85-9466 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 02.08. 23:18 Toni Lassila  
  Vakituisia sn 100 km/h tavarajunia on enää vain 3061 ja 3063 Vka-Kem ja 3069 Vka-Olt. Toiseen suuntaan sitten junilla 5190, 5192 ja 5900 Kem-Vka on sn 80 km/h ja junalla 5010 Olt-Tpet sn 90 km/h. Vielä noin 15 vuotta sitten niitä oli enemmän kun rekkajunatkin vielä kulkivat.
kuva 02.08. 23:09 Rasmus Viirre  
  Jeps, kiitos. Sillä ajattelin, ettei kaikki sentäs ole sn 80, vaikkakin kaiketi iso osa on.

Esa. Hehkuttamisessa on sitten vielä nämä amerikkalaiset nokkamallin rekat oma lukunsa, joista puhutaan ylivertaisina isoine (ja iso ruokaisine) moottoreineen. Kyllä kulkee viisi redwood forestin nuorta tukkia niputettuna ketjuilla! Tai 40 jalan kontti, kunhan ei ole tien päällä paljoa lumisohjoa, mistä tietysti ei kukaan koittaisi ajaa. Jaah niin..
kuva 02.08. 22:01 Noah Nieminen  
  On kyllä hyvä kuva. Seepra tasapainottaa vihreydellään kuvan ja on sopivasti keskellä. Habin ja Hbi myös luovat sinisellä värillään tunnelman kuvaan.
Kuvasarja:
Benelux 21-26.7.2026.
 
 02.08. 21:53 Tuomas Pätäri  
  Näihinkin ehti viimein tutustua vähän syvällisemmin, on kyllä hyvä sarja!
kuva 02.08. 21:08 Simo Toikkanen  
  Ylläpito valikoi viikon kuvat käsin kuva-arkiston syövereistä. Yleensä pyritään löytämään jollakin tavalla mielenkiintoinen kuva esim. visuaalisesti tai ajankohtaan perustuen. On hyvä, jos kuva toimii myös pikkukuvassa, joka etusivulla on esillä. Useinkaan kuvaa ei valita edellisen viikon aikana sivustolle ladatuista kuvista, ellei siihen ole jotakin merkittävää syytä.
kuva 02.08. 20:57 Tuomas Pätäri  
  Simon mainitsemista lähestymismerkeistä ainakin kaksi on edelleenkin paikoillaan, näin yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin.
kuva 02.08. 20:48 Jyrki Talvi  
  Kuvasarja näkyy hyviä kuvia Julius.
kuva 02.08. 19:07 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, ajopöydässä oli/on merkkilamppu tekstillä "MOOTTORI". Jos jokin junassa olleen vetovaunun moottori sammui, syttyi tähän punainen valo.

Sen tarkempaa infoa ei ollut. Mutta olipahan edes tämä.
kuva 02.08. 19:02 Esa J. Rintamäki  
  Maantieliikenteen raskaiden yhdistelmien ylinopeudet lienevät seurausta siitä, että täällä Suomessa maantiet on rakennettu huomattavasti "ryppyisemmillä" maasto-oloilla, eli just ylä- ja alamäillä.

Toisekseen: - rekka-autojen moottorit ovat pelkkiä nuhapumppuja rautateiden vetureihin verrattuna. Jollain mähmäisellä Scanialla ei 800 tonnia turvetta edes änähdä mihinkään suuntaan.
Siis: - käyttötarkoitus on eri.

Sekin juttu vielä, että koskaan ole pystynyt ymmärtämään rekkakuskien hehkuttamista "veturinkuljettajina". Plääh.
kuva 02.08. 18:53 Petri Nummijoki  
  Näkikö kuljettaja ajopöydästä, jos useamman moottorivaunun junassa jonkun taaemman vaunun moottori sammui vai pitikö tämä päätellä rungon suorituskyvyn perusteella? Varmaan melko helppoa mennä tuntoaistillakin 2-3 moottorivaunun junassa mutta mitenhän oli asian laita, jos junassa oli esim. 5 moottorivaunua?
kuva 02.08. 18:51 Esa J. Rintamäki  
  Herra Kimmo, mainitsit virhetoiminnosta: - itse uskoisin (Achtung! uskoisin) sen syntyneen jo Ruotsissa Hilding Carlssonin firman suunnittelukonttorissa.

Tietääkö kukaan tästä puolesta Ruotsin YP - kapsulätissä?

Tai:

Onko kenelläkään vorgilaisista mitään yhteyksiä Svenska Motorvagnsklubbenin (SMOK) kanssa? Asiaahan voisi tarvittaessa selvittää sitä kautta.
kuva 02.08. 18:31 Kimmo T. Lumirae  
  Jäähän tuossa tilaa, että en usko tuon oleellisesti hidastaneen kuskipukilta lähtöä tasoristeystilanteen kärjistyessä.

Mutta Lättiinhän tehtiin todella säästäväisesti muutostöitä, joten en ihmettele, ettei tuollainen yleistynyt. Mm. moottorin lämpövahdin toimintahan oli nurinkurinen: muussa kalustossa moottorin jäähdytysveden ylilämpö aiheutti kuormituksen poistumisen ts. sähköinen teho poistui tai vaihde irtosi, ja moottori jäi käymään tyhjäkäyntiä: vesi kiersi ja jäähdytin puhalsi lämpöä ulkoilmaan ja ehkä vähän ajan päästä päästiin jatkamaan matkaa.

Mutta Lätässä jäähdytysveden ylilämpö sammutti moottorin! Ja tätä ei tietysti missään tapauksessa olisi saanut tapahtua, koska tällöin kuuman jäähdytysveden kierto pysähtyi ja oli vain hetkien kysymys, milloin jäähdytysvesi kiehuu. Samoin jäähdyttimen päämoottorikäyttöinen puhallin pysähtyi eikä näin edesauttanut jäähdytysveden jäähtymistä.

Käyttöohjeiden mukaan moottori piti saada heti käyntiin vaurioiden estämiseksi, ja mm. paikallisjunien konduktöörit monesti osasivat tämän tempun: konekoppa auki, ja kengällä ruiskutuksen käynnistystappi sille kuuluvaan haarukkaan ja starttinapista kone käyntiin.

Mutta tätä yksinkertaista virhetoimintoa ei saatu muutostyönä korjattua Dm 6 - Dm 7 -sarjoihin vv. 1954-1988. Jos jollakulla on asiasta lisätietoa, lukisin siitä mielelläni.
kuva 02.08. 18:26 Jani Tuominen  
  Lienee kyllä myös syytä huomata että Valmetin telakkateollisuuden alasajoa ja yhdistämistä Wärtsilän vastaavan kanssa (jossa kävi sitten miten kävi) ajoi myös ihan jo telakkakriisi eli kova kansainvälinen kilpailu (pääasiassa Aasiasta), öljykriisi joka vähensi tankkerien rakentamista ja yksinkertaisesti tappiollinen laivanrakennustoiminta.
kuva 02.08. 18:17 Kimmo T. Lumirae  
  Vetureita oli kaikkiaan kaksi kappaletta, kuten Andreas kirjoittikin. Kyseessä ei ollut mihinkään laajamittaiseen käyttöön tähtäävä kokeilu, vaan tarve säästää kivihiiltä, jota Sveitsissä ei ole, ja tuontihiilen kanssa oli pahoja saatavuusongelmia.

Veturissa on käyntisilloilla hiukan hitsausmuuntajaa muistuttava muuntaja, joka antoi 20 volttia 12 000 ampeeria; ajolankasähköhän on tuollapäin maailmaa 15 kV 16,7 Hz. Kytkennästä kattilaan on kahta eri tietoa, joista toisen mukaan sähkö johdettiin suoraan metalliseen tuliputkeen, ja toisen mukaan tuliputkessa olevaan vastukseen. Tekniset tiedot on historiaan kirjattu miten on kirjattu, ja vaikkei Sveitsissä ole kuin neljä (4) virallista kieltä, joista yksikään ei ole muuten englanti, niin asiaan saattaa vaikuttaa johonkin pujahtanut käännösvirhekin.

Veturin tulipesässä pidettiin silti pientä "moppaa" eli siementulta, jolla päästiin käymään myös vähän kauempana olevalla teollisuuslaitoksella, jonne johtavalla sivuraiteella ei sähköistystä ollut.
kuva 02.08. 18:08 Kimmo T. Lumirae  
  Sn 90 -junia on ollut paljon jo kauan ja junasta, vaunustosta ja rataosista riippuen kuormatun tavarajunan sn usein onkin 90.

Joitain tavarajunia, mitkä kulkevat yhteen suuntaan kuormattuna ja toiseen suuntaan tyhjänä, korkeintaan jotain pieniä terveisiä mukana joissain vaunuissa, on ajettu tyhjänä kiitotavarajunina, sn ainakin 100. Aikoinaan Tampereen turveliikenteessä 2 Dv12 tai Dr13 vei tyhjät turvevaunut TK-junana (kiitotavarajuna) sn 100 kuormauspaikalle, ja paluu oli sitten sn 75, sittemmin sn 80 -tavarajunana. Raahen-Hämeenlinnan teräskuljetus on kulkenut 1970-luvulta saakka ja sen numerot ja junamäärä ja junapainot ovat muuttuneet moneen kertaan, mutta joskus 1990-2000 -luvuilla T5012 kulki kuormattuna Rh-Hl sn 75, sittemmin 80 ja myöhemmin mahdollisesti 90, ja sen vaunuston palauttava TK1057 kulki Hl-Rh sn 100, ja tämä on jostain määräyksistä johtuen ollut alempikin.

Tiedossani ei ole, onko säännöllisessä liikenteessä ollut varsinaisia tavarajunia, joiden sn on esim. 110 tai 120; yksittäisiä tavaravaunuja on kuljetettu sn 120 -makuuvaunujunissa yms. tilanteissa kylläkin.
kuva 02.08. 18:01 Petri Nummijoki  
  100 km/h nopeutta on tietyillä tyhjävaunujunilla hyödynnetty jo pitkään. Esim. https://vaunut.org/kuva/16597
kuva 02.08. 17:44 Erkki Nuutio  
  B&W-lyhenteellä tarkoitin Burwainia eli tanskalaista Burmeister&Wainia, jonka MAN nielaisi jo vuosikymmeniä sitten.
Valmetille B&W-toiminta oli sen telakoita ja Rautpohjaa työllistävää lisätoimintaa. Linnavuorikin teki 60-luvulla B&W:n lisenssillä kivikautisen oloisia apumoottoreita isoihin laivoihin.

Wärtsilän laivamoottorivalmistus alkoi 30-luvun lopulla Crichton-Vulcan -telakalla Turussa. Tehtiin Nohab- (joka puolestaan perustui saksalaislisenssiin) ja Sulzer-dieseleitä. Kun nämä eivät olleet ongelmattomia, päätettiin siirtyä omakehitteisiin moottoreihin ja siirrettiin toiminta Vaasaan. Ensimmäinen oma moottori oli 60-luvun puolivälin vaiheilla Wärtsilä Vaasa 14. Rinnalla tehtin lisenssillä Wärtsilä-Sulzer -moottoreita.
Myöhemmin tunnetusti on omien mallien rinnalla tehty muitakin moottoreita (kuten veturimoottorin koeversio) ja aikansa Wärtsilän pois ostamien valmistajien moottoreita.
Vaasan toiminta on ollut ja on pitkäjänteistä ja ja menestyksellistä. Ei ole Olavi J:n kaltaista ihmistä sotkemassa.
kuva 02.08. 17:21 Rasmus Viirre  
  Mites sitten kun on tullut nähtyä tavarajunia jotka menevät oikeasti sitä 90-100 km/t? Näitä mm. joskus tyhjät puujunat, avovaunujunat, konttijunat, sekajunat, välillä Tampere-Raahe/Oulu. Veturina useimmissa tapauksissa Sr2 tai Sr1. Onko kyseessä kuin kiitotavarajuna jolle olisi sallittu suurempi nopeus? (junatyyppi TK?)
kuva 02.08. 17:19 Rasmus Viirre  
  Mystinen tunnelma, hieno! 245:n tuli itsekin havaittua vuosia sitten San Giovanni Valdarnossa. Siinä tosin kankipyörät ja operaattori MIR, Mercitalia Rail. https://vaunut.org/kuva/135991
kuva 02.08. 16:35 Kimmo T. Lumirae  
  Suurin sallittu nopeus on kuitenkin suurin sallittu nopeus ja kun sitä kirjaimellisesti tulkitaan, suurempi nopeus on sääntöjen rikkomista.

Maantieliikenteessä raskaiden yhdistelmäajoneuvojen "sn" on 80, ja silti niiden rajoittimet säädetään käsittääkseni 89:ään, eli kaikessa hiljaisuudessa tehdään mahdolliseksi suurimman sallitun nopeuden tuntuva ylittäminen. Sallituksi tämä ei kuitenkaan ylinopeutta muuta.

Junien perinteinen kulunvalvonta JKV alkaa varoittaa nopeuden ylittämisestä vasta 3 km/h ylityksessä ja mahdollistaa ajon ainakin vielä 8 km/h nopeusylityksellä ennen JKV:n tekemää pakkojarrutusta.

Eli näissä on helpotettu tilanteita, joissa nopeus lipsahtaa tahattomasti yli sallitun. Kun sn 80 -tavarajunalla mennään alamäkeä 87 km/h, ja heti alamäen jälkeen alkaa jyrkkä 2 km pitkä ylämäki, niin siinä ei ole kyse siitä, että otetaan tarkoituksella vähän vauhtia siihen ylämäkeen, vaan siitä, että jos siellä alamäessä tai "montun pohjalla", missä alamäki vaihtuu jyrkäksi ylämäeksi, käytetään koko junaan vaikuttavaa jarrua, eli ns. tehdään jarrutus, niin se jarrutus kestää 1-2 minuuttia, vaikka jarrutus jätetään hyvin lyhytaikaiseksi ja jarrut irrotetaan pian; tavaravaunujen jarrujen irrottuminen saattaa kestää minuutinkin verran, ja kuvaamassani tilanteessa mennään siis sitä jyrkkää ylämäkeä tavarajunan jarrut päällä. Tietysti energiaakin kuluu, ja matka-aikaa tulee lisää, mutta ääritilanteessa siinä saattaa olla mäkeen jäänti lähellä, eli juna pysähtyy siihen ylämäkeen, eikä esim. liukkaalla kelillä, pahimmassa tapauksessa, pääse enää siitä liikkeelle, kun veturin vetovoima ei siihen riitä.

Luvallista ja laillista tämä ei silti ole. Jos sn 80 -junalla ajetaan junavaurio 87 km/h nopeudessa, kyllä siinä tuomioistuin toteaa ihan aluksi rikotun nopeussäädöksiä, ja sitten arvioidaan, paljonko näin todennettu ylinopeus on vaikuttanut onnettomuuden syntyyn tai vakavuuteen.

Eli lyhyesti: tahallista ylinopeutta ei ajeta koskaan, koska saattaa käydä niin, että siitä ei ns. hyvä heilu.

Ja siis mm. Juliasta nähtävä nopeuden GPS-arvo ei ole luotettava.
kuva 02.08. 16:11 Kimmo T. Lumirae  
  Sveitsissä ajettiin noin-vuoteen 1950 asti seisten, samoin kuin Ranskassa vielä vähän myöhempäänkin, viitaten myös Dr13 Alstomin ohjaamoon, joka on suunniteltu seisten ajettavaksi.

1952 SBB sai Ae 6/6 -protot ajoon, ja niissäkään ei vielä ollut istuinta, ja käyttöön otettiin baarituolin kaltainen istuin, jossa ei ollut joustoa. Ja tätäkin pidettiin suurena edistysaskeleena.
kuva 02.08. 15:36 Aatos Heinämäki  
  Komee kuva!
kuva 02.08. 15:14 Esa J. Rintamäki  
  Vai oliko kori saanut remontteeratun aluskehyksen? Ei liene konstikaan irrottaa suht hyväkuntoinen kori siksi aikaa.

Vai kiirettäkö pukkasi?
kuva 02.08. 15:09 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, sallinet pari kysymystä:

1) Mainitsemasi B & W, onko se Burmeister & Wain? (Tietääkseni Babcock & Wilcox viittaisi tuonne höyryvoimalaitospuolelle.).
2) Millaiset juuret ovat jäljitettävissä Wärtsilä Vaasan (tai jktn sinnepäin) moottoritehtaan historiassa? Toisin sanoen: - syntyikö kana ennen munaa?

Jos osaavalta porukalta vedetään firma vessasta alas, niin kait ne osaajat ovat hyvin edes jonkun/jonkin muistissa?

Koulutuksessa olleet lahjakkuudet eivät sentään nyt mitään valtionsalaisuuksia ole, eikä suunnittelutoimistojen esimiehiltäkään vissiin vaitiolovelvollisuutta vaadita? (Armeija kytköksineen olisi eri asia.)
kuva 02.08. 14:28 Erkki Nuutio  
  Lienee kyse Valmetin varaosatoimituksesta Pansion telakkkansa tekemään laivaan..
Päämoottorit laivoihin teki B&W:n lisenssillä Valmetin Rautpohjan tehdas. Pääjohtaja Wrede oli aikaansaanut sopimuksen B&W:n kanssa antaakseen Rautpohjan paperikoneiden tukijalaksi yhtä järeää valmistusta vaativan tuotteen.
Rautpohja teki vuosina 1960-77 yhteensä 118 moottoria laivoihin ja voima-asemille. Suurimmat olivat 30700 hv:tehoisia.
Ongelmiakin (kuten kampiakselin katkeamisia) syntyi - lähinnä lisenssinantajan kanstruktiovirheiden seurauksena.

Varaosan toimitusvuoden perusteella olisi ehkä kyse moottorityypistä 6K62EF. Sen teho oli 8300 hv, ja sellaisia ilmeisesti käytettiin hampurilaiselle tukkuliikkeelle myydyissä jäähdytetyissä 3400 dwt:n hedelmälaivoissa (toimitettu Pansiosta vuonna 1958).

Poistuvan Wreden seuraajakseen valitseman Härkösen kuoltua yllättäen vuonna 1964 alkoi Valmet politisoitua. Rappion kruunasi Kekkonen hoitamalla kepulaismuurari Olevi J. Mattilan Valmetin pääjohtajaksi vuonna 1973.
Raskaat strategia- ja muut virheet seurasivat. Yksi niistä oli Vuosaaren telakka, jonka ensimmäiset laivat valmistuivat vuonna 1975.
Se upotti Valmetin telakat ja laivamoottorienkin valmistuksen.
kuva 02.08. 13:15 Toni Lassila  
  Toinen vaihtoehto ilmoittaa kuvauspaikan tarkka sijainti on toki sitten karttakoordinaattien käyttäminen. Joskus niissä tosin on esiintynyt bugeja ja se karttalinkki vienyt ihan muuhun paikkaan kuin olisi tarkoitus.
kuva 02.08. 11:38 Janne Karresuo  
  Kiitos Jarno! Makuasioitahan nämä todellakin ovat :)
kuva 02.08. 11:23 Niklas Rinta-Kanto  
  Tasoristeys on kuvan takana, mutta en keksinyt parempaa sijaintia mitä merkitsisin kuvaan.
kuva 02.08. 11:15 Joonas Viita  
  Väyläviraston karttapalvelu kertoo (Heinävaara)-Ilomantsi välin olevan D-luokassa, ja Saarijärvi-Haapajärvi välin olevan B1-tasoinen.
kuva 02.08. 11:09 Eljas Pölhö  
  Mielenkiintoista, että 2020-luvun tiedot ovat julkisia, mutta aikakauden 1920-1986 päällysrakennetta koskevat tiedot ovat Väyläviraston johtoryhmien päätöksellä "ei-julkisia", mikäli niitä haluaa katsoa Rataosaston arkistosta (tilanne kesäkuun lopulla 2026). Samat vanhentuneet tiedot löytyvät toki helpolla VR:n painetuista julkaisuista tai Suomen virallisesta tilastosta. Mikähän logiikka tässäkin on? Pitäisikö vuosien 1920-1986 julkaisut polttaa?
kuva 02.08. 10:52 Mika Hakala  
  Ote Väyläviraston julkaisuista 3/2023:

"
6.1.2 (Joensuu)–Ilomantsi

Rataosuuden liikennepaikkaväli Joensuu–Heinävaara on peruskorjattu vuonna 2010. Heinävaara–Ilomantsi-välin päällysrakenne on ollut erittäin huonossa kunnossa. Päällysrakenne kuitenkin uusittiin marraskuussa 2022 valmistuneiden tehostettujen ylläpitotoimien yhteydessä, jonka myötä radan suurin sallittu akseli-paino ja nopeusrajoitus normalisoituivat (akselipaino 200 kN ja nopeusrajoitus 60km/h). Radalla ei ole ollut välityskykyongelmia, joten näköpiirissä ei ole tarvetta kapasiteettia parantaville toimenpiteille."

Eli palautettiin alkuperäistä vastaavaan kuntoon (eli A-luokassa pysyi)
kuva 02.08. 09:38 Jimi Lappalainen  
  Missä tässä kuvassa näkyy tuo mainittu Kulottajanpolun tasoristeys?
kuva 02.08. 08:26 Jarno Piltti  
  En tiedä, makuasioita. Keväinen lehdetön puusto junan ympärillä on varsin kuvauksellinen, varsinkin vasta-auringossa. Todella hieno kuva näinkin!
kuva 02.08. 06:31 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki kirjoittaa täyttä asiaa.

1990-luvun tahallinen lama (jolla meille suomalaisille opetettiin kuria ja järjestystä) ja epäinhimillinen hurmaantuminen Ronnien ja Maggien rutsaamaan epäsikiöön nimeltä "uusliberalismi" tuhosivat kaiken tämän. Johdonmukaisuus ja reilu meininki katosivat samalla.

Ja se vähäinenkin elpymnen torpattiin vuoden 2008 rahakriisiilä. Nyt elämme toveri Donaldovitshin aiheuttamaa moraalikatoa.

Mitä väliä enää millään...
kuva 02.08. 03:16 John Lindroth  
  Upea veturi joka olisi hyvä saada korjattua ja edustamaan museoliikenteeseen!
kuva 02.08. 00:19 Rasmus Viirre  
  No huh mitä sattumakuvan herkkua taas! Tosin ei heti uskoisi että kyseessä on kesäkuu..
kuva 01.08. 23:07 Juha Kutvonen  
  Täällä on listattu A-radat, joiden sallittu akselipaino on alle 22,5 tonnia: https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/rataosat-joiden-suurin-sallittu-akselipaino-alle-225-t

Luettelo ei tosin ole ajantasainen, koska ainakin Saarijärvi - Kannonkoski ja Kontiomäki - Pesiökylä on parannettu raskaammalle kiskotukselle. Miten on Heinävaaran - Ilomantsin tilanne?

Deevereiden poistuttua näyttäisivät ainoastaan Dr16 (20,5 t) ja Dr18 (20 t) kykenevän liikennöimään A-radoilla.
kuva 01.08. 22:17 Noah Nieminen  
  Näyttäisi näemmä olevan. Hieno kuva!
kuva 01.08. 20:50 Rasmus Viirre  
  Kiitos, Jussi!
kuva 01.08. 19:31 Erkki Nuutio  
  Lempeä kuva ryhdikkäästä pysäkkirakennuksesta!
60-luvun puolivälissä voimakkasti kihdytetty paikallisliikenteen alasajo oli tuhoisa ja sen uudelleenkehittäminen on siksi hankalaa.
Jos kunnat (tässä Kangasala ja Tampere) olisivat halunneet toisin, olisi Siitamaankin voitu kaavoittaa pientaloja ja kerrostaloja edullisille tonteille (esimerkiksi 2000 ihmiselle) olisi tilanne nyt toinen.
kuva 01.08. 19:24 Jussi Pajunen  
  Hieno kesäinen kuva. Hyvä :)
kuva 01.08. 17:51 Samu Saikkonen  
  Kiitokset molemmille. Tämä kuva on myös oma suosikki. Loppukesän merkit alkaa hiljalleen lähestyä kieltämättä.
kuva 01.08. 14:19 Antti Tapani Häkkinen  
  Itse ehkä suosisin Kotka Hovinsaarta, mutta joka tapauksessa mielestäni olisi kaikkien Hietasen kuvien tunnisteisiin saada joku Kotkan liikennepaikan osa, oli se sitten Kotka Hovinsaari tai Kotka tavara, että helpommin löytyisivät hakemalla ja kuitenkin Kotkan liikennepaikalla tässä ollaan.
kuva 01.08. 13:21 Miitre Timonen  
  Liikenteen kontekstissa ei kuitenkaan mene. :)
kuva 01.08. 12:51 Jimi Lappalainen  
  Kyllähän se silti meni ohi.
kuva 01.08. 12:14 Leevi Heino  
  Miksi S56 täytyisi päästää ohi, jos menee toiseen suuntaan eri raidetta?
kuva 01.08. 11:27 Veeti Heino  
  Mää vein ton kuvan ja lahjotin sen Mikkelin Kiinaan.
kuva 01.08. 10:30 Veeti Pietilä  
  Minun kuva näkyy ainakin itsellä onnistuneesti.
kuva 01.08. 01:03 John Lindroth  
  Komea kuva!
kuva 01.08. 00:31 Ida Nevalainen  
  Tämän värimaailman ku sais takas ni ai että!
kuva 01.08. 00:23 Mikko Ketolainen  
  Pitäisi olla välillä Äänekoski-Saarijärvi 22.5 tonnia ja sieltä ylöspäin alle 22.5 tonnia. Saarijärvelle asti pääsisi, mutta ylöspäin sieltä ehkä ei.
   >>