Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	05.11. 15:03	Veikko Hattunen
		Finland is? Suomi on? Mitäs sillä tarkoitetaan?
	05.11. 14:47	Simo Virtanen
		Varmaankin pitäisi vielä tehdä päätös jatkosta ennen kuin varmana tietona kertoo. Saattaa seuraavan hallitus olla sellaisten säästöjen edessä, että pirkkalaisetkin jäävät vielä ilman valtion rahoja.
	05.11. 14:46	Luc Grenfell
		Rainer: Taitaa olla entinen Standard Stock -vaunu 3693, sittemmin työvaunu L131. Linkki vaunun sivuun museosivustossa: https://www.ltmuseum.co.uk/collections/collections-online/vehicles/item/1993-211
	05.11. 14:44	Jouni Hytönen
		Ja sama ahtaus vallitsee kaikkialla koko järjestelmässä.
	05.11. 14:43	Jouni Hytönen
		Lontoon metron ulottuma on kyllä hämmästyttävän pieni. Pitää melkein pelätä, osuuko nenä oviaukon yläreunaan, kun menee sisään. :D
	05.11. 14:42	Elmo Kyytinen
		Tuohon Leevin kysymykseen. Täällä oli jotakin haukkumista ja sen sellaista.
	05.11. 14:41	Jouni Hytönen
		Onko tuo auto tosiaan niin uusi? Hihasta olisin arvannut enintään 1975.
	05.11. 11:55	Jari Ahokas
		Tarkemmin asiaa tutkittaessa... Jarmo on oikeassa. Stock 1967 sarja on ilmeisesti romutettu tätä yksilöä lukuun ottamatta.
	05.11. 11:47	Leevi Halonen
		Kyllä, vaunujen työntäjien nimi oli kärrääjä. Useimmiten kärrääjät olivat naisia ja lapsia. Lisäksi kärrääjillä oli 3 eri palkkaluokkaa, aikuiset miehet, naiset ja lapset. Esim 1900-luvun alussa, aikuiset miehet saivat 50 markkaa viikossa, naiset 25 markkaa viikossa ja lapset 10 markkaa viikossa. Tiettävästi ainoastaan Vartsalan sahalla on ollut sama palkkaluokka kaikille kärrääjille koko Suomessa.
	05.11. 11:37	Leevi Halonen
		Huh, mistä moinen rangaistus?
	05.11. 11:13	Teppo Niemi
		Tuolloinhan vaunuhuolto toimi Töölössä ja junarungot tuotiin lähtöraiteilleen vaihtotöinä. Helsingin aseman raiteet olivat hiljan saaneet sähköt ja pääradan suuntaan liikennöitiin vielä dieselkalustolla. Marraskuussa aurinko laskee hieman klo 16 jälkeen. Olisikohan lättä lähdössä junana H419 Keravalle? Parkanon ratakaan ei vielä ollut läpiajettavana, jotenka ensinmäiset yöjunat pohjoiseen lähtivät jo iltapäivuällä. Tuohon sopisi siis klo 14.55 lähtevä P 61 Kemiin. Junassa on myös suora makuuvaunu Rovaniemelle, joka vaihdetaan Kemissä yhdessä 2. lk päivävaunujen kanssa junaan P 59, jossa Helsingin ja Kemin välillä oli vain lepo- makuu- ja autojenkuljetusvaunuja.
	05.11. 11:11	Rainer Silfverberg
		Miltä vuosikymmeneltä tuo vasemmanpuoleinen vihreä vaunu on? Oliko se 1900-luvun alkuvuosien kalustoa vai joku myöhemmin huoltovaunuksi muutettu?
	05.11. 10:52	Rainer Silfverberg
		Niin on. Harmittaa ettei koskaan päässyt matkustamaan puumakuuvaunun "paremmassa luokassa". Yritin kesällä 1980 ostaa lipun Helsingistä Savonlinnaan puumakuuvaunun 2 hengen hyttiin mutta oli loppuunmyyty, ja jouduin teräsvaunuun. Sen kesän jälkeen loppui liikenne puumakuuvaunuilla. Muuten, mahtaako 4.11 kuvauspäiväksi pitää paikkansa, yöjunathan lähtivät n klo 19:00 jälkeen joten olisi pitänyt olla pimeää jo silloin. Vai oliko lähtö aikaisemmin siksi että yöjunat eivät vielä kulkeneet Parkanon radalla?
	05.11. 10:15	Jonne Seppänen
		Komea vaunu ja ajankuva
	05.11. 10:00	Jarmo Ranta
		Eikö tuo Transport for London -värityksen vaunu (3052) ole kuitenkin 1967 Tube Stock -sarjaa Victoria Lineltä? On hyvin samannäköinen 1973 Stockin vaunujen kanssa, mutta niissä on eroja.
	05.11. 09:18	Joonas Jokinen
		Hyvä ja historiallinen kuva. Harmi, että lipunmyynnin aukioloajat eivät tarkasti näy, mutta voidaan kuitenkin todeta lipunmyynnin olleen auki myös sunnuntaina. Yritin kaivella muistinystyröitä ja muistella, että aukioloaikojen supistaminen taisi mennä jotenkin näin. Aluksi lopetettiin sunnuntaiaukioloajat. Sitten lauantai. Tämän jälkeen arkiaukioloajat muuttuivat siten, että lipunmyynti meni kiinni jo 16.00. Sitten todettiin, että lipunmyyntiä ei kannata enää pitää, koska ei ole asiakkaitakaan. Nyt vuonna 2026 hävinnee lipunmyyntiautomaatit, mutta toisaalta R-kioskilta juurikin kuvassa olevan lipunmyynnin paikalta saa ostettua lippuja. Tämän lisäksi tietysti netistä sekä mobiililaitteesta.
	04.11. 21:06	Heikki Jalonen
		Mainitsemani kirja toteaa, että kuva on ensimmäinen tunnettu Lokomon alueen (silloista) kokonaisuutta esittävä valokuva. Kuvan ottajaksi mainitaan "insinööri" mutta nimeämättä, myöskään hänen työnantajaansa ei mainita, Lokomoa voisi olettaa mutta myös vaikkapa Hyppösen tehdaskin olisi mahdollinen. Tai vaikkapa kattilan katsastaja, sisäpuolisia piipputikkaita ei käynyt nousta kun pannu oli tulilla... Kuitenkin, on perusteltua olettaa, että kuvaaja oli amatöörikuvaaja. Sen perusteella voisi arvella, että käytetty negatiivikoko (lasinegatiivi) oli joko 9x12 cm tai 10x15 cm, ei suurempi. Huomattakoon kameran raahaaminen piippuun ja yleensäkin liikkuvien kuvaajien noina aikoina suosima kalusto. Toisekseen, negatiivikokojen perusteella vaikuttaa siltä, että kuva voisi olla yhdistetty kahdesta rinnakkaisesta otoksesta; hyvin kyllä sillä väli ei hammasta. Kuvakoon suhde on noin luokkaa 1:3 joka sopisi vain panoraamakameraan tai yhdistettyyn kuvaan. Siten voisi arvella, että oikean kuvapuolikkaan valotus on onnistunut huonommin (liian tummat varjot) ja siksi sitä on retusoitu, kun on valmistettu lopullista kuvaa. Vasen puolisko on huomattavasti parempi. Tässä siis lienee amatööriotos, joka on sitten "myyty" Lokomolle edustuskuvan aihioksi. Josta varsinaisen kuvan on koonnut, retusoinut ja vedostanut joku valokuvauksen ammatilainen; myöskin retusointi oli korkeaa taitoa vaativa ammatilaji. On syytä muistaa, että varsinkin sellaiset valokuvat, joita oli tarkoitus käyttää kuvalaatan ("kliseen") lähtökuvana, piti valmistella huolella ja retusoida, jotta kontrasti saatiin riittävän hyväksi laatan valmistamiseen. Panoraamatekniikan perusteella, kuvaaja saattaisi silti olla jäljitettävissä, ne olivat sen verran harvinainen tekniikka. Niitä ottivat sellaiset tunnetut tekijät kuten I.K. Inha (kuoli 1930), Daniel Nyblin (kuoli 1923) ja Signe Brander (kuoli 1942). Mutta olisiko heistä ollut piippuun kiipeämään? Brander on poissuljettu jo terveytensä perusteella. I.K. ehkä kovana fillaristina olisi saattanut moiseen pystyä. Mutta kuka voisi olla se tamperelainen kuvaaja? Ja retussin tekijä? Jotenkin arvelen, että ei tuo ollut hänen ainoa kuvansa, ei kuvaajan eikä retussin tekijän.
	04.11. 14:32	Erkki Nuutio
		Kiitokset asiaa paljon tarkentavista arkistotiedoista !
Kuvasarja: Kainolan asema	04.11. 12:19	Juha Kutvonen
		Mukavan pikku idyllin olet Jorma löytänyt. Kaikkea sitä onkin. Kiitos näistä kuvista!
	04.11. 12:10	John Lindroth
		Vaikuttava kuva!
	04.11. 11:22	Antti Grönroos
		Hyvä kuva.
	04.11. 11:13	Rainer Silfverberg
		Hyvät värit on todella!
	04.11. 11:11	Petri Nummijoki
		"alamäkeä rullattaessa pysäytetään dieselmoottori kokonaan" Tarkoittaako tämä kirjaimellisesti, että moottori sammutettiin (pitkän) rullauksen aikana vai sittenkin sitä, että moottorin tehonanto ratamoottoreille pysäytettiin? Varmaankin moottorin sammuttaminen olisi ollut kuljettajan työskentelyolosuhteiden kannalta erittäin mukavaa mutta onko tämän aikakauden dieselmoottorin käynnistyminen ollut niin luotettavaa, että se olisi uskallettu sammuttaa kenties lukuisia kertoja työpäivän aikana?
	04.11. 10:05	Juha Kutvonen
		Tässä maistiainen, miltä DEVA-vaunun Atlas-moottori kuulostaa: https://www.youtube.com/watch?v=DZOyY3vyBZU
	04.11. 09:58	Hannu Peltola
		Hieno yökuva!
	04.11. 08:13	Esa J. Rintamäki
		Hyvää suomalaista osaamista: Veturinsuunnittelussa, niiden käytössä, ja Tapani Laaksomiehellä. Ja kuvaamisessa myös. Hyvin tehty, herra Jimi.
	04.11. 07:11	Pasi Seppälä
		Nätti öinen värimaailma. Värikkäistä valoista tuleekin mieleen, että joulu lähestyy...
	04.11. 06:29	Jimi Lappalainen
		Varsinaiseen luettelo-Excel-taulukkoon virhe on jo korjattu, mutta sitä ei ole vielä julkaistu. Simo?
	03.11. 23:12	John Lindroth
		Onnistunut kuva!
	03.11. 21:23	Petri Sallinen
		Vaunu on ilmiselvä C-sarjan vaunu. C-sarjan vaunuista on säilynyt muutama konepajapiirustus, joihin kuvaa voi verrata. Vaunukohtaisen tiedon perusteella pääsee hieman lähemmäksi oletettua alkuperäistä vaunua. Kolmiakselisia C-sarjan vaunuja ei ollut alkujaankaan ollut kovin paljon, joten haravointi on melko yksinkertaista. Vuoden 1896 listauksen mukaan C-sarjan vaunuja oli 22 kappaletta — kaikkien vaunujen pituus oli likimain 12 metriä. Vaunut oli valmistettu joko Berliinissä, Prahassa tai Helsingissä. Konepajatiedot ovat olemassa, mutta en niitä tähän hätään kaiva esille. Valtionrautateiden vuosikertomuksissa ja rautatietilastoissa C-sarjan vaunujen lukumäärä on suurempi, koska myös lanterniinikattoiset telivaunut sisältyivät samaan sarjaan. On siis käytettävä vaunuyksilökohtaisia luetteloita. Vuonna 1926 C-sarjaa ei enää ole. Kolmiakseliset C-sarjan vaunut oli tuollon siirretty jo D-sarjaan ja neliakseliset C-sarjan vaunut Ci-sarjaan. Joissakin listauksissa neliakseliset C-vaunut saattavat esiintyä myös Co-litteralla. Entiset C-sarjan vaunut on helppo erottaa D-sarjasta. Ne numeroitiin 300-sarjaan (vaunujen edellinen numerointi, mutta ei suinkaan alkuperäinen numerointi oli 1271-1293). Todennäköisesti 1920-luvun lopulta peräsin oleva vaunuyksilökohtainen luetteloni sisältää tiedot 11:stä entisestä C-sarjan vaunusta ja neljästä Tp-vaunuiksi (?) muutetusta vaunusta. Uudet D-sarjan numerot olivat: 354, 358, 359, 363, 365, 367, 368, 384, 385, 386 ja 387. Kuvassa sotilashenkilön hattu peittää osittain numeron, mutta numeron voi päätellä ainakin hehtaarille. Todennäköisesti vaunu on joko 363, 368 tai 386. Numeron kuusi kirjasinleikkauksen yläkaari muodostaa puoliympyrän, kuten myös numeroiden kolme ja kahdeksan yläkaari. Em. tiedon perusteella lopputuloksena on kolme mahdollista vaunua. Tämän tiedon perusteella voi myös etsiä vaunuyksilökohtaisista luetteloista tietoja mm. vaunun valaistuksesta, lämmityksestä tai jarrulaitoksesta — myös hylkäämisestä ja muusta käytöstä.
	03.11. 20:17	John Lindroth
		Loviisan rata sai käyttöönsä kolme Move Dieseliä v.56 numeroiltaan 1,2ja3 ne sai vastaavan numeroisista käytöstä poistetuista Brooksin Consolidation vetureista otetut numerolaatat ja soittokellot katoilleen. Juna on menossa suuntaan Lahti/Niemi!
	03.11. 19:19	Erkki Nuutio
		Mahdollisuus on olemassa, onhan pitkistä sotasaalisvaunuista kuvia näilläkin sivuilla. Oletus vuodesta 1941 vaikeuttaa tätä nyt, koska vaunun olisi pitänyt sitä ennen käydä "suomalaistettavana" konepajassa. Aikaa tällaiseen ei tainnut olla. Kuvan vaunussa on mielestäni useita suomalaispiirteitä. Lisäksi SVR:n 1912 kuvastossa on varsin yhdenpitävä 13 sivuikkunainen vaunu. Oikealla oleva vaunu jää epävarmaksi. Se voisi olla kuvaston 180 (D, alunperin II & III lk) tai 197 (E, III lk).
	03.11. 18:54	Rainer Silfverberg
		Jos kuvauspaikka on Karhumäki Muurmannin radalla, niin eikö ole pieni mahdolisuus että vaunu olisi alunperin ollut venäläinen sotasaalisvaunu, johon olisi Itä-Karjalan miehitysaikana lisätty tekstit VR Suomi? Entä tuo oikeanpuoleinen vaunu, mitä mallia se on?
	03.11. 18:50	Antti Grönroos
		Antti on asialinjalla, kiitos vastauksesta :)
	03.11. 18:48	Rainer Silfverberg
		Ihmisten vaatteiden perusteella voi olla 1930, -40 tai -50 -luvulta. Oliko muuten nimikyltti pelkästään ruotsiksi koko yksityisradan aikana, vai tietääkö joku milloin lisättiin "Loviisa", joka näkyy kuvissa jotka ovat VR:n eli leveäraiteisen radan ajalta?
	03.11. 18:09	Teppo Niemi
		Onko siis Loviisan Rautatiellä ollut samaan aikaan kaksi veturia, joiden numero on ollut 3? Siis höyryveturi numwro 3 ja.dieselveturi numero 3. Eiköhän tuohon kysymykseen saada vastaus, kunhan.Markku Nummelin saa tehdyksi Loviisan radan kirjan. Veikkaan, että tuossa on monille harrastajille täysin uusia asioita.
	03.11. 17:24	John Lindroth
		Hannu Rasehornin kirjassa veturi kolmosen käytöstä poisto olisi ollut vv. 54-55.
	03.11. 17:03	Antti Havukainen
		Paimenportin nykyinen ratakilometrisijainti on 240+770 eli Vaunut.orgin luettelossa pari numeroa lipsahtanut väärinpäin ja ilmeisesti sen takia myös liikkennepaikkaväli väärin.
	03.11. 16:10	Veikko Hattunen
		Sommittelu on mielenkiintoisen maukasta.
	03.11. 15:56	Rasmus Viirre
		Ikäisekseen kyllä erittäin taiteellinen ja myös laadukas otos! Viimeistelevänä mausteena Dm7 yksilö, josta löytyy aikas vähän kuvia liikennöintinsä ajoilta. Huippu kuva!
	03.11. 15:41	Erkki Nuutio
		Äläpä nyt yli-innostu Teppo. En ole missään väittänyt että tietynlaisia tai tiettyjä vaunuja olisi uudelleenkoritettu. Olen kirjoittanut mahdollisista uudelleenkorituksista, mutta toisaalta myös kertonut siirroista vähempiarvoiseen käyttöön. Olen nimenomaisesti kertonut, että näistä mahdollisista minulla ei ole varmennuksia, koska Pasilan ja VR-historiikit eivät niistä kerro. Toisaalta tunnemme kaikki lukuisia valokuvia matkustajavaunuista, joiden puukorit ovat menneet pirstoiksi onnettomuuksissa tai palaneet karrelle vuonna 1918 tai 1939/40. Aluskehys on monesti kärsinyt vähemmän. Tiedämme, että näitä vaunuja on koritettu uudelleen liikenteeseen. Erityistapauksensa on vähittäisen lahoilun , liitosten väljähtyminen tai muun syyn vaatima välttämätön uudelleenkoritus, kun alusta on säilynyt kunnostuskelpoisena. Olisi hyvä jos näistä tulisi esille uutta arkisto- ja muuta tietoa. Toistaiseksi täsmällistä tietoa puuttuu. Sen vuoksi monet näistäkin asioista jäävät ainakin toistaiseksi oletusten varaan. Mitä tulee työuraani, työllä meidän useimpien on täytynyt elämämme maksaa, alastamme riippumatta. En ole koskaan ollut puisten bussikorien parissa, mutta hyvin tiedän uudelleenkoritusten tulleen eteen romutuksen vaihtoehtona jo noin 15 vuoden käytöllä. Nyt olemme puhumassa matkustajavaunusta, jota on käytetty jo noin 60 vuotta! Joten tehkäämme tarvittaessa arvoita, jos täsmällisiä tietoja ei löydy. Mainiten että kyse on arviosta. Erityisen tarpeellinen arvio on kuvausvuotta koskien, koska ilman sitä (edes arviota) tietyn kuvan haku näiltä sivuilta on usein vaikeata. Harrastakaame hermostumatta.
	03.11. 13:10	Teppo Niemi
		Mihin tämä väitteesi uudelleenkorituksesta perustuu? Vai onko tuo oletus peräisin autopuolelta, jossa olet käsittääkseni työurasi suorittanut. Siellä tuo uudelleen koritusta harjoitettiin runsaasti, jopa alkuperäisen tyyppisillä koreilla. Aluskehykset olivat toki kierrätystavaraa ja taitaapa vielä 1800-luvun boggievaunun aluskehyskin löytyä tänä päivänä toisesta matkustajavaunusta. Mutta tuo kori on täysin silloin uusille aluskehyksille rakennettujen 4-akselisten vaunujen tyyppinen. DR /Rk vaunujen aluskehyksiä on taas käsitelty aikoinaan junat-lehdessä. Ja onhan 2-akselisia matkustajavaunujakin, joissa on uusi kori. Esimerkki tälläisesta löytyy kuvasta https://vaunut.org/kuva/51103 ja sen kommenteista. Näissä tapauksissa vaunun kori on kuitenkin rakentamisajankohdan mukainen uusien matkustajavaunujen korin tyyppinen. Odotan todellakin Erkiltä jotain dokumenttia siitä, että 1800-luvun ja 1900-luvun alun 3- akselisien vaunujen aluskehyksille rakennenettiin vielä1930-luvulla tai sen jälkeen saman tyyppinen kori ja jopa peltivuorauksella (vrt. Valtionrautatiet 1912-1937 kirjoitukset koskien matkustajavaunujen koria).
	03.11. 12:57	Petri Sallinen
		Koneosasto ja sen alaiset toimistot ovat vuosien varrella antaneet määräyksiä kolmannen akselin poistamisesta. Määräykset ovat vaunukohtaisia ja sisältävät yleensä monta sivua numerokohtaisia määräyksiä. Valitettavasti tällaiset määräykset eivät ole yhdessä paikassa, vaan kaikkien muiden "lähteneiden asiakirjojen" joukossa — mappien selaamista on siis tiedossa, jos haluaa saada kattavan kuvan asiasta. Yleisellä tasolla voidaan ehkä todeta, että kolmas akseli häipyi vaunuista 1930-luvulle tultaessa.
	03.11. 12:11	Jimi Lappalainen
		Mainiota! :)
	03.11. 09:59	Erkki Nuutio
		1911 vaunukuvaston piirros 132 kyllä istuu valokuvan vaununkoriin. Onko koritettu uudelleen esimerkiksi huonon kunnon tai kolari- tai sotavaurion (1939/40) vuoksi tai kaksiakseliseksi muutoksen yhteydessä, jäänee avoimeksi jollei arkistotietoja ole säilynyt. Kyse olisi lähinnä Pasilan konepajan tai Koneosaston arkistotiedosta koskien matkustajavaunujen uudelleenkorituksia. Kolmiakselisten vaunujen mahdolliset kaksiakselistamiset niistä ehkä tarkentuisivat. Säästäväisyysperiaatteen mukaisesti VR käytti vanhentuneita matkustajavaunuja mieluummin muutoksitta toisarvoisemmassa käytössä, kuten äskeinen kuva Pietarsaarestakin näytti. Toisaalta Talvisodan vaunumenetykset ja sen jälkeen ryssälle pakkoluovutettu suuri määrä matkustajavaunuja pakotti välirauhan aikana kaikin voimin tekemään matkustajavaunuja lähinnä Pasilan konepajalla. Sinne oli kerätty raaakilevaunuja ja -osia. Valokuvankin vaunu voi olla tällainen. Uusia vaunuja ei juurikaan voinut saada Jatkosodan edellä. Eerolan hyvä kirja Pasilan konepaja 1903-2003 kertoo varsin paljon vaunujen korjauksestakin (esim. s. 121-). Niin yksityiskohtainen ei kirja silti ole, että kertoisi esimerkiksi lukumääriä eri asteisista korien uusrakenteluista. Kirjan taustana ollut Pasilan arkistoaineisto ehkä tällaisiakin tietoja sisälsi.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	03.11. 08:40	Esa J. Rintamäki
		Suo anteeksi herra Veikko. Kokeile tätä: vanhatkartat.fi
	03.11. 08:12	Jari Välimaa
		Näin Julia ilmoitti Kokemäki-Pori väliltä "Pre-SIT-testausta alueella 2" https://digirata.fi/testiajot-kaynnistyivat-tampere-pori-rauma-rataosalla/
	03.11. 07:58	Jari Välimaa
		tiedote https://www.tampereenratikka.fi/tampereella-paasee-7-marraskuuta-lahtien-matkustamaan-pohjoismaiden-pisimmalla-ratikalla-valmalla/
	03.11. 00:16	Mikko Ketolainen
		10 vuoden takaiseen kommenttiin, tuo Rescue Pirkanmaa kääntyy radioliikenteessä muotoon Pelastus Pirkanmaa 932. Tosin tämä auto on nykyisin tunnukseltaan RPI892, eli Pelastus Pirkanmaa 892. Eli, ainakin osa noista englannin kielistä sanoista käännettiin suomalaiseen muotoon, joka kuulostaa paljon paremmalta kuin miten ne alussa lausuttiin, tämäkin tunnus olisi lausuttu virallisesti radioon Risto Pirkanmaa 932.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 23:06	Into Tilander
		Upeat kaaviot Eljakselta! Paikkatietoikkunan ilmakuvat vuosilta 1949 ja 1951 ovat myös hyviä varteenotettavia vaihtoehtoja nojatuolitutkimuksiin.
Kuvasarja: Yhdistyneet Villatehtaat	02.11. 22:51	Eljas Pölhö
		Villatehtaan molemmat haarat näkyvät loppuun asti alemmassa kaaviossa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15918.msg122060#msg122060

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset