303-19401 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.11. 17:17 Jari Lehtonen  
  Juu, aivan niin, on aina jännät tunnelmat kehissä, kun käy jossakin paikassa, johon liittyy esim. lapsuudenmuistoja. Voi tuntua siltä, että aika on ikään kuin pysähtynyt. Myös niinkin sanotaan, että aika ei kulje, ei, aika ei kulje, vaan aika täyttyy. Juojärven seisakkeeseen liittyy myös minulla muistoja, tosin aika lailla itse matkustamiseen, mutta myös hieman muutakin. Voisin tähän kirjoittaa jokusen rivin, sillä se matka on jäänyt hyvin mukavana muistojen helminauhaan, tuttua sanontaa lainaten. Matka oli vuoden 1983 aivan sydäntalvella, varmaakin tammikuussa. Lähdin junalla Kouvolasta ja oli vaihto Pieksämäellä lättäriin, joka meni Joensuun suuntaan. Jäin siis junasta ja myös nousinkin, sitten paluumatkalla, junaan Juojärven seisakkeella. Olin Kouvolasta soittanut Juojärven postiin, että mistähän saisin taksin Juojärven seisakkeelle. Kävikin niin hyvin, että sen seudun taksimies olikin juuri silloin käymässä siinä postissa, ja niinpä se postityttö antoikin luurin sille taksille! Siihen aikaan ei Juojärvellä enää ollut varsinaista asemaa, mutta oli kylläkin vielä siis seisake. Ja lättärit kulkivat, ne entiset ja mukavan nostalgiset siniset lättärit, joita paljon Suomessa liikkui. Niissä saattoi olla ihan käsivalintainen vaihteisto, kuten autoissa, ehkä niin. Lättäri tuli ehkä siinä seiskan tai kasin aikana illalla Juojärvelle. Seisakkeella oli aika himmeä tolppavalo, mutta se pitkän linjan ammattitaksimies olikin ajanut autonsa aivan laiturille asti! Ja valot olivat autossa päällä ja auton kajuutta oli lämmin kuin linnun pesä! Ei siis muuta, kun jannu kajuuttaan ja auto nokka kohti määränpäätä. Tuolta matkalta muistan myös tämän: Kun oli tarkoitus nousta Juojärvellä junaan, paluumatkan Kouvolaan alkaessa, niin silloin oli aika mahtavat ja virkiän raikkaat pakkaset. Mutta silloin olin vielä suht-koht nuori veikko ja niinpä mie kävelin Juojärvelle noin 15 km: n matkan. Paluumatkalla olin tullut Juojärven seisakkeelle melko paljon ennen junan saapumista Joensuun suunnasta. Alkoi siinä vähän tulla kylmäkin...mutta sitten huomasin, että seisakkeen rakennuksessa oli verhoja ikkunassa ja varmaan muutama kukkakin. Siispä menin ja koputin asunnon ulko-oveen. Sieltä tuli hopeahapsinen mummeli avaamaan ovea. Kysyin hältä, että voisinko tulla sisälle, kun junan tuloon on vielä melko lailla aikaa ja tuppaa tässä ihan "nokka" jäätymään. Mummeli näki, että kylmissäänhän se etelän poika-raasu on, ja niinpä hän heti minut, sinisen vilukissan, kutsui sisälle lämpimään tupaan! Miten mukavaa olikaan tuvan aito lämpö! Taisi hellassakin palaa kunnon puuta, jos en aivan väärin muista. Siellä lämpimässä asunnossa sitten haasteltiin mummelin kanssaan ja jotakin hän tarjosikin pitkämatkalaiselle, joka oli hyvin kaukana kotoa. Kun junan tulon aika sitten lähestyi, niin kiitin mummelia lämpimästä tuvasta ja haasteluista ja kaikesta. Ja toivotin hälle vointia ja hyvää elämässään. Sitten nousin lättäriin, jolla kohti Pieksämäkeä, ja sieltä edelleen etelän suuntaan, Kymenlaaksoon. Hyvin mukavia muistoja liittyy siis tuohon hiljaiseen rataan ja sen seutuun. -Ai niin, vielä yksi lisäys: Siinä paluumatkan lättärijunassa oli toinen mummeli, joka luvallisesti myi matkustajille pullaa ja karjalanpiirakoita yms. JA HUH-HEIJAA, kyllä mahtavasti maittoivatkin nuo aidot paakkelssit matkalaisille. Ja minulle toki myös! Aivan varmasti niin! Vielä yksi juttu: En tiennyt, kun vasta vuosien päästä, että olin tuolla matkalla käynyt myös Pohjois-Karjalassa, sillä jossakin vaiheessa tuli eteen tieto siitä, että Juojärven seisake kuuluukin Liperin kuntaan. Terveisin: Jari Lehtonen, Kouvola.
kuva 06.11. 15:47 Antti Grönroos  
  Tässä vieressä on ollut ratavartijan mökki ja nykyään tuosta mökistä ei ole mitään merkkiä maastossa.
kuva 06.11. 15:47 Antti Grönroos  
  Kävin tänään täällä lenkkeilemässä ja tämä lättähattu oltiin viety pois, lieneekö niin huonossa kunnossa, että vietiin romutettavaksi tai siirrettiin muualle.
kuva 06.11. 14:48 Veeti Pietilä  
  Kiitos Elmo!
kuva 06.11. 14:37 Jari Välimaa  
  Tässä on vähän faktaakin osuudesta Ruotula-Linnainmaa https://pirkkalalinnainmaa.fi/linnainmaan-ratahaara/ruotula-linnainmaa/
kuva 06.11. 14:07 Leevi Halonen  
  Onneksi Ilmalassa on isommat rasvamontut.
kuva 06.11. 14:06 Erkki Nuutio  
  On siis kiinteistökeinottelijoita ja suruttomia kuntapäättäjiä, joita noin 20 miljoonan veroeuron heittäminen tuuleen ei kiusaa yhtään.
Vaihtoehtona on siis soittaa ministeriöön ja pyytää syventymistä asiaan..

Siis sen sijaan että käytettäisiin ihanteellisesti ratikallekin sopivaa ja tulevaisuudessakin paikallaan säilyvää valoristeystä, ollaan nyt tekemässä kallis ja liikenteelle vaarallista uutta valo-ohjausristeyshässäkkää tästä alle sadan metrin päähän. Ja nykyinen Teiskontien/Luhtaankadun valoristeys jää kuitenkin jäljelle.
Jos Tampereen päättäjistä kukaan ei välitä, sopisi valtion päättäjien osoittaa vastuuntuntoaan!
kuva 06.11. 13:58 Leevi Halonen  
  Kiitos tiedosta Elmo. Ikävää tuollainen.
kuva 06.11. 12:10 Jari Välimaa  
  Rahjukosken silta rakennetaan Tampereen Ratikan suunnitteluohjeen mukaan. Tasoristeyksiä ei saa olla valtion väylien kanssa.

Valtion mal-sopimus on voimassa Tampereen kaupunkiseudulla.
kuva 06.11. 11:58 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, myös puumakuuvaunuissa vaununhoitajan hytistä löytyi vähintään keittolevy, kahvipannu ja tietenkin kahvia myös.

Konduktööreillä nimenomaan oli vaunukohtaiset "paikkakartat", joissa oli merkintöjä vaunujen matkustajista (tietoja merkittiin niihin matkalippujen tarkastusten yhteydessä) ja erityisesti näiden määräasemista. Kyllähän se konnari oli, joka asialtaasesti makuuvaunumatkustajille herätykset teki.

Niin, ja menneillä korkean moraalin vuosikymmenien aikoina oli hyttijaot erikseen mies- ja naismatkustajille.
kuva 06.11. 11:19 Teppo Niemi  
  Nyt pitäisi olla Asema ja junapalvelusohjesääntö (AJS) käsillä, jotta voisin vastata tuohon Petrin kysymykseen.
Ainakin myöhemmässä vaiheessa tuonne varastoitiin paluumatkan liinavaatteet ja menomatkan käytetyt liinavaatteet.
kuva 06.11. 10:56 Juha Kutvonen  
  Ups, hups, Uppsala.
kuva 06.11. 10:17 Petri Nummijoki  
  Sen tiedän, että alkupään CEmt-vaunuissa oli alun perin vaununhoitajan hytti mutta on mennyt ohi, että näin oli puuvaunuissakin. Olin kuvitellut vaununhoitajan hytin CEmt-vaunuissa liittyvän siihen, että 70-luvulle tultaessa vaadittiin pitkämatkaisiin juniin jo tarjoilua omien eväiden sijaan ja kaikissa yöjunissa ei vielä ravintola- ja kahvilavaunuja ollut.

Oliko puumakuuvaunuihin järjestetty tarjoilua vai oliko vanunhoitaja vain vaunun järjestyksestä ja siisteydestä huolehtimassa sekä mahdollisesti vastasi väliasemille jäävien matkustajien herätyksistä? Itse muistan vain sellaisen ajan, kun konduktööri hoiti herätykset.
kuva 06.11. 10:02 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, yksi hyteistä oli varattu vaununhoitajan (tai vaunuemännän) käyttöön. Ilmiselvästi tällainen vaununhoitaja oli tarpeen, kun matka-ajat olivat pitempiä kuin nykyisin. Osan matkaa makuuvaunu oli päiväkunnossa ja määrätyllä ajalla tai liikennepaikalla hyttejä alettiin sitten sijata yökuntoon.

Ainakin osassa CEmt - teräsmakuuvaunuja vaununhoitajan hytti sisutettiin tavanmukaiseksi makuuhytiksi, tosin kaksipaikkaisena. Näin CEmt 33:sta tuli CEmt 35.
kuva 06.11. 09:54 Erkki Nuutio  
  "Rahjukosken silta " on silta, joka ehkä valitettavasti rakennetaan. Sen selittää yksinomaan kiinteistökeinottelu.
Vaikka betoniallianssi ei ole enää raitiotien rakentaja, ei nykyrakentajakaan ole muuttunut raitiotielinjan järkeväksi linjaajaksi, vaan kiinteistökeinottelijat vetävät linjat entiseen malliin. Valtuusto on alusta lähtien ollut näille kumileimasin.
Jo Rahjukoski on vitsi. Ei sellaista ole, ei varsinkaan mahdollisen sillan tienoilla. On vain vähäisen Alasjärven vähäinen laskuoja, vähän jyrkempänä noin 300 metrin päässä.

Ilman turhaa ja haitallista siltaa raitiolinja jatkuisi ongelmitta ja edullisesti Teiskontien arvotonta reunaa pitkin. Se vaihtaisi puolta investointeja tarvitsematta ihanteellisessa paikassa Luhtaankadun risteyksessä. Ei edes risteyksen liikennevalojen ajoitusta tarvitsisi muuttaa. Se jatkuisi sitten ihanteellisella tavalla sen kolmiomaisen alueen kärkeen, jota pitkin se jatkaisi edullisesti kehätiekanjonin yli Linnainmaalle.
Sensijaan Rahjureitti tekisi Luhtaankadun risteyksestä liikenteelle (ratikka, ajoneuvot) vaarallisen ja kalliin.
Se myös ajoittain haittaisi Teiskontien ja sen jatkeen liikenteen sujuvuutta niin nykyisellään kuin valtatien suunniteltujen muutosten jälkeen.

Valtion raha ei saa tukea tällaista häpeällistä peliä ! Sääli Tampereen veronmaksajia, kun valtuustoallianssi ei kykene korjaustoimiin.
kuva 06.11. 09:28 Petri Sallinen  
  DR/RK/Rk-vaunujen rakentamisesta löytyy dokumentit. Ne todellakin rakennettiin vanhojen lanterniinikattoisten vaunujen alustoille. Tämä on helppo todentaa myös valokuvista, koska aluskehys on muodoltaan sen verran erilainen kuin myöhemmissä telivaunutyypeissä. Jos vähän yksinkertaistetaan, niin lanterniinikattoisen vaunun kehys on palkista taivutettu suorakaide, jonka kulmissa on taivutuksesta johtuvat selvät pyöristykset. Pyöristykset näkyvät korostuneen hyvin matkustamon nurkkien alapuolella, jos osaa katsoa. Eteisen lattian alapuoliset lyhyet palkit on niitattu suorakaiteen päihin. Rakenne on jäljennetty linkin takaa avautuvaan pienoismalliin.

https://mestarimallit.com/wp-content/uploads/sites/965/2026/04/Rk-2054-6.jpg

Ensimmäisissä poppeli/haapalaudoitetuissa Ei-vaunuissa 2844-2890 (22028-22031) käytettiin samanlaista alustaa kuin lanterniinikattoisissa vaunuissa. Rakennettiinko vaunut vanhoille alustoille vai käytettiinkö tuolloin myös uusissa vaunuissa vielä vanhaa alustarakennetta?

Kyseinen vaunusarja oli muutoinkin vielä selvä prototyyppi: sen kori oli kapeampi kuin tätä seuraavien vaunusarjojen korit ja eteisten ovet oli asennettu suoraan sivuseiniin nähden, kun taas myöhemmin vakiintuneeksi tavaksi muodostui asentaa eteisten ovet viistosti sivuseiniin nähden aina 1950-luvulle asti.
kuva 06.11. 09:02 Petri Nummijoki  
  Mitenkäs ikkunajako on vaunussa näin erikoinen? 10/15-paikkaisesta tulisi ensimmäisenä mieleen, että vaunussa olisi 5 kpl 2 hengen ja 5 kpl 3 hengen hyttejä mutta ikkunajaon perusteella hyttejä olisi 11 kpl. Oliko siis ensimmäisessä luokassa myös 1 hengen hyttejä vai toisessa luokassa 2 hengen hyttejä?
kuva 06.11. 07:43 Jari Välimaa  
  Kukin kunta vastaa rakentamiskustannuksista alueellaan eli tästä eteenpäin Pirkkalan kunta. Tampereen kaupungille jää osuus Ruotula-Linnainmaa rahoitus vaiheessa 3B jossa on kallein osa on Rahjukosken silta.

Rahoitus hoidetaan EIB lainoilla.
kuva 06.11. 07:35 Jari Välimaa  
  uuden kulunvalvonnan ETCS käyttöönottoon liittyvät testaukset jatkuvat ny EKA rataosalla sekä Porin että Rauman radalla
kuva 06.11. 04:09 Esa J. Rintamäki  
  Mitä tulee sota-aikaisiin (ja myös muihinkin) uudelleen korituksiin:

P 9991, paloi Ri pommituksessa helmikuussa 1940 ja sai uuden korin v. 1942. Uusi kori oli tavanomaista puuvaunutyyppiä, kun alkuperäinen oli ollut peltiverhoiltu lanterniinimallinen.

Jotenkin epäilisin myös DR -ravintolavaunuja 2054, 2055 ja 2056, joiden valm.vuodi oli 1940. Ne oli ollut entisiä lanterniini-DEI:tä, nroilla 2524, 2525 ja 2502. Nekin olivat olleet DEm/CEm - makuuvaunuja avosilloilla, lanterninillä ja peltivuoratuilla ulkoseinillä. Makuuvaunuaukaiset numetot: 2409 ja 2410. Ravintolavaunu 2056 oli entinen DEi/CEi nro 2502.

DEi -sarja:

2634 (v. 1941), ex DEi 2579 (m/1931),
2635 (v. 1941), ex Ci 2240 (m/1922),
2636 (v. 1941), ex DEi 2555 (m/1929),
2637 (v. 1941), ex DEi 2539 (m/1924).
2638 (v. 1941), ex CEm 2443 (m/1928) ja
2639 (v. 1941), ex Ei 22136 (m/1931). Nämä ilmiselvästi ovat olleet "sankarivaunuja"...!

Em - sarja:

2723 (v. 1917), hylätty v. 1942.

Ei -sarja:

22047 (m/1915), hylätty v. 1942,
22061 (m/1922), hylätty v. 1942,
22136 (m/1931), -> sarjaan DEi 2639 v. 1941.
22174 (m/1938), hylätty v. 1945,
22175 (m/1938), hylätty v. 1945,
22193 (m/1942) venäläinen aluskehys, -> BG 040112 v. 1978.
22195 (m/1942), ent. venäläinen 6871.
22203 (m/1942) venäläinen aluskehys, kovalevyseinät ja "kiitojuna"-ikkunat.
22217 (m/1946) venäläinen aluskehys (telimalli A7).

22641 (m/1946), rak. v. 22626 (m/ 1939) aluskehykselle.

BT 01151 (m/1955), aluskehys ex DEi 2512 (m/1918), uusi kori (Huoltojaoston virkatarveasuntovaunu)
BT 01152 ( samoin ), aluskehys ex Ei 22041 (m/1914), ent.nro 2886, uusi kori, kuten ed.
BT 01153 ( samoin ), aluskehys ex Ei 22045 (m/1914), ent.nro 2890, uusi kori, kuten ed.

BT 01182 (ent. CEm 2450, m/1935), ex Ei 22001, m/1900-1931, nro ollut vuosina 1924 - 1931: 2936; vuosina 1901 - 1924: Em 2701 (56-paikk.) makuuvaunu. Alkuperäinen sarjamerkki ja numerot: Eo (yö), nro 951, vv. 1900 - 1901. Lanterniinivaunu siis alunperin. Uusi kori vuonna 1935.
kuva 06.11. 02:21 Esa J. Rintamäki  
  CEm/Em 2464 valmistui vuonna 1955. Sen makuupaikkaluku oli 10/15. Siinä oli vesilämmitysjärjestelmä höyryvastavirtasysteemillä ja kaminalämmityksellä. Sekä koeasennuksena automaattinen lämmönsäätö, säätimenä elektroninen "Termoset". Lisäksi siinä oli 220 V sähköpistorasiat parranajoa varten hyteissä.

Vuonna 1980 se hylättiin. V. 1982 vaunu 2464 muutettiin Johdonvetojuna 6:n vaunuksi BG 040151 (kattolavalla varustettuna).
kuva 06.11. 01:05 John Lindroth  
  Kävin aikoinaan pikkupoikana tuolla "London Transport Museumissa" kun se vielä sijaitsi osoitteessa "Clapham London" se teki vaikutuksen ja kokoelmat olivat laajat ja kiinnostavat myös raitiovaunuja oli sekä timanttina "Mallard"veturi!
EFE teki tuota vastaavasta 747 junasta 1/76 pienoismallin jota ainakin oli saatavilla punainen ja hopea värisenä sen saattoi motorisoida Tenshodo teleillä liikkuvaksi malliksi. Junaa on markkinoinut ainakin London Transport Museum se saattaa olla ostettavissa sieltä vielä tänä päivänä!Vuodesta 2022 settiä on ollut saatavissa nimellä EFE Bachmann.
kuva 05.11. 22:28 Jari Ahokas  
  Tehdään tästäkin kuvasarja, jahka innostuu materiaalin käymään läpi ja kiinnostavimmat kuvat julkaista. Museon varikko on mielenkiintoinen paikka, vain valitettavan harvoin auki suurelle yleisölle.
kuva 05.11. 21:59 Mikko J. Putkonen  
  Maalauksellinen kuva.
kuva 05.11. 21:43 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 05.11. 21:40 Elmo Kyytinen  
  Tuohan on kohta jo arkipäivää, kun tuntuu liikkuvan nyt aika tiuhaan oiko- ja pääradalla. Tämä on tietenkin oma mielipiteeni. Ja on kyllä todella upea kuva.
kuva 05.11. 21:22 Kimmo Huhta  
  285 rikkoutui peräänajossa T 5107 B:n kanssa Karungin ja Aavasaksan välillä 15.1.1993. (Tasoristeys 2/93)
kuva 05.11. 20:22 Mikko Mäntymäki  
  Muutettu varmaan sarjaan Sps, tämä on minun veikkaus. Viimeiset 5 vuotta olen pyörinyt tuolla pk-seudulla siksi tiedot rahtikalustosta on vanhentunut kun siellä Dv12 on harvinaisuus.
kuva 05.11. 19:30 Simo Virtanen  
  Ei kai projekti tuosta eteenpäin enää kuulu Tampereen veronmaksajille?
kuva 05.11. 19:12 Veikko Hattunen  
  Ovatko kaikki Ocpp vaunut nykyään jo kadonnut?
kuva 05.11. 18:31 Jimi Lappalainen  
  Edessä myös kruununmakasiinin alitus. https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%B6rn%C3%A4isten_kruununmakasiini
kuva 05.11. 18:24 John Lindroth  
  Mielenkiintoinen aihekokonaisuus!
kuva 05.11. 17:48 Jimi Lappalainen  
  Tyypin 11-1807-01 vaunu, ja aika uusi ollut tuolloin. Vaunutyppiä valmistettu vuosina 2006–2016.
kuva 05.11. 17:28 Hannu Peltola  
  Mitä ikäluokkaa DM-metro on?

Jari, koosta näistä museokuvista laajempikin sarja, näitä katselisi ihan mielellään! Ja tuolla täytyy kyllä joskus käydä!
kuva 05.11. 17:22 Jimi Lappalainen  
  Mielestäni olisi paikallaan tehdä Radan varrella -kirjasta uusi korjattu painos. Ei tietenkään vain Rapasaaren takia, vaan koska tietoa on löytynyt vuoden 2009 jälkeen paljon lisää.
kuva 05.11. 17:00 Hannu Peltola  
  Glasgown metrohan on klassikko ahtaudessaan, maailman ainoa hobiteille suunniteltu metro!
kuva 05.11. 16:53 Jari Ahokas  
  Suomi on... https://vaunut.org/kuva/183759
kuva 05.11. 16:22 Jari Välimaa  
  Näin mal-sopimuksessa todetaan "15. Tampere ja Pirkkala jatkavat Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien suunnittelua ja käynnistävät vaiheen 1 Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen. Valtio sitoutuu Pirkkala-Linnainmaa
raitiotien suunnittelun ja Partola-Niihama-yhteysvälin toteutuksen rahoitukseen sopimuskaudella 2024–2027 yhteensä enintään 55 milj. €.

Valtionrahoitusta kohdennetaan koko Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelmaan 0,5 milj. € ja toteutussuunnitteluun 4,0 milj. € ja osuuden Partola-Niihama rakentamiseen ja siihen liittyvään varikon laajentamiseen sekä varikon pistoraiteen kaksiraiteistamiseen 50,5 milj. €. Raitiotien toteutuksen valtionavustus voi olla enintään 30 % Partola-Niihama-yhteysvälin kiinteästi raitiotien rakentamiseen ja varikkoon liittyvistä kustannuksista ja Pirkkala-Linnainmaa-yhteysvälin suunnittelukustannuksista. Varikon osalta avustus kohdennetaan vain uuden yhteysvälin tuomiin varikon laajennustarpeisiin.

Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan tavoitteena on, että Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien vaihe 2 Partola-Suuppa ja Niihama-Linnainmaa rakentaminen ajoittuu vuosille
2028–2031.

itse sopimus https://tampereenseutu.fi/wp-content/uploads/2025/01/Tampereen-kaupunkiseudun-MAL-sopimus-2024-2027-allekirjoitukset.pdf "
kuva 05.11. 15:44 Jari Välimaa  
  Päätös on jo Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa tehty ehdollisena eli jos valtio ei anna niin sitten mennään uudestaan valtuustoihin. Mutta en usko että valtio purkaa mal-menettelyn millä se ohjannut kuntia muissakin asioissa kuin raideliikentteessä.
kuva 05.11. 15:34 Petri Sallinen  
  Sama ahtaus ei vallitse kaikkialla, koska tuubien ulottumat ovat erilaiset. Syvimmällä kulkevien junien korkeus on noin 2,8 metriä, mutta lähempänä pintaa kulkevien noin 3,6 metriä. Junien profiilit ovat myös erilaiset. Alkujaan lähellä maanpintaa kulkevissa tuubeissa ajettiin höyryvetureilla. https://www.ltmuseum.co.uk/
kuva 05.11. 15:03 Veikko Hattunen  
  Finland is? Suomi on? Mitäs sillä tarkoitetaan?
kuva 05.11. 14:47 Simo Virtanen  
  Varmaankin pitäisi vielä tehdä päätös jatkosta ennen kuin varmana tietona kertoo. Saattaa seuraavan hallitus olla sellaisten säästöjen edessä, että pirkkalaisetkin jäävät vielä ilman valtion rahoja.
kuva 05.11. 14:46 Luc Grenfell  
  Rainer: Taitaa olla entinen Standard Stock -vaunu 3693, sittemmin työvaunu L131. Linkki vaunun sivuun museosivustossa: https://www.ltmuseum.co.uk/collections/collections-online/vehicles/item/1993-211
kuva 05.11. 14:44 Jouni Hytönen  
  Ja sama ahtaus vallitsee kaikkialla koko järjestelmässä.
kuva 05.11. 14:43 Jouni Hytönen  
  Lontoon metron ulottuma on kyllä hämmästyttävän pieni. Pitää melkein pelätä, osuuko nenä oviaukon yläreunaan, kun menee sisään. :D
kuva 05.11. 14:42 Elmo Kyytinen  
  Tuohon Leevin kysymykseen. Täällä oli jotakin haukkumista ja sen sellaista.
kuva 05.11. 14:41 Jouni Hytönen  
  Onko tuo auto tosiaan niin uusi? Hihasta olisin arvannut enintään 1975.
kuva 05.11. 11:55 Jari Ahokas  
  Tarkemmin asiaa tutkittaessa... Jarmo on oikeassa. Stock 1967 sarja on ilmeisesti romutettu tätä yksilöä lukuun ottamatta.
kuva 05.11. 11:47 Leevi Halonen  
  Kyllä, vaunujen työntäjien nimi oli kärrääjä. Useimmiten kärrääjät olivat naisia ja lapsia. Lisäksi kärrääjillä oli 3 eri palkkaluokkaa, aikuiset miehet, naiset ja lapset. Esim 1900-luvun alussa, aikuiset miehet saivat 50 markkaa viikossa, naiset 25 markkaa viikossa ja lapset 10 markkaa viikossa. Tiettävästi ainoastaan Vartsalan sahalla on ollut sama palkkaluokka kaikille kärrääjille koko Suomessa.
kuva 05.11. 11:37 Leevi Halonen  
  Huh, mistä moinen rangaistus?
kuva 05.11. 11:13 Teppo Niemi  
  Tuolloinhan vaunuhuolto toimi Töölössä ja junarungot tuotiin lähtöraiteilleen vaihtotöinä. Helsingin aseman raiteet olivat hiljan saaneet sähköt ja pääradan suuntaan liikennöitiin vielä dieselkalustolla. Marraskuussa aurinko laskee hieman klo 16 jälkeen. Olisikohan lättä lähdössä junana H419 Keravalle? Parkanon ratakaan ei vielä ollut läpiajettavana, jotenka ensinmäiset yöjunat pohjoiseen lähtivät jo iltapäivuällä. Tuohon sopisi siis klo 14.55 lähtevä P 61 Kemiin. Junassa on myös suora makuuvaunu Rovaniemelle, joka vaihdetaan Kemissä yhdessä 2. lk päivävaunujen kanssa junaan P 59, jossa Helsingin ja Kemin välillä oli vain lepo- makuu- ja autojenkuljetusvaunuja.
   >>