Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	09.01. 10:03	Antti Ojala
		Käsittääkseni suurin ansio puhelinjohtoviidakoiden poistumisesta kuuluu Televan DX200-puhelinkeskukselle. Tavallaan onnekkaasti, puhelinverkon kehittäminen oli jäänyt muun jälleenrakennustyön vuoksi ajastaan jälkeen. Sentraalisantrat yhdistelivät puheluita manuaalisesti viimeisissä keskuksissa vielä 70-luvun lopulle asti. Niinpä puhelinverkko saatettiin digitalisoida yhdellä loikalla. Sinänsä äänen digitoimisessa ja multipleksaamisessa ei ollut enää mitään uutta, ensimmäinen PCM-puhelinlinja otettiin käyttöön jo ennen toista maailmansotaa. DX200 on edelleen jatkuvan kehitystyön alainen laite ja sitä voi sanoa Nokia Networksin taloudelliseksi syömähampaaksi.
	09.01. 00:31	John Lindroth
		Kiva Tk3 kuva Porvoosta!
	08.01. 23:55	John Lindroth
		Komeaa On!
	08.01. 23:00	Hannu Peltola
		Karilta tulee kyllä laatukuvia, kuten tässäkin!
	08.01. 22:23	Teemu Sirkiä
		Ehdottomasti. Eikös tuossa ole koaksikaapelin BNC-liitin.
	08.01. 22:04	Petri Nummijoki
		Mainitun Kouvola-Mikkeli-jakelujunaparin lisäksi Mäntyharjun ja Mikkelin välillä oli kai toinenkin Tv1-vetoinen juna vielä tuohon aikaan ja se otti peräti matkustajiakin eli aamulla kulkenut paikallisjuna H789. Mutta Tv1-kuvien harvinaisuus selittynee sillä, että Tr1 oli viimeistään vuodesta 1953 lähtien Savon radan tavarajunissa ylivoimaisesti yleisin veturityyppi, kun Kouvola sai mainittuna vuonna käyttöönsä kaikki 20 Jungin valmistamaa Tr1-veturia (1061-1080). Toisaalta kaippa näissä Savon radan paikallisissa tavarajunissa oli Tv1:n jälkeen vielä pitkään Pr1- ja Tr1-vetureita eli moottoriveturiaika ei ollut vielä välittömästi nurkan takana. Kouvolan Vr11/Vv15-veturikanta oli 1960-luvulla melko harvalukuinen ja nekin sijoitettu Kotkaan, Haminaan ja Lappeenrantaan vaihtotöihin, joten Kouvolan päävarikolla ei vielä 1960-luvun aikana ollut muita linja-ajoon soveltuvia dieselvetureita kuin Hr13 (Mak-vuokraveturi ja Vr12 1852 voitanee ohittaa marginaaliin kuuluvina). Tietysti läpi kulkevista Kouvola-Pieksämäki-tavarajunista oli jo marraskuusta 1961 lähtien ollut kuusi paria Hr12-vetoisia, joten niissä moottoriveturiaika oli tätä kuvaa otettaessa täydessä käynnissä.
	08.01. 22:02	Hannu Peltola
		Ja vanhaan aikaan yhdellä johtoparilla sai aikaan yhden puhelin- tai lennätinyhteyden, peräti 20 yhtäaikaista kaukopuhelua Helsingistä pohjoiseen! Varmaankin 1950-luvulla oli jo joitain alkeellisia kanavointilaitteita, joilla yhdelle lankaparille sai mahdutettua useampia puheluita. Tämä tosin on niin arkaaista teknologiaa, etten sitä oikein tunne.
	08.01. 19:52	Heikki Itävuo
		Yle Areenassa löytyy metsäradion ohjelma tästä savotasta: osa 1: https://areena.yle.fi/1-1746989 ja osa 2: https://areena.yle.fi/1-1760114. Vuodelta 1962 on seuraava: https://areena.yle.fi/1-4297977 , jossa on myös aikalaisten kertomaa. Ilmeisesti on olemassa muitakin, sillä muistan kuulleeni seuraavan: Liikenne oli aikataulun mukaan kohtauspaikkoineen. Kerran kohdattavaa ei kuulunut, ja odottelun jälkeen päätettiin jatkaa matkaa. Kohdattava kuitenkin tuli vastaan. Tilanteesta selvittiin, kun toinen kiersi hangen kautta.
	08.01. 18:49	John Lindroth
		Noita Savon radan alkupäässä kuvattuja Tv1 sarjan vetureita ei todellakaan ole paljon sattunut silmään!
	08.01. 18:33	Heikki Piirainen
		Veikkaisin antennia.
	08.01. 18:23	Erkki Nuutio
		Tämä on myös puhelinyhteyksiä käytännön tasolla valottava kuva! Sitä aihepiiriä käsittelee ainakin Moisala - Rahko - Turpeinen Puhelin ja puhelinlaitokset Suomessa 1877-1977 , toimittanut Eino Jutikkala (Puhelinlaitosten liitto ry (1977, 496 s.). Piirros kaukoverkosta 1926 (s. 302) ja kaukopuhelinverkosta 1955 (s. 306) valaisevat kaukoverkon tilannetta. Edellisessä linjat Helsingistä pohjoissuuntaan kulkivat Hämeenlinnaan Riihimäen (ja Järvenpään) kautta - mitenkä muuten kuin ratapenkan laitaa seuraten. Hämeenlinnasta ne jatkuivat mm. Tampereelle varmaankin edelleen ainakin osaksi ratapenkan laitaa seuraten, ja koska Parkanon rataa ei vielä ollut, melko suoraan pohjoiseen omaa reittiään.¨ Jälkimmäisessä on paksuin viiva piirretty Tampereelle samankaltaisesti. Eli on mahdollista, että oheisessa vuoden 1950 valokuvassa nämä suurimmalla käytöllä olleet kaukopuhelinlinjat Riihimäen kautta Tampereelle ja edelleen pohjoiseen kulkivat Järvenpään kohdalla vielä yksinomaan ratapenkereen sivua pikin. Esimerkiksi nämä linjat radan vasemmalla puolella. 1955:n suttuisesti piirretyssä kartassa on pienempiä haarautumia, ilmeisesti yksi Järvenpäänkin kohdalla. Kaukopuhelut olivat erikseen tilattavia pitkään ja vielä 1970-luvulla monile liian kallista ylellisyyttä.
	08.01. 17:43	Jorma Kattelus
		Historiallisesti rautatien varren puhelin- ja lennätinlinjat oli jaettu selkeästi niiden käyttötarkoituksen mukaan. Tyypillisesti linjat sijaitsivat eri puolilla rataa seuraavasti: Rautatien omat linjat (VR): Nämä sijaitsivat yleensä radan itä- tai pohjoispuolella (tai muuten lähempänä ratapohjaa). Ne olivat Valtionrautateiden hallinnassa ja niitä käytettiin junaliikenteen ohjaamiseen, opastimiin ja asemien väliseen viestintään. Yleiset linjat (Tele/Lennätinlaitos): Posti- ja lennätinlaitoksen (myöhemmin Telen) ylläpitämät kaukopuhelin- ja lennätinlinjat sijaitsivat tyypillisesti radan länsi- tai eteläpuolella. Nämä linjat palvelivat yleistä viestintää ja yhdistivät kaupunkeja toisiinsa hyödyntäen rautatien valmista väylää. Tunnistaminen: VR:n tolpat: Usein rautaisia tai sirompia, ja niissä saattoi olla useita poikkipienoja opastin- ja merkinantolankoja varten. Telen tolpat: Usein järeämpiä puupylväitä, joissa oli suuri määrä eristimiä kaukopuheluliikennettä varten.
	08.01. 16:12	Rasmus Viirre
		Habbin herkkua! Ja 27-sarjalainen ristiinalaisessa tuo aina mieleen Mika T. Polamon hienon kuvasarjan: https://vaunut.org/sarja/168
	08.01. 14:03	Keijo Loisti
		Nostaakseni kuvan ja asiat taas ihmeteltäväksi, niin totean, että Savukosken Tulppiossa tehtiin tänään tämän talven uusi pakkasennätys -41,5C
	08.01. 13:38	Jouni Hytönen
		Kohtalaisen järeät puhelinlinjat molemmin puolin rataa, tällä puolella 10 ortta eli 40 lankaa ja vasemmalla peräti 12 ortta. Onkohan täällä joku kuulolla, joka osaisi selittää, miten puhelinliikenne näitä eri lankoja hyödynsi? Ja oliko vieläpä niin, että tällä radan oikealla puolella on VR:n oma puhelinlinja ja vasemmalla yleisen verkon linja?
	08.01. 13:17	Jarno Piltti
		Vorkissa on Järvenpään vuoden 1923 ratapihakaavio ja ainakin siinä tilanne on juuri tuo mitä Keijo epäilit eli eteläpään semaforilla on levyesiopastin, siis vaijerikäyttöinen, ja eteläpään asetinlaitepukki on nimenomaan tulovaihteiden kohdalla, ei asemalla. Mitenköhän pitkään tämä tilanne on säilynyt? Releasetinlaitteen tuloon asti? Sitä en tiedä toimiko vaijerikäyttöinen levyesiopastin samalla kammella pääopastimensa kanssa vai oliko molemmille oma veivi?
	08.01. 12:44	Arto Papunen
		Kuinkahan vain tämän liikenteen tulevaisuuden.. Korkeakosken vakinaiset junaparit on nyt peruttu maaliskuun loppuun asti ja saha vaihtoi hiljattain omistajaa.
	08.01. 12:25	Jouni Hytönen
		Hienot kylmän päivän sävyt!
	08.01. 12:14	Jouni Hytönen
		Vasemmalle lähtevän raiteen vaihdetta ei ainakaan tänä päivänä enää ole, jos raiteesta jokin osuus kenties pusikosta vielä löytyisikin.
	08.01. 12:10	Kimmo Huhta
		Vasemmalle erkanee kuvassa pistoraide. Sen varrella on 80-luvulla kuormattu vaunuihin autonromuja. Asiasta on Finnassa Erkki Sivosen valokuva. Lähempänä ratapihan itäpäätä, pohjoispuolella on 80-luvulla ollut raide Kartekki Ky:lle. Kartekki valmisti kaukolämpöputkiin liittyviä elementtejä. Oliko tällä raiteella lopulta liikennettä, on epäselvää. Tero, mistä lähteestä olet päässyt tuon Mölnlycken tavaraliikenteen jäjlille? Tekisi mieleni penkoa sitä lisää.
	08.01. 11:03	Jouni Hytönen
		Kuvittelisi, että pääradalla olisi tällaisella siipiopastimella ollut myös esiopastin, mutta en kyllä tiedä, onko joskus ollut myös kammilla kääntyviä mekaanisia esiopastimia.
Kuvasarja: Jokelaan hyytynyt R-juna	08.01. 10:59	Jouni Hytönen
		Harvinaisen kauan tämä ehtikin olla paikoillaan linjaraiteella.
	08.01. 10:51	Keijo Loisti
		Kiitos Jaakolle kuvasta. Kuvassa on eteläpään vaihteita edeltävä opastin (kaksisiipinen? semafori) ja vaihdekoppi. Järvenpään rautatieasema oli semaforista vielä noin 800 metriä pohjoiseen päin. En ole vielä nähnyt ainoatakaan asemasta otettua valokuvaa, jossa olisi ollut sellainen kampiasetinlaite, jolla olisi voitu kääntää tätä semaforia. Asemamiehenä nk. Pikkumakasiinissä 1950-luvulla työskennellyt henkilö muistaa kuitenkin asemalla olleen kampiasetinlaite, jossa oli neljä kampea. Mutta mitä ohjattiin vaijerilla joka tulee semaforin suunnasta ja menee vielä kuvanottajan selän taakse? Voisiko siellä ollut jonkinlainen esiopastin semaforille? Semaforiahan oli vaikea nähdä kaarteen takia junan ollessa tulossa etelästä Kyrölän/Ristinummen suunnasta. Ratavartijan poika muistaa 1950-luvun lopulta, että talon ja radan välissä ollut vaijeri olisi liikkunut etelä-pohjoissuunnassa. Miksi, hänkään ei osaa sanoa. Olisiko vaihdekopilla ollut kampi? Ei ole tiedossa, että vaijeri olisi liittynyt Lustikullan ylikäytävän varoitusjärjestelmään. Olen nähnyt valokuvia, joissa 1930- ja 1940-luvuilla aseman edessä on kampiasetinlaite, jolla on saatu käännettyä pohjoispään tulo-opastimena toiminutta semaforia.
	08.01. 09:28	Jorma Rauhala
		Trondheimissa oltiin kiinnostuneita hankkimaan HKL:n 1950-luvun Schörling-hiomavaunu nro 2119 silloin kun HKL osti uusia Windhoffin vaunuja. Mutta se ei käynyt mitenkään Kaupunkiliikenteelle, vaan vaunu piti romuttaa vuonna 2012.
	08.01. 09:11	Hannu Peltola
		Tuohan on varmasti ollut humoristinen viittaus dronttiin eli dodo-lintuun: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mauritiuksendodo
	08.01. 07:16	Esa J. Rintamäki
		Tuli vaan mieleen, että saksalaiset kutsuivat Trondheimiä 2. maailmansodan aikaan nimellä "Drontheim". Syytä en tähän tiedä.
	08.01. 07:09	Esa J. Rintamäki
		Juu vallan, vanhemman malliset Ei:t pistettiin just paikkuihin. Kunhan vanhenivat vielä hylkäyskuntoon, niin: a) virkatarvevaunuiksi b) aluskehykset Oe - sarjan autojenkuljetusvaunuiksi, ja korit kiinnostuneille ostettavaksi tai muuten huut helkkariin. c) romutukseen Ek:t periaatteessa samoin, mutta autovaunut nyt kaksiakselisina (Haa, Hac ja yksi kappale kaksikerroksista Hab:tä). Äffät: d) Lv - Rto eli rataosastolle liitevaunuiksi, monenlaisiin tarkoituksiin. e) BG - virkatarvevaunusarjaan. Sisustusvariaatioita oli sitten paljon (kuin vanhassa Kiinan lipussa värejä!). f) BF - sarjaan, elikkö virkatarvekonduktööri - tai palojunien miehistö- ja kalustovaunuiksi.
	08.01. 06:44	Joel Kuikka
		Korjauksena: olivat Kbp-vaunuja. Kuvasin saman junan Suonenjoella.
Kuvasarja: Gråkallbanen - Trondheimin raitiotie	08.01. 02:54	John Lindroth
		Mielenkiintoinen kuvasarja Trondheimistä!
Kuvasarja: Gråkallbanen - Trondheimin raitiotie	08.01. 01:52	Pietu Tuovinen
		Kiitos Hannu! Trondheimin raitiotie oli meillekin varsin tuntematon, mutta osoittautui hyvinkin mielenkiintoiseksi kohteeksi!
	07.01. 23:25	John Lindroth
		Tässä on sitä "Jotain" yksi viimeisiä Paikun vetämiä junia Rantaradalle!
	07.01. 23:15	Alex Chudoba
		Sangen viehättävää säistyneisyyttä vajaat 14 vuotta vanhassa vaunussa. Huomio kiinnittyy erityisesti erilaisten ruostesävyjen hallitsevuuteen sekä siihen, että valtaosa sivuseinäpinnasta on paikkamaalattu – ei kuitenkaan koko vaunun korjausmaalaukseen asti esimerkiksi vuoden 2011 täyskorjauksessa tai paria kuukautta ennen kuvan ottoa tapahtuneessa välikorjauksessa.
	07.01. 22:30	Hannu Peltola
		Tästä voi tosiaan ottaa oppia säistämiseen!
Kuvasarja: "Kiskoautolla" Kanadassa eli matka Buddin moottorivaunulla	07.01. 22:29	Hannu Peltola
		Aivan huippumielenkiintoinen kuvasarja, kiitos Antero lataamisesta! Vancouver Island on minulla ollut pitkään mielessä mahdollisena vierailukohteena ja tämä kuvasarja saa taas matkakuumeen heräämään! Hyvä ystäväni oli pari vuotta sitten kuvaamassa saarella karhuja. RDC on Budd Companyn tuotenimi tälle moottorivaunulle ja yhteensä niitä on ollut neljää päätyyppiä sekä moottoroimaton RDC-9 -liitevaunu. Esimerkiksi tämän kuvan yhteydessä on enemmän keskustelua Budd RDC:eistä: https://vaunut.org/kuva/158354?s=1 Pienoismallikuvakin RDC:stä on löytänyt tiensä Vorgiin: https://vaunut.org/kuva/160259?s=1
	07.01. 22:22	Hannu Peltola
		Mielenkiintoinen asemarakennus!
	07.01. 22:21	Hannu Peltola
		Tällaiset vastapainolla toteutetut nostosillat ovat olleet Pohjois-Amerikassa varsin yleisiä ja Vorgissakin on ainakin kahdesta muusta kuva: San Franciscossa https://vaunut.org/kuva/95029?s=1 ja Seattlessa https://vaunut.org/kuva/136317?s=1
	07.01. 22:16	Hannu Peltola
		Asemarakennuksessa on enemmän brittiläistä kuin amerikkalaista henkeä.
	07.01. 22:02	Eljas Pölhö
		Pienen osan Kanadan Budd'eista valmisti CC&F (Canadian Car & Foundry, Montreal). USA:ssa valmistetuista taisi erottaa lähinnä valmistajalaatasta. Tämä oli CC&F 6905/1958, mallia RDC-1. Alkujaan CP 9072. Vuonna 1990 RDC vaunuja oli seuraavasti RDC-1 = 45 (VIA enimmillään 49), sisältää ex RDC-2 ja RDC-5, jotka muutettu RDC-1 muotoon). RDC-2 = 23 (enimmillään 26), sisätää ex RDC-3, jotka muutettu RDC-2 muotoon. RDC-4 = 1 (enimmillään 7).
	07.01. 21:59	Hannu Peltola
		Kiitoksia John! Jarno: Yard Limit tosiaan saalli vaihtotyöt kylttiin saakka ilman, että tarvitsee kysyä lupaa Dispatcheriltä. Vastaavasti linjalta tuleva juna tarvitsee kulkuluvan ratapiha-alueelle. Tämä kyltti oli tässä ihan syystäkin: pienoisrautatieni Delta Yardilla ei ollut erillistä vetoraidetta ja vaihtotöissä joutui käyttämään linjaraidetta aina tähän kylttiin saakka.
Kuvasarja: Gråkallbanen - Trondheimin raitiotie	07.01. 21:50	Hannu Peltola
		Erinomainen kuvasarja, tästä oppi paljon minulle aikaisemmin täysin tuntemattomasta Trondheimin raitiotiestä!
	07.01. 21:44	Eljas Pölhö
		Vuoden 1990 listauksen mukaan tämä on Budd 6609/1957, mallia RDC-2. Alkujaan CP 9114, sitten RDC-5 CP 9305, muutettu VIA Railia varten RDC-1 vastaavaksi tyypiksi, jolloin siitä tuli VIA 6148. Ikää siis kuvassa jo lähes 50 vuotta, eli aika hyvin moottorivaunulle (vrt Dm4). (CP=Canadian Pacific). (Pieni korjaus alkuperäiseen sanomiseeni: RDC-5 oli tietysti CP 9305 ja VIA Raililla ollut koko ajan RDC-1)
	07.01. 21:33	Arttu Kokkonen
		Tänään oli tämäkin saatu pois seisomasta, nyt Ilmalassa.
	07.01. 21:29	Veikko Hattunen
		Kiitos hyvästä palautteesta!
	07.01. 21:28	Juho Rintala
		Tässä on sitä 80- luvun tunnelmaa! Aploodit kuvaajalle ja kuvan käsittelijälle!
	07.01. 20:19	Juho Rintala
		Ohho, taitanee olla venttiili rikki?
	07.01. 20:16	Veeti Saukkonen
		Kuljettaja ilmeisesti sulki sen (en ole varma) ilman mitään vaikutusta.
	07.01. 20:16	John Lindroth
		Komea kuva!
	07.01. 20:15	Jarno Piltti
		Lannoitevaunu, valmistunut 26.11.01. Kyljen ilmiasu varmaankin puhuttelee mallareita.
	07.01. 20:10	Jarno Piltti
		On tosiaan uskottava jälkiväritys tässä, menisi täydestä ihan digikameran kuvana... Onko tuo Yard limit liikennepaikalla tehtävän vaihtotyön raja, vai miten vuoden 1926 sääntökirjabyrokratia asian ilmaiseekaan?
	07.01. 20:10	Juho Rintala
		Hmm, onkohan Samissa mitään venttiiliä jonka saa suljettua nopeasti.
	07.01. 20:01	Juha Toivonen
		...ja pölli kulkee! Suomessa on siis yhä kannattavaa raskasta teollisuutta, jota nykyinen kilpailutettu rautatieliikenne tukee.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset