Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.10. 00:37 | Uwe Geuder | ||
| Onko päivämäärä 10 vuotta tulevaisuudessa? Näyttely 1948, kuva 1958? Vai onko siinä jotakin, jota minä en ymmärrä? | ||||
|
11.10. 23:22 | Ari-Pekka Lanne | ||
| No, miten tätä nyt kommentoisi. Näyttää siltä, että Vallat-Björnis -kuparijuna on saanut lähtöluvan ja maalaisveturinkuljettaja on sitten vaunukuormaliikenteen hoitamiseksi laittanut raudan kiertämään. Hieno kuva. Nämä ovat hyviä laitoksia, hienoa kyytiä jokainen kilometritolpanväli. Tämäkin Dv12 2527 on Valmetin tekosia vuodelta 1964. | ||||
|
11.10. 22:44 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
|
11.10. 21:00 | Jyrki Talvi | ||
| Upeat taivaan tulet. | ||||
|
11.10. 20:58 | Jyrki Talvi | ||
| 2652 on ajanpatinoima. | ||||
|
|
11.10. 20:17 | Noah Nieminen | ||
| 2527 on näemmä ahkera Satakunnan kulkija. Komea on myös otos ja sopiva tuo hento savupilvi. | ||||
|
11.10. 19:38 | Leevi Heino | ||
| #harrastajaruuhka | ||||
|
11.10. 19:30 | Sampo Castrén | ||
| https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6861984.415166807&e=598484.6157469669&title=n%C3%A4ill%C3%A4%20main&desc=&zoom=10&layers=W3siaWQiOjMsIm9wYWNpdHkiOjEwMH0seyJpZCI6Miwib3BhY2l0eSI6MTAwfV0-z Olen käynyt Savonlinnassa kahdesti, mutta näille main sijoittaisin. |
||||
|
11.10. 17:28 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia John! Tämä on kyllä mielenkiintoinen rata kaikkinensa! | ||||
|
|
11.10. 17:08 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! | ||||
|
11.10. 16:05 | Eero Karttunen | ||
| Petri tuntuu olevan harvinaisen tietämätön vanhemman väen vaivoista ja erilaisista sairauksista ja näppäilyongelmista älypuhelimien käytön soveltuvuuden suhteen, aina seniorien muistiongelmista alkaen. Itselläni on varsin suurikokoinen läppäri millä nytkin kirjoitan. Sittenkin tekstin näkeminen tuottaa minulle hankaluuksia. Pienempikokoinen ruutu tuottaa jo erittäin suuria näköhankaluuksia. Älypuhelinta, en edes mitään Doroa, en pysty katsomaan. Sormenikin ovat niin "kuluneet", että hyvä kun pystyn näppäilemään isonkin läppärin näppäimiä. Ikääni nähden en myöskään pysty kuljettamaan "repussa" mitään isokokoisia läppäreitä mukanani pelkästään matkalipun saamiseksi VR-paluumatkaani varten. Toki ostan etukäteen myös paluumatkan kotoa, jos vain tiedän milloin palaan. Mutta paluumatkani ajankohta ei ole läheskään aina selvä. Paluulipun täytyy kelvata siinä junassa, jossa lippua tarvitsen. Sanotaan esimerkiksi Hyvinkään rautatiemuseossa käynti. Pitäisikö museossa kävijän tietää viimeistään aamulla kotoa lähtiessä millä junalla tarkalleen ottaen palaa takaisin? R-juniahan lähtee Hyvinkäältä puolen tunnin välein. Hyvinkään R-kioski on aivan toisella suunnalla kaupunkia kuin rautatiemuseo, pitkällä rautatieasemalta. R-kioskille lienee matkaa suuruusluokkaa puolitoista kilometriä yhteen suuntaan. Ennen lipun sai asemalta VR-automaatilta. Teetkö asemalta lähes 3 kilometrin lipunostoleinkin vai hyppäätkö junaan ilmaiskyytiin? Toki HSL-alueella minulla on matkakortti, siihen saa ladattua arvoa viereisessä Alepassa. Mutta arvoakaan ei saisi ostettua entiseltä kotikylästäni Rekolasta, kun siellä on vain K-kauppa josta ei voi ostaa arvoa eikä muitakaan HSL-tuotteita. Vaimoni joutui valtion virastosta työkyvyttömyyseläkkeelle 60 vuotiaana, kun ei enää pystynyt erottamaan edes toimiston isolta ruudulta tekstiä. Näköongelman lisäksi hänen sormensa ovat nykyisin sairauden johdosta sellaiset, että hän hädin tuskin pystyy käyttämään tavallistakaan kännykkää edes puhumiseen. Hän ei pysty käyttämään edes sähköpostia, hänellä ei ole edes sähköpostiosoitetta. Ja esimerkiksi 78 vuotiaan sisareni puoliso ei pysty edes katsomaan erittäin suurikokeista tietokoneen ruutua ilman että suurentaa tekstin yli 200 kertaiseksi. Kuitenkin me kaikki käytämme edelleen esimerkiksi junien kyytiä ja meidän pitäisi pystyä saamaan kulloisillakin matkoillamme ostettua kätevästi myös VR- junalippu ennen junaan menoa. Kerron Petrille ihan tiedoksi, että vaikka Petrillä itsellään tuntuu olevan kaikki hyvin, niin vanhemmilla ihmisillä saattaa olla monenlaisia sairauksia tai esteitä käyttää yleensäkään tietokonetta, puhumattakaan että pysyisi käyttämään älypuhelinta kaikkine jatkuvasti muuttuvine sovellutuksineen. Ilmeisesti nykyisten nuorten, jo alakoulussa älypuhelinta käyttäneiden tietokonetaitureiden, on tavattoman hankala ymmärtää sellaisten seniori-ikäisten hankaluuksia käyttää nykyaikaisia älylaitteita, jotka eivät juuri työelämässäkään joutuneet opettelemaan tämäntapaisten laitteiden käyttöä. Kaikki on outoa ja vanhassa iässä aivan uuden tekniikan oppiminen ei ole mitenkään helppoa, kun ottaa vielä huomioon iän tuomat monenlaiset muisti- ja sairausongelmat. Toki uuden oppiminen saattaa olla toisilla iäkkäinäkin helppoa, meitä vanhuksiahan on "moneen junaan". Helppoahan Perin on kertoa, että minä teen näin ja näin ja kaikki on äärimmäisen helppoa, kun Petri on täysin oppinut tietokoneammattilainen ja ilmeisesti Petrillä sitten ei ole mukanaan kuljettamiensa laitteiden käyttöä vaikeuttamia sairauksia. Mutta kun näin hyvin ei ole laita sadoilla tuhansilla senioreilla, joilla kuuluisi myös olla yhtä hyvä oikeus saada matkustettua junalla kuin vaikkapa juuri Petrillä. Meillä pitää olla mahdollisuus saada helposti hankittua matkalippu siihen junaan kuin kulloisen tilanteen mukaan haluamme. Eikä todellakaan älypuhelimen ja sovelluksen omistaminen ja sovelluksen osaaminen käyttää (huom. esim. muistisairaat!) voi olla mikään edellytys päästä julkisilla varoilla ylläpidettyihin juniin. Muutama vuosi sitten junalla matkustamisessa ei ollut ongelmia, kun matkan saattoi maksaa paikallisjunassakin rahastajalle, siis jopa Suomen laillisilla maksuvälineillä Euroilla, käteisellä. |
||||
|
11.10. 15:27 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikäs kuva. Kiva että koko juna mahtunut parin kaarteen kautta. | ||||
|
11.10. 15:26 | Uwe Geuder | ||
| En tiennytkään, että semmoisia oli myös Suomessa. Youtubessa ne ovat aina olleet https://youtu.be/Pfp7dabTX3I | ||||
|
|
11.10. 13:57 | Mikko Nyman | ||
| Off-topicina Erkin kommenttiin liittyen mainittakoon, että eipä tainnut appiukko aikoinaan tietää, että hänet tulee syrjäyttämään kokonainen appiväki. | ||||
|
|
11.10. 13:52 | Hannu Peltola | ||
| Siinä on kahdessa "torpedoputkessa" jarrujen paineilmasäiliöt. Näissä Englewoodin SW1200:ssa oli normaalia suuremmat polttoainesäiliöt ja ilmasäiliöt eivät mahtuneet telien väliin. | ||||
|
|
11.10. 13:48 | Teemu Saukkonen | ||
| Mikähän tuo pötkylä konepeiton päällä on? | ||||
|
11.10. 13:35 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva tuli nyt toistamiseen satunnaiskuvana, niin jatketaan kommentointia! Lake Cowichan on Vancouver Islandin keskiosissa. Ajoin kesällä 2026 Port Albernista Lake Cowichan kautta Duncaniin ja tämä alue on edelleen lähes koskematonta erämaata. Hiekkatie Port Albernista Lake Cowichaan oli niin huono, etten Suomessa edes lähtisi ajamaan sellaiselle ja matkan aikana sai aidosti pelätä, ettei vuokra-Toyota hajoa reitille. Tämän tukkiradan toinen päätepiste on ollut Duncanissa. Sieltä on ollut vaihtoyhteys Esquimalt & Nanaimo Railwaylle, jonka avulla tukit on saatu joko Vancouver Islandilla oleville sahoille tai mantereelle. |
||||
|
11.10. 13:16 | Uwe Geuder | ||
| Alkuperäinen sarjatunnus oli E 10.12. Se oli aika harvinainen variantti E 10:sta. E 10:iä oli yli 380, E 10.12 vain 31 (kappalemäärä ei ole ihan yksiselittäinen, koska noita muutettiin vähän sarjasta toiseen). Vähän pitempi voimanvälitys ja toiset telineet johtivat siihen, että E 10.12 huippunopeus oli 160 km/h, kun E 10 -perusmallilla oli vain 150 km/h. ATK-numerointiuudistuksessa vuonna 1968 E 10.12:stä tuli 112. Kun itä-Reichsbahnin 212:sta tuli 1991 112, noista tuli 113. Jotkut olivat väliaikaisesti myös 114, mutta se ei koske tätä yksilöä. Yksilönumero jäi koko ajan sama yhteisen E 10 -sarjan numeroinnista. Tämä ei ole siis yksilö 267, vaan oikeasti E 10.12 -alisarjan kolmas yksilö. Rakennettu vuonna 1962. 1990-luvulla näissä aikaisemmissa yksilöissä ilmestyivät yhä enemmän vakavia vahinkoja voimanvälityksessä. Siksi niille ei enää sallittu 120 km/h korkeampaa nopeutta ja ne joutuivat kaukoliikenteestä Müncheniin regioonaliikenteeseen. Ilmeisesti kuva on tuosta vaiheesta. Kuvan veturi on poistettu liikenteestä vuonna 2014. Se on ilmeisesti säilinyt ja seisoo Nördlingenin rautatiemuseossa. Olisi periatteessa vielä ajokuntoinen, mutta pakollisia säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ei ole tehty. |
||||
|
|
11.10. 13:03 | Erkki Nuutio | ||
| Ehdottomasti kannatan maksukortin (pankkikortin ja paikallisen matkakortin käyttöä). Saamarin äpit ja tihruruudun kautta toimiminen painukoon helvettiin. Se onkin oikea paikka niille. Peruste : näön heikentyminen, sorminäppäryyden heikkeneminen ja kertakaikkinen tarpeeksi saaminen jo kolmekymmenvuotiseen pelleilyyn monesti ala-arvoisten älykännykkäliittymien kanssa: Pelleilyn kulminaatio oli Nokia N8 -"älykännykkä" - kelvottomin eläissäni ostamani tuote - kännykkä jossa oli erinomainen kamera, mutta puhelin oli susi. Kaiken lisäksi oli kallis. Olen valmis osarahoittamaan Ollilalle hautakiven tekstillä: Tämä tyyppi tuhosi Nokian - siinä sivussa saattoi Suomen talouden syöksykierteeseen, joka ei ole oiennut. Ikärasisteille (itse vielä puolinulikoita) kerron tuoreesta kännyköintisopimukseni uusimisesta: Tarjoushinta oli noussut. Kysyin miksi. Pakettiin oli lisätty tabletti (koska myyjät tietävät että useimmat eivät pärjaa pelkällä tihruruudulle). Kerroin hoitavani sellaiset tehtävät mikrolla (joka kylläkin on ala-arvoisen kelvoton Lenovo+W11), enkä huoli tablettia. Täällä on eri kommenteissa kerrottu tapoja, joilla palvelujen tuottavat voisivat hoitaa ongelmakohdat sujuvasti ja saada myös tuottoihinsa merkittäviä lisäyksiä. Samoin asiakastyytyväisyys (onko ihan outo sana) parantuisi. Esteenä on vain oma ylimielisyys ja osaamattomuus hakea järkeviä ratkaisuja. Samalla voisi irtisanoa appiväen ja palkata tilalle tarpeellisia osaajia. |
||||
|
11.10. 12:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| On kivaa, kun kuvatekstissä käytetään värikästä sanastoa. Heh, »muinaisdeeveri». Näin lehtikeleillä ei uskalla ottaa junaan enempää vaunuja. Muuten on heti jumissa jossain ylämäessä. | ||||
|
|
11.10. 11:40 | Petri Sallinen | ||
| VR:llä oli parhaimmillaan noin 130 lippuautomaattia noin 70 asemalla. Näin kerrotaan VR:n sivuilla. Ei siis mitenkään hirveästi. Ei voida olettaa, että tällaisella peitolla minkä tahansa tuppukylän asemalta olisi koskaan voinut ostaa lippua automaatista. R-kioskien kattavuus on parempi, vaikka niidenkin määrä on laskenut huomattavasti parhaimmista vuosista. Lasku 600:sta kioskista noin 200:aan on ollut huima. HSL-alueella satunnaisen matkan voi maksaa lähimaksuna pankkikortilla kaikissa HSL-alueen kulkuvälineissä. Ei tarvita älypuhelinta, matkakorttia, myyntipisteitä tai lippuautomaatteja. Riittää, että pankkikorttia vilauttaa kulkupelin lukulaitteelle. Ei siis ihme, että HSL on päättänyt poistaa lippuautomaatit. Suomen Pankin mukaan 99 prosenttia suomalaisista omistaa pankkikortin — useimmilla niitä on vahintään kaksi. En tiedä, mikä on tilanne muiden kaupunkin liikennelaitosten alueilla. Kuukausi sitten vierailin Englannissa High Wycombe -nimisessä tuppukylässä. Kaupungin busseissa oli lukulaitteet, joille vilautettiin pankkikorttia, kun nousit bussiin ja toisen kerran, kun poistuit bussista. Jos matkaasi aloittaessa et tiennyt, mille vyödykkeelle matkustat, niin tällä tavalla matkan hinta varmistuu vasta siinä vaiheessa, kun poistut bussista. Samaa ideaa käyttää Lontoon liikennelaitoksen Öyster Card, jolle ladataan rahaa. Matkan hinta määräytyy vasta silloin, kun poistut esim. metroasemalta ja vilautat toisen kerran korttia, joloin järjestelmä imaisee matkan hinnan Öyster Cardilta. Matkustamisen hankaluudet ovat osin itse aiheutettuja ja osin keinotekoisia. Senioreille on tarjolla Doro-älypuhelimia noin 200 eurolla. Mikä on syynä siihen, että ei ole älypuhelinta, mutta on kotitietokone? Onko syy taloudellinen vai periaatteellinen — en ehkä halua opetella käyttämään älypuhelinta? Itse en käytä VR:n äppiä enkä ole sitä älypuhelimeeni asentanut, vaikka matkustan paljon junalla. Ostan junalipun VR.fi-sivulta joko tietokoneella tai puhelimella ja maksan sen pankkikortilla. Yleensä printtaan tällä tavalla saamani PDF-lipun paperille. Ostan kaukoliikenteen liput etukäteen: sekä menon että paluun. PDF-lippu on puhelimessa ja tietokoneella (ja usein myös printattuna). VR:n lipunmyyntijärjestelmä on hyvä: päätän itse paikkani ja sen tuleeko joku istumaan viereeni vai ei. Aika usein minulla on läppäri on mukana, vaikka älypuhelimella voisin tehdä samat asiat. Nykyaikainen läppäri on kevyt, mutta ergonomisempi. Läppäri (ja älypuhelin) repussa mahdollistavat sen, että lipun voi ostaa missä tahansa ja milloin tahansa, jos reissuun tulee muutos. En kaipaa aikoja, jolloin matkustettiin erikseen rautatieasemalle ostamaan lippuja jotain tulevaa matkaa varten. Muutos aikaisempaan verrrattuna on selvästi parempi. |
||||
|
11.10. 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin asiallinen kuva, kun veturit on päästetty näin lähelle. Tykkään! | ||||
|
11.10. 11:13 | Teemu Saukkonen | ||
| Ihanko tuoreeltaan tämä tapahtui? Eipä uskoisi nyky-USA:ssa. FB tarjoaa sisältöä, jossa ei nykymeno kuulosta hyvältä: Pidemmät junat ja vuorot, porukkaa vastaavasti pihalle. Turvallisuusöyhötys mennyt yli, ja silti sattuu ja tapahtuu, välillä pahastikin. Syy kuskin joka saa penalttia, vaikka yritti parhaansa. | ||||
|
|
11.10. 11:01 | Jukka Ahtiainen | ||
| Samat sanat!! | ||||
|
11.10. 10:50 | Erkki Nuutio | ||
| PACCAR osti kanadalaisen Hayes HDX:n vuonna 1975 lopettaakseen sen. Oheinen video sanoo, että osa oli 6x6:sia, mutta video näyttää pelkästään telivetoisia (siis 6x4:sia) : https://www.youtube.com/watch?v=0YlGuBgHG3Q . Ajomukavuus ei varmaan ollut häävi (teliveto ja kova jousitus korkealla olleen painopisteen ja kehnojen metsäteiden pakottamana). Taitaa olla SISU ainoa, joka voisi toimittaa toimivia 6x6 ja 8x8 -malleja - tosin pitkällä toimitusajalla. |
||||
|
11.10. 10:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Aika helppo paikka tämä arvata. | ||||
|
|
11.10. 10:11 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno on valaistus taivaalla. Komea kuva! | ||||
|
|
11.10. 10:09 | Pasi Seppälä | ||
| Kakkosveturin edustavuus ei ole enää parhaasta päästä. Kuva on kuitenkin erinomaisen komea. | ||||
|
11.10. 09:04 | Jari Välimaa | ||
| sen takia ehdotinkin että Junakalusto Oy muuttuisi kunnalliseksi junakalusto yhtiöksi johon mikä tahansa kunta voisi liittyä jäseniksi. Yhtiö toimisi kuten nykyäänkin eli hoitaisi hankinnat, digirata muutoksen sekä huollon. | ||||
|
|
11.10. 06:25 | Markus Selin | ||
| Oman kaluston hankkiminen Tampereen lähiliikenteeseen olisi aivan kestämätöntä, kun on kyse kaikkine suunnitelluin laajennuksineen n. viidestä yksiköstä. Helsingissäkään ei hankittu omaa kalustoa vasta kun hankinnan laajuus oli 32 yksikköä ja sekin vastasi 48:aa Tampereella käytettävää yksikköä. Ja silloinkin oli kyse vain osan liikenteen hoidosta eli varakalusto oli yhteinen valtakunnallisen liikenteen kanssa. | ||||
|
11.10. 00:38 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on myös upea! | ||||
|
|
11.10. 00:38 | Hannu Peltola | ||
| Kiva syksyinen kuva! | ||||
|
|
10.10. 23:37 | Leevi Heino | ||
| Apuveturi taitaa olla 2652. | ||||
|
|
10.10. 22:39 | Mikko Nyman | ||
| En tiedä, miten monimutkaista olisi tuoda VR:n lipputuotteet myyntiin kaikkiin K- ja S-ryhmän kauppoihin (ja siinä sivussa myös ABC-”huoltoasemille”), mutta jos tämän voisi toteuttaa jollain tolkullisella tavalla kustannustehokkaasti, VR:n lipunmyyntipaikkojen peittoalueen saisi kasvamaan huomattavasti. Sitten toinen juttu: joskus myös yksinkertaiset keksinnöt ovat yllättävän käyttökelpoisia. Niinpä mietin, että onkohan kenelläkään käynyt mielessä tekstiviestilippujen kaivaminen haudasta? Käytännössä jokaisella on sms:ien vastaanottoon kykenevä puhelin, ja mikä parasta, tekstiviestiliput eivät vaadi edes paljon parjattujen mobiilisovellusten asentamista. Tämä ratkaisisi ainakin sen, miten älypuheliton ihminen pystyisi hankkimaan junalipun, kun sen voisi maksaa suoraan palveluhinnoiteltuna tekstiviestinä. Vaikka kaikkia erityisryhmiä ei voi millään poppakonstilla palvella täydellisesti, mahdollisuuksia lipunmyyntikanavien kehittämiseksi on kuitenkin olemassa. |
||||
|
10.10. 22:19 | Tero Korkeakoski | ||
| Tehdäänkö Joutsenossa edes hierrettä enää? Eikös sellutehdaskin ole seis. Veikkaan että jos hierrettä tulee se tulee rekalla Kaskisista. | ||||
|
|
10.10. 22:08 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuva on siitä aito todiste! | ||||
|
|
10.10. 21:46 | Hannu Peltola | ||
| Wau, tuo on ollut hieno kokemus! Laita Jari lisää Bostonin kuvia jakoon! |
||||
|
|
10.10. 20:55 | Joonas Viita | ||
| Yhdysvalloissa ja Kanadassa metsäyhtiöiden omistamilla yksityisteillä ymmärtääkseni ei pahemmin sidota kuormia, ja ajellaan myös normaalia liikennettä isommilla kuormilla. | ||||
|
|
10.10. 20:50 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Vähän epäilen. Ei taida kulkea tällä hetkellä mitään sellaista sekatavarajunaa Äänekoskelle, jossa ne luontevasti kulkisivat, eikä ole sellaisia Kouvola-Tampere -sekatavarajunissakaan näkynyt. Enkä kyllä keksi, että missä junissa nuo Pieksämäenkään kautta kulkisivat. | ||||
|
|
10.10. 20:48 | Eero Karttunen | ||
| Petrille huomauttaisin, että kaikki eivät ole sitä sukupolvea, joka on "syntynyt kännykkä kädessä". Minullakaan ei ole älypuhelinta eikä siten VR-sovellusta. Pystyn kyllä ostamaan kotoa läppärini ja printterini välityksellä VR-lipun paperisena, mutta en ollessani vieraalla paikkakunnalla, ellei paikkakunnalla aseman lähettyvillä ole avoinna olevaa R-kioskia. Minulle ole toistaiseksi selvinnyt miten pystyn saamaan käteeni paperisen VR-lipun vieraalla paikkakunnalla puhelimitse VR:n asiointipalvelusta, siis tarkoitan paperista lippua, kun ei ole älypuhelinta. Ei R-kioskia ole läheskään kaikkien isojenkaan VR-pysähdyspaikkojen läheisyydessä (esim. Hyvinkäällä) ja jos olisikin, niin sen aukioloaika on usein rajoitettu vaikka junia menisi läpi vuorokauden. Sama koskee nyt sitten kohta myös HSL:n automaatteja, vaikka niitäkin tarvittaisiin. Silloin kun vielä asuin Rekolassa, joka on edelleen suuren Peijaksen sairaalan "rautatieasema", jouduin usein opastamaan asemalla hämmentyneitä sairaalassa kävijöitä junien lippuasioissa. Totesin että joukossa oli paljon sellaisia juniin haluavia, joilla ei ollut älypuhelinta mutta ei myöskään edes pankkikorttia (mm. ulkomaalaistaustaisia ja lapsia). He eivät voineet ostaa edes rahalla HSL-lippua, koska HSL automaatti antoi ostaa lippuja vain korilla. Ja jos matkustaja oli menossa VR-paikallisliikennealueelle esim Hyvinkäälle, matkalle vaadittiin VR-paikallislippu. Eihän sellaista saanut edes kortilla HSL-automaatista. Lähimmät R-kioskit olivat Koivukylässä ja Korsossa. Oli myös ulkomaalaisia, joilla oli älypuhelin mutta ei siinä HSL- tai VR-sovelluksia. Tuntuu siltä että niin VR kuin HSL tuntuvat lähtevän siitä, että älypuhelimen ja siinä VR-ja HSL sovelluksen omistaminen (sekä osaaminen myös niitä käyttää) on nykyisin yleinen edellytys julkiseen junaan pääsemisen. Mainittakoon että siihen aikaan kun asuin Rekolassa, Rekolan asemalaiturilla oli makeis- ja limuautomaatti. Siitä kyllä pystyi ostamaan makeisia käteisellä rahalla, kortilla ja muilla teknillisillä välineillä. Mutta siis matkalippujen saannissa junamatkaa varten oli kertomiani suuria hankaluuksia. |
||||
|
10.10. 20:48 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Muuntajankuormausraide. | ||||
|
|
10.10. 20:40 | Veikko Hattunen | ||
| Onko tuolla mikä kiskonpätkä takana? | ||||
|
10.10. 20:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Sama makasiini vuonna 2022: https://vaunut.org/kuva/157926 Eli peruskorjattu, ja ennallistettu mm. laajennusosa purkamalla. Mielenkiintoinen tapaus! | ||||
|
|
10.10. 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuva 1970-luvun alusta: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/srm.177063488615200 | ||||
|
10.10. 19:39 | Hannu Peltola | ||
| Mukava alkukesän kuva! | ||||
|
10.10. 19:36 | Erkki Nuutio | ||
| Edellisessä kuvassa viitatussa sivustossa tämän vaunumallin käyttövuosiksi mainittiin 1910-1944. Kuva on matkailijoiden säätyläisvaatetukseen viitaten vuosien 1911-1914 ajoilta. |
||||
|
|
10.10. 19:31 | Petri Sallinen | ||
| HSL on myös asteittain poistamassa lippuautomaatteja. https://www.hsl.fi/hsl/uutiset/uutinen/2025/11/lipunmyynti-lakkaa-osassa-jaljella-olevia-lippuautomaatteja |
||||
|
10.10. 19:15 | Erkki Nuutio | ||
| Tämän perusteellisen sivuston https://pompeiiinpictures.com/pompeiiinpictures/Vesuvius/Vesuvius%20p2.htm perusteella vaunu ja kuva olisi väliltä 1904-1906. 1904 on tämän vaunuversion valmistumisvuosi ja vuonna 1906 tapahtui raju purkaus, joka tuhosi vaunun ja funikulaarin silloisen toteutuksen. | ||||
|
|
10.10. 19:00 | Hannu Peltola | ||
| Totta, aika hurjaa ja riskialtista! | ||||
|
|
10.10. 18:40 | Reijo Salminen | ||
| Eipä ole pöllejä liiemmin keretty sitomaankaan! | ||||
|
10.10. 18:35 | Hannu Peltola | ||
| Upea kesäinen kuva! | ||||