Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.11. 19:33 | Veikko Hattunen | ||
| Hyvä tuoli Liikenteenohjaajalle | ||||
|
11.11. 19:14 | Pasi Seppälä | ||
| Kiitos Jimi :) | ||||
|
11.11. 18:34 | Simo Virtanen | ||
| Sitkeitä ovat kumpikin. Haulitornikaan ei ole seissyt sijoillaan 118 vuotta vaan hiljattain käväisi Forssassa peruskorjauksessa. | ||||
|
11.11. 17:22 | Jari Välimaa | ||
| https://www.tamperelainen.fi/paikalliset/9946607 | ||||
|
11.11. 16:54 | Jari Välimaa | ||
| pistoraiteelle voidaan ajaa kummastakin suunnasta pohjoisesta tullessa toisen raiteen läpi ja etelästä peruttamalla. https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=61.49327515189893&lon=23.771450221538544&zoom=18 | ||||
|
11.11. 15:37 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaksipylväsmuuntamo on vuosien 2009–2013 välillä korvautunut puistomuuntamokojulla. | ||||
|
11.11. 15:18 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Tämä on kyllä hieno. | ||||
|
|
11.11. 14:48 | Markus Selin | ||
| Vihdintien ratikan piirrustuksissa vastaavanlainen kääntöraide on Munkkivuoressa linjaraiteiden välissä. Onko jokin syy, että se on tässä pistetty sivuun, jolloin vaunu joutuu ylittämään linjaraiteen saapuessaan? | ||||
|
|
11.11. 12:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Taattua Seppälän kuvaamon laatua :) | ||||
|
11.11. 11:59 | Samuel Pajunen | ||
| Myytäviin tulleista vaunuista kyllä tuli lista jossa oli määritelty jokaisesta sarjasta montako vaunua on kaupan, mutta ei numeroiden tarkkuulla kuten vetureista ja tavaravaunuista. | ||||
|
11.11. 10:49 | Jorma Rauhala | ||
| Entisen Katajanokan rautatieasematalon vuodelta 1952 omistaa H:gin kaupunki ja se tulee piakkoin myyntiin. Nyt ostamaan vanha asemarakennus hyvällä sijainnilla! | ||||
|
|
11.11. 09:54 | Alex Chudoba | ||
| Tulevasta huutokaupasta kyllä tiedotettiin, mutta siihen tiedotukset myös jäivät, eli suunnitelmat eivät ehkäpä jostain syystä toteutuneetkaan? En muista sen edenneen edes siihen vaiheeseen, että olisi tarkalleen kerrottu, mitkä vaunut ovat tulossa myyntiin. Veturien ja tavaravaunujen osaltahan tällaiset listat on julkaistu, samoin tieto huutokauppojen päättymisistä ja myydyn tai myymättä jääneen kaluston määristä. Sangen ikävä sattuma kyllä, ettei tälläkään kertaa löydy parempaa paikkaa henkilöliikenteen kaluston varastoinnille kuin kaupunkialueella mutta silti syrjässä oleva sivuraide. Hyviä kokemuksia aiheesta tunnetusti on jo muun muassa Ilmalasta Postin raiteelta, Turku tavarasta ja Kouvolan eri sivuraiteilta. Liekö itse asiassa Poristakin jo, kun Tahkoluotoon romuksi meneviä vaunuja on aikoinaan seisotettu siellä? Toisaalta sitten menestyksekkäämpää varastointia ilman ikkunoiden välitöntä kivitystä on onnistuttu toteuttamaan liikennöityjen raiteiden ympäröimillä ja edes jollain tasolla valvotuilla alueilla vaikkapa Pasila tavarassa, Riihimäellä, Pieksämäellä ja Joensuussa. Tavaravaunuja puolestaan on säilötty muun muassa Harjun, Kaipolan, Kolhon, Niiralan, Otavan sataman, Sänkimäen ja Vartiuksen kaltaisiin metropoleihin, joissa ne ovat tiettävästi saaneet olla melko lailla rauhassa valvonnan puutteesta huolimatta. |
||||
|
|
11.11. 04:45 | Antti Ojala | ||
| Olet Arto oikeassa: Tämä myynti on jäänyt minulta huomaamatta. No, se ei lupaa pitkää tulevaisuutta näille vaunuille. | ||||
|
11.11. 02:22 | John Lindroth | ||
| Olivatko Brooks Consolidation ja Mogul veturien keskimmäiset pyöräkerrat laipattomia? | ||||
|
|
11.11. 00:37 | Arto Papunen | ||
| Eikö tälläisistä ollut huutokauppa alkuvuodesta 2024, mutta kukaan ei tainnut olla kiinnostunut. | ||||
|
|
10.11. 22:59 | Antti Ojala | ||
| Eikö näitä voisi ihan rehellisesti romuttaa, kun ovat jo ihan huonoja eikä ole muuta virkaa kuin maalausalustoina ja kivitystauluina? Myyminenhän ei, näissä kansallisissa erityisolosuhteissa, tule edelleenkään kysymykseen. | ||||
|
10.11. 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sun terrvainen tallukka, kun on sitten komea kuva! Hyvin tehty, herra Eemil! | ||||
|
|
10.11. 20:46 | Jussi Pajunen | ||
| Wau. Hieno kuva ja tunnelma. | ||||
|
10.11. 20:09 | VM Heinonen | ||
| Lapa pystyssä! | ||||
|
10.11. 20:08 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mielenkiintoista, kiitos! | ||||
|
10.11. 19:52 | Pietu Tuovinen | ||
| Kolariin asti on mennyt, ko. junan kokoonpano ei ole muuttunut Oulussa (poislukien veturinvaihto ja aggregaatin lisäys) Jos kokoonpanotiedot pitävät paikkansa niin tuo jäisi pois Oulussa PYO 276:n veturinvaihdon yhteydessä |
||||
|
|
10.11. 19:23 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi 3 sai numeroksi 5 kun moottirivetureille annettiin numerot. Alkuperäinen 5 oli Brooks 3210/1899,2-6-0. Uusi numero 5 oli 2-8-0 Brooks 3208/1899. Veturi seisosteli tallin vieressä vuonna 1957, hylättynä. | ||||
|
10.11. 19:16 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Oliko peräti ensimmäinen Pasilassa kuormattu kaupallinen tavarajuna vuoden 2014 jälkeen? | ||||
|
10.11. 18:01 | Teemu Saukkonen | ||
| Sattuipas tämä sattumakuvana, kaverin kanssa oltiin kaksi niistä viidestä: https://vaunut.org/sarja/3630 | ||||
|
|
10.11. 17:57 | Noah Nieminen | ||
| Eiköhän tuo ole menossa sinne tehtaalle Otanmäkeen. | ||||
|
10.11. 17:56 | Noah Nieminen | ||
| Tyylikästä menoa, ja mukavaa miten liikenne monipuolistuu. Hieno kuva kaiken kaikkiaan. | ||||
|
|
10.11. 16:52 | Joonas Kuittinen | ||
| Oliko testiä vai mitä? | ||||
|
10.11. 16:33 | Keijo Leinonen | ||
| Kolmioraiteen eteläpuolella oleva jatko on Saksalaisten 2 maailmansodan aikana tekemä rata ns. Pikku Berliiniin. | ||||
|
10.11. 13:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksoismonarkia tosin muodostettiin vuonna 1867, silloinkin eräänlaisena kompromissinhakemisena. Muut keisarikunnan kansat siitä olivat mieltään pahoittamassa. Muun muassa slaavit, tsekit etunenässä ainakin. Saksalainen kansanosa pelkäsi arvovaltansa kapenemista. Ja sitten kun kruununperijöilläkin jouduttiin puljaamaan, niin ei siitäkään hyvää seurannut. Itse itselleen epämääräisen maineen hankkinut Frans Joosefin poika, Rudolf (1858 - 1889) ampui rakastajattarensa ja itsensä Mayerlingissa, joten kruununperijäksi tuli Frans Joosefin broidi Karl Ludwig (1833 - 1896). Kun tämä vuorollaan siirtyi ajasta ikuisuuteen, niin poikansa Franz Ferdinand (1863 - 1914) vuorostaan peri viran. Franz Ferdinand puolestaan hautoi ajatusta laajentaa kaksoismonarkiaa KOLMOISMONARKIAKSI, aikomalla ottaa mukaan eteläslaavit (eli jugoslaavit). Toisin sanoen: - serbikiihkoilijat (Musta käsi - terroristikerhosta) ampuivat Sarajevossa oman ystävänsä! Kunhan halusivat herättää pikku hämminkiä. Hämminki kuitenkin karkasi käsistä ja pahasti. Eikä ampuja itse, ruipelomainen Gavrilo Principkään elänyt nähdäkseen temppunsa seurauksia, kuoli vankilassa keuhkotautiin keväällä 1918. Herra Karin mainitsema vuosi 1848, oli "Euroopan hullu" vuosi, - silkkaa kapinointia ja vallankumouksia. Itävallan keisarikunta narahteli pahasti liitoksissaan, kun unkarilaiset alkoivat pyrkiellä kohti itsenäistymistä. Vuoden 1848 perussyynä alkuun oli Napoleonin-vastaisuus! Puhumattakaan köyhyyden lisääntymisestä satokausien mentyä pieleen. Mukavana lisukkeena vuoden 1848 kiehunnassa oli myös Karl Marxin ja Friedrich Engelsin yhdessä julkaisema, uutta evankeliumia julistava Kommunistisen puolueen manifesti. Ja putka- ja vankilareissujahan siitä kummallekin partaradikaalille tuli, kuinkas muuten! |
||||
|
|
10.11. 13:16 | Pietu Tuovinen | ||
| A-ryhmä! | ||||
|
|
10.11. 13:06 | Robin Raita | ||
| Kun V:n Vaihtaa A: kirjaimeksi, Alkaa rautatiet palvelemaan. | ||||
|
|
10.11. 12:55 | Simo Virtanen | ||
| Hienoa! Kuinka on mahdollista, että tällainen irtotavararahti kannattaa Suomessa? Eikö sen pitänyt olla mahdotonta? | ||||
|
|
10.11. 12:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onpa hienoa nähdä tällaisia kuljetuksia kiskoilla! | ||||
|
|
10.11. 11:57 | Jari Välimaa | ||
| Joko tähän tai Partolaan | ||||
|
|
10.11. 11:27 | Simo Virtanen | ||
| Lisäksi voitaneen helpommin ajaa extravuoroja keskustan tapahtumien liikennettä helpottamaan. | ||||
|
10.11. 11:14 | Esa Lehtinen | ||
| Olisikohan kuormaulottumakysymys. Muualla Euroopassa on ahtaammat kuormaulottumat kuin Suomessa. | ||||
|
|
10.11. 09:22 | Kari Haapakangas | ||
| Itävallan armeijan suorituskyky tuossa suuressa sodassa kärsi melkoisesti nousevasta kansallistunteesta. Keisarikunnassa kun ei ollut yhtä enemmistön muodostavaa kansallisuutta, vaan monien tilkkutäkki. Toki Venäjän keisarikunnalla oli vähän samaa, mutta isovenäläiset olivat kuitenkin selvästi suurin ja vahvin, ja muutenkin yleisslaavilainen panslavismi jylläsi, mistä Suomen suuriruhtinaskuntakin oli joutunut kärsimään. Habsburgien keisarikunnan hajoamisen suurin häviäjä olivat muuten sukulaiskansamme unkarilaiset, jotka saivat kallisti maksaa vuoden 1848 onnistumisen, jolloin Itävallasta tuli Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia. Unkarilaiset luettiin saksalaisten ohella häviäjiin, jonka takia melkoinen määrä unkarilaisia päätyi asumaan Unkarin ulkopuolella. Tosin tuon alueen kansallista tilkkutäkkiä olisi ollut mahdotonta jakaa mitenkään oikeudenmukaisesti ilman melkoisia (tuhoisia) väestön pakkosiirtoja. Näinkin tuloksena oli tynkä-Unkari, etelä-slaavien "yhteisvaltio" Jugoslavia sekä tsekkien ja slovakkien pakkoavioliitto. Oman osansa nappasivat vielä Puola, Romania ja Italia. Lopputulos oli sellainen johon oikein kukaan ei ollut tyytyväinen. |
||||
|
|
10.11. 09:12 | Kari Haapakangas | ||
| Mitähän tuolla pankkojen taivuttamisella kärjestä oikein haetaan? Tuntuu että se vain haittaa vaunun purkamista/lastaamista. | ||||
|
10.11. 08:35 | Jouni Hytönen | ||
| DR1A-runkoja on kohtalaisen runsaasti tuunattu alkuperäisestä neuvostovalmisteisesta dieselmoottorijunasta. Alkuperäiset penkit olivat kovat puupenkit varustettuna hyvin maltillisella kernipehmusteella. :) Nämä näyttäisivät Vogelsitzen linja-autoistuimilta. | ||||
|
|
10.11. 08:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kovasti moternin näköinen "mummunpidike" eli käsinoja...! | ||||
|
10.11. 07:22 | Jarno Piltti | ||
| Siinäpä on muuten asiat hieman kehittyneet dieselveturitekniikassa! Hieno kuva. | ||||
|
10.11. 07:18 | Jarno Piltti | ||
| Todella hyvä nosto! | ||||
|
|
10.11. 07:17 | Jarno Piltti | ||
| Simolta hyvä kysymys ja Jormalta hyvä vastaus. Tapa merkitä vaunun jokin pääominaisuus isolla kirjaimella ja täsmentävät ominaisuudet pienillä kirjaimilla on Euroopassa hyvin vanha. Nykyisin kirjaimet on tosiaan standardoitu ainakin Euroopan laajuisesti. Littera on eräällä tapaa keinotekoinen kieli ja sen avulla voidaan tietää vaunua näkemättä sen tärkeimmät tekniset tai kaupalliset ominaisuudet. UIC ja nykyisin EVN-järjestelmä on todellakin standardoitu, eli jokaisella kirjamella on aina sama vakiintunut merkitys. VR:n vanha systeemi oli sellainen että jokaisella kirjaimella on lähes vakiintunut merkitys, eli toisin sanoen merkitykset voivat olla ja ovat vaunukohtaisia. VR:n vanhassa systeemissa tuntui olevan pyrkimys antaa joka vaunulle oma litteransa vaikka väkisin, maailmalla on totuttu siihen että kaikki vaikkapa nyt sitten Sggmrrs vaunut eivät ole samanlaisia. | ||||
|
Kuvasarja: Penkkejä rautatieasemilla ja junissa |
10.11. 01:12 | Uwe Geuder | ||
| Mielenkiintoinen sarjaidea. Minun lysäykseni: https://vaunut.org/kuva/183824 |
||||
|
|
10.11. 00:51 | Uwe Geuder | ||
| Minusta ne olivat selvästi linja-autoistumia. Jollakin tavalla kevyempiä kuin junan penkit yleisesti. | ||||
|
|
09.11. 23:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Heikki. Mutta sitten vuonna 1916 Venäjän valtio meni töppäämään tosi raskaasti, kun tsaari Nikolai II itse asettui johtamaan sotaa! Meni tyhmyyttään ja/tai kiltteyttään muuttamaan itsensä kurjasti sujuneen sodan keulakuvaksi. Ja se siitä sitten - |
||||
|
09.11. 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan esimerkillistä omaisuudenhoitoa nähtävissa tästä kuvasta! | ||||
|
09.11. 22:53 | Tiitus Lindholm | ||
| Kyllä ne huligaanit sinne pääsevät. Helppo kohde esimerkiksi yöaikaan kun ei minkäänlaista junaliikennettä. | ||||
|
|
09.11. 22:34 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Ja olisihan nuo voinut viedä vaikka Riihimäki lajitteluun. Jos ne olisi sinne keskiraiteille jättänyt, niin tuskin niitä oltaisiin keskeltä käytössä olevaa ratapihaa lähdetty rikkomaan. Ja Riihimäki lajittelussa on kuitenkin tällä hetkellä ylimääräistä tilaa tarjolla. | ||||
|
|
09.11. 22:29 | Tero Korkeakoski | ||
| Veisivät sitten ennemmin Tahkoluotoon niin ovat sataman aitojen sisällä. | ||||
|
|
09.11. 22:04 | Jorma Kattelus | ||
| https://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html tuolta löytyy tietoa noista kirjaimista. Euroopassa ja Suomessa (VR) sovelletaan pääosin kansainvälisen rautatieliiton (UIC) standardoimaa järjestelmää, jossa vaunun tyyppi ilmaistaan isolla pääkirjaimella ja tarkemmat ominaisuudet pienillä alakirjaimilla. | ||||