201-101780 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 06.05. 20:10 Antti Tapani Häkkinen  
  Tarjoaisin loppuvuotta 2015 tai alkuvuotta 2016.
kuva 06.05. 19:23 Veikko Hattunen  
  Milloin tästä viimeksi juna kulkenut?
kuva 06.05. 16:48 Juho Rintala  
  Vaunun numeroa kun olet kirjoittanut niin taisi sattua näppäilyvirhe. Vaunu on oikeasti 27004 niinkuin kuvassa näkyy :)
kuva 06.05. 16:46 Juho Rintala  
  Kiitos korjauksesta.
kuva 06.05. 14:56 Esa J. Rintamäki  
  Junat ovat P 104 Turkuun ja Porkkana P 105 Tampereelle.

Eletään kello iltapäiväviiden aikoja...
kuva 06.05. 14:35 Otto Tuomainen  
  Tämän veturin nykytila on surkeampi. Se seisoo molemmat ohjaamonsa menettäneenä Trutnovin varikkoalueen reunalla.
kuva 06.05. 14:05 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten Juha edellä linkkasi, oli tämä "Lasijuna" saapumassa Garmisch-Partenkircheniin 12.12.1995 aamupäivällä, ja lähestyi tuloraidetta noin 40 km/h.

Asemalta oli lähdössä 1044-vetoinen taajamajuna, jonka lähtöaika tuli, ja konnari kiirehti hakemansa kahvikupin kanssa junaan ja vihelsi pillillään veturinkuljettajalle "Valmis lähtöön" -opasteen, jonka veturinkuljettaja kuuli, tarkasti ehkä vielä lähtöajan, sulki junan ovet ja alkoi kiihdyttää junaa. Kumpikaan heistä ei tarkistanut lähtöopastimen opastetta, eli konnari antoi opasteensa, vaikka lähtöopastin näytti "seis" ja veturinkuljettaja lähti liikkeelle päin punaista.

Taajamajuna kiihtyi viiteenkymppiin, ja ohitti seis-opastetta näyttävän lähtöopastimen. Veturinkuljettaja oli jo nähnyt lähestyvän Lasijunan ja aloitti täysjarrutuksen, ja samalla laukesi Indusin, paikallisen JKV:n, hätäjarrutus.

Junat kohtasivat tuhoisasti vähän matkaa asemalaitureista linjalle päin. Yksi henkilö kuoli ja 27 loukkaantui Lasijunassa ja 14 loukkaantui taajamajunassa. Lasijunan toinen pääty tuhoutui täysin, samoin vetoteli, johon ei ollut olemassakaan vaihtokappaletta tai riittävää määrää varaosia, kun kyseessä oli museaalinen, ainutkertainen sähkömoottorivaunu.

Se, mikä Lasijunasta on jäljellä, on näytillä Bahnpark Augsburgissa. Vetoteli pitäisi rakentaa ihan käsityönä ja toiveet ovat olleet aika vähäisiä. https://www.drehscheibe-online.de/foren/file.php?108,file=683063
kuva 06.05. 13:37 Kimmo T. Lumirae  
  Mainittu Italian FS:n ALn 442/448 oli todellakin TEE-liikenteen juna, ja siinä liikenteessä oli määräys, että junan täytyy voida mäkiselläkin radalla pystyä ylläpitämään 70 km/h nopeutta, ja kyllähän niitä rantoja pitkin ajeleekin, mutta Apenniinien ylitys oli paikoin rankkaakin. ALn 442/448 oli kaksivaunuinen juna, jossa kummassakin Porkkanan moottori, ja välivaunuja niihin yhdeksään tilattuun yksikköön hankittiin, olikohan 3-4 kpl. Koeajoissa sitten todettiin, että välivaunullinen juna eli koon ja tekniikan puolesta Porkkanaa vastaava, ei pysynyt noissa nopeusmääreissä, ja hankitut välivaunut siirrettiin muihin hommiin.

Porkkanan voimansiirtohan oli hydraulinen, eli moottorin perässä oli momentinmuunnin, joka mahdollistaa moottorin käymisen suurimman tehon kierrosluvulla (1500 rpm) koska tahansa; toisiopuolelle sitten välittyy tyypillisesti 75-80% moottorin tehosta, sillä vääntömomentilla, minkä toision kierrosluku antaa, kun ensiöpuoli ottaa x hevosvoimaa. Niinpä Porkkanaa voitiin kiihdyttää täydellä 1010 hv teholla, josta pyörille siis saatiin luokkaa 700-800 hv.

Porkkanan planeettavaihteistohan oli muodostettu niin, että vaihteet 1 ja 2 olivat alennusvaihteita, ja kolmosvaihde oli suora vaihde. Sitten noin 115 km/h nopeudessa (on sille tarkkakin säätöarvo, vaan en muista), momentinmuunnin lukittiin mekaaniseksi, ja aiemmin hydraulinen voimansiirto muuttui koko matkaltaan mekaaniseksi. Nopeudessa 115 km/h Bredan kierrosluku suoralla vaihteella putosi noin 1250 rpm:ään, mutta toisaalta, hydraulisen momentinmuuntimen häviö jäi voimansiirtoketjusta pois, ja jos Bredan tehokäyrä olisi ollut täysin lineaarinen, olisi Breda kehittänyt reilut 410 hv, kun kolmosvaihteella 505 hv teholla ja momentinmuuntimen 80% hyötysuhteella ulostuloteho oli noin 405 hv; kyllä tämä oli Valmetilla osattu laskea. Siis nopeudella 115 km/h, nelosvaihteen kytkeytyessä, teho oli noin 400 hv ja se nousi siitä noin 500 hv:aan nopeuden noustessa 140 km/h. Turboahtaminen lisää arvoihin vähän muuttujia, mutta Breda oli muuhun kalustoon verrattuna hyvin lievästi turboahdettu, ahtamisen tehonlisäyksen ollessa vain noin 30% luokkaa, joten ehkä se tehokäyrä oli lopulta suunnilleen lineaarinen, kuten edellä arvelin.

Osa Porkkanan moititusta laiskuudesta johtui siitä, että moottorit eivät usein antaneet läheskään suurinta tehoaan, syystä, joka ei ole tiedossani. Dv:issä oli samaa ongelmaa, mutta jotenkin 1980-luvun alkuvuosia junaliikenteessä kuvaa juuri tämä asetelma: silloin ei ollut niin kauhea kiire. 24-32 -akseliset Dv-vetoiset pikajunat pääsivät 80 km/h nopeuteen vasta pitkän ja hartaan kiihdyttämisen jälkeen ja vähän laiskempi Porkkana kiihtyi sitten vasta joskus, kunhan veturinkuljettaja viitsi pitää tehorattia jousikuormitteisella 6-portaalla; tällä oli ehkä tarkoitus varjella Bredoja, mutta minkäs teet, kun ei vain kulje...Vasta joskus 1980-luvun loppupuoliskolla alettiin kunnossapidossa kiinnittää huomiota siihen, että Dv:n päämoottori antaisi ihan oikeasti sen 1360 hv, eikä 1000-1200 hv, joka oli melko tyypillinen arvo aiempina vuosina. Dv:ien ruiskutusta rajoittaneen, ahtopainetta seuranneen säätimen viat saattoivat vaikuttaa tähän; käsittääkseni Dr13:issa ihan vastaavaa ongelmaa ei ollut.

Dv:iden kohdalla asialla ei ollut silloin niin suurta merkitystä, koska aikataulut oli tehty painavan vaunuston ja laiskan Dv:n mukaan; aikatauluja tutkineet harrastajat löytänevät merkittäviä eroja esim. Tpe-Jy pikajunista, jolla välillä radalle ei tehty merkittäviä parannustöitä ja junien sn oli 120, mutta silti noin 1980 ja noin 1988 ajoajoissa on varmasti näkyvä ero.

Tavarajunissa ero oli siinä, että laiska Dv nosti raskaan tavarajunan pitkän ylämäen päälle vain hitaammin kuin rivakaksi huollettu yksilö: sama vetovoima siellä pyörillä on, kunhan vain nopeutta lasketaan riittävän alas. Tämä siis aikana, kun Dr12-vetoinen 1300 tonnin tavarajuna saattoi nousta Siurosta Nokialle kilometrikaupalla (varsinaisen ylämäen pituus oli 4 km)
17 km/h, ja se oli ihan normaalia arkea ja aikataulussa huomioitua.
kuva 06.05. 07:17 Juha-Pekka Marttila  
  2813 vaunuineen vietti koko eilispäivän kuormattavana Ii:ssä ja palasi täydessä betonipölli- lastissa myöhään illalla Oulu Nokelaan junana T 7694.
kuva 05.05. 22:07 Juho Rintala  
  Uskoisin että 2813 käy sorvissa Oulussa
kuva 05.05. 21:40 Daniel Nironen  
  Rasmuksen kommentin päälle pakko mainita vielä tunnelmaa nostattava ruohorata.
kuva 05.05. 20:48 Rasmus Viirre  
  Kaunis kesäkuva jäänyt huomiotta. Alkavan yön hämy, peltolaikun reunalla vanha varasto ja metsän varjosta valuva juna luovat mystistä tunnelmaa.
kuva 05.05. 20:45 Juha Toivonen  
  Ja tätäkö Pielstickin moottoria, tai sen lohkoa/muita osia, ei enää ole saatavilla Euroopasta?
kuva 05.05. 20:41 Esa J. Rintamäki  
  Taitaa ollakin tavallisen leveäharteisia matkustajia varten...?
kuva 05.05. 20:39 Esa J. Rintamäki  
  Vetovaunu 4092:sta tuli vuonna 1985 Ttv 18.
kuva 05.05. 20:38 Esa J. Rintamäki  
  Näyttäisi 4105:ssä olevan pöytä vielä kiinni. Ei siis kiireenvotakkaa vielä. EFiab 11592 on nykyisin porvoolaisena.

Pari vuotta sen jälkeen, kun herra Jarmo oli kuvansa näpännyt, 4105:stä oli "kuoriutunut" Ttv 15. Sekin on nykyisin Porvoo-porukan hoteissa.
kuva 05.05. 20:31 Rasmus Viirre  
  Onhan se rynnäkköpanssarivaunukin panssari, vaikka keveämmin panssaroitu vrt. päätaistelupanssariin. CV90:n taistelupaino on ~27 t. Siitä ottaa mm. ammustelineet/lippaat tyhjiksi niin kevenee vielä vähän. Baltiasta Virolla ja Liettualla löytyy ainakin näitä Suomelle tuttuja pelejä reipas määrä. Näitä sekä 6x6:sia, joiden päälle asennettu konetykillinen torni, löytyi muutamia harjoituksesta.
kuva 05.05. 19:57 Juha Toivonen  
  Tuli turha toisto ed kommenttiini...sori.
kuva 05.05. 19:56 Juha Toivonen  
  Tuoda, tuoda... Noilla 5-akselisilla puoliperillä ei kylläkään kyetä kuljettamaan muuta, kuin korkeintaan panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja. Tuollaisen yhdistelmän max. kantavuus on n. 30-32 tonnia. Taistelupanssarivaunu/Kanuunahaupitsivaunu n. 60 tonnia, tai jopa enemmän.
kuva 05.05. 19:53 Antero Airola  
  Nyugati?
kuva 05.05. 19:41 Juha Toivonen  
  - "Missään ei ole niin hyvä olla vakoojana, kuin Suomessa. Sen kun vain lukee päivän lehdet ja makoilee hotellissa". (Jussi Jurkka aka A.F.Airo, - elokuvassa "Päämaja" vuodelta 1970). Löytynee vapaasti katseltavissa ainakin Elonet+ palvelusta.
kuva 05.05. 19:36 Juha Toivonen  
  Tuskin nämä sotilasjunat ovat mikään salaisuus yhdellekään ulkomaiselle tiedustelupalvelulle. Täällä pyörii niin paljon desantteja ja kaiken maailman spioneita, ettei mitään määrää. Noiden junien kulku on täysin julkista tietoa, mutta... jos kyseisissä junissa kulkee jotakin sellaista materiaalia, joka on joko määrällisesti tai laadullisesti ns hitec:iä, niin kuviahan voi aina noiden kohdalta sumentaa tai jopa jättää julkaisematta. Esimerkiksi liian selvät kalustonumerot voi blurrata ilman että itse kuvan sanoma siitä kärsisi.
kuva 05.05. 17:57 Esa J. Rintamäki  
  Älä ole milläsikään, herra Kimmo.

Tuppaa vaan tuo menneisyyden ennustaminen olevan paaalljon helpompaa kuin tulevaisuuden...
kuva 05.05. 16:02 Pasi Seppälä  
  Näyttävä on juna ja kuva myös. Täydet tykkäykset.
kuva 05.05. 15:51 Hannu Peltola  
  Minulla ensimmäisiä otoksia järkkärillä oli tämä: https://vaunut.org/kuva/86699?s=1 (ei välttämättä ihan ensimmäinen, mutta ensimmäiseltä filmirullalta kylläkin)
kuva 05.05. 15:18 Juho Rintala  
  Minusta erittäin hyvä ensimmäiseksi kuvaksi jos vertaa minun ensimmäiseen. Kuva olisi voinut toki olla vähän suorempi mutta kaikilla sattuu "amatöörivirheitä":)
kuva 05.05. 15:15 Juha Kutvonen  
  Tämä on minun ensimmäinen järkkärillä (Canon AE-1 Program) ottamani kuva: https://vaunut.org/kuva/6674
kuva 05.05. 14:47 Lenni Voutilainen  
  Raastattu vähän liikaa :(
kuva 05.05. 14:46 Jari Välimaa  
  edmc sai vasta tämän vuoden huhtikuussa tyyppihyväksynnän eli ilman matkustajia. https://eratv.era.europa.eu/Eratv/Home/View/31-119-0001-9-001-001
kuva 05.05. 12:55 Jouni Hytönen  
  Kuvausvuosi on tainnut livahtaa vääräksi. Hetken jo mietin, että oliko tämä siis käyttökunnossa jo vuosi sitten.
kuva 05.05. 12:50 Kimmo Huhta  
  Samalla paikalla seisoo kuin viime vuosikymmenet on seissyt. Masentavaa on se romu ja saasta, jolla hoardaaja on veturinkin ympäröinyt.

https://m.youtube.com/watch?v=9VG-EgqxB88

Tässä kaitafilmillä näkyy Vr2:n viimeisiä liikkeitä pyörillään. Filmillä on muutenkin ahdettuna Haapamäen mennyttä asjallisuutta. Mutta kyläläisiä, ehkä myös Esan mainitsemaa kylätoimikuntaa.

Olisinpa saanut elää jo tuolloin.
kuva 05.05. 11:54 Juha Kutvonen  
  Vahva lähdön tunnelma on hyvin saatu vangittua tähän kuvaan.
kuva 05.05. 11:09 Hugo Leino  
  Porkkanaraaste?
kuva 05.05. 11:04 Panu Breilin  
  Kälviän asemarakennus oli alkujaan rakennettu ns. Oulun radan pysäkin piirustuksen mukaisena. Piirustuksen laidassa olevan merkinnän mukaan asemarakennusta oli laajennettu vuonna 1904: https://vaunut.org/kuva/174315
kuva 05.05. 10:58 Panu Breilin  
  Harmaa betoninen uusi asetinlaiterakennus näkyy olevan rakenteilla heti vanhan asemarakennuksen eteläpuolelle.

Mitä Kruunupyyn asemarakennukseen tulee, niin sehän on ainakin ulkoisesti oikein siistissä kunnossa. Eikä näiden asemarakennusten kai kovin herkästi pitäisi mennä pilalle kunhan katto on suunnilleen ehjä eikä rakenteiden tuulettumista ole estetty muoveilla tms. Tosin on miten on, niin varmasti pienen uuden asetinlaiterakennuksen ylläpito tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin ison vanhan asemarakennuksen.
kuva 05.05. 10:40 Panu Breilin  
  Vuoden 2014 raiteistokaavion mukaan tässä konepajan raiteen erkanemisvaihteen ja tehdasalueen välisellä osuudella (raiteet 200 ja 230) on kiskotyyppinä 54E1 ja itse tehdasalueella olevilla raiteilla taas kaikilla K30.

Liikennettä tänne oli vielä vuonna 2012 normaalisti muutaman kerran kuukaudessa. Esim. joulukuussa ainakin 14.12. ja 18.12. Sen sijaan vuoden 2013 puolella ei todennäköisesti enää.
kuva 05.05. 08:05 Teemu Halttunen  
  Laitosta rakennellaan pikkuhiljaa sitä mukaan, kun saadaan tarvikkeita kasaan. Esim. Kääntölaiteen jalat löytyy tällä hetkellä Haapamäeltä ja opastinmastot Seinäjoelta. Vähän on vielä mietinnässä minkälaiset puominkääntölaitteet tuohon laitetaan.
kuva 05.05. 02:45 Kai Krause  
  Hieno homma, odotan innolla deevereitä tällä värityksellä
kuva 05.05. 01:55 Rasmus Viirre  
  Tosiaan.. Astetta suurempaa lovipyörää kuulosti olevan. Kuulohavainnot siitä tuli ennen veturin tekniikan ja moottorin pauhua. Ylväs kuva!
kuva 04.05. 23:49 Esa J. Rintamäki  
  Tästä 953:stahan tuli sittemmin muistomerkki Haapamäen asemalle. Veturipuiston mentyä plörinäksi - niin mikä tämän Ankan kohtaloksi tuli?

Missä on ja missä jamassa ?

Uskoakseni Haapamäen kylätoimikunnasta on aikaa myöten tullut harpunsoittobändi pilvien päälle ?
kuva 04.05. 22:46 Noah Nieminen  
  Joonas, en usko, että kaikki deeverit tulevat ajoon. 2704:aa tuskin laitetaan ajokuntoon?
kuva 04.05. 22:27 John Lindroth  
  Tapsalta erinomaiset nostalgiset höyrykuvat!
kuva 04.05. 22:02 Ari Virtanen  
  Tulihan tuolla käytyä kipparina Riksun ympäristöpäivystäjässä. Isoverille vietiin lasivillan valmistamiseen tarvittavaa lasimurskaa venäläisissä hoppereissa. Valmista lasivillaa kuormattiin kotimaisiin ja venäläisiin umpivaunuihin. Tämä on yksi surullinen esimerkki radasta joka on kunnostettu melko perusteellisesti, mutta jäänyt sitten ilman käyttöä kumipyörien ollessa ilmeisesti kustannustehokkaampi vaihtoehto.
kuva 04.05. 21:45 Kaj Kaloinen  
  Viimeinen juna tästä on kulkenut 2010.
kuva 04.05. 20:51 Pasi Seppälä  
  Komppaan edellisiä. Hieno sarja kuvia Kouvolan seudulta.
kuva 04.05. 20:40 Teppo Niemi  
  Vv13 sarjamerkiksi tuli Tve3. Se vastaa.Valmetin omaa tunnusta Move51h.
kuva 04.05. 20:25 Jyrki Talvi  
  Komea kuvasarja.
kuva 04.05. 20:20 Juha Toivonen  
  Olen tasan kerran ajanut (hyvin rajallisesti käyttänyt) Otsoa. Taisi olla Hpk Otso 1? Hv4 742 tuotiin Kristiinankaupungista Haapamäelle ja se autonosturien suosiollisella myötävaikuttamisella laskettiin tendereineen Haapamäen aseman edustalla kiskoille. Umpijässähtänyt palikkahan tuo oli, joten Hv:n eteen tarvittiin vetovoimaa: 1x Otso 1, ja 2 x Dv13 (siis Vv13). Ja ei kun hanat auki, ja väkisin vetämään Hv:tä tallialueelle. Aikansa se vastusteli hinausta, mutta viimein pamahti, eli liukulaakerit antoivat periksi.
kuva 04.05. 20:19 Jyrki Talvi  
  Upea kuva Valakko valjakosta.
kuva 04.05. 19:53 Olli Aalto  
  Alkaa olla lähellä. Rakennus on päässyt niin pahaan kuntoon, että asetinlaite joudutaan evakuoimaan sieltä viereen rakenteilla olevaan uuteen asetinlaitetilaan. Sama edessä Kruunupyyssä.
kuva 04.05. 19:38 Lenni Voutilainen  
  Veikkaisin että konttikuljetuksiin.
   >>