Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	22.04. 22:48	Hannu Peltola
		Nyt on taidetta!
	22.04. 22:33	Rasmus Viirre
		Itseäni ilahduttaa nähdä, kuinka tässäkin kaksi kilpailevaa tavaraliikenteen operaattoria pystyy sulassa sovussa pitämään huolen maamme metsäteollisuuden kuljetuksista, niin raaka-aineista kuin valmiista tuotteistakin.
	22.04. 22:09	Lenni Voutilainen
		Törkeän hieno kuva!
	22.04. 20:07	Hannu Pöytäkangas
		Ainakin omasta mielestä joensuussa on vielä nykyäänkin ihan mukavasti vaihtelua tavaraliikenteessä, juurikin Höljäkän, Sysmäjärven, Nurmeksen ja Uimaharjun liikenteen kannalta, kun kulkee raaakapuuta, kontteja, pylväitä ja sahatavaraa umpi, ja avovaunuissa. Eikä liikenne ole lähestulkoon ainoastaan raakapuuta, kuten lapissa, ja muilla syrjäisemmillä rataosilla.
	22.04. 20:02	Oliver Laaksonen
		Ikkunat irrotetaan siksi, että romutuksen aikana kaikkialle ei leviä lasinsirpaleita, se on yleinen tapa ennen vaunun romutusta varsinkin itä-euroopassa. Ikkunat luultavasti silti lentävät mäkeen, mutta hallitusti, eikä palasiksi romuttamolla.
	22.04. 19:59	Rasmus Viirre
		Nyt olisi tarjolla taas ”harvinaista herkkua” Lappiin. T 55185 Oulu tavarasta Patokankaalle kuljettaa Occ-avo- ja Hbins-pressuvaunuja. Harmi vaan aikataulu on Kemistä eteenpäin yöaikaan. https://juliadata.fi/live/train?n=55185
	22.04. 19:46	Jesper Vendelin
		Kyllä tämä vanha väritys näyttää mielestäni hienommalta kuin se uusi
	22.04. 19:23	Jaakko Tuominen
		Vähän kun lisäisi vuotohöyryä männänvarrelle ja hikeä, vois olla parempi.
	22.04. 17:43	Mikko Ketolainen
		Rautatieonnettomuuksia Suomessa kirjan mukaan Ylämyllyn junaturman matkustajajuna oli numeroltaan 103 ja veturina oli Dv12 2621. Hiilijuna oli tulossa Niiralasta ja matkalla Raaheen. Kirjan mukaan onnettomuus antoi alkusysäyksen Ylämyllyn opastinlaitoksen hankintaan.
	22.04. 14:17	Esa J. Rintamäki
		CEi näyttäisi olevan 25XX-numerosarjalainen, A7-telillä. Eikä tämä siltikään ole se ehdoton "totuus", sillä sodan aikana rikkoutuneiden vaunujen aluskehyksille rakennettiin 32/49-paikkaisia normi-CEi:tä tähän tapaan: [Uusin CEi-sarja, nrot 2608 - 2633, pit. 20,8 m, uudet aluskehykset, telinä A8, vuosina 1938 - 1939.] Sitten sarja sai jatkoa: 2634, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2579 vuodelta 1931. Teli A7, hylätty 1969. 2635, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta Ci 2240 (hyttivaunu) vuodelta 1922, hylätty 1970. Ettei 2240 olisikin palovaurioitunut Iittalan sotalapsijunaonnettomuudessa 1940? Samassa junaonnettomuudessa paloi Ci 2234, kummassakin Ci:ssä ollut kaasuvalo, ja kumpikin hylättiin sitten vuonna 1942. Kotkalainen Anu Yli-Spangar on kirjoittanut kirjan kyseisestä onnettomuudesta. 2636, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2555, vuodelta 1929, hylätty 1958, tuhoutunut Kuurilan onnettomuudessa maaliskuussa 1957. Teli A7. 2637, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta DEi 2539, vuodelta 1924, hylätty 1968. 2638, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta CEm 2443, vuodelta 1928. Siitä tuli BT 01364 vuonna 1978, teli A7. 2639, vuodelta 1941, aluskehys vaunusta Ei 22136, vuodelta 1931, teli A7. CEi:n aluskehyksestä tuli autojenkuljetusvaunu Oe 71'929 vuonna 1970.
	22.04. 11:52	Miitre Timonen
		VR:hän on kuvannut hiljattain näkyneen mainoksenkin Rx:ssä. Virallisestikin siis Rx on hienompi kuin Erd. ;P
	22.04. 09:46	Hannu Peltola
		Kiitoksia! Täytyy sanoa, että itse vierastan vahvasti tekoälyn käyttöä kuvien tekemisessä. Koko sosiaalinen media on täynnä tekoälyn tuottamaa oksennusta, jossa ainakaan kuvien laatu tai uskottavuus eivät ole kehittyneet. Tekoäly on kuitenkin tullut jäädäkseen ja kohta sen avulla käsitellyt kuvat ovat aivan yhtä arkipäivää kuin digikamerassa valittu valokuvausmoodi esimerkiksi muotokuviin. Itse olen kokeillut tekoälyä erilaisiin käyttökohteisiin ennen kaikkea oppimismielessä ja mm. tämä kuva on ollut osa tuota kokeilua.
	22.04. 09:40	Jari Välimaa
		Hienosti on tekoäly saanut kuvan hienoksi.
	21.04. 22:39	Otto Tuomainen
		ČKD:n tunnus näyttäisi olleen veturin keulassa https://www.zelpage.cz/fotogalerie/big/750499.jpg jo ennen tätä sinistä väritystä. Veturi sai tämän kuvassa näkyvän ulkoasun vuonna 2008. 750 346 poistettiin käytöstä 2013 ja purettiin myöhemmin. Yksi ohjaamopaloista käytettiin varaosana ja se päätyi veturiin 750 213 joka oli törmännyt puuhun. Jäljelle jäänyt ohjaamopala on myös säästynyt, se on nykyisin näytteillä https://www.ukoleji.cz/o-exponatech/boruvka Tochovicessa sijaitsevassa pienessä rautatienäyttelyssä.
	21.04. 22:25	Hannu Peltola
		Upea kuva!
	21.04. 20:34	Petri Nummijoki
		Jaa mutta onkos tuossa CEi-vaunussa nyt toisen luokan osasto etummaisena eli ensimmäinen luokka on joka tapauksessa toisen luokan osastojen välissä? Sitten vaunujärjestyksestä ei voitane tehdä mitään tulkintaa kuvausajan suhteen.
	21.04. 20:30	Petri Nummijoki
		Veturina varmaankin Pieksämäen varikon Hv3 numerosarjasta 638-647 mutta pystyyköhän sen erottamaan tästä kuvakulmasta hyvällä todennäköisyydellä? Valonheitin ei näytä niin massiiviselta, kuin osassa uudemmista Hv3-vetureista mutta se ei taida riittää läheskään varmaan tunnistukseen. P71/72:ssa ilmeisesti lisättiin hieman päivävaunujen määrää sen jälkeen, kun junaa vuodesta 1959 vedettiin Kouvolan ja Kuopion välilläkin jo pääasiassa Hr1:llä. Ainakin turistin mukaan niistä ajoista lähtien Kuopioonkin jäi toisen luokan päivävaunu tai -vaunuja. Lähinnä mietin, että olisiko yöjunassa ensimmäinen luokka sijoitettu toisen luokan päivävaunujen väliin (Helsinki-Kuopio) vai pyritty rauhoittamaan ensimmäisen luokan osastoa läpikululta ja sijoitettu ensimmäinen luokka ennemmin konduktöörivaunun viereen? Toisin sanoen, jos vaunujärjestys oli kuvan mukainen niin uskaltaisiko veikata, ettei junassa ehkä Helsingistä lähtiessäkään ollut kuin kuvan kaksi päivävaunua, joka taas viittaisi ennemmin siihen, että Hv oli veturina jo Kouvolasta lähtien ja kuvausaika vuotta 1959 varhaisempi?
	21.04. 20:28	Ilkka Hovi
		Siinä Suolahden Dm7 hallin esikuva.
	21.04. 20:16	Juha Toivonen
		Nonni. Saatiinpa meteliä aikaan... Antti Tapani: - On aivan totta ettei 1005:n ylävaloja tule kenenkään omia. Henkilökohtaiset, voimakkaat pahoitteluni tästä. Ja kaikille muille: Miten tollaisiin 1960-luvun megamisuihin tulisi muka muuten suhtautua, kuin ilmoittautua ajohalukkaaksi aivan heti? "kakstonniset" = v2000+ syntyneet naisenpuolikkaat, näyttävät todella paljon surkeimmilta, kuin nuo 1960-luvulla 1005 "aidossa" ympäristössä kuvatut., ja varsin ajettavat todelliset tuon ajan erittäin tyylikkäät ja niin naiselliset Rotunaiset.
	21.04. 20:04	Juha Toivonen
		Mukavaa luettavaa sivuraiteiden raskaasta liikenteestä. Tätä lisää!
	21.04. 19:53	John Lindroth
		Tyylikäs nostalginen kuva!
	21.04. 19:12	Ari-Pekka Lanne
		Sillail kai. Olen aina sanonut ― ja sanon nytkin ―, että kahve on sitä polttoainetta, joka pitää Valtionrautatiet käynnissä.
	21.04. 17:59	Rainer Silfverberg
		Veturi on Hv3, vaunuista ensimmäinen voisi ikkunajaon perusteella olla CEi eli 1. ja 2. luokan vaunu, toinen Ei 2. lk ja kolmas Fo eli matkatavaravaunu.
	21.04. 17:28	Joel Kuikka
		Kyllä. Vararunko on käytössä VR:n mukaan 31.5. asti. Se on yleensä kulkenut torstaisin (junissa 13 ja 12), perjantaisin (junassa 13) ja lauantaisin (junassa 106). Pari kertaa kulkenut myös junaparissa 15/114.
	21.04. 17:00	Teemu Saukkonen
		Kulkeeko tämä vielä Joensuun junissa?
	21.04. 16:59	Petri Sallinen
		Pölkyissä kyllästeenä käytetty kreosootti olikin todellista myrkkyä. Siksi sen käyttö on nykyisin kielletty.
	21.04. 16:36	Jouni Hytönen
		No nyt jos sanot, että automaatti olikin ZF noissa, se on kyllä täysin mahdollista. Kun ajokokemuksia noista ei ole kuin keppiajalta ja nekin pelkästään hallin pihalta, tuo mieleeni jäänyt tieto Renkistä myös noissa voi olla väärä.
	21.04. 15:28	Juhana Nordlund
		Tässä kuva Jounin mainitsemasta päivitetystä Kabus TG-6L:stä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/JyLi/390-719/449_XKX-449_1.jpg Päivitetyissä lähiliikenne-Kabuseissa oli tosiaan automaatti, itse olin luullut automaatin olleen ZF:n valmistama. Toisaalta konsernissa oli kokemuksia myös Renkin automaateista, joita (jälki)asennettiin ainakin joihinkin Lahden Kabus 2C-kaupunkiautoihin. Noiden TG-6L:ien osalta minulla on matkustuskokemuksia vain keppivaihdeaikakaudelta. Erityisesti kuvan 449 tuli erittäin tutuksi yksilöksi 1988 - 90. Sillä meni aamuisin tekuun ja iltapäivisin kämpille hyvinkin säännöllisesti. Joskus lukujärjestykset ohjasivat minut muihinkin samanlaisiin, kuten 441, 447, 448, 450 ja myöhemmin listaan taisi päästä myös 452. Maaseutumaisilla linjoilla nuo olivat erittäin matkustajaystävällisiä suhteutettuna moniin muihin malleihin. Sisältä valoisia, väljiä, kertakaikkisen mainio jousitus, ei liian kuumia eikä kylmiä milloinkaan - mitä muuta enää voisi toivoa... Voin kuvitella, että citylinjoilla tuo konsepti ei ollut optimi. Kuvassa auto on linjalla 25K. Nykyään suunnilleen vastaava linja on S5 eli SuperLinkki-konseptin mukainen ikäänkuin runkolinja. Sillä linjalla on osa kalustosta vielä pidempiä teli-Yutongeja, osa taas kaksiakselisia uuden sukupolven sähkö-VDL:iä. Yutongeissa on kunnolla ovia (2+2+1), VDL:t taas ovat lyhyinä busseina ketteriä.
	21.04. 14:26	Jukka Voudinmäki
		Sanoisin, että Hätälän raide on ollut tuo maantien suuntainen pistoraide, joka erkanee Imatran Voiman muuntoasemalle johtaneesta raiteesta. Näkyy esim. kartalla https://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2234/223408/223408_1963_ei_rajoja.jpg Raiteen käyttäjä on ollut ainakin paikalla toiminut kyllästämö https://www.finna.fi/Record/tm_ah.tm-1010147?imgid=1 Saamani tiedon mukaan kartalla näkyvää Alanko-sanan suuntaan erkaantunutta pistoraidetta ei luettu Hätälän raiteisiin, vaan se oli ainoastaan raakapuun lastausta varten.
	21.04. 13:19	Kimmo Huhta
		Mikä tämä Hätälän raide oli? Mikä tehdas, liike tai vastaava?
	21.04. 12:37	Hannu Peltola
		Yksi osa valokuvausta on koko valokuvauksen historian ajan ollut erilaisten illuusioiden luominen. Minua on kiinnostanut osana pienoisrautatieharrastusta mallikuvaus niin, että lopputulos on hyvin uskottava vedos reaalimaailmasta. Tämä kuva on ChatGPT:n vanhentama ja savupilvi on lisätty tekoälyn toimesta. Kuvaa on siis muokattu vahvasti, mutta lopputulos alkaa olla jo sellainen, ettei lähtökohtaa pienoismallikuvana heti erota! Tämä kuva toimi lähtökohtana: https://vaunut.org/kuva/178456?s=1
	21.04. 11:33	Jouni Hytönen
		Jyväskylässä oli 12 kpl vuosimallin 1987-88 Kabusin lähiliikenneautoja, joilla ajettiin tyypillisesti mm. Tikkakoskelle, Muurameen, Säynätsaloon ja pikalinjoja Kaunisharjuun ja Haapaniemeen (5M/2M ja 6M/1M). Näissä oli alun perin keppivaihteisto, varmaankin juuri tuo pitkäkeppinen ZF. Kymmenen vuoden käytön jälkeen tuo autosarja muuntautui kaupunkiautoiksi ja ainakin osaan ellei kaikkiin asennettiin ainakin itselleni tuntematon Renk-automaattivaihteisto. 1-1-0-ovituksella nuo autot eivät nyt kyllä erityisen käteviä kaupunkiautoja olleet.
	21.04. 10:54	Ilkka Hovi
		Arkipäivaa tuoho aikaan. (olen tainnut kertoa aikaisemmin) kun Joensuussa katsoin asemalle tulevaa pienta öljyjunaa 6 säiliövaunua + hakaset. Kun juna pysähtyi asemalle laskin seitsemän sinertävää savua nousevan vaunujen viereltä. Ilmeisesti kävivät laakerit kuumina.
	21.04. 08:42	Leevi Halonen
		Hyvät kahvit täällä ainakin on. :) Istun juuri samassa paikassa.
	21.04. 05:08	Esa J. Rintamäki
		Herra Mikko, muistelisin että tuon Ylämyllyn valitseminen kohtauspaikaksi sai aikaan melkoisen kovaäänistä arvostelua. Muun muassa siellä olleen turvalaitoksen (puuttumisen?) takia. Haapamäellä junat P 103 ja P 104: veturi vaihtoi päätä. Kummallakin junalla seisahtumisaika 20 minsaa silloin.
	20.04. 23:10	Petri Nummijoki
		Pieksämäki-Joensuu on sitten vielä oma lukunsa, koska junien vaunustokin muuttui yleensä Pieksämäellä. Toki Tampere-Joensuu on toisinaan ajettu samallakin veturilla mutta aika usein on ollut niinkin, että Pieksämäellä vaihdettiin veturia.
	20.04. 22:35	Mikko Ketolainen
		Tulikin tuossa mieleen, Liperin Ylämyllyllä tapahtui 15.2.1980 junaonnettomuus, jossa osapuolina olivat Turusta Joensuuhun matkalla ollut laivapikajuna ja 50 vaunuinen hiililastista ollut tavarajuna, joka oli matkalla Joensuusta Iisalmeen. Tavarajuna oli siirtymässä hiljaisella vauhdilla sivuraiteelle, kun pikajuna törmäsi keskelle 50 vaunun junaa. Pikajunassa oli veturina Dv12. Helsingin Sanomissa olleessa uutisessa on kuva tästä veturista, joka on vetänyt junaa lyhyt pää edellä, numeroista ei saa vaurioiden takia selvää. Eli, Dv12 on ollut ainakin tuolloin 15.2.1980 laivapikajunan veturina. Mainittakoon, että onnettomuuden syynä oli pikajunan ylinopeus, juna saapui Ylämyllyn asemalle 90 kilometrin tuntivauhdilla, vaikka suurin sallittu nopeus olisi ollut 35 kilometriä tunnissa. Jarrutuksen jälkeen junan nopeus oli törmäyshetkellä noin 60 kilometriä tunnissa. Kuljettaja sai myöhemmin oikeudessa 2450 markan sakot ja korvauksia kuljettaja tuomittiin maksamaan rautatiehallitukselle 40000 markkaa.
	20.04. 21:41	Esa J. Rintamäki
		Syksyllä 1975 viikonloppuisin P 103 oli Hr12:lla. Havaintopaikkana Vilppula, lähtöajaksi merkitty klo 13.10. Sv/Sr12:aa enempi arkipäivisin, tosin viikonloppuisin junissa oli hiukan enemmän vaunuja. Näin siis Jäs oikoradan avaamiseen asti 28.5.1978.
	20.04. 21:26	Antti Tapani Häkkinen
		Näkee Joensuussa sentään Dv12, Dr18, Dr19, Sr1 ja Sr3 -sarjalaisia tavaraliikenteessä, Syväsatama ja Pilkko/Raatekangas on molemmat kohtalaisen erikoisia puunkuormausalueita ja läpikulkeva liikenne sisältää raakapuun lisäksi ainakin sahatavaraa, sellua ja kyllästettyä puuta, eli ainakin on monipuolisempaa kuin monessa muussa paikassa. Toki Ukrainan sota on vienyt paljon kiinnostavuutta, Saimaan kanavan läpi ei kulje nyt mitään on tarkoittanut, että Syväsataman liikenne on muun kuin puun osalta kohtalaisen kuollutta, Teboil-tilanne taas katkaisi Onttolan liikenteen, Pilkon sementtijunaliikenne on poikki, samoin kuin kaikki läpikulkeva venäläinen liikenne, joka oli kohtuullisen monipuolista. Ja toki jos pidemmälle miettii, niin vaneritehtaan liikenteen ja romumetallikuljetusten loppuminen tietenkin osaltaan tylsistyttivät Joensuun liikennettä, samoin kuin yleinen vaunukuormaliikenteen alennustila.
	20.04. 20:08	Antti Laajalahti
		Uskon että ratapölkkysaunassa tunnelma on vahvasti aistittavissa rautatien läheiseksi. Betonipölkkysaunassa sitä aistimusta tuskin saavuttaa.
	20.04. 19:47	Rasmus Viirre
		Kyllä on saatu yhdistettyä saman värinen maisema ja taivas junan kanssa samaan kuvaan! Hienoa!
	20.04. 19:37	Esko Peranto
		Suomen Käyttökone, traktori- ja leikkuupuimuri purkaamo. Tekee paljon rengaskauppaa. Monesti on tuolta apu löytynyt.
	20.04. 19:23	Teemu Saukkonen
		Enpä sanoisi monipuoliseksi, kun muistaa mitä ennen oli, ainakin 70% ns. kiinnostavasta liikenteestä on poissa. Tosin Fenniarail on nyt piristämässä.
	20.04. 18:38	Petri Nummijoki
		Olisiko Dr12 ollut pääasiallinen veturi vielä tuolloin? Dv12 taisi olla Turku-Tampere-Pieksämäki-junissa hallitseva vetovoima melko lyhyen jakson eli tuossa 1984-1986, kun Dr12-vetureiden säännöllinen pikajunakäyttö oli lopetettu mutta Dr13 ei ollut vielä vallannut laajasti Tampereen seudulla liikennettä. Tietysti sitten jos mennään 60-luvun lopulle tai 70-luvun alkupuolelle asti eli aikaan ennen Jämsänkoski-Jyväskylä-rataa tai Helsinki-Seinäjoki-radan sähköistystä, on Sr12/Dv12 voinut olla Turku-Pieksämäki-junissa yleisempi kuin Hr12/Dr12.
	20.04. 18:30	Jimi Lappalainen
		Ei kun jaa, niinpäs olikin.
	20.04. 17:38	Markku Naskali
		Ehkä parempi kuin vanhat ratapölkyt. Niitä nimittäin käytettiin joissain paikoin paljonkin mm. piharakenteissa. Lapsuuteni kodin naapurissa asui useampiakin rautateihin liittyvissä töissä käyviä ja he kaiketi pääsivät niihin edullisesti käsiksi. Jossain kerroinkin että naapuri rakensi pölleistä "hirsisaunan".
	20.04. 17:02	Esa J. Rintamäki
		Oman hataroituvan muistikuvani mukaan, siis aivan 1980-luvun alussa, joko Dr12 tai Dv12-pariveto.
	20.04. 16:15	Mikko Ketolainen
		Mikäs veturi jatkoi Tampereelta määränpäähänsä?
	20.04. 15:38	Antti Laajalahti
		Kukkapenkit kannattaa reunustaa kiskolla.
	20.04. 15:14	Robert Sand
		Kiitos muistutuksesta! Äkkiä tämä aika on mennyt. Nyt on kuusi veturia, josta viisi ajokunnossa. Vaunujakin on tullut lisää, niitä on yli 40kpl. Rata joka on siirretty Alaveteliin on noin 1,4km pitkä kun laskee kaikki raiteet.
	20.04. 14:43	Juha Kutvonen
		Jimin linkkaama kuva on itse asiassa toiselta, linnan pohjoispuolelta suoraan Siljan terminaaliin johtaneelta linjalta. Siellä oli erillset laiturit molemmille raiteille, kun tällä nykyisellä asemalla on keskilaituri. Aseman paikka lienee vaihtunut joskus 1982-83 välillä. Tässä loppuvuodesta -83 otetussa kuvassa ajetaan jo uutta linjaa satamaan: https://vaunut.org/kuva/47531

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset