2686-132731 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.10.2022 13:32 Juhana Nordlund  
  Täsmälleen vastaavaa ratikkakuvaa ei ole, mutta jonkin verran samantapainen on. Siinä on ratikka kumpaankiin suuntaan, ja loittonevan ratikan perässä menee henkilöauto aivan kuten ylläkin menee loittonevan (johdin)bussin takana. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/til​apaiset/off-topic/ratikat/IMG_17504A.jpg
kuva 27.10.2022 06:21 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoittaessani kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1965. Oikea ajankohta lienee 1950-luvun alkupuoli. Sekä diesel- että johdinbussi näyttävät kovin tuoreilta, johdinauto on vuodelta 1949 ja kuvan diesel edustaa myös 1940-50-lukujen vaihdetta. Autot näyttäisivät 1960-luvun tilannetta ajatellen todella vanhahtavilta.
kuva 25.10.2022 06:44 Juhana Nordlund  
  Jos tuon Porkkanan toinen pää on todellakin aivan raiteensa päässä, niin sitten se juna on P 122:ksi todella pitkä. Kolmirunkoisen Porkkanan takapää jäisi ehkä kuvan näyttämään kohtaan. Voihan se olla, että joinakin aamuina P 122 ajettiin ihan kalustokierrollisista syistä tuon pituisena, en enää muista. Hki - Turku -reitillä oli ihan normaalia, että Porkkanoiden pituuksissa oli viikonpäiviin sidottua vaihtelua, ja että varsin usein tietyt yksiköt olivat suljettuja.
kuva 25.10.2022 06:37 Juhana Nordlund  
  23.10.1978 oli maanantai, ja dieselveto P 67:ssä oli erittäin luonteva. Saman vuoden elokuussa matkustimme koulumme järjestämälle leirille osuuden Hki - Pko - Sk junalla P 67. Sekin oli maanantai, ja silloinkin vetovoimana oli 2 Dv12. Käytännön taustalla olivat varmasti Petrin mainitsemat sähköradan kunnossapitotoimet.
kuva 24.10.2022 07:01 Juhana Nordlund  
  Tuosta kai on olemassa erilaisia teorioita, mutta kuvan http://vaunut.org/kuva/12501 kommentoinnin puolella asiaa on kysytty myös, ja siihen saatiin siihen nopeasti vastauskin. Eli alunperin hyvä musiikki on saanut "jalan vipattamaan", se on siis mennyt jalkaan. Juttu on sitten laajentunut sillä tavoin, että hyväksi koettu kuva (tai ehkä näkymä muutenkin) aikaansaa vastaavia elämyksiä, niinpä se sitten "menee jalkaan". Näin olen tämän gallerian juttuja selatessani päätellyt.
kuva 22.10.2022 10:47 Juhana Nordlund  
  Kuvanottoajankohtaa myöhemmin Dm9 5106 siirtyi Hyvinkäällä tuhoutuneen Dm8 5001:n paikalle. Uusi sekayksikkö oli siis 5106 + 5501 + 5002. Siitä on kuvakin: http://vaunut.org/kuva/45937
kuva 17.10.2022 08:40 Juhana Nordlund  
  Mukava, syksyinen kuva ratakuorma-autosta.

Farmariauto taustalla näyttäisi olevan Fiat 1500:n (tai 1300:n) farmariversio. Meidän perheessämme oli syksystä 1971 reilu neljä vuotta eteen päin porrasperäinen 1500. Se oli ovela peli rattivaihteineen. Peruutusvaihteen päälle laittaminen oli toisinaan työlästä.
kuva 13.10.2022 15:50 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyy useita vetureita, tai osia niistä. Pääosassa on tuo Sk3 174. Oikealla näkyy Tr1 (Risto) 1090. Vielä siitä oikealle näkyy toisen raskaan höyryveturin keulaa, ja sen päättelen olevan Hr1 eli Ukko-Pekka. Esakin (samoin Lasse) puhui nimenomaan siitä, ei 1090:stä, kun Pekoista tuli puhe.
kuva 13.10.2022 15:01 Juhana Nordlund  
  Kun puhutaan vakituisemmasta käytöstä, Dr16 minunkin mieleeni tulee. Mutta missä kaikkialla epäonnistuneeksi koetulla Dm11:llä mahdettiinkaan käydä? Mentiinkö myös siipiopastimien näyttämien opasteiden turvin jossain?
kuva 13.10.2022 08:28 Juhana Nordlund  
  Olen Esan kanssa samaa mieltä, näen sen Hr1:nä. Sylinterin sijainnin korkeus, ja johtotelin pyörän näkyminen nimenomaan tuolla tavoin puoltavat Ukko-Pekkaa. Pekan johtotelissä on / oli tietenkin kaksi akselia, Ristossa yksi. Kuvassa näkyy luonnollisesti Pekan johtotelin akseleista etummainen.
kuva 11.10.2022 18:46 Juhana Nordlund  
  Tämä on ollut yksi maamme rautatiehstorian upeimmista kohteista. Karkkilan radan purkaminen ja hävittäminen on yksi ikävimmistä tempuista, mitä mieleeni tulee. Asiasta toiseen: äitini isä oli Kytäjän suunnalta kotoisin, ja rata tuli hänelle ja hänen perheellensä hyvin tutuksi. Heillä puhuttiin "pikkujunasta". Äitini perhe asui Hyvinkään Puolimatkassa Aholankadun ja Rauhankadun kulmassa vuosikymmeniä. Tiettynä aikana heitä palveli Rauhalan seisake. Sinne pääsi kun käveli Rauhankatua radoille päin jonkin matkaa. Radoille siis sisältää Hankopaanankin, alkumatkastahan linjaukset menivät varsin lähellä toisiaan.
kuva 08.10.2022 17:05 Juhana Nordlund  
  Eri lähteissä näkyy monienkin juttujen suhteen vähän erilaista tietoa periaatteessa samasta asiasta. Suomen Kulkuneuvot -kirjoissa oli pitkään listaus Suomen rautatietunneleista (henkilöliikenneradoilla). Siellä korvaavan radan (rataoikaisun Karjaa - Pohjankuru) tunnelien kerrotaan olevan vuodelta 1991, eli tuo 1991 on varmaan oikea vuosiluku kuvan tunnelin jäämisestä pois liikennekäytöstä. Suuaukon yhteydessä näkyvä vuosiluku (1963) varmaan tarkoittaa itse tunnelin valmistumisvuotta, ja oikaisu tunneleineen lienee valmistunut 1964. Äkkivilkaisulta Turisti-kirjoissa näkyvät vuosiluvut eivät välttämättä ole keskenään samalla periaatteella, eli monien kohdalla näkyy selvästi itse tunnelien valmistumisajankohta, joidenkin kohdalla lienee käyttöönotto (aktiiviselle) liikenteelle.
kuva 08.10.2022 09:04 Juhana Nordlund  
  Resiinan artikkeli http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/67 antaa vuosiluvuiksi 1964 / 1990.
kuva 06.10.2022 15:57 Juhana Nordlund  
  Edellinen rekisteritunnus VNS-370. Käyttöönottopäivä 17.12.1985.
kuva 06.10.2022 07:05 Juhana Nordlund  
  Tunnisteiden sekalaiset osaston valikosta löytyvä "Muistomerkki" lienee tarkoitettu sellaiselle kalustolle, joka ei ole enää liikenteessä, ja on asetettu pidemmäksi aikaa yleisön katseltavaksi. Muistomerkkikalustolle on yleensä varattu oma paikka. Rautatieympäristössä (esim. asemilla) ja muuallakin useat vanhat veturit täyttävät tämän kriteerin. Mielestäni tälle raitiovaunulle sama tunniste sopii aivan hyvin. Raitiovaunu on siirtynyt pois palveluksesta ja nykyisellä paikalla väki voi käydä katselemassa sitä. Siitäkin huolimatta, että raitiovaunun nykyinen sijainti ei liity itse vaunun (tässä tapauksessa moottori- ja perävaunun) menneisyyteen.
kuva 04.10.2022 16:20 Juhana Nordlund  
  En yleensä kauhean paljon autoksi luokiteltavista henkilövaunuista tällä palstalla viitsi meuhkata, mutta sanonpa nyt pari sanaa: 125p:ssä oli hassusti (minun mielestä hassusti) ikivanhan Fiat 1500:sen kojelauta. Siinä vaiheessa kun 125p (eli Polski) oli uudehko asia Suomessa, meillä oli perintönä tullut Hyvinkään vaarin vanha Fiat 1500:nen, joka oli ulkoasultaan selvästi vanhempaa sukupolvea kuin mitkään 12X-sarjan mallit. Eli vaikka en itseäni vielä kovin vanhaksi koekaan, niin Polski-Fiat ja sitä paljon vanhemmatkin Italian Fiatin mallit ovat toki tuttuja, jotkut hyvinkin tuttuja.
kuva 04.10.2022 07:40 Juhana Nordlund  
  Muutama sana tästä kuvasta: 1) Kuva on hieno, ja muutenkin mukava dokumentti aikansa pitkän matkan pikajunasta. 2) Kuvausajankohta sattui samaan viikonloppuun, jolloin vietettiin Vaasan radan 100-vuotisjuhlia. Itse matkustin junalla P 69 tuon viikonvaihteen lauantaina Riihimäeltä Seinäjoelle Rautatiemuseon delegaation kanssa. Meillä oli Cht-vaunun salonki käytössä. Mainittu Cht oli ollut alunperin Eht. 3) Auringonvalo vastaa kuvassa syksyistä päivää, sen(kin) puolesta päättelisin kuvan junaksi P 67:ää.
kuva 28.09.2022 10:33 Juhana Nordlund  
  Tosin linkin kuvan kuvausajankohtana kyseisten vaunujen sisustus oli varmaankin jo uudistettu, eli siltä osin eivät vastaneet tämän kuvan sisustusta.
kuva 28.09.2022 10:31 Juhana Nordlund  
  Reijon linkittämän junan alkupäässä on ainakin muutama samanlainen 94-paikkainen Ei-vaunu. Linkin kuvassa taitaa olla muitakin vaunuja (hyvin todennäköisesti yksi EFi, ja useinhan noissa letkoissa oli 83-paikkaisiakin lähiliikennevaunuja, jotka oli muutettu 100-paikkaisista kaukoliikennevaunuista).
kuva 19.09.2022 11:50 Juhana Nordlund  
  Katsoisin, että tuossa näky Fabianinkatu. Siitä on mennyt raitiolinja 1900-luvun aivan alussa verkoston ollessa yksiraiteista. Tuossa kohtaa Fabianinkadun raitio-osuus oli sangen lyhyt. Lyhyt se oli toisessakin kohdassa Kasarmitorin kulmilla. Kaartinkaupungin kohta oli tästä kokonaan erillinen pätkä osana toista linjausta. Seuraavan linkin useassa kartassa näkyy tämäkin kohta, jonkin verran ehkä huomaamattomana monen muun asian katveeseen jäävänä: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet​-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjast​ohistoriikki/yksiraiteiset-sahkoraitioti​elinjat-1900-1909/
kuva 18.09.2022 07:59 Juhana Nordlund  
  On varmaan paikallaan todeta vielä, että päinvastaisessa suunnassa (Mellunmäki - Matinkylä) vaihdottomat junat ajetaan nykyään (15.8.2022 lähtien) M1-tunnuksilla, vielä kesäaikataulujen aikana nekin ajettiin M2M:inä. Eli kuvausajankohtana reitti oli kumpaankin suuntaan M2M, nykyään vastaava on itään M2 ja länteen M1. Vuosaareen menee pelkkiä M1:siä. Itäkeskuksen ja itähaarojen väliset pätkävuorot ajetaan kuten Jimi kertoi.

Kesän tietojen lähteenä käytin reittilokia, nykyisten taas reittiopasta. Siihen, mitä vaunuissa tai asemien näyttölaitteissa näytetään, en ota sen kummempaa kantaa. Bussitutka ei mielestäni näytä näitä Matinkylä - Mellunmäki - Matinkylä -junia ollenkaan. Kyseinen palvelu lienee suunniteltu muita kuin kaupallisia päämääriä ajatelleen.
kuva 17.09.2022 20:48 Juhana Nordlund  
  Jopas menee mutkikkaaksi. Kyllä Matinkylästä suoria junayhteyksiä Mellunmäkeen on edelleen, mutta reittioppaassa ne näkyvät M2:sina eivätkä M2M:inä.
kuva 17.09.2022 20:33 Juhana Nordlund  
  Tätä kuvaa joku voisi ihmetellä, kun Mellunmäessä näkyy Matinkylän juna. Joinakin kausina reittivalikoimassa oli todellakin M2M tuolle yhteysvälille.
kuva 17.09.2022 20:31 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa nykyaikatauluissa ei taida olla enää noita M2M:iä. Aiemmin oli, kun kerran tuo reittivariaatio löytyy yhtenä vaihtoehtona reittilokista.
kuva 17.09.2022 20:06 Juhana Nordlund  
  Ja tosiaan se Matinkylä - Mellunmäki on tarkalleen ottaen M2M.
kuva 17.09.2022 20:04 Juhana Nordlund  
  Totta. Katsoin reittilokista, että todellakin illalla M2:sia lähtee Matinkylästä. Tuo mitä kirjoitin M1:stä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei vaan liity tähän kuvaan. :)
kuva 17.09.2022 20:00 Juhana Nordlund  
  Matinkylään ulottuvan linjan M1 toinen päätepiste on Vuosaaressa. Tietenkin Matinkylästä lähtevä juna menee Itäkeskukseen asti tavallaan "kohti Mellunmäkeä", mutta Itiksen jälkeen suunta kyllä muuttuu selvästi.
kuva 09.09.2022 09:45 Juhana Nordlund  
  Ja joskushan viivoitinta käyttäville voi käydä niin, että sormen pää sattuu osumaan kynän tielle kriittisessä kohdassa. (Tähän vaadittava hymiö perään)
kuva 04.09.2022 12:12 Juhana Nordlund  
  Rainer, tarkoittanet että ajankohtana jolloin henkilöliikenne Jämsän kautta Jyväskylän suuntaan alkoi. Oikoradan valmistumisen jälkeen ihan alkuun uudella osuudella kulki vain tavaraliikennettä.
kuva 02.09.2022 08:09 Juhana Nordlund  
  Jatkan sen verran, että finnassa on useita kuvia tuosta kahvilavaunusta, jossa poseeraa samoja ihmisiä. Yhden kuvan kuvausvuodeksi on annettu 1958, mutta suurimmalle osalla ajankohdan ilmoitetaan olevan 27.7.1956. Myös tämä kommentoimamme kuva on mukana, ja sillekin annetaan päiväykseksi 27.7.1956.
kuva 02.09.2022 07:53 Juhana Nordlund  
  Otetaanpa vielä tästä samasta kuvaamistilaisuudesta pari muuta kuvaa:

https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm​.M019:HRMKUVAV4390:55
https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm​.M019:HRMKUVAV4390:56

Kuvausvuodeksi ilmoitetaan finna.fi:ssä 1958. Ne tiedot eivät ole aina 100%:sesti luotettavia, mutta tuo tieto tuolta nyt löytyy.

Antavatko nuo kuvat aihetta uusille ajatuksille? Sijaitseeko osaston päätyovi sittenkin epäkeskeisesti? Onko sen luona istuinjako 3+2?
kuva 01.09.2022 20:51 Juhana Nordlund  
  Esalle kiitokset seikkaperäisestä selostuksesta. Tuolla neljän sivuikkunan rivin puolenvälin kohdalla on selvä pleksi, ja se on kiinnitetty samalla tavoin kuin joissakin 1970-luvun kaupunkibusseissa suojapleksi ovien tai oven luona. Muuta erottavaa rakennetta ei kahvilaosaston ja matkustajapaikkojen välillä ole.

Mutta edelleen minua mietityttää, kun kaikki neljä sivuikkunaa ovat avattavaa mallia ("terveysikkuna"). Tuo ominaisuus on ristiriidassa muualla galleriassa esiintyvien Cik-kuvien kanssa. Ehkä jommassakummassa ensimmäisistä Cik-vaunussa oli sitten ainakin tässä kohdassa vain avattavia ikkunoita ainakin alkuun tuo neljän sarja? Kun keskustelun eri kohdissa muutkin sarjat (RK/Rk) ja Eik on pystytty sulkemaan varsin tehokkaasti pois, niin kai tämän on oltava Cik, ja samalla kuvan vuodelta 1961, jos lähdetään siitä, että kuva on oikeasta vaunusta eikä mistään maketista tai lavasteesta.
kuva 01.09.2022 10:32 Juhana Nordlund  
  Kiitos Esalle todella kattavista vaunutiedoista. Tuota tapaa harrastaa ja suhtautua liikennevälinehistoriaan kunnioitan todella isossa mittakaavassa. Olisi arvokasta, että näitä ja kaikkia muita tällä sivustolla esitettyjä aiheeseen liittyviä kattavia ja perusteellisia tietoja voitaisiin hyödyntää jossakin puuvaunuaiheisessa teoksessa, oli se sitten kirja tai kirjoitussarja esimerkiksi Resiina-lehdessä.
kuva 01.09.2022 07:16 Juhana Nordlund  
  Ja nuo Esan mainitsemat neljä ikkunaa ovat avattavalla osalla varustettuja kaikki. Kuvan näkymäalueen takaosassa on tosiaan matkustajaosaston näköinen tila, jota ei ole erotettu väliseinällä.

Eik-vaunuja on ollut minun käsitykseni mukaan kahdenlaisia. Osa niistä on tehty Ei-vaunuista muutettuna, osa on entisiä Cik-vaunuja, muutos 1971, järjestysnumerot säilyivät entisinä. Tämä kuva on niin vanha, että Cik:it olivat silloin tietenkin Cik:jä. Ja Cik:it (2391 - 2394) oli tehty vaunut.org:n kalustolistauksen mukaan CEi-vaunuista vuonna 1961.

Mennään noihin avattaviin ikkunoihin. Kuvissa, joissa olen nähnyt Cik-vaunuja, osa kahvilan kohdalla olevista ikkunoista on suurella yhtenäisellä ruudulla, ei siis avattavaa osaa. Tämä näkökohta hieman mietityttää, onko Cik-vaunuihin tehty joskus ikkunamuutos, vai oliko pienessä sarjassa tosiaan tällaisiakin keskinäisiä eroja. Osassa Eik-vaunuissa oli myös "täysruutuisia" ikkunoita, osassa ei. Koneellisella ilmanvaihdolla on luultavasti jokin merkitys siihen, minkä verran avattavia ikkunoita oli, tai minkä verran katolla oli kattoventtiileitä. Tämän kuvan vaunussa ei oikein minkään logiikan perusteella ollut kuvaa otettaessa koneellista ilmanvaihtoa.

Rk-vaunuista tiedän vielä vähemmän. Esan perustelut vaikuttavat niin hyviltä, etten oikein keksi mitään vahvaa perustetta, miksi tämä olisi tai ei olisi Rk. Toisaalta Heikin muutaman vuoden takainen pohdiskelu Rk:n puolestakin vaikutti loogiselta. Seuraan mielelläni puukoriisiin vaunuihin perehtyneiden jatkokommentteja.
kuva 30.08.2022 15:59 Juhana Nordlund  
  En minäkään replika-termiä väheksyvässä hengessä käyttänyt. Ja se on totta, että tämä vaunu ei ole "täysreplika", jos tuollaista ilmaisua halutaan käyttää. Vanhojakin osia on hyödynnetty sen verran, mitä oli hyödynnettävissä.

Telit ovat kaikkea muuta kuin alkuperäiset tai edes alkuperäisiä muistuttavat. Tämän "puolireplikan" telit ovat Tampella-telit, samanlaiset kuin mitä edellisen kommenttini linkin kuvien viimeisissä kuvissa esiintyy. Ne on vaan naamioitu edes jonkin verran alkuperäistä ilmettä muistuttaviksi. SRS:n sivujen mukaan ajokytkin on Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. On siis selviä replikan ominaisuuksia (alkuperäisiä ratkaisuja on korvattu modernimmilla kuitenkin alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkkaan säilyttäen), mutta toisaalta alkuperäisiäkin rakenneosia on jonkin verran.

Huomattavan hyvä tietopaketti löytyy: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet​-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/ra​itiovaunut-hkl/kalusto/museovaunut/bs-1/
kuva 30.08.2022 07:43 Juhana Nordlund  
  Viestilinja antaa vihjeen Rantaradan hyväksi. Sillä radalla viestilinja oli sijoitettu pääosin radan pohjoispuolelle, eli Helsingistä Turkuun mentäessä tolpat ja langat näkyivät junan kulkusuuntaa ajatellen oikealla puolella. Joka kohdassa viestilinja ei kuitenkaan ollut tällä tavoin, joten kuvan junan ajosuuntaa ei voi varmuudella päätellä.

Kuvasarjan ulkokuvista kaikki näyttävät sijoittuvat Karjaan länsipuolelle (ja suureksi osaksi Varsinais-Suomeen). Niin todennäköisesti tämäkin. Voiko maastosta päätellä juurikaan? Tuossa näkyy aika lailla tasamaastoa, joillakin osuuksilla on hyvinkin vaihtelevaa maastoa vesistöineen kaikkineen. Ensimmäinen salamannopea mielleyhtymä kuvasta ennenkuin ehti oikeasti ajatella mitään, oli jokin Paimion seutu tai Salo(n alue). Tuo voi olla oikeasti lähes mistä vain Helsingin ja Turun väliltä. Kaarre ei helpota päättelyä yhtään - pikemminkin pitkä suora olisi tehnyt niin, vielä nykyinen moneen kertaan oiottukin Rantarata on huomattavan mutkainen.
kuva 29.08.2022 18:10 Juhana Nordlund  
  Replikan valmistuminen ja esittely ajoittui loppuvuoteen 2007. Olin itse yhtenä SRS:n edustajana tuohon liittyvässä tilaisuudessa, jonka yhteydessä otin kuvat: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo​-vuosikuvastot/2007/2007-11-06/
kuva 24.08.2022 10:02 Juhana Nordlund  
  Minä käsitin, että junan ainoa moottorivaunu on nimenomaan perässä. Ohjausvaunusta siis ajetaan (junan kulkusuunnan ollessa kuvaajasta poispäin toki...). Mitä muutakaan kaihtimien asennosta voisi päätellä...? Sveitsissä sinänsä junaliikenne on vasemmanpuoleista, mutta se on oma juttunsa. Olen toki voinut mennä lankaan.

Andreas, hieno kuva.
kuva 17.08.2022 19:13 Juhana Nordlund  
  Jounin vastaus on oikea, tässä katsotaan Haakoninlahdenkatua etelään (ihan vähän lounaaseen). Tästä kun jatketaan rataa pitkin eteen päin (tätä kirjoitettaessa yhtenäinen rata ei jatku kovinkaan pitkälle), tullaan Haakoninlahden linjan päätteelle, jonne tulee silmukka (se taas on suureksi osaksi paikallaan). Kuvaajan selän takana on Koirasaarentie. Siitä on yhteys Yliskylään ja siitä tulee raideyhteys Korkeasaaren kautta Nihtiin, Hakaniemeen jne.
kuva 12.08.2022 08:34 Juhana Nordlund  
  Poikkeamia todellisesta tilanteesta (12.8.2022): 1) Kartan lähiliikenne jatkuu Siuntiosta Karjaan ja Hangon suuntaan (oikeasti ei jatku) 2) Kehäradalla näkyy asemina myös pelkkiä asemavarauksia, niistä Ruskeasanta vielä väärässä paikassa 3) Pirkanmaalla näkyy myös asemina koko joukko varauksia, niistä Sääksjärvi väärin kirjoitettuna. Pirkanmaalla näkyy myös ylimääräinen reitti Orivedelle 4) Keravalta Nikkilään näkyy reittinä pelkkä reitin visio (tunnuksella N) 5) Kotkan radan asemajärjestys ei täysin vastaa todellisuutta

Tuon julkaisun ulkoasu ja ilme kaikkineen on niin hyvälaatuinen, etten yhtään ihmettele, että se menee monilla nk. täydestä. Olipa tuon syntyhistoria mikä tahansa.
kuva 12.08.2022 06:12 Juhana Nordlund  
  Kyseenalaistamatta kumpaakaan yllä esitettyä teoriaa olen kuullut ihmeteltävän, miksi "tulevaisuuden tasolla" esimerkiksi Tavastila on onnistuttu sijoittamaan väärään kohtaan. Tuskin Inkeroisten ja Tavastilan sijoittaminen päittäin toistensa paikoille on ollut missään tulevaisuuden skenaarioissa virallinen ratkaisu?
kuva 09.08.2022 11:14 Juhana Nordlund  
  Kuva tuli näkyville sattumakuvana. Kuvaa ladattaessa ja vähän sen jälkeen kommentoitaessa tänne ei ollut vielä lisätty Jorma R:n mainiota kuvaa Linnanmäen kuuluisasta vesitornia kiertävästä junasta, johon ylempänä näkyvissä kommenteissa viitataan. Mainittu kuva: http://vaunut.org/kuva/60868
kuva 07.08.2022 17:47 Juhana Nordlund  
  Tyylikäs kuva nätissä maisemassa. Kyllä täällä kannattaa julkaista kuvia ulkomailtakin, ne piristävät kovasti.
kuva 07.08.2022 17:45 Juhana Nordlund  
  Tämä ei taida junayksikön ilmeestä huolimatta olla FLIRT vaan joku muu. GTW = Gelenktriebwagen, SPATZ = Schmalspur Panorama Triebzug.
kuva 05.08.2022 15:23 Juhana Nordlund  
  Jimin kysymykseen on olemassa vastaus: https://raidejokeri.info/raide-jokerin-r​aiteet-ovat-nyt-valmiit/
kuva 03.08.2022 08:06 Juhana Nordlund  
  Ei ole metron sisäänkäynti tässäkään kovin kaukana raitiovaunupysäkistä, mutta kävely-ympäristön minä ainakin koen täällä Keilaniemessä epämiellyttävämmäksi kuin Otaniemessä Aalto-yliopiston luona. Makuasioita toki.
kuva 02.08.2022 21:01 Juhana Nordlund  
  Mutta oikeasti Keilaniemen metroaseman sisäänkäynnit, varsinkaan lähempi, eivät ole kovinkaan kaukana kuvan näkymäalueesta.
kuva 02.08.2022 20:34 Juhana Nordlund  
  Ja ne jotka haluavat vaihtaa tuolla tavoin, voivat tehdä sen Aalto-yliopiston asemalla Otaniemessä.
kuva 02.08.2022 15:44 Juhana Nordlund  
  Enpä ole käynyt Patterinmäen tunnelissa sisällä, mutta käsittääkseni kaikkialla muualla on kiskot - ja ilmeisesti kyllä tuolla tunnelissakin. Itäkeskuksen päässä oli pisimpään keskeneräistä, nyt ilmeisesti kiskoa alkaa olla välikaikaisen päätepysäkinkin kohdalla. Myös Veräjämäessä oli pitkään keväällä kiskoton osuus, mutta sielläkin on valmiit raiteet paikoillaan.
kuva 02.08.2022 06:12 Juhana Nordlund  
  Jotakuta saattaa hämmentää kaksi peräkkäistä puolenvaihtopaikkaa raitiotiellä. Kyseessä ei ole näköharha eikä erehdyskään, kyllä siellä kaksi sellaista on ristikkoineen kaikkineen. Kauempana näkyvän vaihteiston kohdalle tulee väliaikainen pysäkki. Väliaikaisen pysäkin käytön aikana niitä vaihteita ei tietenkään voi käyttää. Juuri siksi niiden länsipuolelle on rakennettu väliaikaiset vaihteet, missä vaunut siirtyvät puolelta toiselle niin kauan, kunnes rata jatkuu myöhemmin tuonne kuvassa näkyvän terminaalin puolelle. Rataa tullaan siis aikanaan jatkamaan lyhyt matka kuvassa poikittain näkyvän Marjaniementien yli. Sinne tulee lopullinen pysäkki. Nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että Raide-Jokerin varsinaisen ratalinjan kaikki kiskot on asennettu paikalleen. Ajolangat puuttuvat vielä varsin monesta kohdasta, mutta nekin työt etenevät hyvää vauhtia.
kuva 01.08.2022 20:29 Juhana Nordlund  
  Aseman sisäänkäynti maanpinnalla todellakin sijoittuu juuri ja juuri Koivusaaren itäpuolelle (tämä osa-alue on nimeltään Myllykallio). Mutta pitkät koneportaat vievät jo niin paljon länteen, että itse asemalaituri syvällä maan alla onkin jo Koivusaaressa. Myllykallio ja Koivusaari ovat molemmat Lauttasaaren osa-alueita. Kaksi muuta ovat Vattuniemi ja Kotkavuori.
<<   >>