1487-60146 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 18.10. 06:25 Esko Maasalo  
  Tässä voisi auttaa jonkinlainen värivahaus, valkoiseksi kuluneita välimaalikohtia sekään ei taisi palauttaa entiseen loistoonsa! Onko tuolla jopa ruostettakin näkyvillä?
kuva 18.10. 01:38 Timo Humalisto  
  Seuraavassa kuvassa selvisi.
kuva 18.10. 01:36 Timo Humalisto  
  Mitä sieltä ei olisi pitänyt löytyä?
kuva 18.10. 01:01 Petri P. Pentikäinen  
  Tämän kuvan virittämässä Rx-tunnelmassa ajattelin matkailla ensi viikolla Oulusta Kuopioon mainitulla IC-junalla. Matkalipun kolminkertainen hinta verrattuna suunnilleen samassa ajassa matkan suorittavaan miellyttävään Kabus-linja-autoon sai luopumaan ajatuksesta.
kuva 17.10. 23:18 Antti-Matti Hartikainen  
  Vielä viime viikonloppuna näyttivät olevan. Nyt kun ei taas lehtiä ole puissa niin nuo näkee moottoritieltä selvästi.
kuva 17.10. 21:59 Jyrki Talvi  
  Veturissa on Sim sukuisia vaunuja.
kuva 17.10. 21:22 Petri Sallinen  
  Vaunukortteja ja Mustaa kirjaa sivutaan pitkänpuoleisessa kuvauksessa vaunukorttijärjestelmästä. Tässä joitakin otteita.

Vaunukortit otettiin käyttöön määräyksellä Ko. 765/1922.

"Tarkkojen tietojen saamiseksi vaunustosta on otettu käyttöön korttijärjestelmä, jossa kustakin vaunusta on laadittu tilastokortti." Kortit sisältävät erilaista tietoa jokaisesta vaunusta, kuten mittoja, vaunun "aineslajin" (=puu tai rauta), taaran, kuormituksen, jarrulaitteet, lämmityksen, valaistuksen jne.

"...korttiin on merkittävä, milloin vaunu otettiin liikenteeseen, missä ja milloin se on uudestirakennettu, jos vaunulle on annettu uusi numero, myöskin vaunun aikaisempi numero"..."muistustussarakkeeseen merkitään erityislaitteet, kuten W.C.".

Vaunut mitattiin. "Sittenkuin vaunu on mitattu ja kaikki vaunukorttiin merkittävä otettu huomioon, on aluskehykseen korjattu-sanan alle maalattava punainen viiva". [Tässä pienoismallirakentajille huomioitavaa :)]

Ko. 759/1927 jatkaa vaunukorttijärjestelmästä seuraavasti:

"Vaunukortit on tarkistettava siten, että vuosittain täydennetyssä "Valtionrautateiden vaunut" [=Musta kirja] -nimisessä julkaisussa olevat tiedot, jotka pääasiallisesti on laadittu saapuneitten vaunukorttien perusteella, vaunujen määräaikaisissa suurissa tarkastuksissa verrataan tarkastuksenalaisena olevaan vaunuun. Jos tällöin huomataan virheellisyyksiä joko vaunun mittoihin, sisustukseen tahi varustukseen nähden, on kyseellisestä vaunusta lähetettävä uusi kortti, samoinkuin siinäkin tapauksessa, ettei vaunun numeroa ollenkaan ole sanotussa julkaisussa."..... [Tämän perusteella Mustan kirjan julkaisu olisi siis alkanut vuonna 1927].

... "On myöskin tarkastettava, onko vaununkuva [=Mustan kirjan sisältämä vaunukohtainen piirustus] joka suhteessa todellisuuden mukainen sekä ilmoitettava, missä suhteessa kuva on virheellinen, mahdollisesti viitaten johonkin toiseen, oikeaan kuvaan. Koska vaunujen mitat monessa tapauksessa ovat merkityt asianomaisista piirustuksista, voi kyllä sattua pienehköjä eroavaisuuksia vaunumittoihin nähden, eikä siis tarvitse laatia uusia kortteja, jos mitoissa huomataan vain pienempiä muutamien senttimetrien eroavaisuuksia."...

..."Uudet kortit kirjoitetaan paitsi aina silloin, kun jokin muutos on vaunuihin tehty vaikkapa vain vaunun sarjamerkki on muutettu."....

..."Koska tämä tarkastus tuottaa toivotun tuloksen ainoastaan siinä tapauksessa, että työ suoritetaan suurella huolella, on asianomaisille annettava tarkat ohjeet, millä tavoin mittaaminen on suoritettava ja miten kortit on kirjoitettava. Kortit on kuukauden 1. päivänä lähetettävä konetoimistoon.".

Mitä ilmeisimmin tarkin vaunukohtainen tieto on vanhoissa vaunukorteissa.
kuva 17.10. 20:57 Jimi Lappalainen  
  Vieläkö nämä ovat täällä?
kuva 17.10. 20:51 Heikki Kannosto  
  Uskaltaako kukaan veikata (tai tietääkö joku) minkä värinen tuo Kurtin linkittämän kuvan vaunu ja sen merkinnät olivat? Ovatko itänaapurin laatikkovaunut aina olleet punaruskeita 1970-luvun tapaan?
kuva 17.10. 19:28 Tuukka Ryyppö  
  Viittaakohan linkkaamasi kuvan vaunun kyljessä oleva teksti "južn" sanaan "južnij", eli "eteläinen"? Jostain Odessan tienoilta olisi siis vaunu tullut. Ei ihan lyhyt matka. Vai olisiko aluemäärittely muuttunut Neuvostoliiton myötä?
kuva 17.10. 19:10 Kurt Ristniemi  
  Tuossa edellä oli juttua myös venäläisvaunujen ulkopuolisista puisista runkotolpista.
Yhden sellaisen vaunun kuvasi Ivan Timiriasew Helsingin asemalla vuonna 1914: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS0000​05%3A000001kl

Jos vaunu olisi jäänyt Tarton rauhassa Suomeen, se olisi vissiin numeroitu Gd-sarjaan. Sen kantavuus kun näkyy olleen 1 000 puutaa, eli 16 380 kiloa. Tosin kantavuus jää himpun verran ohjeesta, joka oli 16 500 kiloa. Joten olisiko se sittenkin joutunut 15 000 kiloisten Gav-sarjaan.
kuva 17.10. 18:11 Hannu Peltola  
  Kyllä museo oli selvästi länsialuetta, mutta rata-alueet ja rautatiet puolestaan kuuluivat DDR:ään. Eli tämä kuvankin alue oli hallinnollisesti DDR:ää. Itse kävin Berliinissä ensimmäisen kerran 1991 ja silloin vielä tämä Anhalter Bahnhofin ratapiha-alue oli täynnä höyryveturin raatoja, jotka olivat jääneet niille sijoilleen sota-ajan pommituksissa.
kuva 17.10. 18:07 Tuukka Ryyppö  
  Nykyäänhän tämän jatkokehitelmä on käytössä VR:llä.
kuva 17.10. 17:55 Tuukka Ryyppö  
  Berliinin alueen rautatiet kuuluivat Itä-Saksaan myös sijaitessaan länsi-Berliinissä. Minkähän maan alueella tuo museo itse asiassa siis sijaitsi? Entä sen takapiha?
kuva 17.10. 17:52 Riku Outinen  
  Nyt on vähän ristiriitaisia kommentteja verrattuna siihen mitä kokoonpanotietoa data antaa. Sen mukaan kolmessa päiväjunaparissa on Rx-vaunu säänöllisesti. 65/70 lisäksi Ol-Roi parit 414/415 sekä 710/711. Niissä kokoonpano on Ed+Rx+Ed. Vai onko tuo joku vararunko kokoonpano noille?
kuva 17.10. 17:40 Tuukka Ryyppö  
  Vaiko jonkinlainen resiinan vaunu? Mistä tuo oikein ottaa käyttövoimansa?
kuva 17.10. 16:45 Tuomas Pätäri  
  Erinomainen, vauhdikas asetelma tässä ruudussa. Sommitelmallisesti menevä juna istuu maisemaan täydellisesti.
kuva 17.10. 15:40 Petri Sallinen  
  Piirustuksen rooli Mustassa kirjassa lienee ollut rautatieammattilaisten kannalta olematon tai vain suuntaa-antava. Tarkemmat vaunukohtaiset tiedothan esitettiin vaunukorteissa ja varsinaista rakentamista varten oli konepajapiirustukset.

Kohtuullisen paljon joihinkin Mustiin kirjoihin on kuitenkin tehty merkintöjä käsin, kun numerointia tai vaunujen ominaisuuksia on korjausten yhteydessä muutettu. Ehkä Musta kirja oli kätevä "käsikirja", josta osan perustiedoista sai nopeasti. Ei kai piirustuksen rooli ollut pelkästään tylsien luetteloiden graafinen elävöittäminen.

Piirustuksen merkitys korostuu enemmän harrastajien tai pienoismallirakentajien keskuudessa, jotka haluaisivat tietää, miltä joku vaunu näytti edes likimain. Musta kirja voi siis tarjota hehtaarin, kunnes tarkempaa dataa löytyy — jos löytyy.

Gav-vaunujen osalta Mustassa kirjassa piirustuksen mittojen ja luettelon numeeristen mittojen vastaavuus vaihtelee. Esim. 29501-29950 sarjan osalta 29 kappaleessa pyörästön pituus- ja vaunun pituusmitat vastaavat, kahdeksan vaunun osalta ne eivät vastaa (sarjaan ei ole luetteloitu muita vaunuja). Yhdessä listauksessa numeeriset arvot ja piirustuksen mitat taas eivät miltään osin vastaa jne.
kuva 17.10. 15:38 Antti Taina  
  Niin, kuten sanoin; ainoastaan jos mitat pitävät paikkansa. Halusin nimenomaan kritisoida esim. mustan kirjan piirustusten liian kirjaimellista tulkintaa yleisemmällä tasolla. Hyvinkin viitteellisten ja graafisesti näennäisen virheellistenkin piirustusten käyttö on ollut ja on edelleen täysin hyväksyttävä ja normaali käytäntö - johon törmään päivittäin - mikäli (edelleenkin) ilmoitetut mittatiedot pitävät paikkansa. (Edellinen kommentti näytti ehtineen muuttua kirjoittaessani mutta kuitenkin)
kuva 17.10. 15:05 Kurt Ristniemi  
  Hyvä pointti.
Kun Gav-vaunun sivulla esitetyn Gd-vaunun kuvan mitat eivät ole likikään samat kuin sivun vaunuluettelossa ilmoitetut mitat, niin Gd-vaunun kuvan käyttäminen Gav-vaunun kuvauksessa ei siis ole hyväksyttävää.

Mutta tämä vahvistaa myös sitä käsitystä, että Gav-vaunun sivulle sijoitetun Gd-vaunun kuvan perusteella ei voi päätellä Gd-vaunuja numeroidun Gav-sarjaan, koska väärän vaunun kuvan käyttö on hyväksyttävää (jos vain mitat siis täsmäisivät).
kuva 17.10. 14:59 Antti Taina  
  Vanhan tradition mukaan piirustuksen ainut luotettava informaatio on siinä mitä siihen on mitoitettu. Siinä mielessä "väärän" vaunun käyttäminen toisen vaunutyypin kuvalaattapiirustuksessa on periaatteessa täysin hyväksyttävää jos kuvaan merkityt mitat pitävät paikkansa.
kuva 17.10. 13:05 Petri Sallinen  
  Jos haluaa etsiä dataa piirustuksista, niin silloin on hankittava konepajapiirustukset. En osaa sanoa, laadittiinko venäläisistä vaunuista piirustuksia — edes silloin, jos niihin tehtiin muutoksia. Tosin yllättävän monista aika marginaalisistakin asioista löytyy seikkaperäiset piirustukset, kuten Ggkk-sarjan hiivavaunun ovesta — yksittäinen vaunu, joka tehtiin muutostyönä T(o)-sarjan vaunusta. Piirustukset olivat tietty ohjeina osien rakentajille.

Aika loogisesti voisi ajatella mainitsemallasi tavalla: Gav-vaunu ja Gd-vaunu näyttävät riittävän samanlaisilta, joten käytetään Gd-vaunun piirustusta esittämään Gav-vaunua Mustassa kirjassa.
kuva 17.10. 11:03 Kurt Ristniemi  
  Yksi asia tuli vielä mieleen: SVR tuskin laati piirustuksia - edes niitä kuvalaattapiirustuksia - venäläisistä vaunuista, ja siksi kenties käytti kuvastoissa Gav-vaunuista vaunun kanssa samannäköisiä valmiita suomalaisvaunujen kuvia. Mutta tämä on toki vain arvaus.

Muutospiirustuksia varmaankin laadittiin, mutta niiden perusteella ei välttämättä kuvastopiirustuksia. - Taas arvaus.
kuva 17.10. 11:00 Juhani Pirttilahti  
  Sillalla kävely on ainakin aloitteen jälkeen estetty tehokkaasti!
kuva 17.10. 10:33 Petri Sallinen  
  Näinhän se on — vaunukuvastot heittävät asian lähinnä oikealle hehtaarille. Ne antavat viitteitä niin kauan kuin muutakaan parempaa tietoa ei ole. Ne antavat myös mahdollisuuksia jatkotutkimukselle.

Niin kuin aikaisemmin jo totesin, ei Mustan kirjan piirustus esitä kuin osaa sarjaan kuuluneista vaunuista. Ei tarvitse katsoa kuin yksilöiden pyörästöjen mittoja, niin kaikki eivät täsmää piirustuksen mittojen kanssa. Pari suoranaista virhettäkin on vuosien varrella paljastunut piirustustusten ja numerotietojen osalta.

Rautateiden historia ennen toista maailmansotaa sisältää runsaasti epävarmuuksia ja yllätyksiä — varsinkin vaunukaluston osalta. Eihän sitä ole tutkittu juuri lainkaan. Suurin osa tiedoista on yhä hajatietoja — juuri kun luulee löytäneensä loogisen päättelyketjun ilmaantuukin asioita, jotka kyseenalaistavat kokonaisuuden. Pintaahan tässä on vasta raapaistu — se "totuus" vielä antaa odottaa itseään pitkään.

Kansallisarkistossa esimerkiksi tämä voisi olla mielenkiintoinen mappi (en ole ehtinyt sitä selata).
Rautatiehallituksen koneosaston II arkisto / Kalustoa koskevat luettelot / Ba:1 Gd-vaunuluetteloita (1913-1934)
kuva 17.10. 10:24 Kurt Ristniemi  
  Pelkästään Mustan kirjan antaman tiedon perusteella ei voida todeta, että Gav-sarjaan oli numeroitu Gd-vaunuja.
Se voidaan todeta, että samalla kuvalla on kuvitettu sekä Gd- että Gav-sarjan vaunuja (v. 1941). Mutta kun kun vertaa saman kuvan alle listattujen Gd- ja Gav-vaunujen mittoja, ne eivät täsmää. On perin mahdollista, että on käytetty samaa kuvaa, koska se on 'riittävän oikeannäköinen'.

Tähän mennessä esillä oleen tiedon valossa Mustan kirjan perusteella ei voida sen enempää todistaa, että Gd-vaunuja oli numeroitu Gav-sarjaan kuin sitä, että Gd-vaunuja ei olllut numeroitu Gav-sarjaan.

Arkistoista se totuus löytyy, jos löytyy, siitä olemme yhtä mieltä: Pelkästään vaunukuvastoista totuus ei löydy. - Tosin kotoakin voi kirjahyllyn muutamastakin hyllymetrillisestä löytyä yhtä jos toistakin siinä nojatuolissa selailtavaksi.

Ilman lähdekritiiikiä, avointa mieltä, epävarmuuden hyväksyntää ja jopa epäilevää mieltä tutkimus ei ole - eikä voi olla - luotettavaa. Vaunukuvastot ovat arvokas lähde, mutta niissä ei ole koko totuus.
kuva 17.10. 09:50 Petri Sallinen  
  Keskusteluhan lähti kysymyksenasettelusta, onko Gd-vaunuja ollut numeroituna Gav-sarjassa. Pelkästään Mustan kirjan antaman tiedon perusteella voidaan todeta, että oli. Tämä tieto siis heittää asian oikealle hehtaarille. Se on sitten kokonaan toinen asia, kuinka tarkkaa tietoa Musta kirja antaa — sitä paitsi Mustista kirjoista on olemassa monenlaisia versioita. Itselläni on kolme ja kaikki ovat erilaisia. Asian selvittäminen syvällisemmin edellyttää tarkempaa tutkimusta ja käyntejä arkistossa — kaikki data ei löydy kotoa käsin nojatuolissa istumalla ja nettiä selaten :) Se on totta, että Mustan kirjan sisältämä piirustus on monessa mielessä aina suurpiirteinen ja koko sarjan kannalta vain viitteellinen — piirustus esittää vain osaa numerosarjaan kuuluneista vaunuista. Tämän voi havaita vaunujen numerokohtaisista mitoista. Sellaistakin on havaittavissa, että piirustus on numerosarjan kannalta jopa virheellinen.

Vaunujen rakenteellisia eroja tarkemmin havainnollistamaan tarvitaan konepajapiirustukset. 1920-luvulla käyttöön tulleessa (en muista ulkoa vuosilukua, mutta tästä on olemassa määräys) vaunukortistossa on esitetty tarkempia vaunuyksilöitä koskevia tietoja.

Alkuperäisen kuvan suurentaminen paljastaa, että kuvassa näkyvän vaunun katon korjausvuosi on 1924.

Kuvan Gav-vaunun päädyn rakenne muistuttaa vanhojen G-vaunujen päätyjen rakenteita. G- ja Ga-vaunujahan rakennettiin Gd-sarjaan (Ko. 28/1930). Tosin en tiedä millä tavalla. Asiaa on havainnollistettu piirustuksessa 501/93. Toisaalta tällaista päätyrakennetta käytettiin vielä puisilla pystytolpilla varustetuissa Gb-vaunuissa. Olisin lähes valmis väittämään sen olleen puisilla pystyillä varustettujen Gd- ja Gb-vaunujen vakiorakenteena. En voi kuitenkaan väittää näin, koska en ole nähnyt kaikista kyseistä rakennetta noudattavista vaunuista päätykuvia. Asiaa kannattanee kuitenkin tutkia.
kuva 17.10. 08:57 Kurt Ristniemi  
  Museoviraston Kuvakokelmat hyväksyy hakusanaan myös katkaisumerkin '*'.
Niinpä rautatieaiheita voi hakea esim. hakusanalla 'rautat*'. Se kun kattaa 'rautatie'-sanan taivutusmuodotkin.
Kannattaa myös katsoa, miten tarkennetulla haulla voi antaa useita hakusanoja tai muuten rajata hakua.
kuva 17.10. 08:49 Kurt Ristniemi  
  Kyllä vaan; osa Gd-vaunuista oli alkuperältään venäläisiä:
- Vuonna 1921 sarjaan numeroitiin Tarton rauhansopimuksen mukaan Suomen omaisuudeksi siirtyneet venäläiset kantavuudeltaan (väh.) 16,500 kilon katetut tavaravaunut. Ne saivat numerot 44801:stä alkaen. Näistä vaunuista olisi mukava nähdä kuvia.
- Kuvan http://vaunut.org/kuva/80175 kommentin mukaan sotavuosina 1941 - 1944 sarjaan merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut.

Mustaan kirjaan, niinkuin muihinkin vaunukuvastoihin, suhtaudun itse varovaisesti. Niinkuin tietenkin mihin hyvänsä muuhunkin yksittäiseen lähteeseen. Malliesimerkki harhaanjohtumisvaarasta on Mustan kirjan (v 1911 kuvasto) G-vaunu variantteineen. Saman vuoden koneosaston luettelossa näet samat vaunut on merkitty Ga:ksi. Ja mitä ilmeisimmin molemmat ovat tutkijan kannalta väärässä; vaunuryhmässä kun oli molempia tyyppejä. SVR ei vain ilmeisesti nähnyt tarpeelliseksi niiden erottelua luetteloissaan. - Lähdekriiittisys on uskottavan ja luotettavan tutkimustön kulmakiviä.

Vaunukuvastojen kuvista ei minun silmiini käy ilmi Gd-vaunujen pystytolppien laji; muototerästä vai puuta. Eikä tämän kuvan vaunun numero sovi yhteen vaunukuvaston kuvien kanssa. Joko Gav-vaunujen numerointia on muutettu vuosien 1930 ja 1941 välillä, tai vaunukuvasto on väärässä.

Kuvan vaunussa on pari mielenkiintoista yksityiskohtaa:
- Uloimassa pylväsvälissä vasemmalla pitäisi olla taara- ja kuormamerkinnät. Vaan eipä ole.
- Päädyssä katon alla on paksu puukaari, jollaista ei näy missään Junat 3/1990 -jutun kuvassa tai vorgin Gd-kuvassa. Tämä rakenne näkyy sensijaan vaunukuvaston Gav-vaunujen 28001-28015, 29001-29006 kuvassa vuodelta 1941, joka on sama kuva kuin Gd-vaunujen 37701...40223 kuva vuodelta 1941. Näiden kuvien perusteella vaunua voi arvella alkuperältään Gd-vaunuksi. Mutta kyse on todella vain arvelusta, ei todistuksesta.


Kuvan vaunun oikeaan ja luotettavaan tunnistamiseen tarvittaisiin tieto Gd-vaunujen numeroimisesta Gav-sarjaan ennen vuotta 1930 (esim. käskykirje tms.). Siihen asti tunnistaminen on enemmänkin arvailua ja johtopäätösten tekemistä tavalla, joka ei ole loogisesti kestävä (johtopäätös on mahdollinen, mutta ei ei ainoa mahdollinen). Tottahan arvatakin voi ja tuleekin arvata, jotta arvausta voidaan työhypoteesina lähteä testaamaan. Mutta silloin on tietenkin syytä todeta että kyseessä on arvaus.
kuva 17.10. 07:30 Antti Laajalahti  
  Onkohan noita isoja Mannia varamoottoreina yhtään vai menikö kaikki pataan?
kuva 17.10. 07:15 Jyrki Längman  
  Reilu 10 vuotta tämän kuvan päiväyksestä niin loppu suora alkaa pikku hiljaa häämöttää näille variotram raitiovaunuille...
kuva 17.10. 02:17 Arto Papunen  
  Kaikkiin Eds-vaunuihin tehty jo konnarinkoppi, jolloin ei tarvinnut Rx:ää konnarinkopin takia ottaa mukaan?
kuva 17.10. 01:16 Mikko Herpman  
  Miten tuo löystyminen ilmeni, ylimääräistä ääntä koneen käynnissä? Vai onko jollain tapaa ulkopuolelta havaittavissa?
kuva 17.10. 01:14 Jouni Halinen  
  Lisäsin kääntöpöydälle linkin tuonne museoviraston kuva-arkistoon ja listan asiasanoista joilla sieltä löytää rautatiekuvia. http://vaunut.org/keskustelut/index.php/​topic,10595.msg84161/topicseen.html#msg8​4161

Sieltä löytyy mm. seuraavilla asiasanoilla suuri määrä rautatiekuvia: Rautatieliikenne, Rautatiekalusto, junanvaunut, rautatieasema, veturi, rautatiesilta, raiteet ja rautatiet https://www.kuvakokoelmat.fi/sites/home
kuva 17.10. 00:09 Jouni Hytönen  
  Rx-vaunuja näkyy olevan yöjunissa 265/274 ja 273/266, tässä junaparissa 65/70 ja vararungoissa. Rx:t katosivat vaivihkaa muista junista juhannuksen alla. Rovaniemen päiväjunista jo vähän aikaisemmin.
kuva 16.10. 23:29 Sakari Kestinen  
  Merkittiin tiedoksi :P
kuva 16.10. 23:17 Mikko Ketolainen  
  Kulkeehan tuonne Ylivieskaan Äänekoskelta lähes joka ilta tavarajuna. Lähtöaika vaihtelee, esim. tänään 16.10.2017 kello 21.35, huomenna tiistaina kello 19.42, perjantaina kello 19.10 ja viikon päästä tiistaina kello 21.50. Tosin nuohan ovat niitä noin aikoja, kerran yhtenä perjantaina odoteltiin tuota Ylivieskan junaa, mutta ei kuulunut. Myöhemmin katsoin aikataulua, niin olikin lähtenyt matkaan tuntia myöhemmin.
kuva 16.10. 22:04 Petri Sallinen  
  Gd-korimallilla varustetuista Gav-vaunuista helpoimmat dokumentit on saatavilla Mustasta kirjasta. Yleisesti jaossa olevassa skannatussa kirjaversiossa on kolme sivua — kolme erityyppistä piirustusta. Harvemmin nähdyissä on enemmän päivityslehtiä, jotka tarkentavat listauksissa tapahtuneita numeromuutoksia.

Korkealla katolla ja puisilla pystypylväilla varustetuista Gd-vaunuista taas on olemassa jopa niinkin myöhään kuin 1960-luvun lopulta peräisin olevia valokuvia, mikäli tarkoitat puupylväillä venäläistyyppistä rakennetta (jota ne tosin eivät ole). Yksi hyvä kuva on Tapio Keräsen artikkelissa Junat-lehdessä 3/1990, jossa Gd-vaunua on käsitelty melko laajasti. Gd-vaunuissa käytetty teräksinen pystypylväs on ennen kaikkea venäläistä rakennetta. Ga-vaunujen puisesta korirakenteesta luopumista SVR aikanaan pahoitteli, kun piti ottaa käyttöön Gd:n korirakenne annettuna.

Yksi hyvä havainto Gd-vaunuista on myös se, että Gd-vaunuja rakennettiin myös vanhoille Ga:n alustoille, jolloin niistä tuli pidempiä — vaunun pituus yli puskinten mitattuna oli 7710 mm, kun taas perus-Gd:ssä se oli 7634 mm. Vuonna 1941 pitkiä Gd-vaunuja oli 80 kappaletta sarjassa 36001-36116. Lisäksi osa Gd-sarjaan litteroituja vaunuja oli mitä ilmeisimmin aluperin venäläisiä vaunuja.

Toinen mielenkiintoinen lisä Gd-kuvioon on määräys Ko. 28/1930. Sen mukaan G- ja Ga-vaunut rakennetaan uudestaan Gd-sarjaksi piirustuksen 501/93 mukaisesti (minulla ei ole tätä piirustusta).
kuva 16.10. 21:45 Kurt Ristniemi  
  Gd:tä pidän itsekin yhtenä vaihtoehtona. Mutta löytyykö dokumentaatiota
a) siitä, että Gd-vaunuja olisi Gb-vaunujen tapaan numeroitu Gav-sarjaan esim. liian heikkojen pyöräkertojen tai muiden kantavuusongelmien vuoksi,
b) Gd:n venäläistyyppisestä puupylväsrakenteesta?
kuva 16.10. 21:38 Petri Sallinen  
  Vaunu on alunperin ollut mitä ilmeisimmin Gd, vaikka onkin harvinaisempaa rakennetta — korkea katto ja puiset pystypylväät.

Kuvalaattapiirustusten mukaan Gav-sarjassa on ollut Gd-mallisia vaunuja. Päiväämättömän kuvalaattapiirustuksen (matala katto, metalliset pystytuet) mukaan sille oli varattu numerosarja 29501-29950. Vuodelle 1935 päivätty Gd-mallinen Gav-vaunua esittävä kuvalaattapiirustus (matala katto, metalliset pystytuet) kertoo numerosarjaksi 29504-29950. Vuodelle 1941 päivätty Gd-mallinen Gav-kuvalaattapiirustus (korkea katto, puiset pystytuet) kertoo numerosarjat 28001-28015 sekä 29001-29006.

Avosillalla varustettu Gd-tyyppinen kuvavaattapiirustus Gav-vaunusta kertoo numerosarjaksi 29502-29945 (vuosilukua ei tiedossa). Samasta vaunusta päivitetty piirustus vuodelta 1941 kertoo numerosarjaksi 29516-29945.
kuva 16.10. 21:16 Petri P. Pentikäinen  
  Fiksu toteutus tuo lipputangolla varustettu ajojohdinpylväs. Täytyy myöntää, että Jounin kommentin viimeinen virke järkytti.
kuva 16.10. 21:00 Jouni Hytönen  
  Joskus olisi kiva matkustaa IC 65:llä tai sen paluujunalla IC 70:llä koko matka Helsingistä Ouluun tai toisinpäin Savon kautta. Rx-vaunu huolehtii vatsan täydennyksestä ja matka kestää kiehtovan pitkään. :) Tämän junan vaunustokin on sopivan omituinen, kun välissä on Edo. IC 65 ja IC 70 ovat kaiketi viimeiset päiväjunat, joissa on ravintolana Rx.
kuva 16.10. 20:12 Oskari Kvist  
  Artikkeli kyseisestä S-mersusta, 600 SEL. https://www.hs.fi/autot/art-200000537695​1.html
kuva 16.10. 19:54 Henrik Hietala  
  Eikös vihersusi ole 3034, vai näenkö väärin?
kuva 16.10. 19:47 Jukka Ahtiainen  
  Ko. näyttelyvihkosissa on mm. Veikko Wallströmin "Suhdetoimintaa junassa" vuodelta 1966, missä on kuuluisa 'Joensuun Elli' sekä Helge Salmelan "Satamajuna" vuodelta 1958, missä Vr1 796 ylittää sumussa joko Hietalahden tai Kauppatorin kääntösillan ja taustalla on pari hinaajaa.
kuva 16.10. 18:47 Pave Saarinen  
  Amerikan suomalaiset olivat pitkälle vielä 1950-luvulle ihmeporukkaa, jotka otettiin vastaan torvisoitolla.
kuva 16.10. 18:44 Pave Saarinen  
  Ihan kiva, rautatiekuvaukseen uusia ulottuvuuksia.
kuva 16.10. 18:36 Heikki Jalonen  
  Samanlainen Menck&Hambrock-höyrykaivinkone esiintyy Heikki Kellomäen kirjassa "Rautatie tuli - ja meni".

Kirjassa sen työmaaksi mainitaan Puttosharjun sorakuoppa, Virroilla, Porin-Haapamäen ratarakennustyömaalla. Kuvan lähteeksi mainitaan Ahti Mykkäsen kokoelma.

Kirjan kuvassa kone esiintyy vasemmalta puoleltaan nähtynä, mutta kaikki todettavissa olevat yksityiskohdat, koneen yleiskunto ja muu olemus täsmäävät tuohon kuvaan. Kirjan kuvassa kone kuitenkin kuormaa normaalileveyden sorajunaa, eikä kapearaiteista työjunaa kuten tuossa. Tämän perusteella voisi arvailla, että tämä kuva on hieman aikaisemmasta rakennusvaiheesta; siis vuosien 1936...37 ajoilta.

Tai sitten kuva on jostain ihan muualta, ja aikaisempaa aikaa. Imatran voimalaitoksen työmaalta se ei kuitenkaan ole, sen työmaan ainoa kone oli sekin Menck&Hambrock, mutta paljon aikaisempaa mallia, varsinkin kaivupuomi oli aivan toisennäköinen.
kuva 16.10. 18:33 Kurt Ristniemi  
  Alkuperäiskuvassa taitaa olla autoharrastajille tunnistettavaa. Tästä kuvasta yläreunan autot rajautuivat ikävästi vyötärölinjasta.
kuva 16.10. 18:09 Timo Järvi  
  Hyvin olisi kelvannut tämä jäljelle jäänyt avara maisema tuollaisenaan, mutta nyt on kaupungin päättäjillä kova kiire pilata keskusta ja muut alueet osin suuruudenhullulla täydennysrakentamisella. Mutta, eihän Tampereella kaupunki ole enää aikoihin kaavoitusasioista ja maan käytöstä päättänyt, vaan sen tekevät sulle-mulle periaatteella tietyt rakennusliikkeet.

Tampereella on aikaisemmin viilattu pilkkua kansallismaiseman säilymisestä mm. Tammerkosken ympäristössä, mutta yhtäkkiä kaupungin ydinkeskustaan voidaan rakentaa täysin ympäristöönsä sopimaton ja siitä huomattavasti poikkeava sumppu. Jo nykyinen Tornihotelli erottuu muusta maisemasta - eikä välttämättä edukseen.
kuva 16.10. 17:54 Timo Järvi  
  Onnistuneen kuvan kruunaa pienet yksityiskohdat, kuten tuo purkamaton puhelinlinja radan varressa.
   >>