|
|
22.11. 15:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Keskimmäinen ovi puuttuu. Näiden tarina on se että Tukholman liikennelaitos SL oli tilannut liikaa metrojunia koska oletti että punaista linjaa jatketaan Täbyhyn, mutta suunnitelmiin tuli stoppi. Näiden junien tilaus muutettiin että niistä tehdään Saltsjöbananin junia. Ne eivät koskaan ehtineet kulkea metrossa (T-Banan). |
||||
|
|
22.11. 15:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kommentti, herra Erkki. | ||||
|
|
22.11. 14:55 | Uwe Geuder | ||
| Nämä ovat muutettuja metrovaunuja. Osa muutettiin heti alusta, eivät kulkeneet koskaan metroina. Osa muutettin sen jälkeen, kun olivat ja palvelleet metrossa. Mitä on kaikki muutettu? Astuinlaudat jo putoamissuojat koska metron laiturit ovat lähempänä rataa. Virransyöttö ajolangasta virtakiskon sijan. Ajolangan jännite 750 V virtakiskon 650 V sijan. Lista ei varmaan ole täydellinen. Oliko metrossa ylipäätään ohjausvaunuja? |
||||
|
|
22.11. 14:44 | Rasmus Viirre | ||
| Siitä se lähtee! Hauska veturin numero osui ensimmäiseen kuvaan, vaikkei tämä ollutkaan aivan ensimmäinen Vectron Suomessa. Vaunu lienee tämä? https://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Zagkks&i2=81107912001 | ||||
|
|
22.11. 14:40 | Erkki Nuutio | ||
| Lättiä ei valmistettu suoraan lisenssipiirustusten pohjalta. Se ei olisi ollut edes mahdollista eikä myöskään perusteltua. Saadut piirustukset ja määrittelyt olivat vaillinaisia ja toteutukset osin valmistusteknisesti epäsopivia ainakin yksityiskohtatasolla. Mitään vaatimusta tiukkaan noudattamiseen ei myöskään ollut, ei varsinkaan tiettyjen sähkö- tai muiden komponenttien käyttämiseen. Tekaistiinpa lätille jopa omavalmisteinen dieselmoottorikin (hyvin toimivat edelleen). Syitä tähän olivat ainakin Scania-Vabisin esteellisyys moottoriensa toimittamiseen Leyland-lisenssisuhteensa seurauksena, sekä Suomen oma valuutta-ahdinko. Tietääkseni Lentokonetehdas teki täydelliset omat piirustuksensa mm. lättien rungosta ja koreista. Nämä piirustukset olivat täsmällisempiä kuin ruotsalaislättien vastaavat. Tehtiinhän aineisto oppimismielessä ansioituneessa lentokonetehtaassa, eikä hätäisesti - toki kekseliäässä - rauhan oloista nauttineessa Hildingin tai SJ:n verstaassa. Näin ollen on selvää, että Valmet + VR tekivät soveltaen omat versionsa myös lättien sähkökaavioista ja -komponenteista. Kaikki kunnia Hildingille ja SJ:lle, mutta Suomen lättien lisenssisopimus ei todellakaan ollut mikään avaimet käteen sopimus. On ikävää että Kansalliskirjasto ei tarjoa 50-luvun sanoma- ja ammatttilehtiä luettaviksemme. Moni asia avautuisi niiden myötä. |
||||
|
|
22.11. 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Stokiksessa jo lunta? | ||||
|
|
22.11. 13:43 | Teemu Saukkonen | ||
| Se om jännä että 90-luvullakin tässä peltoaukealla kävi joku pyörähtämässä hyvinkin usein, hienoin oli 4 Hawkin matalalento puiden latvojen tasalla. Tai kun Hornet-pilotti bongasi meidät sukkasillaan huhtikuisella nurmikolla, vaaputti siipiä, kurvasi takaisin ja teki silmukan. | ||||
|
|
22.11. 13:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainio kuva! Juna taitaa olla tämä: https://juliadata.fi/timetables?s=55307&d=18.11.2026 | ||||
|
|
22.11. 12:48 | Noah Nieminen | ||
| Juho: Tässä on kyse tosiaan tukemattomasta radasta. Hellekäyriä näkee yleisesti vain kesällä. | ||||
|
|
22.11. 12:38 | Pasi Seppälä | ||
| Loppusyksyn ankeaa hämäryyttä, mutta kuvaan on löytynyt sopivasti valoa että juna näkyy. Kuva on oikein hyvä. | ||||
|
Kuvasarja: Dm 7 sähkökaavioita |
22.11. 12:25 | Uwe Geuder | ||
| Kysymys oli tuossa: https://vaunut.org/kuva/138676 (Siinä kuvassa päätetulpan käsinohjattava erikoisversio) | ||||
|
|
22.11. 12:21 | Uwe Geuder | ||
| Suurkiitokset Esalle nopeasta toimituksesta! Sinulla tainnut meni puoli yötä tuohon... Jos joku etsii myöhemmin: https://vaunut.org/sarja/6631 ja päätetulpan toiminta https://vaunut.org/kuva/183977 |
||||
|
|
22.11. 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen "puolisotilaallisen lentokerhon" salainen ase: Dv12! Vaviskaa, te kaikki Suomemme vihollisiksi julistetut roistovaltiot! |
||||
|
|
22.11. 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, lisenssillä rakentaminen matkimista? No, tiukassa mielessä kyllä totta, mutta täällä koto-Suomessa liikkuvaan kalustoon liittyvän huutavan tarpeen vuoksi hyvinkin ymmärrettävää, vaikka joitakin sovittamisia piti kyllä tehdä meidän oloihin sopivaksi. Ei olisi ollut kovinkaan fiksua ruveta täällä alusta alkaen vetämään viivaa puhtaalle paperille ja joutua fiksaamaan prototyypin ongelmakohtia ja testaamaan lukuisilla koeajoilla, että paraniko vaiva. Aikaa ja rahaa olisi palanut ja vaikka kuinka paljon. Mitä tulee Ruotsin SJ:n Y6-perheen rälsbusseihin ja Carlssonilaisiin, niin niitä myytiin Tanskan yksityisille rautatieyhtiöille, alkaen vuodesta 1973. Jotkin näistä yhtiöistä kun eivät kyenneet saamaan tai halunneet lainarahaa saksalaisvalmisteisten "Lynett"-dieselvaunujen hankkimiseksi. Tanskalaisista yhtiöistä (muun muassa Odsherreds Jernbane / Høng-Tølløse Jernbane) oli hankkinut Ruotsista Y6:sia ja TGOJ:n entisiä carssonilaisia, mutta viimemainittujen saamiseksi yhteisajokelpoisiksi edellisten kanssa, vaati mm jarrujärjestelmän johdotusten muuttamista toisiinsa sopiviksi. Hilding Carlssonilla oli tarjota omia suunnittelemia ja jo valmiita YCo4 - lättähattujaan SJ:lle, joita se tilasikin 4 vetovaunua. Ensimmäinen, nro 667, valmistui syyskuussa 1951 ja ensimmäinen YCo6 (Y6) nro 748 valmistui koeajoja varten huhtikuussa 1953. YBo4:t päätyivät Tanskaan 1964-1965. SJ oli kuitenkin jo päättänyt oman suunnittelutyön aloittamisesta ja jatkamisesta, joten sen enempää tilauksia Carlsson ei SJ:ltä saanut. Siihen loppui SJ:n ja Carlssonin normaaliraiteinen rälsbussiyhteistyö, vaikkakin Carlsson sittemmin sai tilauksia YP-kapearaidelättien toimittamiseksi. Niin ja puhumattakaan myöhemmästä Yoa2- (X9) Paprikatåg-sähkökiitojunista välivaunuineen. TGOJ:n tilaamista carlssonilaisista ensimmäinen, YCos nro 51 toimitettiin marraskuussa 1950. Kolme TGOJ:n lättää myytiin Tanskaan 1962 alkaen. Yksi YBos päätyi v. 1963 Afrikkaan, Liberiaan, Lamco-kaivosyhtiön henkilöstön kuljetukseen. Edelleen: TGOJ sai myös neljä UCFos-ohjausliitevaunua alkaen elokuusta 1951. Nämäkin menivät Tanskaan, OHJ/HTJ:lle 1962 alkaen. Meidän Dm6:t pohjautuivat juuri Carlssonin rälsbusseihin. SJ:n omat suunnittelemat Y6-perheen vaunut olivat ihan eri mallisia. [Pyörästöjärjestelmät: YCo4:llä (1A)'(A1)' ja YCo6:lla B'2'.] Sarjamerkeistä: myös Ruotsissa toteutettiin yleiseurooppalainen matkustajavaunujen luokkamuutos kesäkuussa 1956. Tällöin kolmannen luokan rälsbussista YCo6 tuli yleisuokan YBo6. "Boggienollan" tiputettiin viimein pois toukokuussa 1970, tuloksena Y6. Kauan eläköön "tvångssvenska" kouluissamme (eli pakkoruotsi) !!! Heja heja, Pippi Långstrump och Carola Häggkvist, men surströmming... :o( |
||||
|
|
22.11. 10:12 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Vastaahan yksi Kroksu suunnilleen kahta Deeveriä. Toisaalta ― jos kohta se ei vielä niinkään rautiksella asti ilmennyt ― tehoja piti Deeverin radio-ohjauskäytöllä säännöstellä tässä siten, ettei maagista 35 km/h:n vauhtia saavutettu liian aikaisin, muuten veturin tehot putosivat nolliin pahimmillaan juuri ennen mäkeä, eikä niitä sitten ihan hetkessä saatukaan taas tappiin. Tästäkin johtuen ajoin itse aina, jos vain työpari viitsi ryhtyä »häntämieheksi» eli perinteisen vaihtotyönjohtajan rooliin, mitä vaihteen taakse painattelussa tarvittiin, ns. »pöydästä», jolloin tehoja pystyi säännöstelemään ennen mäkeä ja mäessä tarkasti. Paljon tässä käytettiin silti radio-ohjausta jo senkin takia, kun sekin on oma prosessinsa siirtyä radio-ohjauksesta pöytäajoon ja päinvastoin. Useimmissa muissa Rauman vaihtotöissä radio-ohjaus on pöytäajoa kätevämpi, koska vaunujen työntämistä on enemmän kuin vetämistä. | ||||
|
|
22.11. 10:05 | Tuukka Varjoranta | ||
| Ei toki, kyllä tämä saa olla kun on kuitenkin vahvasti rautatieaiheinen kuva ja historiallinen aihe. //Ylläpito Tuukka |
||||
|
|
22.11. 09:33 | Erkki Nuutio | ||
| Oletan että sähkölinjat ja niitä koskevat kaaviot ovat olleet jo alunperin kotimaisia. Eli Hilding Carlssonin ja SJ:n ratkaisuja ei ole yritetty matkia. | ||||
|
|
22.11. 09:06 | Mika Hakala | ||
| Vanha, mutta...Paikkatietoikkunan ilmakuvassa vuodelta 2000 yhdellä Aurajoen raiteista seisoo 2 tai 4 vaunua. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=13&coord=510106.6875733286_6839859.927166961&mapLayers=801+100+default,3400+100+×eries=2000&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false Luultavasti lopun aikoja, sillä sivustolla on kuvia vuoden 2002 tilanteesta. |
||||
|
|
22.11. 03:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Painatusvuosi 1972. | ||||
|
|
22.11. 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vetovaunu vasemmalla ja liitevaunu oikealla. Nro 8 viittaa päätetulppaan, nro 2 apuilmasäiliöön. Nro 3:n yläpuolella on jarrusylinterin kaaviopiirros. Ylimpinä on ajopöydät kahvoineen. Alimpana paineilmajohdot. |
||||
|
|
22.11. 03:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Päätetulppa tekee seuraavat tehtävät: 1) yhteys yleisestä plus-johdosta 97 jarrujohtoon M. 2) yhteys 97:stä ajosuuntalamppujen varokkeeseen (johdot 54 ja 55) ja tästä molempiin suuntalamppujohtoihin 30 B ja 31 B. 3) yhteys loppuopastinlampuista (jotka on varokkeen kautta yhdistetty suoraan plus-jännitteseen) miinus-johtoon 0. Päätetulpan oikea paikka on junan peräpäässä. Jos se onkin sensijaan etupään päätetulpan rasiassa, niin junaa voidaan tosin ajaa, mutta seuraavat epäkohdat liittyvät tällaiseen ajoon: - a) loppuopastimet palavat junan etupäässä, näyttäen punaista eteenpäin ja valkoista taaksepäin. - b) vaunuissa olevat hätäjarrukytkimet ovat tehottomina, koska virta "oikaisee" M-johdosta suoraan ajopään (tässä tapauksessa etupään) ajopöydän jarrutusosaan. - c) etupään ajopöydässä palavat molemmat ajosuunnan merkkilamput yhtaikaa, kun virta ei kulje suuntalaatikon rajakoskettimien kautta, vaan oikaisee merkkilamppujohdoista suoraan lamppuihin. Tämä on muistutuksena kuljettajalle asian tilasta. Mikäli päätetulppaa ei ole laitettu paikalleen, jarrujen ohjausvirtajohto M on virraton. Siten junan jarruja ei saa millään tavoin irrotettua, kun jarrujen ohjauksen elektropneumaattisia venttiileitä ei kyetä ohjaamaan. Siten lättähattujunan ajaminen ilman päätetulppaa on tyystin mahdotonta. |
||||
|
|
22.11. 02:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan merkinnät: 1) moottorivaunun generaattori 2) jännitteen säädin 3) paristo [liitevaunun piirroksessa nro 4] 7 ja 13) sulakkeita 9) moottorin käynnistysmoottori 11) paristoerotin ("pääkatkaisija") 12) vaunun valaistuksen etuvastukset releineen 13) valaistuksen apurele (jos generaattori pysähtyy, niin toisesta vaunusta tuleva virta ei polta sulaketta) 14) ulkoverkkoliitännän muuntaja (tähän tuleva virta on 220 V 50 Hz) 15) tasasuuntaaja 16) vaihtokytkin Johto 97: virransyöttöjohto. Johto 0: miinus-johto Johto 20: liitevaunun akun varausjohto. Näemme, kuinka johdosta 97 lähtee johto jännitteensäätimen kautta käyttäviin laitteisiin. Generaattori 1 syöttää virtaa johtoon 97 jännitteensäätimen kautta. 0-johto on miinus-johto, eli paluujohto. |
||||
|
|
22.11. 02:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä kuvassa on liitevaunun sähkökaavion periaatepiirros. Johto 97 on plus-johto, eli virran syöttöjohto. Johto 0 taasen miinus-johto. Johto 20 on liitevaunun akun latausjohto. Oikealla, alhaalla hakasulun näköinen piirros kuvaa päätetulppaa. Tässä kaaviossa näemme, kuinka se yhdistää johdon 97 alimpana kulkevaan johtoon, joka on jarrujärjestelmän ohjausjohto M. Katkaisija 17 on paristoerotin, eli eräässä mielessä "pääkatkaisija". Piir. D 430681 on kuvattu Valmet Oy:n P.J. Riipolan laatimasta Dm7-moottorivaunun ohjekirjakansiosta, vuodelta 1967. |
||||
|
|
22.11. 02:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Geehrter Herr Uwe, laitoin kuvasarjan vastaukseksi kysymykseesi, tähän kuvaan liittyen. Lähteet: 1) P.J. Riipola: Valmetin laatima käyttöohjekansio vuodelta 1967. 2) Dieselveturit ja moottorivaunut, osa II. |
||||
|
|
21.11. 23:51 | Uwe Geuder | ||
| Rodangen kylässä on vain 7500 asukasta, mutta rautatiekiskojen valmistus jatkuu. Sieltä tulivat Tampereen raitiotien ykkösvaiheen kiskot (toisen vaiheen kiskoista minulta puuttuu tietoa). Yrityksen nimi nykyisin ArcelorMittal. Lisäys: Puhutaan siis Luxemburgista, jos se ei ole kaikille selvää. Mielenkiintoista, että jo 1933 (?) haettiin kiskoja niin kaukaa. Eikö olisi löytynyt lähemmältä? Nykyisin en ihmettele, katsotaan milloin haetaan kiskoja Kiinasta. Viking Line haki jo laivan. |
||||
|
|
21.11. 23:49 | Markus Selin | ||
| Vaunun sivuprofiilin havainnekuvasta mitaten keulasta kaksoisovien keskiosaan on noin 7,5 metriä eli keulat toisessa päässä eivät ole linjassa. | ||||
|
|
21.11. 23:15 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoista, en muista enää nähneen tuota. Vaikka olen sen varmaan nähnyt 90-luvun toisella puoliskolla. Silloin olen liikkunut siellä enemmänkin. Olettaisin, että se on varmaan purettu. Mikä sijaitsee paikalla nyt? | ||||
|
|
21.11. 22:02 | Teppo Niemi | ||
| Vastataanpa 12 vuotta myöhässä: Höyryveturin kipinä ja vieläpä pariin otteeseen. | ||||
|
|
21.11. 21:45 | Into Tilander | ||
| Tämä kuva tuli aamulla vastaan arvontakoneesta ja nyt taas. Kiva kuva Myymäläautosta! | ||||
|
|
21.11. 21:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Tervon mainitsema MZ TS 124 painaa 113 kg. | ||||
|
|
21.11. 18:39 | Jani Keskinen | ||
| Tänään oli vuorossa Dr19 2865, yllättävän hyvin lähti rapujunan kanssa liikkeelle Rauman ratapihalta tehtaalle deeveriin verrattuna. | ||||
|
|
21.11. 17:08 | Jimi Lappalainen | ||
| Katsopas, ei se sitten ollutkaan. Onpa erikoista, mikähän sitten selittää tuon vanhemman näköisen osan? | ||||
|
|
21.11. 16:53 | Eljas Pölhö | ||
| Lisää aiheesta myös https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=17048.0 | ||||
|
|
21.11. 16:06 | Uwe Geuder | ||
| Mikä on perätulpan tarkoitus tai toiminallisuus? Siis normaalikäytössä, ei tuon erikoiskappaleen. Kyse on kai Dm7:an moniajo-ohjauksesta. Jos pistorasiassa ei ole kaapeli seuraavaan vaunuun, se jää tyhjäksi junan kärjessä, mutta tulpan pitää olla junan viimeisessä vaunussa. Jos olen tarkkaillut oikein, niin harvoin kuin minulla on mahdollisuutta siihen. Löytyisikö kytkentäkaavio mistään? |
||||
|
|
21.11. 15:23 | Uwe Geuder | ||
| Siipiopastinta en olisi edes huomannut. Vaihdeopastin/lyhty on mielestäni paljon vaikuttavampi. Ei vastaavaa näkyisi nykypäivän mainoksissa :( | ||||
|
|
21.11. 14:13 | Jimi Lappalainen | ||
| "Vanha" kuva siltä ajalta kun seisakkeen nimi oli Äänekosken kauppala: https://www.flickr.com/photos/jimilappalainen/55665581114/ | ||||
|
|
21.11. 13:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainiota, kiitos :) | ||||
|
|
21.11. 13:57 | Veikko Hattunen | ||
| Kyseinen auto oli myöhemmin saanut "Sinimustan" kokemuksen. | ||||
|
|
21.11. 13:37 | Into Tilander | ||
| Hattunen veti faktat tiskiin. Molemmat ovat yhtä hyviä nimityksiä :) | ||||
|
|
21.11. 13:32 | Uwe Geuder | ||
| Täällä ei ole todellakaan ensimmäistä kuvaa Bielefeldistä. Vorgilaiset eivät osallistu salaliittoihin :) https://fi.wikipedia.org/wiki/Bielefeld-salaliittoteoria | ||||
|
|
21.11. 13:28 | Veikko Hattunen | ||
| Canis digitalus? | ||||
|
|
21.11. 13:19 | Uwe Geuder | ||
| Se oli Googlen kuvahaku, joka kertoi saman nimen. Se (ML) on ollut olemassa vuosia ennen kuin nykyistä tekoälyä (LLM) oli käytettävissä. Kun se kertoo nimen, on helppo tarkistaa, pitääkö paikansa. Paitsi jos ennemistö verkon kuvista verkossa olisi väärällä kuvauksella. Sitten minun tarkistus olisi mennyt pieleen samasta syystä kuin alkuperäinen kuvahakuni. Mutta jos Hannu on käynyt paikan päällä, ei kai ole syytä epäillä :) Kun puhutaan salaliitoista, onko vorgissa kuvia Bielefeldistä? |
||||
|
|
21.11. 13:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä ei sitten muita kuvia näkynytkään, esim. linjalla. | ||||
|
|
21.11. 12:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Finnan kuvassa ( https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.166934584497200 ) näkyy laiturirakennuksen takana tuo vanha osa, voisiko siinä näkyä myös käymälöiden (miehet/naiset) ovet? | ||||
|
|
21.11. 12:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Vuolingon piirustuskortissa mainitaan Ulkohuone, piirustus n:o 654. Rakennusvuosi 1908. Lisähuomautuksena Laituri Kä (eli käymälä). Voisiko se olla tuo vanhempi osa, joka sitten on vuonna 1925 yhdistetty laiturirakennukseen? ( https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5731980730&aineistoId=836345903 ) | ||||
|
|
21.11. 12:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Kohta ollaan vuodessa 2027, eikä henkilöliikennettä Äänekoskelle vieläkään ole. | ||||
|
|
21.11. 11:40 | Mika Hakala | ||
| Vinkkinä pienenä, että kys. elokuva on kokonaan katsottavissa Elonetissä ja paremmanlaatuiset otokset saa siitä suoraan printscreenillä... | ||||
|
|
21.11. 10:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo selkänojana palveleva yläpetin verhoilu on näemmä raidallista - ruskean ja mustan sävyä. | ||||
|
|
21.11. 04:14 | Leevi Halonen | ||
| Kyllä, veturi on EMD G12 ja veturi seisoi edelleen samassa kohdassa nyt tämän vuoden Helmikuussa. Veturin omistaa nykyisin Varanger museo, joka oli yrittänyt saada sen heidän museo rakennukseen, joka on Kirkkoniemen keskustassa mutta heillä ei ollutkaan tilaa tälle ja veturin kohtalo on edelleen auki. Museo haluaa säilyttää veturin mutta kaivosta halutaan juuri nyt myydä ja avata uudestaan, joten suunnitelmissa on ollut se että jos kaivos avataan uudestaan, niin veturi voitaisiin ottaa uudestaan käyttöön. |
||||
|
|
21.11. 03:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ansa Ikoselle tarjottiin vuonna 1950 roolia elokuvassa "Ratavartijan kaunis Inkeri", mutta hän kieltäytyi elokuvaan liitetyn saunakohtauksen takia. Ikonen oli koko uransa ajan kieltäytynyt eroottisista ja alastonrooleista. Inkeriksi tuli sitten Helena Kara (1916 - 2002). |
||||
|
|
21.11. 02:23 | John Lindroth | ||
| Elokuvan loppukohtauksessa tuhoutuu Pienoisrautatiekerhon (PRK) perustajajäsen mestari Kauko Kuosman rakentama Ho Hr1 Ukkopekka veturi palamalla ,Kauko kertoi meille henkilökohtaisesti sopineensa elokuvayhtiön kanssa sen että tämä upea pienoismalli tullaan pelastamaan,valitettavaa että näin ei käynyt!Näinollen tämä elokuva on vahvassa yhteydessä PRKn (,jolla on tänä vuonna 75v juhlavuosi).historiaan! | ||||