikuta näiden vaunujen liikennöintiin. | ||||
|
|
26.03. 15:23 | Veikko Hattunen | ||
| 25207 olisi Eilf vaunun numero. | ||||
|
|
26.03. 15:23 | Veikko Hattunen | ||
| Operaattoriin ei kuulu laittaa veturin numeroa. | ||||
|
|
26.03. 15:23 | Jari Välimaa | ||
| Kerkis vielä ennekuin Venäjä kielsi liikenteen | ||||
|
|
26.03. 15:21 | Rainer Silfverberg | ||
| Onnistunut kesäinen kuva! | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 15:21 | Jorma Rauhala | ||
| Välimatkat asemien välillä: Budweis–Holkau 18,23 km. Holkau–Angern 21,78 km. Angern–Kerschbaum 22,88 km. Kerschbaum–Lest 22,56 km. Lest–Oberndorf 21,42 km. Oberndorf–Urfahr 19,25 km. Matkustajajunareitti: Linz–Neubau 14,41 km. Neubau–Wels 14,23 km. Wels–Lambach 14,72 km. Lambach–Gmunden 23,01 km. Tavarajunareitti: Linz–Maxlhaid 23,01 km. Maxlhaid–Lambach 19,58 km. Lambach–Engelhof 21,36 km Hevosen päivittäinen kävelymatka oli noin 42 km tavarajunissa ja 30 km matkustajajunissa. Rautatiellä oli noin 1 000 tavaravaunua. Niiden kantavuus vaihteli 2,5–3,3 tonnin välillä. Rahdin kuljetukseen käytettiin sekä avonaisia että katettuja vaunuja. Pääasiallinen lasti, suola, kuljetettiin kaksiakselisilla avovaunuilla, jotka pystyivät kuljettamaan noin 40 tynnyriä, joista jokainen painoi 56 kg. Myöhemmin otettiin käyttöön myös peltikattoisia korkealaitaisia vaunuja. Jotkut vaunut olivat neliakselisia hiilen, kiven ja tukkien kuljettamiseen. Henkilövaunuja oli useita tyyppejä, avoimia ja katettuja vaunuja, ja niissä oli jopa 24 istumapaikkaa. Vaunut jaettiin kolmeen luokkaan. Vuonna 1857 rautatiellä oli 96 henkilövaunua. |
||||
|
|
26.03. 15:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Juuri eilen meni juna Riihimäeltä Hangonsaareen. Oli näitä vaunuja. | ||||
|
26.03. 14:43 | Hannu Peltola | ||
| Täältä myös täsmennys, että lähinnä pienen hymynkareen nostatti Esan esille nostama termi Kouvola-tukka. Aikaisemmin olen kuullut puhuttavan Pudasjärvi-tukasta. Missään nimessä en kommentoinut kuvan henkilöä! | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 14:36 | Jorma Rauhala | ||
| Henkilöjunien matka-ajat asemien välillä: Budweis–Holkau 1:30, Holkau–Angern 2:15, Angern–Kerschbaum 2:15, Kerschbaum–Lest 2:30, Lest–Oberndorf 2:15 ja Oberndorf–Urfahr 2:15. Kokonaismatka-aika Budweisin ja Urfahrin välillä oli 13 tuntia molempiin suuntiin. Matkajunat kulkivat keskinopeudella 10–12 km/h. Alamäkiosuuksilla saavutettiin jopa 15 km/h nopeuksia. Tavarajunan matka-aika Budweisin ja Urfahrin välillä oli lähes 3,5 päivää eli 32,5 tuntia. Tavarajunat kulkivat keskimäärin 3–4½ km/t nopeudella. Matka-ajat olivat 11:45 tuntia 1.päivänä, 5:30 tuntia 2.päivänä, 10:30 tuntia 3.päivänä ja 4:45 tuntia 4.päivänä. Hevosrautatien lakkauttamiseen 15.12.1872 asti rautatie oli erittäin tehokas. Joinakin vuosina sillä kuljetettiin jopa 188.000 matkustajaa. Rahtiliikenne nousi jopa 100.000 tonniin, josta suolan osuus oli keskimäärin 45 %. |
||||
|
|
26.03. 14:21 | Robert Sand | ||
| Ei hän tästä varmasti suutu. | ||||
|
|
26.03. 14:12 | Jari Välimaa | ||
| Nythän nämä vaunut jäivät ilman käyttöä kun Ukraina tuhosi tehtaan Venäjällä. | ||||
|
Kuvasarja: kaiserlich-königlich privilegierte Ersten Eisenbahn-Gesellschaft |
26.03. 13:32 | Kari Haapakangas | ||
| Mielenkiintoista. Mitenkähän tässä varhaisessa ratamallissa oli hoidettu liikenteenohjaus? Eihän kauramoottoritkaan voineet sivuuttaa toisiaan kuin asemilla, eli välien piti olla yksisuuntaisia kerrallaan. | ||||
|
26.03. 12:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis puolivirallinen sarjamerkki Gbsk...? Ja ilman kaminaa ("mokkeripullman"): Gbs. | ||||
|
|
26.03. 12:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pyydän anteeksi herroilta Juha ja Jukka. En tiennyt kuvassa olleen naisen oikeaa kansalaisuutta. |
||||
|
26.03. 11:47 | Ossi Rosten | ||
| Upea sattumakuva vuosien takaa! | ||||
|
26.03. 11:46 | Mikko Mäntymäki | ||
| Rakentelen tässä vaunukuvastoa itselleni koska väylävirasto vei minulta toisen harrastusmuodon eli ratapihakaavioiden piirtämisen että jälkipolvet näkisivät että miten on ollut esimerkiksi 2025. | ||||
|
26.03. 11:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen rekkavaunuprojekti ollut 22 vuotta sitten. | ||||
|
26.03. 10:21 | Sisu Karhu | ||
| Nuo taulukot näyttää välillä ihan mitä sattuu. | ||||
|
|
26.03. 08:41 | Juha Kutvonen | ||
| Nämä ovat jäämässä lyhytaikaisiksi, kun GOST-vaunut kielletään kotimaan liikenteessä 2028. Yaran mukaan korvaavia vaunuja on tulossa 2026 alkaen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2025-AK-36447.pdf | ||||
|
|
26.03. 08:18 | Juha Kutvonen | ||
| Tuotanoin... Kyseinen henkilö taitaa kuitenkin olla suomalaismatkailija ja kuvaajalle hyvinkin läheinen. Hänet voi nähdä muutamissa muissakin tämän sarjan kuvissa. | ||||
|
26.03. 08:12 | Jimi Lappalainen | ||
| https://yle.fi/a/74-20181371 "Yara on rakentanut Uuteenkaupunkiin junavaunujen lastausaseman, joka mahdollistaa laivalla tuodun ammoniakin jatkokuljetuksen rautateitse Yaran tehtaille Pohjois-Savoon, Siilinjärvelle." | ||||
|
|
26.03. 08:09 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos kuvasta. Nämä vaunut olivat Yaran suomalaismerkinnöillä varustettuja ammoniakkivaunuja. https://vaunut.org/kuva/164922 | ||||
|
26.03. 07:40 | Ossi Rosten | ||
| Tuolla että nuo pakastimet liikkuivat ryhmissä/omana junanaan oli toki muukin syy kuin että halusivat VR:n tyylisiä "kokojunakuljetuksia". Haluttiin pitää samannäköisinä kuin nämä: https://vaunut.org/kuvasivu/34023 Ilmasta oli mahdoton sanoa että oliko kyydissä valaanlihaa vai ydinlataus - paitsi ehkä latinkijunissa tyypillinen 2xM62 saattoi joillekin aavistuksia tuoda... |
||||
|
|
26.03. 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo aatteen miehen jäähdytysjunat olivat tosiaan aika vekkuleita kapistuksia. Pääasiassa viisivaunuisia. Mitäs sen yhden "Rautatieuitiset"-lehden otsikossa joskus muinoin lukikaan? Juu, "valaanlihaa kaukoidästä Kannukseen". Taisi mennä minkinviljelijöille, muistaakseni... |
||||
|
|
26.03. 02:22 | Hannu Peltola | ||
| Olen kuullut Pudasjärvi-tukasta, mutta tämä on selvästi samaa genreä. | ||||
|
26.03. 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Tuo turkoosi voisi olla 185 tai 186. Siis Bombardier TRAXX F140. Mutta en tunne niitä niin hyvin, että voin olla varma. Valkoinen lienee selvä. |
||||
|
|
26.03. 00:49 | Uwe Geuder | ||
| Katsoin väärin, numero onkin 111 066-7. Tai EVN 91 80 6111 066-7 VKN D-ZUG. D-Zug:ista oli myös joskus puhetta. Tarkoittaa pikajuna :) Tuossa tiedot https://revisionsdaten.de/tfzdatenbank/tfz_detail.php?sa&id=25182&fahrzeugsuche=111+066&bahnverwaltung=0&art=1&such_start=0 Rakennettu 1976. |
||||
|
|
26.03. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jukka P.T.: - Kouvola-fiilistä vahvistaa punapaitaisen puolattaren ns. "Kouvola-tukka". Se on lyhyeksi leikattu ja värjätty punaiseksi. Kouvola-fiilistä lisännee vielä viehättävä tyvikasvu...? |
||||
|
26.03. 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Masalan asema oli ollut pakko polttaa, kun aseman stahanovilais-luokkatietoisella henkilökunnalla oli niin paljon "pikku ystäviä " (Blattella germanica) seuralaisinaan ryömimässä seinillä tuntosarvet heiluen! Taisipa olla mukana myös kirottuja punatakkisia "verenimijä-kapitalisteja" (Cimex lectularius)...? |
||||
|
25.03. 23:43 | Hannu Peltola | ||
| No niin, nyt ehdin vastata tähän Esan viestiin. Ei ollut sattumaa, että Seattlen alueesta muodostui amerikkalaisen lentokoneteollisuuden keskus. Seattlelainen William H. Boeing aloitti lentokoneiden rakentamisen Seattlen eteläpuolella alueella, joka nykyisin tunnetaan Boeing Fieldinä, jo vuonna 1916. Washington osoittautui loistavaksi sijainniksi lentokonetehtaalle: alumiinimalmia oli saatavissa verrattain läheltä Oregonista ja Montanasta, mutta ennen kaikkea Washingtonissa oli saatavissa käytännössä loputtomasti halpaa sähköä, joka on tosiaan tärkeä tekijä alumiinin valmistuksessa. Sähköntuotannosta vastasi mm. Seattle City Light, jonka valtavat vesivoimalat Skagit-joella tuottivat vuosikymmeniä niin paljon sähköä, kuin Seattle pystyi kuluttamaan. Edelleen noin kolmasosa Seattlen sähköstä tulee Skagit-joelta ( https://vaunut.org/kuva/136079?s=1 ). Washingtoniin syntyi kaksi alumiinteollisuuden keskittymää: Asarcon valtava rikastamo ja sulattamo Tacomaan Seattlen eteläpuolelle ja toinen vastaava laitos Wenatcheehen Keski-Washingtoniin. Kummankin kuljetukset hoituivat näppärästi Great Northern Railwayllä! Boeingille halpa ja mittavasti saatavilla oleva alumiini sekä halpa sähkö olivat merkittäviä kilpailuetuja ja ei ole sattumaa, että Boeing on dominoinut maailman siviililentokonemarkkinoita. Päätuotantolaitos on nykyisin Mukilteossa Seattlesta noin 40 km pohjoiseen, mutta Boeing Field on edelleen tärkeä paikka mm. lentokoneiden testauksiin. Boeingin pääkonttori oli vuodesta 1916 2000-luvun alkuun Seattlessa. |
||||
|
|
25.03. 22:21 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli satunnaiskuvana. Ohhoh, ei ole koskaan tullut mieleeni, että Masalassa on ollut näin suuri asemarakennus! Tämä on selvästi samaa sarjaa Kirkkonummen ja Kauklahden aseman kanssa, mutta lisäsiiven myötä suurempi kuin kumpikaan näistä. | ||||
|
|
25.03. 20:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Vuosia myöhemminkin tästä tuli välitön Kouvola-fiilis. | ||||
|
|
25.03. 19:17 | Rasmus Viirre | ||
| Isoäiti hyppäsi monet kerrat lättähatun kyytiin Kälviältä. | ||||
|
|
25.03. 17:53 | Tapio Keränen | ||
| Hienot hillityt kevätsävyt! | ||||
|
25.03. 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Upea paikka ja hieno kuva! | ||||