1238-52866 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 31.10. 20:14 Jorma Rauhala  
  Tosiaankin, Ruotsissa Armasjoen rautatiesilta. Sillan takana näkyy Tornionjoki, Suomi ja Vuopionranta.
kuva 31.10. 18:12 Panu Breilin  
  Armasjoen silta Karunki–Ylitornio-radalla.
kuva 31.10. 17:20 Martti Vuorikoski  
  Ai kun olisi tykkää painike. Mahtava tarina junan kulusta.
kuva 31.10. 12:32 Jyrki Talvi  
  Komea kuva solttujunasta.
kuva 31.10. 12:10 Jimi Lappalainen  
  Huh huh! Olisikohan tätä luonnosteltu Tekniikan Maailman toimituksessa hieman kieli poskessa, maalis-huhtikuun vaihteessa 1977, ja julkaistu 1.4.1977? ;)
kuva 31.10. 11:55 Esa J. Rintamäki  
  Nerokas tapa ratkaista "linjakohtauksiin" liittyvät ongelmat...?

Kuka teistä taitavista pienoismallinrakentajista ehtii ensimmäisenä valmistaa prototyypin koeajoa varten?

Kuvattu patenttihakemuksia käsitelleestä Tekniikan Maailma-lehden artikkelista, vuodelta 1977.
kuva 31.10. 11:23 Veikko Hattunen  
  Se oli Meeri.
kuva 31.10. 10:50 Kimmo Huhta  
  Näitkö, Mikko, tuota LIV 73599:ää? Oliko se jokin tarkastusajo vai mikä?
kuva 31.10. 10:47 Kimmo Huhta  
  Komea näky. Teipitön punainen saatu etummaiseksi.
kuva 31.10. 10:27 Juha Kutvonen  
  Tämän liikkumista ei voi olla huomaamatta :) Parhaat Nohab-äänimuistot minulle on jääneet Norjasta, jossa EMD:n kaksitahtikoneiden jyskytys oikein korostui vuorten seinämistä kaikuessaan.
kuva 31.10. 10:17 Juha Kutvonen  
  PRK:n joulunäyttely oli mukava, mutta valitettavan lyhyeksi jäänyt perinne. Kompaktin kokoinen, keskeisellä paikalla ja juuri sopivasti joululahjojen hankinta-aikaan.
kuva 31.10. 09:53 Joel Kuikka  
  Toinen vihreistä deevereistä tais lahota Parolan junassa. Tai ainakin Tampereelle menivät neljällä deeverillä ja Parolaan jälleen kolmella jolloin mukana oli enää vain yksi vihreä yksilö eli olivat jättäneet sen viallisen yksilön Tampereelle.
kuva 31.10. 09:24 Jari Välimaa  
  Miksi juliassa näkyy vasta illalla Vet 11872 joka on myönnetty 18:30 ja lähtöaika Niinisaloon oli 18:44 ?
kuva 31.10. 01:50 John Lindroth  
  Komea veturi ja kuva!
kuva 30.10. 23:44 Mikko Ketolainen  
  Suolahden ratapihalla seisoi iltapäivällä traktoreita sisältänyt vaunuletka jonka Äänekosken puoleisessa päässä oli veturina Sr3. Katsoin Juliasta, että mikäs tuollainen juna on, kun on kerta Sr3 veturina, eikä Dv12. Kyseessä oli tavarajuna tunnuksella T53408 Suolahdesta Vuosaareen. Kulkuhistorian mukaan kulkenut elokuun lopusta lähtien tällä tunnuksella Suolahdesta Vuosaareen. Ihmettelin, kun kello lähestyi 15:sta, joka oli merkitty junan lähtöajaksi, niin veturi on edelleen junan Äänekosken puoleisessa päässä. Myöhemmin huomasin Juliasta, että matkaan oli päästy vasta kello 16.42. Myöhästyneen lähdön vuoksi on aikatauluun merkittyjä yli tunnin taukoja jäänyt pois, esim. Jyväskylästä ja Jämsänkoskelta. Pisin tauko on tällä hetkellä Tampere tavarassa, noin viisi ja puoli tuntia.
kuva 30.10. 22:49 Hannu Peltola  
  Miten oli Otto, jättikö EMD 567:n murina unohtumattomia äänimuistoja?
kuva 30.10. 22:46 Hannu Peltola  
  On tämä vaan upea veturi, varsinkin tässä alkuperäisvärityksessä!
kuva 30.10. 20:35 Esa J. Rintamäki  
  Vilppula, vuonna 1947, sijoituslistan mukaan: (4. liikennejakso)

E 877 ja F 3593 (F oli vuodelta 1926).
kuva 30.10. 20:29 Leevi Heino  
  Ensi keskiviikkona kulkee Sulkulahdesta Tohmajärvelle T 54581, raakapuunlastaus jatkunee.
kuva 30.10. 19:53 Rasmus Viirre  
  Jep, älä huoli. Suhtaudun aina kriittisesti AI:n sanomaan. Tarkistin itsekin menikö oikein, kun lähteet oli merkitty vastauksen perään (Suomen Asiakastieto sekä Tekniikka&Talous). Sentään kerron mistä sain tietää, etten esittäisi aivan kaikkitietäjää..
kuva 30.10. 18:04 Antti Tapani Häkkinen  
  Luvut näyttäisivät pitävän paikkansa: https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/arcticrail-oy/33612599/taloustiedot
Ja esitän mitä nöyrimmän toiveen, että sen verran viitsittäisiin nähdä vaivaa, että tarkistetaan asia jostakin oikeasta lähteestä, sen sijaan että sanotaan, että tekoäly sanoi sitä ja tätä. Sen ei pitäisi olla kovin paljoa pyydetty, ei minultakaan tähän kahtakymmentä sekuntia mennyt.
kuva 30.10. 17:52 Rasmus Viirre  
  Käännellään kysymystä toiseen muotoon. Ei kai alassaan toistaiseksi vielä niin nuori ja pieni yhtiö tuosta noin vain suorittaisi järjettömiä ajoja?

Tekoäly antoi alle minuutin haulla tilikaudelle 2025 AR:n liikevaihdoksi 361 000 € ja liiketulokseksi -349 000 € tappion. Toisaalta varsinainen kaupallinen liikenne alkoi kaiketi vasta vuoden loppupuolella, kun sopimus raakapuunkuljetuksista UPM:n tehtaille Kuusankoskelle allekirjoitettiin. Mielenkiinnolla kauden 2026 tulosta odotellessa.
kuva 30.10. 16:20 Esa J. Rintamäki  
  Herra Juhani K.: - Kertomasi Dm4-keissin ja sen mittakaavan pohjalta erityisesti - muistan jotenkin televisiossa 1960- ja 1970-luvun tienoilla mainostetun isomittakaavaisen aidosta muovista tehdyn "Big Big Train" - lelujunan. Muovia oli sen raidepätkätkin.

Joskus parikymmentä vuotta sitten näin sen pari vihreää matkustajavaunua Kurvin Fida-kirpputorilla. Ne olivat englantilaista mallia, joten en tullut ostaneeksi. Olisiko vaunut olleet jotain 30 senttimetrin pituisia ja rakenteeltaan aika simppeleitä (ei sisustusta).
kuva 30.10. 15:55 Juhani Katajisto  
  Linkkikuvan (ei siis tämän varsinaisen takaapäin otetun kuvan) Dm4 muovimallin tekijan tunsin hyvin. Hän oli töissä Philipsin tehtailla Helsingin Vallillassa ja alkoi sivutoimenaan tehdä leluja. Kun lelujen tekeminen osoittautui varsin tuottoisaksi hän perusti siihen tarkoitukseen oman firman T:mi Nyman 1960-luvun lopulla ja irtisanoutui leipätyöstään. Tämän Dm4-mallin suhteen hänellä oli suunnitteilla moottorisoida se ja tehdä siihen myös junarataa. Osoittauitui kuitenkin, että hänen monet muut tuotteet olivat kaupallisesti myyvämpiä mm. perämoottoreilla valmistetut lasten uitettavat moottoriveneet. Itselläni on vuosien saatossa ollut useita näitä Nymannin tekemiä Dm4 moottorivaunuja. Nymannilla oli jonkinlainen rakkaus rautateihin ja vahinko, kun hän ei pystynyt toteuttamaan suunnitelmiaan tehdä tästä raiteilla liikkuva malli. Siitä olisi voinut tulla ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä kaupallisesti menestyneitä suomalaisen näköisiä sähköllä toimivia junaleluja. Tämä Dm4 on hyvin vanha malli. Tehty jo 1950- luvun puolivälissä. Harmi, kun ei tullut koskaan kysyttyä, milloin hän teki viimeiset Dm4 moottorivaunut. Olin hänen kanssa tekemisissä aina pitkälle 1980-luvulle saakka. Viimeisen kerran, kun näin tämän Dm4:n oli Joensuussa Arvi A Lallukan lelukaupan takahuoneessa 1975. Se ei siis ollut heilläkään enää myynnissä, mutta suostuivat myymään sen minulle.
kuva 30.10. 15:16 Juha-Pekka Marttila  
  Saakohan Artikki ees tiliä, kun ensin ajellaan etelästä letkan kautta Ouluun ja vielä Tornioon..Sitten tyhjänä taas etelään.. Näin maallisena..onko tuossa mittään järkeä..heittokeikka vanhalla veturilla satojen kilometrien taakse.. ja taas takaisin..
kuva 30.10. 12:17 Jari Välimaa  
  mitä siellä tehtiin löytyy vorgista https://vaunut.org/kuvat/?liikp1=2596
kuva 30.10. 10:43 Heikki Jalonen  
  Ikkuna-erkkeri lienee ollut erikoisen tarpeellinen juuri Kymintehtaan linjalla, jonne oli pakkokin mennä toiseen suuntaan tenderi edellä, eihän siellä ollut veturin kääntömahdollisuutta. Erkkeri paransi (ainakin vähän) tähystämistä ja teki samalla ajamisesta mukavampaa, vaikkei ajo niin valtavan pitkä ollutkaan. Kun kyseessä olivat vanhemmat, pienet ja kapeammat veturisarjat (F1, G1 ym.) ei LKU:kaan ollut niin suurena esteenä hytin leventämiselle.

Molemmista päistä ajettava moottorivaunu oli tietenkin ihanteellinen tämmöisessä pendeliliikenteessä, ainakin mitä ajonäkyvyyteen tulee.
kuva 30.10. 10:15 Kari Haapakangas  
  Vaan mitä siellä Härmälänojan takana oli, ja mitä siellä tehtiin taitaa olla kiskoliikennehistorian kannalta mielenkiintoisempaakin kuin sinne johtanut (tarpeellinen) raide.
kuva 30.10. 08:45 Jari Välimaa  
  myös Aamulehti kommentoi https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000012376361.html
kuva 29.10. 22:20 Into Tilander  
  Näköjään seuraavana päivänä oli veturi jo historiaa, kuten kuvatekstikin sen kertoo: https://vaunut.org/kuva/20279?tt=1&i1=Dr13&i2=2342
kuva 29.10. 22:10 John Lindroth  
  Itselleni on iskostunut mieleen tuo "Pikkurusko" Kolpakkopätkällä jolloin ensemmäisen kerran tuli havannoitua G1 vaihtotyöhön tarkoitetuilla hytin levennyksillä! Tällainen G1versio esiintyy myos Finnan vanhassa kuvassa Haukivuorella!Tämä siksi että selailin vanhoja Haukivuori kuvia ennen taannoista "Savon Radan Päivää" ,jolloin Sk2 /314 veturi Ho ahkeroi pienen junansa kanssa menestyksellisesti Haukivuoren tunnetulla Pienoisrautatiellä!
kuva 29.10. 21:58 John Lindroth  
  Kiva talvinen höyryjuna!
kuva 29.10. 21:46 Julius Thurman  
  Kiitoksia!
kuva 29.10. 21:34 Heikki Jalonen  
  Lisättäköön tähän vielä muutama yksityiskohta tuota Kymintehtaan (Kuusankoski) liikennettä koskien, tiedot peräisin kirjasta "Kuivakiskoisia rautatiejuttuja", koonnut Sakari Viinikainen, kustantamo Reuna, 2. painos 2022 (ISBN 978-952-355-126-8).

Kirjan mukaan ensimmäinen Motti Kymintetaan radalla aloitti liikenteen jo vuonna 1928, se mainitaan bensiinikäyttöiseksi eli kyseessä täytyy olla ensimmäistä Pasilan moottorivaunusarjaa, Mot2/Bs1.

Dieselkäyttöinen vaunu vaihtui Kouvolan Sanomien (24.4.1930) mukaan käyttöön 1930. Kirjan mukaan se olisi ollut "Dm1"; Ds1 on tietysti kyseessä.

Edelleen, Kouvolan Sanomat uutisoi (18.11.1933) käyttöön tulleen uudemman moottorivaunun. Kirja käyttää litteraa "Dm2", tarkoittaen tietenkin Ds2.

Eli, kuvan ottamisen aikaan (1931) Kymintehtaan henkilöliikennettä oli hoidettu vakinaisesti moottorivaunuilla jo useamman vuoden ajan, joten "Motti"-nimen vakiintuminen tuntuu hyvinkin luontevalta.

Kirjassa mainitaan myös, että liikenteessä käytettiin yleisesti myös höyryvetureita. Voisi olettaa, että moottorivaunujen kanssa oli erilaisia hankaluuksia eikä varayksilöitä liene ollut käytettävissä vikaantumisia paikkaamaan.

Kirjan mukaan Kouvolan asemalle rakennettiin vuonna 1935 Kymintehtaan henkilöjunalle oma lyhyt raiteensa, aivan vanhan asemaravintolan viereen. Paikalliset antoivat raiteelle nimen "Kolpakkopätkä", perin edullinen sijainti epäilemättä inspiroi nimenantoa...

Pätkästä oli tosiaan kyse, siihen mahtui veturi ja korkeintaan parisen vaunua. Toisaalta - jos oli veturijuna - näissä junissa voitiin hyödyntää vanhempia ja heikompia veturisarjoja, joten vaunumäärä oli sitäkin kautta rajallinen.

Kirjassa (sivu 122) on kuva vuodelta 1937, jossa "Kolpakkopätkällä" on Pikku-Rusko (G1), johon on rakennettu saman tyylinen ikkunaerkkeri kuin aiheen kuvassakin. Tenderi on Kuusankosken suunnassa, kattilan päässä yksi henkilövaunu, konduktööriosastolla. Vaunun litteraa en tunnista, telivaunu jossa konduktööriosaston puoleinen matkustajaovi sisäänvedetty kuten esim. Ds1-vaunussa oli moottoripäässä. Voisiko kyseessä olla jokin Ds/Bs-muunnosvaunu? Kuvassa matkustaja astuu vaunusta ulospäin, eli veturi on ajettu ympäri ennen pussiraiteelle työntämistä.
kuva 29.10. 19:39 Jarno Piltti  
  Samaa mieltä edellisten kanssa, hieno kuva työjunasta työmaallaan. Äänen eli melusaasteen voi vaan kuvitella kun sepeli putoaa metalliseen vaunuun.
kuva 29.10. 19:34 Jarno Piltti  
  Teknisesti tasokas kuva harvemmin kuvatusta veturisarjasta, kiitos tästä.
kuva 29.10. 19:03 Linus Mansner  
  Aikalailla kaikki kuvauspaikat ummessa siellä uudistuksen jälkeen.
kuva 29.10. 17:21 John Lindroth  
  Heikki! Varmaankin näin on,en ole ennen samanlaisia nähnyt!
kuva 29.10. 17:04 Jari Välimaa  
  Kuvaajan selän takia oli kylläkin Härmälänoja

vanhojen karttojen mukaan rata kulki kauempaa https://vanhatkartat.fi/#13.51/61.47332/23.71710?year=1961&scale=20k
kuva 29.10. 16:31 Esa J. Rintamäki  
  Yeah, herra Simo.

Tuhansia vuosia sitten pirkkahämäläiset vaelsivat metsäsyspolkuaan pitkin larvamalle, tätähän ukkelit puuhasivat keskiajan lopuille asti.

Mutta sitten: - metsästyspolusta tulikin Suomen oma Route 66, eli Kantatie 66.

Ja nyt tänään - valistuneena ja modernina ihmisparvena nykyjan pirkkahämäläiset matkustavat Tampereen ratikalla Cittariin ostamaan tarjouksesta moternia suomalaista perinneruokaa, tohtori Ötkerin pizzaa!

Iisi homma, kerrassaan, sitä toi kehitys tullessaan.
kuva 29.10. 16:03 Simo Virtanen  
  Niin se maailma muuttuu. Ei olisi vielä hetki sitten uskottu Pirkkalan olevan raitiotiekaupunki kun raitiotiet olivat kolmen etelärannikon kaupungin asioita.

Kuvan paikka kuvaajan seläntakana on kyllä suomalaisen kiskoliikennehistorian kannalta hyvinkin merkityksellinen paikka. Ei sitäkään alueen historiaa tuntematon hevillä uskoisi.

Kuten ei sitäkään, että pesäpallon suomenmestaruuskin on noille tanhuville aikoinaan mennyt.
kuva 29.10. 15:34 Antti Tapani Häkkinen  
  Hieno kuva! Heikkilän ratapihalta ei ole työmaan jälkeen juuri kuvia näkynyt, mukava nähdä senkin nykyisiä kuulumisia.
kuva 29.10. 14:34 Kimmo Huhta  
  Mitä on nippa napan pelaaminen? Oman palvelukseni aikaan tätä ei tullut vastaan.
kuva 29.10. 13:59 Heikki Jalonen  
  Veturin takapään lyhdyt on varmaan suojattu putoilevien halkojen (tai hiilien, kuten kuvan veturissa taitaa olla) varalta, ylävalonheittimen osalta jo hyvinkin hyödylliseksi osoittautunut varotoimi... Vyörytyslaitoksessa (kuten Kouvolassa oli) saattoi osumatarkkuus olla huono, varsinkin kun polttoainetila on noinkin lyhyt ja kapea. Etupään lyhdyissä ei suojia ole.

Eikös tämä "Motti" juurikin ollut se tärkeääkin merkittävämpi Kuusaalaisten "huoltoreitti" noina vuosina, jolloin Kotimaisen Alkoholipolitiikan määräysviidakon salattuja polkuja pitkin suunnistavilta vaadittiin vaistoja ja kekseliäisyyttä... Reitillä, jolla Kw asemaravintola oli mitä tärkein etappi. Ehkäpä Kuusankoskella sanottiin: "Hyppää Mottiin, tartu mottiin..."
kuva 29.10. 12:44 Rainer Silfverberg  
  Nuo amerikkalaiset pitkät "interurban" liikenteen telivaunut ovat sitten komeita. Väritys sopisi muuten Helsingin seudun pikaraitiovaunuillekin, varmasti erottuisivat taustan vihreistä puista!
kuva 29.10. 12:26 Esa J. Rintamäki  
  Herra Eero, Mäntän liikenteessä "motiksi" kusuttiin myös runkoa, jonka muodosti G-sarjan veturi plus wanha avosiltainen E plus wanhaakin wanhempi Äffä koppina.

Vuonna 1933 Wilppulassa oli sijoitettuna: Mot nro 2, kaksi kpl E (nrot 632 ja 701) sekä kaksi kpl F (nrot 3104 ja 3149).

Vuonna 1935 ilmoitettiin E 632:n olevan huonokuntoinen. Sen aluskehykselle valmistui konduktöörivaunu F 3833 vuonna 1939. Jossain vaiheessa siitä tuli BF 03144. Hylättiin vuonna 1969.

E 701 (vuodelta 1897) muutettiin XE-sarjaan nroksi 0641 v. 1953. Hylätty v. 1961.
kuva 29.10. 11:57 Eero Aro  
  Kyllä, tämä on Kouvolan aseman ja Kymintehtaan välillä kulkenut paikallisjuna, myöhemmin "Motti". Vaikka moottorivaunun aikanakin joskus käytettiin höyryveturia, niin paikalliset nimittivät silti junaa Motiksi.
kuva 29.10. 10:34 Jouni Hytönen  
  Vrt. https://vaunut.org/kuva/1895
kuva 29.10. 08:53 Petri Nummijoki  
  P67:n runkoa vaihdettiin kesäaikana Tampereella molemmista päistään, koska siitä jäi Tampereelle vaunuja ja toisaalta lisättiin Turun satamasta P357:llä saapuneita vaunuja, jotka jatkoivat P67:llä Seinäjoelle saakka. Vastaavasti Seinäjoelta osa vaunuista jatkoi Vaasaan, osa kesäaikana Ouluun ja lisäksi oli Seinäjoelle jääviä vaunuja. (Syksystä 1962 lähtien Oulun vaunut muuttuivat ympärivuotisiksi). Noilta ajoilta löytyy Veturimies-lehdestä kirjoitus, jossa kommentoidaan vähän katkeran tuntuiseen sävyyn, että näissä P67:n vaunujen vaihdoissa käytetään linjavetureita. Varmaankin siinä pelättiin, että moinen tehostaminen syö vaihtotyömiehistöjen leipää.
kuva 29.10. 08:51 Jimi Lappalainen  
  Vaunussa mainittu piifluorivetyhappo on samaa tavaraa kuin se mitä nykyään kutsutaan fluoripiihapoksi.
kuva 29.10. 07:10 Ossi Rosten  
  Ansaitsee kyllä noston tämä kuva. Poikeavuus "normaaliin" ja viel kun muutenkin loistava kuva!
   >>